EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2023
COM(2023) 242 final
2023/0136(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2023
COM(2023) 242 final
2023/0136(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annettuun neuvoston direktiiviin 2011/85/EU 1 , jäljempänä ’direktiivi’, ehdotetut muutokset ovat osa lainsäädäntöpakettia, johon kuuluvat myös ehdotus asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 (vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osio) korvaavaksi asetukseksi sekä asetukseen (EY) N:o 1467/97 3 (vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio) tehtävät muutokset. Direktiivi sekä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä ja korjaava osio kuuluvat EU:n talouden ohjausjärjestelmään.
Ehdotuksen perustelut
EU:n talouden ohjausjärjestelmä on auttanut luomaan edellytykset talouden vakaudelle, kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Tämä ohjausjärjestelmä koostuu nykyisin EU:n finanssipoliittisesta kehyksestä (johon kuuluvat vakaus- ja kasvusopimus ja direktiivi 2011/85/EU), makrotalouden epätasapainoa koskevasta menettelystä, eurooppalaisesta ohjausjaksosta, jolla koordinoidaan talous- ja työllisyyspolitiikkaa, sekä makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien puitteista.
Maailmanlaajuisesta finanssikriisistä ja euroalueen valtionvelkakriisistä saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi ja osana niin kutsuttua six pack -lainsäädäntöpakettia vuonna 2011 asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin asetuksella (EU) N:o 1175/2011 4 ja asetusta (EY) N:o 1467/97 asetuksella (EU) N:o 1177/2011 5 sekä annettiin direktiivi 2011/85/EU.
Näiden säädösten avulla varmistettiin kansallisten talousarvioiden tiivis valvonta ja ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota velkatasoihin. Pyrittäessä ratkaisemaan kriisin perimmäiset syyt EU:n tason finanssipoliittista kehystä täydennettiin sitovilla kansallisen tason säännöksillä, jotta voitaisiin edistää terveen finanssipolitiikan harjoittamista kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä varten direktiivissä edellytettiin muun muassa, että jäsenvaltiot laativat kansallisia finanssipoliittisia sääntöjä, varmistavat finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisen riippumattoman seurannan kansallisella tasolla ja ottavat käyttöön monivuotisia julkisen talouden kehyksiä. Tällaiset kansalliset säännökset saatettiin voimaan direktiivin noudattamiseksi.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2019 kertomuksen Kansalliset julkisen talouden kehykset: EU:n vaatimuksia olisi edelleen tiukennettava ja niiden noudattamista olisi seurattava paremmin 6 . Kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin huomautti keskipitkän aikavälin talousarvioprosessin ja riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tehokkuuteen liittyvistä puutteista ja suositti, että komissio tiukentaisi julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksiin ja riippumattomiin finanssipolitiikan instituutioihin liittyviä vaatimuksia kansainvälisten standardien mukaisesti.
Komissio julkaisi vuonna 2020 tiedonannon, jossa tarkasteltiin uudelleen direktiivin asianmukaisuutta, jäljempänä ’asianmukaisuuden uudelleentarkastelu’ 7 . Siinä korostettiin kansallisten julkisen talouden kehysten tilanteen osalta saavutettua edistymistä mutta myös sitä, että parantamisen varaa on. Asianmukaisuuden uudelleentarkastelussa todettiin, että kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen määrässä ja tehokkuudessa on saatu aikaan merkittäviä parannuksia, että keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen suunnittelu on otettu laajasti käyttöön ja että ennusteet ovat luotettavampia ja julkisen talouden suunnittelu läpinäkyvämpää kattaen myös ehdolliset sitoumukset. Uudelleentarkastelussa huomautettiin kuitenkin myös, että keskipitkän aikavälin suunnittelu oli edelleen pitkälti toissijaista vuotuiseen budjetointiin nähden, kyseenalaistettiin kuukausittaisten julkista taloutta koskevien kassaperusteisten tietojen raportoinnin tarkoituksenmukaisuus ja korostettiin, että ennusteiden arviointia, verotukia ja talousarvion ulkopuolisia elimiä koskevia säännöksiä tulkitaan hyvin vaihtelevasti. Siinä todettiin myös, että virallisen yhteisen EU:n kehyksen puuttuminen rajoittaa julkisen tilinpidon käyttöä.
Komissio esitti 9. marraskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa linjauksensa EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 8 . Uudistuksella pyritään varmistamaan velkakestävyys ja edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa. Linjauksissa kaavailtiin vahvempaa kansallista sitoutumista, yksinkertaisempaa ohjausjärjestelmää ja voimakkaampaa keskipitkän aikavälin painottamista yhdistettynä vahvempaan ja johdonmukaisempaan noudattamisen varmistamiseen. Niissä esitettiin myös riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden organisoinnin ja toiminnan parantamista. Lokakuussa 2021 käynnistetyssä julkisessa kuulemisessa kehotettiin EU:n toimielimiä ja kaikkia keskeisiä sidosryhmiä osallistumaan aiheesta käytävään keskusteluun, ja myös siinä esitetyt huomiot otettiin huomioon linjauksissa. 9
Ehdotuksen tavoitteet
Tässä ehdotuksessa esitetään eräitä muutoksia direktiiviin. Komission 9. marraskuuta 2022 julkaisemien EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamista koskevien linjausten mukaisesti muutosten tarkoituksena on vahvistaa kansallista sitoutumista ja julkisen talouden suunnittelun keskipitkän aikavälin näkökulmaa. Muutoksilla pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:
·Voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistaminen: Kuukausittaisten julkista taloutta koskevien kassaperusteisten tietojen toimittamista koskevista säännöksistä (3 artiklan 2 kohta) 10 ei ole hyötyä kansallisten julkisen talouden kehyksien vahvistamisessa, kuten asianmukaisuuden uudelleentarkastelussa korostettiin. Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa 8 artiklaa ei enää tarvita. Direktiivin 4 artiklan 4 ja 5 kohdan säännökset eivät enää ole tarpeen, jos niissä säädetyt vaatimukset sisältyvät ehdotukseen asetukseksi XXX (ennaltaehkäisevä osio).
·Selventävät säännökset: Ehdotuksen mukaan 4 artiklan 6 kohdassa viitataan nyt nimenomaisesti riippumattomiin elimiin ennusteiden jälkiarvioinnista vastaavina eliminä, jotta poistetaan asianmukaisuuden uudelleentarkastelussa havaittu monitulkintaisuus. Lisäksi ehdotetaan, että 14 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennetään nykyistä paremmin sellaisia julkisyhteisöjen elimiä ja rahastoja koskevat raportointivaatimukset, jotka eivät muodosta säännönmukaisten kansallisten talousarvioiden osaa, sekä verotukia koskevat vaatimukset ja ehdolliset sitoumukset. Jäsenvaltiot ovat tulkinneet näitä vaatimuksia hyvin monin eri tavoin, ja jotkin tulkinnoista eivät ole täysin vastanneet direktiivin alkuperäistä tarkoitusta.
·Kansallisen sitoutumisen vahvistaminen: Ehdotuksella lisätään tai selvennetään riippumattomia finanssipolitiikan instituutioita koskevia vaatimuksia. Joitakin ehdotetuista uusista säännöksistä (uusi 8 artikla) on jo sovellettu euroalueen jäsenvaltioihin ja myös Tanskaan, Bulgariaan ja Romaniaan, koska ne ovat talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’vakaussopimus’ 11 , sopimuspuolia. Muiden ehdotettujen säännösten tarkoituksena on lisätä sellaisia tehtäviä, joiden ansiosta riippumattomat finanssipolitiikan instituutiot voivat osallistua EU:n finanssipoliittisen kehyksen valvontaan kansallisella tasolla, kuten ehdotuksessa asetukseksi XXX (ennaltaehkäisevä osio) ja myös ehdotuksessa asetuksen (EY) N:o 1467/97 (korjaava osio) muuttamiseksi ehdotetaan. Näitä tehtäviä ovat muun muassa julkista taloutta koskevien ennusteiden laatiminen ja hyväksyminen sekä kestävyysanalyysien ja toimintapolitiikkojen vaikutusten arviointi. Lisäksi eräillä ehdotetuilla säännöksillä varmistetaan riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden riippumattomuus ja vastuuvelvollisuus kansainvälisten organisaatioiden määrittelemien standardien mukaisesti, kuten tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 julkaisemassa kertomuksessa suositellaan.
·Keskipitkän aikavälin näkökulman edistäminen: Ehdotuksessa täsmennetään järjestelmällisemmin ennusteisiin sisältyvä julkisen talouden keskipitkän aikavälin ulottuvuus (4 artikla) kuten myös vuotuisen talousarvion ja keskipitkän aikavälin suunnittelun välinen yhteys (10 artikla), jota pidettiin heikkona tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 julkaisemassa kertomuksessa ja asianmukaisuuden uudelleentarkastelussa.
·Julkisen talouden laadun parantaminen: Eräillä ehdotetuilla säännöksillä on tarkoitus edistää julkisten talousarvioiden vastuullisuutta ja lisätä avoimuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamista julkisen talouden riskeistä. Ehdotetun direktiivin 9 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään nyt, että ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit ja ilmastotoimien vaikutukset julkiseen talouteen on arvioitava. Vastaavasti 14 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot julkaisevat mahdollisuuksien mukaan tietoja katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä ehdollisista sitoumuksista sekä luonnonkatastrofien ja ilmastoon liittyvien häiriöiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Tällaisten häiriöiden julkiselle sektorille aiheuttamat julkisen talouden kustannukset sekä välineet, joilla häiriöitä lievennetään tai katetaan, olisi myös ilmoitettava.
• Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on osa laajempaa ehdotuspakettia, joka perustuu komission 9. marraskuuta 2022 julkaisemiin linjauksiin EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi. Pakettiin sisältyy lisäksi ehdotus vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavaksi asetukseksi sekä muutoksia vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon. Paketilla on tarkoitus luoda uudistettu ohjausjärjestelmä, joka perustuu keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja jäsenvaltioiden sitoutumiseen ja jolla pyritään vähentämään suurta velkaa uskottavasti ja huomattavasti sekä edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua. Uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä säilytetään näin ollen vakaus- ja kasvusopimuksen budjettikuria ja kasvun edistämistä koskevat keskeiset tavoitteet sekä sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa oleva oikeusperusta.
Koska uudistetulla ohjausjärjestelmällä pyritään terveeseen ja kestävään julkiseen talouteen sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseen, se vastaa myös vakaussopimuksen III osaston muodostavan finanssipoliittisen sopimuksen tavoitteita. 12 Lisäksi muissa ehdotetun lainsäädännön osissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen oleellinen sisältö. Koska vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavassa asetusehdotuksessa sovelletaan maakohtaisiin velkahaasteisiin perustuvaa keskipitkän aikavälin näkökulmaa, se noudattaa osaltaan finanssipoliittisen sopimuksen vaatimusta, joka koskee lähentymistä keskipitkän aikavälin tavoitteisiin ja jonka mukaan lähentymisaikataulua koskevassa ehdotuksessa on otettava huomioon maakohtaiset kestävyysriskit (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta). Vaikka finanssipoliittisessa sopimuksessa painotetaan rakenteellista rahoitusasemaa, siinä edellytetään myös kokonaisarviota, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta), ja tämä analyysi säilytetään vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavassa asetusehdotuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa sallitaan väliaikaiset poikkeamiset keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohta), ja näin tehdään myös vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavassa asetusehdotuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa määrätään, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta, on toteutettava toimenpiteitä poikkeamien korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohta). Uudistetussa ohjausjärjestelmässä edellytetään vastaavasti korjaavia toimenpiteitä, jos neuvoston vahvistamalta nettomenouralta poiketaan. Lisäksi jos poikkeamiset aiheuttavat alijäämän, joka on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jäsenvaltio voidaan asettaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Jos jäsenvaltion velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkaperusteista liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä vahvistetaan: tällöin siinä keskitytään poikkeamiin nettomenouralta, joka korvaa nykyisen velan supistamista koskevan vertailuarvon (niin kutsuttu 1/20-sääntö), koska se on edellyttänyt joiltakin jäsenvaltioilta liian vaativia finanssipoliittisia elvytystoimia. Finanssipoliittisessa sopimuksessa annetaan kansallisten riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tehtäväksi valvoa siinä vahvistettujen sääntöjen noudattamista, ja noudattamisen valvonnasta vastaavien elinten asemaa ja riippumattomuutta koskevat säännökset, jotka oli vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitettävä komission ehdottamissa yhteisissä periaatteissa 13 , on nyt sisällytetty kaikilta osin ehdotukseen direktiivin muuttamisesta. Finanssipoliittisen sopimuksen mukaan komissio ja neuvosto osallistuvat noudattamisen valvontaprosessiin (vakaussopimuksen 5 artikla), kuten vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon ehdotetuissa muutoksissa todetaan.
Finanssipoliittisen sopimuksen ja uudistetun talouden ohjausjärjestelmän yhteiset piirteet ovat seurausta myös finanssipoliittisen sopimuksen saattamisesta osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Useimmat vakaussopimuksen sopimuspuolet ovat saattaneet sen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä sisällyttämällä säädöksiinsä suoran linkin vastaaviin EU:n säädöksiin. 14 Tämä koskee keskipitkän aikavälin tavoitetta ja lähentymisuraa sekä merkittävän poikkeamisen arvioimista ja säännöksiä, joissa edellytetään neuvoston hyväksymien suositusten noudattamista (ne kaikki perustuvat asetukseen (EY) N:o 1466/97).
Näiden yhteneväisyyksien perusteella voidaan katsoa, että ehdotetulla uudistetulla talouden ohjausjärjestelmällä sisällytetään vakaussopimuksen julkista taloutta koskevat määräykset EU:n lainsäädäntöön vakaussopimuksen 16 artiklan mukaisesti.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Sisällyttämällä direktiiviin vaatimuksia, jotka koskevat ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansalliseen finanssipolitiikkaan ja julkisen talouden riskejä, ehdotuksella varmistetaan johdonmukaisuus unionin muiden toimintapolitiikkojen kanssa, joilla tuetaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen koskevan tavoitteen mukaisesti. Eräissä jäsenvaltioissa toteutetaan parhaillaan osana niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia useita uudistuksia, joilla parannetaan myös julkisen talouden kehyksiä esimerkiksi lisäämällä joidenkin finanssipolitiikan instituutioiden riippumattomuutta ehdotettujen muutosten mukaisesti.
2.SIDOSRYHMIEN KUULEMISEN TULOKSET
Komissio toteutti osana talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelua monenlaisia tiedotustoimia muun muassa järjestämällä konferensseja ja käymällä kohdennetumpaa näkemystenvaihtoa sidosryhmien kanssa. Näkyvimpänä toimena komissio aloitti lokakuussa 2021 julkisen kuulemisen 15 , jossa muita EU:n toimielimiä ja kaikkia keskeisiä sidosryhmiä kehotettiin osallistumaan keskusteluun. Kansalaiset ja monitahoinen joukko osallistujia – kansalliset hallitukset, parlamentit, työmarkkinaosapuolet, tiedeyhteisö ja muut EU:n toimielimet – ovat eri foorumeilla, kuten asiaa käsitelleissä kokouksissa ja työpajoissa ja vastauksissaan verkkokyselyyn, ilmaisseet näkemyksensä siitä, miten EU:n talouden ohjausjärjestelmää olisi uudistettava. Monet sidosryhmät kannattivat kansallisten julkisen talouden kehysten vahvistamista muun muassa lisäämällä riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden osallistumista EU:n kehyksen valvontaan. Joissakin tapauksissa riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden osallistumista pidettiin keinona lisätä talousarviositoumusten rikkomisesta aiheutuvia mainehaittoja.
EU:n tason valvontaan osallistumisen lisäksi jotkin sidosryhmät kannattivat riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden hoitaman kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen seurantatehtävän vahvistamista siten, että hallitukset velvoitetaan ottamaan riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden arvioinnit järjestelmällisesti huomioon samalla kun näiden instituutioiden ja EU:n toimielinten välillä käydään nykyistä jäsennellympää vuoropuhelua. Joissain tapauksissa ehdotettuihin laajennettuihin tehtäviin kuului velkakestävyysanalyyseissa käytettävien tietojen tuottaminen, makrotalouden ennusteiden laatiminen (myös keskipitkän aikavälin suunnitelmia varten) lähtökohdaksi jäsenvaltioiden hallitusten finanssipolitiikan suunnittelulle sekä julkisen talouden suunnitelmien laatiminen tai vahvistaminen. Riippumattomille finanssipolitiikan instituutioille ehdotettiin myös neuvoa-antavaa tehtävää finanssipolitiikassa sekä näkyvämpää roolia julkisessa keskustelussa.
3.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
•Oikeusperusta
Muutetun direktiivin oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan kolmas alakohta. Tiukentamalla jäsenvaltioiden kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevia vaatimuksia pyritään täydentämään ja vahvistamaan unionin toimintapoliittista kehystä liiallisten alijäämien välttämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaisesti. Ehdotus koskee kaikkia jäsenvaltioita.
• Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate
Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrättyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitetta eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vaadittua budjettikurin yhdenmukaista noudattamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pyritään lähinnä korjaamaan eräitä direktiivin puutteita tai selventämään tai ajantasaistamaan sen säännöksiä ottaen huomioon erityisesti ehdotus vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavaksi asetukseksi sekä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon ehdotetut muutokset, ja tästä syystä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla kuin toteuttamalla erilaisia kansallisia aloitteita
Ehdotetussa muutetussa direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan keventämiseksi eräissä muutoksissa ehdotetaan direktiivin vaatimusten yksinkertaistamista, ja niillä varmistetaan yhdenmukaisuus vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavan asetusehdotuksen ja vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon ehdotettujen muutosten kanssa. Oikeasuhteisuus varmistetaan myös muutoksilla, joiden tarkoituksena on selventää direktiivin täytäntöönpanoa helpottavia käsitteitä ja määritelmiä. Monet riippumattomiin finanssipolitiikan instituutioihin liittyvät säännökset perustuvat voimassa oleviin sääntöihin, kuten vakaussopimukseen tai asetukseen (EU) N:o 473/2013, joita sovelletaan joihinkin, mutta ei kaikkiin, jäsenvaltioihin. Tämän vuoksi nämä säännökset on jo pantu monissa jäsenvaltioissa täytäntöön. Lisäksi edellytetään ilmastoon liittyvien riskien ja menetysten ilmoittamista ottaen huomioon käynnissä olevat kansalliset toimet ja tarve mukauttaa nämä käytännöt maakohtaisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Koska jäsenvaltiot voivat ehdotetun muutetun direktiivin nojalla saattaa nämä säännökset osaksi kansallista oikeusjärjestystään, se on myös asianmukainen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi, sillä sen avulla jäsenvaltiot voivat mukauttaa vaatimukset omiin erityispiirteisiinsä.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.
2023/0136 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON DIREKTIIVI
jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvia velvoitteita finanssipolitiikan alalla ja erityisesti velvoitetta välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä, neuvoston direktiivissä 2011/85/EU 16 vahvistettiin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
(2)Talous- ja rahaliitosta direktiivin 2011/85/EU voimaantulon jälkeen saatujen kokemusten perusteella on tarpeen muuttaa kyseisen direktiivin vaatimuksia, jotka koskevat jäsenvaltioiden julkisen talouden kehykset muodostavia sääntöjä ja menettelyjä.
(3)Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2019 kertomuksen, jossa tarkasteltiin kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevia unionin vaatimuksia ja suositeltiin, että komissio tarkastelee uudelleen näitä vaatimuksia ottaen huomioon kansainväliset standardit ja parhaat käytännöt. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ehdotti erityisiä toimia kansallisten julkisen talouden kehysten laajuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi erityisesti julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehysten ja riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden osalta. 17
(4)Komission 5 päivänä helmikuuta 2020 antamassa tiedonannossa 18 todettiin, että kansallisten julkisen talouden kehysten kehityksessä on saavutettu huomattavaa mutta epätasaista edistystä, sillä unionin lainsäädännössä vahvistetaan pelkästään vähimmäisvaatimukset ja kansallisten säännösten noudattamisessa oli ollut suuria eroja. Tiedonannossa pohdittiin myös, missä määrin ohjausjärjestelmällä tuettaisiin talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tarpeita, jotka liittyvät Euroopan siirtymiseen kohti ilmastoneutraalia, resurssitehokasta ja digitaalista taloutta, ja näin täydennettäisiin sääntely-ympäristön ja rakenneuudistusten keskeistä roolia tässä kehityksessä.
(5)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa 19 kehotettiin lisäämään vihreän budjetoinnin välineiden käyttöä julkisten investointien, kulutuksen ja verotuksen suuntaamiseksi vihreisiin painopisteisiin ja haitallisista tuista luopumiseksi. Eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetaan unionin laajuinen tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä ja edellytetään, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot edistyvät sopeutumiskyvyn parantamisessa. Komissio sitoutui tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä vihreän budjetoinnin käytäntöjen kartoittamiseksi ja vertailemiseksi. Komission 24 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa uudesta EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 20 viitattiin ilmastonmuutoksen merkitykseen makrotalouden ja julkisen talouden politiikan kannalta ja korostettiin tarvetta lisätä unionin kykyä kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Eurooppalainen ohjausjakso muodostaa täydentävän kehyksen tällaisten toimien tukemiseksi, ja teknisen tuen välineestä tarjotaan käytännön apua niiden toteuttamiseksi.
(6)Linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 9 päivänä marraskuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa 21 korostettiin tarvetta vahvistaa velkakestävyyttä ja supistaa korkeita julkisen talouden velkasuhteita edistäen samalla kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa. Linjausten keskeisinä tavoitteina on lisätä kansallista sitoutumista, yksinkertaistaa ohjausjärjestelmää ja lisätä keskipitkän aikavälin painotusta sekä vahvistaa ja johdonmukaistaa täytäntöönpanon valvontaa.
(7)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten noudattamisen parantamiseksi ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukaisen liiallista alijäämää koskevan menettelyn välttämiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännössä olisi oltava direktiivissä 2011/85/EU edellytettyjen nykyisten säännösten lisäksi erityisiä säännöksiä, joilla vahvistetaan kansallista sitoutumista linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 9 päivänä marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon mukaisesti. Mainitun direktiivin täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella myös avoimuutta sekä tilastoja, ennusteita ja keskipitkän aikavälin budjetointia koskevia säännöksiä olisi muutettava täytäntöönpanon aikana havaittujen puutteiden korjaamiseksi.
(8)Tämä direktiivi on osa lainsäädäntöpakettia, jonka muut osat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [XXX] 22 asetuksen (EY) N:o 1466/97 23 korvaamisesta (vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osio) ja neuvoston asetus [XXX] 24 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 25 muuttamisesta (vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio). Yhdessä niillä luodaan uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä, jolla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn hallitustenvälisen sopimuksen 26 , jäljempänä ’vakaussopimus’, III osasto ”Finanssipoliittinen sopimus” saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä vakaussopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Kyseinen III osasto sitoo jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, ja vapaaehtoisuuden pohjalta Bulgariaa, Tanskaa ja Romaniaa. Sen kokemuksen perusteella, jota on saatu vakaussopimuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, lainsäädäntöpaketissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen keskipitkän aikavälin näkökulma välineenä, jolla varmistetaan talousarviota koskeva kurinalaisuus ja edistetään kasvua. Lainsäädäntöpaketti sisältää vahvistetun maakohtaisen ulottuvuuden, jolla pyritään lisäämään kansallista sitoutumista muun muassa vahvistamalla riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden roolia ja joka perustuu komission vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdottamiin finanssipoliittisen sopimuksen yhteisiin periaatteisiin 27 . Asetuksen (EY) N:o 1466/97 korvaava asetus [XXX] sisältää säännökset, jotka koskevat finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytettyä, noudattamista koskevaa kokonaisarviota varten vaadittavaa analyysia menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa, myös asetuksen (EY) N:o 1466/97 korvaavassa asetuksessa [XXX] sallitaan väliaikaiset poikkeamat keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös vastaavasti, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin suunnitelmasta, olisi toteutettava toimenpiteitä niiden korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa. Lainsäädäntöpaketilla vahvistetaan julkisen talouden valvontaa ja täytäntöönpanomenettelyjä terveen ja kestävän julkisen talouden sekä kestävän kasvun edistämistä koskevan sitoumuksen täyttämiseksi. Tästä syystä talouden ohjausjärjestelmän uudistuksessa säilytetään vakaussopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja velkakestävyyttä koskevat keskeiset tavoitteet.
(9)Täydelliset ja luotettavat julkisen sektorin tilinpidon käytänteet kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ovat ennakkoedellytys korkealaatuisten ja eri jäsenvaltioiden kesken verrattavissa olevien tilastojen tuottamiseksi. Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010) perustuvien tilastojen saatavuudella ja laadulla on olennaisen tärkeä merkitys julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan varmistamisessa. EKT 2010 perustuu suoriteperusteisesti annettuihin tietoihin. Tästä syystä on parannettava sellaisten suoriteperusteisten tietojen keruuta, joita tarvitaan yhdennettyjen, kattavien ja yhdenmukaisten suoriteperusteisten tilastojen tuottamiseksi kaikilta julkisyhteisöjen alasektoreilta.
(10)Lyhyin aikavälein julkistettavien tietojen saatavuus voi paljastaa malleja, joita on valvottava tiiviimmin, ja parantaa julkisen talouden ennusteiden laatua. Jäsenvaltioiden ja komission (Eurostatin) olisi julkaistava kassaperusteiset tiedot sekä neljännesvuosittaiset alijäämää ja velkaa koskevat tiedot Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) olevassa 2 artiklassa esitettyjen määritelmien mukaisesti. Sellaisten julkista taloutta koskevien tietojen, jotka vastaavat kansallisia julkisen talouden määritelmiä ja jotka julkaistaan lyhyemmällä aikavälillä, julkaisemisesta olisi päätettävä kansallisten avoimuusvaatimusten ja käyttäjien tarpeiden perusteella, jotta voitaisiin lisätä kansallista sitoutumista.
(11)Puolueelliset ja epärealistiset vuotuista ja monivuotista talousarviolainsäädäntöä varten laadittavat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja sen vuoksi haitata sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Perusoletusten parantamiseksi ja puolueettomien arviointien tekemiseksi erilaisten politiikkatoimien vaikutuksesta julkiseen talouteen jäsenvaltioiden makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden olisi oltava riippumattoman finanssipolitiikan instituution vahvistamia tai laatimia.
(12)Makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laadun parantamiseksi riippumattoman elimen olisi arvioitava niitä säännöllisesti, puolueettomasti ja kattavasti. Tällaisiin arviointeihin olisi sisällyttävä taloudellisten oletusten tarkastelu, vertailu muiden instituutioiden laatimiin ennusteisiin ja arvio siitä, miten aiemmat ennusteet ovat onnistuneet.
(13)Riippumattomat elimet, joiden tehtävänä on seurata jäsenvaltioiden julkista taloutta, ovat tuloksellisten julkisen talouden kehysten olennainen osa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 473/2013 28 edellytetään, että jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö on euro, on riippumattomia finanssipolitiikan instituutioita, joiden tehtävänä on vahvistaa tai laatia makrotalouden ennusteita, ja säädetään erityisistä tällaisten instituutioiden riippumattomuutta ja teknisiä valmiuksia koskevista takeista. Koska tällaiset riippumattomat elimet ovat vaikuttaneet myönteisesti julkiseen talouteen, nämä vaatimukset olisi laajennettava koskemaan kaikkia jäsenvaltioita. Julkisen talouden kurinalaisuuden edistämiseksi ja finanssipolitiikan uskottavuuden vahvistamiseksi tällaisten elinten olisi annettava panoksensa myös julkisen talouden suunnitteluun laatimalla tai vahvistamalla hallituksen käyttämiä ennusteita ja velka-analyyseja sekä tekemällä riippumattomia arviointeja finanssipolitiikasta ja seuraamalla finanssipoliittisen kehyksen noudattamista.
(14)Vastuullisuuden lisäämiseksi finanssipolitiikassa finanssipolitiikan instituutioilla olisi oltava laaja toiminnallinen riippumattomuus, tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseksi sekä oikeus saada laajasti ja oikea-aikaisesti tarvittavia tietoja.
(15)Julkisen talouden suunnittelun parantamiseksi olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota ilmastonmuutoksesta johtuviin makrotalouden ja finanssipolitiikan riskeihin sekä ilmastoon liittyvien toimintapolitiikkojen vaikutuksiin julkiseen talouteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On keskeisen tärkeää ymmärtää, minkä kanavien kautta ilmastoon liittyvät häiriöt vaikuttavat talouteen ja julkiseen talouteen, jotta kansallisilla strategioilla voidaan rajoittaa ja hallita ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä katastrofeista aiheutuvia julkisen talouden riskejä.
(16)Yhden vuoden aikajänteeseen perustuva julkisen talouden suunnittelu tarjoaa rajallisen perustan terveelle finanssipolitiikalle, koska useimmilla toimenpiteillä on vaikutuksia, jotka ulottuvat selvästi vuotuista budjettikierrosta pidemmälle. Näin ollen tehokas monivuotinen julkisen talouden suunnittelu lisää finanssipolitiikan uskottavuutta samalla, kun siinä otetaan huomioon velkakestävyys. Tehokas keskipitkän aikavälin suunnittelu perustuu julkisen talouden kansallisten keskipitkän aikavälin tavoitteiden selkeään ja johdonmukaiseen määrittelyyn kansallisissa keskipitkän aikavälin suunnitelmissa. Talousarvion monivuotisen näkökulman tehostamiseksi vuotuisen talousarviolainsäädännön suunnittelun olisi oltava linjassa julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksissä vahvistettujen monivuotisten tavoitteiden kanssa.
(17)Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti budjettikuria ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajalti. Tästä syystä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten julkisyhteisöjen elinten ja rahastojen toimiin, jotka eivät muodosta alasektoritasolla säännönmukaisten talousarvioiden osaa ja joilla on välitön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan. Tällaisten toimien yhdistetty vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemiin ja velkoihin olisi esitettävä vuotuisten talousarviomenettelyjen ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien puitteissa, mukaan lukien tulevista toimista sekä maksamattomista ja odotettavissa olevista uusista veloista aiheutuvat vaikutukset.
(18)Myös avoimuus verotukien tyypeistä ja suuruudesta sekä niistä johtuvista verotulojen menetyksistä on tarpeen, jotta saadaan perusteellisempi käsitys siitä, missä määrin finanssipolitiikka ja julkisen talouden suunnittelu vastaavat hallituksen painopisteitä.
(19)Vihreän budjetoinnin välineet voivat auttaa suuntaamaan julkisia tuloja ja menoja vihreisiin painopisteisiin. Tältä osin kattavien, hyödyllisten ja saatavilla olevien tietojen luotettava ja säännöllinen raportointi parantaa talousarvioista käytäviä neuvotteluja. Tämä edellyttää, että raportoidaan tietoja siitä, miten verotulot vastaavat tarvetta varmistaa aiheuttamisperiaatteen huomioon ottaminen, ja toisaalta siitä, miten menoilla edistetään tai vaikeutetaan vihreiden painopisteiden toteuttamista. Jäsenvaltioiden olisi julkaistava tiedot siitä, miten niiden talousarvioiden asiaan liittyvät osat edistävät kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösitoumusten täyttämistä, ja käytetyistä menetelmistä. Jäsenvaltioiden olisi julkaistava dataa ja kuvailevia tietoja erikseen menoista, verotuista ja tuloista. Jäsenvaltioita kehotetaan julkaisemaan tietoja budjettipolitiikan jakaumavaikutuksista ja ottamaan huomioon työllisyys-, sosiaali- ja jakaumanäkökohdat vihreän budjetoinnin kehittämisessä. 29
(20)Ehdollisten sitoumusten olemassaolo olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Tarkemmin sanoen ehdolliset sitoumukset saattavat sisältää tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvista epävarmoista tapahtumista johtuvia mahdollisia velvoitteita tai nykyisiä velvoitteita, mikäli maksu ei ole todennäköinen tai todennäköisen maksun määrää ei voida luotettavasti mitata. Niihin sisältyvät esimerkiksi valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut sekä oikeustapauksista johtuvat mahdolliset menot ja velvoitteet ja katastrofeihin liittyvät ehdolliset sitoumukset.
(21)Useimmat jäsenvaltiot ovat kärsineet luonnonkatastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä, ja ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän tällaisten tapahtumien esiintymistiheyttä ja voimakkuutta. Hallitukset investoivat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin toimenpiteisiin ja kattavat katastrofeista aiheutuvia hätäapu-, palautumis- ja jälleenrakennuskustannuksia, ja joissain tapauksissa ne toimivat lopullisen vastuun kantavana vakuutuksenantajana. Tarkasteltaessa julkisen talouden kestävyyteen liittyviä nykyisiä ja tulevia haasteita olisi kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonkatastrofeista ja ilmastoon liittyvistä tapahtumista johtuviin hallitusten velvoitteisiin ja julkiseen talouteen kohdistuviin riskeihin ja aloitettava keräämällä ja julkaisemalla tietoja aiempien tapahtumien aiheuttamista taloudellisista menetyksistä ja niiden julkiselle taloudelle aiheuttamista kustannuksista sekä tällaisissa tilanteissa käytetyistä talousarviojärjestelyistä ja rahoitusvälineistä.
(22)Komission olisi jatkossakin seurattava säännöllisesti direktiivin 2011/85/EU täytäntöönpanoa. Kyseisen direktiivin säännösten täytäntöönpanoon liittyviä parhaita käytäntöjä olisi yksilöitävä ja jaettava.
(23)Direktiiviä 2011/85/EU olisi sen vuoksi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
Muutetaan direktiivi 2011/85/EU seuraavasti:
1) Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a)Korvataan ensimmäisen kohdan toinen virke seuraavasti:
”Sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013* liitteessä A vahvistettua julkisyhteisöjen alasektoreiden määritelmää.
___________
* EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.”
b)Muutetaan toinen kohta seuraavasti:
i)Korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) julkisen sektorin tilinpitoa ja tilastotietojen raportointia koskevat järjestelmät;”.
ii)Korvataan c alakohta seuraavasti:
”c) maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka edistävät jäsenvaltioiden johdonmukaisuutta finanssipolitiikan harjoittamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti, ilmaistuna julkisen talouden kehitystä kuvaavana yleisindikaattorina, kuten julkisen talouden alijäämä, lainanotto, velka tai jokin niiden keskeinen osatekijä;”.
iii)Korvataan e alakohta seuraavasti:
”e) julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset tiettynä kansallisten talousarviomenettelyjen kokonaisuutena, jolla finanssipolitiikan aikajänne ulotetaan vuotuista talousarvioaikataulua pidemmälle, mukaan lukien toimintapolitiikan painopisteiden ja kansallisten julkisen talouden tavoitteiden asettaminen keskipitkällä aikavälillä;”.
iv)Lisätään h alakohta seuraavasti:
”h) 8 artiklan mukaisesti perustetut riippumattomat finanssipolitiikan instituutiot, jotka ovat rakenteellisesti riippumattomia elimiä tai elimiä, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion talousarvioviranomaisista.”
2) Korvataan 3 artikla seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioilla on oltava vuoteen 2030 mennessä käytössään yhdennetyt, kattavat ja kansallisella tasolla yhdenmukaistetut suoritusperusteiset julkisen tilinpidon kansalliset järjestelmät, jotka kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit sekä sisältävät kassa- ja suoriteperusteiset tiedot, joita tarvitaan EKT 2010:een perustuvan tietoaineiston valmisteluun. Näiden julkisen sektorin tilinpitojärjestelmien on oltava sisäisen valvonnan ja riippumattoman tarkastuksen alaisia.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista julkisyhteisöjen alasektoreista on oikeaan aikaan ja säännöllisesti julkisesti saatavilla julkista taloutta koskevat tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013* mukaisesti. Jäsenvaltioiden on erityisesti julkaistava neljännesvuosittaiset velkaa ja alijäämää koskevat tiedot erikseen valtionhallinnon, osavaltiohallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen osalta ennen seuraavan vuosineljänneksen loppua tai sen jälkeen, kun komissio (Eurostat) on julkaissut asiaa koskevat tiedot.
3. Komissio (Eurostat) julkaisee kolmen kuukauden välein neljännesvuosittaiset julkisyhteisöjen rahoitustilastotiedot asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä B olevien taulukoiden 25, 27 ja 28 mukaisesti.
___________
* EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.”
3) Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden vuotuinen ja monivuotinen suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Julkisen talouden suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon. Makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden on oltava 8 artiklan mukaisesti perustettujen riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden laatimia tai niiden vahvistamia. Näitä ennusteita on verrattava komission tuoreimpiin ennusteisiin. Merkittävät erot jäsenvaltion makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden ja komission ennusteiden välillä on selitettävä muun muassa siinä tapauksessa, että ulkoisissa oletuksissa esitetty muuttujien taso tai kasvu eroaa merkittävästi komission ennusteisiin sisältyvistä arvoista.”
b)Kumotaan 4 kohta.
c)Korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”5. Jäsenvaltioiden on täsmennettävä, mikä instituutio on vastuussa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden tuottamisesta. Vähintään kerran vuodessa jäsenvaltioiden ja komission on käytävä teknistä vuoropuhelua niistä oletuksista, jotka ovat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden valmistelun perustana.
6. Riippumattoman elimen on arvioitava kansallisten instituutioiden tuottamia julkisen talouden vuotuisessa ja monivuotisessa suunnittelussa käytettyjä makrotalouden ja julkisen talouden ennusteita säännöllisesti, puolueettomasti ja kattavasti, myös jälkikäteen. Tämän arvioinnin tulokset on julkistettava ja otettava asianmukaisesti huomioon tulevissa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa. Jos arvioinnissa havaitaan merkittävä vinoutuma, joka vaikuttaa makrotalouden ennusteisiin vähintään neljän peräkkäisen vuoden ajan, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet ja julkistettava ne.”
d)Kumotaan 7 kohta.
4) Korvataan 5 artikla seuraavasti:
”5 artikla
Kukin jäsenvaltio laatii omat numeeriset finanssipoliittiset sääntönsä, joilla edistetään tehokkaasti sitä, että kyseinen jäsenvaltio noudattaa monivuotisen ajanjakson aikana Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen pohjautuvia julkisen talouden suunnitteluun liittyviä velvoitteitaan kaikkien julkisyhteisöjen osalta. Tällaisilla säännöillä on erityisesti edistettävä
|
a) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti vahvistettujen alijäämää ja velkaa koskevien viitearvojen ja säännösten noudattamista; |
|
b) |
[vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annetun] asetuksen [XXX*] säännösten mukaisen monivuotisen, julkisen talouden suunnittelujakson käyttöön ottamista. __________________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […/…] [lisätään päivämäärä] [lisätään koko nimi] (EUVL L ...).” |
5) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b) sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, joka perustuu 8 artiklan mukaisesti perustettujen riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden suorittamaan luotettavaan ja riippumattomaan analyysiin;”.
b) korvataan 2 kohta seuraavasti:
”Jos numeerisissa finanssipoliittisissa säännöissä on poikkeuksen mahdollistavia lausekkeita, tällaisissa lausekkeissa on esitettävä rajoitettu määrä erityistilanteita, jotka ovat Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja [vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettuun] asetukseen [XXX] pohjautuvien jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisia, ja tiukat menettelyt, joiden puitteissa sääntöjen väliaikainen noudattamatta jättäminen on mahdollista. Poikkeuksen mahdollistavilla lausekkeilla on oltava selkeät määräajat.”
6) Korvataan 7 artikla seuraavasti:
”7 artikla
Jäsenvaltioiden vuotuisen talousarviolainsäädännön on oltava niiden maakohtaisten voimassa olevien numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen mukaista.”
7) Korvataan V luvun otsikko seuraavasti: ”RIIPPUMATTOMAT FINANSSIPOLITIIKAN INSTITUUTIOT”.
8) Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla laeilla, asetuksilla tai sitovilla hallinnollisilla määräyksillä perustetaan riippumattomia finanssipolitiikan instituutioita, kuten rakenteellisesti riippumattomia elimiä tai elimiä, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion talousarvioviranomaisista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut instituutiot muodostuvat jäsenistä, jotka nimetään ja nimitetään läpinäkyvin menettelyin heidän julkiseen talouteen, makrotalouteen ja budjettihallintoon liittyvän kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilta instituutioilta edellytetään seuraavaa:
a) ne eivät ota vastaan ohjeita asianomaisen jäsenvaltion talousarvioviranomaisilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä;
b) ne kykenevät tiedottamaan arvioinneistaan ja lausunnoistaan julkisesti ja oikea-aikaisesti;
c) niillä on riittävät ja vakaat omat varat toimeksiantonsa sekä kaikentyyppisten siihen sisältyvien analyysien toteuttamiseksi tuloksellisesti;
d) ne saavat käyttöönsä riittävästi ja oikea-aikaisesti sellaista tietoa, jota ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi;
e) niistä tehdään säännöllisesti ulkoisia arviointeja, joista vastaavat riippumattomat arvioijat.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuilla instituutioilla on seuraavat tehtävät:
a) hallituksen keskipitkän aikavälin suunnittelun perustana käytettävien vuotuisten ja monivuotisten makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden tuottaminen tai talousarvioviranomaisten käyttämien tällaisten ennusteiden vahvistaminen;
b) hallituksen keskipitkän aikavälin suunnittelun perustana käytettävien velkakestävyysarviointien tuottaminen tai talousarvioviranomaisten toimittamien tällaisten arviointien vahvistaminen;
c) toimintapolitiikkojen julkisen talouden kestävyyteen ja kestävään ja osallistuvaan kasvuun kohdistuvia vaikutuksia koskevien arviointien tuottaminen tai talousarvioviranomaisten toimittamien tällaisten arviointien vahvistaminen;
d) maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisen seuraaminen 6 artiklan mukaisesti;
e) unionin finanssipoliittisen kehyksen noudattamisen seuraaminen [vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annetun] asetuksen [XXX] ja [vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavasta osiosta annetun] asetuksen [XXX]* mukaisesti;
f) kansallisen julkisen talouden kehyksen säännöllisin väliajoin suoritettava uudelleentarkastelu, jossa arvioidaan kehyksen yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien mekanismit ja säännöt, joilla säännellään julkisen talouden suhteita viranomaisten välillä julkisyhteisöjen eri alasektoreilla;
g) osallistuminen säännöllisiin kuulemisiin ja keskusteluihin kansallisessa parlamentissa.
5. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen talousarvioviranomaiset noudattavat instituutioiden 4 kohdassa tarkoitettujen tehtäviensä puitteissa laatimia arviointeja tai antamia lausuntoja. Jos talousarvioviranomaiset eivät noudata tällaisia arviointeja tai lausuntoja, niiden on perusteltava julkisesti päätöksensä olla noudattamatta niitä kuukauden kuluessa kyseisen arvioinnin laatimisesta tai kyseisen lausunnon antamisesta.
* Neuvoston asetus (EU) […/…] [lisätään päivämäärä] [lisätään koko nimi] (EUVL L ...).”
9) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on laadittava uskottava ja tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys, joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään neljän vuoden ajanjaksolla, jotta varmistetaan, että julkisen talouden kansallisessa suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan monivuotisuus.”
b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) Korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) edellä 2 artiklan e alakohdassa tarkoitetut kattavat ja läpinäkyvät monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita, kuten menoja, varmistaen samalla, että kyseiset tavoitteet ovat tämän direktiivin IV luvussa säädettyjen maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen sekä [vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annetun] asetuksen [XXX] asiaa koskevien säännösten mukaisia;”.
ii) Korvataan c alakohta seuraavasti:
”c) kuvaus julkiseen talouteen sekä kestävään ja osallistavaan kasvuun vaikuttavasta keskipitkän aikavälin ennakoidusta politiikasta, mukaan lukien investoinnit ja uudistukset, eriteltynä keskeisten tulo- ja menoerien mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja kansallisia julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteita saavutetaan verrattuna ennusteisiin, joissa oletetaan, että politiikka säilyy muuttumattomana;”.
iii) Korvataan d alakohta seuraavasti:
”d) arviointi siitä, kuinka ennakoitu politiikka sen julkiseen talouteen kohdistuvan välittömän keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksen valossa todennäköisesti vaikuttaa julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyteen sekä kestävään ja osallistavaan kasvuun. Arvioinnissa on mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä ilmastonmuutoksesta johtuvat makrotalouden ja finanssipolitiikan riskit ja niiden ympäristö- ja jakaumavaikutukset sekä ilmastoon liittyvien hillitsemis- ja sopeutumistoimien vaikutukset julkiseen talouteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.”
c) Kumotaan 3 kohta.
10) Korvataan 10 ja 11 artikla seuraavasti:
”10 artikla
Vuotuisen talousarviolainsäädännön on oltava 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen julkisen talouden kansallisten keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukaista. Kaikki poikkeamat näistä tavoitteista on perusteltava asianmukaisesti.”
11 artikla
Tämä direktiivi ei saa millään tavoin estää jäsenvaltion uutta hallitusta ajantasaistamasta keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmaansa uusia poliittisia painopisteitään vastaavaksi. Tällaisessa tapauksessa uuden hallituksen on tuotava esiin edellisen ja uuden keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelman väliset erot.”
11) Korvataan VI luvun otsikko seuraavasti: ”JULKISYHTEISÖJEN TALOUDEN AVOIMUUS”.
12) Korvataan 12 artikla seuraavasti:
”12 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki II, III ja IV luvun säännösten mukaisesti toteutettavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ja kattavat ne laajalti. Tätä varten jäsenvaltioiden on erityisesti edellytettävä julkisen sektorin tilinpitosääntöjen ja -menettelyjen johdonmukaisuutta ja perusteena olevien tiedonkeruu- ja käsittelyjärjestelmien eheyttä.”
13) Korvataan 14 artikla seuraavasti:
”14 artikla
1. Jäsenvaltioiden on vuotuisten ja monivuotisten talousarviolainsäädäntöä koskevien menettelyjen puitteissa julkistettava sellaiset elimet ja rahastot, jotka eivät muodosta säännönmukaisten talousarvioiden osaa mutta jotka kuuluvat julkisyhteisöihin, mukaan lukien julkisyhteisöjen alasektorit. Jäsenvaltioiden on myös julkistettava arvot, jotka vastaavat tällaisten elinten ja rahastojen yhdistettyä vaikutusta julkisyhteisöjen rahoitusasemiin ja velkoihin, ja tässä yhteydessä rahoitusasemiin kohdistuviin vaikutuksiin on sisällytettävä aiempien ja odotettavissa olevien tulevien toimien vaikutukset ja velkoihin kohdistuviin vaikutuksiin maksamattomista ja odotettavissa olevista uusista veloista aiheutuvat vaikutukset.
2. Jäsenvaltioiden on julkaistava yksityiskohtaiset tiedot verotukien vaikutuksesta tuloihin 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen kansallisten julkisen talouden tavoitteiden osalta läpinäkyvää menetelmää käyttäen.
3. Jäsenvaltioiden on kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta julkaistava asiaankuuluvat tiedot ehdollisista sitoumuksista, joilla on potentiaalinen tuntuva vaikutus julkisen talouden talousarvioihin, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut sekä oikeustapauksista johtuvat mahdolliset menot ja velvoitteet, niiden laajuus mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on julkaistava mahdollisuuksien mukaan myös tiedot katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä ehdollisista sitoumuksista. Jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot aiemmista kertaluonteisiin takauksiin perustuvista maksuvaatimuksista sekä standarditakauksista kirjatuista menoista. Julkaistujen tietojen on sisällettävä tietoja katastrofien tai ilmastoon liittyvien häiriöiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mukaan lukien julkiselle sektorille aiheutuneet julkisen talouden kustannukset sekä välineet, joilla tällaisia häiriöitä lievennetään tai katetaan. Jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot julkisyhteisöjen osallistumisesta yksityisten ja julkisten yritysten pääomaan taloudellisesti merkittävien määrien osalta.”
14) Lisätään 14 a artikla seuraavasti:
”14 a artikla
1. Komissio julkaisee uudelleentarkastelun tämän direktiivin säännösten tuloksellisuudesta viimeistään 14 päivänä joulukuuta 20XX.
2. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 kertomuksen julkisen sektorin tilinpidon tilanteesta ja tulevasta suunnasta unionissa ottaen huomioon kansainvälisten julkisen sektorin tilinpäätösstandardien soveltuvuudesta jäsenvaltioille vuonna 2013 tehdyn arvioinnin jälkeen saavutetun edistyksen.”
15) Korvataan 15 artikla seuraavasti:
”15 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 202X. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Neuvosto kannustaa jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia vastaavuustaulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.
2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
3. Komissio laatii välikertomuksen tämän direktiivin tärkeimpien säännösten täytäntöönpanon edistymisestä jäsenvaltioiden antamien asiaankuuluvien tietojen perusteella; välikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 14 päivänä joulukuuta 20XX.
4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset säännökset kirjallisina komissiolle.”
16) Kumotaan 16 artikla.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja