(1)

Komissio vastaanotti 4 päivänä tammikuuta 2010 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan melamiinin tuontia ja jonka olivat tehneet Borealis Agrolinz Melamine GmbH, DSM Melamine B.V. ja Zakłady Azotowe Puławy, jäljempänä ’valituksen tekijät’. Niiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia melamiinin kokonaistuotannosta unionissa.

(2)

Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä helmikuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevan melamiinin tuonnissa unioniin.

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijöille ja niille vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia on Kiinassa ilmeisesti runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välinen aika).

(6)

Seitsemän Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää vastasi otantaa koskevaan kyselyyn. Kaksi yritystä kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä tutkimuksen alkuvaiheissa. Otantaa ei siksi enää tarvittu, ja kaikille osapuolille ilmoitettiin, että otosta ei valittaisi.

(7)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet tällaisten pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan viranomaisille ja muille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Kolme kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja yksi yksittäinen yritys pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä. Yksi muu ryhmä pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(8)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Kyselyyn vastasi viisi vientiä harjoittavaa tuottajaa ja niihin etuyhteydessä olevaa yritystä Kiinasta, yksi tuottaja Amerikan yhdysvalloista, jota oli menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettu vertailumaaksi, ja yksi tuottaja toisesta mahdollisesta vertailumaasta eli Indonesiasta. Myös kolme unionin tuottajaa ja seitsemän käyttäjää vastasi kyselyyn. Yksikään tuoja ei toimittanut tietoja tai ilmoittautunut komissiolle tutkimuksen aikana.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Pelkästään yksilöllistä kohtelua pyytäneelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ehkä myönnettäisi markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata Indonesiaa koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva melamiini, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2933 61 00 .

(13)

Melamiini on valkoista kiteistä jauhetta, joka valmistetaan ureasta. Sitä käytetään pääasiassa laminaateissa, muovausmassoissa, puupaneeleissa ja päällystysmassoissa.

(14)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä melamiinilla, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä melamiinilla ja Kiinasta unioniin tuodulla melamiinilla sekä vertailumaana toimineessa Indonesiassa tuotetulla ja myydyllä melamiinilla on pohjimmiltaan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset.

(15)

Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(16)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(17)

Kolme kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ja yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysivät markkinatalouskohtelua ja palauttivat markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet määräajassa.

(18)

Komissio hankki kaikista näistä tutkimuksessa yhteistyössä toimineista kiinalaisista yrityksistä kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti markkinatalouskohtelupyynnöissä toimitetut tiedot kyseisten yritysten tiloissa.

(19)

Kaikkien tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja tuottajien ryhmien osalta todettiin, etteivät ne täyttäneet markkinatalouskohtelun myöntämiselle asetettuja vaatimuksia. Kaikille melamiinin tuotantoon tai kaupalliseen hyödyntämiseen osallistuville Kiinassa toimiville yrityksille tarjottiin mahdollisuutta pyytää markkinatalouskohtelua. Jos yhdeltä tiettyyn ryhmään kuuluvalta yritykseltä evätään markkinatalouskohtelu, tätä kohtelua ei voida myöntää myöskään kyseiselle ryhmälle kokonaisuudessaan.

(20)

Niiltä yrityksiltä, jotka tuottavat melamiinin valmistuksessa tarvitsemansa urean maakaasusta, evättiin markkinatalouskohtelu sillä perusteella, että huomattavimman tuotantopanoksen eli maakaasun kustannukset eivät heijastaneet merkittävässä määrin markkina-arvoa, kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa edellytetään. Markkinatalouskohtelua koskevassa tutkimuksessa todettiin, että tämä johtui valtion puuttumisesta maakaasumarkkinoiden toimintaan Kiinassa.

(21)

Kiinan maakaasumarkkinoita hallitsee kolme valtion omistamaa yritystä. Melamiinia itse tuottamastaan ureasta valmistavat yritykset voivat hankkia urean tuotannossa tarvitsemansa kaasun alhaiseen valtion määräämään hintaan. Kiinan maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle tärkeää ureaa, joka on lannoite, tuottava yritys maksaa tarvitsemastaan kaasusta huomattavasti vähemmän kuin kaasua muuhun teolliseen käyttöön tarvitsevat yritykset. Tämän kaksoishinnoittelukäytännön lisäksi valtion asioihin puuttuminen vääristää teolliseen käyttöön tarkoitetun maakaasun hintaa muutoinkin, ja kyseinen hinta on huomattavasti alempi kuin kaasun maailmanmarkkinahinta.

