EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.10.2026

COM(2026) 1037 final

2026/0340(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asianhallinnan digitalisoinnista palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1860, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

{SEC(2026) 1037 final} - {SWD(2026) 1037 final} - {SWD(2026) 1038 final} - {SWD(2026) 1039 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän toiminta ja kestävyys perustuvat kattavaan järjestelmään, jolla muuttoliikettä hallitaan pitkällä aikavälillä. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tosiasiallinen palauttaminen, joilla ei ole oikeutta oleskella Euroopan unionissa, jäljempänä ’EU’ tai ’unioni’, on välttämätöntä Euroopan järjestelmän eheyden kannalta.

Eurooppalaisessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintastrategiassa 1(1) esitetyn uuden muuttoliikettä koskevan lähestymistavan mukaisesti EU:lla on nyt käytössä vahvat säännöt ja nykyaikaisemmat palauttamista koskevat säännöt. Uudella palauttamisasetuksella 2(2) vahvistetaan palauttamista koskevaa yhteistä toimintamallia tehokkaammilla menettelyillä, tiiviimmällä yhteistyöllä jäsenvaltioiden välillä ja kolmansien maiden kanssa sekä palauttamisten toteuttamista tukevilla välineillä. Yksinkertaistamalla ja automatisoimalla palauttamisprosesseja voidaan edelleen vähentää kansallisten viranomaisten hallinnollista rasitetta ja työtaakkaa, mikä yksinkertaistaa ja tehostaa palauttamisjärjestelmää. Palauttamisasetus on yhteydessä muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sääntöihin, joilla korjataan turvapaikanhaun ja palauttamisen väliset porsaanreiät muun muassa ulkorajoilla toteutettavien menettelyjen avulla ja vahvistetaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä Euroopan unionin virastojen ja kolmansien maiden kanssa.

EU on edistynyt palauttamisten toimivuuden parantamisessa. Vuonna 2025 jäsenvaltiot antoivat 487 285 maastapoistumismääräystä ja palauttivat tosiasiallisesti 136 665 laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista, joten palauttamisaste oli 28 prosenttia. Vaikka tämä palauttamisaste on selvästi parempi kuin vuonna 2024 (jolloin se oli 24 %), on vielä saavutettava huomattavaa edistymistä sen varmistamiseksi, että kaikki maasta poistumaan määrätyt kolmansien maiden kansalaiset todella palautetaan.

Tämän vuoksi komissio toteuttaa lisätoimia palauttamisten tuloksellisuuden parantamiseksi esittämällä tämän uuden aloitteen, jolla luodaan yhteinen digitaalinen runko yhdistämään asiaankuuluvia viranomaisia, prosesseja ja välineitä. Tämän aloitteen ohella komissio ehdottaa myös Frontexin toimeksiannon tarkistamista sen roolin tuntuvaksi vahvistamiseksi unionin toimijana yhteisessä palauttamisjärjestelmässä. Yhdessä uuden palauttamisasetuksen kanssa nämä aloitteet vastaavat EU:n tiukennettua tavoitetta nopeista, tosiasiallisista palautuksista olennaisena osana hyvin hallittua EU:n muuttoliikejärjestelmää.

Digitalisaatio on tärkeä osa EU:n välineistöä, jolla tehostetaan palauttamista, tuetaan palauttamisasetuksella käyttöön otetun EU:n uuden yhteisen palauttamisjärjestelmän täytäntöönpanoa ja vähennetään hallinnollista rasitetta. Digitaaliset järjestelmät ovat tehokkaampien menettelyjen ja koordinoinnin sekä luotettavan tiedonkeruun keskeisiä mahdollistajia ja ratkaisevan tärkeitä muuttoliikepolitiikan ja muuttoliikettä koskevien sääntöjen toimivan suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan kannalta. Ne edistävät osaltaan nykyaikaisten, turvallisten ja tehokkaiden välineiden luomista palauttamista koskevan päätöksenteon laadun, johdonmukaisuuden ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi sekä täytäntöönpanon tehostamiseksi. Digitalisointi auttaa asettamaan tietoja saataville, kun niitä tarvitaan, automatisoimaan prosesseja, vähentämään manuaalista työtä ja hallinnollista rasitetta, helpottamaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja parantamaan palautusten seurantaa ja täytäntöönpanoa. Palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyvien tapausten hallinnoinnin digitalisointi on näin ollen tärkeä EU:n yhteisen palauttamisjärjestelmän mahdollistaja, joka täydentää Frontexin vahvistettua operatiivista roolia palauttamisen alalla ja auttaa muuntamaan palauttamiseen liittyvät EU:n tiukennetut tavoitteet koordinoidummiksi, tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi toimiksi.

Kansallisella ja EU:n tasolla viime vuosina toteutetuista merkittävistä toimista huolimatta palauttamiseen liittyvän asianhallinnan digitaalinen toimintaympäristö on edelleen hajanainen. Sen kehitys on epätasaista, tietojen saatavuudessa, järjestelmien toiminnoissa ja yhteentoimivuudessa on suuria eroja, ja tietojen yhteiskäyttö on vähäistä. Ensinnäkin palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen tehokkaaseen toteuttamiseen tarvittavat tiedot eivät ole helposti kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten saatavilla. Näiden prosessien nopeaan suorittamiseen tarvittavia olemassa olevia tietoja ei jaeta riittävästi eikä niitä ole riittävän helposti saatavilla samassa jäsenvaltiossa, jäsenvaltioiden välillä (ja jäsenvaltioiden ja Frontexin välillä) eikä jäsenvaltioiden (tai Frontexin) ja kolmansien maiden välillä. Toiseksi maahanmuuttoviranomaiset kärsivät liiallisesta hallinnollisesta rasitteesta. Kolmanneksi tarvitaan yksityiskohtaisempia ja nopeasti saatavilla olevia tilastoja palauttamisesta, takaisinotosta ja uudelleenkotouttamisesta.

Nämä ongelmat johtuvat kolmesta pääsyystä. Ensinnäkin asianhallinnan digitalisointi palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla on edelleen riittämätöntä ja hajanaista kaikkialla EU:ssa. Kansallisten palauttamisjärjestelmien käytettävyys, toiminnot ja yhteentoimivuus vaihtelevat suuresti, ja usein niitä ei ole liitetty EU:n nykyisiin takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskeviin välineisiin. Myös hallinnointi on hajanaista ja vastuut ovat jakautuneet jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kesken, mikä johtaa epäjohdonmukaisiin vaatimuksiin, monimutkaisiin tietosuojajärjestelyihin ja riippuvuuteen ulkoisesta rahoituksesta ja yhteistyöstä. Toiseksi, silloinkin kun digitaalisia asianhallintajärjestelmiä on käytössä ja ne on integroitu, niiden toiminnot ovat usein puutteellisia. Käytössä on harvoin sellaisia keskeisiä ominaisuuksia kuten määräaikojen mukauttaminen tai palauttamispäätösten automaattinen seuranta. Tekniset rajoitukset, kuten se, ettei järjestelmiä ole liitetty Schengenin tietojärjestelmään tai että palautettavalle henkilölle ei anneta yksilöllistä tunnistetta, voivat johtaa päällekkäisiin tapauksiin ja epäluotettaviin tilastoihin. Kolmanneksi se, ettei tietojen jakamiselle ja tietojärjestelmien kehittämiselle ole selkeitä oikeusperustoja, rajoittaa olemassa olevien tietojärjestelmien käyttöä ja estää uusien järjestelmien kehittämisen.

Tätä taustaa vasten tämän ehdotuksen tavoitteena on tukea palauttamisasetuksessa säädettyjen, laittomasti unionissa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevien sääntöjen nykyistä vaikuttavampaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja edistää muuttoliikettä koskevan uuden lähestymistavan täytäntöönpanoa. Koska ehdotuksella tarjotaan tarvittavat digitaaliset välineet uusien yhteisten sääntöjen täytäntöönpanon tukemiseksi, sillä edistetään yhteisen palauttamisjärjestelmän tehokkuutta ja toimintaa käytännössä yksinkertaisemmilla ja automatisoiduilla työnkuluilla, jotka vähentävät hallinnollista rasitetta. Pitkällä aikavälillä tämä olisi ensimmäinen askel kohti kattavaa, yhdennettyä ja digitalisoitua EU:n muuttoliikkeen hallintajärjestelmää, joka ulottuisi palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosesseja pidemmälle ja voisi kattaa myös muita muuttoliikkeeseen liittyviä prosesseja, kuten turvapaikanhaun.

Aloitteella pyritään tehostamaan toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojen yhteiskäyttöä tietosuojasääntöjen mukaisesti, jotta varmistetaan, että palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien toteuttamiseksi ja seuraamiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla; vähennetään merkittävästi kansallisten viranomaisten hallinnollista rasitetta ja työtaakkaa; edistetään palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien digitalisointia ja parannetaan nykyisten tietojärjestelmien rajallisia toimintoja sen varmistamiseksi, että prosessit ja raportointivaatimukset ovat pidemmälle digitalisoituja ja automatisoituja sekä yksinkertaisempia; ja parannetaan tiedonkeruuta, jotta mahdollistetaan tarkempien ja yksityiskohtaisempien tilastojen automatisoitu tuottaminen ja niiden oikea-aikainen saatavuus.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2024–2029 ilmoitettiin uudesta palauttamista koskevasta yhteisestä toimintamallista. Siihen sisältyy uusi lainsäädäntökehys, jolla pyritään vauhdittamaan ja yksinkertaistamaan palauttamisprosessia, huolehtimaan siitä, että palauttaminen toteutetaan ihmisarvoisella tavalla, digitalisoimaan tapausten hallinta ja varmistamaan, että palauttamispäätökset tunnustetaan vastavuoroisesti koko EU:ssa. 3(3) Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa kehotetaan hyödyntämään digitaalisten järjestelmien koko potentiaalia muuttoliikkeeseen liittyvien menettelyjen tehostamiseksi.

EU:n vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevassa strategiassa 4(4) ja EU:n palauttamisasioiden koordinaattorin palautusten tehostamista koskevassa toimintastrategiassa 5(5) korostettiin, että on tärkeää hyödyntää digitaalisten järjestelmien koko potentiaalia tehokkuuden lisäämiseksi. Tämä seikka mainittiin myös komission vuoden 2025 työohjelmassa 6(6), ja vuoden 2026 työohjelmassa 7(7) palauttamisprosessin digitalisointiin viitataan keinona jatkaa työtä EU:n yhteisen palauttamisjärjestelmän nykyaikaistamiseksi ja aloitteena, jossa on mukana vahva pyrkimys yksinkertaistamiseen. Pitkän aikavälin eurooppalaisessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintastrategiassa korostettiin uudelleen, että kehittämällä digitaalisia asianhallintajärjestelmiä palauttamisen, uudelleenkotouttamisen ja takaisinoton alalla edistetään kansallisten viranomaisten hallinnollisen työtaakan vähentämistä sekä prosessien yksinkertaistamista ja automatisointia.

Palauttamisasetuksessa määritellään palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien hallintaan tarkoitetut digitaaliset järjestelmät yhdeksi yhteisen palauttamisjärjestelmän osatekijäksi 8(8), koska digitaaliset järjestelmät ovat avainasemassa tuettaessa palauttamissääntöjen tuloksellista täytäntöönpanoa sekä mahdollistettaessa palauttamispäätösten pakollista vastavuoroista tunnustamista tukevat digitaaliset ominaisuudet. Palauttamisasetuksessa vahvistetaan selkeät oikeusperustat palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien päätökseen saattamiseksi tarvittavien tietojen jakamiselle ja siirtämiselle sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti, mutta sillä ei säännellä teknisiä välineitä, joilla tällaiset tiedot olisi jaettava ja siirrettävä. Näiden teknisten välineiden täsmentäminen auttaa varmistamaan, että asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan.

Komissio esittää samanaikaisesti ehdotuksen Frontexin toimeksiannon tarkistamisesta, jolla laajennettaisiin sen roolia unionin toimijana yhteisessä palauttamisjärjestelmässä. Tarkistetulla toimeksiannolla Frontexille annetaan tarvittavat vastuut ja valmiudet, jotta se voi edistää palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen digitalisointia, luoda synergioita tämän ehdotuksen kanssa ja auttaa luomaan yhteisen digitaalisen rungon, jota tarvitaan integroidumman, tehokkaamman ja vaikuttavamman palauttamisjärjestelmän luomiseksi koko unioniin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus vastaa EU:n laajempaa tavoitetta löytää ja edistää eurooppalaisia ratkaisuja digitaalisella aikakaudella, yksinkertaistaa prosesseja ja vähentää asiaankuuluvien kansallisten ja EU:n viranomaisten hallinnollista työtaakkaa. Uusien järjestelmien toimintojen olisi soveltuvin osin hyödynnettävä tekoälyjärjestelmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 9(9) mukaisesti.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EU:n toiminnan oikeuttava oikeusperusta vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdassa. Kyseisessä artiklassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valtuudet hyväksyä laittoman maahanmuuton ja luvattoman oleskelun suhteen toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen. Tätä palvelee tehokkaiden digitaalisten asianhallintajärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla.

Lisäksi ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohtaan, jotka mahdollistavat 20. toukokuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/817 10(10) kohdennetun muuttamisen. SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ulkorajoja ylittäville henkilöille tehtäviä tarkastuksia sekä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Havaittuja ongelmia ei voida ratkaista tehokkaasti kansallisella tasolla. Koska nykyinen digitaalinen toimintaympäristö on hyvin hajanainen, ilman EU:n koordinointia ja asianmukaista EU:n oikeudellista kehystä jäsenvaltiot jatkavat siiloutuneiden järjestelmien kehittämistä, mikä johtaa tehottomuuteen, epätasaiseen digitalisaatioon ja suurempiin kustannuksiin. Tämä haittaisi yhteisten palauttamissääntöjen, myös uuden palauttamisasetuksen, täytäntöönpanoa ja johtaisi siihen, että palautusten määrä ei olisi paras mahdollinen. Se haittaisi myös muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sääntöjen moitteetonta toimintaa ja vaikuttaisi Schengen-alueeseen.

EU:n tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta varmistetaan asiaankuuluvien tietojärjestelmien yhteenliittäminen eri jäsenvaltioiden välillä muun muassa EU:n tietojärjestelmiä hyödyntämällä, johdonmukainen tietojenvaihto ja toiminnan tehokkuus eri jäsenvaltioissa. Vain koordinoidulla EU:n tason lähestymistavalla voidaan ratkaista johdonmukaisesti rajatylittävän toiminnan monimutkaisuus, jota jäsenvaltiot nykyisin kohtaavat esimerkiksi tietojen riittämättömän yhteiskäytön muodossa.

•Suhteellisuusperiaate

Havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ehdotuksessa suunnitellaan osittain hajautettuun lähestymistapaan perustuvaa ratkaisua, joka pohjautuu olemassa oleviin kansallisiin ja EU:n tason järjestelmiin.

Tämä ratkaisu jättää jäsenvaltioille palauttamistapausten hallinnointia varten joustovaraa laatia palauttamistapausten hallintajärjestelmänsä, jäljempänä ’kansalliset RECAMAS-järjestelmät’, joko Frontexin laatimien asiakirjamallin ja eritelmien, jäljempänä ’RECAMAS-malli’, tai Frontexin kehittämän ja RECAMAS-malliin perustuvan, useista digitaalisista moduuleista muodostuvan tietoteknisen viitesovelluksen, jäljempänä ’Frontexin RECAMAS-sovellus’, tai näiden yhdistelmän perusteella. Tämän toimintatavan avulla jäsenvaltiot voivat hyödyntää aiempia investointeja ja samalla varmistaa lähentymisen kohti yhteistä kehystä.

Takaisinottotapausten hallintajärjestelmä, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’, sekä uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmä, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’, otetaan käyttöön EU:n tasolla.

Koska ehdotus pohjautuu olemassa oleviin järjestelmiin ja perustuu osittain hajautettuun lähestymistapaan, siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

•Toimintatavan valinta

Asetus on soveltuvin väline haluttujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, koska tavoitteena on luoda uusi yhdennetty digitaalinen asianhallintajärjestelmä sekä kansallisella että EU:n tasolla.

Asetukset ovat sitovia, niitä sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa ja niillä varmistetaan yhdenmukaiset säännöt kaikkialla EU:ssa. Nykyiset palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien digitaaliseen hallintaan liittyvät hajanaisuuden ja epäjohdonmukaisuuden ongelmat johtuvat paljolti erilaisista kansallisista lähestymistavoista. Sen vuoksi nämä ongelmat ratkaistaan parhaiten asetuksella.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta

•Sidosryhmien kuuleminen

Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa järjestettiin vuonna 2025 perusteellinen ja laaja kuulemisprosessi.

Kuulemisprosessissa haastateltiin EU:n jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansallisia viranomaisia, asiaankuuluvia EU:n virastoja ja toimielimiä (eu-LISAa, Frontexia ja Euroopan tietosuojavaltuutettua) sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, kansainvälisiä järjestöjä, tiedemaailmaa ja uudelleenkotouttamiseen osallistuvia kumppaneita.

Lisäksi toteutettiin kolme eri kirjallista kyselytutkimusta, jotka kohdennettiin kolmentyyppisille sidosryhmille (EU:n jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansallisille viranomaisille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja kansainvälisille järjestöille).

Ehdotuksesta julkaistiin kannanottopyyntö, joka oli avoinna palautetta varten 7. marraskuuta 2025 ja 5. joulukuuta 2025 välisenä aikana. Kannanottopyyntöön saatiin seitsemältä EU:n kansalaiselta, yhdeltä kansainväliseltä järjestöltä, yhdeltä kansalaisjärjestöltä, yhdeltä ammattijärjestöltä ja yhdeltä yritykseltä yhteensä 11 kannanottoa.

