C-38/9561995C00380011.000165451656218JULKISASIAMIES FENNELLYN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-38/95FOODS IMPORT<TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Nial Fennelly</HT></P><P><DATE ISO="19960919">19 päivänä syyskuuta 1996</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><TI><P>Johdanto</P></TI>1.Tässä ennakkoratkaisuasiassa kysytään, olisiko sellaisen Molva molva -lajista (englanniksi ling, suomeksi molva) valmistetun kuivatun ja suolatun kalan, jota tuotiin Italiaan käytettäväksi perinteisessä baccalàruokalajissa, kuulunut sisältyä kuivatulle ja suolatulle turskalle aikaisemmin myönnetyn tuontitullien suspension piiriin. Molva-suku on sukua Gíií/5-suvulle, ja näihin sukuihin kuuluvat kalat ovat kiistatta turskakaloja, koska molemmat suvut kuuluvat Gadidae- heimoon. Molva molva ei kuitenkaan sisälly niihin kalalajeihin, jotka on vuoden 1981 jälkeen lueteltu tuontitulleista myönnettävää vapautusta koskevassa asetuksessa. Yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään lisäksi tulkitsemaan niitä yhteisön säännöksiä, jotka koskevat maksamatta jääneiden tullien kantamista jälkitullauksin.<TI><P>Oikeudelliset seikat</P></TI>2.Ensimmäisen yhteisen tullitariffin (jäljempänä tullitariffi) osittaisesta hyväksymisestä 13.2.1960 tehdyssä neuvoston päätöksessä määriteltiin tullitariffin nimike 03.02 seuraavasti:

Kala, yksinkertaisesti suolattu tai suolavedessä oleva, kuivattu tai savustettu:

A.Kuivattu, suolattu tai suolavedessä:

I.Kokonaiset, päättömät tai paloitellut:

—

b)Turska, myös kapakala ja suolakala.c)Muut.

II.Fileet:

a)Turskaa, myös kapakalaa ja suolakalaa.b)Muuta.

EYVL 1960, 80, s. 1537. Tiriffin määriteltiin vastaavan ETY:n perustamissopimuksen liitteessä I olevaa luetteloa G nimikkeistä, joiden tullista jäsenvaltioiden on neuvoteltava. (Suomennettu yhteisöjen tuomioistuimessa virallisen suomennoksen puuttuessa).

Tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen (jäljempänä GATT) liitetyn 16.7.1962 tehdyn Geneven pöytäkirjan

440 UNTS, s. 1, ja 441 UNTS, s. 1.

luettelossa XL olevassa Euroopan talousyhteisön tariffissa toistettiin nimikkeen 03.02 osalta edellä mainitut kuvaukset ainakin siltä osin kuin niillä on merkitystä käsiteltävänä olevassa asiassa. Luettelossa XL asetetut kiintiöt ja tullit toistettiin yhteisestä tullitariffista 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 950/68.

EYVL 1968 L 172, s. 1.

 Siinä kuitenkin mainittiin pelkästään turska mutta ei enää kapakalaa ja suolakalaa.

3.Kuivatun tai suolatun turskan ja turskafileiden tuontitullit päätettiin jättää kantamatta eli suspendoitiin kalastustuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä lokakuuta 1970 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2142/70 16 artiklalla.

EYVL 1970 L 236, s. 5.

 Suspendointi vahvistettiin yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 950/68 muuttamisesta 19 päivänä joulukuuta 1972 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1/73

EYVL 1973 L 1, s. 1.

 ja kalastustuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä tammikuuta 1976 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 100/76

EYVL 1976 L 20, s. 1.

 17 artiklalla.4.Kalastustuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä joulukuuta 1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3796/81

EYVL 1981 L 379, s. 1 (Tässä ja jäljempänä ratkaisuehdotuksessa esitetyt lainaukset asetuksesta N:o 3796/81 suomennettu yhteisöjen tuomioistuimessa virallisen suomennoksen puuttuessa).

 (jäljempänä asetus) 22. perustelukappaleessa todetaan seuraavaa, siltä osin kuin se koskee nyt käsiteltävänä olevaa asiaa:

on kuitenkin yhteisön etujen mukaista, että yhteisen tullitariffin tullit jätetään kokonaan kantamatta tietyiltä tuotteilta; — — peruselintarvikkeiden, kuten suolatun ja kuivatun turskan, perinteisen tarjonnan säilyttäminen on myös perusteltua taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä.

Tässä perustelukappaleessa toistetaan muutoin asetuksen N:o 2142/70 16. perustelukappaleen ja asetuksen N:o 100/76 17. perustelukappaleen sanamuoto, mutta siinä mainitaan, että tullien kantamatta jättäminen johtuu aikaisemmin mainittujen yhteiskunnallisten syiden lisäksi myös taloudellisista syistä.

5.Asetuksen 19 artiklalla muutetaan tullitariffia asetuksen liitteen VI mukaisesti. Näin muutettuna tariffin nimike 03.02 kuuluu seuraavasti:

Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitelty:

A.Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva:

I.Kokonaiset, päättömät tai paloitellut:

—

b)Turskat {Gadus morrhua,

Ensin mainitun kalalajin tavanomainen kirjoitustapa on Gadus morhua. Tässä ratkaisuehdotuksessa käytetään tätä kirjoitustapaa, paitsi jos kyseessä on suora lainaus tekstistä, jossa käytetään toista kirjoitustapaa.

Boreogadus saida, Gadus ogać)

—

f)Muut.

II.Fileet:

a)Turskaa (Gadus morrhua, Boreogadus saida, Gadus ogad)

—

d)Muuta.

6.Tätä nimikettä muutettiin sittemmin kalastustuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 3796/81 muuttamisesta 30 päivänä marraskuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3759/87.

EYVL 1987 L 359, s. 1.

 Sen (uuden harmonoidun tavarankoodausjärjestelmän mukainen) nimike 030530 koskee kuivattuja, suolattuja tai suolavedessä olevia kalafilcitä, jotka ovat turskaa (Gadus morhua, Gadus ogac, Gadus macrocephalus) tai Boreogadus saida -lajin kalaa. Kokonaista kuivattua kalaa, myös suolattua, koskevassa nimikkeessä 030551 mainitaan turska (Gadus morhua, Gadus ogac, Gadus macrocephalus), kun taas nimikkeessä 030559 muut mainitaan Boreogadus saida -lajin kala.

Gadus morhua. Gadus ogac ja Boreogadus saida sisältyivät myös tässä muutetussa tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmässä yhteiseen tullijärjestelmään, mikä merkitsi vapautusta tulleista sen vuosittaisen tariffikiintiön rajoissa, joka oli eri kuin Gadus macrocephalus -lajia koskeva kiintiö.

7.Asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa:

Jäljempänä olevassa luettelossa mainittuihin tavaroihin sovellettavat yhteisen tullitariffin mukaiset tullit suspendoidaan täydellisesti seuraavasti:

Yhteisen tullitariffin nimikeTavaran kuvaus——03.02 A I b)Turska03.02 A II a)Turskafileet.

Tässä kohdassa toistetaan asetuksen N:o 100/76

Mainittu edellä alaviitteessä 6.

17 artiklan sanamuoto siltä osin kuin sillä on merkitystä tässä asiassa. Tullien täydellinen suspendointi lakkautettiin 19.12.1984 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3655/84

EYVL 1984 L 340, s. 1.

 1.7.1985 alkaen.

8.Kyseessä olevana aikana sovelletut yhteisen tullitariffin nimikkeistön tulkintasäännöt (jäljempänä tulkintasäännöt) ovat asetuksen (ETY) N:o 950/68 muuttamisesta annettujen useiden neuvoston asetusten ensimmäisen osan I osaston A luvussa.

Ks. 16.11.1981 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3300/81 (EYVL 1981 L335, s. 1); 19.10.1982 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3000/82 (EYVL 1982 L 318, s. 1); 4.11.1983 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3333/83 (EYVL 1983 L 313, s. 1); 27.11.1984 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3400/84 (EYVL 1984 L 320, s. 1). Kirjallisissa huomautuksissaan vastaaja lainaa lähdettä mainitsematta samansisältöisiä mutta erinumeroisia sääntöjä, jotka todennäköisesti ovat peräisin tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987 L 256, s. 1).

 Niissä todetaan seuraavaa, siltä osin kuin sillä on merkitystä käsiteltävänä olevassa asiassa:

Yhteisen tullitariffin nimikkeistöä tulkitaan seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.Nimikkeiden jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

—

3.Jos tavarat olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

a)Tavarankuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä.

— —

4.Tavarat, joita ei voida luokitella mihinkään tariffin nimikkeeseen, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.5.Edellä olevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin luokiteltaessa tavaraa nimikkeen alanimikkeeseen.

9.Tuonti- tai vientitullien maksamisvelvoitteen sisältävään tullimenettelyyn ilmoitetuista tavaroista velalliselta kantamatta jääneiden tuonti- tai vientitullien kantamisesta jälkitullauksin 24 päivänä heinäkuuta 1979 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1697/79

EYVL 1979 L 197, s. 1 (suomennettu yhteisöjen tuomioistuimessa virallisen suomennoksen puuttuessa).

 (jäljempänä jälkikantoasetus) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

Toimivaltaiset viranomaiset voivat jättää sellaiset tuonti- tai vientitullit jälkikäteen kantamatta, jotka ovat jääneet kantamatta tulliviranomaisen sellaisen virheen vuoksi, jota puolestaan vilpittömässä mielessä toiminut ja kaikkia voimassa olevien säännösten tulli-ilmoitusta koskevia määräyksiä noudattanut maksuvelvollinen ei ole kohtuudella voinut havaita.

Tapaukset, joihin ensimmäistä alakohtaa voidaan soveltaa, määritetään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen annettujen soveltamissäännösten mukaisesti.

<TI><P>Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet</P></TI>10.Foods Import Sri (jäljempänä vastaaja) on perheyritys, joka on erikoistunut suolakalaksi eli baccalàksi kutsumansa kalasäilykkeen tuontiin Italiaan. Suolakala valmistetaan suolaamalla turskaa, ja se voidaan myös ilmakuivata.

Kapakala valmistetaan ilmakuivaamalla turskaa lisäämättä siihen suolaa.

 Kyseinen kuivattu ja suolattu kala oli molvaa {Molva molva). Vastaaja totesi suullisessa käsittelyssä, että se oli yleensä selvästi ilmoittanut tämän seikan tulliasiakirjoissa, jotka koskivat niitä 46 Norjasta ruotua lähetystä, joista tässä asiassa on kyse. Vastaaja oli kussakin tapauksessa saanut tuoda kalat tullitta. Se toteaa, että suolakala on ollut tullitonta ikimuistoisista ajoista. San Benedetto del Tronton tulliviranomainen ilmoitti vastaajalle 23.4.1985 aloittavansa jälkitarkastuksen, joka koski kesäkuun 1982 ja huhtikuun 1985 välisenä aikana Norjasta tuodusta tavarasta kannettavia tulleja. Tämä tulliviranomainen vaati 15.5.1985 maksettavaksi 508260820 Italian liiraa (ITL) tuontitulleja sekä 4046331800 ITL sakkoa tullipetoksesta ja 80925900 ITL sakkoa veropetoksesta sillä perusteella, että asetuksessa oli rajoitettu kuivatun turskan ja turskafileiden tullien suspensio koskemaan ainoastaan tariffin nimikkeisiin 03.02 A I b) ja II a) kuuluvia lajeja, toisin sanoen Gadus morhuaa, Boreogadus saidan ja Gadus ogaaa.11.Vastaaja haki ensin muutosta valittamalla Direzione delle Dogane di Romaan, joka ei hyväksynyt vastaajan vaatimuksia, minkä jälkeen vastaaja pani vireille oikeudenkäynnin Ministero delle Finanzea vastaan Tribunale civile e penale di Anconassa. Tämä tuomioistuin katsoi GATTin määräysten ja erityisesti Annecyn pöytäkirjalla 10.10.1949

62 UNTS, s. 123.

 hyväksytyn luettelon XXVII perusteella, että vastaajan ei ollut maksettava tulleja. Kyseisessä luettelossa on mainittu, että Italia sitoutuu täydellisesti suspendoimaan tullit suolatun, kuivatun ja savustetun turskan ja vastaavien kalojen (haddock, klippfisch, stockfisch) osalta.12.Ministero delle Finanze haki tähän päätökseen muutosta Corte d'appello di Anconassa (jäljempänä kansallinen tuomioistuin), joka 19.10.1994 tekemällään päätöksellä päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle EY:n perustamissopimuksen 1 77 artiklan nojalla seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

1)Kun 29.12.1981 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3796/81 liitteessä VI, jossa viitataan tullitariffin 3 ryhmään, mainitaan kohdassa 03.02 A I turskat ja kohdassa 03.02 AII turskafileet ja molemmissa tapauksissa käsitteitä täsmennetään tieteellisillä nimillä Gadus morrhua, Boreogadus saida, Gadus ogać, onko tämä luettelo, joka on myös toistettu 4.11.1983 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3333/83, tyhjentävä vai voidaanko se katsoa esimerkinomaiseksi, ja sisältyykö sellainen turska, jonka tieteellinen nimi on Molva, tähän luetteloon?2)Mikäli yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että luettelo on tyhjentävä, voidaanko neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3796/81 20 artiklaa, jossa säädetään tullitariffin mukaisten tullien suspendoimisesta, soveltaa ainoastaan kysymyksessä 1 mainittuihin kolmeen turskan alalajiin {Gadus morrhua, Boreogadus saida, Gadus ogać) mutta ei muihin alalajeihin kuten Molvaan?

Käsite Molva ilman muila täsmennyksiä viittaa sukuun, ja käsitteet Gadus rnorhua, Boreogadus saida ja Gadus ogac viittaavat pikemminkin lajiin kuin alalajiin.

3)Onko 24.7.1979 annetun asetuksen (ETY) N:o 1697/79 5 artiklan 2 kohtaa, jossa säädetään maksuvelvollisen oikeudesta (asia 314/85, Foto-Frost, tuomio 22.10.1987, Kok. 1987, s. 4199) olla joutumatta jälkikäteen kannettavan tullin kohteeksi, joka tapauksessa sovellettava käsiteltävänä olevaan asiaan, jossa tullia ei ole kannettu tulliviranomaisen laiminlyönnin vuoksi, kun otetaan huomioon, että oletettu maksuvelvollinen oli noudattanut kaikkia voimassa olevien säännösten tulli-ilmoitusta koskevia määräyksiä?

<TI><P>Huomautukset</P></TI>13.Vastaaja, Italian tasavalta ja komissio ovat esittäneet kirjallisia ja suullisia huomautuksia asiassa.<TI><P>Tapauksen erittely</P></TI><TI><P>Ensimmäinen ja toinen ennakkoratkaisukysymys</P></TI>14.Ensimmäistä ja toista ennakkoratkaisukysymystä on syytä käsitellä yhdessä, koska ne molemmat koskevat sitä keskeistä seikkaa, olisiko vastaajan pitänyt maksaa tullit silloin, kun tavarat tullattiin.15.Aluksi totean, että käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvistä kalatieteellisistä seikoista vallitsee laaja yksimielisyys. Kaikki mainitut kalalajit kuuluvat samaan Gadidae-heimoon, vaikkakaan eivät samaan alaheimoon tai sukuun, kuten myöhemmin todetaan. Kuten komissio on todennut, ja minkä sekä komission että vastaajan esittämät useat kalatieteelliset julkaisut ovat vahvistaneet, kyseisessä nimikkeessä luetellut kalalajit eroavat toisistaan sekä ulkomuodoltaan että maantieteelliseltä levinneisyydeltään. Tärkeimmät lajinmäärityksessä käytettävät tunnusmerkit ovat kuitenkin sisäisiä, ja sekä vastaajan huomautuksista että kirjallisuudesta ilmenee, että näiden eri lajien kuivatut ja suolatut fileet voidaan erottaa toisistaan ainoastaan asiantuntijan suorittamalla dissektiolla, röntgenkuvauksella tai muilla tieteellisillä menetelmillä.

Cohen, D. M.—Inada, T.—lwamoto, T.—Scîalabba, N. 1990: FAO Species Catalogue, Vol. 10 Gadiform Fishes of the World. FAO, Rome, s. 7.

 Tässä asiassa on kyse pääasiassa lajeista Gadus morhua (turska), Gadus ogac (grönlanninturska) ja Gadus macrocephalus. Kaikki nämä kuuluvat Gadus-sukuun, jota sanotaan aidoksi turskaksi.

Ks. Cohen, D. M. ym., s. 4.

 Toiseksi on todettava, että Boreogadus saida (jäämerenseiti) kuuluu Boreogadus-sukuun, mutta sen lisäksi se kuuluu samaan Gadinae- alaheimoon kuin Gadus-sukukin. Kolmanneksi on todettava, että Molva mokia (molva) kuuluu Molva-sukuun ja eri alaheimoon kuin edellä mainitut, eli Lotinae- alaheimoon.

Euroopan yhteisöjen komissio 1993: Multilingual Illustrated Dictionary oi Aquatic Animals and Plants. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Bruxelles, Luxembourg, s. 109—114.

16.Vastaaja väittää, että käsitettä turska olisi tullauksen osalta tulkittava niin laajasti, että se sisältäisi myös kaikki Gadidae-heimon jäsenet, joista Gadus morhua on tunnetuin; vastaaja toteaa, että käsitettä käytettiin tässä merkityksessä ennen kuin tullitariffiin tehtiin kyseinen muutos vuonna 1981 ja jonkin aikaa muutoksen tekemisen jälkeenkin. Tämän tulkinnan tueksi vastaaja huomauttaa, että kalojen nimityksiä käytetään hyvin vaihtelevasti yhteisön säädöksissä, koska joskus niissä viitataan pelkästään turskaan,

Ks. esim. Yhdistyneen kuningaskunnan lipun alla purjehtivien alusten turskankalastuksen pysäyttämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3583/86 (EYVL 1986 L 332, s. 6).

 joskus turskasta taas käytetään pelkkää tieteellistä nimeä Gadus morhua ja joskus käytetään useita tieteellisiä nimiä, esimerkiksi asetuksessa käytettyjä kolmea nimeä, samoin kuin nimeä Gadus macrocephalus. Boreogadus saida -lajin sisällyttäminen asetuksen kyseiseen nimikkeeseen osoittaa, että käsitteen turska ei ollut tarkoitus kattaa ainoastaan Gadus-sukua, koska tämä laji kuuluu erilliseen Boreogadus-sukmxn; sen erillisyys tunnustettiin asetuksen N:o 3759/87 edellä mainitussa, tarkistetussa nimikkeessä. Muutokselle ei ilmoitettu mitään perustelua, mikä osoittaa, että sillä ei ollut tarkoitus muuttaa olemassa olevaa järjestelmää. Näin ollen on katsottava, että kyseisessä tariffinimikkeessä oleva lajien luettelo on vain ohjeellinen.17.Kyseisen tuotteen osalta vastaaja toteaa, että suolakalaa (baccalà) on pitkään valmistettu molvasta samoin kuin eräistä muista Gadidae-heimon kaloista, pääasiallisesti turskasta (jolla tarkoitetaan pelkästään Gadus morhuaa), Phyas phycisistä. ja keilasta {Brosme brosmé).

Kaksi viimeksi mainittua lajia kuuluvat vastaavasti Phycinae- ja Lofrnie-alaheimoihin.

 Tuotteen laadun kannalta ratkaisevaa on siihen käytetyn kalan ikä ja koko eikä niinkään kalan laji. Vastaaja väittää yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön osoittavan, että silloin kun kyse on tullauksesta, tuotteet olisi eroteltava niiden objektiivisten ominaisuuksien perusteella, jotka tulliviranomaisten on voitava tarkastaa tuotteiden tulliselvityksen yhteydessä. Se väittää, että tämä edellytys ei täyty, kun otetaan huomioon, kuinka vaikeaa on erottaa eri lajien kuivatut ja suolatut fileet.18.Vastaaja väittää myös, että tullien määrääminen Molva molvan kaltaisille turskalajeille ei ole lainmukaista ja että tullien määrääminen on vastoin GATTin II artiklan 1 (b) alakohtaa, että se merkitsee samanlaisiin tuotteisiin kohdistuvaa syrjintää (toisin sanoen syrjintää verrattuna kyseisessä tariffinimikkeessä mainittujen kolmen lajin kuivattuun ja suolattuun kalaan) ja harkintavallan väärinkäyttöä, koska sen tarkoituksena on mahdollistaa vaihtokauppa kolmansien maiden kanssa käytävissä kalastusneuvotteluissa (tavoite, joka mainittiin talous- ja sosiaalikomitean vuonna 1984 annetun asetuksen muutosehdotuksesta antamassa lausunnossa; kyseisellä muutoksella lopetettiin tullien suspendointi).

EYVL 1985 C 44, s. 5; lausunto annettiin ennen em. asetusta (ETY) N:o 3655/84.

19.Komissio väittää, että Molva molvas. ei olisi missään vaiheessa saanut pitää turskana {Gadus), koska sen muoto-opilliset ja aistein havaittavat tunnusmerkit (pidempi ja hoikempi muoto, evien erilainen sijoittuminen) ovat erilaiset, sen lihan laatu on huonompi, sen maantieteellinen levinneisyys on erilainen (Välimeri, Pyreneiden niemimaan ja Länsi-Ranskan edustan vesialueet sekä myös ne pohjoisemmat vesialueet, joihin muiden lajien levinneisyys on rajoittunut) ja se kuuluu eri alaheimoon (Lotinae eikä Gadinae- alaheimoon). Lajiluettelo hyväksyttiin vuonna 1981 kyseisen tullitariffin nimikkeen tarkentamiseksi eikä suinkaan sen soveltamisalan muuttamiseksi. Italian tasavalta toteaa lisäksi, että tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä kalaa koskevassa tullitariffin nimikkeessä 03.01, joka myös on asetuksen liitteessä VI, turska {Gadus morrhua, Boreogadus saida, Gadus ogać) kuuluu alanimikkeeseen B I h) ja molva {Molva-suvun lajit) puolestaan toiseen alanimikkeeseen, joka on B Im).20.Komissio totesi yhteisöjen tuomioistuimen esittämään kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että nimikettä muutettiin, koska aitoa, perinteistä baccalàa valmistettiin ainoastaan luettelossa mainituista lajeista ja että kuivattu ja suolattu molva oli ainoastaan baccalàn korvike, eikä muutosta sen vuoksi ollut tarpeen mainita nimenomaisesti asetuksen johdanto-osan kyseisessä perustelukappaleessa, jossa mainitaan ainoastaan suolatun ja kuivatun turskan — — perintei[nen] tarjon[ta]. Kun komission asiamieheltä kysyttiin suullisessa käsittelyssä, miksi Boreogadus saida tuolloin sisällytettiin nimikkeeseen ja Gadus macrocephalus poistettiin siitä ja miksi nimikettä muutettiin uudelleen vuonna 1987, asiamies vastasi, että viimeksi mainitussa muutoksessa oli kyse tieteellisestä lisätäsmennyksestä mutta että se ei millään tavalla heikennä sen väitteen paikkansapitävyyttä, että oikeaa baccalàa eli suolakalaa voidaan tehdä ainoastaan näistä Gadinae-zlaheimon lajeista.21.Sekä komissio että Italian tasavalta katsovat, että tieteellisten nimien sisällyttäminen tullitariffin kyseiseen nimikkeeseen merkitsee sitä, että nimike koskee ainoastaan näitä turskalajeja. Koska tämä tulkinta on 1 ja 5 tulkintasäännön mukainen, ei ole tarpeen tutkia muita sääntöjä. Mikäli luokka turska olisi aiottu jättää avoimeksi, tieteellisten nimien perään olisi lisätty maininta -lajin kalaa tai -suvun lajit.22.Vastaaja katsoo, että vaikka lajiluettelo olisikin tarkoitettu tyhjentäväksi, 3 tulkintasäännön a alakohtaa tai 4 tulkintasääntöä on sovellettava tapaukseen, jotta Molva molva sisällytettäisiin yksityiskohtaisempaan luokkaan turska eikä yleisempään luokkaan muut, tai vaihtoehtoisesti siksi, että kaikista mainituista luokista turska on eniten samankaltainen kuin Molva molva. Komissio totesi yhteisöjen tuomioistuimen esittämään kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että 3 tulkintasäännön a alakohtaa sovelletaan ainoastaan, jos tavara olisi luokiteltava kahteen tai useampaan tullitariffin nimikkeeseen, ja että 4 sääntö koskee ainoastaan tilanteita, joissa tavaraa ei voida luokitella mihinkään tariffin nimikkeeseen. Komissio toteaa, että kumpaakaan sääntöä ei voida soveltaa tässä tapauksessa, koska kuivattu, suolattu molva ja molvafileet kuuluvat tariffin nimikkeessä 03.02 A I ja II luokkaan muut.23.Toisen kysymyksen osalta komissio toteaa, että asetuksen pätevyydestä tai sen yhteensopivuudesta GATTin kanssa ei ole esitetty ennakkoratkaisukysymystä. Komissio ja Italian tasavalta toteavat, että asetuksen 20 artiklassa olevaa tuotteiden luetteloa, joiden nimikkeissä 03.02 A I b) ja II a) mainitaan ainoastaan turska, on luettava yhdessä tullitariffin tämän nimikkeen sisällön kanssa; sen on siis tulkittava koskevan ainoastaan siinä mainittuja kolmea lajia, ja yleisluontoista käsitettä turska on pidettävä ainoastaan ohjeellisena. Vastaaja ei tehnyt mitään huomautuksia tästä asetuksen 20 artiklan ja liitteen VI sanamuotojen välisestä erosta.24.Käsittelen ensin vastaajan GATTiin perustuvia väitteitä. Katson, ettei niitä voida hyväksyä. Kuten komissio on huomauttanut, kansallisen tuomioistuimen esittämät kysymykset koskevat ensinnäkin ainoastaan yhteisön kyseisten toimenpiteiden tulkintaa eivätkä niiden pätevyyttä. Toiseksi on todettava yhteisöjen tuomioistuimen katsoneen, että koska GATTin määräykset, sellaisina kuin ne olivat kyseessä olevana aikana, olivat hyvin joustavia, yksityiset oikeussubjektit tai jäsenvaltiot eivät voi vedota niihin riitauttaakseen yhteisön säädöksen tai päätöksen lainmukaisuuden.

Ks. esim. yhdistetyt asiat 21/72—24/72, International Fruit Company ym., tuomio 12.12.1972 (Kok. 1972, s. 1219) ja asia C-280/93, Saksa v. neuvosto, tuomio 5.10.1994 (Kok. 1994, s. I-4973). Siitä välittömästä oikeusvaikutuksesta, joka GATTilla mahdollisesti on sen jälkeen, kun sitä muutettiin Maailman kauppajärjestön perustamisesta vuonna 1994 tehdyllä Marrakeshin sopimuksella, ks. Lee, P.—Kennedy, B. 1996: The WTO —will it bite in Europe? The potential direct effect of GATT 1994 in European Community Law. — 30, 1 Journal of World Trade 67.

 Kolmanneksi on todettava, että vuoden 1960/1961 tariffikokouksen jälkeen 16.7.1962 hyväksytyssä GATTin pöytäkirjassa

Mainittu edellä alaviitteessä 2.

 todetaan muun muassa, että kaikki olemassa olevat myönnytykset neuvotellaan uudestaan Euroopan talousyhteisön perustamisen vuoksi. GATTin pöytäkirjaan liitetyssä luettelossa XXVII Italian tasavalta peruutti (tiettyjä vähämerkityksisiä poikkeuksia lukuun ottamatta) aikaisemmin tässä luettelossa annetut myönnytykset, jotka korvattiin Euroopan talousyhteisön luetteloon XL sisältyvillä myönnytyksillä. Vaikka GATTin määräyksiin voidaankin perustellusti vedota samaa alaa koskevien yhteisön säädösten ja päätösten tulkinnan ohjaamiseksi,

Vaikka asiassa 70/87, Fediol v. komissio, 22.6.1989 annettu tuomio (Kok. 1989, s. 1781) koski sellaista yhteisön säädöstä, jossa nimenomaisesti viitattiin kauppatapoihin, jotka eivät — — ole yhdenmukaisia kansainvälisen oikeuden ui yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen kanssa, tuomion 19—21 kohdan tiettyjen osien perusteella voitaisiin väittää, että on olemassa yleisesti sovellettava periaate, jonka mukaan tulkinnan on oltava sopusoinnussa niiden yhteisön kansainvälisten velvoitteiden kanssa, jotka perustuvat välitöntä oikeusvaikutusta vailla olevaan sopimukseen, esimerkiksi GATTiin.

 ne GATTin määräykset, joihin vastaaja vetoaa, on korvattu toisilla jo kauan sitten. Turskaa, mukaan lukien kapakala ja suolakala koskevia, vuoden 1962 jälkeen voimassa olleita GATTin määräyksiä ei missään tapauksessa voi pitää yksiselitteisinä, kun otetaan huomioon komission selvitys aidon suolakalan eli baccalàn raakaaineista, joten niiden tutkimisesta ei ole suurtakaan apua tämän tulkintaongelman ratkaisemisessa.25.Se, että vastaajan suolakalana eli baccalana tuoma molva (Molva molva) perinteisesti oli tullitonta, voi ehkä selittyä sillä, että Italiassa jatkettiin aikaisempien, edellä 11 ja 24 kohdassa mainittujen GATTin yhteydessä tehtyjen Annecyn sopimusten soveltamista. Ainakin Tribunale civile e penale di Ancona näyttää olleen valmis soveltamaan näitä määräyksiä vastaajan eduksi senkin jälkeen, kun yhteisön järjestelmää vuonna 1981 muutettiin. Italian tasavalta ei ole ilmaissut mielipidettään siitä, muutettiinko asetuksella yhteisön oikeudessa vallinnutta tilannetta, vaikka vastaaja on todennut, että tulliviranomaiset perustelivat tullien jälkitarkastusmenettelyä äskettäin löydetyillä kalatieteellisillä selvityksillä. Komissio sitä vastoin väitti aluksi, että asetuksella ei muutettu aikaisempaa tilannetta, mutta se muutti kantaansa suullisessa käsittelyssä. Nyt se väittää, että sen paremmin käsite turska, sellaisena kuin se oli täsmentämättömänä ennen vuotta 1981 voimassa olleessa tullitariffissa, kuin tullien suspendointikaan eivät oikein tulkittuina koskaan sisältäneet molvaa.26.Käsiteltävänä olevassa asiassa yhteisöjen tuomioistuinta ei pyydetä tulkitsemaan sen enempää ennen vuotta 1981 voimassa ollutta kuin vuoden 1987 jälkeen voimassa ollutta tariffia. On yleisesti tunnettua, että kalojen yleiskieliset nimitykset voivat olla epäjohdonmukaisia, ja yksittäisellä sanalla voi olla laaja tai suppea merkitys kielestä tai maasta tai jopa asiayhteydestä riippuen. Vaikka tariffiluokittelussa vaaditaan suurempaa täsmällisyyttä, nimien käyttö ei siinäkään aina ole johdonmukaista. Vaikka käsite turska voi jossakin yhteydessä tarkoittaa pelkästään Gadus-sukua. tai jopa yksittäistä Gadus morhua -lajia, siihen on toisinaan sisällytetty muitakin Gadinae-aizheimon lajeja, kuten Boreogadus saida. Käsitteen turska objektiivisen sisällön tarkka määrittäminen vaikuttaa näin ollen hyödyttömältä, ja se on joka tapauksessa tarpeetonta.

Voisin lisätä, että se samantapainen kysymys, mitä objektiivisesti tarkoitetaan aidolla eli perinteisellä suolakalalla, ei välittömästi liity käsiteltävänä olevaan ongelmaan, koska tätä käsitettä ei edes ole käytetty tariffissa.

 Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Molva molva eli molva jää käsitteen turska ulkopuolelle sekä tieteellisen luokittelun että tavanomaisen kielenkäytön perusteella. Yhteisöjen tuomioistuimelle on toimitettu runsaasti aineistoa siitä, mitä käsitteitä käytetään eri kielissä. Näyttää siltä, että molvan nimi selvästi erottaa sen muista kalalajeista ja ettei etenkään nimen osalta ole merkittävää päällekkäisyyttä minkään turskalajin kanssa.27.Tullitariffin nimike 03.02 A I b) ja II a), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella, on yksiselitteinen: se koskee ainoastaan siinä mainittuja kolmea lajia eli Gadus morhuaa, Boreogadus saidan ja Gadus ogacia.. Vuonna 1987 tehdyllä muutoksella Boreogadus saida poistettiin yleisestä turskien ryhmästä (joka sen jälkeen sisälsi vain Gadus-sukuun kuuluvia kaloja), mutta sen ja Gadus morhuan ja Gadus ogaan välillä säilytettiin yhteys luokittelemalla ne samaan nimikkeeseen ja soveltamalla niihin samaa tullia. Nimike ei siis missään vaiheessa sisältänyt muita kuin Gadinae-i\ahe\mon kaloja. Nimikkeessä vuonna 1981 mainituista kolmesta lajista sitä paitsi ainoastaan yksi ei kuulunut Gadus- sukuun eli aitoihin turskiin. Sellaiset lajit, joita jossakin toisessa asiayhteydessä voitaisiin pitää turskina, on siis sisällytetty nimikkeeseen muut kalat. Käsitystäni tukee se seikka, että luettelossa ei ole mitään kuvailevaa ilmaisua, kuten -suvun lajit.

Sillä seikalla, että sama luettelo on turskan jäljessä myös nimikkeessä 03.01, johon sisältyy erillinen alanimike Molvat (Molva-suvun lajit), ei mielestäni ole ratkaisevaa merkitystä. Se, että tuoreen, jäähdytetyn ja jäädytetyn kalan osalta molva on omassa alanimikkeessään, voi pikemminkin olla pelkkä erityinen poikkeus yleisempään turskien nimikkeeseen kuin todiste siitä, että molvat eivät voi sisältyä turskien nimikkeeseen silloinkaan, kun molvalla ei ole erillistä nimikettä.

28.Hyväksyn myös sen edellä esitetyn komission kannan, jonka mukaan 3 tulkintasäännön a alakohtaa ja 4 tulkintasääntöä ei voida soveltaa tässä tulkintaongelmassa. Koska nimikkeessä 03.02 A ensi näkemältä suljetaan Molva molva sen ulkopuolelle ja näin ollen jätetään se nimikkeeseen muut, kyse ei ole sellaisesta tilanteesta, jossa tavara voidaan luokitella useampaan kuin yhteen nimikkeeseen tai alanimikkeeseen ja joka kuuluisi 3 säännön a alakohdan alaisuuteen. Kyse ei myöskään ole tilanteesta, jossa kyseiset tavarat eivät kuulu mihinkään nimikkeeseen tai alanimikkeeseen, koska nimike muut on niin laaja, että Molva molva voi sisältyä siihen. Koska tämä kalalaji voidaan luokitella johonkin tariffin nimikkeeseen, muiden tulkintasääntöjen huomioon ottaminen on 1 säännön mukaan tarpeetonta.29.Seuraavaksi tarkastelen sitä väitettä, että tullitariffin muutettua nimikettä 03.02 A I b) ja II a) olisi edelleen tulkittava laajasti, koska sen aikaisemman soveltamisalan muuttamista ei mitenkään perusteltu ja koska se olisi pätemätön, jos sitä vuonna 1981 tehdyn muutoksen johdosta tulkittaisiin aikaisempaa suppeammin, sillä se merkitsisi sitä, että olennaisesti samankaltaisia tavaroita syrjitään ja että perustelut ovat puutteellisia. Ensimmäisessä näistä väitteistä edellytetään tietenkin, että aikaisempaa nimikettä, jossa mainittiin ainoastaan turskat, oli tulkittava laajasti siten, että se sisälsi kuivatun ja suolatun molvan. Kuten olen jo todennut, yhteisöjen tuomioistuinta ei tässä asiassa ole pyydetty lopullisesti tulkitsemaan tätä määräystä, joka on sittemmin korvattu uudella. Jos nimikettä olisi jo ennen muutosta pitänyt tulkita siten, että siinä viitataan ainoastaan Gadinae- alaheimon kaloihin tai ainoastaan joihinkin tämän alaheimon lajeihin, kuten komissio väittää, muutos ei olisi ollut aineellinen vaan pelkästään terminologinen ja selventävä. Kuten edellä 27 ja 28 kohdassa on todettu, olen tästä samaa mieltä.30.Jos toisaalta katsotaan, että muutoksella oli tarkoitus supistaa nimikkeeseen kuuluvien kalojen ryhmää, perustelukappaleissa ilmoitetut perustelut eivät ole ristiriidassa tämän tulkinnan kanssa. Kuten edellä todettiin, vuonna 1981 perustelukappaleisiin otettiin lisäksi maininta taloudellisista syistä niiden yhteiskunnallisten syiden ohella, jotka oli mainittu kuivatun ja suolatun turskan tullien suspendointia koskeneissa aikaisemmissa asetuksissa. Lausunnossa, jonka talous- ja sosiaalikomitea antoi asetuksen muuttamiseen johtaneesta komission ehdotuksesta, viitattiin yhteyteen, joka on olemassa toisaalta yhteisön markkinoille pääsyn ja toisaalta sen välillä, että yhteisön aluksille myönnetään pääsy kolmansien maiden talous- tai kalastusvyöhykkeille.

EYVL 1981 C 159, s. 7; ks. lausunnon 2.3.1 kohta.

 Tarjontaolosuhteiden muutokset olisivat tällaisia taloudellisia syitä, joiden perusteella yhteisön tuontitullijärjestelmää voitaisiin muuttaa, siitä riippumatta, ovatko ne yhteydessä lisääntyneeseen pääsyyn kolmansien maiden kalastusalueille.31.En voisi missään tapauksessa hyväksyä sitä väitettä, että järjestelmän muuttaminen tällaisten myönnytysten varmistamiseksi olisi harkintavallan väärinkäyttöä. Tulleilla on tiettyjä perusteltuja tehtäviä; niillä voidaan muun muassa käydä vaihtokauppaa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. En ole vakuuttunut myöskään siitä, että kyseessä olisi lainvastainen syrjintä. Vastaaja perusti väitteensä kahteen, asiassa Ethicon ja asiassa Texas Instruments annettuun tuomioon,

Asia 58/85, Ethicon, tuomio 18.3.1986 (Kok. 1986, s. 1131) ja asia 227/84, Texas Instruments, tuomio 14.11.1985 (Kok. 1985, s. 3639).

 jotka koskivat sitä, miten neuvosto käytti sillä ETY:n perustamissopimuksen 28 artiklan nojalla olevaa toimivaltaa päättää tullitariffin tullien muuttamisesta tai kantamatta jättämisestä. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin molemmissa tapauksissa totesikin, että sillä itsellään on valta valvoa toimenpiteitä, jotka asettavat jotkut taloudelliset toimijat epäedullisempaan asemaan tai ovat syrjiviä, on selvää, että neuvostolle jäi vielä laajaa harkintavaltaa. Joustavuutta tarvitaan, jotta voidaan asianmukaisesti reagoida kansainvälisen kaupan olosuhteiden muutoksiin. Asiassa Ethicon oli kyse siitä, että neuvosto oli päättänyt erään tuotteen tullien suspendoimisesta mutta ei erään toisen tuotteen, jolla oli samat ominaisuudet ja joka oli tarkoitettu samaan käyttöön mutta jonka koostumus oli objektiivisesti erilainen kuin ensin mainitun tuotteen, jolloin yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kyse ei ollut harkintavallan väärinkäytöstä tai taloudellisen tilanteen arvioinnissa tapahtuneesta ilmeisestä virheestä, vaikka päätös tehtiinkin ottamatta huomioon viimeksi mainitun tuotteen tuontitarvetta. Asiassa Texas Instruments katsottiin, että vaikka tullien suspensio koski ainoastaan tietyn koon alittavia elektronisia muisteja (ns. Eprom), sillä ei ollut tarkoitus suosia tiettyjä taloudellisia toimijoita ja asettaa toisia epäedullisempaan asemaan, eikä se myöskään ollut syrjintää. Muutoksen syistä edellä esitetyn arvioinnin osalta on syytä todeta yhteisöjen tuomioistuimen katsoneen, että [t]ulleja koskevia asetuksia voidaan muuttaa useista eri syistä, joita voivat olla esimerkiksi tällä välillä tapahtunut teknisen tietämyksen lisääntyminen, kaupan kehittyminen tai taloudellisen tilanteen muuttuminen.

Em. asia Texas Instruments, tuomion 15 kohta.

 Se, että tullien osalta erotellaan kaksi eri alaheimoon kuuluvaa kalaa, joiden objektiiviset ominaisuudet, kuten ulkomuoto ja maantieteellinen levinneisyys, poikkeavat toisistaan, ei nämä tuomiot huomioon ottaen mielestäni ole lainvastaista, vaikka kaloja kuivaamisen ja suolaamisen jälkeen käytetäänkin ruoanlaitossa samaan tarkoitukseen.32.Tässä yhteydessä tarkastelen sitä vastaajan väitettä, jonka mukaan kuivatun ja suolatun molvan jättäminen nimikkeen 03.02 A I b) ja II a) ulkopuolelle on ristiriidassa sen vaatimuksen kanssa, jonka mukaan tuotteiden erottelun on tullauksen osalta perustuttava niiden objektiivisiin ominaisuuksiin. Tässä yhteydessä on syytä huomata yhteisöjen tuomioistuimen todenneen asiassa Ethicon antamassaan tuomiossa, että niiden tavaroiden, joiden tullit on suspendoitu, kuvauksia on tulkittava kuvausten sanamuotoon perustuvien objektiivisten tunnusmerkkien mukaisesti, eikä niitä saa soveltaa kuvausten sanamuodon vastaisesti muihin tavaroihin, vaikka niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitus eivät poikkeakaan suspension kohteena olevista tavaroista.

Em. asia Ethicon, tuomion 13 kohta, kursivointi kirjoittajan.

 Vaatimusta objektiivisten tunnusmerkkien käyttämisestä vaikeuttaa se, että on olemassa myös subjektiivisia ominaisuuksia, kuten se tarkoitus, johon tuotetta aiotaan käyttää.

Ks. esim. asia 38/76, LUMA, tuomio 16.12.1976 (Kok. 1976, s. 2027) ja asia C-219/89, WeserGold, tuomio 18.4.1991 (Kok. 1991, s. I-1895).

 Vaikka se, että tavarat ovat objektiivisten tunnusmerkkien mukaisia, olisi voitava todentaa tulliselvityksessä, ei ole kuitenkaan välttämätöntä, että samanlaiset mutta eri tariffinimikkeeseen kuuluvat tavarat olisi voitava välittömästi erottaa toisistaan paljaalla silmällä; itse asiassa tämä on usein mahdotonta, koska tunnusmerkit voivat olla teknisesti monimutkaisia tai liittyä tavaroiden kemialliseen koostumukseen taikka niiden eläintieteellisiin tai geneettisiin ominaisuuksiin. Tällaisissa tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin on hyväksynyt, että todentamisessa käytetään pitkälle erikoistuneita analysointimenetelmiä.

Ks. esim. asia C-393/93, Stanner, tuomio 9.8.1994 (Kok 1994, s. I-4011, 4 ja 20 kohta); asia 80/72, Koninklijke Lassiefabrieken, tuomio 20.6.1973 (Kok. 1973, s. 635, 64 kohta) ja asia C-233/88, Van de Kolk, tuomio 8.2.1990 (Kok. 1990, s. I-265, 13—15 kohta).

 Sillä, että kuivatut ja suolatut molvafileet ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin nimikkeessä 03.02 A II a) lueteltujen turskalajien kuivatut ja suolatut fileet, ei näin ollen ole ratkaisevaa merkitystä molvan luokittelussa, koska niiden voidaan asiantuntijan suorittamalla analyysillä todeta kuuluvan eri lajeihin, sukuihin ja alaheimoihin.33.Se, että asetuksen 20 artiklassa mainitaan pelkästään turska ja turskafileet eikä siinä ole turskan perään liitetty samaa kolmen lajin luetteloa, joka oli muutetun tullitariffin liitteessä VI, ei mielestäni riitä osoittamaan, että tullien suspensio olisi edelleen koskenut suurempaa kalaryhmää, johon myös molva olisi kuulunut. Käytetyt käsitteet ovat ainoastaan kyseisten tavaroiden lyhennettyjä kuvauksia. Missään ei esimerkiksi ole mainittu, että kyseisten kalojen ja kalafileiden olisi oltava kuivattuja, suolattuja tai suolaliemessä. Ratkaiseva merkitys on viittauksella asiaa koskevaan tullitariffin nimikkeen numeroon. Käsiteltävänä olevassa asiassa tämä osoittaa, että kyseinen nimike koski ainoastaan tiettyä turskakalojen suppeaa ryhmää, eli Gadus morhuaa, Boreogadus saidan ja Gadus ogana. Tätä käsitystä tukee se seikka, että kyseisen nimikkeen alaviitteessä a todetaan, että tullit suspendoidaan täydellisesti määräämättömäksi ajaksi, ja tämä koskee selvästi ainoastaan tähän nimikkeeseen kuuluvia kalalajeja.34.Se, miten kansallisen tuomioistuimen kahteen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, käy selvästi ilmi edellä esitetystä. Kyseinen tariffiluokittelu ei koske molvaa eli Molva molvaa, eikä suspensio näin ollen koskenut vastaajan tuomaa tavaraa.<TI><P>Kolmas ennakkoratkaisukysymys</P></TI>35.Kolmannen kysymyksen osalta vastaaja väittää, että se on toiminut vilpittömässä mielessä, että sen tuomat kuivattua ja suolattua kalaa sisältäneet lähetykset ilmoitettiin sellaisinaan tulliviranomaisille, että ilmoituksessa mainittiin myös kalojen laji ja että viranomaiset tekivät saman virheen 46 liiketoimen osalta. Italian tasavalta väittää, että tätä kysymystä ei voida ottaa tutkittavaksi, koska ennakkoratkaisupyyntö ei sisällä sellaisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin ratkaista, täyttyvätkö jälkikantoasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset. Komissio toteaa, että tällaisen seikan toteaminen kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle, mutta pyrkii silti esittämään yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvia suuntaviivoja sille, miten tätä säännöstä on tulkittava.36.Katson, että tätä kysymystä ei ole jätettävä tutkimatta. Ennakkoratkaisupyynnössä ja asiakirja-aineistossa, johon sisältyy myös Tribunale civile e penale di Anconan aikaisempi tuomio, on riittävästi tietoja, joista asian tosiseikat käyvät ilmi. Yhteisöjen tuomioistuin voi tämän perusteella antaa kansalliselle tuomioistuimelle asian olosuhteet huomioon ottaen hyödyllisen vastauksen, eikä sen tarvitse tyytyä tulkitsemaan asiaan sovellettavaa lainsäädäntöä abstraktisti.37.Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tulkita tullien kantamisesta jälkitullauksin annetun asetuksen 5 artiklan 2 kohtaa asian tosiseikat huomioon ottaen.

Ks. esim. asia C-64/89, Deutsche Fernsprecher, tuomio 26.6.1990 (Kok. 1990, s. I-2535); asia C-371/90, Beirafrio, tuomio 8.4.1992 (Kok. 1992, s. I-2715) ja asia C-187/91, Belovo, tuomio 16.7.1992 (Kok. 1992, s. I-4937).

 Toimivaltaisilla tulliviranomaisilla ei ole oikeutta ryhtyä kantamatta jääneiden tullien jälkikantoon tulliselvityksen jälkeen, jos 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt kolme edellytystä täyttyvät.

Asia 314/85, Foto-Frost, tuomio 22.10.1987 (Kok. 1987, s. 4199) ja asia 378/87, Top Hit Holzvertrieb v. komissio, tuomio 23.5.1989 (Kok. 1989, s. 1359).

38.Vastaajan väitteellä, jonka mukaan sen tulli-ilmoitukset olivat täydellisiä ja tarkkoja (sovellettavaa tariffinimikettä ja maksettavan tullin määrää lukuun ottamatta), minkä kansallinen tuomioistuin on kysymyksessään vahvistanut, on merkitystä sekä sen kysymyksen osalta, oliko vastaaja noudattanut kaikkia voimassa olevien säännösten tulli-ilmoitusta koskevia määräyksiä, että sen kysymyksen osalta, oliko vastaaja toiminut vilpittömässä mielessä. Jälkimmäisen edellytyksen osalta edellä mainittu seikka näyttäisi osoittavan, että vastaaja vilpittömästi uskoi kaikkien 46 liiketoimen ajan, että tullietuuskohtelu koski kuivattua ja suolattua molvaa. Tilanne on mielestäni verrattavissa asiaan Faroe Seafood ym., jossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kun taloudellinen toimija ei muuttanut tiettyä kalanjalostusmenetelmää, tämä käytännössä todisti sen puolesta, että toimija vilpittömästi uskoi menetelmän olevan säännösten mukainen.

Yhdistetyt asiat C-153/94 ja C-204/94, Faroe Seafood ym., tuomio 14.5.1996 (Kok. 1996, s. I-2465, 105 kohu).

 Lopullisen päätöksen tekeminen kuuluu tietenkin kansalliselle tuomioistuimelle.39.Toimivaltaisten viranomaisten virheen voidaan todeta olleen olemassa, kun näillä viranomaisilla oli hallussaan kaikki ne tiedot, joiden perusteella olisi voitu todeta, että tiettyä tariffinimikettä ei olisi pitänyt soveltaa kyseisiin tavaroihin, mutta kun ne eivät näistä tiedoista huolimatta millään tavoin kiistäneet toimijan ilmoituksissaan antamia tietoja.

Em. asia Foto-Frost, tuomion 24 kohta ja em. asia Faroe Seafood ym., tuomion 95 kohta.

 Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, kun sovellettavaa tariffinimikettä ja maksettavaa tullia koskevaa virheellistä ilmoitusta ei millään tavoin kiistetty useiden, melko pitkän ajan kuluessa suoritettujen liiketoimien aikana.

Asia C-250/91, Hewlett Packard France, tuomio 1.4.1993 (Kok. 1993, s. I-1819, 20 kohu).

 Tämä edellytys on tietenkin yhteydessä siihen edellytykseen, että toimijan ilmoitusten on oltava tarkkoja.40.Kun kansallinen tuomioistuin ratkaisee, olisiko maksuvelvollinen kohtuudella voinut havaita tulliviranomaisten virheen, sen on otettava huomioon virheen laatu, kyseisillä toimijoilla oleva käytännön kokemus sekä se huolellisuus, jota nämä ovat näyttäneet osoittaneensa.

Ks. esim. em. asia Faroe Seafood ym., tuomion 99 kohta; cm. asia Deutsche Fernsprecher, tuomion 24 kohta; em. asia Hewlett Packard France, tuomion 22 kohta.

 Virheen laadun osalta on todettava, että se seikka, että viranomaiset jatkoivat virheellistä käytäntöä noin kolmen vuoden ajan, osoittaa ettei kysymys ole helppo.

Ks. em. asia Faroe Seafood ym., tuomion 104 kohta; em. asia Deutsche Fernsprecher, tuomion 20 kohta.

 On myös muistutettava, että vaikka ratkaiseva merkitys mielestäni onkin sillä, että aikaisempaan tariffinimikkeeseen turska lisättiin kolmen lajin luettelo, käsitteellä turska ei kuitenkaan ole tarkkaa merkitystä ja sitä voidaan tulkita laajemminkin. Näyttää siltä, että Italiassa perinteisesti sovellettiin laajaa tulkintaa, mikä luultavasti johtui aikaisemmista GATTin määräyksistä, joita on käsitelty tämän ratkaisuehdotuksen 11, 24 ja 25 kohdassa. Tämä on voinut johtaa harhaan taloudellisen toimijan, joka ei tunne lainsäädännön tulkintaperiaatteita, vaikka hänellä olisikin riittävästi ammattikokemusta ja vaikka hän olisikin ollut erittäin huolellinen. Myös tämä on sellainen tosiseikkoja koskeva kysymys, joka kuuluu kansallisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan.<TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI>41.Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa kansallisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin seuraavasti:

1)Kuivattu kala, joka tieteellisesti luokitellaan Molvaksi, ei kuulunut yhteisen tullitariffin nimikkeisiin 03.02 A I b) ja 03.02 A II a), sellaisena kuin tullitariffi oli muutettuna neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3796/81, koska tämän asian tosiseikkojen tapahtumahetkellä kyseisiä nimikkeitä sovellettiin ainoastaan Gadus morhua, Boreogadus saida ja Gadus ogac -turskalajeihin.2)Asetuksen (ETY) N:o 3796/81 20 artiklaa sovellettiin ainoastaan Gadus morhua, Boreogadus saida ja Gadus ogac -turskalajeihin, mutta ei muihin kalasukuihin, kuten Molvaan.3)Kansallisen tuomioistuimen on ratkaistava, ovatko 24.7.1979 annetun asetuksen (ETY) N:o 1697/79 5 artiklan 2 kohdan soveltamisen edellytykset täyttyneet. Voi osoittautua, että toimivaltaiset viranomaiset ovat toimineet virheellisesti, kun ne eivät ole tehneet huomautuksia useiden, melko pitkän ajan kuluessa suoritettujen liiketoimien osalta tehdyistä epätarkoista tulliilmoituksista, vaikka näillä viranomaisilla oli hallussaan kaikki tarpeelliset tiedot sen toteamiseksi, että tiettyä tariffinimikettä ei olisi pitänyt soveltaa kyseisiin tavaroihin. Arvioitaessa, olisiko maksuvelvollinen voinut kohtuudella havaita tällaisen virheen, huomioon on otettava erityisesti virheen laatu, kyseisen toimijan ammattikokemus ja hänen osoittamansa huolellisuus.