(22)

Alhaisen kaasunhinnan ansiosta melamiinin tuottajat voivat tuottaa melamiinia poikkeuksellisen halvalla, koska ne pääsevät hyötymään maakaasun vääristyneestä alhaisesta hinnasta. Koska maakaasu muodostaa pääosan (noin 80 prosenttia) urean kustannuksista ja koska urean osuus melamiinin tuotantokustannuksista on puolestaan 50–60 prosenttia, vaatimuksen 1 ei voida katsoa täyttyvän niiden kiinalaisten yritysten tapauksessa, jotka tuottavat ureaa maakaasusta.

(23)

Eräät yritykset eivät tuota ureaa itse vaan ostavat sitä etuyhteydettömiltä tavarantoimittajilta. Urean markkinat ovat kuitenkin myös itsessään vääristyneet, koska valtio puuttuu niiden toimintaan kolmella merkittävällä tavalla. Urealle on ensinnäkin määrätty tiukat tuontikiintiöt, ja siihen sovellettiin 110 prosentin vientiveroa sesonkiaikaan ja 10 prosentin vientiveroa sesongin ulkopuolella tutkimusajanjakson aikana. Toiseksi urean kotimarkkinamyyntiin ei ole Kiinassa sovellettu arvonlisäveroa 1 päivästä heinäkuuta 2005 lähtien. Kolmanneksi Kiinan viranomaiset osallistuvat urean markkinoille suoraan vuodesta 2004 käytössä olleen valtion lannoitejärjestelmän kautta. Tässä järjestelmässä valtio ostaa ureaa suoraan tuottajilta varmuusvarastoa varten ja voi myös päästää sitä jossain määrin markkinoille kotimarkkinoiden tarpeisiin. Urean tuottajat saavat myös sähkön, rautatiekuljetukset ja, kuten edellä mainittiin, maakaasun edulliseen hintaan.

(24)

Vientiä koskevat rajoitukset yhdessä kotimarkkinamyyntiin liittyvien etujen kanssa ovat johtaneet urean vientimäärien vähenemiseen ja toimitusten suuntautumiseen kotimarkkinoille, mikä on luonut painetta hintojen alentamiseen kotimarkkinoilla. Kotimarkkinoiden alhainen hinta on suoraa seurausta valtion puuttumisesta Kiinan ureamarkkinoiden toimintaan. Näin ollen vaatimuksen 1 ei voida katsoa täyttyvän niiden kiinalaisten yritysten tapauksessa, jotka eivät tuota ureaa vaan ostavat sitä kolmansilta osapuolilta.

(25)

Sen lisäksi, mitä edellä todetaan markkinoiden yleisestä tilanteesta, yksi yritysryhmä ei täyttänyt vaatimusta 1, koska sen hallintayhtiö on kokonaan valtion omistuksessa ja ryhmän yksittäiset yritykset pääosin valtion omistuksessa. Valtio puuttuu näin ollen merkittävästi ryhmän keskeisiin liiketoimintapäätöksiin.

(26)

Kaksi yritystä ei täyttänyt myöskään vaatimuksia 2 ja 3. Toinen niistä ei pystynyt esittämään kattavaa kirjanpitoa ja sai julkiselta elimeltä käyttöönsä toimistotilaa korvauksetta. Toinen yritys ei puolestaan laatinut kirjanpitoaan kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti eikä pystynyt osoittamaan, että se osti erään valtion omistuksessa olleen yrityksen markkinahintaan.

(27)

Yksi yritys ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä vaatimusta 3, koska sen osakkeiden myyntiin yksityistämisprosessin yhteydessä liittyvästä velasta ei maksettu lainkaan korkoa. Tarkemmin ottaen kyse oli siitä, että yksityistämisprosessin alussa eräälle osakkeenomistajalle lainattiin takaisin pääoma, jonka se oli sijoittanut. Myöhempien osakkeensiirtojen yhteydessä tätä velkavastuuta käytettiin maksuna. Kyseisten osakkeiden haltija maksoi lainan takaisin vasta kymmenen vuoden kuluttua ollessaan jo yksityisomistuksessa, mutta määrästä ei koskaan peritty tai maksettu korkoa.

(28)

Yhdeltä yritykseltä evättiin markkinatalouskohtelu, koska siihen etuyhteydessä oleva, tarkasteltavana olevalla tuotteella kauppaa käyvä myyntiyritys ei täyttänyt ja palauttanut markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitettua lomaketta.

(29)

Komissio ilmoitti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista virallisesti asianomaisille kiinalaisille yrityksille, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tekijöille. Niille annettiin myös tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi, jos niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä.

(30)

Osapuolilta saatiin useita kirjallisia huomautuksia, ja joitakin vientiä harjoittavia tuottajia kuultiin asiassa. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että noin 70 prosenttia Kiinassa tuotetusta ureasta valmistetaan kivihiiltä tärkeimpänä tuotantopanoksena käyttäen ja vain noin 30 prosenttia maakaasusta. Koska valtio kuitenkin puuttuu myös ureamarkkinoiden toimintaan, kuten edellä 23 ja 24 kappaleessa selostetaan, tämä ei muuta päätelmää siitä, että melamiinin tuotantokustannukset ovat merkittävästi vääristyneet. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(31)

Muut kirjallisissa huomautuksissa ja päätelmistä ilmoittamisen jälkeen järjestetyn kuulemisen yhteydessä esitetyt väitteet eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella olisi ollut aihetta muuttaa ehdotusta, jonka mukaan markkinatalouskohtelu evätään kaikilta sitä pyytäneiltä yrityksiltä.

(32)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että yksikään tutkimuksessa yhteistyössä toiminut kiinalainen yritys, joka oli pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi katsottiin, että näille yrityksille ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, eikä se vastustanut näitä päätelmiä.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niille maille, joihin sovelletaan 2 artiklan 7 kohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

(34)

Kaikki markkinatalouskohtelua pyytäneet yritykset ja yritysryhmät pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Lisäksi yksi ryhmä pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vahvistettiin alustavasti, että kolme viidestä vientiä harjoittavasta kiinalaisesta tuottajayrityksestä tai yritysryhmästä täytti kaikki yksilöllisen kohtelun edellytykset. Yhdeltä kiinalaiselta yritysryhmältä evättiin yksilöllinen kohtelu sillä perusteella, että sen hallintayhtiö on kokonaan valtion omistuksessa ja ryhmän yksittäiset yritykset pääosin valtion omistuksessa. Toiselta yritykseltä evättiin yksilöllinen kohtelu, koska siihen etuyhteydessä oleva myyntiyhtiö ei täyttänyt ja palauttanut markkinatalouskohtelun/yksilöllisen kohtelun hakemiseen tarkoitettua lomaketta. Tästä syystä yksilöllisen kohtelun edellytyksiä ei voitu arvioida sen osalta.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan kotimarkkinahintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(36)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Amerikan yhdysvaltoja vertailumaana normaaliarvoa määrittäessään ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(37)

Komissio selvitti, olisiko olemassa muita vertailumaaksi sopivia maita, ja lähetti tähän liittyen kyselylomakkeita melamiinin tuottajille Intiassa, Iranissa, Indonesiassa ja Amerikan yhdysvalloissa. Vain yhdysvaltalaiset ja indonesialaiset melamiinin tuottajat vastasivat kyselyyn.

(38)

Vastausten tutkimisen jälkeen vertailumaaksi valittiin Indonesia, koska se näyttää olevan avoin markkina-alue, jossa on alhaiset tuontitullit ja merkittävää tuontia useista kolmansista maista. Lisäksi todettiin, että indonesialaisen tuottajan kustannusrakenne vastasi yhdysvaltalaisen tuottajan kustannusrakennetta paremmin kiinalaisen tuottajan tilannetta ja johtaisi tämän vuoksi realistisempaan normaaliarvoon. Tutkimuksen perusteella ei ole mitään syytä katsoa, etteikö Indonesia olisi sopiva normaaliarvon määrittämiseen.

(39)

Yksikään osapuoli, valituksen tekijät mukaan luettuina, ei lopulta vaatinut, että Yhdysvaltoja olisi käytettävä vertailumaana tässä tutkimuksessa.

(40)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineen indonesialaisen tuottajan vastauksessa toimitetut tiedot tarkastettiin paikan päällä ja todettiin sellaisiksi luotettaviksi tiedoiksi, joiden pohjalta normaaliarvo voidaan määrittää.

(41)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Indonesia on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopiva ja tarkoituksenmukainen vertailumaa.

(42)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(43)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin edustavia määriä Indonesian kotimarkkinoilla.

(44)

Koska myynti kotimarkkinoiden etuyhteydettömille asiakkaille ei ollut kannattavaa tutkimusajanjakson aikana, normaaliarvo laskettiin käyttämällä indonesialaisen tuottajan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja kohtuullinen voitto kotimarkkinoilla.

(45)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti muulla hyväksyttävällä menetelmällä vertaamalla niitä unionin tuotannonalan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin ja voittoon. Käytettyä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrää pidettiin kohtuullisena, koska se vastasi unionin tuotannonalan myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Voiton määrä oli lähellä sitä voittoa, jonka unionin tuotannonala saavutti kannattavina vuosinaan. Mikään ei viitannut siihen, että tämän suuruinen voitto olisi suurempi kuin muiden viejien tai tuottajien samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden myynnistä alkuperämaan kotimarkkinoilla tavanomaisesti saama voitto.

(46)

Koska kaikki tutkimuksessa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, harjoittivat vientimyyntiä suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(47)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen ja palkkioiden perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(48)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin samalla välillisten verojen tasolla eli arvonlisäverollisena.