Syyskuun 30. päivänä 2025 järjestettiin seminaari, johon osallistui jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden ja komission edustajia.

Komissio järjesti 9. joulukuuta 2025 sidosryhmien kokouksen, johon osallistui jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden ja Frontexin edustajia.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta

•Perusoikeudet

Vaikutustenarvioinnissa on arvioitu ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta perusoikeuksiin. Ehdotuksen on todettu täyttävän perusoikeuksia koskevat vaatimukset.

Riskejä voi syntyä, jos eri tietojärjestelmien hallinnointia ei ole määritelty riittävän selkeästi, koska tämä aiheuttaa vaikeuksia määrittää eri tietojen käsittelijöiden ja rekisterinpitäjien tehtävät ja vastuut sekä sovellettavat tietosuojasäännöt. Näitä riskejä lievennetään antamalla selkeät säännökset järjestelmien hallinnoinnista ja vastaavista sovellettavista säännöistä. Tietosuojasääntöjen mukaiset tehtävät ja vastuut jaetaan selkeästi (eli kuka on rekisterinpitäjä ja kuka henkilötietojen käsittelijä).

Yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia koskevan tietosuoja-asetuksen noudattaminen on varmistettu. Ehdotus sisältää säännöksiä useista suojatoimista, kuten salauksesta, pääsynvalvonnasta ja kirjausketjusta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kuten säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä esitetään, EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvittavat investoinnit ovat ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 mukaisia ja ne voitaisiin rahoittaa sen voimassaoloaikana.

Kansallisten RECAMAS-järjestelmiensä kehittämiseksi ja parantamiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää kansallisista ohjelmistaan myönnettäviä varoja unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamistuen vahvistamista vuosiksi 2028–2034 koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta tehdyn ehdotuksen 11(11) mukaisesti.

Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja suojatun viestintäkanavan, jäljempänä ’viestintäportaali’, kehittäminen ja ylläpito rahoitetaan EU:n talousarviosta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Säädösehdotukseen sisältyy säännöksiä seuraaviin indikaattoreihin perustuvasta seurannasta ja arvioinnista:

Erityistavoite 1: tietojen yhteiskäytön lisääminen

•Jäsenvaltioiden pyytämien ja muiden jäsenvaltioiden saataville palauttamisasetuksessa säädetyissä sovellettavissa määräajoissa asetettujen palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapauksia koskevien tietoaineistojen lukumäärä.

•iRCMS-järjestelmän kautta käsiteltyjen takaisinottopyyntöjen määrä.

Erityistavoite 2: palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien digitalisointi, automatisointi ja yksinkertaistaminen

•Käytössä olevien kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

•Frontexin RECAMAS-sovellusta tai sen osia käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä.

•Sellaisten kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä, joihin on integroitu iRCMS- ja RIAT-järjestelmät.

•Eurooppalaiseen hakuportaaliin, jäljempänä ’ESP’, raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon, jäljempänä ’CRRS’, ja Schengenin tietojärjestelmään, jäljempänä ’SIS’, liitettyjen kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

•Viestintäportaaliin liitettyjen kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

•Virtaviivaistettujen tai automatisoitujen alaprosessien määrä.

•Käsittelyajan keskimääräinen kesto palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausta kohti.

•Koulutusta uusista menettelyistä ja tietojärjestelmistä saaneen henkilöstön määrä.

Erityistavoite 3: tarkkojen tilastojen tuottamisen mahdollistaminen

•Automaattisesti luotujen (palauttamisasetuksen mukaisten) tilastotietoaineistojen määrä.

•Palauttamisasetuksessa säädettyjen sovellettavien määräaikojen puitteissa toimitettujen (palauttamisasetuksen mukaisten) tilastotietoaineistojen määrä.

Uusien sääntöjen soveltamista seurataan myös Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin avulla.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 luku sisältää yleisiä säännöksiä (1–6 artikla). Siinä vahvistetaan asetuksen kohde (1 artikla) ja asiaankuuluvat määritelmät (2 artikla). Siinä säädetään useista digitaalisista komponenteista koostuvasta tietoteknisestä rakenteesta (3 artikla) sekä palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla toteutettavan asianhallinnan digitalisoinnin tavoitteista (4 artikla). Luvussa selvennetään olemassa olevien EU:n tietojärjestelmien ja yhteentoimivuuskomponenttien (5 artikla) sekä muiden asiaankuuluvien kansallisten tietojärjestelmien (6 artikla) roolia.

Ehdotuksen 2 luku (7–14 artikla) koskee asianhallintajärjestelmiä, ja siinä käsitellä tietojen tallentamista (7 artikla), tietojen tarkastelua (8 artikla) sekä tietojen oikaisemista ja poistamista (9 artikla). Siinä vahvistetaan yhteiset toiminnalliset ominaisuudet, jotka palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevilla kolmella tulevalla tietojärjestelmällä olisi oltava (10 artikla), ja erityiset ne olennaiset toiminnalliset ominaisuudet, jotka kullakin erillisellä järjestelmällä eli kansallisella palauttamistapausten hallintajärjestelmällä, jäljempänä ’kansallinen RECAMAS-järjestelmä’ (11 artikla), EU:n takaisinottotapausten hallintajärjestelmällä, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’ (12 artikla), sekä EU:n uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmällä, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’ (13 artikla), olisi oltava. Tässä luvussa säädetään maahanmuuttoviranomaisten välisestä viestintäkanavasta, jäljempänä ’viestintäportaali’ (14 artikla).

Ehdotuksen 3 luku koskee järjestelmien kehittämistä ja toimintaa sekä niihin liittyviä vastuita (15–26 artikla). Luvussa määritellään kehittämisvaihetta koskevat tehtävät ja vastuut (15 artikla) ja säädetään vastaavasta tietotekniikkahallinnosta, joka luodaan perustamalla ohjelman hallintoneuvosto, kuten muidenkin tietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä on tavallisesti tehty (16 artikla). Luvussa määritellään järjestelmien operatiivista hallinnointia koskevat tehtävät ja vastuut (17 artikla), ja siihen sisältyy erityisiä säännöksiä tietoturvasta (18 artikla), lokitietojen säilyttämisestä (19 artikla), tietojen säilyttämisestä (20 artikla), rekisteröityjen oikeuksista (21 artikla), tilastoista (22 artikla), henkilötietojen käsittelyä koskevasta vastuusta (23 artikla), henkilöstön koulutuksesta (24 artikla), tarvittavasta kansallisten tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun välisestä yhteistyöstä (25 artikla) sekä asetuksen noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista (26 artikla).

Ehdotuksen 4 luvussa käsitellään muihin unionin säädöksiin tehtäviä kohdennettuja muutoksia (27–30 artikla). Muutoksia tehdään erityisesti seuraaviin säädöksiin:

•Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA): eu-LISAn toimeksiantoa laajennetaan Frontexin tukemiseksi ja viestintäportaalin perustamiseksi (27 artikla).

•Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (28 artikla).

•Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle: muutoksilla pyritään varmistamaan, että raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkisto voidaan liittää kansallisiin järjestelmiin ja että perustettavaa uutta viestintäportaalia voidaan käyttää myös tietojen vaihtamiseen rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen havaitsemia linkkejä koskevien ratkaisujen tukemiseksi (29 ja 30 artikla).

Ehdotuksen 5 luku sisältää loppusäännökset, joissa käsitellään kustannuksia (31 artikla), vaaditaan jäsenvaltioita ilmoittamaan toimivaltaiset viranomaiset komissiolle (32 artikla) ja säädetään soveltamisen vaiheittaisesta aloittamisesta järjestelmä- ja jäsenvaltiokohtaisesti asteittaisen käyttöönoton varmistamiseksi (33 artikla). Luku sisältää komiteamenettelyä koskevan säännöksen (34 artikla), ja sillä perustetaan neuvoa-antava ryhmä, joka antaa teknistä tukea ohjelman hallintoneuvostolle (35 artikla). Luvussa edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat yhteyspisteitä (36 artikla), ja määritellään seuranta- ja arviointitoimenpiteet (37 artikla). Asetuksen on määrä tulla voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (38 artikla).

2026/0340 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asianhallinnan digitalisoinnista palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1860, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan sekä 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous‑ ja sosiaalikomitean lausunnon 12(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 13(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän kestävyys ja Schengenin alueen toimivuus perustuvat siihen, että kyetään luomaan kattava järjestelmä, jolla muuttoliikettä hallitaan pitkällä aikavälillä. Tehokas palauttamispolitiikka on muuttoliikkeen uskottavan hallintajärjestelmän keskeinen osatekijä.

(2)Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella pyritään rakentamaan tällainen järjestelmä, ja se perustuu nopeisiin ja selkeisiin prosesseihin sekä eri viranomaisten väliseen tiiviiseen ja yhteen kytkeytyvään yhteistyöhön jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä sekä unionin virastojen ja kolmansien maiden kanssa. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevalla lainsäädännöllä luodaan saumaton yhteys turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välille koko turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmän tehokkuuden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi.

(3)Yhteisen järjestelmän perustamisesta unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien
maiden kansalaisten palauttamiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2026/2280 14 (3) määritellään digitaaliset järjestelmät kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotoutumisen hallintaan yhteisen palauttamisjärjestelmän keskeisiksi osatekijöiksi.

(4)Komissio, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 15 (4) perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto, jäljempänä ’eu-LISA’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 16 (5) perustettu Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jäljempänä ’Frontex’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/2303 17 (6) perustettu Euroopan unionin turvapaikkavirasto ja jäsenvaltiot ovat tehneet merkittäviä investointeja tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon muuttoliikkeen hallinnan alalla.

(5)Palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevassa asianhallinnassa tietojärjestelmien käytettävissä olo, digitalisoinnin taso ja toiminnot vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Nykyiset palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevat kansalliset ja unionin tason tietojärjestelmät on kehitetty erikseen ja ne ovat eri toimijoiden kehittämiä, mikä on johtanut hajanaiseen digitaaliseen toimintaympäristöön, jossa yhteentoimivuus ja tietojen yhteiskäytön mahdollisuudet ovat rajalliset.

(6)Nykyinen oikeudellinen ja operatiivinen kehys rajoittaa tietojen tosiasiallista vaihtoa ja hallintaa koko palauttamisprosessissa ja aiheuttaa tehottomuutta palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamismenettelyjen käsittelyssä sekä hallinnollista rasitetta. Sen vuoksi on tarpeen luoda johdonmukainen kehys palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskeville digitaalisille järjestelmille tukena unionin yhteisen palauttamisjärjestelmän perustamiselle.

(7)Kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kansallisia palauttamistapausten hallintajärjestelmiä, jäljempänä ’kansalliset RECAMAS-järjestelmät’, varmistaakseen, että palauttamismenettelyt toteutetaan järjestelmällisesti ja nopeasti. Vaikuttavuuden ja tehokkuuden vähimmäistason varmistamiseksi kansallisten RECAMAS-järjestelmien olisi perustuttava joko Frontexin laatimaan asiakirjamalliin ja eritelmiin, jäljempänä ’RECAMAS-malli’, tai Frontexin kehittämään ja RECAMAS-malliin perustuvaan tietotekniseen viitesovellukseen, jäljempänä ’Frontexin RECAMAS-sovellus’, tai RECAMAS-mallin ja tiettyjen Frontexin RECAMAS-sovelluksen digitaalisten moduulien yhdistelmään. Jäsenvaltiot voivat kehittää kansalliset RECAMAS-järjestelmänsä sisällyttäen niihin joitakin tiettyjä Frontexin RECAMAS-sovelluksen moduuleja, kuten viestintään palauttamismenettelyn kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten kanssa tarkoitetun sovelluksen. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät ottaa käyttöön Frontexin RECAMAS-sovelluksen tai joitakin sen moduuleista, olisi integroitava ne omaan digitaaliseen ympäristöönsä ja mukautettava niitä edelleen omiin tarpeisiinsa. Frontexin RECAMAS-sovellus olisi tarjottava jäsenvaltioille erillisenä kehitys- ja testikäyttöön tarkoitettuna tietojärjestelmänä. Näin ollen Frontexin RECAMAS-sovellusta ei pitäisi käyttää toiminnassa olevassa tuotantoympäristössä eikä se saisi sisältää henkilötietoja.

(8)Jotta edistetään kolmansien maiden sekä kolmansissa maissa sijaitsevien kolmansien osapuolten kanssa takaisinotto- ja uudelleenkotouttamismenettelyjen yhteydessä tehtävää nopeaa ja tehokasta yhteistyötä, jossa noudatetaan sovellettavia henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja koskevia sääntöjä ja kunnioitetaan asianmukaisesti rekisteröityjen perusoikeuksia, on tarpeen perustaa unionin tasolla yhdennetty takaisinottotapausten hallintajärjestelmä, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’, ja unionin uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmä, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’. Näiden järjestelmien on tarkoitus mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseksi, matkustusasiakirjojen myöntämiseksi, palauttamisoperaatioiden järjestämiseksi sekä uudelleenkotouttamistuen ja saapumisen jälkeisen tuen käsittelemiseksi tarvittavien tietojen turvallinen hallinnointi ja vaihto. iRCMS-järjestelmää olisi käytettävä erityisesti takaisinottomenettelyjen hallinnointiin, ja se voidaan liittää kolmansien maiden digitaalisiin takaisinottotapausten hallintajärjestelmiin tätä tarkoitusta varten. RIAT-järjestelmää olisi käytettävä uudelleenkotouttamismenettelyjen hallinnointiin, ja sillä olisi annettava uudelleenkotouttamistuesta vastaaville kolmansille osapuolille mahdollisuus tutustua asiaankuuluviin tietoihin ja tallentaa ne. Sen varmistamiseksi, että valtuutetut käyttäjät voivat käyttää iRCMS- ja RIAT-järjestelmiä tehokkaasti ja saumattomasti tarvitsematta kirjautua ulos ja sisään siirtyessään eri järjestelmiin, nämä järjestelmät olisi integroitava kansalliseen RECAMAS-järjestelmään.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2019/817 18 (7) ja (EU) 2019/818 19 (8) perustetulla eurooppalaisella hakuportaalilla (ESP) helpotetaan pääsyä asetuksen (EU) 2019/817 4 artiklan 15 kohdassa ja asetuksen (EU) 2019/818 4 artiklan 15 kohdassa tarkoitettuihin EU:n tietojärjestelmiin, jäljempänä ’EU:n tietojärjestelmät’, ja niistä tehtäviä kyselyjä. ESP:llä on tarkoitus helpottaa jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin virastojen nopeaa, saumatonta, tehokasta, järjestelmällistä ja valvottua pääsyä näihin järjestelmiin mahdollistamalla kyselyjen tekeminen samanaikaisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisten, muun muassa maahanmuuttoviranomaisten, ja unionin virastojen olisi käytettävä ESP:tä kyselyjen tekemiseen kyseisistä järjestelmistä, jos se on tarpeen näiden viranomaisten ja virastojen tehtävien suorittamiseksi, niiden pääsyoikeuksien mukaisesti, joita näillä viranomaisilla ja virastoilla on kyseisiä järjestelmiä sääntelevien säädösten nojalla.

(10)Tarkat ja luotettavat tilastot ovat tarpeen palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien asianmukaisen seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi. Raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkiston, jäljempänä ’CRRS’, avulla on mahdollista tuottaa tilastoja EU:n tietojärjestelmistä. Koska CRRS on unionin tasolla jo käytössä oleva tilastollinen väline, digitaalisten välineiden päällekkäisyyden välttämiseksi olisi tehokasta hyödyntää myös sitä palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevien tarkkojen ja luotettavien tilastojen tuottamisen mahdollistamiseksi. Sen vuoksi CRRS:n olisi voitava tuottaa tällaisia tilastoja kansallisista RECAMAS-järjestelmistä sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmistä, ja siksi sitä olisi muutettava tähän tarkoitukseen. Tilastojen olisi oltava toimivaltaisten viranomaisten, Frontexin, eu-LISAn ja komission saatavilla niiden vastuualueiden mukaisesti.

(11)Useissa jäsenvaltioissa olemassa olevat palauttamistapausten hallintajärjestelmät on liitetty muihin kansallisiin asiaan liittyviin järjestelmiin ja tietokantoihin, kuten turvapaikkamenettelyjen asianhallintajärjestelmiin tai oikeusviranomaisia tukeviin tietojärjestelmiin, jotka sisältävät takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintaa suoraan tai välillisesti tukevia tietoja. Muissa jäsenvaltioissa palauttamistapausten hallintajärjestelmiä kehitetään parhaillaan. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava säilyttää nämä yhteydet ja kehittää niitä sekä varmistaa, että niiden kansalliset RECAMAS-järjestelmät suunnitellaan siten, että ne on mahdollista liittää muihin asiaan liittyviin kansallisiin järjestelmiin kansallisen lainsäädännön sekä yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevan perusoikeuden mukaisesti.

(12)Toimivaltaisten viranomaisten, muiden kansallisten viranomaisten ja Frontexin olisi voitava tallentaa palautus-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmiin kaikki tiedot, myös henkilötiedot, jotka ovat tarpeen näiden menettelyjen saattamiseksi tuloksellisesti päätökseen. Tiedot olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten tosiasiallista hallinnointia varten, ja kunkin viranomaisen olisi varmistettava, että sen tallentamat tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajan tasalla.

(13)Toimivaltaisten viranomaisten, muiden kansallisten viranomaisten ja Frontexin olisi varmistettava, että palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla on saatavilla anonymisoituihin tietoihin perustuvia luotettavia ja tarkkoja tilastoja.

(14)Kaikissa tämän asetuksen nojalla toteutettavissa henkilötietojen käsittelytoimissa olisi noudatettava soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 20 (9) ja (EU) 2018/1725 21 (10).

(15)Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava suora pääsy ainoastaan niihin tietoihin, jotka ne ovat tallentaneet kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmiin. Jos kuitenkin eurooppalaisen hakuportaalin tai iRCMS- tai RIAT-järjestelmän käytön yhteydessä käy ilmi, että useat palauttamistapaukset eri jäsenvaltioissa koskevat samaa kolmannen maan kansalaista, minkä tahansa kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevat tiedot tallentaneen toimivaltaisen viranomaisen olisi saatava asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklassa tarkoitetusta pyynnöstä toiselta asiaan liittyvältä toimivaltaiselta viranomaiselta kyseisestä kolmannen maan kansalaisesta tallennetut tiedot tapauksen käsittelyä varten. Pyydetyt tiedot olisi tarvittaessa vaihdettava suojatun viestintäkanavan, jäljempänä ’viestintäportaali’, kautta. Frontexin olisi voitava tutustua kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettuihin tietoihin tiedot tallentaneen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella ainoastaan siinä tarkoituksessa, jota varten tiedot on tallennettu.

(16)Toimivaltaisilla viranomaisilla ja Frontexilla olisi oltava velvollisuus ja tekninen mahdollisuus oikaista ja poistaa tallentamansa virheelliset, epätäydelliset tai laittomasti tallennetut tiedot. Henkilötietojen osalta tätä velvoitetta olisi noudatettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Jos toimivaltainen viranomainen tai Frontex saa tietoonsa, että toinen toimivaltainen viranomainen on tallentanut virheellisiä tietoja, sen olisi ilmoitettava virheistä mahdollisimman pian tiedot tallentaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaiset tiedot olisi toimitettava viestintäportaalin kautta.

(17)Palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmien tehokkuuden vähimmäistason varmistamiseksi olisi vahvistettava toiminnalliset vaatimukset. Näiden toimintojen olisi mahdollistettava yksilöllisen tunnisteen antaminen kullekin tapaukselle ja tapausten tehokas käsittely, mukaan lukien automatisoitu tapauksen luonti, henkilöllisyyden todentaminen ja menettelyvaiheiden ja määräaikojen reaaliaikainen seuranta, tietojen hakeminen Schengenin tietojärjestelmästä, suojattu tietojenvaihto kolmansien maiden ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa sekä kolmansien maiden kansalaisten kanssa harjoitettavan digitaalisen viestinnän helpottaminen, keskeisten menettelyjen, kuten takaisinottopyyntöjen tekemisen, palauttamispäätösten antamisen sekä kuulutusten ja eurooppalaisen palauttamismääräyksen luomisen Schengenin tietojärjestelmään, automatisointi, tietotekniikalla tuettu uudelleenkotouttamistapausten hallinta, mukaan lukien varainhoito, laadunvarmistus ja avustusohjelmien tuloksellisuuden seuranta, sekä valituksia ja häiriöiden seurantaa koskevat mekanismit, operatiiviset välineet lentojen varaamista varten, matkustusasiakirjojen hallinnointi ja logistinen koordinointi palauttamisoperaatioiden käytännön toteutuksen helpottamiseksi sekä analyyttiset valmiudet, joilla voidaan ennakoida tapausmäärien vaihtelua, tuottaa tilastoja seurantaa varten ja varmistaa palautuspolitiikkojen läpinäkyvä soveltaminen. Järjestelmien toiminnoissa olisi hyödynnettävä tekoälyjärjestelmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 22 (11) mukaisesti, jos se katsotaan kehittämisvaiheessa asianmukaiseksi.

(18)Palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintaan tarvittavia tietoja ei aina ole saatavilla EU:n tietojärjestelmissä joko siksi, että tietoja ei voida tallentaa EU:n tietojärjestelmiin esimerkiksi sen vuoksi, että jotkin tietoluokat, jotka liittyvät alustavaan näyttöön kansalaisuudesta takaisinottomenettelyjen yhteydessä, ovat liian yksityiskohtaisia, jotta ne voitaisiin tallentaa Eurodac-järjestelmään tai Schengenin tietojärjestelmään, tai siksi, että tietoja ei ole vielä tallennettu EU:n tietojärjestelmiin tai ne on jo poistettu niistä. Jäsenvaltioilla olisi näissä tapauksissa ja tarvittaessa oltava mahdollisuus jakaa nopeasti ja turvallisesti palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintaan tarvittavia tietoja. Keskitettyjen yhteyspisteiden olisi koordinoitava ja helpotettava tällaista tietojenvaihtoa.

(19)Olisi perustettava viestintäportaali, jonka avulla jäsenvaltioiden keskitetyt yhteyspisteet ja unionin virastot voivat jakaa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausten hallintaan tarvittavia tietoja, jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla asiaan liittyvissä EU:n tietojärjestelmissä. Viestintäportaalin on tarkoitus yhdistää kaikki kansalliset RECAMAS-järjestelmät ja Frontex laittoman muuttoliikkeen hallintasovelluksen, jäljempänä ’IRMA’, avulla, mikä helpottaa toimivaa tietojenvaihtoa. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä viestintäportaalia silloin, kun tällaisten tietojen jakaminen on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi, pääsyoikeuksiensa ja sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(20)Frontexin olisi jatkettava omaa asiantuntemustaan hyödyntäen RECAMAS-mallin kehittämistä. Koska Frontex käyttää usein olemassa olevia takaisinottotapausten hallintajärjestelmiä ja on RIAT-järjestelmän pääasiallinen käyttäjä, sillä on parhaat edellytykset ottaa vastuu iRCMS- ja RIAT-järjestelmien kehittämisestä, teknisistä muutoksista ja operatiivisesta hallinnoinnista. Koska palauttamistapausten hallintajärjestelmät säilyvät kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden olisi jatkossakin oltava vastuussa kansallisten RECAMAS-järjestelmien kehittämisestä, teknisistä muutoksista ja operatiivisesta hallinnoinnista.

(21)Viestintäportaalia kehitettäessä olisi suosittava olemassa olevien ja hyvin toimivien digitaalisten infrastruktuurien uudelleenkäyttöä maahanmuuttoviranomaisten välisessä tiedonsiirrossa, koska tämä mahdollistaa viestintäportaalin nopeamman teknisen toteutuksen ja auttaa vähentämään sen taloudellisia kustannuksia. Näin ollen viestintäportaali voi perustua olemassa olevaan digitaaliseen infrastruktuuriin, joka on tällä hetkellä eu-LISAn vastuulla, kuten SIRENE- tai DubliNet-järjestelmiä tukevaan digitaaliseen infrastruktuuriin. eu-LISAn olisi sen vuoksi otettava vastuu tämän suojatun viestintäkanavan kehittämisestä, teknisistä muutoksista ja operatiivisesta hallinnoinnista sekä operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimuksen kehityksen seuraamisesta. Jotta voidaan päivittää eu-LISAn toimeksiantoa ja antaa sen tehtäväksi tukea Frontexia Frontexin RECAMAS-sovelluksen sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmien kehittämisessä, asetusta olisi muutettava vastaavasti.

(22)Digitaalinen tietojenvaihto takaisinottomenettelyihin osallistuvien kolmansien maiden kanssa tehostaa yhteistyötä ja helpottaa takaisinottotapausten oikea-aikaista käsittelyä. Jos asiaa koskevissa järjestelyissä kolmannen maan kanssa määrätään tällaisesta digitaalisesta tietojenvaihdosta, Frontexin olisi komission pyynnöstä otettava käyttöön tarvittavat tekniset järjestelyt kyseisten tietojen turvallisen siirtämisen mahdollistamiseksi. Tällaisen yhteistyön olisi rajoituttava yksittäisessä takaisinottotapauksessa tarvittaviin tietoihin, eikä sillä saisi antaa kolmannelle maalle yleistä pääsyä iRCMS-järjestelmään tai siinä oleviin tietoihin.

(23)Jotta varmistetaan kaikkien sidosryhmien toimiva yhteistyö sekä RECAMAS-mallin, Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin kehittämisvaiheen asianmukainen hallinnointi ja koordinointi, olisi perustettava ohjelman hallintoneuvosto. Se koostuisi kymmenestä Frontexin hallintoneuvoston, eu-LISAn hallintoneuvoston, Frontexin pääjohtajan ja eu-LISAn toimitusjohtajan sekä komission nimittämästä jäsenestä. Ohjelman hallintoneuvoston olisi kokoonnuttava säännöllisesti siihen saakka, kunnes kaikki kansalliset RECAMAS-järjestelmät, iRCMS- ja RIAT-järjestelmät ja viestintäportaali aloittavat toimintansa. Ohjelman hallintoneuvoston olisi edelleen kokoonnuttava toiminnan aloittamisen jälkeen. Ohjelman hallintoneuvoston olisi laadittava säännöllisesti raportteja ja toimitettava ne Frontexin hallintoneuvostolle ja eu-LISAn hallintoneuvostolle.

(24)Kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin turvallisuuden korkean tason varmistaminen on välttämätöntä, koska näissä järjestelmissä käsitellään arkaluonteisia operatiivisia ja henkilötietoja, joiden vaarantuminen voi vaarantaa yksilöiden oikeudet, turvallisuuden ja yksityisyyden. On myös olennaisen tärkeää säilyttää jäsenvaltioiden, Frontexin ja eu-LISAn välillä vaihdettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus ja ylläpitää tällä tavoin luottamusta ja palauttamisen hallintaa koskevan yhteistyön toimivuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, Frontexin ja eu-LISAn olisi varmistettava vastuullaan olevien järjestelmien tietoturvan korkea taso. Tätä varten jäsenvaltioiden, Frontexin ja eu-LISAn olisi toteutettava teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä näissä järjestelmissä käsiteltävien henkilö- ja muiden tietojen suojaamiseksi tällaisten tietojen vahingossa tapahtuvalta tai lainvastaiselta tuhoamiselta, häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai tällaisiin tietoihin pääsyltä. Näillä toimenpiteillä olisi erityisesti varmistettava fyysinen suojaus, kulunvalvonta, tietojen säilyttämisen valvonta, käyttäjien valvonta, tietoihin pääsyn valvonta, viestinnän valvonta, tietojen kirjanpidon valvonta, siirron valvonta, tietojen palauttaminen, luotettavuus, eheys ja sisäinen valvonta, mukaan lukien turvallisuushäiriöön mahdollisesti viittaavien tapahtumien automaattinen havaitseminen 24 tunnin kuluessa.

(25)Tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden varmistamiseksi, tietojen eheyden ja turvallisuuden takaamiseksi ja tuloksellisen valvonnan mahdollistamiseksi kaikki kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS- ja RIAT-järjestelmissä sekä viestintäportaalissa suoritettavat tietojenkäsittelytoimet olisi kirjattava lokiin. Toimivaltaisilla viranomaisilla, tietosuojaviranomaisilla ja tarpeen mukaan Frontexilla ja eu-LISAlla olisi oltava pääsy lokitietoihin siinä määrin kuin se on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

(26)Kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmiin tallennettuja henkilötietoja olisi säilytettävä vain niin kauan kuin se on tarpeellista kyseistä tietojen käsittelyn tarkoitusta varten. Kymmenen vuoden säilytysaika on toiminnan kannalta tarpeen, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnistaa, seurata ja arvioida palauttamistapauksia ajan kuluessa, myös henkilöiden tullessa uudelleen esiin eri henkilöllisyyksillä, ja jotta varmistetaan tapauksen käsittelyn jatkuvuus eri menettelyissä ja eri viranomaisissa. Kymmenen vuoden säilytysaika on tarpeen myös, jotta tuetaan palauttamispäätösten, maahantulokieltojen ja niihin liittyvien jatkotoimenpiteiden valmistelua, vahvistamista, tunnustamista ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien sääntöjen noudattamisen tarkistaminen, uuden maahantulon riskien hallinta ja myöhempien hakemusten tai muutoksenhakujen käsittely, ja ehkäistään uudelleenkotouttamisen tukijärjestelmien väärinkäyttöä, kuten eri jäsenvaltioissa tehtäviä toistuvia hakemuksia. Jos maahantulokiellon kesto on yli kymmenen vuotta, henkilötietojen säilyttäminen koko kiellon ajan on tarpeen, jotta viranomaiset voivat todentaa kiellon ja valvoa tosiasiallisesti sen noudattamista sekä ylläpitää tarkkaa rekisteriä rajavalvontaa, muuttoliikkeen valvontaa ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä tarkoituksia varten. Jotta varmistetaan, että tiedot tosiasiallisesti poistetaan, järjestelmien olisi mahdollistettava tietojen automaattinen poistaminen säilytysajan päätyttyä. Koska Frontex ei tee palauttamispäätöksiä, siihen olisi sovellettava erityisiä sääntöjä ja lyhyempää säilytysaikaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] mukaisesti.

(27)Rekisteröityjen olisi tosiasiallisesti voitava käyttää oikeuksiaan asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

(28)Asetusta (EU) 2018/1725 olisi sovellettava Frontexin ja eu-LISAn tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, kun taas asetusta (EU) 2016/679 olisi sovellettava jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn. Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen käsittely olisi suoritettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ja tavalla, jolla varmistetaan mainittujen oikeuksien ja periaatteiden kunnioittaminen kaikilta osin.

(29)Toiminnan seurannan tukemiseksi CRRS:ään olisi tallennettava automaattisesti kansallisista RECAMAS-järjestelmistä sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmistä saadut asiaankuuluvat tilastotiedot.

(30)Vastuuvelvollisuuden ja tietosuojan tehokkaan hallinnan varmistamiseksi RECAMAS-, iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin toiminnassa on tarpeen täsmentää henkilötietojen käsittelyyn osallistuvien viranomaisten tehtävät. Hallinnointitehtävien jakamisessa olisi otettava huomioon kuhunkin järjestelmään liittyvät asianomaisten toimijoiden operatiiviset vastuut ja tekniset valmiudet. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen nimettävä kansallinen viranomainen, joka toimii rekisterinpitäjänä kansalliseen RECAMAS-järjestelmään tallennettujen tietojen ja niiden operatiivisen hallinnoinnin osalta, ja Frontexin olisi toimittava tietojen käsittelijänä, jos se tallentaa tietoja näihin järjestelmiin. iRCMS-järjestelmässä kutakin jäsenvaltiota olisi pidettävä rekisterinpitäjänä sen tähän järjestelmään tallentamien tietojen käsittelyn osalta. Frontexia olisi pidettävä henkilötietojen käsittelijänä sen iRCMS-järjestelmään tallentamien tietojen käsittelyn sekä järjestelmän operatiivisen hallinnoinnin osalta. RIAT-järjestelmässä kutakin jäsenvaltiota olisi pidettävä rekisterinpitäjänä sen tähän järjestelmään tallentamien, kansallisten uudelleenkotouttamisen tukiohjelmien tapauksia koskevien tietojen käsittelyn osalta. Jäsenvaltioita ja Frontexia olisi pidettävä yhteisrekisterinpitäjinä RIAT-tietokantaan tallennettujen henkilötietojen käsittelyn osalta tapauksissa, joita hallinnoidaan EU:n uudelleenkotouttamisen tukiohjelman puitteissa. Frontexia olisi pidettävä henkilötietojen käsittelijänä sen tallentamien, kansallisiin uudelleenkotouttamisen tukiohjelmiin kuuluvia ja RIAT-järjestelmässä hallinnoitavia tapauksia koskevien tietojen käsittelyn osalta sekä RIAT-järjestelmän operatiivisen hallinnoinnin osalta. Jäsenvaltioita ja Frontexia olisi pidettävä yhteisrekisterinpitäjinä viestintäportaalin kautta vaihdettujen henkilötietojen käsittelyn osalta, ja eu-LISAa olisi pidettävä henkilötietojen käsittelijänä viestintäportaalin operatiivisen hallinnoinnin osalta.

(31)Kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin turvallisen ja lainmukaisen toiminnan varmistamiseksi toimivaltaisten viranomaisten, Frontexin ja eu-LISAn henkilöstön, jolla on valtuudet päästä kyseisiin järjestelmiin, olisi saatava asianmukaista ja säännöllistä koulutusta.

(32)Joidenkin Schengenin tietojärjestelmään sisältyvien tietojen, jotka ovat merkityksellisiä palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen kannalta, saattaa olla tarpeen pysyä jäsenvaltioiden saatavilla palauttamistapausten jatkuvaa hallinnointia varten sen jälkeen, kun niihin liittyvä kuulutus on poistettu järjestelmästä. Tällaisia tietoja saatetaan tarvita henkilön tunnistamiseen ja hänen aiemman palauttamishistoriansa selvittämiseen, jos henkilö myöhemmin palaa jäsenvaltioiden alueelle ja joutuu uuden palauttamismenettelyn kohteeksi. Merkityksellisten tietojen säilyttäminen kansallisissa järjestelmissä kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin sovellettavien tietosuojaa ja tietojen säilyttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti varmistaisi, että ne ovat saatavilla tällaisia myöhempiä menettelyjä varten, ja helpottaisi henkilön tunnistamista myös sellaisissa tapauksissa, joissa toinen jäsenvaltio on tehnyt palauttamispäätöksen, joka myöhemmin tunnustetaan sovellettavien vastavuoroista tunnustamista koskevien sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus päästä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1860 23 (12) 4 artiklassa tarkoitettuihin palauttamista koskeviin kuulutuksiin sisältyviin tietoihin ja säilyttää niitä. Koska tämä mahdollisuus edellyttää pääsyä palauttamista koskeviin kuulutuksiin, Schengenin tietojärjestelmää asetuksen (EU) 2018/1860 nojalla käyttävien jäsenvaltioiden olisi sovellettava sitä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Schengenin tietojärjestelmän sisältämien tietojen laatuun. Jos jäsenvaltiolla on merkityksellisiä lisätietoja tai muutettuja tietoja tai jos sillä on näyttöä, joka viittaa siihen, että tiedoissa on asiavirheitä tai ne on tallennettu oikeudettomasti, sen olisi ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle vaihtamalla lisätietoja vakiintuneiden menettelyjen mukaisesti, jotta kuulutuksen sisältämiä tietoja voidaan täydentää tai muuttaa tai ne voidaan poistaa. Asetusta (EU) 2018/1860 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(33)Jotta varmistetaan tehokas, suojattu ja standardoitu viestintä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä sekä näiden viranomaisten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240 24 (13) 7 artiklan nojalla perustetun ETIAS-keskusyksikön välillä, viestintäportaalin olisi toimittava myös asetuksissa (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 edellytettynä viestintäkanavana. Viestintäportaalin käyttö tähän tarkoitukseen mahdollistaisi viestintävälineen nopeamman teknisen toteuttamisen. Asetuksia (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(34)Kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin tosiasiallisen, turvallisen ja hallitun käyttöönoton varmistamiseksi on tarpeen säätää joustavuudesta sen ajankohdan suhteen, josta alkaen näitä järjestelmiä on tarkoitus käyttää. Jäsenvaltioita olisi vaadittava ottamaan käyttöön kansallinen RECAMAS-järjestelmä ja käyttämään sitä viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä ja ilmoittamaan komissiolle ja Frontexille päivämäärä, jona ne aloittavat sen käytön. Jotta varmistetaan yleisen rakenteen eri osatekijöiden yhdenmukainen ja luotettava käyttöönotto, komission olisi määritettävä iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin kehittämisen päätökseen saattaminen täytäntöönpanosäädöksillä sen jälkeen, kun kattavat testit on saatu onnistuneesti päätökseen. Tämän perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava asetetuissa määräajoissa tarvittavat toimenpiteet iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin integroimiseksi kansalliseen RECAMAS-järjestelmäänsä ja ilmoitettava komissiolle ja Frontexille, kun integrointi on saatu toteutettua. Frontexin olisi vastaavasti toteutettava tarvittavat toimenpiteet viestintäportaalin integroimiseksi IRMAan ja ilmoitettava asiasta komissiolle. Komission olisi sen jälkeen säädettävä iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin käyttöönotosta asianomaisissa jäsenvaltioissa ja tarpeen mukaan Frontexin suorittamasta kyseisten järjestelmien käytöstä täytäntöönpanosäädöksillä onnistuneesta integroinnista ja kattavasta testauksesta annettujen ilmoitusten perusteella. Komission olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle näin määritetyt päivämäärät, ja kyseiset täytäntöönpanosäädökset olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin Frontexin olisi aloitettava iRCMS- ja RIAT-järjestelmien ja viestintäportaalin käyttö näin määritetyistä päivämääristä alkaen.

(35)Jäsenvaltioiden olisi saatava kansallisten RECAMAS-järjestelmiensä kehittämiseksi ja parantamiseksi unionin rahoitustukea [unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamistuen vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen .../...] mukaisesti. Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin kehittäminen ja ylläpito olisi rahoitettava EU:n talousarviosta.

(36)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa asetuksen tavoitteita eli tehostaa asianhallintaa palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla digitaalisten välineiden ja yhteentoimivien järjestelmien avulla ja edistää siten sisärajattoman alueen tehokasta toimintaa, vaan ne voidaan jäsenvaltioiden yhteisen johdonmukaisen toimintamallin varmistamiseen tähtäävän toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa täsmentää kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaisen soveltamisen edellyttämät tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, viestintäportaaliin liittämisen edellyttämät tekniset vaatimukset, CRRS-järjestelmään tallentamisen edellyttämät tekniset vaatimukset, tapausten tilaa koskevien tietojen tallentamiseen tarvittavat erityiset tietotyypit sekä viestintäportaalin kautta tapahtuvassa viestinnässä käytettävät muodot. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 (14) mukaisesti.

(38)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(39)[Irlanti osallistuu tähän asetukseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen .../... [pöytäkirjassa N:o 19 olevan 4 artiklan perusteella annettu neuvoston päätös] ... artiklan mukaisesti.] tai [Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 19 mukaisesti, eikä päätös sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, ellei kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamisesta muuta johdu.]

(40)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 26 (15) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(41)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 27 (16) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(42)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 28 (17) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(43)Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(44)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa [...],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat asianhallinnan digitalisointia palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla, ja erityisesti digitaalisia asianhallintajärjestelmiä, niiden kehittämistä, toimintaa ja niitä hallinnoivien viranomaisten vastuualueita koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’EU:n tietojärjestelmillä’ asetuksen (EU) 2019/817 4 artiklan 15 kohdassa ja asetuksen (EU) 2019/818 4 artiklan 15 kohdassa tarkoitettuja laaja-alaisia tietojärjestelmiä;

2)’keskitetyllä järjestelmällä’ järjestelmää, jossa valvonta, päätöksenteko tai tietojen käsittely on keskitetty yhdelle keskusviranomaiselle;

3)’federoidulla järjestelmällä’ järjestelmää, jossa erilliset yksiköt säilyttävät oikeudellisen ja toiminnallisen riippumattomuutensa ja tekevät yhteistyötä yhteisen kehyksen, protokollan tai säännöstön mukaisesti;

4)’kolmannen maan kansalaisella’ asetuksen (EU) 2026/2280 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kolmannen maan kansalaista;

5)’palauttamispäätöksellä’ asetuksen (EU) 2026/2280 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä palauttamispäätöstä;

6)’toimivaltaisella viranomaisella’ mitä tahansa asetuksen (EU) 2026/2280 41 artiklassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;

7)’alkuperäisellä toimivaltaisella viranomaisella’ toimivaltaista viranomaista, joka tallentaa tiedot kansalliseen palauttamistapausten hallintajärjestelmäänsä (kansalliseen RECAMAS-järjestelmään), unionin yhdennettyyn takaisinottotapausten hallintajärjestelmään (iRCMS-järjestelmään) tai unionin uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmään (RIAT-järjestelmään);

8)’tapauksella’ kansallisessa RECAMAS-järjestelmässä, iRCMS-järjestelmässä tai RIAT-järjestelmässä luotua digitaalista tiedostoa, joka koskee kolmannen maan kansalaisen palauttamista, takaisinottoa ja tapauksen mukaan uudelleenkotouttamista;

9)’useilla samaa henkilöä koskevilla tapauksilla’ kahta tai useampaa samaan kolmannen maan kansalaiseen liittyvää tapausta kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa;

10)’tietoteknisellä viitesovelluksella’ yksittäistä uudelleenkäytettävää tietoteknistä ratkaisua tai useiden tällaisten ratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta – mukaan lukien niitä koskeva dokumentaatio – joka on kehitetty tukemaan jäsenvaltioita tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja suunniteltu siten, että jäsenvaltiot voivat mukauttaa sitä edelleen omiin operatiivisiin tarpeisiinsa;

11)’muilla asiaankuuluvilla kansallisilla tietojärjestelmillä’ tietoteknisiä järjestelmiä, joilla tuetaan suoraan tai välillisesti tapausten hallintaa kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä ja RIAT-järjestelmässä, mukaan lukien turvapaikkajärjestelmät, oikeusviranomaisia tukevat tietojärjestelmät, ulkomaalaistietokannat, kansalliset lennonvarausjärjestelmät, rikollisuutta koskevat tietojärjestelmät ja automaattiset sormenjälkien tunnistusjärjestelmät.

3 artikla

Tekninen rakenne

1.Asianhallinta palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla digitalisoidaan huolehtimalla seuraavien perustamisesta, toiminnasta ja tosiasiallisesta käytöstä:

a)kunkin jäsenvaltion kansallinen palauttamistapausten hallintajärjestelmä, joka voi olla keskitetty tai federoitu, jäljempänä ’kansallinen RECAMAS-järjestelmä’;

b)unionin yhdennetty takaisinottotapausten hallintajärjestelmä, joka on integroitu kuhunkin kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’;

c)unionin uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmä, joka on integroitu kuhunkin kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’;

d)asetuksilla (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 perustettu eurooppalainen hakuportaali, jäljempänä ’ESP’;

e)asetuksilla (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 perustettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkisto, jäljempänä ’CRRS’;

f)tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettu viestintäportaali, joka muodostaa viestintäinfrastruktuurin suojattuna viestintäkanavana eri kansallisia RECAMAS-järjestelmiä käyttävien viranomaisten välillä.

2.Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallinen RECAMAS-järjestelmänsä jonkin seuraavista perusteella:

a)Euroopan raja- ja merivartioviraston, jäljempänä ’Frontex’, laatimat asiakirjamalli ja eritelmät, jäljempänä ’RECAMAS-malli’;

b)Frontexin kehittämä ja RECAMAS-malliin perustuva useista digitaalisista moduuleista muodostuva tietotekninen viitesovellus, jonka jäsenvaltiot hyväksyvät ja jota ne mukauttavat omiin operatiivisiin tarpeisiinsa, jäljempänä ’Frontexin RECAMAS-sovellus’;

c)RECAMAS-mallin ja siinä eriteltyjen Frontexin RECAMAS-sovelluksen tiettyjen digitaalisten moduulien yhdistelmä.

4 artikla

Palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla toteutettavan asianhallinnan digitalisoinnin tavoitteet

Palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla toteutettavan asianhallinnan digitalisoinnin tavoitteet ovat seuraavat:

a)tuetaan unionin yhteisen palauttamisjärjestelmän täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/1349 29 (18) ja (EU)2026/2280 mukaisesti;

b)tuetaan toimivaltaisia viranomaisia palauttamispäätösten antamisessa ja täytäntöönpanossa asetusten (EU) 2024/1349 ja (EU) 2026/2280 mukaisesti;

c)tuetaan toimivaltaisia viranomaisia takaisinottotapausten käsittelyssä ja takaisinoton täytäntöönpanossa asetusten (EU) 2024/1349 ja (EU) 2026/2280 mukaisesti;

d)tuetaan toimivaltaisia viranomaisia uudelleenkotouttamistuen antamisen käsittelyssä ja täytäntöönpanossa asetusten (EU) 2024/1349, (EU) 2026/2280 ja (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] mukaisesti;

e)tuotetaan luotettavia ja tarkkoja tilastoja palauttamisesta, takaisinotosta ja uudelleenkotouttamisesta, myös seurantaa ja arviointia varten, näyttöön perustuvan päätöksenteon ja operatiivisen käytön tueksi asetusten (EU) 2024/1349 ja (EU) 2026/2280 mukaisesti.

5 artikla

EU:n tietojärjestelmät

Jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettujen tietojen käsittelyn helpottamiseksi ja useiden samaa henkilöä koskevien tapausten tunnistamiseksi kunkin toimivaltaisen viranomaisen, joka käyttää kansallista RECAMAS-järjestelmää, iRCMS-järjestelmää ja RIAT-järjestelmää, on käytettävä ESP:tä EU:n tietojärjestelmiin pääsyyn kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä sääntelevien säädösten sekä asetusten (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 mukaisesti.

6 artikla

Liittäminen muihin asiaankuuluviin kansallisiin tietojärjestelmiin

Kansallisten RECAMAS-järjestelmien liittämiseksi muihin asiaankuuluviin kansallisiin tietojärjestelmiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen RECAMAS-järjestelmän ja kyseisten järjestelmien tekninen yhteensopivuus, jotta tietoja voidaan siirtää nopeasti, turvallisesti ja vaikuttavasti kyseisiin järjestelmiin ja kyseisistä järjestelmistä.

2 luku
ASIANHALLINTAJÄRJESTELMÄT

7 artikla

Tietojen tallentaminen kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään

1.Toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat asianmukaisia, olennaisia ja rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen asetusten (EU) 2024/1349, (EU) 2026/2280 ja (EU).../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] noudattamisen varmistamiseksi, mikäli tällaisia tietoja on saatavilla.

2.Frontex tallentaa toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos ne ovat saatavilla, kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään käyttäessään valtuuksiaan ja suorittaessaan tehtäviään asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [8] jakson mukaisesti.

3.Kunkin toimivaltaisen viranomaisen ja tapauksen mukaan Frontexin vastuulla on varmistaa, että sen kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallentamat tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia.

4.RIAT-järjestelmässä Frontex voi unionin uudelleenkotouttamisen tukiohjelmaa toteuttaessaan myöntää uudelleenkotouttamistuesta vastaaville kolmansille osapuolille oikeuden tallentaa asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja uudelleenkotouttamiseen liittyviä tietoja. Uudelleenkotouttamistuesta vastaavien kolmansien osapuolten vastuulla on varmistaa, että niiden RIAT-järjestelmään tallentamat tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia.

8 artikla

Kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettuihin tietoihin tutustuminen

1.Kukin alkuperäinen toimivaltainen viranomainen voi tutustua kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä ja RIAT-järjestelmässä ainoastaan tallentamiinsa tietoihin.

2.Frontex voi alkuperäisen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella tutustua kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettuihin tietoihin käyttäessään valtuuksiaan ja suorittaessaan tehtäviään asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [8] jakson mukaisesti.

3.Jos kolmannen maan kansalaiseen liittyy useita tapauksia, asianomaisen alkuperäisen toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä saatava kyseisestä kolmannen maan kansalaisesta tallennetut tiedot toiselta asianomaiselta alkuperäiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta. Nämä tiedot on tarvittaessa vaihdettava viestintäportaalin kautta asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.RIAT-järjestelmässä Frontex voi unionin uudelleenkotouttamistukiohjelmaa toteuttaessaan myöntää uudelleenkotouttamistuesta vastaaville kolmansille osapuolille oikeuden tutustua asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin uudelleenkotoutumiseen liittyviin tietoihin.

9 artikla

Kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettujen tietojen oikaiseminen ja poistaminen

1.Kunkin alkuperäisen toimivaltaisen viranomaisen tai Frontexin on viipymättä oikaistava tai poistettava virheelliset, epätäydelliset tai laittomasti tallennetut tiedot, jotka se on tallentanut kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, iRCMS-järjestelmään tai RIAT-järjestelmään. Ainoastaan tiedot tallentaneella alkuperäisellä toimivaltaisella viranomaisella tai Frontexilla on valtuudet oikaista tai poistaa ne.

2.Jos toimivaltaisella viranomaisella on tietoja, jotka antavat aihetta olettaa, että kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä, epätäydellisiä tai laittomasti tallennettuja, sen on ilmoitettava asiasta viestintäportaalin kautta alkuperäiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai tapauksen mukaan Frontexille mahdollisimman pian.

3.Jos Frontexilla on tietoja, jotka antavat aihetta olettaa, että alkuperäisen toimivaltaisen viranomaisen kansalliseen RECAMAS-järjestelmään, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallentamat tiedot ovat virheellisiä, epätäydellisiä tai laittomasti tallennettuja, sen on ilmoitettava asiasta viestintäportaalin kautta alkuperäiselle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian.

4.Uudelleenkotouttamistuesta vastaavien kolmansien osapuolten on viipymättä oikaistava tai poistettava kaikki RIAT-järjestelmään tallentamansa virheelliset, epätäydellisesti tai laittomasti tallennetut tiedot. Jos uudelleenkotouttamistuesta vastaavalla kolmannella osapuolella on tietoja, jotka viittaavat siihen, että RIAT-järjestelmään kirjatut tiedot ovat virheellisiä, epätäydellisiä tai laittomasti tallennettuja, sen on ilmoitettava asiasta Frontexille mahdollisimman pian.

10 artikla

Kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän toiminnalliset ominaisuudet

1.Kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä ja RIAT-järjestelmässä on oltava seuraavat toiminnalliset ominaisuudet:

a)yksilöllisen tunnisteen osoittaminen jokaiselle kolmannen maan kansalaiselle, jonka osalta on aloitettu palauttamista, takaisinottoa ja tapauksen mukaan uudelleenkotouttamista koskeva menettely;

b)mahdollisuus automatisoida tapauksen luominen kolmannen maan kansalaisen laillisen oleskelun päätyttyä;

c)useiden samaa henkilöä koskevien tapausten tunnistaminen tekemällä hakuja EU:n tietojärjestelmistä vastaavien pääsyoikeuksien mukaisesti sekä iRCMS- ja RIAT-järjestelmien kautta;

d)edellä 7 artiklassa tarkoitettujen tarvittavien tietojen automaattinen haku kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän välillä;

e)mahdollisuus tutustua tietoihin, jotka sisältyvät asetuksen (EU) 2018/1860 4 artiklassa tarkoitettuihin palauttamista koskeviin kuulutuksiin ja asetuksen (EU) 2026/2280 5 artiklan 13 kohdassa tarkoitettuun eurooppalaiseen palauttamismääräykseen;

f)mahdollisuus tutustua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1358 30 (19) 27 artiklan 4 kohdassa ja 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin;

g)mahdollisuus mukauttaa kansallisia RECAMAS-järjestelmiä, iRCMS-järjestelmää ja RIAT-järjestelmää menettelyjen työnkulkuihin ja niihin liittyviin oikeudellisten ja hallinnollisten vaatimusten mukaisesti sovellettaviin määräaikoihin;

h)mahdollisuus seurata sovellettavia määräaikoja ja priorisoida tapauksia;

i)toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuus viestiä ja vaihtaa asiakirjoja turvallisesti digitaalisin keinoin, mukaan lukien tähän tarkoitukseen kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä oleva mobiilisovellus;

j)mahdollisuus vaihtaa turvallisesti 7 artiklassa tarkoitettuja tietoja viestintäportaalin kautta toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja Frontexin välillä;

k)pääsy palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista sekä kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän käyttöä koskevaan kansalliseen, Frontexin ja eu-LISAn koulutusmateriaaliin;

l)mahdollisuus määrittää kullekin tapaukselle yksi tai useampi tila, joka vastaa menettelyn vaihetta ja tyyppiä, jäljempänä ’tapauksen tila’, mukaan lukien mahdollisuus päivittää tapauksen tila, jos palauttamispäätös kumotaan tai sen täytäntöönpano keskeytetään;

m)mahdollisuus saada yleiskuva ja erittely kaikista tapauksista, erityisesti kunkin kolmannen maan ja tapausten tilan mukaan;

n)mahdollisuus siirtää merkitykselliset tiedot oikeusviranomaisten työtä tukeviin tietojärjestelmiin;

o)mahdollisuus automatisoida asetuksessa (EU) 2026/2280 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 31 (20) 7 artiklassa tarkoitettujen tilastojen tuottamisen kannalta merkityksellisten tietoraporttien luominen;

p)ennakoiva analyysi, jolla ennakoidaan tapausten määrän vaihteluja nykyisten ja aiempien yhdistettyjen tai anonymisoitujen tilastotietojen perusteella;

q)mahdollisuus järjestää palautusoperaatioita yhden tai useamman lennonvarausjärjestelmän kautta.

2.RECAMAS-mallissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista toiminnallisista ominaisuuksista.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaista soveltamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

11 artikla

Kansallisten RECAMAS-järjestelmien toiminnalliset ominaisuudet

1.Kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä on oltava seuraavat toiminnalliset ominaisuudet:

a)tekninen tuki kolmansien maiden kansalaisten rekisteröinnin hallinnoimiseksi;

b)tekninen tuki alustavien tarkastusten ja todennusten hallinnoimiseksi, haavoittuvuustarkastukset mukaan luettuina;

c)tekninen tuki kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisen ja heidän henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa vahvistamisen hallinnoimiseksi;

d)pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2226 32 (21) 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon;

e)tuki palauttamispäätösten ja maastapoistamista koskevien toimenpiteiden valmistelulle, antamiselle ja ilmoittamiselle;

f)mahdollisuus automatisoida eurooppalaisen palauttamismääräyksen luominen ja päivittäminen Schengenin tietojärjestelmässä asetusten (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861 ja (EU) 2026/2280 mukaisesti;

g)mahdollisuus automatisoida palauttamista ja maahantulokieltoa ja oleskelukieltoa koskevien kuulutusten luominen ja päivittäminen Schengenin tietojärjestelmässä asetusten (EU) 2018/1860 ja (EU) 2018/1861 mukaisesti;

h)asetuksen (EU) 2026/2280 III, IV ja VI luvussa tarkoitettujen pakenemisen estämistä, säilöönottoa ja säilöönoton vaihtoehtoja koskevien toimenpiteiden hallinnointi;

i)mahdollisuus siirtää tapaus asetuksen (EU) 2024/1349 nojalla sovellettavasta rajalla tapahtuvasta palauttamismenettelystä asetuksen (EU) 2026/2280 nojalla sovellettavaan palauttamismenettelyyn.

2.RECAMAS-mallissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista toiminnallisista ominaisuuksista.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaista soveltamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

iRCMS-järjestelmän toiminnalliset ominaisuudet

1.iRCMS-järjestelmässä on oltava seuraavat toiminnalliset ominaisuudet:

a)mahdollisuus automatisoida takaisinoton aloittaminen täytäntöönpanokelpoisen palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen;

b)mahdollisuus automatisoida takaisinottopyynnön luominen;

c)mahdollisuus viestiä ja vaihtaa turvallisesti asetuksen (EU) 2026/2280 37, 38 ja 39 artiklassa tarkoitettuja tietoja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, myös luomalla yhteys kolmannen maan digitaaliseen järjestelmään ja suoralla suojatulla viestinnällä, mukaan lukien mahdollisuus järjestää ja toteuttaa tunnistamishaastatteluja iRCMS-järjestelmän kautta;

d)mahdollisuus hallinnoida tapauksia kansallisten ja unionin takaisinottovälineiden tai vakiintuneiden käytäntöjen perusteella;

e)mahdollisuus saada kansalaisuuden todentamisen ja henkilöllisyyden toteamisen tulokset kolmansien maiden toimivaltaisilta viranomaisilta;

f)mahdollisuus vastaanottaa ja tulostaa tilapäisiä matkustusasiakirjoja;

g)mahdollisuus varata ja hallinnoida lentoja, mukaan lukien mahdollisuus olla yhteydessä kolmansiin osapuoliin, jotka ovat toimivaltaisia muissa palauttamisen toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä.

2.RECAMAS-mallissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista toiminnallisista ominaisuuksista.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaista soveltamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

RIAT-järjestelmän toiminnalliset ominaisuudet

1.RIAT-järjestelmässä on oltava seuraavat toiminnalliset ominaisuudet:

a)pääsy asiaankuuluviin tietoihin kolmansista maista, joissa uudelleenkotouttamistukea annetaan, mukaan lukien tiedot saatavilla olevan uudelleenkotouttamistuen sisällöstä;

b)kansallisen uudelleenkotouttamisen tukiohjelman täytäntöönpanon yhteydessä alkuperäisellä toimivaltaisella viranomaisella ja unionin uudelleenkotouttamisen tukiohjelman täytäntöönpanon yhteydessä Frontexilla oleva mahdollisuus antaa uudelleenkotouttamistuesta vastaaville kolmansille osapuolille oikeus tallentaa, tarkastella, oikaista ja poistaa 7 artiklassa tarkoitettuja uudelleenkotouttamiseen liittyviä tietoja 7 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

c)toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus olla yhteydessä uudelleenkotouttamistuesta vastaaviin kolmansiin osapuoliin yksittäistapauksissa;

d)mahdollisuus varata ja hallinnoida lentoja, mukaan lukien mahdollisuus olla yhteydessä kolmansiin osapuoliin, jotka ovat toimivaltaisia muissa palauttamisen toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä;

e)mahdollisuus panna täytäntöön uudelleenkotouttamistuki, seurata sitä ja hallinnoida sitä taloudellisesti, myös seuraamalla uudelleenkotouttamisen tukiohjelmien määrärahojen käyttöä;

f)mahdollisuus saada jäsenvaltioiden ja Frontexin tallentamien tietojen perusteella sekä unionin että kansalliset uudelleenkotouttamisen tukiohjelmat kattava yleiskuva tietyille kolmansien maiden kansalaisille annetusta uudelleenkotouttamistuesta;

g)mahdollisuus hallinnoida unionin ja kansallisista uudelleenkotouttamisen tukiohjelmista peräisin olevia tapauksia;

h)mahdollisuus luoda uudelleenkotouttamista koskevia tilastoja, myös uudelleenkotouttamistuen laadun arvioimiseksi;

i)mahdollisuus hallinnoida ohjaamista edelleen muihin uudelleenkotouttamisen tukiohjelmiin ja kolmansien maiden kansallisiin uudelleenkotouttamisohjelmiin;

j)mahdollisuus toteuttaa uudelleenkotouttamistukea koskevien tapausten laadunvarmistustarkastuksia, mukaan lukien uudelleenkotouttamissuunnitelmien arviointi, jatkotoimien seuranta sekä hyväksymis- ja kirjausketjujen kirjaaminen;

k)mahdollisuus seurata uudelleenkotouttamistuesta vastaavien kolmansien osapuolten tuloksellisuutta, mukaan lukien indikaattorit, jotka liittyvät reagointikykyyn, uudelleenkotouttamissuunnitelmien täytäntöönpanoon, tapausten päätökseen saattamiseen ja saatavilla olevan rahoitustuen hyödyntämiseen;

l)mahdollisuus kirjata ja hallinnoida uudelleenkotouttamistuen tarjoamiseen liittyviä valituksia ja häiriöitä, mukaan lukien korjaavien toimien seuranta ja asianmukaisen pääsynvalvonnan ja jäljitettävyyden varmistaminen.

2.RECAMAS-mallissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista toiminnallisista ominaisuuksista.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat tarpeen tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen toiminnallisten ominaisuuksien yhdenmukaista soveltamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Viestintäportaali

1.Perustetaan viestintäportaali helpottamaan asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklassa tarkoitettua tietojen jakamista tämän vaikuttamatta niiden käyttöön muihin unionin lainsäädännössä säädettyihin tarkoituksiin.

2.Viestintäportaali on integroitava kuhunkin kansalliseen RECAMAS-järjestelmään ja asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [57] artiklassa tarkoitettuun laittoman muuttoliikkeen hallintasovellukseen, jäljempänä ’IRMA’.

3.Kussakin toimivaltaisessa viranomaisessa keskitetyllä yhteyspisteellä on oltava pääsy viestintäportaaliin. Keskitetyt yhteyspisteet ovat toimivaltaisia koordinoimaan ja helpottamaan tietojenvaihtoa asetuksen (EU) 2026/2280 36 artiklan mukaisesti.

4.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tekniset vaatimukset, jotka ovat tarpeen viestintäportaalin integroimiseksi jäsenvaltioiden kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 luku
KEHITTÄMINEN, TOIMINTA JA VASTUUT

15 artikla

Kehittäminen ja tekniset muutokset

1.Frontex vastaa RECAMAS-mallin kehittämisestä ja sen muutoksista asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [55] artiklan mukaisesti.

2.Frontex vastaa Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän kehittämisestä, myös suunnittelusta, sekä teknisistä muutoksista asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [55] artiklan mukaisesti eu-LISAn tuella.

3.Jäsenvaltiot ovat vastuussa kansallisten RECAMAS-järjestelmien kehittämisestä, myös suunnittelusta, sekä teknisistä muutoksista. Jäsenvaltiot ovat vastuussa iRCMS- ja RIAT-järjestelmien integroimisesta kansallisiin RECAMAS-järjestelmiinsä Frontexin tuella asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [55] artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat tarvittaessa vastuussa Frontexin RECAMAS-sovelluksen tai sen joidenkin moduulien integroinnista ja mukauttamisesta.

4.eu-LISA on vastuussa viestintäportaalin kehittämisestä, myös suunnittelusta, sekä teknisistä muutoksista. Jäsenvaltiot vastaavat viestintäportaalin integroimisesta kansallisiin RECAMAS-järjestelmiinsä eu-LISAn tuella.

5.Frontex, eu-LISA ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja koordinoivat työtään.

6.Teknisessä kehityksessä on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/903 33 (22) 7 artiklassa tarkoitetut Yhteentoimiva Eurooppa ‑ratkaisut.

16 artikla

Ohjelman hallintoneuvosto

1.RECAMAS-mallin, Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin kehittämisvaiheen aikana perustetaan kymmenestä jäsenestä koostuva ohjelman hallintoneuvosto. Siinä ovat seuraavat henkilöt:

a)kolme jäsentä, jotka Frontexin hallintoneuvosto nimittää jäsentensä tai varajäsentensä keskuudesta;

b)kolme jäsentä, jotka eu-LISAn hallintoneuvosto nimittää jäsentensä tai varajäsentensä keskuudesta;

c)yksi jäsen, jonka eu-LISAn toimitusjohtaja nimittää edustamaan eu-LISAa;

d)yksi jäsen, jonka Frontexin pääjohtaja nimittää edustamaan Frontexia;

e)kaksi komission nimittämää jäsentä.

Kehittämisvaiheen aikana ohjelman hallintoneuvosto kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kuusi kertaa vuodessa, kunnes kaikki kansalliset RECAMAS-järjestelmät, iRCMS-järjestelmä, RIAT-järjestelmä ja viestintäportaali otetaan käyttöön. Se varmistaa RECAMAS-mallin, Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin kehittämisvaiheen asianmukaisen hallinnoinnin ja koordinoinnin. Ohjelman hallintoneuvosto toimittaa Frontexin ja eu-LISAn hallintoneuvostolle kuukausittain kirjallisen raportin ohjelman edistymisestä.

2.Ohjelman hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa sen jälkeen, kun käyttöönotto on toteutettu kaikissa jäsenvaltioissa 33 artiklan mukaisesti. Se varmistaa RECAMAS-mallin, Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin teknisten muutosten asianmukaisen hallinnoinnin ja koordinoinnin.

3.Ohjelman hallintoneuvostolla ei ole päätöksentekovaltaa eikä valtuuksia edustaa Frontexin ja eu-LISAn hallintoneuvostoja.

4.Frontexin hallintoneuvosto vahvistaa ohjelman hallintoneuvoston työjärjestyksen, johon sisältyvät erityisesti seuraavia seikkoja koskevat säännöt:

a)sen puheenjohtajuus;

b)kokouspaikat;

c)kokousten valmistelu;

d)asiantuntijoiden hyväksyminen kokouksiin;

e)viestintäsuunnitelmat, joilla huolehditaan kattavasta tiedotuksesta muille kuin mukana oleville Frontexin ja eu-LISAn hallintoneuvoston jäsenille.

5.Ohjelman hallintoneuvoston puheenjohtajuutta hoitaa jokin jäsenvaltio, jota unionin oikeuden nojalla sitovat kaikilta osin EU:n tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat säädökset. Puheenjohtajan on oltava joku 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista Frontexin hallintoneuvoston nimittämistä jäsenistä.

6.Frontex maksaa kaikki Frontexin hallintoneuvoston nimittämien ohjelman hallintoneuvoston jäsenten ja Frontexin pääjohtajan matka- ja oleskelukulut. eu-LISA maksaa kaikki eu-LISAn hallintoneuvoston nimittämien ohjelman hallintoneuvoston jäsenten ja eu-LISAn pääjohtajan matka- ja oleskelukulut. Frontex huolehtii ohjelman hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

7.Kehittämisvaiheen aikana 35 artiklassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kuusi kertaa vuodessa, kunnes kaikki kansalliset RECAMAS-järjestelmät, iRCMS-järjestelmä, RIAT-järjestelmä ja viestintäportaali otetaan käyttöön. Se raportoi kunkin kokouksen jälkeen ohjelman hallintoneuvostolle. Se antaa teknistä asiantuntija-apua ohjelman hallintoneuvoston tehtävien tukemiseksi ja seuraa Frontexin, jäsenvaltioiden ja eu-LISAn valmistelujen etenemistä.

17 artikla

Operatiivinen hallinnointi

1.Frontex vastaa iRCMS- ja RIAT-järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista.

2.Jos työjärjestelyssä, jonka Frontex on tehnyt kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen kanssa asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [88] artiklan mukaisesti, määrätään takaisinoton edellyttämästä digitaalisesta tietojenvaihdosta asetuksen (EU) 2026/2280 37, 38 ja 39 artiklan mukaisesti, Frontex toteuttaa komission pyynnöstä tarvittavat toimenpiteet suojatun yhteyden luomiseksi ja ylläpitämiseksi iRCMS-järjestelmän ja kyseisen kolmannen maan asiaankuuluvan digitaalisen järjestelmän välillä tällaisen tietojenvaihdon helpottamiseksi. Vaihdettavat tiedot on rajoitettava niihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä asianomaisen jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä sovellettavan takaisinottomenettelyn kannalta. Kolmannella maalla ei saa olla pääsyä iRCMS-järjestelmään eikä muihin tietoihin kuin niihin, joita vaihdetaan yksittäisen takaisinottotapauksen yhteydessä.

3.Jäsenvaltiot vastaavat kansallisten RECAMAS-järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista.

4.eu-LISA vastaa viestintäportaalin operatiivisesta hallinnoinnista.

5.Operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin keskeytymättömän käytettävyyden varmistamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

6.Frontexin, eu-LISAn ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, Frontexin RECAMAS-sovelluksessa, iRCMS-järjestelmässä, RIAT-järjestelmässä ja viestintäportaalissa käytetään aina kustannus-hyötyanalyysin mukaan parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

18 artikla

Tietoturva

1.Frontex varmistaa iRCMS- ja RIAT-järjestelmien turvallisuuden. Jäsenvaltiot varmistavat kansallisten RECAMAS-järjestelmien turvallisuuden. eu-LISA varmistaa viestintäportaalin turvallisuuden. Frontexin, eu-LISAn ja jäsenvaltioiden on erityisesti

a)suojattava tiedot fyysisesti, myös laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)estettävä asiattomien henkilöiden pääsy tietojenkäsittelylaitteille ja kansallisiin laitoksiin, joissa jäsenvaltio harjoittaa kansallisten RECAMAS-järjestelmien, RIAT-järjestelmän, iRCMS-järjestelmän tai viestintäportaalin tarkoitusten mukaista toimintaa (laitteiden valvonta, kulunvalvonta ja laitoksiin pääsyn valvonta);

c)estettävä tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen (tietovälineiden valvonta);

d)estettävä tietojen luvaton tallennus järjestelmään sekä tallennettujen henkilötietojen luvaton tutkiminen, muuttaminen tai poistaminen (tietojen tallentamisen valvonta);

e)estettävä asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automatisoituja tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla (käyttäjävalvonta);

f)estettävä tietojen luvaton käsittely kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä, RIAT-järjestelmässä ja viestintäportaalissa ja niissä käsiteltyjen tietojen luvaton muuttaminen tai poistaminen (tietojen käsittelyn valvonta);

g)varmistettava, että henkilöillä, joilla on valtuudet päästä kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin, on pääsy ainoastaan heidän pääsyvaltuutuksensa kattamiin tietoihin käyttämällä yksilöllisiä ja ainutkertaisia käyttäjätunnisteita ja luottamuksellista käyttötilaa (tietoihin pääsyn valvonta);

h)varmistettava, että kaikki viranomaiset, joilla on pääsy kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin, luovat henkilöille, joilla on valtuudet päästä tietoihin tai tallentaa, päivittää, poistaa ja hakea niitä, profiilit, joissa kuvataan heidän tehtävänsä ja vastuualueensa (henkilöstöprofiilit);

i)varmistettava, että on mahdollista tarkistaa ja määrittää, mille elimille henkilötietoja voidaan siirtää tiedonsiirtolaitteilla (tiedonsiirron valvonta);

j)varmistettava, että voidaan tarkistaa ja määrittää, mitä tietoja kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä, RIAT-järjestelmässä ja viestintäportaalissa on käsitelty, milloin niitä on käsitelty, kuka niitä on käsitellyt ja missä tarkoituksessa (tietojen kirjanpidon valvonta);

k)estettävä erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen sinä aikana, kun henkilötietoja siirretään kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin tai kansallisista RECAMAS-järjestelmistä, iRCMS-järjestelmästä, RIAT-järjestelmästä ja viestintäportaalista, tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (kuljetuksen valvonta);

l)varmistettava, että käytetyt järjestelmät voidaan häiriön tapahtuessa palauttaa entiselleen (toimintakunnon palauttaminen);

m)varmistettava, että kansalliset RECAMAS-järjestelmät, iRCMS-järjestelmä, RIAT-järjestelmä ja viestintäportaali hoitavat tehtävänsä, että havaituista toimintojen virheistä ilmoitetaan (luotettavuus) ja että järjestelmän toimintahäiriö ei voi vahingoittaa tallennettuja henkilötietoja (eheys);

n)valvottava tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien vaikuttavuutta ja toteutettava tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäinen valvonta), ja jotta kaikki b–k alakohdassa lueteltuja toimenpiteitä sovellettaessa ilmenevät merkitykselliset tapahtumat, jotka voivat olla osoitus turvallisuushäiriöstä, havaitaan automaattisesti 24 tunnin kuluessa.

2.Frontex, eu-LISA ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ohjelman hallintoneuvostossa ja neuvoa-antavassa ryhmässä, jotta voidaan varmistaa turvallisuusriskien hallintaprosessiin perustuva johdonmukainen lähestymistapa tietoturvaan.

19 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1.Kaikki tietojenkäsittelytoimet kansallisissa RECAMAS-järjestelmissä, iRCMS-järjestelmässä, RIAT-järjestelmässä ja viestintäportaalissa on kirjattava lokiin, jotta voidaan tarkistaa, onko kyseiset käsittelytoimet suoritettu lainmukaisesti, varmistaa kyseisten järjestelmien moitteeton toiminta, harjoittaa sisäistä valvontaa sekä varmistaa tietojen eheys ja tietoturvallisuus.

2.Lokitiedoista on käytävä ilmi

a)tietojenkäsittelyn tarkoitus;

b)käsitellyt tiedot;

c)käsittelytoimen päivämäärä ja kellonaika;

d)tiedot käsitelleen tahon ja vastuuhenkilön nimi.

3.Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, ja ne on poistettava kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ne on luotu.

4.Lokitietoja saadaan säilyttää 3 kohdassa tarkoitettuja ajanjaksoja pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa seuranta- ja/tai valvontamenettelyissä.

5.Kullakin toimivaltaisella viranomaisella on oltava pääsy lokitietoihin, jotka liittyvät sen tallentamiin tietoihin.

6.Frontexilla on oltava sisäistä valvontaa varten ja iRCMS- ja RIAT-järjestelmien asianmukaisen toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamiseksi pääsy vastaaviin lokitietoihin.

7.eu-LISAlla on oltava sisäistä valvontaa varten ja viestintäportaalin asianmukaisen toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamiseksi pääsy vastaaviin lokitietoihin.

8.Kansallisilla tietosuojavalvontaviranomaisilla ja Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oltava pyynnöstä pääsy lokitietoihin siinä määrin kuin se on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

20 artikla

Tietojen säilytysaika

1.Jos paluu on vahvistettu asetuksen (EU) 2018/1860 6 artiklan mukaisesti, kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettuja tietoja säilytetään kymmenen vuoden ajan paluun vahvistamispäivästä. Kun palauttamispäätös kumotaan tai peruutetaan, sitä koskevat tiedot on poistettava välittömästi.

2.Jos palauttamispäätökseen liittyy asetuksen (EU) 2026/2280 8 artiklan mukainen maahantulokielto, kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään tallennettuja tietoja säilytetään niin kauan kuin kyseinen maahantulokielto on voimassa tai 1 kohdassa tarkoitetun ajan sen mukaan, kumpi näistä on pidempi.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun tietojen säilyttämisajan päätyttyä tiedot on poistettava automaattisesti kansallisista RECAMAS-järjestelmistä, iRCMS-järjestelmästä ja RIAT-järjestelmästä.

4.Tämä artikla ei vaikuta Frontexiin asetuksen (EU) .../... [eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus] [110] artiklan mukaisesti sovellettaviin erityissääntöihin.

21 artikla

Rekisteröityjen oikeudet

Rekisteröidyt voivat esittää sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisten oikeuksiensa käyttämistä koskevia pyyntöjä Frontexille, joka toimittaa pyynnön viestintäportaalin kautta toimivaltaiselle rekisterinpitäjälle 23 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tilastot

1.Asetuksen (EU) 2026/2280 46 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 862/2007 7 artiklassa tarkoitetut anonymisoidut tiedot sekä tapausten tilaa koskevat anonymisoidut tiedot tallennetaan kansallisista RECAMAS-järjestelmistä, iRCMS-järjestelmästä ja RIAT-järjestelmästä CRRS:ään automaattisesti.

2.CRRS:n tuottamien tilastojen on oltava toimivaltaisten viranomaisten, Frontexin, eu-LISAn ja komission saatavilla.

3.Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään CRRS:ään tallentamisen edellyttämät tekniset vaatimukset sekä ne tietotyypit, jotka tarvitaan tapausten tilaa koskevien tietojen tallentamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

23 artikla

Vastuu henkilötietojen käsittelystä

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, jota pidetään kansallisen RECAMAS-järjestelmän osalta asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä, kun on kyse sen tähän järjestelmään tallentamien tietojen käsittelystä ja järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista. Frontexia pidetään asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä, kun on kyse sen tähän järjestelmään tallentamien tietojen käsittelystä.

2.iRCMS-järjestelmän osalta kussakin jäsenvaltiossa 1 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista pidetään asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä, kun on kyse sen tähän järjestelmään tallentamien tietojen käsittelystä. Frontexia pidetään asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä, kun on kyse sen iRCMS-järjestelmään tallentamien tietojen käsittelystä ja järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.

3.RIAT-järjestelmän osalta kussakin jäsenvaltiossa 1 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista pidetään asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä, kun on kyse sen tähän järjestelmään tallentamien tietojen käsittelystä kansallisten uudelleenkotouttamisen tukiohjelmien tapauksissa. Jäsenvaltioiden nimeämiä viranomaisia pidetään asetuksen (EU) 2016/679 26 artiklassa tarkoitettuina yhteisrekisterinpitäjinä ja Frontexia asetuksen (EU) 2018/1725 28 artiklassa tarkoitettuna yhteisrekisterinpitäjänä, kun on kyse RIAT-järjestelmään tallennettujen henkilötietojen käsittelystä tapauksissa, joita hallinnoidaan EU:n uudelleenkotouttamisen tukiohjelman puitteissa. Kunkin yhteisrekisterinpitäjän vastuu rajoittuu tietoihin, jotka se tallentaa RIAT-järjestelmään. Frontexia pidetään asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä, kun on kyse sen tallentamien, RIAT-järjestelmässä hallinnoitavia kansallisten uudelleenkotouttamisen tukiohjelmien tapauksia koskevien tietojen käsittelystä sekä RIAT-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.

4.Viestintäportaalin osalta jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti nimeämiä viranomaisia pidetään asetuksen (EU) 2016/679 26 artiklassa tarkoitettuina yhteisrekisterinpitäjinä ja Frontexia asetuksen (EU) 2018/1725 28 artiklassa tarkoitettuna yhteisrekisterinpitäjänä, kun on kyse viestintäportaalin kautta vaihdettujen henkilötietojen käsittelystä. Kunkin yhteisrekisterinpitäjän vastuu rajoittuu tietoihin, joita se käsittelee viestintäportaalissa. eu-LISAa pidetään asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä, kun on kyse viestintäportaalin operatiivisesta hallinnoinnista.

24 artikla

Henkilöstön koulutus

1.Ennen kuin kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin tallennettuihin tietoihin pääsyyn oikeutetuille toimivaltaisille viranomaisille ja Frontexin henkilöstölle annetaan oikeus käsitellä kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin tallennettuja tietoja, ja säännöllisin väliajoin kyseisen oikeuden antamisen jälkeen, toimivaltaisten viranomaisten ja Frontexin henkilöstön, jolla on oikeus päästä kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin, on saatava asianmukaista koulutusta tietoturvasta, perusoikeuksista, mukaan lukien tietosuoja, sekä tietojen käsittelyä koskevista säännöistä ja menettelyistä, mukaan lukien toimenpiteet tietojen laadun parantamiseksi. Henkilöstölle on annettava tietoa asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista, myös 26 artiklassa säädetyistä seuraamuksista.

2.Jäsenvaltioiden on järjestettävä henkilöstölleen kansallisia RECAMAS-järjestelmiä koskevia koulutuskursseja.

3.Frontex järjestää henkilöstölleen ja toimivaltaisille viranomaisille Frontexin RECAMAS-sovellusta, iRCMS-järjestelmää ja RIAT-järjestelmää koskevia kursseja.

4.eu-LISA järjestää toimivaltaisille viranomaisille viestintäportaalin teknistä toimintaa koskevia kursseja.

25 artikla

Kansallisten tietosuojavalvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistettava erityisesti viestintäportaalin koordinoitu valvonta.

26 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet sekä kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset komissiolle viipymättä.

4 luku
MUIDEN UNIONIN SÄÄDÖSTEN MUUTTAMINEN

27 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1726 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1726 seuraavasti:

1)   Lisätään 1 artiklaan 4 c ja 4 d kohta seuraavasti:

”4 c. Virasto vastaa maahanmuuttoviranomaisten välisen suojatun viestintäkanavan, jäljempänä ’viestintäportaali’, kehittämisestä, mukaan lukien suunnittelu, operatiivinen hallinnointi ja tekniset muutokset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... 34(23) [tämä asetus] mukaisesti.

4 d. Viraston vastuulla on tukea

a) Euroopan raja- ja merivartiovirastoa kehitettäessä palauttamistapausten hallintajärjestelmän viitesovellusta, jäljempänä ’Frontexin RECAMAS-sovellus’, mukaan lukien sen tekniset muutokset, asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] mukaisesti;

b) Euroopan raja- ja merivartiovirastoa kehitettäessä unionin yhdennettyä takaisinottotapausten hallintajärjestelmää, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’, ja unionin uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmää, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’, mukaan lukien niiden tekniset muutokset, asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] mukaisesti.”

2)   Lisätään 8 e ja 8 f artikla seuraavasti:

”8 e artikla

Viestintäportaaliin liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii viestintäportaalin osalta seuraavista tehtävistä:

a) sille asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 15 artiklan 4 kohdassa ja 17 artiklan 4 kohdassa osoitetut tehtävät;

b) viestintäportaalin tekniseen käyttäjäkoulutukseen, koulutusmateriaalin tarjoaminen mukaan luettuna, liittyvät tehtävät.

8 f artikla

Frontexin RECAMAS-sovellukseen, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään liittyvät tehtävät

Virasto suorittaa asetuksella (EU) .../... [tämä asetus] sille osoitetut Frontexin RECAMAS-sovellukseen, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään liittyvät tehtävät.”

3) Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Virasto seuraa SIS-, VIS-, Eurodac-, EES- ja ETIAS-järjestelmien, DubliNetin, ECRIS-TCN-järjestelmän, e-CODEX-järjestelmän, yhteisten tutkintaryhmien yhteistyöalustan, viestintäportaalin ja muiden 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä.”

4) Lisätään 19 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan qq alakohta seuraavasti:

”qq) hyväksyy viestintäportaalin kehittämistä ja toimintaa koskevat kertomukset asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

28 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1860 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) N:o 2018/1860 17 a artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Palauttamista koskeviin kuulutuksiin sisältyvien tietojen säilyttäminen kansallisissa tapausten hallintajärjestelmissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] soveltamiseksi

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2018/1861 41 artiklan 2 kohdassa säädetään, täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi toisen jäsenvaltion 3 artiklan nojalla tallentamaan palauttamista koskevaan kuulutukseen saadun osuman jälkeen säilyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... 35(24)[tämä asetus] nojalla perustetussa kansallisessa RECAMAS-järjestelmässään kyseiseen kuulutukseen sisältyvät tiedot siinä määrin kuin se on tarpeen asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

2. Jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on muuttanut kuulutusta asetuksen (EU) 2018/1861 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on vastaavasti päivitettävä kyseiset tiedot asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] nojalla perustetussa kansallisessa RECAMAS-järjestelmässään.

3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2018/1861 42 artiklan 1 kohdassa säädetään, 1 kohdan nojalla säilytettävät tiedot on säilytettävä ja poistettava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 20 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti.

4. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti säilytettyjen tietojen siirtoon tai saataville asettamiseen sovelletaan 15 artiklaa.”

29 artikla

Asetuksen (EU) 2019/817 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) 2019/817 48 a artikla seuraavasti:

”48 a artikla

Viestintäportaali

1. Tässä asetuksessa edellytetty viestintä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja näiden viranomaisten ja ETIAS-keskusyksikön välillä on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) .../... 36(25) [tämä asetus] perustetun viestintäportaalin kautta seuraavia tarkoituksia varten:

a) tietosuojaoikeuksien käyttö 48 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

b) ilmoittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle linkin oikaisemisesta tai poistamisesta 31 artiklan 3 kohdan ja 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

c) ilmoittaminen linkin oikaisemisesta tai poistamisesta 32 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

d) ilmoittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle virheellisesti tallennetusta linkistä 32 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämän asetuksen mukaisen viestintäportaalin kautta tapahtuvan viestinnän muodot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

30 artikla

Asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/818 seuraavasti:

1)   Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Perustetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkisto (CRRS), jotta voidaan tukea SIS-, Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmien tavoitteita järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti ja tarjota järjestelmiä koskevia tilastotietoja ja analyyttisia raportteja toimintapoliittisiin, operatiivisiin ja tietojen laatua koskeviin tarkoituksiin. CRRS:llä tuetaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/982 37(26), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/13 38(27) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../... 39(28) [tämä asetus] tavoitteita.

2. eu-LISA perustaa ja toteuttaa CRRS:n, joka sisältää asetuksen (EU) 2024/1358 12 artiklassa, asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tilastot loogisesti erotettuina EU:n tietojärjestelmän mukaan, ja ylläpitää sitä teknisissä toimipaikoissaan. eu-LISA kerää tiedot ja tilastot asetuksen (EU) 2024/982 71 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EU) 2025/13 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta reitittimestä. eu-LISA kerää asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 22 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tilastot. CRRS:ään annetaan valvottu ja suojattu pääsy yksittäisten käyttäjäprofiilien kautta yksinomaan raportointia ja tilastointia varten asetuksen (EU) 2024/1358 12 artiklassa, asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa, asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa, asetuksen (EU) 2024/982 71 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EU) 2025/13 13 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille.”;

b) lisätään 4 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) suojattu viestintäinfrastruktuuri CRRS:n liittämiseksi kansallisiin palauttamistapausten hallintajärjestelmiin, jäljempänä ’kansalliset RECAMAS-järjestelmät’, unionin yhdennettyyn takaisinottotapausten hallintajärjestelmään, jäljempänä ’iRCMS-järjestelmä’, ja unionin uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmään, jäljempänä ’RIAT-järjestelmä’, asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] mukaisesti.”

2) Lisätään 48 a artikla seuraavasti:

”48 a artikla

Viestintäportaali

1. Tässä asetuksessa edellytetty viestintä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja näiden viranomaisten ja ETIAS-keskusyksikön välillä on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) .../... [tämä asetus] perustetun viestintäportaalin kautta seuraavia tarkoituksia varten:

a) tietosuojaoikeuksien käyttö 48 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

b) ilmoittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle linkin oikaisemisesta tai poistamisesta 31 artiklan 3 kohdan ja 33 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

c) ilmoittaminen linkin oikaisemisesta tai poistamisesta 32 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

d) ilmoittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle virheellisesti tallennetusta linkistä 32 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämän asetuksen mukaisen viestintäportaalin kautta tapahtuvan viestinnän muodot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

3) Muutetaan 62 artikla seuraavasti:

a) lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan raja- ja merivartioviraston, eu-LISAn ja komission asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava pääsy asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 22 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään ja RIAT-järjestelmään liittyviin tietoihin.”;

b) korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Sovellettaessa 1, 2, 3 ja 3 a kohtaa eu-LISA tallentaa kyseisissä kohdissa tarkoitetut tiedot CRRS:ään. CRRS:ään sisältyvistä tiedoista ei saa olla mahdollista tunnistaa henkilöitä, mutta 1, 2, 3 ja 3 a kohdassa lueteltujen viranomaisten on voitava saada räätälöityjä raportteja ja tilastoja, jotta voidaan lisätä rajatarkastusten tehokkuutta, auttaa viranomaisia viisumihakemusten käsittelyssä ja tukea näyttöön perustuvaa päätöksentekoa muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä unionissa.”

5 luku
LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Kustannukset

Kukin asianomainen jäsenvaltio vastaa kansallisen RECAMAS-järjestelmän kehittämisestä, mukaan lukien tekniset muutokset, ja operatiivisesta hallinnoinnista aiheutuvista kustannuksista. Näihin kustannuksiin sisältyvät kustannukset, jotka aiheutuvat Frontexin RECAMAS-sovelluksen, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin integroinnista kansalliseen RECAMAS-järjestelmään sekä Frontexin RECAMAS-sovelluksen mukauttamisesta.

32 artikla

Ilmoitukset

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, Frontexille ja eu-LISAlle viranomainen, joka katsotaan rekisterinpitäjäksi ja yhteisrekisterinpitäjäksi 23 artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, Frontexille ja eu-LISAlle 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, jotka voivat tallentaa, tarkastella, oikaista tai poistaa tietoja.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, Frontexille ja eu-LISAlle 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keskitetty yhteyspisteensä.

4.Frontex ylläpitää jatkuvasti päivitettävää julkista verkkosivustoa, joka sisältää tässä artiklassa tarkoitetut tiedot.

33 artikla

Käyttöönotto

1.Jäsenvaltioiden on viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on neljä vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] otettava käyttöön kansallinen RECAMAS-järjestelmä ja käytettävä sitä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja Frontexille päivämäärä, jona se alkoi käyttää kansallista RECAMAS-järjestelmäänsä.

2.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä iRCMS- ja RIAT-järjestelmien kehittämisen valmistumispäivän sen jälkeen, kun Frontex on ilmoittanut, että eu-LISAn tuella toteutettava iRCMS- ja RIAT-järjestelmien kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen.

3.Kunkin jäsenvaltion on yhden vuoden kuluessa 2 kohdan mukaisesti määritetystä päivästä tai, jos kyseessä on myöhempi ajankohta, 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituspäivästä toteutettava tarvittavat toimenpiteet iRCMS- ja RIAT-järjestelmien integroimiseksi kansalliseen RECAMAS-järjestelmäänsä 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja ilmoitettava komissiolle ja Frontexille integroinnin onnistumisesta.

4.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, josta alkaen iRCMS- ja RIAT-järjestelmät otetaan käyttöön asianomaisissa jäsenvaltioissa ja Frontex käyttää niitä, sen jälkeen, kun Frontex on ilmoittanut asianomaisten jäsenvaltioiden osalta iRCMS- ja RIAT-järjestelmien onnistuneesta integroinnista asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin. Frontexin ilmoituksen on perustuttava kattavien testien onnistuneeseen suorittamiseen, ja se on tehtävä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja eu-LISAn tuella.

5.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä viestintäportaalin kehittämisen valmistumispäivän sen jälkeen, kun eu-LISA on ilmoittanut, että tarvittaessa yhteistyössä Frontexin ja jäsenvaltioiden kanssa toteutettava viestintäportaalin kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen.

6.Kunkin jäsenvaltion on yhden vuoden kuluessa 5 kohdan mukaisesti määritetystä päivästä tai, jos kyseessä on myöhempi ajankohta, 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituspäivästä toteutettava tarvittavat toimenpiteet viestintäportaalin integroimiseksi kansalliseen RECAMAS-järjestelmäänsä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja ilmoitettava komissiolle ja Frontexille integroinnin onnistumisesta. Frontex toteuttaa yhden vuoden kuluessa 5 kohdan mukaisesti määritetystä päivästä tarvittavat toimenpiteet viestintäportaalin integroimiseksi IRMAan 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ilmoittaa komissiolle onnistuneesta integroinnista.

7.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, josta alkaen viestintäportaali otetaan käyttöön asianomaisissa jäsenvaltioissa ja Frontex käyttää sitä, sen jälkeen, kun eu-LISA on ilmoittanut asianomaisten jäsenvaltioiden osalta viestintäportaalin onnistuneesta integroinnista asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin ja IRMAan. eu-LISAn ilmoituksen on perustuttava kattavien testien onnistuneeseen suorittamiseen, ja se on tehtävä 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

8.Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2, 4, 5 ja 7 kohdan mukaisesti määritetyt päivämäärät.

9.Edellä 2, 4, 5 ja 7 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10.Jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan Frontexin on aloitettava iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin käyttö 4 ja 7 kohdan mukaisesti määritetyistä päivämääristä.

34 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

35 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

1.Frontex perustaa neuvoa-antavan ryhmän.

2.Neuvoa-antava ryhmä tarjoaa Frontexille ja eu-LISAlle RECAMAS-malliin, Frontexin RECAMAS-sovellukseen, kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin liittyvää asiantuntemusta erityisesti niiden vuotuisten työohjelmien ja vuotuisten toimintakertomusten laatimisen yhteydessä.

3.Neuvoa-antava ryhmä koostuu kansallisista asiantuntijoista, kahdesta Frontexin hankevastaavasta, kahdesta eu-LISAn hankevastaavasta ja yhdestä komissiota edustavasta jäsenestä. Sen puheenjohtajana toimii Frontex.

36 artikla

Yhteyspiste

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen yhteyspisteeksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava kyseisen viranomaisen nimi komissiolle. Jos jäsenvaltio muuttaa nimettyä viranomaistaan, sen on ilmoitettava siitä komissiolle.

37 artikla

Seuranta ja arviointi

1.Frontex antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosikertomuksen Frontexin RECAMAS-sovelluksen, kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän kehittämisestä ja toiminnasta, mukaan lukien niiden tekninen toimivuus ja turvallisuus. Vuosikertomuksessa on oltava tiedot näiden järjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista, mukaan lukien tietosuoja- ja turvallisuushäiriöt, ja suorituskyvystä suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta ja palvelujen laatua koskevien tavoitteiden osalta ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin.

2.eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosikertomuksen viestintäportaalin kehittämisestä ja toiminnasta, myös sen teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta. Vuosikertomuksessa on oltava tiedot tämän järjestelmän hallinnoinnista ja suorituskyvystä suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta ja palvelujen laatua koskevien tavoitteiden osalta ennalta määriteltyihin määrällisiin indikaattoreihin.

3.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua kaikkien kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin käyttöönotosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tätä varten komissiolla on pysyvä pääsy Frontexin RECAMAS-sovellukseen, iRCMS-järjestelmään, RIAT-järjestelmään ja viestintäportaaliin ilman pääsymahdollisuutta henkilötietoihin.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava Frontexille, eu-LISAlle ja komissiolle tässä artiklassa tarkoitettujen vuosikertomusten ja arvioinnin laatimiseen tarvittavat tiedot.

5.Arvioinnit voidaan toteuttaa neuvoston asetuksen (EU) 2022/922 40 (29) mukaisesti.

38 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit4

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut5

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu5

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.5

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset6

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin7

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen7

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto8

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat8

2.HALLINNOINTI10

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt10

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)10

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle10

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä11

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista11

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi12

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET13

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat13

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin15

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin15

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat15

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin20

3.2.2.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat20

3.2.3.Henkilöresurssien arvioitu tarve20

3.2.3.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat20

3.2.4.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin22

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa22

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet23

3.2.7.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa23

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin26

4.Digitaaliset ulottuvuudet27

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta27

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut33

4.4.Yhteentoimivuusarviointi41

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi45

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus asianhallinnan digitalisoinnista palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1860, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) 

Sisäasiat

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleiset tavoitteet

Tuetaan palauttamisasetuksessa säädettyjen palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja edistetään muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa. Näiden kahden tavoitteen saavuttaminen edistää Schengen-alueen moitteetonta toimintaa ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kestävyyttä.

1.3.2.Erityistavoitteet

Erityistavoite 1: Lisätään tietojen jakamista saman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä, jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja Frontexin välillä sekä jäsenvaltioiden tai Frontexin ja kolmansien maiden välillä tietosuojasääntöjä noudattaen sen varmistamiseksi, että palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien toteuttamiseksi ja seuraamiseksi tarvittavat tiedot ovat saatavilla.

Erityistavoite 2: Edistetään palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien digitalisointia ja korjataan nykyisten tietojärjestelmien rajalliset toiminnot sen varmistamiseksi, että prosessit ja raportointivaatimukset ovat digitalisoidumpia, käyttäjäystävällisempiä ja automatisoidumpia, ja vähennetään merkittävästi kansallisten viranomaisten hallinnollista rasitetta ja työtaakkaa.

Erityistavoite 3: Mahdollistetaan tarkempien ja luotettavampien tilastojen automaattinen kokoaminen ja lyhennetään tiedonkeruuseen tarvittavaa aikaa, jotta voidaan paremmin tukea näyttöön perustuvaa politiikkaa ja päätöksentekoa.

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Jäsenvaltiot kehittävät, ylläpitävät ja käyttävät kansallisia palauttamistapausten hallintajärjestelmiään (kansalliset RECAMAS-järjestelmät).

Frontex ylläpitää ja päivittää RECAMAS-mallia ja kehittää yhteistyössä eu-LISAn kanssa Frontexin RECAMAS-sovelluksen, jonka halukkaat jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön ja jota ne voivat mukauttaa. Frontex kehittää myös valmiita tapauskohtaisia tietoteknisiä ratkaisuja (esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välisen viestinnän mahdollistavan RECAP-sovelluksen), jotka voidaan integroida kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin. Frontex kehittää EU:n yhdennetyn takaisinottotapausten hallintajärjestelmän (iRCMS) ja uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmän (RIAT) ja ylläpitää niitä yhteistyössä eu-LISAn kanssa, minkä lisäksi ne integroidaan kansallisiin RECAMAS-järjestelmiin.

eu-LISA kehittää viestintäportaalin, jonka avulla palauttamisviranomaiset voivat jakaa tietoja, joita ei voida jakaa nykyisten tai tulevien EU:n tietojärjestelmien kautta.

Aloitteella digitalisoidaan palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamismenettelyjen asianhallinta, mikä nopeuttaa, yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa prosesseja, lisää niiden avoimuutta ja vähentää kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja Frontexin työtaakkaa.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Erityistavoite 1

–Jäsenvaltioiden pyytämien ja muiden jäsenvaltioiden saataville palauttamisasetuksessa säädetyissä sovellettavissa määräajoissa asetettujen palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapauksia koskevien tietoaineistojen lukumäärä.

–iRCMS-järjestelmän kautta käsiteltyjen takaisinottopyyntöjen lukumäärä.

Erityistavoite 2

–Käytössä olevien kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

–Frontexin RECAMAS-sovellusta tai sen osia käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä.

–Sellaisten kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä, joihin on integroitu iRCMS- ja RIAT-järjestelmät.

–ESP:hen, CRRS:ään ja SIS:ään liitettyjen kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

–Viestintäportaaliin liitettyjen kansallisten RECAMAS-järjestelmien lukumäärä.

–Virtaviivaistettujen tai automatisoitujen alaprosessien määrä.

–Käsittelyajan keskimääräinen kesto palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistapausta kohti.

–Koulutusta uusista menettelyistä ja tietojärjestelmistä saaneen henkilöstön määrä.

Erityistavoite 3

–Automaattisesti luotujen (palauttamisasetuksen mukaisten) tilastotietoaineistojen määrä.

–Palauttamisasetuksessa säädettyjen sovellettavien määräaikojen puitteissa toimitettujen (palauttamisasetuksen mukaisten) tilastotietoaineistojen määrä.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

☑ uuteen toimeen 

¨ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 41  

¨ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

¨ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Kaikki järjestelmät (kansalliset RECAMAS-järjestelmät, Frontexin RECAMAS-sovellus, iRCMS-järjestelmä, RIAT-järjestelmä ja viestintäportaali) on tarkoitus kehittää neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta seuraavan ohjeellisen aikataulun mukaisesti:

–    Vuoden 2028 kolmas neljännes: asetuksen voimaantulo.

–    Vuoden 2028 kolmas/viimeinen neljännes: tietojärjestelmien kehittämistä koskevan hallintokehyksen luominen.

–    Vuoden 2028 kolmas neljännes – vuoden 2030 ensimmäinen neljännes: aloitusvaihe, mukaan lukien rekrytointi.

–    Vuoden 2030 ensimmäinen neljännes – vuoden 2030 toinen neljännes: hankintavaihe.

–    Vuoden 2030 toinen neljännes – vuoden 2032 ensimmäinen neljännes: kehittämisvaihe.

–    Vuoden 2032 ensimmäinen neljännes – vuoden 2032 toinen neljännes: testausvaihe.

–    Vuoden 2032 toinen neljännes – vuoden 2032 kolmas neljännes: asteittainen käyttöönottovaihe ja asteittainen käytön aloittaminen.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Havaittuja ongelmia ei voida ratkaista tehokkaasti kansallisella tasolla. Koska nykyinen digitaalinen toimintaympäristö on hyvin hajanainen, ilman EU:n koordinointia ja asianmukaista EU:n oikeudellista kehystä jäsenvaltiot jatkavat siiloutuneiden järjestelmien kehittämistä, mikä johtaa tehottomuuteen, epätasaiseen digitalisaatioon ja suurempiin kustannuksiin. Palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosessien tehoton digitaalinen hallinnointi haittaa palauttamista koskevien yhteisten sääntöjen tulevaa täytäntöönpanoa, mikä johtaa siihen, että palautusten taso ei ole optimaalinen. Se haittaisi myös muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen sääntöjen moitteetonta toimintaa ja vaikuttaisi Schengen-alueeseen.

EU:n tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta varmistetaan asiaankuuluvien tietojärjestelmien yhteenliittäminen eri jäsenvaltioiden välillä (myös EU:n tietojärjestelmiä hyödyntämällä), johdonmukainen tietojenvaihto ja toiminnan tehokkuus eri jäsenvaltioissa. Vain koordinoidulla EU:n tason lähestymistavalla voidaan ratkaista johdonmukaisesti rajatylittävän toiminnan monimutkaisuus, jota jäsenvaltiot nykyisin kohtaavat esimerkiksi tietojen riittämättömän yhteiskäytön muodossa.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Aloite tuottaa EU:n tason lisäarvoa, koska EU:n aloitteella voidaan luoda EU:n tasolla yhteinen kehys, jonka odotetaan tehostavan tietojen jakamista, nopeuttavan menettelyjä, vähentävän hallinnollista rasitetta ja mahdollistavan yksityiskohtaisempien tilastojen luomisen. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tätä tavoitetta samalla tavalla toimimalla yksin. Yhdenmukaistettu digitalisoitu lähestymistapa palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisprosesseihin EU:n tasolla parantaa palauttamisjärjestelmän yleistä tehokkuutta ja on yhdenmukainen muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen laajempien tavoitteiden kanssa. Lopulta johdonmukaisilla digitalisointitoimilla tuetaan Schengen-alueen moitteetonta toimintaa ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kestävyyttä.

Yhtenäinen digitaalinen kehys vahvistaa EU:n asemaa neuvotteluissa ja vuorovaikutuksessa kolmansien maiden kanssa ja parantaa niiden EU:n 24 takaisinottovälineen täytäntöönpanoa, joissa säädetään yhdenmukaisista menettelyistä. Se edistäisi virtaviivaistettua lähestymistapaa ja johdonmukaisia odotuksia kolmansissa maissa ja hyödyttäisi kaikkia jäsenvaltioita.

EU:n tason toimet luovat mittakaavaetuja alentamalla keskimääräisiä kustannuksia sekä estämällä päällekkäisyyksiä, jotka johtuvat erillisten järjestelmien kehittämisestä, ja tukevat näyttöön perustuvaa päätöksentekoa muun muassa parantamalla tietojen ja tilastojen luotettavuutta. Yhdistämällä resursseja ja asiantuntemusta EU voi tarjota vankempia ja skaalautuvampia ratkaisuja kuin yksittäiset jäsenvaltiot.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Palauttamisen osalta Frontex on kehittänyt toimeksiantonsa (eli eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen) mukaisesti palauttamistapausten hallintamallin, jäljempänä ’RECAMAS-malli’, auttaakseen jäsenvaltioita parantamaan palauttamistapausten hallintajärjestelmiään ja varmistaakseen tehokkuuden vähimmäistason. RECAMAS-malli on malli (eli asiakirja eikä tietojärjestelmä), jonka pohjalta jäsenvaltiot voivat kehittää ja perustaa omat hallintajärjestelmänsä samalla tavalla, mikä mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja parantaa samalla tiedonkeruuta. Osana EU:n palauttamisasioiden koordinaattorin operatiivista strategiaa ja muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteistä täytäntöönpanosuunnitelmaa kaikkien jäsenvaltioiden oli tarkoitus aloittaa RECAMAS-malliin perustuvan kansallisen järjestelmän kehittäminen ja täytäntöönpano vuosina 2024–2025. Tähän mennessä 26:lla EU:n jäsenvaltiolla on palauttamistapausten hallintajärjestelmä, joka on jossain määrin yhdenmukainen RECAMAS-mallin kanssa, mutta vain 12 jäsenvaltiossa on käytössä täysin RECAMAS-malliin perustuva järjestelmä.

Jotta jäsenvaltiot ja kolmannet maat voisivat toteuttaa takaisinottomenettelyt tehokkaasti, digitaalisesti ja standardoidulla tavalla, komissio on tukenut takaisinottotapausten hallintajärjestelmien kehittämistä ja toimintaa, vaikkakaan EU:n tasolla ei ole erityisiä sääntöjä näiden järjestelmien käytöstä. Järjestelmät sijaitsevat fyysisesti kolmansissa maissa ja ovat kolmansien maiden omistuksessa, ja ne aiheuttavat juoksevia ylläpitokustannuksia. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan kuusi takaisinottotapausten hallintajärjestelmää Armenian, Bangladeshin, Georgian, Pakistanin, Sri Lankan ja Ukrainan kanssa. Nämä kuusi takaisinottotapausten hallintajärjestelmää mahdollistavat takaisinottopyyntöjen esittämisen kolmannelle maalle sekä kansalaisuuden tarkistamiseen ja vahvistamiseen, matkustusasiakirjojen myöntämiseen ja palauttamisoperaatioihin liittyvien työnkulkujen seurannan. Ne ovat erillisiä järjestelmiä, joista jokainen edellyttää erilaista kirjautumismenettelyä, eikä niissä ole mahdollista ladata tietoja suoraan jäsenvaltioiden ja EU:n järjestelmistä. Komissiolla on johtava rooli helpotettaessa halukkaiden jäsenvaltioiden liittämistä olemassa oleviin takaisinottotapausten hallintajärjestelmiin, ja se osallistuu näiden järjestelmien asianmukaisen teknisen ylläpidon ja toiminnan rahoittamiseen.

Uudelleenkotouttamisen osalta komissio on kehittänyt uudelleenkotouttamistuen työvälineen varmistaakseen uudelleenkotouttamistapauksia koskevan viestinnän jäsenvaltioiden paluuneuvojien ja kolmansien maiden uudelleenkotouttamisen täytäntöönpanokumppaneiden välillä. Uudelleenkotouttamistuen työväline on osa vuonna 2008 perustettua Euroopan muuttoliikeverkoston tietojenvaihtojärjestelmää, jäljempänä ’EMN IES’. Viestinnän lisäksi uudelleenkotouttamistuen työvälinettä käytetään tapausten taloudelliseen ja hallinnolliseen käsittelyyn erilaisten uudelleenkotouttamisohjelmien, mukaan lukien Frontexin oma EU:n uudelleenkotouttamisohjelma, ja tiedonkeruun yhteydessä. Tällä hetkellä kaikki EU:n jäsenvaltiot, Sveitsi, Norja ja Islanti sekä jotkin uudelleenkotouttamiskumppanit on liitetty uudelleenkotouttamistuen työvälineeseen.

Nykyisten tietojärjestelmien saatavuus, käyttö ja toiminnot vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. Nykyiset palauttamista, takaisinottoa ja uudelleenkotouttamista koskevat EU:n ja kansallisen tason tietojärjestelmät on kehitetty erikseen ja ne ovat eri toimijoiden kehittämiä. Mahdollisuudet jatkokehittämiseen ja tietojen jakamiseen ovat rajalliset nykyisissä oikeudellisissa kehyksissä ja toimintarakenteessa. Tämä tekee digitaalisesta toimintaympäristöstä hajanaisen ja tehottoman.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Digitalisointi mainitaan nimenomaisesti muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa nopeiden ja tehokkaiden muuttoliikemenettelyjen mahdollistajana. Digitaaliset järjestelmät ovat olennaisen tärkeitä operatiivisen yhteistyön parantamiseksi, luotettavan tiedonkeruun varmistamiseksi, hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja EU:n muuttoliikettä koskevien sääntöjen seurannan ja täytäntöönpanon tehostamiseksi. Tämä tavoite vastaa EU:n laajempaa poliittista tavoitetta kehittää eurooppalaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka yksinkertaistavat menettelyjä ja turvaavat samalla perusoikeudet ja tietosuojan.

Tarvetta digitalisoida asianhallinta palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen alalla on korostettu puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa (2024–2029), komission vuosien 2025 ja 2026 työohjelmissa, joissa aloitteen todetaan nimenomaisesti liittyvän vahvasti yksinkertaistamiseen(3), sekä eurooppalaisessa turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintastrategiassa(4). Palauttamisasetuksella perustetaan EU:n yhteinen palauttamisjärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen tehokkaamman jakamisen ja siirtämisen tietosuojasääntöjen mukaisesti.

EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvittavat investoinnit ovat vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä neuvoteltujen määrien mukaisia.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Aloitteeseen sisältyy uusien tietojärjestelmien luominen, joka annetaan Frontexin ja eu-LISAn tehtäväksi.

Frontex kehittää palauttamistapausten hallintaa varten tietoteknisen viitesovelluksen (Frontexin RECAMAS-sovellus), EU:n yhdennetyn takaisinottotapausten hallintajärjestelmän (iRCMS-järjestelmä) ja EU:n uudelleenkotouttamistapausten hallintajärjestelmän (RIAT-järjestelmä) ja ylläpitää niitä.

eu-LISA suunnittelee ja kehittää maahanmuuttoviranomaisten välisen viestintäkanavan (viestintäportaali) ja ylläpitää sitä.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Frontexin ja eu-LISAn toimeksiannon laajentamista, sillä nykyiset tehtävät eivät kata näitä uusia tehtäviä. Sen vuoksi tarvitaan uusia taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja, jotta molemmat virastot voivat hoitaa uudet tehtävänsä.

Ohjelman hallintoneuvosto ja neuvoa-antava ryhmä tukevat uusien tietojärjestelmien kehittämistä ja myöhempiä muutoksia. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto on osa näitä kahta rakennetta. Kokouksia järjestetään kehittämisvaiheessa säännöllisesti ja vähintään kuusi kertaa vuodessa. Yleisemmällä tasolla muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston on seurattava kehittämistä, käyttöönottoa ja tulevan asetuksen yleistä noudattamista. Näin ollen tarvitaan uutta henkilöstöä, jotta komissio voi hoitaa uudet tehtävänsä.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ kesto on rajattu

–¨    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–¨    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2028 ja päättyy vuonna 2034,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 42

¨ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–¨ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–¨ toimeenpanovirastoja

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–¨ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

–¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–¨ jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Komissio varmistaa, että käytössä on tarvittavat järjestelyt, joilla ehdotettujen toimenpiteiden toimivuutta seurataan käytännössä ja joilla niitä arvioidaan suhteessa tärkeimpiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa ja sen lisäarvoa, viiden vuoden kuluttua kaikkien kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän, RIAT-järjestelmän ja viestintäportaalin käyttöönotosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kertomuksessa raportoidaan myös mahdollisista suorista tai välillisistä vaikutuksista asiaa koskeviin perusoikeuksiin. Lisäksi siinä tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin vaihtoehtoihin.

Frontex antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosikertomuksen Frontexin RECAMAS-sovelluksen, kansallisten RECAMAS-järjestelmien, iRCMS-järjestelmän ja RIAT-järjestelmän kehittämisestä ja toiminnasta, myös niiden teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosikertomuksen viestintäportaalin kehittämisestä ja toiminnasta, myös sen teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Osa tästä ehdotuksesta pannaan täytäntöön Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn talousarvioiden kautta välillisellä hallinnoinnilla.

Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn talousarvion toteuttamisessa noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa. Sen vuoksi Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn on sovellettava asianmukaista valvontastrategiaa, jota koordinoidaan valvontaketjuun osallistuvien toimijoiden kesken. Jälkitarkastusten osalta Euroopan raja- ja merivartiovirastoon ja eu-LISAan erillisvirastoina sovelletaan erityisesti seuraavia:

–komission sisäisen tarkastuksen osaston tekemä sisäinen tarkastus;

–Euroopan tilintarkastustuomioistuimen laatimat vuosikertomukset, joissa annetaan tarkastuslausuma tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

–Euroopan parlamentin myöntämä vuotuinen vastuuvapaus;

–OLAFin mahdollisesti suorittamat tutkimukset erityisesti sen varmistamiseksi, että virastoille osoitetut resurssit käytetään asianmukaisesti.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn kumppanipääosastona erillisvirastoja koskevaa valvontastrategiaansa, jolla se varmistaa luotettavan raportoinnin vuotuisessa toimintakertomuksessa. Vaikka erillisvirastoilla on täysi vastuu talousarvionsa toteuttamisesta, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto vastaa budjettivallan käyttäjän vahvistamien vuotuisten rahoitusosuuksien säännöllisestä maksamisesta.

Myös Euroopan oikeusasiamies varmistaa toiminnan asianmukaisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden vielä kertaalleen.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn toteuttamaa talousarviota varten tarvitaan erityinen sisäisen valvonnan kehys, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, myös riskinarvioinnin osalta.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu sekä Frontexin ja eu-LISAn tietosuojavastaava valvovat Frontexin ja eu-LISAn suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn kumppanipääosastona myös vuotuisen riskienhallintamenettelyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida virastojen toimintaan mahdollisesti liittyviä suuria riskejä. Kriittisiksi katsotuista riskeistä raportoidaan vuosittain muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallintasuunnitelmassa, ja niihin liittyy toimintasuunnitelma, jossa mainitaan riskejä lieventävät toimet.

Operatiivisella tasolla suurin havaittu riski ovat riittämättömät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta uusia tietojärjestelmiä voitaisiin kehittää oikea-aikaisesti.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn osalta komissio raportoi valvontakustannusten suhteesta hallinnoitujen varojen arvoon. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuoden 2024 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoidaan olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen, myös Euroopan raja- ja merivartioviraston, osalta 0,11 prosenttia.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto soveltaa omaa petostentorjuntastrategiaansa myös vastaisuudessa komission petostentorjuntastrategian mukaisesti varmistaakseen muun muassa, että sen sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat täysin komission strategian mukaiset ja että sen riskinhallintamallissa painopiste on petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittaminen.

Välillisen hallinnoinnin osalta petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyvät toimenpiteet kuvataan Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn perustamisasetusten petostentorjuntaa koskevissa erityissäännöksissä. Niissä edellytetään muun muassa, että näiden kahden erillisviraston on hyväksyttävä petostentorjuntastrategia.

Lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto on kumppanipääosastona kehittänyt ja pannut täytäntöön oman petostentorjuntastrategiansa OLAFin menetelmien pohjalta. Erillisvirastot, mukaan lukien Euroopan raja- ja merivartiovirasto, kuuluvat tämän strategian soveltamisalaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–¨    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

EU:n rahoitusosuus erillisvirastolle

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävien määrärahojen määrä on ohjeellinen ja riippuu monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdystä sopimuksesta. Ne olisi sisällytettävä viraston tukeen ehdotuksessa osoitettujen tehtävien pysyvän luonteen vuoksi, ja ne korvataan tarvittaessa vähentämällä vastaava määrä samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvia asiaankuuluvan ohjelman kokonaismäärärahoja. Jos korvaava vähennys on tarpeen, myös virastolle osoitettuja resursseja saatetaan joutua tarkistamaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

Virastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävien määrärahojen määrä on ohjeellinen ja riippuu monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdystä sopimuksesta. Ne olisi sisällytettävä viraston tukeen ehdotuksessa osoitettujen tehtävien pysyvän luonteen vuoksi, ja ne korvataan tarvittaessa vähentämällä vastaava määrä samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvia asiaankuuluvan ohjelman kokonaismäärärahoja. Jos korvaava vähennys on tarpeen, myös virastolle osoitettuja resursseja saatetaan joutua tarkistamaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–¨    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.2.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.2.3.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–¨    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.3.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat 

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 48

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

Kun otetaan huomioon otsakkeen 4 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöstötarpeet katetaan pääosastossa toimen hallinnointiin jo osoitetulla henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission yksiköissä toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena.

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin 

EI SOVELLETA

Pakollinen: seuraavaan taulukkoon olisi sisällytettävä tarkin mahdollinen arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 4 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä nimetyllä rivillä.

Otsakkeiden 1–3 määrärahat olisi otettava huomioon rivillä ”Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot”. Näillä menoilla tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esim. lisenssit, koulutus, tietojen säilyttäminen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–☑    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–¨    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–¨    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–¨    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.7.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa 

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuoden 2028 osalta rekrytoinnin oletetaan tapahtuvan heinäkuussa, minkä vuoksi huomioon otetaan vain 50 prosenttia keskimääräisistä kustannuksista. Samaa lähestymistapaa sovelletaan vuonna 2032 lisähenkilöstöön. Henkilöstökustannuksia mukautetaan Puolan nykyisellä 82,3 prosentin korjauskertoimella (Frontex) ja Strasbourgin 113,60 prosentin korjauskertoimella (eu-LISA).

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–¨    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–¨    vaikutuksia omiin varoihin

–¨    vaikutuksia muihin tuloihin

–¨    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

Yhdenmukaisuus Euroopan datastrategian kanssa

Kun otetaan huomioon käsiteltävän datan tyyppi ja se, että tällaista dataa käsitellään ainoastaan tiettyjä palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyviä tarkoituksia varten, ehdotetulla aloitteella on hyvin vähäinen merkitys todellisten datan sisämarkkinoiden saavuttamista koskevan tavoitteen kannalta, joka on Euroopan datastrategian perustavoite.

Yhdenmukaisuus yhden kerran periaatteen kanssa

Ensinnäkin ehdotettu tietotekniikka-arkkitehtuuri perustuu EU:n tietojärjestelmien (esimerkiksi Schengenin tietojärjestelmän, Eurodacin ja EES:n) käyttöön, ja niihin tehdään järjestelmällisesti hakuja eurooppalaisen hakuportaalin kautta. Näiden EU:n tietojärjestelmien ja yhteentoimivuusperiaatteiden ansiosta tiedot tallennetaan vain kerran ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy niihin.

Toiseksi sellaisten tietojen osalta, jotka eivät välttämättä ole saatavilla EU:n tietojärjestelmissä, käytetään viestintäportaalia, joka tarjoaa hyödyllisen ja tarpeellisen teknisen lisäkeinon jakaa tietoja ilman päällekkäisyyksiä EU:n tietojärjestelmien kanssa.

Kolmanneksi yksi olennaisista toiminnallisista ominaisuuksista, joita on noudatettava, on tietojen automaattinen haku kolmen hallintajärjestelmän eli kansallisten RECAMAS-järjestelmien (palauttaminen), iRCMS-järjestelmän (takaisinotto) ja RIAT-järjestelmän (uudelleenkotouttaminen) välillä. Näin varmistetaan, että toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava samat tiedot yhden kerran periaatteen mukaisesti vain kerran.

Tietovirrat

4.3.Digitaaliset ratkaisut

Digitaaliset järjestelmät kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen hallinnoimiseksi eli kansalliset RECAMAS-järjestelmät, Frontexin RECAMAS-sovellus, RIAT-järjestelmä, iRCMS-järjestelmä ja viestintäportaali.

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

Muuttoliikkeen hallinnan digitalisointi

Muuttoliikkeen hallintaa koskevat tilastot

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1) (1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Eurooppalainen turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintastrategia, COM(2026) 45 final, 26.1.2026.

(2) (2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/2280, annettu 7 päivänä lokakuuta 2026, yhteisen järjestelmän perustamisesta unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY, neuvoston direktiivin 2001/40/EY ja neuvoston päätöksen 2004/191/EY kumoamisesta (EUVL L, 2026/2280, 15.10.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2026/2280/oj).

(3) (3)    Ursula von der Leyen, Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2024–2029, Strasbourg, 18.7.2024.

(4) (4)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskeva EU:n strategia, COM(2021) 120 final, 27.4.2021.

(5) (5)    Komission toimintapoliittinen asiakirja Kohti operatiivista strategiaa palautusten tehostamiseksi, COM(2023) 45 final, 24.1.2023.

(6) (6)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Komission työohjelma 2025 – Yhdessä eteenpäin: rohkeammin, yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva unioni, COM(2025) 45 final, 11.2.2025.

(7) (7)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Komission työohjelma vuodeksi 2026 – Euroopan riippumattomuuden hetki, COM(2025) 870 final, 21.10.2025.

(8) (8)    Palauttamisasetuksen 40 artiklan 1 kohdan c alakohta.

(9) (9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj).

(10) (10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/817/oj).

(11) (11)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamistuen vahvistamisesta vuosiksi 2028–2034, COM(2025) 540 final.

(12) (1)    EUVL C [...], [...], s. [...].

(13) (2)    EUVL C [...], [...], s. [...].

(14) (3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/2280, annettu 7 päivänä lokakuuta 2026, yhteisen järjestelmän perustamisesta unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY, neuvoston direktiivin 2001/40/EY ja neuvoston päätöksen 2004/191/EY kumoamisesta (EUVL L, 2026/2280, 15.10.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2026/2280/oj).

(15) (4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1726/oj).

(16) (5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1896/oj).

(17) (6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2303, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (EUVL L 468, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/2303/oj).

(18) (7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/817/oj).

(19) (8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/818/oj).

(20) (9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(21) (10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(22) (11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024).

(23) (12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1860/oj).

(24) (13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(25) (14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(26) (15)     Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1999/437/oj).

(27) (16)     Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2008/146/oj).

(28) (17)    Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2011/350/oj).

(29) (18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1349, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, rajalla tapahtuvasta palauttamismenettelystä ja asetuksen (EU) 2021/1148 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1349, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1349/oj).

(30) (19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1358, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/1351 ja (EU) 2024/1350 ja neuvoston direktiivin 2001/55/EY tehokkaaksi soveltamiseksi ja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksia varten tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1358, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1358/oj).

(31) (20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/862/oj).

(32) (21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2226/oj).

(33) (22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/903, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa ‑säädös) (EUVL L, 2024/903, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/903/oj).

(34) (23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [tämän asetuksen täydellinen nimi].

(35) (24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [tämän asetuksen täydellinen nimi].

(36) (25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [tämän asetuksen täydellinen nimi].

(37) (26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/982, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, automaattisesta tietojen hausta ja -vaihdosta poliisiyhteistyössä sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta (Prüm II ‑asetus) (EUVL L, 2024/982, 5.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/982/oj).

(38) (27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/13, annettu 19 päivänä joulukuuta 2024, matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten sekä asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta (EUVL L, 2025/13, 8.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/13/oj).

(39) (28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [tämän asetuksen täydellinen nimi].

(40) (29)    Neuvoston asetus (EU) 2022/922, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta (EUVL L 160, 15.6.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/922/oj).

(41)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(42)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx .

(43)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(44)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(45)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(46)    Frontex ja eu-LISA saavat rahoitusosuuksia Schengenin sopimukseen liittyneistä maista (CH, IS, LI, NO).

(47)    Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(48)    Ilmoittakaa alla olevassa taulukossa, kuinka monta kokoaikaista työntekijää ilmoitetussa määrässä on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai kuinka monta työntekijää voidaan siirtää pääosastossanne ja mitkä ovat nettotarpeet.

(49)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.