<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.10-->
  <head>
    <title>2023-07-202307C113202200730-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0073-22-202300571-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="17/02/2023" name="CustomProvisoryEditionDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="7/07/2023 10:39:14" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="lgbmlkbr0Fpjy7ADR4s4ERAo8FSlLaWSZvfa+bmwzsqJ/LfntqEDja+Flx6/lI+qlSmxlfmEwVEGckXcueCHVIJVQKvJYkgoPvzOp+/VSZ0d4wtvAPANZ0T97M11L5ssML9jHD1P1bB0wpioDgbC2t62Q2pG9r2cbIRf32zZT/8=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0073" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2022" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 17/02/2023 14:04:25" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="a62c2fdfcabc450e8ffcfc5635fca13d" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0073" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="PV" name="NatureAff"/>
    <meta content="PV" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Ratkaisuehdotus – Priit Pikamäe – Yhdistetyt asiat C‑73/22 P ja C‑77/22 P</div>
      <div id="rId21" style="default">Grupa Azoty ym. v. komissio ja Advansa Manufacturing ym. v. komissio ja Dralon</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      PRIIT PIKAMÄE
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      2 päivänä maaliskuuta 2023  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Yhdistetyt asiat C‑73/22 P ja C‑77/22 P
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      Grupa Azoty S.A.,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      Azomureș SA ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Lipasmata Kavalas LTD Ypokatastima Allodapis
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-8" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-9" title="page-1">
      Euroopan komissio (C‑73/22 P)
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-10" title="page-1">
      ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-11" title="page-1">
      Advansa Manufacturing GmbH,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-12" title="page-1">
      Beaulieu International Group,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-13" title="page-1">
      Brilen, SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-14" title="page-1">
      Cordenka GmbH &amp; Co. KG,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-15" title="page-1">
      Dolan GmbH,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-16" title="page-1">
      Enka International GmbH &amp; Co. KG,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-17" title="page-1">
      Glanzstoff Longlaville,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-18" title="page-1">
      Infinited Fiber Company Oy,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-19" title="page-1">
      Kelheim Fibres GmbH,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-20" title="page-1">
      Nurel, SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-21" title="page-1">
      PHP Fibers GmbH,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-22" title="page-1">
      Teijin Aramid BV,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-23" title="page-1">
      Thrace Nonwovens &amp; Geosynthetics monoprosopi AVEE mi yfanton yfasmaton kai geosynthetikon proïonton ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-24" title="page-1">
      Trevira GmbH
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-25" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-26" title="page-1">
      Dralon GmbH ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-27" title="page-1">
      Euroopan komissio (C‑77/22 P)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-28" title="page-1">
      Muutoksenhaku – Valtiontuet – Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen – Tukikelpoiset alat – Typpiyhdisteiden valmistuksen alan ulkopuolelle jättäminen – Kumoamiskanne – Kannekelpoisen toimen käsite
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävissä yhdistetyissä asioissa on kyse valituksista, joilla valittajina olevat yritykset vaativat kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 29.11.2021 antaman määräyksen Grupa Azoty ym. v. komissio (T‑726/20, ei julkaistu) ja 29.11.2021 antaman määräyksen Advansa Manufacturing ym. v. komissio (T‑741/20, ei julkaistu) (jäljempänä valituksenalaiset määräykset), joilla unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt tutkimatta valittajien kanteet, joilla vaadittiin kumoamaan osittain komission 25.9.2020 antama tiedonanto, jonka otsikko on ”Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen” (jäljempänä riidanalaiset suuntaviivat). (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimella on näin ollen tilaisuus esittää erittäin tärkeitä selvennyksiä yksityisten unionin yleisessä tuomioistuimessa nostamien kanteiden tiettyjen tutkittavaksi ottamisen edellytysten – eli kannekelpoisen toimen käsitteen ja edellytyksen siitä, että toimi koskee luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan – tulkinnan osalta sekä näiden kahden edellytyksen välisestä suhteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asioiden tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY (EUVL 2003, L 275, s. 32) perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä Euroopan unionissa (jäljempänä unionin päästökauppajärjestelmä) näiden päästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti. Tätä direktiiviä on muutettu muun muassa direktiivin 2003/87 muuttamisesta 14.3.2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (EUVL 2018, L 76, s. 3), joka koskee erityisesti unionin päästökauppajärjestelmän kehittämistä ja laajentamista kaudeksi 2021–2030.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdan sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-3">
      ”Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön taloudellisia toimenpiteitä toisen ja neljännen alakohdan mukaisesti sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiita todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia edellyttäen, että tällaiset taloudelliset toimenpiteet ovat valtiontukisääntöjen mukaisia eivätkä etenkään aiheuta aiheettomia kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisilla suuntaviivoilla korvattiin 1.1.2021 alkaen 5.6.2012 annettu tiedonanto, jonka otsikkona on ”Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen” (EUVL 2012, C 158, s. 4).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio toteaa riidanalaisten suuntaviivojen 7 kohdassa, että se vahvistaa näissä suuntaviivoissa edellytykset, joiden täyttyessä unionin päästökauppajärjestelmään liittyvien tukitoimenpiteiden voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten suuntaviivojen 9 kohdassa komissio täsmentää, että niissä vahvistettuja periaatteita ”sovelletaan ainoastaan direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 6 alakohdassa ja 10 c artiklassa säädettyihin erityisiin tukitoimenpiteisiin”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten suuntaviivojen 21 kohdassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-4">
      ”Jotta voidaan vähentää kilpailun vääristymisen riskiä sisämarkkinoilla, tuki on kohdennettava aloille, jotka altistuvat todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset sisällytetään sähkön hintoihin, mistä koituu merkittäviä välillisiä kustannuksia. Näissä suuntaviivoissa katsotaan, että hiilivuodon riski on todellinen ainoastaan, jos tuensaaja toimii jollakin liitteessä I luetelluista toimialoista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat Grupa Azoty S.A., Azomureș SA ja Lipasmata Kavalas LTD Ypokatastima Allodapis ovat yrityksiä, jotka toimivat lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistuksen alalla, joka kuuluu nykyään NACE 20.15 ‑koodin piiriin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä toimiala ei ole riidanalaisten suuntaviivojen liitteessä I olevassa luettelossa, vaikka se sisältyi vuoden 2012 suuntaviivojen, joita sovellettiin 31.12.2020 asti, liitteessä II olevaan luetteloon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntimenettelyt unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalaiset määräykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 15.12. ja 16.12.2020 toimittamillaan kannekirjelmillä SEUT 263 artiklan nojalla kanteet, joissa vaadittiin riidanalaisten suuntaviivojen liitteen I kumoamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisissa määräyksissä, että näitä kanteita ei voida ottaa tutkittaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on muistuttanut näiden määräysten 26 kohdassa, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa määrätään kahdesta tapauksesta, joissa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä katsotaan olevan asiavaltuus nostaa kanne toimesta, jota ei ole osoitettu sille. Tällaisen kanteen nostaminen on mahdollista yhtäältä sillä edellytyksellä, että kyseinen toimi koskee kyseistä henkilöä suoraan ja erikseen. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi toisaalta nostaa kanteen sääntelytoimesta, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä, jos kyseinen toimi koskee sitä suoraan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on päätellyt tästä näiden määräysten 27 kohdassa, että on tarpeen tutkia, ovatko valittajat, joille riidanalaisia suuntaviivoja ei ole osoitettu, jommassakummassa näistä kahdesta tilanteesta. Koska kummassakin näistä tilanteista edellytetään, että riidanalainen toimi koskee valittajaa suoraan, unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että on tutkittava aluksi tämä edellytys.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on muistuttanut tältä osin samojen määräysten 29 kohdassa, että edellytyksen siitä, että kanteen kohteena olevan toimen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, ehtona on kahden kumulatiivisen edellytyksen täyttyminen, eli yhtäältä, että riidanalaisella toimella on välittömiä vaikutuksia tämän henkilön oikeusasemaan, ja toisaalta, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen täytäntöönpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin täytäntöönpano on luonteeltaan puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan riidanalaisilla suuntaviivoilla ei ole välittömiä vaikutuksia valittajien oikeusasemaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on esittänyt tämän arviointinsa tueksi valituksenalaisten määräysten 40–42 kohdassa erityisesti, että riidanalaisissa suuntaviivoissa olevalla toteamuksella, jonka mukaan hiilivuodon riski on todellinen ainoastaan, jos tuensaaja toimii jollakin näiden suuntaviivojen liitteessä I luetelluista toimialoista, ei suljeta oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna pois sitä – vaikka tarkoituksenmukaisuussyistä tämä ei olekaan kovin todennäköistä –, että jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle tukitoimenpiteet yrityksille, jotka toimivat muilla kuin tässä liitteessä luetelluilla toimialoilla, ja pyrkiä osoittamaan, että riippumatta jonkin näissä suuntaviivoissa asetetun kriteerin täyttymättä jäämisestä näille yrityksille tarkoitettu tuki kuuluu SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan alaan. Vaikka tällaisessa tapauksessa onkin hyvin todennäköistä, että komissio tekee [SEUT] 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9) tarkoitetun päätöksen, jossa todetaan, että kyseinen tuki ei sovellu sisämarkkinoille, unionin yleinen tuomioistuin on todennut, että vain tästä päätöksestä voi aiheutua suoria oikeusvaikutuksia yrityksille, joiden olisi pitänyt voida saada tukea, ja että siltä osin kuin tämä päätös siten koskee suoraan näitä yrityksiä, se voi olla niiden nostaman kumoamiskanteen kohteena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on lisäksi todennut valituksenalaisten määräysten 38 kohdassa, että siinä tapauksessa, että jäsenvaltio päättää olla ottamatta käyttöön riidanalaisten suuntaviivojen alaan kuuluvia tukitoimienpiteitä, komissio ei tee asetuksessa 2015/1589 tarkoitettua päästöstä. Myöskään tällaisessa tilanteessa näillä suuntaviivoilla ei siten olisi välittömiä vaikutuksia valittajien oikeusasemaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat vaativat valituksissaan, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa valituksenalaiset määräykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toteaa, että kanteet voidaan ottaa tutkittaviksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti kumoaa valituksenalaiset määräykset ainoastaan sillä perusteella, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt lykätä ratkaisua tutkittavaksi ottamisesta, kunnes kanteiden perusteltavuus oli tutkittu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">palauttaa asiat unionin yleiseen tuomioistuimeen kanteiden perusteltavuuden tutkimiseksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa komission korvaamaan asian käsittelystä unionin tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">määrää, että oikeudenkäyntikuluista unionin yleisen tuomioistuimen käsittelyssä päätetään, kun tämä on tutkinut kanteiden perusteltavuuden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää valitukset ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa valittajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti, jos se kumoaa valituksenalaiset määräykset, antaa ratkaisunsa kanteista jättämällä ne tutkimatta sekä velvoittaa valittajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen presidentin 16.9.2022 tekemällä päätöksellä asiat C‑73/22 P ja C‑77/22 P yhdistettiin mahdollista suullista käsittelyä ja tuomion antamista varten.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksen tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävä valitus perustuu kahteen valitusperusteeseen. Ensimmäinen valitusperuste koskee sitä, että valituksenalaisten määräysten perustelut ovat puutteelliset, kun taas toisella valitusperusteella valittajat väittävät ensisijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että riidanalaiset suuntaviivat eivät koske niitä suoraan, ja toissijaisesti, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia kanteiden perusteltavuus ennen kuin se lausui niiden tutkittavaksi ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tämä ratkaisuehdotus koskee ainoastaan toista valitusperustetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten väite</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajien mukaan valituksenalaisissa määräyksissä oleva arviointi siitä, koskevatko riidanalaiset suuntaviivat niitä suoraan, perustuu kolmeen lähtökohtaan, jotka ovat merkityksettömiä tai jopa virheellisiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen lähtökohtana oli ensinnäkin, että SEUT 263 artiklan näkökulmasta komission kaikkia suuntaviivoja on luonnehdittava samalla tavalla, mikä merkitsee virheellistä lähestymistapaa. Unionin yleinen tuomioistuin on tältä osin nojautunut virheellisesti sellaisia suuntaviivoja koskeviin aiempiin tapauksiin, joissa jätetään harkintavaltaa tai vahvistetaan poikkeuksia, joihin jäsenvaltiot voivat vedota. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi lisäksi, että riidanalaiset suuntaviivat sitovat ainoastaan komissiota. Näin tehdessään se ei ottanut huomioon sitä, että nämä suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C‑sarjassa, että ne on osoitettu suoraan jäsenvaltioille, että niissä ei jätetä jäsenvaltioille mitään harkintavaltaa eikä poikkeamismahdollisuuksia talouden alojen osalta, jotka ovat tukikelpoisia direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdan nojalla, ja että pakottavan sanamuotonsa vuoksi ne on tarkoitettu normatiiviseksi lainsäädännöksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on toiseksi nojautunut virheellisesti mahdollisuuteen, että jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle tukitoimenpiteet sellaisille yrityksille, jotka toimivat muilla kuin riidanalaisten suuntaviivojen liitteessä I luetelluilla toimialoilla, ja pyrkii osoittamaan, että nämä tukitoimenpiteet kuitenkin soveltuvat sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Valittajat huomauttavat tältä osin, että vaikka tämä mahdollisuus on tosin oikeudellisesti olemassa, tämä ei muuta sitä, että riidanalaisissa suuntaviivoissa suljetaan pois direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tukien myöntäminen talouden toimijoille, jotka toimivat aloilla, joita ei ole mainittu näiden suuntaviivojen liitteessä I. Tätä poissulkemista ei voida millään tavalla korvata yleisellä mahdollisuudella myöntää valtiontukea SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Arviot tällaisten tukien myöntämisestä olisivat nimittäin puhtaasti spekulatiivisia, kun taas tämän 10 a artiklan 6 kohdassa säädetään muodollisesti näistä tuista ja pyritään edistämään niitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on kolmanneksi nojautunut virheelliseen lähtökohtaan, jonka mukaan riidanalaiset suuntaviivat voivat koskea talouden toimijaa suoraan ainoastaan, jos komissio on tehnyt päätöksen asetuksen 2015/1589 nojalla. Valittajat jäisivät tällöin täysin vaille oikeussuojakeinoja. Koska jäsenvaltiot eivät ole velvollisia perustamaan tukijärjestelmää direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdan mukaisesti, olisi nimittäin mahdollista, etteivät ne tekisi mitään ilmoituksia ja ettei komissio siten tekisi mitään päätöksiä. Tällainen tilanne, jolle on ominaista se, että valittajat jäävät ilman tukea, on täysin sama kuin tilanne, jossa komissio tekee kielteisen päätöksen lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistuksen alan kattavan tukijärjestelmän osalta, joka on perustettu tämän 10 a artiklan 6 kohdan mukaisesti ja ilmoitettu komissiolle. Erona olisi kuitenkin se, että ensimmäisessä tilanteessa valittajilla ei ole käytettävissään mitään oikeussuojakeinoa, kun taas jälkimmäisessä tilanteessa niillä on tällaisia oikeussuojakeinoja, mikä ei ole hyväksyttävää, koska molemmissa tapauksissa valittajiin kohdistuu sama vaikutus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat vaativat toissijaisesti, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaiset määräykset, koska unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia kanteiden perusteltavuus ennen kuin se lausui niiden tutkittavaksi ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio kiistää nämä väitteet kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä ratkaisuehdotuksessa päättelyni rakenne on seuraavanlainen: esitettyäni joitakin alustavia huomautuksia tarkastelen ensinnäkin syitä, joiden vuoksi riidanalaisia suuntaviivoja ei voida mielestäni pitää kannekelpoisena toimena eivätkä ne voi sellaisenaan olla SEUT 263 artiklan mukaan kanteen kohteena. Katson toiseksi, että edellytyksen siitä, että riidanalaisten suuntaviivojen on koskettava valittajia suoraan, täyttymistä koskevaa tarkastelua ei voida tehokkaasti tehdä, kun kysymys on riidanalaisten suuntaviivojen kaltaisesta toimesta, mikä puoltaa tulkintaa, jonka mukaan nämä suuntaviivat eivät ole luonteeltaan kannekelpoisia. Selitän kolmanneksi, miksi tuomiossa Deutsche Post ja Saksa v. komissio (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) noudatettua päättelyä ei voida soveltaa riidanalaisiin suuntaviivoihin. Totean neljänneksi, että unionin yleisellä tuomioistuimella ei ollut mitään velvollisuutta tutkia kanteiden perusteltavuutta ennen kuin se lausui niiden tutkittavaksi ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan kaltainen ongelma, joka liittyy oikeushenkilöiden valtiontukilainsäädännön alalla nostamien kanteiden tutkittavaksi ottamiseen, on tähän saakka koskenut tietojeni mukaan ainoastaan kanteita, jotka on nostettu komission päätöksistä, jotka on tehty alustavan tutkinnan jälkeen (asetuksen 2015/1589 4 artikla) tai muodollisen tutkintamenettelyn päättämisestä (asetuksen 2015/1589 9 artikla) ja joissa määritetään, onko suunniteltua ja ilmoitettua tai ilman ilmoitusta myönnettyä tukitoimenpidettä pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena, ja tarvittaessa, soveltuuko tällainen toimenpide sisämarkkinoille yhden SEUT 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetun oikeuttamisperusteen nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin ei ole aiemmin tarkastellut käsiteltävällä valitusperusteella esitettyä oikeudellista kysymystä, joka koskee tarkemmin sanoen mahdollisuutta riitauttaa komission antamia suuntaviivoja, ja koska asiassa on lisäksi kyse oikeudesta saada asiansa käsitellyksi unionin tuomioistuimissa, se on epäilemättä hankala.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin lausuu tästä kysymyksestä kolmannen kerran valituksenalaisissa määräyksissä. Kahdessa edellisessä tapauksessa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>) tämä tuomioistuin on noudattanut samaa oikeudellista päättelyä kuin käsiteltävässä asiassa, minkä vuoksi on entistä tärkeämpää, että unionin tuomioistuin ottaa tulevassa tuomiossaan kantaa tällaisen päättelyn perusteltavuuteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistutettava merkityksellisestä asiayhteydestä. SEUT 108 artiklan 3 kohdassa otetaan käyttöön uusien tukisuunnitelmien (ja voimassa olevien tukien muutosten) ennakkovalvonta. Näin organisoidulla ehkäisevällä järjestelmällä pyritään siihen, että ainoastaan sisämarkkinoille soveltuvat toimenpiteet pannaan täytäntöön. Sen arvioiminen, soveltuvatko nämä toimenpiteet SEUT 107 artiklan 3 kohdan nojalla sisämarkkinoille, kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan, jonka käyttämistä unionin tuomioistuimet valvovat. Komissiolla on tämän osalta laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten arviointia, ja sillä on siten oikeus vahvistaa perusteet, joiden mukaisesti se haluaa arvioida jäsenvaltioiden suunnittelemien tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio on tältä osin hyödyntänyt laajasti hallintokäytännössään soft law ‑toimia, kuten suuntaviivoja, puitteita ja tiedonantoja, jäsentääkseen harkintavaltansa käyttöä. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) näillä toimilla nimittäin edistetään komission toiminnan avoimuuden, ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden takaamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisiin toimiin sisältyy horisontaalisia sääntöjä, jotka koskevat erityisiä tukiryhmiä (muun muassa alueelliset tuet, tutkimus‑ ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävät tuet ja tuet vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen sekä rakenneuudistukseen), sääntöjä, jotka koskevat erityisiä tukitoimenpiteitä (takauksia, verotusta ja lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia), alakohtaisia sääntöjä (muun muassa maatalouden, energian ja ympäristön sekä rahoituksen ja viestinnän alalla) ja sääntöjä, jotka koskevat talouden tukemista covid‑19‑pandemian ja Venäjän federaation Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Riidanalaisissa suuntaviivoissa on alakohtaisia sääntöjä, jotka koskevat päästökauppajärjestelmään liittyviä tukitoimenpiteitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiset suuntaviivat eivät ole kannekelpoinen toimi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten edellä on jo todettu, unionin yleinen tuomioistuin on tarkastellut riidanalaisissa määräyksissä ainoastaan sitä, koskivatko riidanalaiset suuntaviivat valittajia suoraan, määrittääkseen, oliko näillä valittajilla tarvittava asiavaltuus nostaa kanne kyseisestä toimesta. Käsiteltävässä asiassa valittajien ja komission välisessä kirjelmien vaihdossa käsiteltiin tätä oikeudellista kysymystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tulevassa tuomiossaan unionin tuomioistuimen pitäisi aluksi tarkistaa, voidaanko riidanalaisia suuntaviivoja pitää merkityksellisessä oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla toimena, joka voi SEUT 263 artiklan mukaan olla kanteen kohteena, eli kannekelpoisena toimena. On nimittäin muistettava, että näiden suuntaviivojen kannekelpoisuutta koskeva kysymys koskee unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetun kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamista ja kuuluu oikeusjärjestyksen perusteisiin, jotka unionin tuomioistuimen on tutkittava omasta aloitteestaan muutoksenhaun yhteydessä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kannekelpoisina toimina pidetään muodostaan riippumatta kaikkia unionin toimielinten antamia toimia, joilla pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, ja näitä vaikutuksia on arvioitava kyseisen toimen sisällön kaltaisten objektiivisten kriteerien perusteella ja ottamalla tarvittaessa huomioon toimen antamisen asiayhteys ja toimielimen toimivalta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun kantajana on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, kanne voidaan nostaa ainoastaan, jos kantajan etuihin voi kohdistua tällaisia sitovia oikeusvaikutuksia muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) Toisin sanoen tällaisessa tilanteessa ainoastaan toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia kantajan oikeudelliseen asemaan, ovat kannekelpoisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen perusteella riidanalaiset suuntaviivat eivät mielestäni voi olla valittajien SEUT 263 artiklan nojalla nostaman kumoamiskanteen kohteena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on täsmennettävä, että riidanalaisten suuntaviivojen liitteessä I olevan luettelon tyhjentävyydestä johtuvan normatiivisen intensiteetin perusteella ei voida päätellä, että niitä pidetään kannekelpoisena toimena. Jos riidanalaisilla suuntaviivoilla ei nimittäin voi olla sitovia oikeusvaikutuksia valittajien oikeudelliseen asemaan, kuten esitän tässä ratkaisuehdotuksessa, ei ole tarpeen, kuten edellä on jo selitetty, tarkastella tämän toimen sisältöä (tai sen toteuttamisolosuhteita).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistettava tältä osin aluksi, että unionin tuomioistuin on jo määritellyt valtiontukia koskevassa oikeuskäytännössään suuntaviivojen vaikutukset katsoessaan, että kun komissio antaa käytännesääntöjä ja ne julkaisemalla ilmoittaa, että niitä sovelletaan vastedes niissä tarkoitettuihin tilanteisiin, se rajoittaa oman harkintavaltansa käyttämistä eikä se lähtökohtaisesti voi poiketa näistä säännöistä uhalla, että sen mahdollisesti katsottaisiin loukanneen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tai luottamuksensuojan periaatteen kaltaisia yleisiä oikeusperiaatteita. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) Tämä vaikutus toisin sanoen merkitsee komissiota itseään koskevaa harkintavallan käytön rajoitusta. Tämä toimielin on näin ollen velvollinen hyväksymään suuntaviivojen säännösten mukaiset tukitoimenpiteet eikä se voi poiketa näistä suuntaviivoista esittämättä päteviä syitä niin sanotun noudata tai selitä ‑säännön (”comply or explain”) mukaisesti. Jos se ei toimi näin, komission itselleen asettamien sääntöjen noudattamatta jättäminen voi merkitä edellä mainittujen yleisten periaatteiden rikkomista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on seuraavaksi täsmentänyt tuomiossa Kotnik ym., (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>) että suuntaviivojen vaikutukset rajoittuvat siihen, että komissio rajoittaa itse harkintavaltansa käyttöä, ja hylännyt väitteen, jonka mukaan ne sitoisivat de facto jäsenvaltioita siksi, että olisi vähintäänkin epätodennäköistä, että jäsenvaltio ilmoittaisi tukitoimenpiteen, joka ei täytä suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä, ja ottaisi riskin komission mahdollisesta kielteisestä päätöksestä kyseisen tukitoimenpiteen täytäntöönpanon osalta. Unionin tuomioistuin on nimittäin todennut tältä osin, että jäsenvaltioilla säilyy mahdollisuus ilmoittaa komissiolle valtiontukisuunnitelmia, jotka eivät täytä suuntaviivoissa vahvistettuja arviointiperusteita, ja että komissio voi hyväksyä tällaisia suunnitelmia poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa soveltamalla suoraan SEUT 107 artiklan 3 kohtaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Suuntaviivojen oikeusvaikutukset eivät siten ole niille luontainen ominaisuus kahdessa edellisessä kohdassa tarkastellun oikeuskäytännön nojalla vaan nämä vaikutukset liittyvät niiden täytäntöönpanoon komission päätöksentekokäytännössä. Ainoastaan komission päätöksellä, joka koskee tukitoimenpiteen soveltumista sisämarkkinoille, voi toisin sanoen olla sitovia oikeusvaikutuksia kolmansille osapuolille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kilpailuoikeuden alan suuntaviivoja koskeva oikeuskäytäntö tukee mielestäni tätä tulkintaa. Vaikka onkin totta, että unionin tuomioistuin katsoi tuomiossa Dansk Rørindustri ym. v. komissio ja tuomiossa Ziegler v. komissio, että ”näin ollen ei voi olla poissuljettua, että tietyillä edellytyksillä ja niiden sisällön mukaisesti tällaisilla yleisesti sovellettavilla käytännesäännöillä voi olla oikeusvaikutuksia”, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) on kuitenkin niin, että näissä tapauksissa kantajat olivat riitauttaneet komission päätöksen lainmukaisuuden tuolloin tarkasteltujen suuntaviivojen säännösten nojalla. Unionin tuomioistuin lausui siten siitä, kuuluivatko nämä säännökset komission päätöksentekoa koskeviin oikeussääntöihin, joilla oli näin ollen tätä toimielintä koskevia oikeusvaikutuksia, koska se ei voinut poiketa näistä säännöksistä sillä uhalla, että sen mahdollisesti katsottaisiin loukanneen unionin oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten suuntaviivojen kannekelpoisuuden vahvistava tulkinta ei sitä vastoin olisi vakuuttava, koska se merkitsisi sitä, että kolmansiin voisi kohdistua sitovia oikeusvaikutuksia ennen kuin kyseinen jäsenvaltio ilmoittaa tukitoimenpiteen ja komissio tutkii sen hallinnollisessa menettelyssä. Mielestäni näyttää näin ollen siltä, että olisi vähintäänkin kyseenalaista, että tämä tulkinta soveltuisi yhteen valtiontukien valvontaa koskevien yleisten periaatteiden kanssa, ja tähän on kaksi pääasiallista syytä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkään tässä tulkinnassa ei oteta riittävästi huomioon ilmoitusten keskeistä asemaa valtiontukien valvonnassa. Tässä yhteydessä on huomautettava, että SEUT 108 artiklan 3 kohdassa asetettu ilmoitusvelvollisuus on yksi keskeisistä seikoista valvontajärjestelmässä, joka perussopimuksissa on otettu käyttöön tällä alalla. Kuten unionin tuomioistuin on jo täsmentänyt, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>) tämä ilmoitusvelvollisuus on olennainen, jotta komissio voi suorittaa täysimääräisesti sille SEUT 107 ja SEUT 108 artiklassa valtiontukien alalla annetun valvontatehtävän ja erityisesti arvioida sille tältä osin kuuluvaa yksinomaista toimivaltaa käyttämällä sitä, soveltuuko tukitoimenpide sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 3 kohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">En pidä vakuuttavana päättelyä, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tukiohjelmat ainoastaan sellaisten yritysten hyväksi, jotka toimivat – toisin kuin valittajat – liitteessä I tosiasiallisesti luetelluilla toimialoilla siltä osin kuin yhtäältä näitä valtioita kehotetaan direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdassa ottamaan käyttöön taloudellisia toimenpiteitä sellaisten toimialojen hyväksi, jotka ovat alttiita todelliselle hiilivuodon riskille välillisten kustannusten vuoksi (”olisi otettava”), ja toisaalta liitteessä I on näiden toimialojen tyhjentävä luettelo, johon ei sisälly alaa, jolla valittajat toimivat. Katson nimittäin, että unionin tuomioistuin on äskettäin implisiittisesti hylännyt väitteen, joka esitettiin julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa ja jonka mukaan soft law ‑toimen kannekelpoisuus riippuisi ainoastaan siitä, voidaanko tällä toimella muuttaa adressaattien käyttäytymistä, ilman että on tarpeen, että tällä toimella on näitä adressaatteja koskevia muodollisesti sitovia vaikutuksia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi tämä tulkinta johtaisi mielestäni ennen kaikkea siihen, että periaate, jonka mukaan suuntaviivat eivät voi vaikuttaa primaarioikeuden ulottuvuuteen, menettäisi sisältönsä. On nimittäin kiistatonta, että komission valtiotukien alalla antamat puitteet ja tiedonannot (sekä suuntaviivat) sitovat sitä vain siinä määrin kuin näillä toimilla ei poiketa perussopimuksen määräysten moitteettomasta soveltamisesta eikä näitä puitteita ja tiedonantoja voida tulkita tavalla, jolla supistettaisiin SEUT 107 ja 108 artiklan ulottuvuutta tai joka olisi ristiriidassa niillä tavoiteltujen päämäärien kanssa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä, että SEUT 107 artiklan ulottuvuus määritetään asianmukaisesti yksittäistapauksessa, ei voida kuitenkaan taata, jos komissio ei ole tehnyt hallinnollisen menettelyn (tai sen vaiheen) päättämistä koskevaa päätöstä, jossa tämä toimielin on ratkaissut kysymyksen siitä, onko tosiasiallinen ja taloudellinen tilanne tämän päätöksen tekohetkellä sellainen, että sen on poikettava suuntaviivojen säännöksistä SEUT 107 ja 108 artiklan noudattamiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin katsoo, että riidanalaisia suuntaviivoja ei voida pitää kannekelpoisena toimena eivätkä ne voi sellaisenaan olla SEUT 263 artiklan mukaan kanteen kohteena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen edellytyksen, että riidanalaisten suuntaviivojen on koskettava valittajia suoraan, täyttymistä koskevassa tarkastelussa ilmenee, että nämä suuntaviivat eivät ole kannekelpoinen toimi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun SEUT 263 artiklan neljännen kohdan vaatimusta siitä, että ”[toimi] koskee [luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä] suoraan”, arvioidaan yksityiskohtaisesti, tästä seuraa mielestäni – tarkasteltaessa tämän edellytyksen täyttymistä riidanalaisten suuntaviivojen osalta –, että kyseisen toimen kannekelpoisuutta koskeva lähtökohta on virheellinen, mikä tukee tämän ratkaisuehdotuksen edellisessä kohdassa ehdotettua tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On riidatonta, että edellytys siitä, että toimen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, vaatii kahden kumulatiivisen kriteerin täyttymistä (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>) eli ensinnäkin riidanalaisella toimenpiteellä on oltava välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan ja toiseksi se ei saa jättää niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen täytäntöönpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin täytäntöönpano on luonteeltaan puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kriteeri edellyttää sen määrittämistä, onko komission riidanalaisissa suuntaviivoissa esittämällä sitoumuksella, jonka mukaan direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja tukia pidetään sisämarkkinoille soveltuvina, jos ne myönnetään näiden suuntaviivojen liitteessä I tyhjentävästi luetelluille toimialoille, välittömiä vaikutuksia valittajien oikeusasemaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisten määräysten 38–42 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi aluksi lähinnä, että se, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus ilmoittaa komissiolle tukitoimenpide, joka ei täytä riidanalaisissa suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä, on esteenä tämän välittömän vaikutuksen tunnustamiselle. Käsiteltävässä asiassa se, että näiden suuntaviivojen liitteessä I on tyhjentävä luettelo niistä toimialoista, jotka voivat saada tukea, ei voi unionin yleisen tuomioistuimen mukaan sulkea ”oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna” pois mahdollisuutta, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tukitoimenpiteen sellaisten yritysten hyväksi, jotka toimivat muilla kuin tässä liitteessä luetelluilla toimialoilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin on seuraavaksi korostanut lähinnä, että se, ettei jäsenvaltio mahdollisesti ole valmis ottamaan riskiä siitä, että se ilmoittaa komissiolle tukitoimenpiteitä, jotka eivät ole riidanalaisten suuntaviivojen mukaisia, ei ole merkityksellistä käsiteltävässä asiassa, koska ratkaisevaa on se, että ”oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna” jäsenvaltio voisi osoittaa, että tuki, joka on myönnetty yritykselle, joka toimii muulla kuin tässä liitteessä luetellulla toimialalla, on SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen, vaikka se ei täyttäisi näissä suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä. Vaikka onkin hyvin todennäköistä, että komissio tekisi riidanalaisten suuntaviivojen soveltamisen nojalla päätöksen, jossa todetaan, että tuki ei sovellu sisämarkkinoille, ”vain tästä päätöksestä voi aiheutua suoria oikeusvaikutuksia yrityksille, joiden olisi pitänyt voida saada tukea”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen päättely olisi mielestäni perusteltu, jos se olisi esitetty tarkasteltaessa kysymystä siitä, voidaanko näitä suuntaviivoja pitää kannekelpoisena toimena. Tämä päättely nimittäin perustuu tosiasiassa siihen, ettei jäsenvaltioihin kohdistu sitovia oikeusvaikutuksia, mikä johtaa päätelmään, kuten edellä on selitetty, ettei riidanalaisista suuntaviivoista aiheudu tällaisia vaikutuksia valittajille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On huomattava tältä osin, että unionin yleisen tuomioistuimen perustelujen ytimessä – valituksenalaisten määräysten 41 kohdassa – ainoastaan sovelletaan julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotuksen Kotnik (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) 43–44 kohdasta lainattua oikeudellista päättelyä. Kuten edellä on esitetty, tässä asiassa oli kyse muun muassa siitä, voitiinko valtiontukien alalla käyttöön otetuilla suuntaviivoilla katsoa olevan sitovia oikeusvaikutuksia suhteessa jäsenvaltioihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen toteamuksen, jonka mukaan siihen, koskevatko riidanalaiset suuntaviivat valittajia suoraan, ei vaikuta se, ettei jäsenvaltio aina ole valmis ottamaan sitä riskiä, että se ilmoittaisi komissiolle tukitoimista, jotka eivät ole täysin suuntaviivojen säännösten mukaisia, tueksi esitetään näin ollen seuraava perustelu: ”nämä ovat tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä näkökohtia, jotka voivat olla merkityksellisiä jäsenvaltion poliittisten päätösten tekemisen kannalta mutta jotka eivät voi vaikuttaa unionin toimen luonteeseen ja vaikutuksiin, sellaisina kuin ne johtuvat perussopimusten määräyksistä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) Tämä perustelu, jolla toistetaan lähes sanatarkasti julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotusta, osoittaa mielestäni erityisen selvästi sen, että unionin yleisen tuomioistuimen päättely, sellaisena kuin se esitetään valituksenalaisten määräysten 38–42 kohdassa, ei koske edellytyksen, jonka mukaan toimen on koskettava valittajia suoraan, täyttymisen tutkimisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin on kyse toisesta kriteeristä, joka on asetettu sille, koskeeko toimi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, kaikki tämän kriteerin soveltamista käsiteltävässä asiassa koskevat yritykset näyttäisivät mielestäni väistämättä epäonnistuvan. Unionin tuomioistuin on nimittäin esittänyt tämän kriteerin sulkeakseen pois mahdollisuuden, että toimi koskee luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, kun tämä johtuu siitä, että se, jolle kyseinen toimi on osoitettu ja jonka tehtävänä on sen täytäntöönpano – ja joka on poikkeuksetta unionin toinen toimielin tai kansallinen viranomainen –, on käyttänyt harkintavaltaansa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valtiontukien alalla ”[ne], joille [kyseinen toimi] on osoitettu,” ovat yleensä jäsenvaltioita ja sovellettava hallinnollinen menettely muodostuu pääasiallisesti komission ja kyseisen jäsenvaltion välisestä vuoropuhelusta. Mielestäni näyttää kuitenkin siltä, että jäsenvaltioiden ei voida katsoa olevan ”nii[tä], joille [suuntaviivat] on osoitettu ja joiden tehtävänä on [niiden] täytäntöönpano”. Tuomiosta Kotnik seuraa sitä vastoin, että ainoastaan komission tehtävänä on antamiensa suuntaviivojen täytäntöönpano.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä toteamus mielestäni ilmentää sitä, että tarkasteltua kriteeriä – jolla pyritään määrittämään se, vaikuttaako mahdollisesti unionin oikeudellisen toimen ja siitä kantajaan kohdistuvien vaikutusten välillä sen, jolle päätös on osoitettu, itsenäinen tahto (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>) – ei voida tehokkaasti soveltaa riidanalaisten suuntaviivojen kaltaiseen soft law ‑toimeen, jolla on vain toimen toteuttaneen toimielimen omaa toimintaa rajoittava vaikutus. Tällaisessa tilanteessa ei näet ole hyödyllistä tarkastella, onko kyse tällaisesta itsenäisestä tahdosta, jos riidanalaisten suuntaviivojen vaikutukset rajoittuvat koskemaan komission oikeudellista asemaa, koska ainoastaan komission päätöksellä, joka koskee direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/410, 10 a artiklan 6 kohdan nojalla toteutetun tukitoimenpiteen soveltumista sisämarkkinoille, voi olla sitovia oikeusvaikutuksia valittajille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kattavuuden vuoksi on lisättävä, että koska tarkastelua, joka koskee sitä, koskevatko riidanalaiset suuntaviivat valittajia suoraan, ei voida soveltaa, tästä seuraa loogisesti, että unionin tuomioistuimen tuomiossa Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) esittämä ratkaisu ei ole merkityksellinen käsiteltävässä asiassa. Tämä ratkaisu on lisäksi täysin tässä ratkaisuehdotuksessa esittämäni tulkinnan mukainen siltä osin kuin kyse on siitä, että riidanalaisilla suuntaviivoilla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia kolmansille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossa Montessori unionin tuomioistuin on lähinnä tulkinnut edellytystä, jonka mukaan toimen on koskettava yksityistä suoraan, niin, että yritys, joka on tehnyt komissiolle kantelun, voi saada asiansa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tämä valvoo kyseisessä kantelussa tarkoitetusta kansallisesta toimenpiteestä tehdyn komission päätöksen laillisuutta, kunhan tämä yritys esittää unionin yleisessä tuomioistuimessa asianmukaisesti, että se saattaa kärsiä tämän päätöksen vuoksi epäedullisesta kilpailusta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>) Mielestäni jokaisen talouden toimijan oikeus, johon tämä tulkinta nojautuu, olla kärsimättä vääristyneestä kilpailusta kansallisen toimenpiteen vuoksi ei voi olla perusteena tämän kriteerin ulottamiselle koskemaan käsiteltävänä olevan kaltaista tilannetta, jossa ei ole kysymys komission päätöksestä vaan sen antamista suuntaviivoista, joilla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia valittajina oleville yrityksille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomion Deutsche Post mukaista päättelyä ei voida soveltaa, jos on kyse soft law ‑toimesta, joka koskee vain toimen antaneen toimielimen toimivallan rajoittamista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä vaiheessa on tarpeen täsmentää, että unionin tuomioistuimen päättelyä tuomiossa Deutsche Post ei voida soveltaa käsiteltävässä asiassa. Tässä tuomioissa unionin tuomioistuin huomautti aluksi, että oikeuskäytäntöä, jonka mukaan toimi on kannekelpoinen ainoastaan, jos sillä on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, on kehitetty luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden unionin tuomioistuimissa sellaisista toimista nostamien kanteiden yhteydessä, jotka on osoitettu näille. Se katsoi lisäksi ja ennen kaikkea, että kun luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö nostaa kumoamiskanteen toimesta, jota ei ole osoitettu sille, edellä mainittu vaatimus menee ainakin osittain päällekkäin SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa asetettujen vaatimusten kanssa (toimen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan ja erikseen tai ainoastaan suoraan, jos on kyse sääntelytoimesta). (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä päättelyä ei mielestäni ole perusteltua soveltaa suuntaviivojen kaltaiseen soft law ‑toimeen, joiden ainoana vaikutuksena on antajansa harkintavallan rajoittaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimi, jonka kannekelpoisuutta käsiteltiin tuomioon Deutsche Post johtaneessa asiassa, oli valtiontukimenettelyä koskevan aiemman asetuksen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>) 10 artiklan 3 kohdassa (nykyään asetuksen 2015/1589 12 artiklan 3 kohta) tarkoitetun kaltainen komission päätös, jolla jäsenvaltio velvoitettiin antamaan tiedot väitetysti sääntöjenvastaisesta tuesta. Kysymys ei siten ollut soft law ‑toimesta, jolla rajoitetaan sen antaneen toimielimen harkintavaltaa, vaan hallintomenettelyyn liittyvän tarkoituksen toteuttamiseksi annetusta toimesta, jolla oli antajastaan (komissio) selvästi erillinen adressaatti (jokin jäsenvaltio), ja unionin tuomioistuinta pyydettiin erityisesti ratkaisemaan kysymys siitä, oliko Deutsche Postin – joka oli toimenpiteen, jota välipäätöksessä tarkoitetut tiedot koskivat, edunsaajana – tästä toimesta nostama kanne otettava tutkittavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On huomattava myös, että unionin tuomioistuin ei ole tähän mennessä koskaan toistanut tätä tuomiota valtiontukien alalla ja että se on toistanut sen ainoastaan yhden kerran asiassa, joka koski unionin oikeuden toista alaa, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>) jonka osalta pätevät samat toteamukset, jotka on esitetty edellisessä kohdassa. Siinä oli nimittäin kysymys sellaisen kanteen tutkittavaksi ottamisesta, joka koski kriisinratkaisuneuvoston kirjettä, jossa esitettiin syyt, joiden vuoksi tämä elin ei toteuttanut Banco Popular Español SA:n jälkikäteistä lopullista arvostusta tätä pankkia koskevan kriisinratkaisumääräyksen antamisen johdosta, ja valittajat olivat sijoitusrahastojen hoitajia, joilla oli tämän pankin erityyppisiä pääomainstrumentteja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson näin ollen, että ehdotettua tulkintaa, jonka mukaan riidanalaisilla suuntaviivoilla ei voi olla sitovia oikeusvaikutuksia valittajille eikä niitä näin ollen voida pitää toimena, joka voi SEUT 263 artiklan mukaan olla kanteen kohteena, ei voida asettaa kyseenalaiseksi vetoamalla unionin tuomioistuimen tuomiossa Deutsche Post noudattaman päättelyn soveltamiseen käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Loppuhuomautukset: oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeus saada asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Esitän lopuksi kaksi huomautusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi olen tietoinen siitä, että jos riidanalaisia suuntaviivoja ei pidetä kannekelpoisina, käsiteltävän asian valittajat eivät voi kansallisten täytäntöönpanotoimien puuttumisen vuoksi kääntyä myöskään kansallisen tuomioistuimen puoleen riitauttaakseen riidanalaisten suuntaviivojen liitteen I lainmukaisuuden. On tältä osin riittävää muistuttaa, että vaikka sitovia oikeusvaikutuksia koskevaa edellytystä on tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden valossa, sellaisena kuin se taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan ensimmäisessä kohdassa, unionin tuomioistuin on jo todennut, että tämän oikeuden tarkoituksena ei ole muuttaa perussopimusten mukaista tuomioistuinvalvonnan järjestelmää eikä varsinkaan sääntöjä, jotka koskevat unionin tuomioistuimissa suoraan nostettujen kanteiden tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Kannekelpoisen toimen käsitteen tulkinta perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa ei nimittäin voi johtaa kyseisen edellytyksen sivuuttamiseen ilman, että ylitettäisiin unionin tuomioistuimille EUT‑sopimuksella myönnetty toimivalta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka olen tietoinen uskomuksista, jotka liittyvät tarpeeseen laajentaa yksityisten oikeutta saada asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi, pohdin myös sitä, olisiko pääsääntöisesti toivottavaa, että unionin tuomioistuin katsoisi, että riidanalaisten suuntaviivojen kaltainen soft law ‑toimi on kannekelpoinen toimi ja että millä tahansa kilpailijalla, joka voi osoittaa täyttävänsä tuomiossa Montessori vahvistetun kaltaisen edellytyksen siitä, että toimi koskee sitä suoraan, olisi siten oikeus nostaa siitä kanne, jos tämä toimi on SEUT 263 artiklan 4 kohdan lopussa tarkoitettu sääntelytoimi. Huomautan tältä osin, että koska nämä soft law ‑toimet voidaan toteuttaa nopeasti ja sopeuttaa muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen, näitä toimia on käytetty esimerkiksi asetettaessa rajoja jäsenvaltioiden toimille äskettäisissä kriisitilanteissa, jotka ovat johtuneet pankkijärjestelmän romahtamisesta, covid‑19‑pandemiasta ja sodan syttymisestä Ukrainassa. Voidaanko tällaisissa tilanteissa vaatia, että komissio toteuttaa toimia, joilla se pyrkii edistämään harkintavaltansa käytön ennakoitavuutta ja avoimuutta, tietäen, että tiettyjen säännösten lainmukaisuus voidaan suoraan riitauttaa unionin yleisessä tuomioistuimessa? Voisiko näiden oikeussuojakeinojen lisääntyminen, joka olisi mielestäni tällöin helposti ennakoitavissa, vaarantaa tämän toimielimen toiminnan selkeyttämiseen tähtäävät toimet? Eikö sitä, että komissio itse tarkastelee uudelleen näiden toimien ongelmallisia säännöksiä, olisi pidettävä tyydyttävänä kyseisten talouden toimijoiden kannalta?</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toissijaisesti: unionin yleisellä tuomioistuimella ei ollut velvollisuutta tutkia kanteiden perusteltavuutta ennen kuin se lausui niiden tutkittavaksi ottamisesta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajat vaativat toissijaisesti, kuten edellä on esitetty, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaiset määräykset sillä perusteella, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia kanteiden perusteltavuus ennen kuin se lausui niiden tutkittavaksi ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ne muistuttavat tältä osin, että unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 7 kohdan mukaan tämä tuomioistuin lykkää oikeudenkäyntiväitteet tai oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät muut seikat ratkaistavaksi pääasian yhteydessä, ”jos se on erityisestä syystä aiheellista”. Hyvän oikeudenkäytön edistämiseksi unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt katsoa, että käsiteltävässä asiassa oli kyse tällaisista seikoista, koska arvioinnit, joita unionin yleisen tuomioistuimen oli tehtävä määrittääkseen, koskivatko riidanalaiset suuntaviivat valittajia suoraan, ja jotka liittyivät näiden suuntaviivojen luonteeseen, sisältöön ja asiayhteyteen, sekä arvioinnit, jotka unionin yleisen tuomioistuimen oli tehtävä lausuakseen ensimmäisen kanneperusteen perusteltavuudesta, olivat osittain päällekkäisiä. Tämä ensimmäinen kanneperuste koski sitä, oliko komissio toimivaltainen asettamaan jäsenvaltioille itsenäisiä oikeudellisia velvollisuuksia ja näin ollen siirtämään toimivaltaa, joka valittajien mukaan kuului oikeudellisesti näille jäsenvaltioille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklassa jätetään mielestäni tämän tuomioistuimen yksinomaiseen harkintavaltaan päättää siitä, ratkaiseeko se kanteen tutkittavaksi ottamisen mahdollisimman nopeasti vai lykkääkö se tämän kysymyksen ratkaistavaksi pääasian yhteydessä erityisten syiden vuoksi. Tästä seuraa, että päättäessään lausua ainoastaan oikeudenkäyntiväitteestä unionin yleinen tuomioistuin ei toimi moititulla tavalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>) Joka tapauksessa käsiteltävässä asiassa ei ollut kysymys tällaisista erityisistä syistä, koska – sikäli kuin arvioinnit, jotka oli tehtävä sen määrittämiseksi, koskivatko riidanalaiset suuntaviivat kantajia suoraan, ja arvioinnit, jotka olivat tarpeen ensimmäisen kanneperusteen perusteltavuudesta lausumiseksi, ovat osittain päällekkäisiä – hyvän oikeudenkäytön edistäminen ei velvoittanut unionin yleistä tuomioistuinta lykkäämään kantajien kanteen tutkittavaksi ottamista koskevaa päätöstään myöhäisempään ajankohtaan. Tämä periaate sitä vastoin velvoitti tätä tuomioistuinta ratkaisemaan asian työjärjestyksensä 130 artiklan 7 kohdan mukaisesti mahdollisimman nopeasti. Käsiteltävä valitusperuste on näin ollen perusteeton.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella katson, että jättäessään tutkimatta kanteet, joilla vaadittiin riidanalaisten suuntaviivojen osittaista kumoamista, sillä perusteella, että riidanalaiset suuntaviivat eivät koskeneet valittajia suoraan, unionin yleinen tuomioistuin on implisiittisesti mutta väistämättä katsonut, että nämä suuntaviivat ovat kannekelpoisia, ja näin ollen tehnyt oikeudellisen virheen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen tekemä oikeudellinen virhe ei kuitenkaan voi mielestäni johtaa riidanalaisten määräysten kumoamiseen, koska näiden määräysten määräysosat, joissa jätetään riidanalaisia suuntaviivoja koskevat kanteet tutkimatta, ovat yhä perusteltuja oikeudellinen perusteen nojalla, joka koskee näiden suuntaviivojen kannekelvottomuutta. Unionin tuomioistuimen olisi siten korvattava unionin yleisen tuomioistuimen virheellinen perustelu tällä perustelulla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin hylkää valitusten toisen valitusperusteen ja, mikäli ensimmäinen valitusperuste hylätään myös, valitukset kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>)  EUVL 2020, C 317, s. 5.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>)  Tuomio 13.10.2011 (C‑463/10 P ja C‑475/10 P, EU:C:2011:656; jäljempänä tuomio Deutsche Post).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>)  Määräys 23.11.2015, Milchindustrie‑Verband ja Deutscher Raiffeisenverband v. komissio (T‑670/14, EU:T:2015:906) ja määräys 23.11.2015, EREF v. komissio (T‑694/14, ei julkaistu, EU:T:2015:915), joista ei ole valitettu. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>)  Tuomio 12.3.2020, komissio v. Italia (Sardinian hotellialalle myönnetyt sääntöjenvastaiset tuet) (C‑576/18, ei julkaistu, EU:C:2020:202, 136 kohta oikeuskäytäntöviitauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>)  Määräys 16.5.2013, Internationaler Hilfsfonds v. komissio (C‑208/11 P‑DEP, ei julkaistu, EU:C:2013:304, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>)  Tuomio 25.2.2021, VodafoneZiggo Group v. komissio (C‑689/19 P, EU:C:2021:142, 46 ja 47 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>)  Tuomio 22.9.2022, IMG v. komissio (C‑619/20 P ja C‑620/20 P, EU:C:2022:722, 98 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>)  Ks. mm. tuomio 11.9.2008, Saksa ym. v. Kronofrance (C‑75/05 P ja C‑80/05 P, EU:C:2008:482, 60 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>)  Tuomio 19.7.2016 (C‑526/14, EU:C:2016:570; jäljempänä tuomio Kotnik).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>)  Tuomio Kotnik, 43 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>)  Tuomio 28.6.2005, Dansk Rørindustri ym. v. komissio (C‑189/02 P, C‑202/02 P, C‑205/02 P‐C‑208/02 P ja C‑213/02 P, EU:C:2005:408, 209 kohta) ja tuomio 11.7.2013, Ziegler v. komissio (C‑439/11 P, EU:C:2013:513, 60 kohta) (kursivointi tässä).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>)  Ks. Tridimas, T., ”Indeterminacy and Legal Uncertainty in EU Law”, teoksessa Mendes, J. (toim.), EU executive discretion and the limits of law, Oxford University Press, 2019, s. 59, jonka mukaan ”the self‑binding effect of guidelines does not mean that such instruments acquire the status of rule of law: instead, they are rules of practice from which the Commission may not depart without giving good reasons” (suuntaviivojen “sitova” vaikutus ei merkitse sitä, että tämä toimi saa oikeussäännön aseman: kyse on sitä vastoin käytännön säännöistä, joista komissio ei voi poiketa ilmoittamatta päteviä syitä (vapaa käännös)). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>)  Tuomio 4.3.2021, komissio v. Fútbol Club Barcelona (C‑362/19 P, EU:C:2021:169, 90 ja 91 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>)  Ks. tuomio 20.2.2018, Belgia v. komissio (C‑16/16 P, EU:C:2018:79, 31 kohta) ja julkisasiamies Bobekin tässä asiassa esittämä ratkaisuehdotus (C‑16/16 P, EU:C:2017:959, 109–113 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>)  Tuomio 11.9.2008, Saksa ym. v. Kronofrance (C‑75/05 P ja C‑80/05 P, EU:C:2008:482, 65 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>)  Ks. Bacon, K., European Union Law of State Aid, Oxford University Press, Oxford, 2017, s. 104, jossa viitataan tältä osin suuntaviivojen, puitteiden ja tiedonantojen ”alisteiseen asemaan”. Ks. myös tuomio 19.12.2012, Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Leipzig‑Halle v. komissio (C‑288/11 P, EU:C:2012:821, 38 ja 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>)  Tuomio 12.7.2022, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto (C‑348/20 P, EU:C:2022:548, 74 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>)  Tuomio 30.6.2022, Danske Slagtermestre v. komissio (C‑99/21 P, EU:C:2022:510, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>)  Riidanalaisten määräysten 38–42 kohta (kursivointi tässä).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>)  Julkisasiamies Wahlin ratkaisuehdotus Kotnik ym. (C‑526/14, EU:C:2016:102).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>)  Kursivointi tässä. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>)  Lainaan julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotuksessaan komissio v. Ente per le Ville Vesuviane ja Ente per le Ville Vesuviane v. komissio (C‑445/07 P ja C‑455/07 P, EU:C:2009:84, 54 kohta) tämän toisen kriteerin kuvaamiseksi käyttämää sanamuotoa. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>)  Tuomio 6.11.2018 (C‑622/16 P‐C‑624/16 P, EU:C:2018:873; jäljempänä tuomio Montessori).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>)  Tuomio Montessori, 43–47 kohta. Ks. myös tuomio 30.6.2022, Danske Slagtermestre v. komissio (C‑99/21 P, EU:C:2022:510, 47–49 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>)  Tuomio Deutsche Post, 38 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>)  Tuomio 21.12.2021, Algebris (UK) ja Anchorage Capital Group v. SRB (C‑934/19 P, EU:C:2021:1042, 87 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>)  Ks. vastaavasti tuomio 9.7.2020, Tšekki v. komissio (C‑575/18 P, EU:C:2020:530, 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>)  Ks. mm. määräys 8.12.2006, Polyelectrolyte Producers Group v. komissio ja neuvosto (C‑368/05 P, ei julkaistu, EU:C:2006:771, 46 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>)  On muistettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka unionin yleisen tuomioistuimen esittämät perustelut olisivat unionin oikeuden vastaisia, tällainen oikeudenvastaisuus ei voi johtaa tuomion kumoamiseen vaan perustelut on korvattava uusilla perusteluilla, jos tuomiolauselman tueksi on sellaisia muita perusteluja, että siitä ilmenevä lopputulos on perusteltu. Ks. vastaavasti tuomio 11.11.2021, Autostrada Wielkopolska v. komissio ja Puola (C‑933/19 P, EU:C:2021:905, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös määräys 15.2.2012, Internationaler Hilfsfonds v. komissio (C‑208/11 P, ei julkaistu, EU:C:2012:76, 33–35 kohta).</p>
</body>
</html>