(49)

Polkumyyntimarginaalit niille tutkimuksessa yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla vertailumaan tietojen perusteella määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja kullekin yritykselle edellä kuvatun mukaisesti määritettyä unioniin suuntautuvan viennin hintojen painotettua keskiarvoa.

(50)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:

(51)

Kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi määritettiin ensin yhteistyössä toimimisen aste vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia unioniin suuntautuvan viennin määriä vastaaviin Eurostatin tilastoihin.

(52)

Koska yhteistyössä toimimisen aste Kiinassa oli alhainen (30 prosenttia), kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali laskettiin vertaamalla Indonesian tietojen perusteella määritettyä normaaliarvoa niiden tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihintoihin, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua.

(53)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 65,6 prosenttia CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(54)

Valituksen tekivät unionin kolme suurinta melamiinin tuottajaa, joilla on tuotantolaitoksia Itävallassa, Saksassa ja Italiassa (Borealis), Alankomaissa (DSM) ja Puolassa (Puławy). Tutkimusajanjakson aikana niiden tuotanto muodosti yli 90 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Kaksi muuta, asianomaista tuotetta vähäisiä määriä valmistavaa tuottajaa ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(55)

Unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja.

(56)

Tällä perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan noin 340 000 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tähän sisältyy kaikkien niiden unionin tuottajien tuotanto, jotka ilmoittautuivat, ja niiden muiden tuottajien arvioitu tuotanto, jotka eivät ilmoittautuneet menettelyssä, jäljempänä ”tuottajat, jotka eivät ilmoittautuneet”. Muiden tietojen puuttuessa unionin kokonaistuotannon ja -kulutuksen määrittämiseksi käytettiin valituksessa esitettyjä tietoja tuottajista, jotka eivät ilmoittautuneet.

(57)

Kulutus määritettiin laskemalla yhteen Eurostatin tietojen perusteella määritetty kokonaistuonti ja unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärä unionin markkinoilla; tähän sisältyi myös arvioitu myynti niiden tuottajien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet. Arvio perustui valituksessa esitettyihin tietoihin.

Taulukko 1

(58)

Kulutus kasvoi 5 prosenttia vuodesta 2006 vuoteen 2007 ja väheni sen jälkeen 17 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008 ja edelleen 16 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Kaiken kaikkiaan kulutus laski 28 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(59)

Melamiinin kulutuksen laskun voidaan katsoa johtuvan suhdannetilanteesta ja erityisesti tilapäisestä supistumisesta asunto- ja rakennusmarkkinoilla, joilla melamiinin tärkeimpiä sovelluksia käytetään eniten. Melamiini on merkittävä tuotantopanos kyseisellä alalla, eikä ole odotettavissa, että se korvattaisiin muilla aineilla. Näin ollen melamiinin kysyntä todennäköisesti kääntyy taas nousuun talouden yleisen elpymisen myötä.

(60)

Tutkimuksen mukaan melamiinin tuonti Kiinasta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

(61)

Kiinalaisten tuontituotteiden määrä unionin markkinoilla kasvoi vuosina 2006–2008. Kun kokonaiskulutus EU:n markkinoilla väheni samaan aikaan 12 prosenttia, kiinalaisten viejien myynti unionin markkinoille kasvoi 30 prosenttia. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, myös markkinaosuus kasvoi kyseisen ajanjakson aikana.

(62)

Tilanne kääntyi päinvastaiseksi tutkimusajanjakson aikana: kulutus laski 18 prosenttia, mutta kiinalaisten tuottajien viennin määrä väheni vielä enemmän. Samalla pieneni myös Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus.

Taulukko 3

Eurostatin tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat nousivat kokonaisuutena katsoen 10 prosenttia tarkastelujaksolla.

Taulukko 4

(63)

Yhteistyöstä kieltäytyneitä kiinalaisia viejiä oli kuitenkin paljon ja tutkimus osoitti, että yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien, joiden osuus koko Kiinasta peräisin olevasta tuonnista on noin 30 prosenttia, keskimääräinen tuontihinta oli paljon alempi kuin Eurostatin tietoihin perustuva hinta ja alempi kuin unionin tuotannonalan hinta. Se oli tutkimusajanjakson aikana keskimäärin 806 euroa tonnilta.

(64)

Niinpä tutkimuksen tässä vaiheessa katsotaan, että vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevassa tarkastelussa olisi otettava huomioon tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden tuottajien toimitiloissa Kiinassa varmennettu hinta.

(65)

Tutkimuksen aikana eräät osapuolet väittivät, että Kiinasta tuotu melamiini oli huonompilaatuista kuin unionin tuotannonalan tuottama melamiini, eikä sitä voitu käyttää tiettyihin tarkoituksiin, kuten päällysteisiin. Koska väitettä ei voitu osoittaa oikeaksi, sitä ei otettu huomioon tutkimuksen tässä vaiheessa.

