NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä joulukuuta 1982,

Euroopan yhteisöjen muista jäsenvaltioista tai ulkopuolisista valtioista tuleviin tiettyihin hankintoihin takuiden ja vientirahoituksen alalla sovellettavasta järjestelmästä (82/854/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

jäsenvaltioiden talouksien kasvava keskinäinen riippuvuus tekee tarpeelliseksi yhteistyön lujittamisen ja yhteisten ratkaisujen kehittämisen niihin erityisongelmiin, joita takuut ja vientirahoitus alihankintojen alalla aiheuttavat,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sen järjestelmän yksityiskohtaisista säännöistä, joita jäsenmaissa on sovellettava Euroopan yhteisön muista jäsenvaltioista tai ulkopuolisista valtioista lähtöisin olevien alihankintojen sisällyttämisestä ilman eri toimenpiteitä sopimuksiin, joissa pääsopijalle voidaan myöntää takuu valtion lukuun tai tuella, sekä näiden alihankintojen rahoituksesta, määrätään tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Liitteessä olevan IV jakson määräyksiä ei kuitenkaan saa soveltaa alihankintoihin vientitoimissa, jotka perustuvat sellaiseen luottoon, johon liittyy jokin jäsenvaltion rahoitustoimi.

3 artikla

Kumotaan päätös 70/552/ETY(1).

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1983.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 1982.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. FENGER MØLLER

(1) EYVL N:o L 284, 30.12.1970, s. 59

LIITE

I JAKSO Alihankinnan määrittely

Alihankinnalla tarkoitetaan tilannetta, joka syntyy, kun "pääsopijaksi" kutsuttu yritys tekee sopimuksen "alihankkijaksi" kutsutun yrityksen kanssa sopimuksen siitä, että pääsopijan ja "ostajaksi" kutsutun kolmannen yrityksen välisen, toisen sopimuksen toimeen panemiseksi, alihankkijan on toimitettava tavaraa tai tuotettava suoritteita, jotka pääsopija liittää tai käyttää ostajan siltä tilaamaan toimitukseen tai toimituksiin, seuraavin edellytyksin:

a) Oikeudelliset edellytykset

Alihankkija ei ole yksi pääsopijan ja ostajan välisen liiketoimen allekirjoittajista ja

pääsopija on yksin vastuussa liiketoimen toimeenpanosta ostajaan nähden ja kantaa kaikki riskit, jotka sen suhteen voidaan kattaa.

b) Tekniset ja taloudelliset edellytykset

Alihankkijan toimitettavat tuotteet (ei kuitenkaan raaka-aineet tai puolivalmisteet) ja/tai suoritteet ovat ostajalle teknisesti ja taloudellisesti tarpeellinen osa pääsopijan suorittamista toimituksista.

II JAKSO Ilman eri toimenpiteitä katettavat alihankinnat

1. Tapauksissa, joissa alihankinnat tulevat yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta, alihankinnat sisällytetään ilman eri toimenpiteitä katteeseen, joka pääsopijalle voidaan myöntää, riippuen siitä onko alihankinnan arvo yhtä suuri tai pienempi kuin:

- 40 prosenttia 7 500 000 ecua pienemmissä sopimuksissa,

- 3 miljoonaan ecua sopimuksissa, joiden arvo on 7 500 000 ja 10 miljoonan ecun välillä,

- 30 prosenttia sopimuksissa, joiden arvo ylittää 10 miljoonaa ecua.

Jos pääsopijan takuunantaja ei pysty liiketoimeen liittyvän poikkeuksellisen suuren riskin vuoksi kattamaan koko liiketointa, asianomaiset luottovakuutuslaitokset neuvottelevat keskenään ongelman ratkaisusta yhteistakuun tai jälleentakuun avulla, jos mahdollista.

2. Vientitoimissa, joissa jäsenmaista lähtöisin oleviin alihankintoihin liittyy alihankintoja ulkopuolisista maista, jäsenvaltioiden alihankinnat sisällytetään katteeseen ilman eri toimenpiteitä, jos kaikkien lähtöisyyksien alihankintojen yhteismäärä ei ylitä niitä prosenttimääriä ja kattoja, jotka 1 kohdassa on kulloinkin sopimuksen arvolle vahvistettu.

3. Pääsopijalle myönnetään kate samoin ehdoin riippumatta siitä, käyttääkö se kansallisia alihankintoja vai muista jäsenvaltioista tulevia alihankintoja.

III JAKSO Katettavien alihankintojen rahoitus

Pelkästään kansallisia toimituksia sisältävälle vientisopimukselle myönnetään rahoituksellisesti sama kohtelu kuin II jakson määräysten mukaisesti vientisopimuksiin sisällytetyille vientitoimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pankkien tavanomaisia arvosteluperusteita.

IV JAKSO Keskinäinen tiedonanto

1. Luottotakuu- ja rahoitusluottopolitiikkaa käsittelevässä koordinointiryhmässä ilmoitetaan yksittäisistä liiketoimista jälkikäteen, jos ulkopuolisten maiden alihankinnat ylittävät 30 prosenttia, ja eri lähtöisyyksistä tulevista useista alihankinnoista (jäsenvaltiot ja ulkopuoliset maat), jos niiden kokonaismäärä ylittää tämän saman määrän.

Yksittäisistä liiketoimista tämä tieto annetaan kuitenkin vain, jos niiden määrä ylittää 500 000 ecua ja niiden luottoajan pituus on pitempi kuin kolme vuotta.

Tässä yhteydessä on voimassa, mitä jäljempänä on sanottu:

- tällaisten yksittäisten liiketoimien on katsottava olevan luonteeltaan poikkeuksellisia,

- koordinointiryhmä voi milloin tahansa tarkastella ongelmia, jota ovat omiaan aiheutumaan yksittäisistä liiketoimista, jotka ilmoitetaan jälkikäteen,

- komissiolla ja jäsenvaltioilla on oikeus pyytää, jos jälkikäteen tiedottamisesta saatu kokemus on osoittanut tämän tiedon riittämättömäksi, että keinoja ja tapoja näin mahdollisesti todettujen puutteellisuuksien korjaamiseksi tarkastellaan.

2. Jos jäsenvaltio suunnittelee alihankintoja sisältävän sopimuksen tekemistä ulkopuolisen maan kanssa vastavuoroisuuden perusteella, kyseinen jäsenvaltio tiedottaa asiasta ennakolta ja neuvottelee tästä vakuutusluottoja, takuita ja rahoitusluottoja käsittelevässä koordinointiryhmässä. Ilman eri toimenpiteitä katettavaksi hyväksytään näihin sopimuksiin - ellei neuvosto toisin päätä - enintään 30 prosenttia riippumatta siitä, onko kysymys pelkästään siitä ulkopuolisesta maasta, jonka kanssa sopimus on tehty, vai liittyykö siihen alihankintoja muista maista.

V JAKSO Laskentaperusteet

Edellä tarkoitetut prosenttimäärät ja rahamäärät lasketaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

- viennin liitännäiskustannukset, toisin sanoen kuljetus- ja vakuutuskustannukset, lasketaan sen liiketoimen arvoon, josta nämä prosentti- ja rahamäärät lasketaan,

- rahoituskustannuksia ei oteta mukaan liiketoimen kokonaismäärään riippumatta siitä, onko ne yksilöity vai ei,

- toimitukseen liittyvien paikallisten kustannusten sitä osuutta, joka ei voi kotiuttaa, ei normaalitapauksessa vähennetä liiketoimen arvosta ottaen kuitenkin huomioon, että jos tämä osuus on suurempi kuin 15 prosenttia rahoituskustannuksilla pienennetyn liiketoimen arvosta, ylimenevä osa vähennetään.