(66)

Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu erityisesti kuljetus- ja käsittelykustannusten osalta noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla.

(67)

Vertailu osoitti, että Kiinasta polkumyynnillä tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat unionissa alittivat unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana 10,3 prosentilla.

(68)

Kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan tutkittiin, otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, joiden avulla voitaisiin arvioida unionin tuotannonalan tilannetta vuodesta 2006 tutkimusajanjakson päättymiseen.

(69)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin tuotannonalan tuotanto laski 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti väheni 10 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(70)

Unionin tuotannonala vähensi tuotantokapasiteettiaan noin 396 200 tonniin vuonna 2008. Hiipuvan myynnin ja vähenevien tuotantomäärien vuoksi kapasiteetin käyttöaste kuitenkin laski vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä 86 prosentista 77 prosenttiin. Lasku oli suurinta vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetyt myyntimäärät ovat määriä, jotka myytiin ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionin markkinoilla.

Taulukko 6

(72)

Unionin kulutus laski 28 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä, kun taas unionin tuotannonalan riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla myymä samankaltaisen tuotteen määrä laski 15 prosenttia. Näin olleen unionin tuotannonala pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan 74 prosentista 86 prosenttiin vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä.

(73)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla laski 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Myyntihinta laski merkittävästi, 26 prosenttia, vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 7 a

(74)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat 2 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. Samalla kaudella unionin tuotannonalan oli kuitenkin pidettävä myyntihintansa alhaisina voidakseen kilpailla halvan polkumyyntituonnin kanssa. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan myyntihinnat olivat merkittävästi alle tuotantokustannusten tutkimusajanjaksolla.

(75)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 7 b

(76)

Varastojen osuus tuotantomäärästä tutkimusajanjakson aikana oli noin 5 prosenttia. Unionin tuotannonalan varastot pienenivät 68 prosenttia tarkastelujaksolla, etenkin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Varastojen pienenemistä tarkasteltaessa olisi kuitenkin otettava huomioon alhainen toimintataso, joka johtui unionin tuotannonalan toiminnan supistuksista.

Taulukko 8

(77)

Unionin tuotannonalan toiminnan supistusten vuoksi työntekijöiden määrä väheni 13 prosenttia vuonna 2008 ja vielä yhden prosentin tutkimusajanjakson aikana. Tuottavuuden laskua olisi tarkasteltava ottaen huomioon supistusten yleinen luonne, koska työntekijöiden lukumäärän väheneminen seuraa tuotannon laskua vasta tietyn viiveen jälkeen. Työvoimakustannukset nousivat hieman, 6 prosenttia, tarkastelujaksolla.

(78)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina kyseisen myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni jyrkästi laskien vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä 9,9 prosentin tappiosta 18 prosentin tappioon. Näin tapahtui vaikka unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat 14 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, kuten käy ilmi taulukosta 7 b edellä.

(79)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Näin ollen kassavirta pieneni merkittävästi tarkastelujaksolla. Sama koskee investointien tuottoa, joka kehittyi samalla tavoin seuraten unionin tuotannonalan negatiivisia tuloksia tarkastelujaksolla.

(80)

Edellä esitetyn seurauksena unionin tuotannonalan investointikyky supistui, kun kassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla. Tämän vuoksi investoinnit vähenivät 26,2 prosenttia tarkastelujaksolla.

(81)

Unionin kulutus laski 28 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä, kun taas unionin tuotannonalan myynnin määrä unionin markkinoilla väheni 15 prosenttia. Tarkastelujakson kehitys osoittaa, että kyseinen 15 prosentin lasku unionin tuotannonalan myyntimäärässä oli pienempi kuin unionin kulutuksessa tapahtunut 28 prosentin vähennys. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 12 prosenttiyksikköä saman jakson aikana.

(82)

Kiinan polkumyyntimarginaalit esitetään edellä polkumyyntiä koskevassa jaksossa, ja ne ovat yli vähimmäistason. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(83)

Tutkimus osoitti, että monet unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen indikaattorit heikkenivät merkittävästi tarkastelujaksolla.

(84)

Myyntimäärä väheni 15 prosenttia ja tuotannon määrä 20 prosenttia, tuotantolaitosten käyttöaste laski 86 prosentista 77 prosenttiin ja työntekijöiden määrää oli vähennettävä 14 prosenttia. Saman jakson aikana hinnat alenivat 5 prosenttia. Vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä myyntihinnat laskivat 26 prosenttia ja tämän johdosta kannattavuus oli erittäin heikko, mikä puolestaan vaikutti kielteisesti investointeihin sekä kassavirran ja investointien tuoton kaltaisiin taloudellisiin indikaattoreihin.

(85)

Vaikka unionin tuotannonala pystyikin kasvattamaan markkinaosuuttaan 12 prosenttiyksikköä samalla, kun kulutus unionin markkinoilla laski, unionin markkinoiden alhainen hintataso erityisesti tutkimusajanjakson aikana heikensi merkittävästi varsinkin unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta tutkimusajanjakson aikana. Kyseisillä hinnoilla ei pystytty kattamaan tuotantokustannuksia ja tuotannonalalle aiheutuneet tappiot vastasivat jopa 18 prosenttia liikevaihdosta.

(86)

Tämän perusteella katsotaan, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjakson aikana.

(87)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Komissio tarkasteli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaksi.

(88)

Olisi muistettava, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien halukkuus toimia yhteistyössä tässä tutkimuksessa oli erittäin vähäistä. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus melamiinin kokonaistuonnista tutkimusajanjakson aikana oli noin 29 prosenttia.

(89)

Eurostatin tuontitilastojen mukaan tuonti Kiinasta väheni kokonaisuutena katsoen tarkastelujaksolla merkittävästi eli 34 prosenttia. Tuonti siis väheni kyseisenä aikana suhteellisesti tarkasteltuna enemmän kuin kulutus (– 28 prosenttia).

(90)

Hinnoista voidaan todeta, että Eurostatin mukaan kiinalaisen melamiinin tuontihinta nousi 10 prosenttia tarkastelujakson aikana. Hinta laski merkittävästi, 31 prosenttia, vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien, joiden osuus koko Kiinasta peräisin olevasta tuonnista on noin 30 prosenttia, keskimääräinen tuontihinta oli todennettujen tietojen mukaan paljon alempi kuin Eurostatin tietoihin perustuva hinta. Tutkimus osoitti, että yhteistyössä toimineiden tuottajien veloittama hinta oli tutkimusajanjakson aikana keskimäärin 10,3 prosenttia alempi kuin unionin tuotannonalan hinta.

(91)

Kiinassa oli paljon yhteistyöstä kieltäytyneitä tuottajia, minkä vuoksi katsotaan, että tutkimuksessa olisi syytä käyttää yhteistyössä toimineiden tuottajien toimitiloissa varmennettua hintaa eikä Eurostatin hintatietoja.

(92)

Melamiinin tuontimäärien kuukausikohtainen analyysi osoitti, että kiinalaisia tuontituotteita oli runsaasti unionin markkinoilla tutkimusajanjakson ensimmäisellä puoliskolla, kun alan kriisi oli pahimmillaan, ja että tuonnin osuus unionin markkinoista oli tuolloin 15 prosenttia. Unionin tuotannonalalla ei rakenteensa ja tuotantoprosessinsa vuoksi ollut muuta vaihtoehtoa kuin alentaa myyntihintojaan, jotta se voisi säilyttää markkinaosuutensa. Vaikka kiinalaiset viejät vähensivät merkittävästi vientiään unioniin tutkimusajanjakson toisella puoliskolla, tutkimusajanjakson alkupuolella tapahtuneen laajamittaisen tuonnin ja sen alhaisten hintojen kielteiset vaikutukset olivat nähtävissä unionin markkinoilla ja unionin tuotannonalan tilanteessa vielä tutkimusajanjakson loppupuolellakin.

(93)

Tutkimuksen mukaan unionin tuotannonala joutui merkittävästi supistamaan tuotantoaan, sen kapasiteetin käyttöaste laski, myyntimäärä väheni ja myös työntekijöiden määrää jouduttiin vähentämään tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan rakenteen ja edellä mainittujen vahinkoindikaattoreiden kehityksen perusteella näyttäisi siltä, että tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen johtui jossain määrin kriisistä ja markkinoiden heikosta kysynnästä, kuten jäljempänä 97–100 kappaleessa selostetaan. Se johtuu kuitenkin myös alhaisesta hintatasosta ja kiinalaisten viejien aiheuttamasta paineesta erityisesti vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, minkä vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt kattamaan kustannuksiaan. Tämän seurauksena tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjakson aikana tappiot, jotka vastasivat jopa 18:aa prosenttia liikevaihdosta.

(94)

Kun otetaan huomioon markkinatalouskohtelua koskevassa tutkimuksessa todetut vääristymät Kiinassa, polkumyyntimarginaalin suuruus sekä edellä erityisesti 92 kappaleessa esitetyt päätelmät, voidaan todeta, että vaikka polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin markkinaosuus pieneni, sen läsnäolo unionin markkinoilla ja sen hintataso, joka alitti unionin tuotannonalan hinnat yli 10 prosentilla, vaikutti osaltaan myyntihintojen kielteisen kehityksen pahenemiseen unionin markkinoilla koko tutkimusajanjakson ajan.

(95)

Tämän perusteella voidaan vahvistaa, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

(96)

Syy-yhteyteen liittyen tutkittiin muitakin tekijöitä eli kysynnän kehitystä unionin markkinoilla, talouskriisin vaikutuksia, unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia, unionin tuotannonalan vientitoimintaa ja melamiinin tuontia muista kolmansista maista.

(97)

Melamiinin tärkeimmät käyttökohteet ovat asunto- ja rakennusmarkkinoilla. Nämä markkinat supistuivat talouskriisin seurauksena, mikä johti myös kulutuksen supistumiseen sekä unionin markkinoilla että maailmanlaajuisesti. Koska EU:n markkinat ovat selvästi suurimmat melamiinimarkkinat maailmassa, talouskriisi on vaikuttanut niihin kielteisesti. Tämä näkyy siinä, että kulutus väheni 28 prosenttia, unionin tuotannonala joutui turvautumaan tuotantoseisokkeihin ja myyntihinnat laskivat.

(98)

Nämä tosiseikat ja huomiot viittaavat siihen, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko voi osittain johtua talouskriisistä.

(99)

Kuten edellä 88–95 kappaleessa selostettiin, olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että Kiinan melamiinimarkkinoilla oli selviä vääristymiä. Lisäksi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat keskimäärin 10 prosentilla unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana, mikä lisäsi entisestään hintatasoon kohdistuneita kielteisiä vaikutuksia erityisesti tutkimusajanjakson aikana.

(100)

Kun otetaan huomioon kiinalaisten viejien harjoittama alihinnoittelu ja niiden unionin markkinoille suuntautuneen myynnin ajoittainen lisääntyminen tutkimusajanjakson aikana 92 kappaleessa kuvatulla tavalla, voidaan todeta, että vaikka osan unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta voidaan katsoa johtuvan vallinneesta talouskriisistä, sen vaikutus ei ole sellainen, että se poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden.

(101)

Tutkimuksesta ilmeni, että melamiinin tuotanto on pääomavaltaista toimintaa, jossa kiinteiden kustannusten osuus on suuri. Melamiinin tuotantoon liittyvät unionin tuotannonalan tuotantokustannukset pysyivät vakaina tarkastelujaksolla mutta vähenivät 14 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, kuten edellä olevasta taulukosta 7 b käy ilmi. Tämän olisi pitänyt antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuus tiettyyn kannattavuuden palauttamiseen, mutta unionin markkinoiden alhainen hintataso ja se, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat, esti tämän.

(102)

Näin ollen voidaan päätellä, että tuotantokustannukset eivät ole vaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(103)

Vahingon ja syy-yhteyden analysoinnissa keskityttiin unionin tuotannonalan tilanteeseen unionin markkinoilla, mutta sen vientitoimintaa tarkasteltiin mahdollisena muuna tekijänä, joka voi selittää havaitun vahingon.

Taulukko 11

(104)

Analyysi osoitti, että unionin tuotannonalan vientimyynti etuyhteydettömille osapuolille pysyi tarkastelujakson aikana vakaana ja oli noin 85 000 tonnia eli 28 prosenttia tuotannosta. Valituksen tekijöiden vientitulos on siis ollut erittäin hyvä myös kriisin aikana. Näin ollen unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei voi johtua tuotannonalan vientitoiminnasta.

(105)

Tuontimäärät ja -hinnat muista kolmansista maista vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 12

(106)

Irania ja Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta tuonti yksittäisistä kolmansista maista oli tutkimusajanjakson aikana alle vähimmäistason eli sen osuus unionin markkinoista oli vähemmän kuin yksi prosentti. Tutkimuksen mukaan kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla. Iranista peräisin olevan tuonnin osuus EU:n kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli 4,4 prosenttia ja Saudi-Arabiasta peräisin olevan tuonnin osuus 1,4 prosenttia, mutta näistä maista tulevan tuonnin hintojen todettiin olevan korkeampia kuin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien hinnat. Tästä syystä katsotaan, että kyseisellä tuonnilla on määriensä ja hintojensa perusteella voinut olla korkeintaan vähäinen vaikutus EU:n markkinoihin.

(107)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että näistä kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei huomattavassa määrin vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(108)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin määrä ja markkinaosuus vähenivät merkittävästi tarkastelujaksolla. Tuonti tapahtui kuitenkin huomattavan alhaisin polkumyyntihinnoin, jotka alittivat unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamat hinnat 10 prosentilla tutkimusajanjakson aikana. Nämä tuontihinnat vaikuttivat kielteisesti unionin markkinoilla veloitettuihin myyntihintoihin koko tutkimusajanjakson ajan. Kaikkien tosiseikkojen ja huomioiden perusteella katsottiin, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle tutkimusajanjakson aikana aiheutuneen vahingon välillä oli syy-yhteys.

(109)

Tarkasteltaessa muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, kävi ilmi, että nämä tekijät eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(110)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(111)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja käyttäjien edut.

(112)

Unionin tuotannonala muodostuu kolmesta tuottajasta, joilla on tehtaita unionin eri jäsenvaltioissa ja jotka työllistävät suoraan yli 600 ihmistä samankaltaiseen tuotteeseen liittyen.

(113)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui erityisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kannattavuuteen, kassavirtaan ja investointien tuottoon. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, melamiinialan elpyminen ei ole riittävää mahdollistamaan unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen kohenemista.

(114)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan tehokkaat kilpailuedellytykset unionin markkinoille, jolloin melamiinin hinnat heijastavat eri komponenttien kustannuksia ja markkinaolosuhteita. Unionin tuotannonala saa väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton ja alan elpymisen myötä todennäköisesti mahdollisuuden saavuttaa suurtuotannon etuja ja säilyttää näin markkinaosuutensa, mikä vaikuttaisi myönteisesti sen taloudelliseen tilanteeseen ja kannattavuuteen.

(115)

Sen vuoksi pääteltiin, että väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa olisi unionin tuotannonalan etujen mukaista.

(116)

Käyttäjien yhteistyöhalukkuus oli tässä tapauksessa suhteellisen vähäistä. Tiedossa oleville unionin markkinoilla toimiville käyttäjille lähetettiin 44 kyselylomaketta, mutta vain seitsemässä vastauksessa oli riittävästi tietoja käyttäjän taloudellisen tilanteen arvioimiseksi ja niiden vaikutusten selvittämiseksi, joita polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä mahdollisesti olisi sen toimintaan. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus EU:n kulutuksesta oli noin 10 prosenttia.

(117)

Unionin tuotannonalan arvion mukaan melamiinin osuus käyttäjien tuotantokustannuksista on enintään 3 prosenttia ja keskimäärin 2 prosenttia. Jos tämä arvio voidaan vahvistaa käyttäjien toimitiloissa tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa tehtävien tarkastuskäyntien yhteydessä, ehdotettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutus tuotetta käyttävään tuotannonalaan olisi vähäinen.

(118)

Käyttäjiltä saatujen muutamien mielekkäiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että melamiinin osuus käyttäjien tuotantokustannuksista olisi noin 10 prosenttia. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto saattaa siten vaikuttaa kielteisesti käyttäjiin riippuen niiden kannattavuustasosta, joka ei käynyt selvästi ilmi käyttäjien vastauksista. Kuten edellä todettiin, tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa tehdään tarkastuskäyntejä tärkeimpien käyttäjien toimitiloihin. Komissio pyrkii myös saamaan lisää käyttäjiä mukaan yhteistyöhön.

(119)

Eräät osapuolet esittivät myös, että koska unionin tuotannonalan markkinaosuus on erittäin suuri, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton tärkein vaikutus saattaa olla se melamiinin hinnankorotus, jonka kyseinen tuotannonala tekee toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(120)

Tältä osin katsotaan kuitenkin, että jos Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa ei oteta käyttöön toimenpiteitä, tämä saattaa johtaa tiettyjen unionin tuottajien tuotannon lisäleikkauksiin, mikä puolestaan saattaa aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten toimitusvaikeuksia unionin markkinoilla, jotka ovat suurimmat melamiinimarkkinat maailmassa.

(121)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden perusteella katsotaan, että tässä vaiheessa mitkään perustellut seikat eivät viittaa siihen, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla olisi kohtuuttomia vaikutuksia tuotetta käyttävän tuotannonalan toimintaan. Tästä syystä katsotaan, että ei ole olemassa mitään pakottavia syitä luopua väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(122)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

(123)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enää enempää vahinkoa.

(124)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä.

(125)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että voiton, joka olisi voitu saavuttaa ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, olisi perustuttava vuoteen 2003, joka on ainoa vuosi, jolloin unionin tuotannonala tuotti voittoa ja kiinalaista tuontia oli vähemmän unionin markkinoilla. Näin ollen katsotaan, että 5 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan voitiin odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä.

(126)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 5 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(127)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, johon oli tehty tarvittavat oikaisut tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamaan vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan tutkimusajanjakson aikana. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina vertailussa mukana olleiden tuotelajien keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(128)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(129)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(130)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(131)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(132)

Polkumyynti- ja vahinkomarginaalit ovat seuraavat:

(133)

Edellä esitetyt alustavat päätelmät ilmoitetaan kaikille asianomaisille osapuolille, joille annetaan tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Niiden huomautukset tutkitaan ja, jos ne ovat oikeutettuja, otetaan huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia, ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten,