Bryssel 27.5.2025

COM(2025) 285 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 13 päivänä heinäkuuta 2021 annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) (ST 10160/21 INIT; ST 10160/21 ADD 1 REV 2) muuttamisesta

{SWD(2025) 145 final}


LIITE

1.UUDISTUSTEN JA INVESTOINTIEN KUVAUS

A.MISSION 1 KOMPONENTTI 1

Toimintalinja 1 – Julkishallinnon digitalisointi: Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 1 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään Italian julkishallinnon digitalisointia, ja siihen sisältyy seitsemän investointia ja kolme uudistusta. Investoinneilla pyritään erityisesti I) järkeistämällä ja lujittamalla julkishallinnon nykyisiä digitaalisia infrastruktuureja; II) pilvipalvelujen käyttöönoton edistäminen, iii) kiinnittäen erityistä huomiota alustojen ja datapalvelujen yhdenmukaistamiseen ja yhteentoimivuuteen, yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoon ja datan saatavuuteen sovellusrajapintojen luettelon avulla; IV) kaikkien digitaalisten julkisten palvelujen saatavuuden, tehokkuuden ja saavutettavuuden parantaminen, jotta voidaan lisätä adoptioastetta ja käyttäjien tyytyväisyyttä, v) vahvistaa Italian puolustusta kyberrikollisuuden aiheuttamilta riskeiltä, vi) edistää suurten keskushallintojen digitalisaatiota; VII) digitaalisen kuilun kaventaminen vahvistamalla kansalaisten digitaalisia taitoja. Tämän toimintalinjan uudistuksilla pyritään erityisesti i) virtaviivaistamaan ja nopeuttamaan julkishallinnon tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen hankintaprosessia; II) julkishallinnon digitalisaation tukeminen ja iii) esteiden poistaminen julkishallinnon pilvipalvelujen käyttöönotolle ja julkishallintojen välisten tiedonvaihtoprosessien virtaviivaistaminen.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta parantaa julkishallinnon tuloksellisuutta muun muassa investoimalla julkisen sektorin työntekijöiden osaamiseen, nopeuttamalla digitalisaatiota ja parantamalla paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskitetään investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjonnan varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020).

Toimintalinja 2 – Oikeusasiat: Italian oikeusjärjestelmän suorituskyky on oikeudenkäyntien keston osalta kaukana muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmästä, kuten Euroopan komission viimeisimmässä kertomuksessa oikeuslaitoksen tehokkuudesta (CEPEJ) todetaan. Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 2 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan oikeusjärjestelmää lyhentämällä oikeudenkäyntien kestoa ja lähentämällä Italiaa EU:n mediaaniin. Tällä osa-alueella käsitellään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettuja maakohtaisia suosituksia siviilioikeudellisten oikeudenkäyntien keston lyhentämisestä ja korruption torjunnan tuloksellisuuden parantamisesta (maakohtaiset suositukset 4, 2019 ja 4, 2020). Lisäksi oikeuslaitoksen digitalisointi on merkityksellistä myös digitaalisen siirtymän kannalta.

Toimintalinja 3 – Julkishallinto: Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 3 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään uudistamaan Italian julkishallintoa ja parantamaan hallinnollisia valmiuksia. Italia on EU-27:n keskiarvon alapuolella sekä hallituksen tehokkuuden että hallitukseen kohdistuvan luottamuksen osalta. Italian julkishallinnon uudistuksiin vaikuttivat vakava ylhäältä alaspäin suuntautuvien uudistusten täytäntöönpanovaje ja arvokkaiden alhaalta ylöspäin suuntautuvien innovaatioiden vähäinen tunnustaminen ja levittäminen. Hallinnolliset valmiudet ovat hyvin heikot. Toimia strategisen suunnittelun valmiuksien, seuranta- ja arviointimekanismien ja näyttöön perustuvien päätöksenteon välineiden vahvistamiseksi olisi jatkettava.

Tämän osa-alueen päätavoitteena on parantaa Italian julkishallinnon hallinnollisia valmiuksia keskus- ja paikallistasolla sekä inhimillisen pääoman (valinta, pätevyys ja urakehitys) että hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisen osalta. Tässä osiossa esitellään yleinen rakenteellinen henkilöstöstrategia, joka ulottuu valintaprosesseista urapolkuihin. Uudistukseen sisältyy myös toimia menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Investoinnit uusiin digitaalisiin välinepaketteihin ja elinikäistä oppimista koskeviin tehostettuihin toimiin sisältyvät mission 1 komponenttiin 1. Tällä osa-alueella käsitellään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettuja julkishallinnon tehokkuuden parantamista koskevia maakohtaisia suosituksia (maakohtainen suositus 3, 2019 ja maakohtainen suositus 4, 2020).

Toimintalinja 4 – Julkiset hankinnat ja hallinnon suorittamat maksut: Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 4 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään uudistamaan tiettyjä Italian julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen keskeisiä näkökohtia ja vähentämään keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä alueellisten terveysviranomaisten maksuviivästyksiä. Uudistuksen päätavoitteena on yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, lisätä yritysten oikeusvarmuutta ja nopeuttaa julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä säilyttäen samalla avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevat menettelytakeet. Näillä uudistuksilla tuetaan näin ollen suunnitelmasta rahoitettujen infrastruktuurien ja hankkeiden oikea-aikaista toteuttamista.

Toimintalinja 5 – Julkis- ja finanssipoliittiset uudistukset (verotus ja julkiset menot): Elpymisen ja palautumisen komponentin M1C1 toimintalinja 5 sisältää useita uudistuksia, joilla pyritään tukemaan Italian julkisen talouden kestävyyttä (maakohtainen suositus 1, 2019). Tulopuolella uudistuksilla pyritään parantamaan veronkantoprosessia, edistämään verosäännösten noudattamista ja torjumaan verovilppiä, jotta voidaan vähentää sääntöjen noudattamisesta veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia ja lisätä julkisen talouden tuloja ja siten parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Menopuolella uudistuksilla pyritään parantamaan julkisten menojen tehokkuutta sekä keskustasolla vahvistamalla menojen vuotuisia uudelleentarkasteluja koskevaa nykyistä kehystä että valtiotasoa alemmalla tasolla saattamalla päätökseen julkisen talouden suhteiden uudistus hallinnon eri tasoilla.

A.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 – Julkishallinnon digitalisointi

Investointi 1.1 – Digitaalinen infrastruktuuri

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa, että julkishallinnon järjestelmiä, tietoaineistoja ja sovelluksia säilytetään erittäin luotettavissa tietokeskuksissa, joissa on korkeat turvallisuus-, suorituskyky-, skaalautuvuus-, yhteentoimivuus- ja energiatehokkuusstandardit. Tätä varten investoinnilla pyritään luomaan uusinta tekniikkaa, täysin turhaa kansallista pilvipohjaista hybridiinfrastruktuuria (Polo Strategico Nazionale, PSN), sertifioimaan turvallisia ja skaalautuvia julkisia pilvivaihtoehtoja ja siirtämään julkishallinnon tietoaineistot ja sovellukset pilviympäristöön.

Eurooppalaisen tarjouskilpailun perusteella valitun teknologian tarjoajan odotetaan ylläpitävän PSN-infrastruktuuria, ja sen suunnittelussa on noudatettava Euroopan tasolla määriteltyjä tietojen yhteentoimivuutta koskevia standardeja Gaia-X-aloitteen mukaisesti, jotta mahdollistetaan muiden kuin henkilötietojen vapaa vaihto eri jäsenvaltioiden välillä liittämällä yhteen niiden kansalliset pilvipalvelumallit. Vastaavia vaatimuksia odotetaan otettavan käyttöön julkisten pilvipalvelujen tarjoajien esivalinnassa.

Julkishallinnon tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen PSN:ään tai turvallisiin sertifioituihin julkisiin pilvipalvelujen tarjoajiin odotetaan riippuvan eri hallintojen määrittelemistä datan suorituskykyä, skaalattavuutta ja arkaluonteisuutta koskevista vaatimuksista, joista kunkin odotetaan säilyttävän riippumattomuutensa sovellusten kehittämisessä ja tiedonhallinnassa.

Investointi 1.3 – Tietojen yhteentoimivuus

Investoinnin tavoitteena on varmistaa keskeisten tietoaineistojen ja -palvelujen täysi yhteentoimivuus keskus- ja paikallishallintojen välillä.

Toimenpiteen tarkoituksena on kehittää kansallinen digitaalidata-alusta (”Piattaforma Digitale Nazionale Dati”), jolla taataan tietoaineistojen yhteentoimivuus keskus- ja paikallishallintojen jakamien sovellusrajapintojen luettelon avulla (investointi 1.3.1). Foorumin on oltava täysin EU:n lainsäädännön mukainen.

Lisäksi toimenpiteellä perustetaan EU:n asetuksen 2018/1724 mukainen yhteinen digitaalinen palveluväylä, jolla autetaan keskushallintoa ja julkishallintoa uudistamaan priorisoituja menettelyjä ja mahdollistetaan yhden kerran periaatteen noudattaminen (investointi 1.3.2).

Investointi 1.5 – Kyberturvallisuus

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Italian puolustusta kyberrikollisuuden aiheuttamilta riskeiltä erityisesti ottamalla käyttöön kyberturvallisuuden kansallinen mittari verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetussa direktiivissä (EU) 2016/1148 (verkko- ja tietoturvadirektiivi) vahvistettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja vahvistamalla kansallisia kyberpuolustusvalmiuksia teknisissä tarkastuksissa ja riskien seurannassa.

Toimenpiteen tarkoituksena on kehittää viimeisintä kehitystä edustava integroitu järjestelmä, joka yhdistää tiiviisti eri tahot eri puolilla maata ja muodostaa kansainvälisen yhteyden kumppaneihin ja luotettaviin teknologian tarjoajiin. Tämä jakautuu neljään pilariin: I) vahvistetaan yleisöön ja yrityksiin/yhteisöihin kohdistuvia etulinjan valmiuksia hallita varoituksia ja toteutuneita julkisesti tunnustettuja tapahtumia; II) rakentamaan/vahvistamaan maan tarkastus- ja tarkastusvalmiuksia sellaisten laitteistojen ja ohjelmistojen osalta, joita keskeisiä toimintoja suorittavat henkilöt käyttävät varmentaakseen luotettavuuden/ennaltaehkäisevien uhkien; III) tehostaa poliisivoimien lainvalvonta- ja kyberyksikköjä, jotka vastaavat rikollisen toiminnan tutkinnasta; IV) vahvistetaan merkittävästi kyberresursseja ja -henkilöstöä, jotka vastaavat kansallisesta turvallisuudesta ja kyberuhkiin reagoimisesta.

Investointi 1.7 – Digitaaliset perustaidot

Investoinnin tavoitteena on vähentää digitaalisen syrjäytymisen vaarassa olevan väestön osuutta käynnistämällä digitaalinen julkishallinto -aloite, joka on eri taustoista tulevien nuorten vapaaehtoisten verkosto eri puolilla Italiaa, jotta digitaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville henkilöille voidaan tarjota helpotuksia ja koulutuspalveluja digitaalisten taitojen kehittämiseksi ja parantamiseksi (investointi 1.7.1), ja vahvistamalla olemassa olevaa digitaalisen helpottamisen keskusten verkostoa (investointi 1.7.2).



Digitaalisen helpottamisen keskukset ovat fyysisiä yhteyspisteitä, jotka sijaitsevat yleensä kirjastoissa, kouluissa ja sosiaalikeskuksissa. Ne tarjoavat kansalaisille sekä lähi- että verkkokoulutusta digitaalisista taidoista, jotta voidaan tukea tehokkaasti heidän digitaalista osallisuuttaan. Aloitteessa hyödynnetään olemassa olevia onnistuneita kokemuksia, ja sen tavoitteena on varmistaa tällaisten keskusten laajamittainen kehittäminen kansallisella tasolla. Vaikka 600 keskusta on jo toiminnassa, niiden läsnäoloa vahvistetaan edelleen erityisillä koulutustoimilla ja uusilla laitteilla, joiden yleisenä tavoitteena on perustaa 2400 uutta yhteyspistettä eri puolille Italiaa ja kouluttaa yli 2000000 kansalaista, jotka ovat vaarassa joutua digitaalisen syrjäytymisen uhreiksi. 3000 keskuksesta vähintään 1200 on keskitettävä Etelä-Italiaan.

”Digitaalista virkamiestä” koskeva aloite on jaettu kolmeen vuoteen, ja sen tavoitteena on asteittain saavuttaa seuraavat tulokset: toteutetaan kolme vuotuista ehdotuspyyntöä, jotka koskevat digitaalisen virkamiespalvelun hankkeita, jotka on suunnattu voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka on rekisteröity julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin; II) digitaalista virkamiespalvelua koskevaan vuotuiseen ehdotuspyyntöön osallistuvien voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valmiuksien kehittäminen sekä digitaalista helpottamista ja digitaalista koulutusta koskevien hankkeiden käynnistäminen; III) vähintään 8300 vapaaehtoisen koulutus ja kenttäkokemus digitaalista virkamiestä koskevissa hankkeissa; tarjotaan 700000 digitaalista helpottamista ja/tai digitaalista koulutusta koskevaa aloitetta, joissa on mukana kansalaisia ja jotka on kehitetty digitaalisen virkamieskunnan hankkeissa, joissa työskentelee 8300 vapaaehtoista.

Uudistus 1.1 – Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että julkishallinto voi hankkia tieto- ja viestintätekniikkaratkaisuja oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin virtaviivaistamalla ja nopeuttamalla TVT-palvelujen ja -omaisuuden hankintaprosessia.

Uudistuksen täytäntöönpano koostuu kolmesta toimintalinjasta. Ensinnäkin perustetaan yksi tietokanta, joka sisältää valkoisen luettelon talouden toimijoista, joilla on lupa tarjota tavaroita ja palveluja julkishallinnolle, ja otetaan käyttöön erityinen tekninen infrastruktuuri, joka mahdollistaa toimittajien sertifioinnin. Toiseksi on otettava käyttöön yksinkertaistettu lähestymistapa (”nopeutettu menettely”) PNRR-hankkeiden tieto- ja viestintätekniikan hankintojen virtaviivaistamiseksi. Kolmanneksi on perustettava digitaalinen hankintapalvelu, jonka tavoitteena on i) kattaa ainoastaan sertifioidut toimittajat (talouden toimijat voivat milloin tahansa pyytää sertifiointia direktiivin 2014/24/EU 64 artiklan mukaisesti); II) mahdollistaa tietyn tarpeen tyydyttävien toimittajien nopea tunnistaminen (esim. konfiguraattorin avulla); III) tarjottava viranomaisille intuitiivista käyttäjäkokemusta (esim. selkeä kuvaus tarjotuista palveluista, toimittajien vertaileva arviointi). Tämä yleinen rakenne perustuu Italian valtion hankintayksikön (CONSIP) olemassa oleviin valmiuksiin.

Uudistus 1.2 – Muutostuki

Uudistuksen tavoitteena on tukea kaikkien keskus- ja paikallishallintojen digitalisaatiota perustamalla erityinen ”digitaalisen valmistelutoimen muutostoimisto”. Muunnostoimisto koostuu tilapäisestä teknologia-alan pätevästä resurssireservistä, joka organisoi ja tukee siirtymispyrkimyksiä ja sertifioidun ulkoisen tuen ”pakettien” keskitettyä neuvottelua.



Lisäksi toimenpiteen tarkoituksena on perustaa yritys, joka keskittyy ohjelmistojen kehittämiseen ja toiminnan hallinnointiin, jotta voidaan tukea keskushallintojen digitaalista tehostamista. Muutostoimisto tukee erityisesti julkishallintoa tähän komponenttiin sisältyvien investointien 1.1–1.7 täytäntöönpanossa ja tukee myös missioon 6 sisältyvien terveydenhuollon digitalisointiin liittyvien investointien ja uudistusten toteuttamista.

Uudistus 1.3 – Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus

Uudistuksen tavoitteena on poistaa pilvipalvelujen käyttöönoton esteet ja virtaviivaistaa byrokratiaa, joka hidastaa julkishallintojen välisiä tiedonvaihtoprosesseja ottamalla käyttöön kannustimia ja velvoitteita, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä pilvipalveluihin ja poistamaan digitaalisten palvelujen laajaa käyttöönottoa haittaavat menettelylliset rajoitteet.

Uudistuksessa on kolme toimintalinjaa. Ensinnäkin, koska pilvipalveluratkaisut edistävät kustannustehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan (TVT) varainkäytössä ennalta määritellyn ”kestoajan” (esim. kolmen vuoden kuluttua muutoksen käynnistämisestä) jälkeen, hallintojen, jotka eivät ole noudattaneet pilvipalvelujen muutosta, on asetettava rajoituksia tieto- ja viestintätekniikan menoilleen.

Toiseksi pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevia nykyisiä julkisen tilinpidon sääntöjä on tarkistettava osana pilvipalveluihin siirtymistä koskevia kannustimia. Koska siirtyminen pilvipalveluihin edellyttää tällä hetkellä määrärahojen siirtämistä pääomamenoista toimintamenoihin, pilvipalveluihin liittyvien menojen julkista kirjanpitoa koskevia sääntöjä on tarkistettava, jotta ei estetä julkishallintojen siirtymistä pilvipalveluihin.

Kolmanneksi datan yhteentoimivuutta koskeviin sääntöihin liittyviä normeja on tarkistettava avointa dataa ja henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaisesti, ja nykyisiä julkishallintojen välistä tiedonvaihtoa koskevia menettelyjä on yksinkertaistettava menettelynäkökohtien virtaviivaistamiseksi ja julkishallinnon tietokantojen välisen yhteentoimivuuden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Lisäksi digitaalista kotipaikkaa on tarkasteltava uudelleen ja se on integroitava kansalliseen asuinpaikkarekisteriin (ANPR), jotta kansalaisten ja julkishallintojen välinen varma ja turvallinen digitaalinen kirjeenvaihto olisi mahdollista.

Toimintalinja 2 – Oikeusasiat

Uudistus 1.4 – Siviilioikeus

Uudistuksen tavoitteena on pääasiassa lyhentää siviilioikeudenkäyntien kestoa määrittämällä monenlaisia toimia, joilla vähennetään tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrää, yksinkertaistamalla nykyisiä menettelyjä, vähentämällä käsittelyruuhkaa ja lisäämällä tuomioistuinten tuottavuutta. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulevien asioiden määrää on vähennettävä vahvistamalla sovittelua, vaihtoehtoista riidanratkaisua ja välimiesmenettelyä sekä tarkastelemalla uudelleen nykyistä järjestelmää, jossa oikeudenkäyntimaksujen määrä ja perittävyys määritetään. Yksinkertaistamista jatketaan vahvistamalla ”suodatusmenettelyjä” muutoksenhakutasolla laajentamalla tapauksia, joissa yhden tuomarin kokoonpanossa on toimivalta ratkaista asioita, ja varmistamalla menettelyjen sitovien määräaikojen tosiasiallinen täytäntöönpano. Tuomioistuinten tuottavuus on nostettava seurantajärjestelmän ja kannustimien avulla, jotta voidaan saavuttaa vakiosuoritus kaikissa tuomioistuimissa.

Uudistuksella pyritään myös vähentämään siviilituomioistuinten ruuhkaa väliaikaisilla ja kohdennetuilla toimilla, mukaan lukien kannustinjärjestelmät vireillä olevien asioiden määrän vähentämiseksi.

Uudistus 1.5 – Rikosoikeus

Uudistuksella pyritään pääasiassa lyhentämään rikosoikeudellisten menettelyjen kestoa yksilöimällä monenlaisia toimia yksinkertaistamalla nykyisiä menettelyjä ja lisäämällä tuomioistuinten tuottavuutta. Yksinkertaistamispyrkimyksenä on jatkaa yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista, laajentaa digitaaliteknologian käyttöä, määritellä määräajat alustavan tutkinnan kestolle ja tarkistaa ilmoitusjärjestelmää sen tehostamiseksi. Tuomioistuinten tuottavuus paranee seurantajärjestelmän ja kannustimien avulla, jotta voidaan saavuttaa vakiosuoritus kaikissa tuomioistuimissa.

Uudistus 1.6 – Maksukyvyttömyys

Uudistuksella pyritään digitalisoimaan ja tehostamaan maksukyvyttömyysmenettelyjä ottamalla käyttöön ennakkovaroitusmekanismeja ennen maksukyvyttömyyttä sekä tuomioistuinten ja niitä valmistelevien laitosten erikoistumista maksukyvyttömyysmenettelyjen kaikkien vaiheiden tehokkaampaan hallinnointiin, myös oikeus- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutuksen ja erikoistumisen avulla.

Uudistus 1.7 – Verotuomioistuimet

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähentää kassaatiotuomioistuimeen tehtyjen valitusten suurta määrää.

Uudistus 1.8 – Oikeusjärjestelmän digitalisointi

Uudistuksessa kaavaillaan kaikkien asiakirjojen pakollista sähköistä toimittamista ja täydellistä sähköistä työnkulkua siviilioikeudellisissa menettelyissä. Sen tavoitteena on myös ottaa käyttöön maksuton, täysin käytettävissä oleva ja haettavissa oleva tietokanta siviilioikeudellisista päätöksistä lainsäädännön mukaisesti. Lopuksi se koskee ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudellisten menettelyjen digitalisointia.

Investointi 1.8 – Siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuinten työhönottomenettelyt

Investointien tarkoituksena on vaikuttaa lyhyellä aikavälillä organisatorisiin tekijöihin, jotta kehitteillä olevat uudistukset voivat tuottaa tuloksia nopeammin ja maksimoida synergiat ja saada aikaan käänteentekevä muutos suunnitelman mukaisten poikkeuksellisten resurssien avulla.

Organisatorinen väline, jonka nimion ”oikeudenkäyntitoimisto”, koostuu tukiryhmien perustamisesta (tai jos niitä on jo vahvistettu) tuomareita varten (tilapäisten palvelukseenottojen avulla). Tavoitteena on lyhentää käsittelyruuhkaa ja lyhentää käsittelyaikaa Italiassa.

Tällä toimenpiteellä pyritään parantamaan oikeudenkäytön laatua tukemalla tuomareita tavanomaisessa opiskelussa, oikeudellisessa tutkimuksessa, säädösten laatimisessa ja asiakirjojen järjestämisessä. Näin tuomarit voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

Investointeihin on sisällyttävä myös elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteiden toteuttamista tukevan teknisen ja hallinnollisen henkilöstön palkkaaminen. Oikeudenkäyntitoimiston henkilöstö ja tekninen hallintohenkilöstö tukevat elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavia oikeusministeriön hallinto-, siviili- ja rikostuomioistuimia sekä alue- ja keskusyksiköitä. Henkilöstöyksikön työsopimukset ovat voimassa enintään kolme vuotta, ja niitä voidaan jatkaa 30. kesäkuuta 2026 saakka.

Investointi sisältää myös koulutusta, jolla tuetaan digitaalista siirtymää oikeusjärjestelmässä.

Toimintalinja 3 – Julkishallinto

Uudistus 1.9 – Julkisen työllisyyden uudistus ja yksinkertaistaminen

Julkisen sektorin työllisyysuudistuksissa noudatetaan kaksivaiheista lähestymistapaa. Lyhyellä aikavälillä hyväksytään kiireellisiä toimenpiteitä, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla suunnitelman hallinnoinnissa ja julkishallinnoille annettavassa välittömässä tuessa, koska niillä ei ole hallinnollisia valmiuksia. Strategiaan liittyy organisaatiouudistuksia ja henkilöstöstrategiaa, joilla pyritään muuttamaan koko julkishallintoa. Henkilöresursseja koskevien strategisten suunnitelmien määritelmässä määritellään kattava joukko toimenpiteitä, joilla toimenkuvien päivittäminen (myös vihreää ja digitaalista siirtymää silmällä pitäen) uudistetaan työhönottomenettelyjä, jotta ne olisivat kohdennetumpia ja tehokkaampia; ylimmän virkamieskunnan uudistaminen nimitysmenettelyjen yhdenmukaistamiseksi koko julkishallinnossa; elinikäisen oppimisen ja palkitsemismekanismien tai erityisten urapolkujen välisen yhteyden vahvistaminen; julkishallinnon eettisten periaatteiden määrittely tai päivittäminen; vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen; sekä henkilöstön horisontaalisen ja vertikaalisen liikkuvuuden uudistaminen. Uudistukseen sisältyy kiireellisiä toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä yritysten ja kansalaisten eduksi ja varmistetaan samalla elpymis- ja palautumissuunnitelman sujuva täytäntöönpano.

Yksinkertaistamisuudistuksella poistetaan luvat, joita ei voida perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, ja poistetaan tarpeettomia velvoitteita tai sellaisia, joissa ei käytetä uutta teknologiaa. Lisäksi se panee täytäntöön hiljaisen hyväksynnän mekanismin, yksinkertaisen viestinnän sekä alueiden ja kuntien kanssa yhteisten yhtenäisten järjestelmien käyttöönoton.

Yksinkertaistamisuudistus sisältää seuraavat osatekijät: liiketoiminta- ja rakennusmenettelyjen yhteentoimivuus (SUAP & SUE); sekä keskeisten tulosindikaattoreiden (KPI) määrittely hallinnon organisaatiomuutoksen ohjaamiseksi. Keskeisiä tulosindikaattoreita koskeva ensimmäinen kertomus julkaistaan sen jälkeen kuuden kuukauden välein.

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava rekisterijärjestelmä, joka on toiminnassa ensimmäisen maksupyynnön esittämiseen mennessä.

Uudistus 1.9 a – Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi

Uudistuksella pyritään nopeuttamaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja tehokkuutta täydentämään kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Siinä on määrättävä päivämäärä, jona yksittäistä erityistalousaluetta koskeva strategiasuunnitelma hyväksytään.

Kansallisessa  lainsäädännössä edellytetään yhdistetyn konferenssin lausuntoa ennen sen muuttamista laiksi asetuksen nro 281/1997 mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2021/241 9 artiklan mukaisesti uudistus voi saada tukea muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällaisella tuella ei kateta samoja kustannuksia. Elpymis- ja palautumistukiväline ei kata uudistuksen kustannuksia.



Investointi 1.9 – Teknisen avun antaminen ja valmiuksien kehittämisen vahvistaminen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Investointi koostuu asiantuntijapoolin tilapäisestä rekrytoinnista antamaan teknistä apua hallinnolle ja vahvistamaan hallinnollisia valmiuksia erityisesti paikallistasolla tiettyjen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden toteuttamiseksi tarpeen mukaan. Tähän investointiin sisältyy myös julkisen sektorin työntekijöiden koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on vahvistaa valmiuksien kehittämistä.

Toimintalinja 4 – Julkiset hankinnat ja julkishallinnon maksut

Uudistus 1.10 – Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Uudistuksen ensimmäinen vaihe on ensimmäisten kiireellisten yksinkertaistamistoimenpiteiden hyväksyminen toukokuuhun 2021 mennessä lainsäädäntöasetuksella, jolla yksinkertaistaa ja digitalisoida yhteishankintayksiköiden menettelyjä; rekisteröidä sopimukset kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan; perustetaan ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavia toimistoja; asetetaan tavoite, jolla lyhennetään julkaisun ja sopimuksen tekemisen sekä sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmistumisen välistä aikataulua; ja kannustaa vaihtoehtoisia riitojenratkaisumekanismeja sopimusten täytäntöönpanovaiheessa. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteisellä koordinointielimellä on ennen vuoden 2021 loppua oltava riittävä henkilöstömäärä, ja sen on hyväksyttävä ammatillistamisstrategia, joka tarjoaa koulutusta eri tasoilla; dynaamiset hankintajärjestelmät on asetettava saataville julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisesti; ja ANAC:n on saatettava päätökseen hankintaviranomaisten kelpuuttaminen.

Uudistuksen toisessa vaiheessa julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön tehdään muutoksia, jotka on määrä panna täytäntöön vuoden 2023 toiseen neljännekseen mennessä ja joiden tavoitteena on hankintaviranomaisten hajanaisuuden vähentäminen; vaaditaan sähköisen alustan asettamista perusvaatimukseksi osallistumisesta koko maan kattavaan hankintakapasiteetin arviointiin; ja kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen valtuuttaminen tarkistamaan hankintaviranomaisten pätevyyttä. Uudistuksen tarkoituksena on myös yksinkertaistaa ja digitalisoida edelleen yhteishankintayksiköiden menettelyjä ja määritellä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset. Uudistuksella vähennetään myös alihankinnan mahdollisuutta koskevia rajoituksia, jotka sisältyvät tällä hetkellä julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön.

Uudistukseen kuuluu myös kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönotto vuoden 2023 loppuun mennessä ja kohdennettujen toimien käyttöönotto muun muassa hyväksymällä primaari- ja/tai sekundaarilainsäädäntöä hankintaviranomaisten pätevyyden ja ammattimaisuuden parantamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi (esim. hankerahoitukseen sovellettavien sääntöjen muuttaminen).



Uudistus 1.11 – Viranomaisten ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää maksuviivästyksiä ja vähentää maksuviivästyksiä julkishallinnosta yrityksiin. Uudistukseen sisältyy vuodesta 2024 alkaen rakennepaketti, joka sisältää sekä keskus- että paikallistason toimia, mukaan lukien lainsäädännön voimaantulo.

Uudistuksella varmistetaan, että vuoteen 2025 mennessä i) keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnot maksavat 30 päivän kuluessa ja ii) alueelliset terveysviranomaiset maksavat maksut 60 päivän kuluessa. Sen varmistamiseksi, että maksuviivästysten ongelma ratkaistaan rakenteellisesti, uudistuksessa on myös varmistettava, että vuonna 2026 i) keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnot jatkavat maksujen suorittamista 30 päivän kuluessa ja ii) alueelliset terveysviranomaiset jatkavat maksujen suorittamista 60 päivän kuluessa.

Toimintalinja 5 – Julkis- ja finanssipoliittiset uudistukset (verotus ja julkiset menot)

Uudistus 1.12 – Verohallinnon uudistaminen

On toteutettava useita toimenpiteitä verosäännösten noudattamisen edistämiseksi ja tarkastusten ja valvonnan kohdentamisen tehostamiseksi, mukaan lukien seuraavat: I) tietokannan ja tähän tarkoitukseen varatun tietoteknisen infrastruktuurin luominen ennalta määrätyn alv-ilmoituksen julkaisemista varten; II) säännösten noudattamista koskevien kirjeiden yhteydessä käytettävän tietokannan laadun parantaminen, jotta voidaan myös vähentää väärien myönteisten tekijöiden esiintymistä ja lisätä asteittain veronmaksajille lähetettyjen ilmoitusten määrää; III) uudistetaan nykyistä lainsäädäntöä, jotta voidaan varmistaa tehokkaat hallinnolliset seuraamukset siinä tapauksessa, että yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja; IV) massadatan pseudonymisointi- ja analysointiprosessin loppuun saattaminen tarkastusten valintaprosessin perustana olevan riskianalyysin tehostamiseksi. Veroviraston operatiivisia valmiuksia on vahvistettava viraston vuosia 2021–2023 koskevan suoritussuunnitelman rekrytointitavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallituksen on tarkasteltava uudelleen mahdollisia toimia laskuttamatta jätetyn laskutuksen aiheuttaman veronkierron vähentämiseksi kaikkein alttiimmilla aloilla, myös kuluttajille suunnattujen kohdennettujen kannustimien avulla, ja toteutettava tehokkaita toimia uudelleentarkastelun tulosten perusteella ja sitouduttava kunnianhimoisesti vähentämään alttiutta kiertää.

Uudistus 1.13 – Menojen uudelleentarkastelukehyksen uudistaminen

Suunnitelmaan sisältyy menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistus, jolla pyritään parantamaan sen vaikuttavuutta muun muassa vahvistamalla valtiovarainministeriön roolia ja jälkiarviointiprosessia sekä parantamalla vihreän ja sukupuolitietoisen budjetoinnin käytäntöjä. Suunnitelmaan sisältyy myös sitoumus toteuttaa nykyisen oikeudellisen kehyksen perusteella menojen vuotuinen uudelleentarkastelu kaudella 2023–2025 julkisen talouden säästöjen saavuttamiseksi, jotta voidaan tukea kestävää julkista taloutta ja/tai rahoittaa kasvua edistäviä verouudistuksia tai julkisia menoja.



Uudistus 1.14 – Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus

Uudistuksessa saatetaan päätökseen ”finanssipoliittinen federalismi”, josta säädetään valtuuslaissa 42/2009. Tavoitteena on parantaa julkisen talouden suhteiden avoimuutta hallinnon eri tasoilla, osoittaa varoja valtiotasoa alemmille hallintotasoille objektiivisten kriteerien perusteella ja edistää varainkäytön tehokkuutta valtiotasoa alemmalla tasolla. Uudistuksessa määritellään erityisesti asiaankuuluvat parametrit, joiden avulla voidaan panna täytäntöön fiskaalinen federalismi tavanomaisen aseman omaavien alueiden, maakuntien ja suurkaupunkien osalta.

Uudistus 1.15 – Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen kuilu eurooppalaisiin tilinpäätösstandardeihin nähden ottamalla käyttöön yksi ainoa julkisen sektorin suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä. Uudistuksen on johdettava siihen, että suoriteperusteisen kirjanpidon viitekehys saatetaan valmiiksi Eurostatin määrittelemien laadullisten ominaisuuksien, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tilikaavion mukaisesti. Uudistusta täydennetään ensimmäisellä koulutuskierroksella, joka koskee siirtymistä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten edustajille ja joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.

Investointi 1.10 – Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Tällä investoinnilla perustetaan julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa hankintaviranomaisille tarkoitettu hankintatukitoiminto, joka täyttää julkisia hankintoja koskevan koodeksin liitteen II.4 vaatimukset ja tukee niitä sähköisissä hankintamenettelyissä, tukee digitaalisten taitojen hankkimista ja antaa teknistä tukea julkisten hankintojen digitalisoinnin hyväksymisessä, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.

A.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Virstanpylväs

/Tarkoitus

Nimi

Laadulliset indikaattorit 
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit 
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C1–1

Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat

Virstanpylväs

Lakiasetusten voimaantulo uudistuksessa 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat”

Lakiin sisältyvä tieto- ja viestintätekniikan hankintauudistusta koskevan asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Tarvittavien säädösten on sisällettävä lainsäädäntötoimet yksinkertaistamista koskevassa asetuksessa (Decreto Legge Semplificazioni). Niissä on määrättävä:

I) Mahdollisuus käyttää julkisia hankintoja koskevan koodeksin 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä myös hankintasopimuksissa, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevan koodeksin 35 §:ssä tarkoitetut kynnysarvot, kun on kyse erityisesti pilviteknologiaan perustuvien tietokonetuotteiden ja -palvelujen ostoista sekä yhteyspalveluista, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain PNRR-hankkeiden toteuttamiseen varatuilla resursseilla;

II) Julkisia hankintoja koskevan koodeksin 80 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten tarkastamiseen osallistuvien sertifiointielinten hallinnoimien eri tietokantojen yhteentoimivuus;

III) Sellaisen talouden toimijoita koskevan virtuaalisen tiedoston laatiminen, jossa esitetään tiedot 80 artiklassa tarkoitettujen poissulkemisperusteiden puuttumisen todentamiseksi, jotta voidaan määritellä valkoinen luettelo talouden toimijoista, joiden osalta todentaminen on jo suoritettu.

M1C1–2

Uudistus 1.3: Pilvipalvelut etusijalle ja yhteentoimivuus

Virstanpylväs

Uudistusta 1.3 ”Pilvi ensin ja yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo

Lain säännös, joka koskee pilvipalvelujen ensimmäistä kertaa ja yhteentoimivuuden uudistamista koskevan asetuksen voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Tarvittaviin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat:

Täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat erityisesti i) Agenzia per l’Italia digitale (AgID) -asetusta (Polio Strategico Nazionale (PSN)) (josta säädetään asetuksen 179/212 33 §:ssä) ja ii) yhteentoimivuutta koskevia AgID:n suuntaviivoja (joista säädetään Codice dell’Amministrazione Digitalen (CAD) 50 ja 50 ter §:ssä).

Muutokset vakavaraisuusdirektiivin 50 artiklaan:

I) poistetaan velvoite tehdä puitesopimuksia hallinnoilta, joilla on pääsy kansalliseen digitaaliseen data-alustaan;

II) yksityisyyttä koskevat selvennykset: tietojen siirtäminen tietojärjestelmästä toiseen ei muuta tietojen omistajuutta ja käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietoja vastaanottavien ja niitä käsittelevien julkishallintojen vastuuta itsenäisinä rekisterinpitäjinä.

Muutokset asetukseen Decreto del Presidente della Repubblica (DPR) 445/2000 tietojen saatavuuden osalta:

I) suoraa pääsyä tietoihin koskevan luvan kumoaminen;

poistetaan viittaus puitejärjestelyihin 72 artiklasta.

Muutokset asetuksen 179/2012 33-septies §:ään:

I) annetaan AgID:lle mahdollisuus säännellä Centri Elaborazione Dati (CED) ja Cloud Regulations -säännöksillä ehtoja ja menetelmiä, joilla julkishallintojen on toteutettava CED-järjestelmään siirtyminen;

II) otetaan käyttöön seuraamuksia pilvipalveluihin siirtymistä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.

M1C1–3

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Virstanpylväs

Polo Strategico Nazionalen (PSN) loppuun saattaminen

Raportti pilvipalvelujen käyttöönotosta, teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö (MITD)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Koko hanke on saatettava kokonaisuudessaan päätökseen, kun kaikki kohteena olevat julkishallinnot ovat saattaneet päätökseen yksilöityjen telineiden siirtämisen kohti Polo Strategico Nazionale -verkkoa ja neljän tietokeskuksen testaus on saatu onnistuneesti päätökseen, mikä mahdollistaa kohdennettujen julkishallintojen tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisprosessin kohti PSN:ää.

M1C1–4

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Virstanpylväs

Kansallinen digitaalisten tietojen alusta toiminnassa

Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) raportti kansallisen digitaalisen data-alustan käyttöönotosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Foorumin avulla virastot voivat

— julkaistava sovellusrajapinnat (API) alustan API-luettelossa;

— tehdä ja allekirjoittaa digitaalista yhteentoimivuutta koskevia sopimuksia foorumin kautta;

— todentaa ja valtuuttaa API-liittymien käyttöoikeudet alustan toimintoja käyttäen;

— validoi ja arvioi kansallisen yhteentoimivuuskehyksen noudattamista.

M1C1–5

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen

Hallintolaki

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Välitavoite saavutetaan 1) muuttamalla kansallisen kyberturvallisuusviraston muodostava lakiasetus, jota ollaan parhaillaan viimeistelemässä, 2) kansallisen kyberturvallisuusviraston sisäiset säännöt sisältävän pääministerin asetuksen (Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri, DPCM) julkaiseminen virallisessa lehdessä.

M1C1–6

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto

Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen koko arkkitehtuuri

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Välitavoite on saavutettava määrittelemällä kansallisen kyberturvallisuusarkkitehtuurin koko ekosysteemin yksityiskohtainen arkkitehtuuri (eli kansallinen tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), tietotekniikan kriisiryhmien verkosto (CERT), kansallinen HyperSOC, tekoäly- ja koneoppimisvälineisiin (AI/ML) integroitu suurteholaskenta kansallisen tason kyberturvallisuuspoikkeamien analysoimiseksi).

M1C1–7

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston perustaminen

Asiakirjat, joista käy ilmi laboratorioiden kesken jaettavat yksilöidyt prosessit ja menettelyt, ja raportointi, joka osoittaa vähintään yhden laboratorion aktivoinnin

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Välitavoite saavutetaan seuraavin keinoin:

I) Kansallinen kyberturvallisuusvirasto määrittää, mihin seulonta- ja sertifiointilaboratoriot ja -keskukset perustetaan, rekrytoidaan asiantuntijoiden profiileja ja määritellään perusteellisesti laboratorioiden kesken jaettavat prosessit ja menettelyt.

II) Yhden laboratorion aktivointi.

Tarkastuslaboratorioiden perustamiseksi ja aktivoimiseksi luotuja toimia valvoo Ministero dello Sviluppo Economico (MISE) yhdessä kansallisen kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorion kanssa, ja sisäministeriö ja puolustusministeriö integroivat ne arviointikeskukseen.

M1C1–8

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC- ja NIS-turvatoimenpiteitä varten

Toimitettu raportointi, joka osoittaa keskustarkastusyksikön toiminnan käynnistämisen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kansalliseen kyberturvallisuusvirastoon on nimitettävä sisäinen yksikkö, jonka tehtävänä on hoitaa keskitetty tarkastusyksikkö, joka vastaa PSNC- ja verkko- ja tietoturvatoimenpiteistä.

Prosessit, logistiikka ja toimintajärjestelyt on virallistettava riittäviksi asiakirjoiksi, joissa keskitytään erityisesti toimintaprosesseihin eli toimeksiantoa koskeviin sääntöihin, tilintarkastukseen ja raportointimenettelyihin.

Tietotekniset välineet keräävät, hallinnoivat ja analysoivat tarkastustietoja, ja tarkastusyksikön on kehitettävä ja käytettävä niitä.

Välineiden kehittämisen päätökseen saattamisesta on toimitettava asiakirjat.

M1C1–9

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Kohde

Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T1

EI OLE

Numero

0

5

Q4

2022

Vähintään viisi interventiota, joilla parannetaan kyberturvallisuuden kansallisen käyrän (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) aloilla loppuun saatettuja turvallisuusrakenteita.

Interventiotyyppejä ovat muun muassa turvallisuustoimintakeskusten (SOC) päivittäminen, kyberrajojen puolustusta koskevat parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet. Toimissa keskitytään terveydenhuollon, energian ja ympäristön (juomavesihuolto) aloihin.

M1C1–10

Uudistus 1.2: Muutostuki

Virstanpylväs

Muutosryhmän ja uuden koordinointiryhmän perustaminen tulee voimaan

Säädöksen säännös, jossa ilmoitetaan muutosviraston perustamista koskevan säädöksen voimaantulosta ja uuden koordinointitoimiston perustamista koskevan säädöksen voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Muutosviraston perustamista varten tarvittaviin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat:

-Lakiasetus relutamento (jonka ministerineuvosto hyväksyi jo 22. kesäkuuta2021 ja joka julkaistiin virallisessa lehdessä (Gazzetta Ufficiale) 10.kesäkuuta 2021)

-Kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaiseminen;

-Toimeksiannon valinta ja antaminen asiantuntijoille (väliaikaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen keston ajaksi).

Uuden koordinointiryhmän osalta tarvitaan seuraavia avainvaiheita:

-Lainsäädäntövaltuutus;

-Decreto del Presidente del Consiglio dei Ministri (DPCM) antaa luvan yhtiön perustamiseen ja vahvistaa yhtiön tavoitteet, osakepääoman, keston ja johtajat;

-Yhtiön laitos, jolla on notaarin vahvistama asiakirja;

-Yhtiön toiminnan edellyttämät toimet – yhtiöjärjestys ja erilaiset määräykset.

M1C1–11

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Kohde

Finanssipoliisi – T1-ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta

EI OLE

Numero

0

5

Q1

2023

Ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta tekemällä sopimus sellaisen konsulttipalvelun tarjoajan kanssa, jossa on yhteensä viisi työntekijää ja joka vastaa sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadata-analyysiyksikön algoritmien kirjoittamisesta. Datatieteen palvelujen ostamisesta tehdyn sopimuksen julkaiseminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja julkaisemalla maanlaajuisesti uusia välineitä ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekninen runko).

M1C1–12

Investointi 1.3.2: Yhtenäinen digitaalinen palveluväylä

Kohde

Yhteinen digitaalinen palveluväylä

EI OLE

Numero

0

19

Q4

2023

Asetuksessa 2018/1724 määritellyistä 21:stä Italiassa sovellettavat 19 ensisijaista hallinnollista menettelyä ovat täysin asetuksen 2018/1724 6 artiklassa määriteltyjen vaatimusten mukaisia. Erityisesti: a) käyttäjien tunnistaminen, tietojen ja niitä tukevien todisteiden toimittaminen, allekirjoitus ja lopullinen toimittaminen on tehtävä sähköisesti etäpalveluna sellaisen palvelukanavan kautta, jonka avulla käyttäjät voivat täyttää menettelyyn liittyvät vaatimukset käyttäjäystävällisellä ja jäsennellyllä tavalla; b) käyttäjille on annettava automaattinen vastaanottoilmoitus, paitsi jos menettelyn tulos toimitetaan välittömästi; C) menettelyn tulokset on toimitettava sähköisesti tai, jos se on tarpeen sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi, fyysisesti; d) käyttäjille on annettava sähköinen ilmoitus menettelyn päättymisestä.

M1C1–13

Investointi 1.4.6:

Liikkuvuus palveluna Italialle

Virstanpylväs

Liikkuvuus palveluratkaisuina M1

Ministero delle Infrastrutture e della Mobilità Sostenibiilin (MIMS) yhteistyössä yliopistojen kanssa laatima raportti kolmen pilottihankkeen täytäntöönpanosta ja tulosten arvioinnista

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

On toteutettu kolme pilottihanketta, joiden tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuina teknisesti kehittyneissä suurkaupunkikaupungeissa.

Kutakin ratkaisua on käyttänyt vähintään 1000 käyttäjää pilottijakson aikana.

Kunkin pilottihankkeen on oltava avoin vähintään 1000 käyttäjälle, joilla on oltava mahdollisuus käyttää sitä vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan ja antaa yksilöllinen arviointi sekä mahdollisuus valita ja ostaa liikkuvuuspalveluja alustalla saatavilla olevien palvelujen joukosta.

MaaS-palvelun on yhden teknisen alustan kautta ehdotettava kansalaisille ja käyttäjille hänen tarpeisiinsa perustuvaa parasta matkustusratkaisua, jossa hyödynnetään eri liikkumisvaihtoehtojen (paikallinen julkinen liikenne, yhteiskäyttö, ohjaamo, autonvuokraus) integrointia matkustuskokemuksen optimoimiseksi sekä suunnittelun (intermodaalinen reittisuunnittelu ja reaaliaikaiset tiedot ajoista ja etäisyyksistä) että käytön (palvelujen varaaminen ja maksaminen) osalta.

M1C1–14a

Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi

Virstanpylväs

Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Sellaisen kansallisen lainsäädännön voimaantulo, jossa määritellään kumppanuussopimuksen ja kaikkien nykyisten ohjelmien puitteissa tarvittavat järjestelyt koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja parantamiseksi.

Jotta voidaan varmistaa institutionaalinen vuoropuhelu ja yhteistyö sekä yhteisymmärrys tarvittavista toimista, hallitus perustaa 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä teknisen työryhmän kaikkien Cabina di regia PNRR:n alueellisten ja kansallisten ohjelmien hallintoviranomaisten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistettyä konferenssia koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista.

Lainsäädännössä on vahvistettava tarvittavat järjestelyt tukitoimien priorisoimiseksi seuraavilla strategisilla aloilla noudattaen tiukasti asiaankuuluvia mahdollistavia edellytyksiä varten määriteltyjä suunnitteluasiakirjoja ja niiden konkreettista täytäntöönpanoa, mukaan lukien puuttuminen erityisesti hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen näillä aloilla:

—    Vettä;

—    hydrogeologisten riskien ja ympäristönsuojelun infrastruktuurit;

—    Jätteet;

—    Liikenne ja kestävä liikkuvuus;

—    Energiakustannukset

—    Yritysten kehittämisen ja houkuttelevuuden tukeminen, myös digitaalisen ja vihreän siirtymän kannalta.

M1C1–15

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Kohde

Valtiovarainpoliisi – tietotieteen ammattimaisten palvelujen hankinta T2

EI OLE

Numero

5

10

Q1

2024

Ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta tekemällä sopimus sellaisen konsulttipalvelun tarjoajan kanssa, johon kuuluu viisi (yhteensä kymmenen) lisähenkilöä, jotka vastaavat sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadata-analyysiyksikön algoritmien kirjoittamisesta. Datatieteen palvelujen ostamisesta tehdyn sopimuksen julkaiseminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja julkaisemalla maanlaajuisesti uusia välineitä ensimmäisessä analyysimoduulissa (tietotekninen runko).

M1C1–17

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Kohde

Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T1:een

EI OLE

Numero

0

100

Q3

2024

Vähintään 100 keskushallinnon ja paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen (Aziende Sanitarie Locali/Aziende ospedaliere) on siirrettävä täysimääräisesti vähintään yksi hallinnon palvelu (mukaan lukien järjestelmät, tietokokonaisuudet ja sovellukset) infrastruktuuriin (Polo Strategico Nazionale). Täysin siirretyt laitokset voivat edellyttää, että kukin toimielin koostuu seuraavista: ei-pilvivalmis pelkässä isännöinnissä, hissien ja vuorojen siirtymät, päivittäminen infrastruktuurina palveluna (IaaS), alusta palveluna (Paas) tai ohjelmistopalveluna (SaaS). Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman toimitiloissa sijaitsevan ohjelmiston tietoteknisen arkkitehtuurin mukaan. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinti- ja hissimuutoksesta sellaisten ohjelmistojen osalta, jotka eivät ole pilvivalmiita, aina siirtymiseen IaaS-, PaaS- tai SaaS-järjestelmään pilvivalmiiden ohjelmistojen osalta. PSN:n on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki muuttoliikestrategiat, joiden avulla voidaan ottaa huomioon saavutettu tavoite ”muuttoliike Polo Strategico Nazionaleen”.

”Soveltamisalaan” kuuluvat seuraavat julkishallinnot yhteensä:

• Julkishallinnon keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos ja oikeusministeriö)

• Julkishallinnon keskushallinnot, jotka isännöivät tietoja vanhentuneissa tietokeskuksissa äskettäin toteutetun ”pilvivalmiutta” koskevan tutkimuksen mukaisesti;

• Paikallisilla terveydenhuoltoviranomaisilla (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere), jotka sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Etelä-Italiassa, ei ole riittävää infrastruktuuria tietoturvan varmistamiseksi.

M1C1–18

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Kohde

Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T1

EI OLE

Numero

0

3 000

Q4

2024

Tavoitteena on saavuttaa vähintään 3000 julkishallinnon luomaa sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan API-luettelossa ja integroidaan kansalliseen digitaalidata-alustaan. Julkaistut API-tiedot vaikuttavat useisiin aloihin, joita voivat olla muun muassa seuraavat:

(i) Sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelut, hankintapalvelujen hallinnointi tai keskeiset kansalliset rekisterit (esim. väestörekisteri ja autoluparekisteri);

Kunkin sovellusrajapinnan toteutuksen ja dokumentaation on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia. Kansallisen digitaalisen data-alustan kehyksen on sisällettävä toiminnot vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.

M1C1–19

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Kohde

Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T2

EI OLE

Numero

5

50

Q4

2024

Vähintään 50 kansallisen kyberturvallisuuskäyrän (PSNC) ja verkko- ja tietojärjestelmien (NIS) alalla toteutettua interventiota.

Interventiotyyppejä ovat esimerkiksi turvallisuustoimintakeskukset (SOC), kyberrajapuolustuksen parannukset sekä sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet verkko- ja tietoturvaa ja PSNC:tä koskevien vaatimusten mukaisesti. Verkko- ja tietoturva-alojen toimissa keskitytään erityisesti terveydenhuoltoon, energiaan ja ympäristöön (juomavesihuolto ja jätehuolto).

M1C1–20

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto

Raportti, jossa osoitetaan kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täydellinen aktivointi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Tätä välitavoitetta täydennetään aktivoimalla alueelliset tietotekniikan kriisiryhmät (CERT), jotka on liitettävä yhteen Italian tietoturvaloukkauksiin reagoivan yksikön (CSIRT) kanssa, aktivoimalla tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), integroimalla vähintään viisi turvallisuustoimintakeskusta kansalliseen HyperSOCiin, varmistamalla kyberturvallisuusriskien hallintapalvelujen täysimääräinen toiminta, mukaan lukien toimitusketjun analysointiin ja kyberriskien vakuutuspalveluihin liittyvät palvelut.

M1C1–21

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston ja arviointikeskusten loppuun saattaminen

Raportointi, josta käy ilmi vähintään 10 laboratorion ja kahden arviointikeskuksen täysimittainen aktivointi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Aktivoidaan vähintään 10 seulonta- ja sertifiointilaboratoriota ja 2 arviointikeskusta.

M1C1–22

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

PSNC- ja NIS-turvatoimien tarkastuksen keskusyksikön täysi toiminta siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen

Raportointi, tarkastusraportit

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Keskustarkastusyksikkö toimii täysimääräisesti siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen.

M1C1–23

Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle

Virstanpylväs

Liikkuvuus palveluratkaisuna M2

Ministero delle Infrastrutture e dei trasportin (MIT) yhteistyössä yliopistojen kanssa arvioimat pilottitulokset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Välitavoite liittyy seitsemän pilottihankkeen toisen vaiheen täytäntöönpanoon. Hankkeilla pyritään testaamaan liikkuvuutta palveluratkaisuina seuraaja-alueilla.

Näiden alueiden odotetaan hyödyntävän ensimmäisen aallon aikana valittujen digitaalivalmiiden suurkaupunkien kokemuksia. 40 prosenttia pilottihankkeista on sijoitettava etelään.

M1C1–24

Investointi 1.7.1: Digitaalinen julkishallinto

Kohde

Kansalaiset, jotka osallistuvat julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin rekisteröityjen organisaatioiden tarjoamiin digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin

EI OLE

Numero

0

700 000

Q4

2025

Vähintään 700000 digitaalista koulutus- ja/tai helpotusaloitetta, joissa on mukana julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin merkittyjä organisaatioita.

M1C1–25

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Virstanpylväs

Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien operatiivisten tietojärjestelmien kehittäminen

Tietotekniikkajärjestelmien parantaminen uusien toimintojen, suorituskyvyn ja käyttäjäkokemuksen osalta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Operatiivisten tietojärjestelmien uusien toimintojen asteittainen käyttöönotto (vuosittain), jotta voidaan varmistaa niiden ajankohtaisuus nopeasti muuttuvien lainsäädäntöskenaarioiden mukaisesti, myös pandemiatilanteen osalta.

M1C1–26

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Kohde

Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T2:een

EI OLE

Numero

100

280

Q2

2026

Vähintään 280 keskushallintoa ja paikallista terveydenhuoltoviranomaista (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere) muutti ”Polo Strategico Nazionaleen” digitaalisesta muutoksesta vastaavan ministeriön hyväksymän muuttoliikesuunnitelman mukaisesti.

Siirtyminen Polo Strategico Nazionaleen voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman toimitiloissa sijaitsevan ohjelmiston tietoteknisen arkkitehtuurin mukaan.

Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä isännöinnistä ja hissi- ja vaihtomuutoksesta sellaisten ohjelmistojen osalta, joissa ei ole pilvivalmiita ohjelmistoja, siirtymiseen IaaS-palveluun (IaaS), alustaan (PaaS) tai pilvivalmiisiin ohjelmistoihin (SaaS).

Vähintään 40 prosenttia siirrettävistä palveluista on toteutettava joko IaaS-, PaaS- tai SaaS-ratkaisujen avulla.

PSN:n on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki muuttoliikestrategiat, joiden avulla voidaan ottaa huomioon saavutettu tavoite ”muuttoliike Polo Strategico Nazionaleen”.

”Soveltamisalaan” kuuluvat seuraavat julkishallinnot yhteensä:

• Julkishallinnon keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos, oikeusministeriö);

• Julkishallinnon keskushallinnot, jotka isännöivät tietoja vanhentuneissa tietokeskuksissa äskettäin toteutetun ”pilvivalmiutta” koskevan tutkimuksen mukaisesti;

• Paikallisilla terveydenhuoltoviranomaisilla (Aziende Sanitarie Locali/Aziende Ospedaliere), jotka sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Etelä-Italiassa, ei ole riittävää infrastruktuuria tietoturvan varmistamiseksi.

M1C1–27

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Kohde

Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T2

EI OLE

Numero

3 000

7 000

Q2

2026

Tavoitteena on saavuttaa vähintään 4000 sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan API-luettelossa (yhteensä 7000).

Julkaistut API-tiedot vaikuttavat useisiin aloihin, joita voivat olla muun muassa seuraavat:

kansalliset tiedot rekrytoinnista, eläkkeelle jäämisestä, koulun ja yliopiston ilmoittautumisesta (esim. kansallinen opiskelijarekisteri ja julkishallinnon rekisteri), verosäännösten noudattamisesta tai terveystietojen ja terveyshätätilanteiden kansallisesta tietojärjestelmästä.

Kunkin sovellusrajapinnan toteutuksen ja dokumentaation on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaisia. Kansallisen digitaalisen data-alustan kehyksen on sisällettävä toiminnot vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.

M1C1–28

Investointi 1.7.2: Digitaalisten neuvontapalvelujen verkosto

Kohde

Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin uusiin digitaalisiin koulutus- ja/tai helpottamisaloitteisiin

EI OLE

Numero

0

2 000 000

Q2

2026

Vähintään 2000000 kansalaista osallistuu digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin digitaalista koulutusta ja/tai helpottamista koskeviin aloitteisiin.

Tavoitteen saavuttamiseksi huomioon otettavat koulutustoimet ovat seuraavat:

a) digitaalisten helpottamismenetelmien avulla tarjottavat yksilölliset ”yksi yhteen” -koulutus- ja/tai helpottamisaloitteet, jotka toteutetaan yleensä palveluvarauksen perusteella ja tallennetaan seurantajärjestelmään;

b) henkilökohtaiseen ja verkossa tapahtuvaan digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamiseen tähtäävät aloitteet, joilla pyritään kehittämään kansalaisten digitaalisia taitoja ja jotka toteutetaan synkronoidusti digitaalisen helpottamisen keskuksissa ja jotka kirjataan seurantajärjestelmään;

digitaalisen koulutuksen ja/tai helpottamisen verkkoaloitteet, joiden tavoitteena on kehittää kansalaisten digitaalisia taitoja, myös itseoppimisessa ja asynkronisessa tilassa, mutta jotka on välttämättä ilmoitettu seurantajärjestelmässä osana digitaalisten neuvontapalvelujen verkoston laatimaa koulutusluetteloa, joka on saatavilla toteutetusta tiedonhallintajärjestelmästä.

M1C1–29

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Siviilioikeuden uudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: yksinkertaistetun menettelyn käyttöönotto ensimmäisessä oikeusasteessa/oikeudenkäynnissä ja suodatusmenettelyjen soveltamisen vahvistaminen muutoksenhakutasolla, mukaan lukien yksinkertaistettujen menettelyjen käytön laajentaminen ja sellaisten tapausten kirjo, joissa yhden tuomarin kokoonpanossa on toimivalta; II) varmistaa, että sitovat määräajat menettelyille ja aikataulu todisteiden keräämiselle ja kaikkien asiaankuuluvien säädösten ja asiakirjojen toimittamiselle sähköisesti pannaan tosiasiallisesti täytäntöön; III) uudistetaan sovittelun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttöä yhdessä avustetun sovittelun, välimiesmenettelyn ja muiden mahdollisten vaihtoehtojen kanssa, jotta nämä laitokset voisivat vähentää tehokkaammin siviilioikeusjärjestelmään kohdistuvaa painetta, myös kannustimien avulla; uudistaa pakkotäytäntöönpanomenettelyä siten, että lyhennetään nykyistä keskimääräistä aikaa, muun muassa tekemällä ilmoitettujen määrien täytäntöönpanosta nopeampaa ja edullisempaa; uudistetaan nykyinen järjestelmä, joka koskee oikeudenkäyntimaksujen kvantifiointia ja perittävyyttä, jotta voidaan vähentää perusteettomia riita-asioita; v) otetaan käyttöön tuomioistuintason seurantajärjestelmä ja lisätään siviilituomioistuinten tuottavuutta kannustimilla, joilla varmistetaan oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja yhdenmukaiset tulokset kaikissa tuomioistuimissa.

M1C1–30

Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Rikosoikeusuudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Mahdollistava lainsäädäntö, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat toimenpiteet: I) tarkistettu ilmoitusjärjestelmä, ii) yksinkertaistettujen menettelyjen laajempi käyttö, iii) asiakirjojen sähköisen arkistoinnin laajempi käyttö, iv) todistelua koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, v) alustavan tutkinnan kestoa koskevien määräaikojen määrittely ja toimenpiteet tutkintavaiheen pysähtymisen välttämiseksi, vi) mahdollisuuden lakkauttaa rikos, jos vahingonkorvaukset on maksettu takaisin, vii) seurantajärjestelmän käyttöönotto tuomioistuimen tasolla ja rikostuomioistuinten tuottavuuden lisääminen kannustimilla, joilla varmistetaan oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja yhdenmukaiset suoritukset kaikissa tuomioistuimissa.

M1C1–31

Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Maksukyvyttömyyttä koskevan uudistuskehyksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

Lain säännös, jossa ilmoitetaan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Maksukyvyttömyysuudistuksen on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet: I) tarkastellaan uudelleen tuomioistuinten ulkopuolisia sovittelujärjestelyjä sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla lisäparannukset voivat olla tarpeen, jotta asianomaisia osapuolia kannustettaisiin käyttämään tällaisia menettelyjä tehokkaammin; ottaa käyttöön varhaisvaroitusmekanismeja ja tiedonsaantia ennen maksukyvyttömyysvaihetta; III) siirtyminen erikoistumaan tuomioistuimiin (kauppaoikeus, maksukyvyttömyysasioita käsittelevät jaostot) ja oikeudenkäyntiä edeltäviin laitoksiin maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoimiseksi; IV) mahdollistetaan vakuudellisten velkojien maksaminen ensin (ennen verosaatavia ja työntekijöiden saatavia) v) annetaan yrityksille mahdollisuus myöntää vakuusoikeus, joka ei ole omistusoikeus. Maksukyvyttömyysuudistuksen lisäksi on varmistettava uudelleenjärjestelymenettelyjä käsittelevien oikeus- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutus ja erikoistuminen sekä uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen yleinen digitalisointi ja tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisufoorumin perustaminen erityisesti maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, jonka käyttöä on kannustettava vähentämään oikeuslaitoksen taakkaa (maksukyvyttömyyttä edeltävät uudelleenjärjestelyhakemukset, monenvälisten uudelleenjärjestelyjen edistäminen ja ennalta hyväksyttyjen automatisoitujen uudelleenjärjestelymenettelyjen ja ratkaisujen mahdollistaminen arvoltaan vähäisissä tapauksissa). Tällaisella verkkoalustalla on myös varmistettava yhteentoimivuus pankkien tietoteknisten järjestelmien sekä muiden viranomaisten ja tietokantojen kanssa, jotta voidaan varmistaa nopea sähköinen asiakirjojen ja tietojen vaihto velallisten ja velkojien välillä. Tätä varten hakija (velallinen) antaisi suostumuksensa henkilötietojensa vaihtoon yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja tämä säännös olisi sisällytettävä lainsäädäntöön. Uudistuksella perustetaan vakuusrekisteri.

M1C1–32

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa

Virstanpylväs

Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantulo

Lain säännös, joka koskee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Hyväksyy erityislainsäädännön, joka koskee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rekrytointia ja jolla on lupa mainostaa ja ottaa palvelukseensa.

M1C1–33

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen

EI OLE

Numero

0

168

Q2

2022

Aloitetaan vähintään 168 henkilöstön jäsenen palvelukseenottomenettely oikeudenkäyntitoimistoa ja hallintotuomioistuimia varten ja otetaan palvelukseen yksikköjä. Perustasona on 31 päivänä joulukuuta 2021 palveluksessa olleen henkilöstön määrä.

M1C1–34

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntivirastoa varten

Kohde

Palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen siviili- ja rikostuomioistuimissa

EI OLE

Numero

0

8 764

Q4

2022

On aloitettava vähintään 8764 henkilöstön jäsenen palvelukseenottomenettely siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimistoon ja otettava yksiköt palvelukseen. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2021 lopussa.

M1C1–35

Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen

Virstanpylväs

Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus

Lain säännös, jossa ilmoitetaan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä tehostetaan verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähennetään kassaatiotuomioistuimeen tehtävien valitusten suurta määrää.

M1C1–36

Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus

Virstanpylväs

Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo

Delegoitujen säädösten säännös, jossa ilmoitetaan delegoitujen säädösten voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien sellaisten delegoitujen säädösten voimaantulo, joiden sisältö mainitaan siviili- ja rikosoikeusuudistuksia ja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa lainsäädännössä.

M1C1–37

Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus

Virstanpylväs

Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo

Sekundaarisäädösten säännös, josta käy ilmi johdettujen säädösten voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Saatetaan päätökseen kaikkien sellaisten asetusten ja johdetun oikeuden lähteiden hyväksyminen, jotka ovat tarpeen oikeuslaitoksen uudistamista koskevien mahdollistavien lakien tehokkaan soveltamisen kannalta.

M1C1–38

Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeuslaitoksen digitalisointi

Primaari- ja sekundaarisäädösten säännös, josta käy ilmi vastaavien säädösten voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

On vahvistettava kaikkien asiakirjojen pakollinen sähköinen arkistointi ja täydellinen sähköinen työnkulku siviilioikeudellisia menettelyjä varten. Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudellinen menettely digitalisoitu (lukuun ottamatta esitutkintavirastoa). Luodaan lainsäädännön mukaisesti maksuton, täysin käytettävissä oleva ja haettavissa oleva tietokanta siviilioikeudellisista päätöksistä.

M1C1–38a

Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeuslaitoksen digitalisointi

PNR-, PDP- ja APP-järjestelmien täysi toimintavalmistus ja yhteentoimivuus

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudelliset menettelyt digitalisoidaan täysimääräisesti siihen saakka, kunnes päätös on tehty ”portale delle notizie di reato” (PNR), ”portale dei depositi penali” (PDP) ja ”applicativo processo penale” (APP). Alustojen on oltava yhteentoimivia.

M1C1–39

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuimissa

Kohde

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien siviili- ja rikostuomioistuinten sekä oikeusministeriön alue- ja keskusyksiköiden rekrytointi- tai laajentamismenettelyt

EI OLE

Numero

0

10 000

Q2

2024

Saatettava päätökseen vähintään 10000 henkilön ja teknisen hallintohenkilöstön palvelukseen ottamista tai laajentamista koskevat menettelyt ja otettava heidät palvelukseen.

Ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen tulleet rekrytointi- tai laajentamismenettelyt otetaan huomioon tämän tavoitteen saavuttamisessa.

M1C1–40

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt hallintotuomioistuimissa

EI OLE

Numero

0

158

Q2

2024

Saatettava päätökseen vähintään 158 henkilöstön jäsenen palvelukseenotto- tai laajentamismenettelyt oikeudenkäyntitoimistoon ja hallintotuomioistuimiin ja asetettava yksiköt palvelukseen. Ainoastaan 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen päätökseen tulleet rekrytointi- tai laajentamismenettelyt otetaan huomioon tämän tavoitteen saavuttamisessa.

M1C1–41

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

75

Q2

2024

Vuonna 2019 vireillä olevien asioiden määrä väheni 25 prosenttia (109029) hallinto-oikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuimet).

M1C1–42

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta

EI OLE

Prosenttiosuus

100

65

Q2

2024

Vähentää korkeimman hallinto-oikeuden (toisessa oikeusasteessa) vireillä olevien asioiden määrää 35 prosenttia vuonna 2019 (24010).

M1C1–43

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

5

Q4

2024

Vähennetään 31. tammikuuta 2020 vireillä olevien asioiden määrää (ensimmäisessä oikeusasteessa) 95 prosenttia (333218). Perustasona on niiden asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä yli kolme vuotta yleisessä siviilituomioistuimessa (31 päivänä tammikuuta 2020).

M1C1–44

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

5

Q4

2024

Vähennetään riita-asioiden muutoksenhakutuomioistuimissa (toinen oikeusaste) vireillä olevien asioiden määrää 95 prosentilla 31. tammikuuta 2020 (97251).

Perustasona on niiden riita-asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä yli kaksi vuotta siviilituomioistuimissa (31 päivänä tammikuuta 2020).

M1C1–37a

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Ruuhkan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantuloa ruuhkan vähentämiseksi

Q1

2024

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden lähteiden voimaantulo, jotta voidaan

I.Tutkimusvirastojen vahvistaminen, myös kannustimien avulla, kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseenottojärjestelmän perusteella palkattujen henkilöstöyksiköiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluksessa;

II.Kannustimien luominen, jotta voidaan 1) tukea vähemmän tehokkaita tuomioistuimia siviilioikeuden käsittelyruuhkan vähentämisessä; 2) palkitse tuomioistuinten virastoja, jotka saavuttavat erityiset vuotuiset erityistavoitteet siviilioikeusjärjestelmässä vireillä olevien asioiden määrän vähentämisestä.

M1C1–45

Uudistukset 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviilioikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

60

Q2

2026

Lyhentää käsittelyaikaa 40 prosentilla kaikista siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa vuoteen 2019 verrattuna

M1C1–46

Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen

Kohde

Rikosoikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

75

Q2

2026

Lyhentää käsittelyaikaa 25 prosentilla kaikista rikostapauksista vuoteen 2019 verrattuna

M1C1–47

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

10

Q2

2026

Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli pantu vireille 1. tammikuuta 2017 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 (1197786) yleisessä siviilituomioistuimessa (ensimmäinen oikeusaste).

M1C1–48

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

10

Q2

2026

Vähennetään 90 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden määrää, jotka oli pantu vireille 1. tammikuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana ja jotka olivat edelleen vireillä 31. joulukuuta 2022 (179306) siviilioikeudellisessa muutoksenhakutuomioistuimessa (toinen oikeusaste).

M1C1–49

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

100

20

Q2

2026

Vähennetään 80 prosenttia niiden vireillä olevien asioiden kokonaismäärää, jotka ovat edelleen vireillä 30. kesäkuuta 2023 alkaen kaikissa alueellisissa hallintotuomioistuimissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin) (102,144).

M1C1–50

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta

EI OLE

Prosenttiosuus

100

30

Q2

2026

Vähennetään ylimpään hallinto-oikeuteen (toinen oikeusaste) 30. kesäkuuta 2024 mennessä edelleen vireillä olevien asioiden määrää 70 prosenttia (12,287).

M1C1–51

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2021

Primaarilainsäädäntö koskee vähintään seuraavia:

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden koordinointi ja seuranta keskustasolla;

2) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri elinten ja hallintojen toimivallan määrittely ja erottaminen sekä asiaankuuluvien toimeksiantojen hyväksyminen;

3) Järjestelmän määrittely täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien varhaista havaitsemista varten;

4) täytäntöönpanomekanismin ennakkomäärittely täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja viivästysten välttämiseksi erityisesti eri hallintotasojen osalta;

5) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvan henkilöstön (lukumäärä ja asiantuntemus) määrittely

6) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville viranomaisille erityisesti paikallistasolla annettavan teknisen avun määritelmä, jolla varmistetaan hallinnollisten valmiuksien kehittäminen julkishallinnossa;

7) ”nopeutettujen” menettelyjen rajaaminen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja varojen oikea-aikaista käyttöä varten;

8) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus- ja valvontaorganisaatio ja -menettelyt.

M1C1–52

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2021

Toimenpiteiden on sisällettävä seuraavaa:

1) sellaisten kriittisten pullonkaulojen poistaminen, jotka liittyvät erityisesti valtiollisten ja alueellisten ympäristövaikutusten arviointiin, uusien jätteenkierrätyslaitosten hyväksymiseen, uusiutuvan energian lupamenettelyihin ja rakennusten energiatehokkuuden (Super Bonus) ja kaupunkialueiden uudistamisen edellyttämiin menettelyihin. Erityistoimilla yksinkertaistetaan menettelyjä ”Conferenza di servizi” -konferenssissa (kahden tai useamman julkishallinnon välinen virallinen sopimus).

M1C1–53

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Virstanpylväs

Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2021

Toimenpiteisiin on sisällyttävä säännös, joka mahdollistaa seuraavien henkilöiden tilapäisen palvelukseen ottamisen:

kansallisesta talousarviosta maksettavat 2800 teknistä lukua etelän julkishallintojen vahvistamiseksi;

1000 asiantuntijan reservi, joka lähetetään kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoja teknistä apua koskevien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.

M1C1–54

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Saatettu päätökseen asiantuntijoiden rekrytointi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

EI OLE

Numero

0

1 000

Q4

2021

Saattaa päätökseen 1000 asiantuntijan palvelukseenottomenettelyt, jotka lähetetään kolmeksi vuodeksi hallintojen tueksi teknistä apua koskevien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.

M1C1–55

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän laajentaminen kansalliseen talousarvioon investointien käyttöasteen lisäämiseksi

Lain säännös, joka koskee menetelmän laajentamisen voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Otetaan käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen kaltainen yksinkertaistettu välitavoitteiden ja tavoitteiden järjestelmä täydentävän investointirahaston hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta varten (30,5 miljardia euroa).

M1C1–56

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet:

— määrittelemään erityisesti julkisen sektorin toimenkuvat tarvittavien taitojen ja taitojen houkuttelemiseksi

— yhden ainoan rekrytointifoorumin perustaminen julkisten palvelukseenottomenettelyjen keskittämiseksi kaikille julkishallinnon keskushallinnoille ja sitoutuminen laajentamaan alustan käyttöä myös paikallishallintoihin;

— palvelukseenottoprosessin uudistaminen, jonka tavoitteena on siirrytään puhtaasti tietämykseen perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu ensisijaisesti osaamiseen ja asianmukaisiin kykyihin; II) arvioidaan virkatehtävissä toimiviksi virkamiehiksi vaadittavaa pätevyyttä; III) erotellaan rekrytointiprosessit alkutason palvelukseenoton, jonka on perustuttava pelkästään osaamiseen, ja erikoisprofiilien rekrytoinnin välillä, jossa olisi yhdistettävä pätevyys ja asiaankuuluva työkokemus ja joka johtaisi uralle pääsyyn korkeammalle tasolle. Julkishallinnosta vastaava ministeriö huolehtii uuden prosessin johdonmukaisesta täytäntöönpanosta kaikissa hallintoelimissä.

— ylempien virkamiesten uudistaminen koko julkishallinnon nimitysmenettelyjen yhdenmukaistamiseksi siten, että määritellään toimenkuvat ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta;

— vahvistetaan työntekijöiden elinikäisen oppimisen ja koulutusmahdollisuuksien sekä osallistumiskannustimien välistä yhteyttä esimerkiksi suunnittelemalla palkitsemismekanismeja tai erityisiä urapolkuja kiinnittäen erityistä huomiota vihreään ja digitaaliseen siirtymään;

— määrittelemään tai päivittämään julkishallinnon eettiset periaatteet selkeiden sääntöjen, käytännesääntöjen ja aihetta koskevien koulutusmoduulien avulla;

— vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen;

— uudistetaan vertikaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä uudistamalla urapolkuja keskijohdon (quadri) luomiseksi ja saamiseksi sekä johtotehtäviin pääsemiseksi (dirigenti di prima e seconda fascia) hallinnossa. Tähän sisältyy suorituskyvyn arviointijärjestelmän uudistaminen sekä urakehityksen ja suorituskyvyn arvioinnin välisen yhteyden vahvistaminen;

— uudistetaan horisontaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä tehokkaiden työmarkkinoiden luomiseksi julkishallinnossa, mukaan lukien a) avoimen yhden ilmoitusjärjestelmän luominen kaikkia keskus- ja paikallishallinnon avoimia työpaikkoja varten, b) mahdollisuus hakea mihin tahansa paikkaan missä tahansa, c) liikkuvuusluvan poistaminen alkuperähallinnolta ja d) merkittävien rajoitusten käyttöönotto sellaisten vaihtoehtoisten liikkumistapojen käytölle, jotka eivät johda siirtoihin (eli ”comandi” ja ”etäyhteys”), jotta niistä tulisi poikkeuksellisia ja tiukasti rajattuja.

M1C1–57

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävää yksinkertaistamisuudistusta koskevien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo

Johdetun oikeuden voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministerien asetusten, johdetun oikeuden ja kaikkien muiden yksinkertaistamisen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämien asetusten voimaantulo, mukaan lukien sopimukset alueiden kanssa silloin, kun niillä on yksinomainen ja rinnakkainen alueellinen toimivalta.

M1C1–58

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo

Säännös, joka koskee julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Kaikki asiaan liittyvät delegoidut säädökset, ministeriön asetukset, sekundaarilainsäädäntö ja kaikki muut uudistuksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämät asetukset tulevat voimaan.

M1C1–59

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo

Säännös, joka koskee julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa koskevan lainsäädännön voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa koskevaan lainsäädäntöön ja delegoituihin säädöksiin on sisällyttävä seuraavat: henkilöstöhallinnon strategiasuunnitelmien määrittely yhdennetyn toiminta- ja organisaatiosuunnitelman (PIAO) yhteydessä kaikkien keskus- ja aluehallintojen rekrytointia, urakehitystä ja koulutusta varten, jota tuetaan osaamista ja profiileja sisältävällä integroidulla tietokannalla; perustetaan keskitetty täytäntöönpanoyksikkö, joka koordinoi ja tukee henkilöstöresurssien suunnittelujärjestelmää. Toisessa vaiheessa henkilöstöhallintoa koskevat strategiasuunnitelmat ulotetaan suuriin kuntiin, kun taas pienet ja keskisuuret kunnat ovat erityisten valmiuksien kehittämiseen tehtävien investointien kohteena.

M1C1–59BIS

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa

Keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan ensimmäisen puolivuotiskertomuksen julkaiseminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Ensimmäinen puolivuosittainen kertomus keskeisistä tulosindikaattoreista julkaistaan.

M1C1–59ter

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa

Saatavilla oleva henkilöstöhallinnon välineistö, joka on yhteentoimiva PA:n ja Syllabusin kanssa ja integroitu PIAO-tietokantaan, sekä henkilöstöhallinnon strategisten suunnitelmien todentaminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Integroidun tietokannan, jäljempänä ’HRM-välineistö’, on oltava kaikkien sellaisten julkishallintojen käytettävissä, joissa on yli 50 työntekijää ja joiden on lain mukaan otettava käyttöön PIAO. HRM-välineistön on oltava yhteentoimiva rekrytointialustan (inPA) ja Syllabus-alustan kanssa. ”HRM-työkalupakki” ja PIAO-tietokanta on yhdistettävä.

Julkishallinnosta vastaavan ministeriön on tarkistettava vähintään sellaisten kansallisten ja valtiotasoa alempien hallintotasojen otoksen osalta, joissa on yli 50 työntekijää, jotka ovat ottaneet käyttöön yleisen vaikutustenarvioinnin, vastaavien henkilöstöhallinnon strategiasuunnitelmien sisältö ja toteutettava tarvittavat jatkotoimet ottaen huomioon myös puolivuosittaisten keskeisten tulosindikaattorien tulokset.

M1C1–60

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Kohde

Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavien 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistaminen ja/tai digitalisointi

EI OLE

Numero

0

200

Q4

2024

Menettelyjen yksinkertaistamisen ja/tai digitalisoinnin on koskettava ainakin seuraavaa alaa:

Ympäristö ja energia, uusiutuvat energialähteet ja vihreä talous;

2) rakentaminen ja kaupunkien uudelleenkoulutus;

3) sähköisen viestinnän infrastruktuuri;

4) taloudellisen toiminnan perustaminen ja toiminta.

M1C1–62

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Lisätään investointien hyödyntämistä

Valtiovarainministeriön täytäntöönpanokertomuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Julkaisee täytäntöönpanokertomuksen, jossa mitataan sellaisten toimien vaikutusta, joilla pyritään antamaan teknistä apua ja kehittämään valmiuksia, parantamaan valmiuksia suunnitella, hallinnoida ja toteuttaa kansallisesta talousarviosta rahoitettuja pääomamenoja, jotta voidaan saavuttaa vuoteen 2024 mennessä kohdennettujen täydentävän rahaston varojen merkittävä käyttö.

M1C1–63

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Yksinkertaistamisen loppuun saattaminen ja rekisterin luominen kaikista yksinkertaistetuista menettelyistä ja vastaavista hallinnollisista järjestelmistä, jotka ovat oikeudellisesti täysin päteviä koko jäsenvaltion alueella

Rekisterin julkaiseminen asianomaisen linjan ministeriön verkkosivustolla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Menettelyjärjestelmien seulonta on saatettava päätökseen kaikkien yksinkertaistettujen menettelyjen osalta.

Myös seuraavien seikkojen todentaminen ja seuranta:

1.Yksinkertaistettujen menettelyjen tehokas täytäntöönpano,

2.uudet standardoidut lomakkeet, ja

3.vastaava digitoitu hallinnointi

on varmistettava.

Yksinkertaistamista sovelletaan yhteensä 600 kriittiseen menettelyyn, mukaan lukien välitavoitteiden M1C1 60 ja M1C1 61 kattamat menettelyt.

M1C1–66

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

EI OLE

Numero

0

245 000

Q2

2026

Vähintään 245000 (70 %) keskushallinnon julkishallinnon työntekijää suoritti onnistuneesti M1C1–64 kohdassa tarkoitetut koulutusaloitteet (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi).

M1C1–67

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

EI OLE

Numero

0

280 000

Q2

2026

Vähintään 280000 (70 %) muiden julkishallintojen työntekijää, jotka ovat läpäisseet M1C1–65 kohdassa tarkoitetut koulutusaloitteet (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi).

M1C1–68

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan rekisterijärjestelmän toiminnot

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä.

Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot:

a) kerätä tietoja ja seurata välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista;

b) kerätä, tallentaa ja varmistaa pääsy elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa vaadittuihin tietoihin.

M1C1–69

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamisesta annetun asetuksen voimaantulo

Lain säännös, joka koskee julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamista koskevan lain voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2021

Lailla yksinkertaistetaan julkisia hankintoja koskevaa järjestelmää ainakin seuraavin kiireellisin toimenpitein:

I. Pyrkimyksenä on lyhentää julkaisun ja sopimuksen tekemisen välistä aikaa.

II. Vahvistetaan tavoitteet ja seurantajärjestelmä, joilla lyhennetään sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmistumisen välistä aikaa (”fase esecutiva”).

III. Edellyttää, että tiedot kaikista sopimuksista kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan.

IV. Pannaan täytäntöön vaihtoehtoiset riitojenratkaisumekanismit ja kannustetaan niitä julkisten hankintasopimusten täytäntöönpanovaiheessa.

v. perustaa ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavia toimistoja.

Muut täsmennykset:

— Yhteishankintayksiköiden menettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisointi (Centrali di commitmentstenza)

— Pannaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan koodeksin 41 ja 44 artikla;

— Määriteltävä, miten menettelyt olisi digitalisoitava kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määriteltävä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset;

— Pannaan täytäntöön nykyisen julkisia hankintoja koskevan koodeksin 44 §.0

M1C1–70

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan lain tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee nykyisen julkisia hankintoja koskevan lain (D.Lgs. n. 50/2016) voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Tässä laissa vahvistetaan kaikki julkisia hankintoja koskevan lain järjestelmällistä uudistamista koskevat täsmälliset perusteet ja periaatteet.

Valtuutuslaissa määrätään ainakin seuraavista periaatteista ja perusteista:

I. vähentää hankintaviranomaisten hajanaisuutta 1) vahvistamalla kelpuuttamisjärjestelmän peruselementit, 2) edellyttämällä sähköisen alustan asettamista perusvaatimukseksi osallistumisesta koko maan laajuiseen hankintavalmiuksien arviointiin 3) antamalla kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle (ANAC) valtuudet tarkistaa hankintaviranomaisten kelpoisuutta hankintakapasiteetin (ostotyyppien ja -määrien) osalta, 4) tarjoamalla kannustimia käyttää olemassa olevia ammattimaisia yhteishankintayksiköitä.

II. Yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan yhteishankintayksiköiden menettelyjä (”Centrali di commitmenttenza”)

III. Määriteltävä, miten menettelyt digitalisoidaan kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määriteltävä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset.

IV. Vähennetään alihankinnan rajoituksia asteittain.

M1C1–71

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän kannalta tarpeellisten lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo

Kaikkien tarvittavien säädösten voimaantulo, asetukset ja täytäntöönpanosäädökset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Kaikkien tarvittavien lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) on saavutettava seuraavat tulokset:

I. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteisellä koordinointielimellä on oltava riittävä (toimintajärjestelyssä määriteltävä) henkilöstö- ja rahoitusresurssit, jotta se on täysin toimintakykyinen, myös ANAC:n erityisen rakenteen antaman tuen ansiosta.

II. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhteinen koordinointielin hyväksyy ammatillistamisstrategian (ks. Italian ehdotettuun NRPP:hen liittyvä uudistus 2.1.6), joka sisältää ANACin ja kansallisen hallintokoulun tuella eri tasoilla tarjottavan koulutuksen, erityisohjauksen ja toimintaohjeiden laatimisen.

III. Consip asettaa saataville dynaamiset hankintajärjestelmät, ja ne ovat julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisia.

IV. ANAC saattaa päätökseen hankintaviranomaisten kelpuuttamisen hankintakapasiteetin osalta julkisia hankintoja koskevan koodeksin 38 §:n täytäntöönpanon jälkeen.

v. Seurantajärjestelmä, joka koskee sopimuksen tekemisen ja infrastruktuuritöiden valmistumisen välistä aikaa, on toiminnassa.

VI. Tiedot kaikista sopimuksista kirjataan kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan.

VII. Kaikki ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisista hankintamenettelyistä vastaavat virastot.

M1C1–72

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä

Lain säännös, joka koskee maksajaviraston yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämistä koskevien sääntöjen voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Uusien sääntöjen voimaantulo julkishallinnon yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi.

Toimenpiteisiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osatekijät:

I. Järjestelmän InIT-järjestelmä otetaan käyttöön keskushallinnossa talous- ja rahoituskirjanpidon ja julkisten menojen toteuttamisen tukemiseksi.

II. Maksuviivästykset: MoF-tietojärjestelmän (Commercial Credit Platform – PCC) tietokantaan perustuvat indikaattorit ovat viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskiarvo ja viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskiarvo kullakin seuraavista julkishallinnon tasoista:

-keskusviranomaiset (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti)

-alueviranomaiset (Regioni ja Autonome)

-paikallisviranomaiset (enti locali)

-kansanterveysviranomaiset (enti del Servizio sanitario nazionale).

M1C1–72a

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla

Lainsäädännön säännös, jossa ilmoitetaan voimaantulo, hyväksytyt kiertokirjeet ja toteutetut toimenpiteet julkishallinnon yrityksille suorittamien maksuviivästysten vähentämiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Seuraavat säädökset tulevat voimaan:

— yleiskirje, jossa selvennetään kaupallisten ja ei-kaupallisten toimien soveltamisalaa maksuviivästysdirektiivin mukaisesti;

— kiertokirje, jossa selvennetään maksuviivästysdirektiivin 4 artiklan 6 kohdan soveltamisalaa viimeksi mainitun mukaisesti;

— lainsäädäntö, jolla varmistetaan, että yleiset alueet ja paikallisviranomaiset saavat varoja, jotta ne voivat ottaa laskunsa vastaan ajoissa keskustasolta;

— lainsäädäntö, jossa edellytetään, että viranomaiset hyväksyvät vuotuiset kassavirtasuunnitelmat, joilla varmistetaan laillisten maksuaikojen noudattaminen;

— lainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön säännöksiä, joilla sallitaan luotonanto kolmansille sen jälkeen, kun julkishallinto on 30 päivän hiljaisuuden tai toimimatta jättämisen jälkeen jättänyt toimimatta.

Keskustasolla toteutetaan seuraavat toimet: 

— Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa yksilöidään myöhässä olevat maksajat keskustasolla ja edellytetään sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan, että maksajat maksavat 30 päivän kuluessa;

— Neljännesvuosittain päivitettyjen ministeriöiden maksurästien julkistaminen;

— Erityisryhmien perustaminen, jos lainsäädäntö sitä edellyttää.

Paikallistasollaon toteutettava seuraavat toimet: 

— Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa yksilöidään maksuviivästykset paikallisella tasolla ja edellytetään sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan, että maksajat maksavat 30 päivän kuluessa;

— Näiden viranomaisten maksurästit julkaistaan neljännesvuosittain.

M1C1–72ter

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Lisätään maksumäärärahoja

Säännös, joka koskee sellaisen lainsäädännön voimaantuloa, jossa säädetään mahdollisuudesta lisätä maksumäärärahoja

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään mahdollisuudesta lisätä maksumäärärahoja seuraavilla aloilla:

— Ministeriöt, jotka yksilöivät myöhästyneiksi maksajiksi, jotka toimittivat interventiosuunnitelman 2.3.2024 annetun asetuksen nro 19, sellaisena kuin se on muutettuna 29.4.2024 annetulla lailla nro 56, mukaisesti

— yli 60.000 asukkaan kunnat, maakunnat ja suurkaupunkialueet, jotka ovat määritelleet myöhässä maksajiksi ja toimittivat toimenpidesuunnitelman 2.3.2024 annetun asetuksen nro 19, sellaisena kuin se on muutettuna 29.4.2024 annetulla lailla nro 56, mukaisesti.

M1C1–72quater

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Tarkastussuunnitelman hyväksyminen

Tarkastussuunnitelman hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Hyväksytään tarkastussuunnitelma, johon sisältyy etenemissuunnitelma sen täytäntöönpanemiseksi. Suunnitelma koskee nykyisten maksuprosessien riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta vähintään 130:ssä myöhässä maksajaksi määritellyssä julkishallinnossa: I) keskustaso (mukaan lukien ministeriöiden alueelliset osastot); II) kunnat; ja iii) kansanterveysviranomaiset.

M1C1–72quinquies

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Maksujen suorittaminen InIT-järjestelmässä ja horisontaaliset toimenpiteet maksuviivästysten vähentämiseksi maksajavirastosta yrityksille

Maksujen suorittamiseen tarkoitetun InIT-järjestelmän ja kaupallisia luottoja koskevia tietoja tarjoavan alustan käyttöönotto.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

InIT-järjestelmä on täysin toimintakykyinen ja sisältää seuraavat valmiudet:

—Se mahdollistaa maksujen suorittamisen luottamatta yhteentoimivuuteen vanhojen maksualustojen kanssa.

—Se varmistaa, että ministeriöiden ja Italian tilintarkastustuomioistuimen tarkastus- ja valvontatoimien tueksi on saatavilla maksutietoja, mukaan lukien viivästykset.

Käytössä on erityinen alusta, joka tarjoaa tietoja kaupallisista luotoista velkojayrityksille ja velallishallinnolle. Alustan on tarjottava vähintään seuraavat tiedot:

—yhtiöille (velkojille) annettavat tiedot julkishallinnolle myönnettäviä luottoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä, velkojayhtiön oikeuksista, oikeudellisista toimista, joita voidaan toteuttaa maksun vastaanottamisen viivästyessä, toimittajien maksumekanismin toiminnasta ja luotonantajayritysten yhteyspisteestä.

—julkishallinnolle (velallisille) annettavat tiedot kaupallisten velkojen maksamista koskevista oikeudellisista vaatimuksista, hallinnollisista ohjeista, julkishallinnon käytettävissä olevista seurantavälineistä ja mahdollisista parhaista käytännöistä maksujen suorittamisen parantamiseksi.

Kaikilla ministeriön verkkosivustoilla on oltava linkki tälle alustalle.

M1C1–72-kuusi

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen

Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen, mukaan lukien vuoden 2025 neljänteen neljännekseen mennessä toteutetut korjaavat toimenpiteet tarkastustoimien tulosten perusteella.

M1C1–73

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, josta ilmenee, että lakiasetus tulee voimaan julkisia hankintoja koskevan lain kaikkien säännösten täytäntöönpanemiseksi.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Lakiasetus, jolla pannaan täytäntöön kaikki julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistamista koskevan valtuutuslain säännökset, tulee voimaan.

M1C1–74

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamiseksi

Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan järjestelmän uudistamiseksi/yksinkertaistamiseksi (myös julkisia hankintoja koskevan koodeksin tarkistamisen seurauksena).

M1C1–73a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen

Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Hyväksytään ANACia kuultuaan kiertokirje, jossa annetaan ohjeita voimassa olevista kelpuuttamista ja keskittämistä koskevista säännöistä sen selventämiseksi, että yhteishankintayksiköiden hyväksyminen ja/tai käyttö myös kynnysarvojen alittavissa ratkaisuissa on mahdollista ja suositeltavaa

M1C1–73ter

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kannustimet hankintaviranomaisten pätevöitymiseen ja ammattimaisuuteen.

Cabina di Regian analyysi, koulutustoimiin ja itsearviointiin osallistumisen tulosten julkaiseminen sekä aloitteiden ja välineiden hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Cabina di Regian analyysi (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 221 artiklan mukaisesti) ANACia kuultuaan julkisia hankintoja koskevan koodeksin soveltamisen vaikutuksista seuraaviin:

-edellytykset täyttävien hankintaviranomaisten ja yhteishankintayksiköiden lukumäärä;

-niiden hankintasopimusten lukumäärä ja arvo, joita pätevät hankintaviranomaiset hallinnoivat omissa nimissään ja ei-pätevien yksiköiden puolesta;

-pätevyysharjoituksen tarkoituksena on nopeuttaa päätöksentekoa julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisessä.

Ei-pätevien yksiköiden koulutustoimintaan osallistumista koskevan kartoituksen ja itsearviointien tulosten julkaiseminen.

On hyväksyttävä aloitteita, joilla pyritään parantamaan hankintaviranomaisten pätevyyttä, vähentämään hajanaisuutta ja ammattimaistamaan ei-päteviä yksiköitä.

Hankintaviranomaisille on tarjottava teknistä/hallinnollista tukea.

M1C1–73quater

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo

EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskeva yleiskirje hyväksyttiin ja julkaistiin Italian virallisessa lehdessä. Kiertokirjeessä on selvennettävä, että hankintaviranomaiset voivat käyttää avoimia ja rajoitettuja menettelyjä EU:n kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.

M1C1–73quinquies

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo

Uusien säännösten voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Voimaan tulee hankerahoitusta koskevia uusia säännöksiä, joiden tarkoituksena on lisätä tehokkuutta ja kilpailua ja erityisesti lisätä käyttöoikeussopimusten kilpailullisuutta.

M1C1–75

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta

Toteutettavuustutkimuksessa määriteltyjen toimintojen käytettävyys (täsmennetään hankkeen tehtäväksi 1)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän on oltava toiminnassa ja täysin EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukainen, ja sen on sisällettävä menettelyjen täydellinen digitalisointi sopimuksen täytäntöönpanoon asti (älykäs hankinta), yhteentoimiva julkishallinnon hallintojärjestelmien kanssa, sisällettävä tuottajaorganisaation digitaalinen kuntoutus, huutokauppatilaisuudet, koneoppiminen suuntausten havaitsemiseksi, kriittiset raaka-aineet, joissa on chattibotteja, digitaalinen osallistuminen ja statusketju.

M1C1–75a

Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Virstanpylväs

Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Hankintojen tukitoiminnon käyttöönotto

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian puitteissa perustetaan hankintojen tukitoiminto. Hankintojen tukitoiminto on osoitettava hankintaviranomaisille julkisia hankintoja koskevan koodeksin liitteen II.4 vaatimusten täyttämiseksi ja niiden tukemiseksi sähköisissä hankintamenettelyissä, digitaalisten taitojen hankkimisen tukemiseksi ja teknisen tuen antamiseksi julkisten hankintojen digitalisoinnin hyväksymisessä, mukaan lukien dynaamisten hankintajärjestelmien käyttö.

M1C1–76

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

EI OLE

30

Q1

2025

Liikeluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo di pagamento”) yrityksille saa olla enintään 30 päivää.

M1C1–77

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)

EI OLE

30

Q1

2025

Kaupallisten luottojärjestelyjen (PCC) perusteella alueellisten viranomaisten (Regioni ja Province Autonome) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 30 päivää.

M1C1–78

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Paikallishallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

(päivinä)

EI OLE

30

Q1

2025

Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 30 päivää.

M1C1–79

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

(päivinä)

EI OLE

60

Q1

2025

Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 60 päivää.

M1C1–80

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallintojen maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

EI OLE

0

Q1

2025

Liikeluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–81

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä lyhenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

EI OLE

0

Q1

2025

Yritysluottojärjestelyn (PCC) perusteella alueellisten viranomaisten (Regioni ja Province Autonome) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–82

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä paikallisille julkishallinnoille on lyhentynyt

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

EI OLE

0

Q1

2025

Liikeluottoalustan (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–83

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Terveydenhuoltoviranomaisten maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

EI OLE

0

Q1

2025

Yritysluottoalustan (PCC) mukaan kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–84

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika

EI OLE

Numero

139

100

Q4

2023

EU:n virallisessa lehdessä (TED-tietokanta) hyväksyttyjen menetelmien ja ANACin hallinnoiman julkisia hankintoja koskevan kansallisen tietotietokannan (BDNCP) tietojen perusteella tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika lyhennetään alle 100 päivään, kun on kyse EU:n julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä säädetyt kynnysarvot ylittävistä sopimuksista.

M1C1–84a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten päätöksentekoa hankintasopimusten tekemisessä

Päätöksentekonopeuteen liittyvien toimenpiteiden hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Cabina di regia, artiklan nojalla. Julkisia hankintoja koskevan lain 221:n on ANACia kuultuaan hyväksyttävä

—analyysi, jossa arvioidaan sähköisen hankinnan vaikutusta sopimuksen tekemisen aikatauluun tarjousten jättämisen määräajasta sopimuksen allekirjoittamiseen;

—raportti vuoden 2024 tiedoista TED-indikaattorin ”Päätöksen nopeus” osalta; ’Päätösnopeudella’ tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen allekirjoituspäivän välistä aikaa;

— raportti hankintaviranomaisten parhaista käytännöistä, joiden tarkoituksena on lyhentää sopimusten tekemisen aikataulua, sekä aloitteista, joilla lyhennetään päätöksenteon nopeutta.

Pätevien hankintaviranomaisten, joiden keskimääräinen päätöksentekonopeus TED-tietokannassa on yli 160 päivää, on toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

M1C1–85

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

EI OLE

Prosenttiosuus

100

90

Q2

2024

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen, jäljempänä ’täytäntöönpanovaihe’, välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 10 prosenttia vertaamalla i) 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana tehtyjä ja 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä tehtyjä rakennusurakoita ja ii) 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän kesäkuuta 2022 välisenä aikana tehtyjä ja 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä tehtyjä rakennusurakoita.

M1C1–86

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

EI OLE

Numero

0

20 000

Q4

2023

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 20000 virkamiestä.

M1C1–87

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset

EI OLE

Prosenttiosuus

0

15

Q4

2023

Vähintään 15 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää EU:n direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden havainnointiaika, kun otetaan huomioon, että Italiassa dynaamisen hankintajärjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat tehdään pääasiassa käyttämällä sähköisiä markkinapaikkoja). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 maksajavirastoa 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).

M1C1–88

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

30

30

Q1

2026

Liikeluottoalustan (PCC) perusteella keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) painotettu keskimääräinen maksuaika (”tempo di pagamento”) yrityksille saa olla enintään 30 päivää.

M1C1–89

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

30

30

Q1

2026

Kaupallisten luottojärjestelyjen (PCC) perusteella alueellisten viranomaisten (Regioni ja Province Autonome) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 30 päivää.

M1C1–90

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Paikallishallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

30

30

Q1

2026

Liikeluottoalustan (PCC) perusteella paikallisviranomaisten (enti locali) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 30 päivää.

M1C1–91

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuaika

60

60

Q1

2026

Kaupallisen luottoalustan (PCC) perusteella kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) painotetun keskimääräisen maksuajan (”tempo di pagamento”) yrityksille on oltava enintään 60 päivää.

M1C1–92

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallintojen maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

0

0

Q1

2026

Liikeluottoalustan (PCC) mukaan keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–93

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä lyhenee

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

0

0

Q1

2026

Yritysluottojärjestelyn (PCC) perusteella alueviranomaisten (Regioni ja Province Autonome) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–94

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä paikallisille julkishallinnoille on lyhentynyt

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

0

0

Q1

2026

Yritysluottojärjestelmän (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–95

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Terveydenhuoltoviranomaisten maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

EI OLE

Painotettu keskimääräinen maksuviivästys

(päivinä)

0

0

Q1

2026

Yritysluottoalustan (PCC) mukaan kansanterveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) painotettu keskimääräinen maksuaika yrityksille on enintään 0 päivää.

M1C1–96

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika

EI OLE

Numero

193

115

Q4

2025

EU:n virallisesta lehdestä (TED-tietokanta) saatujen tietojen perusteella tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuksen allekirjoituspäivän välinen keskimääräinen aika lyhennetään enintään 115 päivään sellaisten sopimusten osalta, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä säädetyt kynnysarvot.

Varmistettava, että sopimuksen tekemistä koskevien tietojen julkaiseminen TED-tietokannassa ja BDNCP:ssä (ANAC) on täysin johdonmukainen eikä siinä ole aikaväliä.

M1C1–97

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

EI OLE

Prosenttiosuus

100

88

Q2

2025

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen, jäljempänä ’täytäntöönpanovaihe’, välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 12 prosenttia vertaamalla i) 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana tehtyjä ja 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä tehtyjä rakennusurakoita ja ii) 1 päivän heinäkuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 välisenä aikana tehtyjä ja 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehtyjä rakennusurakoita.

M1C1–97a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

EI OLE

Prosenttiosuus

100

85

Q2

2026

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen, jäljempänä ’täytäntöönpanovaihe’, välistä keskimääräistä aikaa on lyhennettävä vähintään 15 prosenttia vertaamalla i) 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana tehtyjä ja 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä tehtyjä rakennusurakoita ja ii) 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisenä aikana tehtyjä ja 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tehtyjä rakennusurakoita.

M1C1–98

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

EI OLE

Numero

20 000

40 000

Q4

2024

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 40000 virkamiestä.

M1C1–98a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

EI OLE

Numero

40 000

60 000

Q4

2025

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevassa strategiassa on koulutettu vähintään 60000 virkamiestä. Kokonaismäärään voi sisältyä virkamiehiä, jotka ovat jo saaneet koulutuksen aiempina vuosina ja joiden koulutuksesta on raportoitu M1C1–86- ja M1C1–98-tavoitteiden osalta, vain, jos he ovat saaneet korkeamman tason, erikois- tai jatkokoulutuksen ammatillistamisstrategian kolmella vaiheella.

M1C1–99

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset

Niiden keskushallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus, jotka käyttävät dynaamisia hankintajärjestelmiä EU:n direktiivin 2014/24 mukaisesti

Prosenttiosuus

15

20

Q2

2024

Vähintään 20 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää dynaamisia hankintajärjestelmiä direktiivin 2014/24 mukaisesti (havainnoinnin määräaika alkaa 1. tammikuuta 2022). Keskushallinnon hankintaviranomaiset ovat 250 julkishallintoa (rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 Consipin MEF:n puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään).

M1C1–99a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Kohde

Hankintaviranomaisten digitaaliset valmiudet

Digitaalisesti pätevien paikallishallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus

Prosenttiosuus

0

50

Q4

2025

Vähintään 50 prosentilla paikallisista hankintaviranomaisista on tutkinnon edellyttämät digitaaliset taidot.

Myös hankintaviranomaiset, jotka täyttävät samat vaatimukset yhteishankintayksiköiden avulla, otetaan huomioon tavoitteen saavuttamiseksi.

M1C1–100

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – valtiovarainministeriön vahvistaminen

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Valtionhallinnon (ministeriöiden) menojen uudelleentarkastelua koskeva tarkistettu kehys parantaa sen tehokkuutta vahvistamalla talous- ja valtiovarainministeriön roolia. Siinä vahvistetaan erityisesti talous- ja valtiovarainministeriön roolia ennakkoarvioinnissa, seurantaprosesseissa ja jälkiarvioinnissa, jotta voidaan valvoa arviointien perusteellista toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

M1C1–101

Uudistus 1.12:

Verohallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen

Uudelleentarkastelun julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Laaditaan raportti, jossa annetaan tietoa hallituksen toimista, joilla pyritään vähentämään laskuttamatta jätetystä laskutuksesta johtuvaa veronkiertoa erityisesti aloilla, jotka ovat alttiimpia verovilpille, muun muassa kuluttajille suunnattujen kohdennettujen kannustimien avulla.

M1C1–102

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kertomuksen hyväksyminen valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen vaikuttavuudesta

Kertomuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Valtiovarainministeriön kirjanpitoosasto laatii kertomuksen yhteistyössä valittujen hallintojen kanssa, jotta voidaan

-Arvioitava säästösuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä käytäntöjään.

-Määritellään ohjeet kaikille julkishallinnoille.

M1C1–103

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön sekä säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi sekä tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi

Voimaantuloa koskevat lain säännökset ja määräykset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Säännöksiin on sisällyttävä:

I) asetuksen nro 127/2015 4 §:n 1 momentissa säädetyn tietokannan ja siihen liittyvän tietoteknisen infrastruktuurin täysimittainen käyttöönotto ennalta asuttujen alv-ilmoitusten julkistamista varten.

II) ”sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden” (joiden avulla verovelvollisille annetaan varhaisessa vaiheessa ilmoituksia, joiden osalta havaitaan poikkeamia) tietokantaa parannetaan, jotta voidaan vähentää väärien myönteisten ilmoitusten määrää ja lisätä verovelvollisille lähetettävien ilmoitusten määrää.

III) Uudistetun lainsäädännön voimaantulo, jotta voidaan varmistaa tehokkaat hallinnolliset seuraamukset siinä tapauksessa, että yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja (asetuksen 124/2019 alkuperäinen 23 §, joka oli kumottu, kun laki on muutettu laiksi).

IV) Lain n.160/2019 1 §:n 681–686 momentissa säädetyn tietojen pseudonymisointiprosessin loppuun saattaminen ja täysin pseudonymisoitujen tietokantojen yhteentoimivuuden kautta tuotetun massadatan analysointiin tarkoitetun digitaalisen infrastruktuurin perustaminen valintaprosessin perustana olevan riskianalyysin tehostamiseksi.

v) Sellaisten primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo, joilla pannaan täytäntöön tehokkaita lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat laskuttamatta jätetystä laskutuksesta johtuvan veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimenpiteiden uudelleentarkastelun tuloksiin.

M1C1–104

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Säästötavoitteiden hyväksyminen menojen uudelleentarkastelua varten vuosina 2023–2025

Talous- ja rahoitusasiakirjassa määriteltyjen keskushallintojen määrällinen säästötavoite euroina

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Asetti vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 ja lain 163/2016 perusteella talous- ja rahoitusasiakirjassa tavoitteet valtion keskushallintojen vuotuisille menoarvioinneille vuosina 2023, 2024 ja 2025. Säästötavoitteiden on vastattava riittävää tavoitetasoa.

M1C1–105

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä

EI OLE

Numero

2 150 908

2 581 090

Q4

2022

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden, joissa verovelvollisille ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa ja joissa havaitaan poikkeamia, määrää on lisättävä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

M1C1–106

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Väärien positiivisten vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden määrän vähentäminen

EI OLE

Numero

126 500

132 825

Q4

2022

Väärien myönteisten ”vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden” (joissa annetaan varhainen ilmoitus verovelvollisille, joiden osalta on havaittu poikkeamia mutta joiden osalta ei havaita petoksia jälkikäteen) määrää on vähennettävä vähintään 5 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

M1C1–107

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu

EI OLE

Euroa

2 130 000 000

2 449 500 000

Q4

2022

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamat verotulot kasvavat 15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

M1C1–108

Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Virstanpylväs

Käsitteellisen viitekehyksen, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon hyväksyminen

Valtiovarainministeriön kirjanpitoosaston päätös välittömän kirjanpidon hallintorakenteen hyväksymisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Completion of a conceptual framework as reference for the accrual accounting system according to the qualitative features defined by Eurostat (EPSAS Working Group); 
IPSAS-standardeihin perustuvien suoriteperusteisten kirjanpitostandardien vahvistaminen; Laaditaan moniulotteinen ja monitasoinen tilikartta.

M1C1–109

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Ensimmäisten ennakkoon koottujen alv-ilmoitusten lähettäminen

EI OLE

Numero

0

2 300 000

Q2

2023

Vähintään 2300000 veronmaksajan on saatava verovuodelta 2022 ennakkoon muodostettu alv-ilmoitus.

M1C1–110

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella

Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelun sisällyttäminen vuoden 2024 talousarviolakiin ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Vuoden 2024 talousarviolaissa annetaan parlamentille kestävän kehityksen talousarvio, joka koostuu valtion yleisen talousarvion luokittelusta ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella. Luokittelun on oltava johdonmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyn ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden kanssa.

M1C1–111

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuotta 2023 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodelle 2023 asetettu säästötavoite

Hyväksytään valtiovarainministeriön vuoden 2023 menojen uudelleentarkastelua koskeva kertomus, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa:

—todentaa vuoden 2023 menojen uudelleentarkasteluprosessin päätökseen saattamisen menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta.

—todentaa vuonna 2022 asetetun tavoitteen saavuttamisen.

M1C1–112

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Verohallinnon operatiivisten valmiuksien parantaminen veroviraston vuosia 2021–2023 koskevan suoritussuunnitelman palvelukseenottotavoitteiden mukaisesti

EI OLE

Työhönottojen lukumäärä

0

4 113

Q2

2024

Verovirasto palkkaa 4113 uutta henkilöstöyksikköä suoritussuunnitelman 2021–2023 työhönottotavoitteiden mukaisesti.

M1C1–113

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä

EI OLE

Numero

2 150 908

3 011 271

Q4

2023

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden, joissa verovelvollisille ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa ja joissa havaitaan poikkeamia, määrää on lisättävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

M1C1–114

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu

EI OLE

Euroa

2 130 000 000

2 769 000 000

Q4

2023

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamat verotulot kasvavat 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

M1C1–115

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuotta 2024 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen vuosille 2022 ja 2023 vuodeksi 2024 asetetun säästötavoitteen osalta

Hyväksytään valtiovarainministeriön vuoden 2024 menojen uudelleentarkastelua koskeva kertomus, jossa vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa:

— varmentaa, että vuoden 2024 menojen uudelleenarviointiprosessi on saatettu päätökseen menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta.

— todistaa, että vuosina 2022 ja 2023 asetettu tavoite on saavutettu.

M1C1–116

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa

EI OLE

Prosenttiosuus

0

—5

Q4

2025

Kaikissa veroissa ilman kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroissa on oltava vuonna 2023 vähemmän kuin vuonna 2019 vuoteen 2019 verrattuna 5 prosenttia vuoden 2019 perustasosta. Vuoden 2019 viitearvio sisällytetään harmaataloutta koskevaan hallituksen päivitettyyn raporttiin, joka julkaistaan marraskuussa 2021 asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. Viiden prosentin alennus on otettava huomioon saman kertomuksen päivitetyssä vuosikerrassa, joka julkaistaan marraskuussa 2025 verovuotta 2023 koskevien tietojen perusteella, sisältyvien arvioiden perusteella.

M1C1–117

Uudistus 1.15:

Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Kohde

Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutettujen julkisyhteisöjen edustajat

EI OLE

Prosenttiosuus

0

90

Q1

2026

Julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten edustajien siirtymistä uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään koskeva ensimmäinen koulutuskierros, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista, päättyy.

M1C1–118

Uudistus 1.15:

Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Virstanpylväs

Tilinpäätöksen antaminen ja julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten suoriteperusteista kirjanpitoa koskevan säädöksen voimaantulo, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.

Säädöksen säännös, jossa ilmoitetaan säädöksen voimaantulo. Julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten suoriteperusteisen kirjanpidon täytäntöönpanotoimenpiteet (mukaan lukien suuntaviivat, toimintakäsikirjat ja koulutusohjelmat), jotka kattavat vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista, tulevat voimaan.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Julkisen tilinpidon sääntöjä koskevan säädöksen pilottivaiheena on annettava julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten julkishallinnon tilinpäätökset, jotka kattavat vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista.

Lisäksi tulee voimaan säädös, jossa säädetään julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten uuden suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönotosta, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisen sektorin perusmenoista vuodesta 2027 alkaen.

Lisäksi seuraavat täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat voimaan:

(1) Kirjanpitostandardien soveltamista koskevat ohjeet ja toimintaohjeet sekä esimerkkejä ja käytännön tietoja toimijoiden tukemiseksi; ja
2) Koulutusohjelma: koulutusohjelmien perustaminen uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten.

M1C1–119

Uudistus 1.14:

Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus

Virstanpylväs

Alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanoa koskevan primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee verotuksellisen federalismin voimaantuloa tavanomaisessa asemassa olevilla alueilla.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2026

Fiskaalista federalismia (”Federalismo fiscale”) koskevan sääntelykehyksen voimaantulo, sellaisena kuin siitä säädetään voimassa olevassa delegoidussa laissa 42/2009. Erityisesti primääri- ja sekundaarilainsäädännössä määritellään asiaankuuluvat parametrit verotuksellisen federalismin toteuttamiseksi alueilla, joilla on tavanomainen asema, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa 68/2011 (1–15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 176/2020 (31 §).

M1C1–120

Uudistus 1.14:

Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus

Virstanpylväs

Alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanoa koskevan primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee fiskaalisen federalismin voimaantuloa maakunnissa ja suurkaupungeissa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2026

Fiskaalista federalismia (”Federalismo fiscale”) koskevan sääntelykehyksen voimaantulo, sellaisena kuin siitä säädetään voimassa olevassa delegoidussa laissa 42/2009. Erityisesti primaari- ja sekundaarilainsäädännössä määritellään asiaankuuluvat parametrit, joiden avulla voidaan tarvittaessa panna täytäntöön provinssien ja suurkaupunkien verotuksellinen federalismi, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa 68/2011 (1–15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 178/2020 (1 §, pilkku 783).

M1C1–121

Uudistus 1.12:

Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa

EI OLE

Prosenttiosuus

0

—15

Q2

2026

Kaikissa veroissa ilman kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroissa on oltava vuonna 2024 vähemmän kuin vuonna 2019 vuoteen 2019 verrattuna 15 prosenttia vuoden 2019 perustasosta. Vuoden 2019 viitearvio sisällytetään harmaataloutta koskevaan hallituksen päivitettyyn raporttiin, joka julkaistaan marraskuussa 2021 asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. Tämä 15 prosentin alennus otetaan huomioon verovuotta 2024 koskevassa arviossa, joka sisältyy valtiovarainministeriön kesäkuuhun 2026 mennessä laatimaan erityiskertomukseen käyttäen samaa menetelmää kuin asetuksen nro 160/2015 2 §:ssä edellytetyssä kertomuksessa.

M1C1–122

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuoden 2025 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodeksi 2025 asetettu säästötavoite.

Valtiovarainministeriön vuoden 2025 menojen uudelleentarkastelua koskevan raportin hyväksyminen, jossa todistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti, säädetään seuraavaa:

— varmentaa, että vuoden 2025 menojen uudelleenarviointiprosessi on saatettu päätökseen menojen uudelleentarkastelukehystä koskevan säännöksen osalta.

— todistaa, että vuosina 2022, 2023 ja 2024 asetettu tavoite on saavutettu.

A.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Investoinnin tavoitteena on siirtää paikallishallinnon merkittävän osan tietoaineistot ja sovellukset turvalliseen pilvi-infrastruktuuriin, joka antaa kullekin hallinnolle vapauden valita sertifioiduissa julkisissa pilviympäristöissä.

Toimenpiteeseen sisältyy myös hallintoviranomaisille tarkoitettu ”muuttoliike palveluna” -tukipaketti, johon sisältyy I) alustava arviointi, ii) toimien käynnistämiseksi tarvittava menettelyllinen/hallinnollinen tuki, iii) neuvottelut tarvittavasta ulkoisesta tuesta ja iv) hankkeen yleinen hallinnointi toteutuksen aikana. Teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaavan ministeriön (MITD) valvoman ryhmän odotetaan kartoittavan ja sertifioivan laajan luettelon pätevistä palveluntarjoajista ja neuvottelevan joukon vakiomuotoisia tukipaketteja, jotka on räätälöity hallinnon koon ja muuttoliikkeeseen osallistuvien palvelujen koon mukaan.

Investointi 1.4 – Digitaaliset palvelut ja kansalaisten kokemus

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää integroitu ja yhdenmukaistettu huipputason kansalaislähtöisten digitaalisten palvelujen tarjonta, varmistaa niiden laajamittainen käyttöönotto sekä keskus- että paikallishallinnossa ja parantaa käyttäjien kokemusta.

Toimenpiteen tavoitteena on:

(I)lisätään kokemuksia digitaalisista julkisista palveluista määrittelemällä uudelleenkäytettäviä palveluntarjontamalleja, joilla varmistetaan täydet esteettömyysvaatimukset (investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen);

(II)parannetaan digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuutta (investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallistaminen: Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen);

(III)edistämään kansalaisten ja julkishallintojen välisten maksujen digitaalisen sovelluksen (PagoPa) käyttöönottoa ja ”IO”-sovelluksen käyttöönottoa keskeisenä digitaalisena kosketuspisteenä kansalaisten ja hallinnon välillä monenlaisissa palveluissa (mukaan lukien ilmoitukset) keskitetyn asiointipisteen logiikan mukaisesti (investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja IO-sovelluksen käyttöönotto);

(IV)edistetään kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (Sistema Pubblico di Identità Digitale, SPID ja Carta d’Identità Elettronica, CIE) ja kansallisen rekisterin (Anagrafe nazionale della popolazione residente, ANPR) käyttöönottoa (investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto);

(V)keskitetyn ilmoitusalustan kehittäminen (investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi)

(VI)edistetään liikkuvuutta palveluna (MaaS) koskevia paradigmoja suurkaupunkien paikallisliikenteen digitalisoimiseksi ja tarjotaan käyttäjille integroitua liikkuvuuskokemusta matkasuunnittelusta useiden liikennemuotojen maksuihin (investointi 1.4.6 – Liikkuvuus palveluna Italialle; tämä viimeinen toimenpide rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

Investointi 1.6 – Suurten keskushallintojen digitalisaatio

Investoinnin tavoitteena on suunnitella uudelleen ja digitalisoida tärkeimpien keskushallintojen ensisijaisia prosesseja, toimintoja ja palveluja näiden hallintojen tehokkuuden lisäämiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi.

Asianomaisia keskushallintoja ovat muun muassa seuraavat: I) kansallinen sosiaaliturvalaitos (INPS) ja kansallinen työtapaturmavakuutuslaitos (INAIL), ii) oikeuslaitos, iii) puolustusministeriö, iv) sisäministeriö, v) valtiovarainpoliisi.

Sisäministeriön osalta hankkeen tavoitteena on i) kansalaisille tarkoitettujen palvelujen digitalisointi ja taustalla olevien sisäisten prosessien uudelleensuunnittelu, II) henkilöstön täydennyskoulutus digitaalisten valmiuksien vahvistamiseksi (1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi).

Oikeusjärjestelmän osalta hankkeessa i) digitoidaan kahdenkymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana (7750000 tuomioistuimen rekisteriä) arkistot, jotka liittyvät alempien tuomioistuinten (Tribunali ordinari) siviilioikeudellisiin menettelyihin, muutoksenhakutuomioistuimiin sekä korkeimman oikeuden oikeudenkäyntiasiakirjoihin, aluepääkaupunkien rauhantuomioistuimiin, Juvenile Offices -virastoihin, tuomioistuinten ja muutoksenhakutuomioistuinten rikosjaostoihin sekä syyttäjänvirastoihin; II) tietojärven luominen

(ohjelmistokerros), joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä koko oikeusjärjestelmän tuottaman raakadatan saamiseksi. Datajärveen tallennettuja tietoja on hyödynnettävä ottamalla käyttöön tekoälyratkaisuja, joilla anonymisoidaan siviili- ja rikostuomiot; II) uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen automaattinen tunnistaminen lainsäädännössä; III) hallinnoida, analysoida ja järjestää aiempia tapauslakeja siviilituomareiden ja syyttäjien kuulemisen helpottamiseksi; IV) oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevien edistyneiden tilastoanalyysien tekeminen; v) oikeusvirastojen suorittamien toimien käsittelyaikojen hallinnointi ja seuranta (investoinnit 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi ja 1.6.5 – korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi, joka rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

INPS:n ja INAILin osalta hankkeessa tarkastellaan perusteellisesti niiden sisäisiä järjestelmiä ja menettelyjä sekä niiden asukkaisiin, yrityksiin ja muihin julkishallintoihin liittyvien digitaalisten yhteyspisteiden kehitystä, jotta käyttäjät saisivat saumatonta digitaalista kokemusta (1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja kansallisen työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi).

Puolustusministeriön osalta hanke käsittää i) kolmen keskeisen tietokokonaisuuden (henkilöstö, hallinnolliset asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä) turvallisuuden parantamisen ja ii) kaikkien järjestelmien ja sovellusten siirtämisen avoimen lähdekoodin paradigmaan, joka on sääntelykehyksessä määriteltyjen turvallisuuspolitiikkojen mukainen (investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi).

Valtiovarainpoliisin osalta hankkeen tavoitteena on erityisesti i) tietokantojen uudelleenorganisointi, II) datatieteen sisällyttäminen operatiivisiin ja päätöksentekoprosesseihin (investointi 1.6.6 – Finanssipoliisin digitalisointi, joka rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

A.4.  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Virstanpylväs

/Tarkoitus

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Yksikkö

toimenpide

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C1–14

Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi

Kohde

Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T1-tietovarastossa

EI OLE

Numero

0

800 000

Q4

2023

Niiden hallinnollista toimivaltaa koskevaan järjestelmään liittyvien tuomioistuinasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja määräysten) lukumäärä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.

M1C1–16

Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi

Kohde

Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T2-tietovarastossa

EI OLE

Numero

800 000

2 500 000

Q4

2023

Niiden hallinnollista toimivaltaa koskevaan järjestelmään liittyvien tuomioistuinasiakirjojen (kuten tuomioiden, lausuntojen ja määräysten) lukumäärä, joiden metatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietovarastossa.

M1C1–123

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – Palvelut/sisältö T1 ”Suunniteltuna klikkaamalla”

EI OLE

Numero

0

35

Q4

2022

35 additional services deployed on INPS' institutional web site ( www.inps.it )

Palvelujen on oltava käytettävissä institutionaalisessa toimipaikassa asianmukaisen profilointilogiikan avulla (järjestelmä ehdottaa mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaispiirteiden, oletettujen hyötyjen ja käyttäjähistorian perusteella).

Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin aloihin:

•Eläke-etuudet

•Sosiaaliset imeytysaineet

•Työttömyysetuudet

•Vammaisuusetuudet

•Uudistukset

•Yhtiöltä perittävät rahoitusosuudet

•Maataloustyöntekijöiden palvelut

•Petostentorjunta-, korruptio- ja avoimuuspalvelut

Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavat palvelut koskevat palvelupyyntöjen digitaalista toimittamista, etua koskevien vaatimusten tarkistamista, käyttäjien suorittamaa käytännön tilan seurantaa, käyttäjän tarpeisiin perustuvaa ennakoivaa palveluehdotusta ja etuuksien automaattista uusimista ilman uusien sovellusten tarvetta.

Lisäksi on oltava seurantakojetauluja, joiden avulla INPS voi seurata sekä tarjottuja hyötyjä että datavetoista tukea poliittisten päättäjien päätöksille.

M1C1–124

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T1

EI OLE

Numero

0

4 250

Q4

2022

Vähintään 4250 INPS:n työntekijää on arvioinut tietojensa osalta ja heillä on sertifioitua parempaa osaamista seuraavilla eurooppalaisen sähköisen osaamisen kehyksen aloilla: I) suunnitelma; II) Build; III) Run (iv) Käytettävissä; v) Hallinnointi.

Alat, joilla osaamista voidaan parantaa, määritellään oppijoiden kohderyhmän mukaan.

M1C1–125

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Virstanpylväs

(Kaikkien) julkisten hankintamenettelyjen myöntäminen pilvipalvelujen mahdollistamiseksi paikallishallinnon tarjouskilpailuissa

Ilmoitus (kaikkien) pilvipalvelujen mahdollistamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä paikallishallinnon tarjouskilpailuissa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Ilmoitus (kaikista) julkisista ehdotuspyynnöistä, jotka koskevat kutakin asianomaista julkishallintotyyppiä (kunnat, koulut, paikalliset terveydenhuoltolaitokset) maahanmuuttosuunnitelmien keräämistä ja arviointia varten. Kolmen kohdennetun ehdotuspyynnön avulla teknologisesta innovoinnista ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö voi arvioida kunkin asiaan liittyvän julkishallinnon erityistarpeita.

Tarjouskilpailut (eli rahoitusta saavien julkishallintojen luettelon julkaiseminen) liittyivät kolmeen julkiseen ehdotuspyyntöön, jotka koskivat kuntia, kouluja ja paikallisia terveydenhuoltolaitoksia. Tarjouskilpailut koskivat muuttosuunnitelmien keräämistä ja arviointia ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M1C1–126

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

PagoPA-alustapalvelujen T1 käyttöönotto

EI OLE

Numero

9 000

11 450

Q4

2023

Varmistetaan alustaan integroitujen palvelujen määrän lisääminen, jotta voidaan

— julkishallinnot jo perusskenaariossa (9000 yksikköä)

— foorumiin liittyvät uudet julkishallinnot (2450 uutta yksikköä).

Molemmissa tapauksissa foorumiin liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on kasvettava vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoden 2021 palvelujen perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullinen tavoite on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).

M1C1–127

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

”IO”-sovelluksen T1 käyttöönotto

EI OLE

Numero

2 700

7 000

Q4

2023

Varmistetaan, että ”IO:n sovellus:

— julkishallinnot jo perusskenaariossa (2700 yksikköä)

— foorumiin liittyvät uudet julkishallinnot (4300 uutta yksikköä).

Molemmissa tapauksissa foorumiin liittyvien julkishallintojen palvelujen kokonaismäärän on kasvettava vähintään 20 prosenttia verrattuna vuoden 2021 palvelujen perustasoon (31.3.2021). Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (vuoden 2026 lopullinen tavoite on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).

M1C1–128

Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi

Kohde

Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T1

EI OLE

Numero

0

800

Q4

2023

Vähintään 800 keskushallintoa ja kuntaa antaa digitaalisen ilmoitusalustan osalta oikeudellisesti sitovia digitaalisia ilmoituksia kansalaisille, oikeushenkilöille, yhdistyksille ja muille julkisille tai yksityisille tahoille.

M1C1–129

Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi

Kohde

Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit

EI OLE

Numero

0

7

Q4

2023

Sisäiset menettelyt ja prosessit on suunniteltu täysin uudelleen (yhteensä seitsemän prosessia 31. joulukuuta 2023 saakka) ja ne voidaan saattaa kokonaan päätökseen verkossa (kuten toimistoautomaatio, liikkuvuuspalvelut ja verkko-oppiminen).

M1C1–130

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Digitalisoidut T1-asiakirjat

EI OLE

Numero

0

3 500 000

Q4

2023

3500000 oikeudenkäyntiasian digitalisointi viimeisten 20 vuoden ajalta (1.1.2006–30.6.2026), jotka liittyvät tuomioistuinten päätökseen saattamiin tai meneillään oleviin oikeudenkäynteihin.

M1C1–131

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T1

Raportti sopimuksen täytäntöönpanon alkamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Kuuden uuden tietojärven tietojärjestelmän toteuttamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanon aloittaminen:

1)Siviili- ja rikosoikeudellisten tuomioiden anonymisointijärjestelmä

2)Yhdennetty valvontajärjestelmä

3)Siviilioikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä

4)Rikosoikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä

5)Siviili- ja rikosoikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä

6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja syyllisen välisen suhteen tunnistamiseksi.

Jokaisen hankintasopimuksen täytäntöönpano alkaa menettelystä vastaavan tahon erityisellä hallinnollisella toimella, jota kutsutaan ”täytäntöönpanon aloittamiseksi”.

M1C1–132

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – ”One click by design” -palvelut/sisältö T2

EI OLE

Numero

35

70

Q4

2023

35 lisäpalvelua Inpsin institutionaalisella verkkosivustolla ( www.inps.it )

Palvelujen on oltava käytettävissä institutionaalisessa toimipaikassa asianmukaisen profilointilogiikan avulla (järjestelmässä on ehdotettava mahdollisesti kiinnostavia palveluja iän, työn ominaispiirteiden, oletettujen hyötyjen ja käyttäjähistorian perusteella).

Nämä 35 palvelua liittyvät seuraaviin INPS:n institutionaalisiin aloihin:

•Eläke-etuudet

•Sosiaaliset imeytysaineet

•Työttömyysetuudet

•Vammaisuusetuudet

•Uudistukset

•Yhtiöltä perittävät rahoitusosuudet

•Maataloustyöntekijöiden palvelut

•Petostentorjunta-, korruptio- ja avoimuuspalvelut

Luetelluilla institutionaalisilla aloilla toteutettavien palvelujen on koskettava palvelupyyntöjen digitaalista toimittamista, etua koskevien vaatimusten tarkistamista, käyttäjien suorittamaa käytännön tilan seurantaa, käyttäjän tarpeisiin perustuvaa ennakoivaa palveluehdotusta ja etuuksien automaattista uusimista ilman uusien sovellusten tarvetta.

Lisäksi on oltava seurantakojetauluja, joiden avulla INPS voi seurata sekä tarjottuja hyötyjä että datavetoista tukea poliittisten päättäjien päätöksille.

M1C1–133

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T2

EI OLE

Numero

4 250

8 500

Q4

2023

Lisäksi 4250 INPS:n työntekijää on arvioinut, että heidän pätevyytensä on parantunut seuraavilla eurooppalaisen sähköisen osaamisen kehyksen aloilla: I) suunnitelma; II) Build; III) Run (iv) Käytettävissä; v) Hallinnointi.

Alat, joilla osaamista voidaan parantaa, on määriteltävä oppijoiden kohderyhmän mukaan.

M1C1–134

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INAIL – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1

EI OLE

Numero

29

53

Q4

2023

Tavoitteena on 53 (52 %) uudelleenmuotoiltua institutionaalista prosessia ja palvelua, jotta ne olisivat täysin digitalisoituja.

INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutukset, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy ja turvallisuus, todistukset ja tarkastukset.

Erityisesti kunkin alueen odotettu tavoite on esitetty edellä:

·Vakuutus: 8 (25 %)

·Sosiaali- ja terveyspalvelut: 18 (50 %)

·Ennaltaehkäisy ja turvallisuus: 9 (80 %)

·Sertifioinnit ja varmennukset: 18 (80 %).

M1C1–135

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1

EI OLE

Numero

4

15

Q4

2023

Puolustusalan henkilöstön hallinnointiin liittyvien 15 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (kuten rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen neljän jo digitalisoidun menettelyn perustasosta.

M1C1–136

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi

EI OLE

Digitoitujen todistusten lukumäärä

190 000

450 000

Q4

2023

Niiden puolustusministeriön myöntämien digitalisoitujen henkilöllisyystodistusten määrä (450000), jotka toimivat infrastruktuurissa ja joita täydennetään palautumispaikalla, joka alkaa 190000 jo digitoidusta varmenteesta.

M1C1–137

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Virstanpylväs

Puolustusministeriö – Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit

Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit toimivat täysin

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Kehitetään ja toteutetaan i) institutionaalisia verkkoportaaleja ja ii) intranet-portaaleja sisäisen viestinnän erityistarpeita varten.

M1C1–138

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuutta koskevaan täydelliseen tietosuojaan (S.C.I.P.I.O.) T1

EI OLE

Numero

0

10

Q4

2023

Muiden kuin operaatioiden kannalta kriittisten sovellusten alustava siirtyminen ja operatiivinen saatavuus uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin. Tähän sisältyy laitteistoympäristön käyttöönotto, väliohjelmistojen avoimen lähdekoodin komponenttien asentaminen ja sovellusten uudelleensuunnittelu.

M1C1–139

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Kohde

Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T1

EI OLE

Numero

0

4 083

Q3

2024

On katsottava, että 4083 paikallista julkishallintoa siirrytään sertifioituihin pilviympäristöihin, kun kaikkien kuhunkin siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaus onnistuu.

M1C1–140

Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1

EI OLE

Prosenttiosuus

0

40

Q4

2024

Hallinto (kunnat, ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset ja erityiset pilottiluonteiset terveydenhuolto- ja kulttuuriperintöyksiköt), jotka noudattavat yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, yksinkertaistavat käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottavat ylläpitoa tulevina vuosina.

Verkkosivustojen/palvelujen osien yhteisen mallin/mallin noudattaminen koostuu seuraavista:

(1) Esitettyjen hankkeiden arviointi;

(2) Hankkeen loppuunsaattamisen arviointi keskeisten käytettävyysmittareiden (digitaalisen käytettävyyspistemäärän) avulla jo käytettävissä olevan erityisen alustan avulla.

M1C1–141

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2

EI OLE

Numero

15

20

Q4

2024

Puolustusalan henkilöstön hallinnointiin liittyvien 20 menettelyn digitalisointi, tarkistaminen ja automatisointi (esim. rekrytointi, työllisyys ja eläkkeelle siirtyminen, työntekijöiden terveys) alkaen 15 jo digitalisoidun menettelyn perustasosta, johon liittyy tavoite 1.

M1C1–142

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriön todistusten digitalisointi T2

EI OLE

Digitoitujen todistusten lukumäärä

450 000

750 000

Q4

2024

Puolustusministeriön myöntämien ja infrastruktuuriin liittyvien digitalisoitujen henkilöllisyystodistusten määrä (750000), jota täydennetään palautumispaikalla, alkaen 450000 jo digitoidusta todistuksesta, joiden tavoite 1 on asetettu.

M1C1–143

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – operaation kriittisten ja muiden kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuuden avulla toteutettavan tietosuojan täydentämistä koskevaan ratkaisuun (S.C.I.P.I.O.) T2

EI OLE

Numero

10

15

Q4

2024

Neljän missiokriittisen ja yhdentoista muun kriittisen sovelluksen lopullinen siirtyminen uuteen avoimen lähdekoodin infrastruktuuriin, joka kattaa laitteistoympäristön toteutuksen, väliohjelmistojen avoimen lähdekoodin komponenttien asentamisen, sovellusten uudelleensuunnittelun alkaen perusurasta, joka on jo siirretty tavoitteella 1.

M1C1–144

Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallisuus – digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen/toimenpiteiden saavutettavuuden parantaminen

EI OLE

Numero

0

55

Q4

2025

AGID toteuttaa seuraavat toimet digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi kansallisella tasolla:

·28 asiantuntijasta koostuvan monialaisen työryhmän perustaminen

·Vähintään kolmen välineen levittäminen, jotta voidaan suunnitella uudelleen ja kehittää kunkin hallinnon omistamia käytetyimpiä digitaalisia palveluja ja valmistella asianmukaista koulutusta

·55 paikallishallinnon toimittaman asiakirja-aineiston kerääminen vammaisten julkishallinnon työntekijöiden avustavia teknologioita koskevien tarpeiden arvioinnista.

·55 paikallishallinnon toimittaman asiakirja-aineiston kerääminen ja virhetyyppien arviointi vähintään kahdessa digitaalisessa palvelussa.

AGID tukee 55:tä paikallista julkishallintoa sopimalla seuraavista toimista, jotka 55 paikallishallintoa toteuttaa:

— Vähentää kunkin hallinnon toimittamassa arvioinnissa havaittujen virheiden määrää 50 prosentilla vähintään kahden digitaalisen palvelun osalta.

— Tarjottava avustavia teknologioita, jotka kattavat vähintään 50 prosenttia kunkin hallinnon toimittamassa arvioinnissa yksilöidyistä vammaisten työntekijöiden tarpeista.

M1C1–145

Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto

Kohde

Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)

EI OLE

Numero

9 700 000

42 300 000

Q4

2025

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on voimassa oleva digitaalinen henkilöllisyys kansallisella digitaalisen identiteetin alustalla (CIE).

M1C1–146

Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto

Kohde

Kansalliset digitaalisen identiteetin alustat (SPID)

EI OLE

Numero

0

10 217

Q2

2025

Niiden julkishallintojen lukumäärä, jotka ovat ottaneet käyttöön sähköisen tunnistamisen 3. joulukuuta 2021 jälkeen (SPID).

M1C1–147

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Kohde

Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T2

EI OLE

Numero

4 083

12 464

Q2

2026

12464 paikallisen julkishallinnon siirtyminen sertifioituihin pilviympäristöihin on katsottava saavutetuksi, kun kaikkien kuhunkin siirtymäsuunnitelmaan sisältyvien järjestelmien, tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen testaus onnistuu.

M1C1–148

Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2

EI OLE

Prosenttiosuus

40

80

Q2

2026

Hallinto (kunnat, ensimmäisenja toisen asteenoppilaitokset sekä erityiset pilottiluonteiset terveydenhuolto- ja kulttuuriperintöyksiköt), jotka noudattavat yhteistä mallia ja suunnittelujärjestelmää, yksinkertaistavat käyttäjien vuorovaikutusta ja helpottavat ylläpitoa tulevina vuosina.

Verkkosivustojen/palvelujen osien yhteisen mallin/mallin noudattaminen koostuu seuraavista:

(1) Esitettyjen hankkeiden arviointi;

(2) Hankkeen loppuunsaattamisen arviointi keskeisten käytettävyysmittareiden (digitaalisen käytettävyyspistemäärän) avulla jo käytettävissä olevan erityisen alustan avulla.

Kuntien on taattava, että kaikissa tavoitteeseen osallistuvissa kunnissa noudatetaan yhteistä suunnittelupalvelumallia keskimäärin vähintään 3,5 palvelun osalta.

M1C1–149

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

PagoPA-alustapalvelujen T2 käyttöönotto

EI OLE

Numero

11 450

14 100

Q2

2026

Varmistetaan alustaan integroitujen palvelujen määrän lisääminen, jotta voidaan

— julkishallinto liittyy jo foorumiin (11450 yksikköä);

— foorumiin liittyy uusia julkishallintoja (2650 uutta yksikköä).

Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (lopullisena tavoitteena on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).

M1C1–150

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

”IO”-sovelluksen T2 käyttöönotto

EI OLE

Numero

7 000

14 100

Q2

2026

 Varmistetaan, että ”IO:n sovellus:

— julkishallinto, joka jo käyttää riippumatonta organisaatiota (7000 yksikköä);

— foorumiin liittyy uusia julkishallintoja (noin 7100 uutta yksikköä).

Integroitavien palvelujen määrä riippuu hallinnon tyypistä (lopullisena tavoitteena on, että kunnilla on keskimäärin 35 palvelua, alueilla 15 palvelua, terveysviranomaisille 15 palvelua ja kouluille ja yliopistoille 8 palvelua).

M1C1–151

Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi

Kohde

Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T2

EI OLE

Numero

800

6 400

Q2

2026

Vähintään 6400 keskushallintoa ja kuntaa antaa digitaalisen ilmoitusalustan osalta oikeudellisesti sitovia digitaalisia ilmoituksia kansalaisille, oikeushenkilöille, yhdistyksille ja muille julkisille tai yksityisille tahoille.

M1C1–152

Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi

Kohde

Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit T2

EI OLE

Numero

7

45

Q2

2026

Sisäiset menettelyt ja prosessit on suunniteltu täysin uudelleen (yhteensä 45 prosessia 31. elokuuta 2026 mennessä) ja ne voidaan saattaa kokonaan päätökseen verkossa (kuten toimistoautomaatio, liikkuvuuspalvelut ja verkko-oppiminen).

M1C1–153

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Digitalisoidut T2-tiedostot

EI OLE

Numero

3 500 000

7 750 000

Q2

2026

Digitalization of 7 750 000 judicial files pertaining to the last 20 years (01/01/206 - 30/06/2026) related to completed or ongoing trials of judicial courts.

M1C1–154

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T2

EI OLE

Numero

0

6

Q2

2026

Kuuden uuden tietojärven tietojärjestelmän käyttöönotto.

1)Siviili- ja rikosoikeudellisten tuomioiden anonymisointijärjestelmä

2)Yhdennetty valvontajärjestelmä

3)Siviilioikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä

4)Rikosoikeudenkäyntien hallinnointi- ja analysointijärjestelmä

5)Siviili- ja rikosoikeudenkäyntejä koskeva kehittynyt tilastojärjestelmä

6)Automaattinen järjestelmä uhrin ja syyllisen välisen suhteen tunnistamiseksi.

Nämä kuusi kohtaa ovat erillisiä järjestelmiä, joissa käytetään samankaltaista teknologiaa. Järjestelmien kehys on sama: sisäisistä ja ulkoisista lähteistä peräisin olevien tietojen ja asiakirjojen yhdistäminen; järjestelmät ovat erilaisia käyttäjien (esim. siviili- ja rikostuomarit) ja tavoitteiden (esim. tilastot ja tuomiot) mukaan.

M1C1–155

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INAIL – Uudelleensuunnittelu ja digitoidut prosessit/palvelut T2

EI OLE

Numero

53

82

Q2

2026

Tavoitteena on saada aikaan 82 uutta institutionaalista prosessia ja palvelua niiden digitalisoimiseksi. INAILin osa-alueet ovat seuraavat: Vakuutukset, sosiaali- ja terveyspalvelut, ennaltaehkäisy ja turvallisuus, todistukset ja tarkastukset.

Uudistetut 82 institutionaalista prosessia ja palvelua kattavat useita aloja, joilla kullakin on omat tavoitteensa. Alat ja vastaavat tavoitteet ovat seuraavat:

·Vakuutus: 26;

·Sosiaali- ja terveyspalvelut: 29;

·Ennaltaehkäisy ja turvallisuus: 9;

·Sertifioinnit ja varmennukset: 18.

B. MISSION 1 KOMPONENTTI 2:

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 1 komponentin 2 toimintalinja 1 koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään pääasiassa i) tukemaan digitaalista siirtymää ja tuotantojärjestelmän innovointia kannustamalla investoimaan teknologiaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; II) otetaan käyttöön ultranopeita laajakaista- ja 5G-verkkoja digitaalisen kuilun kaventamiseksi sekä satelliittikonstellaatioita ja -palveluja; III) strategisten arvoketjujen kehittämisen edistäminen ja yritysten kilpailukyvyn tukeminen keskittyen pk-yrityksiin.

Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään korjaamaan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä (DESI) 2020 ilmeneviä puutteita yritysten digitalisaation ja yhteenliitettävyyden osalta maan sosiaalisen ja taloudellisen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.

Tähän komponenttiin kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta ”vahvistaa etäopiskelua ja -taitoja, mukaan lukien digitaaliset taidot” (maakohtainen suositus 2, 2020), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja keskittää investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään, tämä koskee erityisesti [...] vahvistettua digitaalista infrastruktuuria keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi (maakohtainen suositus 3, 2020), taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja (maakohtainen suositus 2, 2019), ”investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja jossain määrin ”tukemaan innovatiivisten ja pienempien yritysten rahoituksen saantia pankkien ulkopuolella” (maakohtainen suositus 5, 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Mission 1 komponentin 2 toimintalinjan 2 päätavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä yrittäjyyden helpottamiseksi sekä kilpailun toimintaedellytyksiä resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja tuottavuuden kasvun edistämiseksi. Tärkein väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vuotuinen kilpailulaki, joka on määrä hyväksyä vuosittain.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuonna 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta puuttua kilpailunrajoituksiin, myös uuden vuotuisen kilpailulainsäädännön avulla (maakohtainen suositus 3, 2019).

B.1.  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Toimenpiteen tavoitteena on tukea yritysten digitalisaatiota kannustamalla yksityisiä investointeja digitalisaatiota tukeviin omaisuuseriin ja toimiin. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettava toimenpide on osa laajempaa siirtymä 4.0 -suunnitelmaa, johon sisältyy muita kansallisella tasolla rahoitettavia tukitoimenpiteitä yritysten digitalisaation edistämiseksi.

Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä, ja se kattaa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta) esitetyissä veroilmoituksissa ilmoitettavia kuluja. Toimenpiteeseen sisältyy myös verohyvityskoodien määritelmä, joka yksilöidään veroviraston päätöksellä, jotta tuensaajat voivat käyttää F24-maksumallin mukaisia verohyvityksiä.

Tuetut verohyvitykset kattavat seuraavat omaisuuserät ja toiminnot:

1.tuotantohyödykkeet, jotka koostuvat: (I) 4.0 (eli teknisesti kehittyneet) aineelliset tuotantohyödykkeet, kuten tuotantokoneet, joiden toimintaa ohjataan tietokonejärjestelmillä tai antureilla/ajolaitteilla, tuotteiden tai prosessien ohjauksessa käytettävillä koneilla ja järjestelmillä sekä vuorovaikutteisilla järjestelmillä; kaikille niille on ominaista digitaaliset ominaisuudet, kuten automatisoitu integrointi ja ihmisen ja koneen välinen rajapinta; II) 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet, kuten 3D-mallinnus, tehtaan sisäiset viestintäjärjestelmät sekä tekoäly- ja koneoppimisohjelmistot, järjestelmät, alustat ja sovellukset; III) tavanomaiset aineettomat tuotantohyödykkeet, kuten liikkeenjohtoon liittyvät ohjelmistot. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka esitetään veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

2.Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimet, jotka koostuvat tutkimus- ja kehitystoiminnasta, teknologisesta innovoinnista, vihreästä ja digitaalisesta innovoinnista sekä suunnittelutoimista. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka on esitetty veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

3.koulutustoimet, jotka toteutetaan asiaankuuluvien teknologioiden, kuten massadatan ja data-analyysin, ihmisen työstörajapinnan, esineiden internetin, liiketoimintaprosessien digitaalisen integroinnin ja kyberturvallisuuden, tietämyksen hankkimiseksi tai vakiinnuttamiseksi. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka on esitetty veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

Toimenpiteeseen sisältyy tieteellisen komitean perustaminen, jossa on asiantuntijoita talous- ja valtiovarainministeriöstä, talouskehitysministeriöstä ja Italian keskuspankista ja jonka tehtävänä on arvioida järjestelmän taloudellisia vaikutuksia.



Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus

Uudistuksen päätavoitteena on mukauttaa teollisoikeusjärjestelmä nykyaikaisiin haasteisiin ja varmistaa, että innovointipotentiaali edistää tehokkaasti maan elpymistä ja palautumiskykyä. Sillä pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: teollisoikeuksien suojajärjestelmän parantaminen; teollisoikeuksien käytön ja levittämisen edistäminen erityisesti pk-yrityksissä; aineettoman omaisuuden saatavuuden ja jakamisen helpottaminen varmistaen samalla kohtuullinen tuotto investoinneille; teollisoikeuden tiukemman kunnioittamisen takaaminen; ja Italian roolin vahvistaminen teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevillä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Toimenpide koskee Italian teollisoikeuksia koskevan lain uudistusta, joka kattaa ainakin seuraavat alat: I) tarkistetaan sääntelykehystä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) vahvistetaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille annettavaa tukea, iii) tehostetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään

Investoinnin tavoitteena on tukea teollisoikeuksien järjestelmää ja tukea sen uudistusta tämän osa-alueen uudistuksen 1 mukaisesti. Toimenpide sisältää taloudellista tukea yritysten ja tutkimuslaitosten teollisoikeuksiin liittyville hankkeille, kuten patentteihin liittyville toimenpiteille (Brevetti+), Proof of Concept -ohjelmille ja teknologiansiirtotoimistojen (TTO) vahvistamiselle.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyviin tukikelpoisuuskriteereihin ei sisälly tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka koskee seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 1 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 3 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 4 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Uudistuksen 2: Vuotuiset kilpailulait vuosiksi 2022, 2023, 2024 ja 2025

Vuosittain annetaan kilpailulaki, jolla lisätään kilpailumenettelyjä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi paikallisista julkisista palveluista (mukaan lukien vesi-, jäte- ja paikallinen julkinen liikenne), vältetään toimilupien perusteeton jatkaminen vakiintuneiden toimijoiden hyväksi monilla aloilla, kuten satamissa, valtateillä, vesivoimassa ja alueellisessa liikenteessä, säädellään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaista sääntelyä tarkistamalla yhteenlaskemista koskevia sääntöjä ja soveltamalla yleistä suhteellisuusperiaatetta julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kestoon ja asianmukaiseen korvaukseen. Kilpailulaeilla on tuettava kilpailua ja parannettava alueellisen liikenteen palvelujen hallinnoinnin ja laadun tehokkuutta sekä lisättävä alueiden kannustimia kilpailuttaa alueellisia rautatiepalveluja koskevia julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksiaan.

Vuotuisiin kilpailulakeihin on sisällyttävä kilpailua edistäviä alakohtaisia toimenpiteitä useilla aloilla, kuten energia (sähkö, kaasu ja vesi), jätehuolto, liikenne (satamat, rautatiet ja valtatiet) ja terveydenhuolto, joilla täydennetään missioiden 2, 3 ja 6 mukaisia investointeja ja uudistuksia. Liitännäistoimenpiteet, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, tulevat voimaan viimeistään 31 päivänäjoulukuuta 2022. Vuoden 2022 kilpailulailla on erityisesti hyväksyttävä sähköverkon kehittämissuunnitelma ja edistettävä toisensähköntuotannon älykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa, jonka on määrä saavuttaa 33 miljoonaa yksikköä koko Italiassa 31 päiväänjoulukuuta 2025 mennessä. Lisäksi on otettava käyttöön kilpailua edistäviä toimenpiteitä, jotka koskevat sähkölatausasemia.

Lisäksi laeilla edistetään liiketoimintaympäristön parantamista ainakin seuraavin keinoin: I) yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n lainsäädännön kanssa, ii) markkinavalvontaviranomaisten vakiinnuttaminen, digitalisointi ja ammattimaistaminen, iii) uudistus, jolla yksinkertaistetaan ja helpotetaan startup-yritysten ja riskipääomatoimintojen perustamista sekä edistetään kansallista teknologiansiirtostrategiaa, iv) työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavan akkreditoinnin lyhentäminen seitsemästä päivästä neljään päivään yrityksen perustamispäivien määrän lyhentämiseksi.



Uudistus 3: Yritysten kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Uudistuksessa tarkastellaan järjestelmällisesti kaikkia yrityksiä koskevia kansallisia kannustimia ja niihin liittyviä välineitä.

Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa:

1.Julkaistaan raportti, jossa arvioidaan yritysten kannustimia. Kertomuksessa esitetään myös konkreettisia ehdotuksia yritysten kannustimien yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi.

 

2.Säädöksen, jolla toimivaltuutuslaki ”Legge delega Incentivi” pannaan täytäntöön, voimaantulo. Säädösten soveltamisalalla pyritään virtaviivaistamaan ja järkeistämään yritysten kannustimia.

 

Uudistukseen sisältyy kahden Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) hallinnoiman keskeisen välineen uudelleenjärjestely ja täytäntöönpanon jatkaminen:

a) kansallinen valtiontukirekisteri (RNA) ja

b) incentivi.gov.it - foorumi.


B.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C2–1

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Virstanpylväs

Siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten asettamista mahdollisten tuensaajien saataville koskevien säädösten voimaantulo ja tieteellisen komitean perustaminen

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee verohyvitysten mahdollistavan talousarviolain voimaantuloa, ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Säädöksissä asetetaan siirtymä 4.0:n verohyvitykset mahdollisten tuensaajien saataville. Kyseessä ovat verohyvitykset i) 4.0 (eli teknisesti edistyneet) aineelliset tuotantohyödykkeet, ii) 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet, iii) aineettomat tuotantohyödykkeet, iv) tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta ja v) koulutustoiminta.

Verohyvityskoodit määritellään veroviraston päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää F24-maksumallin mukaisia verohyvityksiä. Perustetaan tieteellinen komitea, johon kuuluu talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehitysministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoita, antamalla ministeriön asetus siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi.

M1C2–2

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Kohde

Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset

EI OLE

Numero

0

69 900

Q2

2024

Yrityksille on myönnetty vähintään 69900 siirtymäkauden 4.0 verohyvitystä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin tuotantohyödykkeisiin, tavanomaisiin aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutustoimintaan. Verohyvitys katsotaan myönnetyksi veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Veroilmoitukset on annettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä mainittuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämiseen sovellettavan ajanjakson päättymistä jatketaan 31 päivästä joulukuuta 2022 30 päivään marraskuuta 2023.

M1C2–3

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Kohde

Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset

EI OLE

Numero

69 900

111 700

Q2

2025

Yrityksille on myönnetty vähintään 111700 siirtymäkauden 4.0 verohyvitystä, jotka liittyvät 4.0 aineellisiin tuotantohyödykkeisiin, 4.0 aineettomiin tuotantohyödykkeisiin, tavanomaisiin aineettomiin pääomahyödykkeisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan tai koulutustoimintaan. Verohyvitys katsotaan myönnetyksi veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Veroilmoitukset on annettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkiin edellä mainittuihin verohyvityksiin liittyvien veroilmoitusten esittämisen asiaankuuluvan ajanjakson päättymistä pidennetään 31 päivästä joulukuuta 2023 30 päivään marraskuuta 2024.

Perustaso viittaa niiden siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten lukumäärään, jotka on myönnetty yrityksille 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella 4.0 aineellisista tuotantohyödykkeistä, 4.0 aineettomista tuotantohyödykkeistä ja tavallisista aineettomista hyödykkeistä sekä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimista ja koulutustoimista esitettyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkien edellä lueteltujen verohyvitysten perustasoon on sisällytettävä myös 30 päivään marraskuuta 2023 mennessä toimitetut veroilmoitukset.

M1C2–4

Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus

Virstanpylväs

Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten uudistamista koskevan asetuksen voimaantulo

Uuden teollisoikeuslain voimaantuloa koskeva lain säännös ja siihen liittyvien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2023

Uudella asetuksella muutetaan Italian teollisoikeuslakia (10.2.2005 annettu asetus nro 30), ja se kattaa vähintään seuraavat alat: I) tarkistetaan sääntelykehystä teollisoikeuksien suojan vahvistamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, ii) vahvistetaan tukea yrityksille ja tutkimuslaitoksille, iii) tehostetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.

M1C2–5

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään

Kohde

Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvillä rahoitusmahdollisuuksilla tuetut hankkeet

EI OLE

Numero

0

254

Q4

2025

Vähintään 254 muuta hanketta, joita tuetaan yritysten ja tutkimuslaitosten teollisoikeuteen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista, kuten patentteihin liittyvät toimenpiteet (Brevetti+), Proof of Concept (POC) -ohjelmat ja teknologiansiirtotoimistot (TTO), noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

M1C2–6

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo

Säännös, joka koskee vuoden 2021 kilpailulain voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2022.

Il:n on koskettava: 
— Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta  
— Paikalliset julkiset palvelut  
— Energia  
- Transport 
— Jätteet  
- Starting a business 
— Markkinavalvonta

Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta:

I. poistaa sulautumien valvontaa koskevat lisäesteet yhdenmukaistamalla edelleen yrityskeskittymien valvontaa koskevat Italian säännöt EU:n lainsäädännön kanssa.

Paikalliset julkiset palvelut:

II. Vahvistetaan ja hyödynnetään laajemmin kilpailun periaatetta paikallisissa julkisissa palveluhankinnoissa, erityisesti jätehuollossa ja paikallisessa julkisessa liikenteessä.

III. Rajoitetaan suorahankintoja vaatimalla paikallisviranomaisia perustelemaan mahdollinen poikkeaminen julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 192 §:n mukaisesti).

IV. Säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä panemalla lain 124/2015 19 § täytäntöön yhtenä tekstinä paikallisista julkisista palveluista, erityisesti jätehuollosta.

v. Säännöt ja aggregointimekanismit kannustavat kuntaliittoja vähentämään yksikköjen ja hankintaviranomaisten määrää yhdistämällä ne ihanteellisiin alueellisiin yhteenliittymiin (”ambiti territoriali ottimali”) sekä vähintään 350000 asukkaan paikallisten ja alueellisten julkisten liikennepalvelujen (bacini e livelli adeguati di servizi di trasporto pubblico locale e regionale) alueisiin ja riittäviin tasoihin.

Paikallisia julkisia palveluja koskevassa säädöksessä, jolla pannaan täytäntöön lain 124/2015 19 §, on vähintään

— määritellään julkiset palvelut EU:n lainsäädännön kriteerien perusteella;

— säädetään paikallisten julkisten palvelujen tarjoamista, sääntelyä ja hallinnointia koskevista yleisistä periaatteista;

— vahvistetaan yleinen suhteellisuusperiaate julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten keston osalta;

— erotetaan selvästi toisistaan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten sääntely-, valvonta- ja hallinnointitehtävät;

— varmistettava, että paikallisviranomaiset perustelevat osakasyritysten osuuden lisäämisen in house -palkintojen yhteydessä;

— huolehditaan siitä, että julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista maksetaan asianmukainen korvaus, joka perustuu riippumattomien sääntelyviranomaisten (esim. ARERA energia-alan tai liikenteen ART) valvomiin kustannuksiin;

— rajoittaa sisäisten hankintasopimusten keskimääräistä kestoa ja lyhentää ja yhdenmukaistaa tarjouskilpailun kohteena olevien sopimusten vakiopituutta kaikissa tarjouskilpailuyksiköissä edellyttäen, että kestolla varmistetaan sopimusten taloudellinen ja rahoituksellinen tasapaino, myös liikenneviraston vahvistamien kriteerien perusteella.

Energiakysymykset

VI. Tehdään vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi ja määritellään vesivoimakonsessioita koskeva sääntelykehys.

VII. Tehdään kaasun jakelua koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi.

VIII. Vahvistettava avoimet ja syrjimättömät vaatimukset, jotka koskevat julkisten tilojen osoittamista sähkölatausta varten tai latauspisteiden tai -asemien ylläpitäjien valintaa.

IX. Poistetaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausta koskevat säännellyt sähkönjakelutariffit.

Vesivoimaa koskevien käyttöoikeussopimusten kilpailukehyksen on vähintään

— Vaaditaan, että tärkeitä vesivoimalaitoksia säännellään yleisin ja yhdenmukaisin kriteerein keskustasolla.

— Edellytetään, että alueet määrittelevät taloudelliset perusteet, joihin käyttöoikeussopimusten kesto perustuu.

—Poistetaan asteittain mahdollisuus jatkaa sopimuksia (kuten Italian perustuslakituomioistuin on jo todennut).

— Edellytetään, että alueet yhdenmukaistavat tarjouskilpailukriteereihin pääsyä koskevat kriteerit (todennäköisen liiketoimintaympäristön luomiseksi).

Liikenne:

x. Establish clear, non-discriminatory and transparent criteria for the award for port concessions.

XI. Poistetaan satamatoimiluvan haltijoiden esteet satamatoimilupien yhdistämisessä useisiin suuriin ja keskisuuriin satamiin.

XII. Poistettava esteet, jotka estävät toimiluvan haltijoita tarjoamasta itse joitakin satamapalveluja ja käyttämästä omia laitteitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöiden turvallisuutta, edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden suojelemiseksi tarvittavat ehdot ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia satama-alueiden turvallisuuden varmistamista koskevaan tavoitteeseen nähden.

XIII. Yksinkertaistetaan satamien lupasuunnitelmien tarkistamismenettelyjen tarkistamista.

XIV. Pannaan täytäntöön asetuksen 50/2017 27 §:n 2 momentin d kohta, jossa kannustetaan alueita kilpailuttamaan alueellisia rautatiesopimuksiaan.

Jätteet:

XV. Yksinkertaistetaan jätteenkäsittelylaitosten lupamenettelyjä.

Yrityksen perustaminen:

XVI. Lyhennetään työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavaa akkreditointiaikaa seitsemästä päivästä neljään päivään, jotta yrityksen perustamispäiviä voidaan lyhentää.

Markkinavalvonta:

XVII. Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten lujittaminen enintään kymmeneen Italian tärkeimmillä alueilla sijaitsevaan virastoon, joista kukin kattaa kaikki tuoteryhmät ja raportoi asetuksen 2019/1020 (”tavarapaketti”) mukaisesti perustetulle keskitetylle yhteyshenkilölle.

XVIII. Edellytetään, että kansalliset markkinavalvontaviranomaiset suorittavat digitaalisia tuotetarkastuksia ja tiedonkeruuta, soveltavat tekoälyä vaarallisten ja laittomien tuotteiden jäljittämiseen ja tunnistavat suuntauksia ja riskejä sisämarkkinoilla.

XIX. Vaatia kansallisia markkinavalvontaviranomaisia sisällyttämään koulutukseen ja tieto- ja viestintäjärjestelmän käyttöön yleiseurooppalaista markkinavalvontaa varten.

XX. Perustetaan uusia akkreditoituja laboratorioita kaikkien tuoteryhmien tuotetestausta varten. Näiden laboratorioiden on testattava sähköistä kaupankäyntiä, fyysisiä laboratoriotestejä ja yhteisiä toimia (tulli- ja markkinavalvontaviranomaiset; vähintään kaksi kansallista markkinavalvontaviranomaista, kansalliset ja EU:n markkinavalvontaviranomaiset).

M1C2–7

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)

Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja (tarvittaessa) johdetun oikeuden voimaantulo:

I. Säänneltyjen hintojen poistaminen mikroyrityksiltä ja kotitalouksilta vaiheittain 1. tammikuuta 2023 alkaen.

II. Toteuttaa liitännäistoimenpiteitä, joilla tuetaan kilpailun yleistymistä sähkön vähittäismarkkinoilla.

Liitännäistoimenpiteissä, joilla varmistetaan kilpailun yleistyminen sähkön vähittäismarkkinoilla, on oltava vähintään seuraavat:

— Asiakaskunnan huutokauppaaminen, jotta uusien tulokkaiden toimintaedellytykset olisivat tasapuoliset.

— Vahvistaa ylärajan, joka on kunkin toimittajan käytettävissä oleva enimmäismarkkinaosuus;

— Annettava italialaisille kuluttajille mahdollisuus pyytää energiantoimittajaansa luovuttamaan laskutustietonsa kolmansille palveluntarjoajille;

— Lisätään sähkölaskun avoimuutta antamalla kuluttajille pääsy ”spesi per oneri di sistema” -järjestelmän alakomponentteihin;

— Poistetaan vaatimus, jonka mukaan toimittajien on perittävä maksuja, jotka eivät liity energia-alaan.

M1C2–8

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten

Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset, jotka koskevat vuoden 2021 vuotuisesta kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.

M1C2–9

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo

Säännös, joka koskee vuoden 2022 kilpailulain voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo  
Vuotuiseen kilpailulainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Siinä on oltava:

I) vahvistaa selkeän menettelyn seuraavan vuosikymmenensähköverkon kehittämissuunnitelman hyväksymiseksi ennalta asetetuissa määräajoissa ja joka tapauksessa viimeistään asianomaisen ajanjakson (joka toinen vuosi)(*) 31 päivään joulukuuta mennessä, millä varmistetaan menettelyn loppuun saattaminen ja yksinkertaistetaan hyväksyntämenettelyä.

(*) Vuoden 2021 sähköverkon kehittämissuunnitelma on hyväksyttävä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

II) edistää toisen sukupolvenälykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa;

Kilpailunrajoitukset:

III) pidennetään 45 päivästä 90 päivään, kun Italian kilpailuviranomainen (Autrità Garante della Concorrenza e del Mercato) arvioi keskittymiä, jotka voivat olennaisesti estää tehokasta kilpailua lain 287/1990 6 §:n nojalla.

Vähittäiskauppa:

yritysten, joilla on myyntipisteitä eri kunnissa, harjoittamaa myynninedistämismyyntiä koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistaminen.

Lääkkeet:

v) varmistetaan galeenisten lääkkeiden myyntiä koskevien lupavaatimusten oikeasuhteisuus.

M1C2–10

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2022 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten

Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset, jotka koskevat vuoden 2022 vuotuisesta kilpailulaista johtuvia toimenpiteitä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset kaikkien edellä mainittujen, vuoden 2022 kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.

M1C2–11

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo

Säännös, joka koskee vuoden 2023 kilpailulain voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Vuoden 2023 kilpailulaki tulee voimaan. Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osat, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja (tarvittaessa) sekundaarilainsäädäntö hyväksytään ja jotka tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2024.

Tarkastusten on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet:

Valtatiet:

käyttöoikeussopimusten saatavuuden ja sopimuksen irtisanomisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään

tehdään käyttöoikeussopimusten tekeminen pakolliseksi tieliikenteessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sisäisten palvelujen tarjoamista EU:n lainsäädännössä vahvistetuissa rajoissa(*);

— parantaa käyttöoikeussopimuksiin liittyvien hallinnollisten päätöksentekomenettelyjen tehokkuutta;

— edellyttää toimilupasopimuksen kohteen yksityiskohtaista ja avointa kuvausta

—edellyttämään, että toimilupaviranomaiset nimeävät julkisen menettelyn mukaisesti myönnetyt käyttöoikeussopimukset tieosuuksille ottaen huomioon sääntelyviranomaisen laatimat arviot mittakaavatehokkuudesta ja moottoriteiden käyttöoikeussopimusten haltijoiden kustannuksista (Autriàdi Regolazione dei Trasporti – ART);

— tehostettava infrastruktuuriministeriön suorittamaa valtateiden infrastruktuurien kustannusten ja toteutuksen valvontaa;

— ehkäistä käyttöoikeussopimusten automaattista uusimista, parantaa teknisiä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät talous- ja rahoitussuunnitelmien säännölliseen päivittämiseen ja näiden suunnitelmien vuotuiseen täytäntöönpanoon, sekä kieltää julkisia hankintoja koskevan koodeksin 193 §:ssä säädettyjen menettelyjen käyttö sellaisten teiden käyttöoikeussopimusten tekemisessä, joiden voimassaolo on päättynyt tai joiden voimassaolo päättyy;

— yksinkertaistaa/selventää sopimuksen purkamista ja peruuttamista koskevien ehtojen sääntelyä myös palvelun riittävän tason säilyttämiseksi;

— jos sopimus irtisanotaan yleisen edun vuoksi, laissa on säädettävä vähintään riittävästä korvauksesta, jotta käyttöoikeussopimuksen saaja voi saada takaisin investoinnit, joita ei ole kokonaan kuoletettu.

hinnoittelua koskevan sääntelymallin osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään

— varmistaa ART:n hinnoittelua koskevan sääntelymallin oikea-aikainen ja täysimääräinen täytäntöönpano, joka perustuu hintakattomenetelmään, ottaen huomioon (toimivaltaisen sääntelyviranomaisen hyväksymän) toimiluvan haltijoiden monivuotisen talous- ja rahoitussuunnitelman säännölliset päivitykset ja näiden suunnitelmien vuotuisen käyttöönoton.

 III) käyttäjien oikeuksien osalta vuotuisessa kilpailulaissa

— varmistetaan käyttäjien oikeuksien turvaamiseen ja riittävien palvelutasojen tarjoamiseen liittyvän ART:n sääntelykehyksen täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano.

rakennustöiden ulkoistamisen osalta vuotuisessa kilpailulaissa on vähintään

— Asetuksen (decreto legislativo) nro 36/2023 186 §:n 2 momentissa säädetään, että käyttöoikeusurakan saajien on annettava kolmansille osapuolille julkista todistusaineistoa käyttäen 50–60 prosenttia rakennusurakka-, palvelu- ja tavarahankinnoista. Osuudet lasketaan toimilupa-asiakirjoihin liitettyjen talous- ja rahoitussuunnitelmien määrien perusteella.

kun kyseessä ovat in house -toimeksiannot, laissa säädetään seuraavaa:

— vaatia pakollista ennakkotarkastusta sisäisen toimeksiannon lainmukaisuudesta ja kieltää tarjouskilpailumenettelyn tai sisäisten toimeksiantojen käynnistäminen ilman tätä tarkastusta;

— annetaan liikenteen sääntelyviranomaiselle (ART) riittävät välineet ja valtuudet suorittaa edellä mainitut tarkastukset sekä kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) (oikeudellinen) tuki;

— vaaditaan, että sähkölatauspisteiden asentamisessa ja tavaraliikenteen harjoittajien riittävien pysäköinti- ja levähdysalueiden käyttöönotossa noudatetaan täysin ART:n laatimaa sääntelykehystä.

Vakuutus:

VII) Sellaisten säädösten voimaantulo, jotka ovat tarpeen auton mustia laatikoita koskevien tietojen siirtämiseksi vakuutuksenantajien välillä;

Yrityksen perustaminen:

tarkistetaan ja päivitetään innovatiivisia startup-yrityksiä ja riskipääomaa koskevaa lainsäädäntöä (esim. Start Up Act 2012) nykyisen lainsäädännön järkeistämiseksi, startup-yritysten määritelmän tarkistamiseksi ja yksityisten ja yhteisösijoittajien riskipääomasijoitusten edistämiseksi.

M1C2–12

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarilainsäädännössä vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi

Sekundaarilainsäädännön voimaantulo, mukaan lukien kaikki tarvittavat asetukset vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarioikeudessa vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Sekundaarilainsäädännön voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien säännökset, jotka ovat tarpeen vuoden 2023 kilpailulaissa vahvistettujen asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.

Kylmäsilitystä ja maakaasun vähittäismyyjien luetteloita koskevan sekundaarilainsäädännön voimaantulo:

Kylmäsilitykseen:

I Sellaisten sääntelykannustimien voimaantulo, jotka koskevat kylmäsilityspalvelujen käyttöä satamissa.

Luettelo maakaasun vähittäismyyjistä:

Sellaisen johdetun oikeuden voimaantulo, jossa määritellään yritysten verkkoon pääsyä ja pysyvyyttä koskevat kriteerit ja vaatimukset asetuksen nro 164/2000 17 §:ssä vahvistetussa maakaasun vähittäismyyjien luettelossa ja jonka tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja tukea kuluttajien valinnanvaraa kilpailluilla markkinoilla.

M1C2–13

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2025 kilpailulain voimaantulo

Säännös, joka koskee vuoden 2025 vuotuisen kilpailulain voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Vuoden 2025 kilpailulaki tulee voimaan.

Primaari- ja sekundaarilainsäädäntö (tarvittaessa myös täytäntöönpanosäädökset) hyväksytään, ja se tulee voimaan viimeistään 4.Q 2025.

Vuotuisessa kilpailulaissa säädetään seuraavaa:

I – Paikalliset julkiset palvelut:

-Otetaan käyttöön korjaavia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen 201/2022 30 §:ssä edellytetyn valvonnan hyväksymättä jättämisestä, julkaisematta jättämisestä tai puutteellisuudesta.

-Otetaan käyttöön korjaavia toimenpiteitä, jos paikallisen julkisen palvelun hallinto* ei ole tyydyttävä. Tällaisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä ainakin sellaisten suunnitelmien hyväksyminen, joilla parannetaan laatua, kustannustehokkuutta ja saavutetaan kaikki sopimustavoitteet. Uudistuksessa on määrättävä, että hankintaviranomaiset vaativat korjaavia toimenpiteitä asetetuissa määräajoissa.

-Ottaa käyttöön edellä mainittuja korjaavia toimenpiteitä koskevia avoimuusvelvoitteita, varmistaa toimivaltaisten sääntelyviranomaisten/viranomaisten seuranta- ja täytäntöönpanovaltuudet ja tarvittaessa vahvistaa niitä sekä vaatia toimivaltaista viranomaista antamaan vuosittain parlamentille kertomuksen korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta.

* Epätyydyttävä johto on määriteltävä siten, että se kattaa ainakin tilanteet, joissa liikenteenharjoittajalle on aiheutunut merkittäviä tappioita, jotka voivat vaarantaa sen taloudellisen ja rahoituksellisen elinkelpoisuuden, tai joissa palvelun laatu alittaa merkittävästi alakohtaiset vertailuarvot tai suorituskyky on selvästi sopimustavoitteiden alapuolella.

II – Alueliikenne:

-Laajennetaan 14 artiklan 1 kohdan soveltaminen koskemaan myös alueellista julkista liikennettä (mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset ”sisäiset liikenteenharjoittajat”). Asetuksen 201/2022, sellaisena kuin se on uudistettu edellä, 2, 3, 17, 30 ja 31 kohta.

-Tarkistetaan vuotuisen kilpailulain nro 118/2022 9 §:ää siten, että infrastruktuuri- ja liikenneministeriö velvoitetaan julkaisemaan vuosittain vuodesta 2026 alkaen sopivasti porrastettu aikataulu kaikkien sellaisten rautatiesopimusten tekomenettelyistä, joiden voimassaolo päättyy.

-Edellytetään, että ART käynnistää vuoden 2026 toiseen neljännekseen mennessä julkisen kuulemisen alueellisten liikennepalvelujen myöntämismenettelyjen standardointia koskevien suuntaviivojen hyväksymiseksi.

III – Sähkölatausasemat:

-Varmistettava, että sähkölatauspisteitä koskevien käyttöoikeussopimusten tekeminen edistää kilpailua kannustamalla monenlaisiin toimittajiin markkinoilla.

IV – Terveys:

-Vahvistaa sopimuksille yhteiset perusteet, joilla varmistetaan yksityisten yritysten akkreditoinnista kansanterveysjärjestelmään annetun asetuksen 502/1992, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 118/2022, 8 quater ja 8 quinquies §:n tehokas täytäntöönpano sekä avoimia ja läpinäkyviä valintamenettelyjä koskevien sääntöjen täytäntöönpano.

V. – Teknologian siirto:

-Vaatia Italian yritys- ja Made-ministeriötä sekä yliopisto- ja tutkimusministeriötä hyväksymään vuoden 2026 toiseen neljännekseen mennessä teknologian siirtoa ja tietämyksen hyödyntämistä koskevan kansallisen strategian, jolla tehostetaan käytettävissä olevien resurssien jakamista ja edistetään koordinoitua strategiaa eri säätiöiden ja muiden teknologian siirron alalla toimivien institutionaalisten tahojen välillä. Aloitteella tuetaan ja järkeistetään teknologiansiirtotoimistoja myös edistämällä federatiivisia aloitteita tai muita politiikkoja tehokkuuden lisäämiseksi.

VI – säännellyt ammatit:

-Yksinkertaistetaan ammattiyritysten perustamista ja rekisteröintiä koskevia vaatimuksia.

M1C2–13a

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia) voimaantulo

Säännös, jossailmoitetaan alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia koskevat täytäntöönpanosäädökset) voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset) voimaantulo.

-Alueellinen liikenne: hyväksytään kaikki sääntelyvaiheet (mukaan lukien ministeriön asetus, jossa vahvistetaan alueiden sopimuksentekomenettelyjen aikataulut), jotka ovat tarpeen liikenneministeriön aikataulujen julkaisemiseksi kaikkien päättyvien rautatiesopimusten tekomenettelyjä varten.

-Teknologian siirto: Italian yritys- ja Made-ministeriö sekä yliopisto- ja tutkimusministeriö hyväksyvät välitavoitteessa M1C2–13 tarkoitetun kansallisen strategian.

M1C2–14

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Kohde

Käytössä on miljoonia älykkäitä 2G-mittareita.

EI OLE

Numero

20

33

Q4

2025

Vähintään 33 miljoonaa älykästä 2G-mittaria on otettava käyttöön.

M1C2–14a

Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Virstanpylväs

Arviointiraportin julkaiseminen kaikki yrityksille suunnatut kannustimet

Kertomuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Italian yritys- ja Made-ministeriön on julkaistava kertomus, jossa arvioidaan kaikkia yritysten kannustimia ja investointeja.

Kertomuksessa esitetään konkreettisia ehdotuksia kansallisten kannustimien järkeistämiseksi.

M1C2–14ter

Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Virstanpylväs

Tiukkojen kannustimien järkeistämistä koskevan primäärilainsäädännön voimaantulo

Primaarioikeuden voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Kaikkien sitovien kannustimien järkeistämistä koskevien säädösten voimaantulo.

Uudistus koskee kansallisen tason kannustimia.

Uudistukseen sisältyy kahden Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) hallinnoiman keskeisen välineen uudelleenjärjestely ja täytäntöönpanon jatkaminen: a) kansallinen valtiontukirekisteri (RNA) ja b) incentivi.gov.it Platform.


B.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Investoinnin tavoitteena on tukea mikroelektroniikan strategisen arvoketjun kehittämistä investoimalla piikarbidesubstraattiin, joka on välttämätön tuotantopanos suuritehoisten laitteiden valmistuksessa. Investointi on toteutettava voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti, ja sillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (Ultra Broadband ja 5G)

Investoinnin tavoitteena on saattaa kansallinen ultranopea ja 5G-televerkko valmiiksi koko maan alueella. Näiden investointien odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen siirtymän tavoitteita ja kaventavan digitaalista kuilua Italiassa.

Investointi käsittää käyttöoikeussopimusten tekemisen ja viisi nopeampaa liitäntähanketta:

1.”Italia a 1 giga”, jonka on tarjottava 1 gigabitti/s latauksessa ja 200 Mbit/s latausyhteydessä harmaalla ja mustalla seuraavan sukupolven (NGA) markkinahäiriöalueella. Nämä alueet määritellään kartoituksen jälkeen;

2.Italia 5G, joka tarjoaa 5G-yhteyksiä markkinoiden toimintapuutteiden alueilla, joilla matkaviestinverkkoja ei ole otettu käyttöön; tai käytettävissä on vain 3G-verkkoja, eikä lähitulevaisuudessa ole suunnitteilla 4G- ja/tai 5G-matkaviestinverkkoja; tai on osoitettu, että markkinoilla on toimintapuute;

3.”Yhteenliitetyt koulut”, joiden on tarjottava koulurakennuksille 1 gigabitti/s laajakaistayhteys;

4.”Yhteenliitetyt terveydenhuoltopalvelut”, jotka tarjoavat 1 gigabitti/s laajakaistayhteyden julkisiin terveydenhuoltolaitoksiin;

5.”Yhteydellä olevat pienet saaret”, jotka tarjoavat ultralaajakaistayhteyksiä valituille pienille saarille, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereeseen.

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Investoinnin tavoitteena on kehittää satelliittiyhteyksiä digitaalista ja vihreää siirtymää silmällä pitäen ja edistää avaruusalan kehitystä. Investoinnin tavoitteena on myös mahdollistaa palvelut, kuten turvallinen viestintä ja valvontainfrastruktuuri talouden eri sektoreilla. Tätä varten investointi kattaa sekä tuotantoketjun alkupään (laukaisupalvelut, satelliittien ja infrastruktuurin tuotanto ja käyttö) että tuotantoketjun loppupään (mahdollisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen) toiminnot.

Investointiin sisältyy tarjouskilpailujen tekeminen ja siihen kuuluu neljä hanketta:

1.Satcom, joka koostuu toimista sellaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -järjestelmien kehittämiseksi, joita käytetään erittäin turvallisten innovatiivisten satelliittiviestintäpalvelujen tarjoamiseksi valtiolliseen käyttöön.

2.Maanhavainnointi (EO), joka koostuu i) tuotantoketjun alkupään toiminnoista: mukaan lukien kaukokartoitusjärjestelmän (Synthetic Aperture Radar, SAR, hyperspektral) määrittely, suunnittelu ja kehittäminen sekä maa-, meri- ja ilmakehän seurantaan keskittyvien laukaisujen hankinta; II) tuotantoketjun loppupään toiminnot: kyberItalia -hankkeen toteuttaminen, johon sisältyy digitaalisen kopion luominen maasta.

3.Avaruustehdas, joka koostuu kahdesta alahankkeesta: I) Avaruustehdas 4.0: pienten satelliittien digitaalisten valmistus-, kokoonpano- ja testauslaitosten määrittely, suunnittelu ja rakentaminen sekä kyberfyysisen tuotantojärjestelmän ja satelliittien digitaalisen ystävyystoiminnan toteuttaminen, jonka tavoitteena on luoda kaksisuuntainen yhteys digitaalisen mallin ja sen fyysisen vastineen välille; II) Avaruuteen pääsy: tutkimus, kehittäminen ja prototyyppien kehittäminen vihreän teknologian toteuttamiseksi tulevan sukupolven frustereita ja kantoraketteja varten, mukaan lukien valikoitujen teknologioiden demonstrointi lennon aikana.

4.Kiertoradalla harjoitettava talous, joka koostuu kiertoradalla olevien yhteentoimivuusteknologioiden demonstraation käyttöönotosta kiertoradalla; kansallisen avaruusvalvonnan ja -seurannan (SST) kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien maassa sijaitsevien antureiden verkosto avaruusromun havainnointia ja jäljittämistä varten; avaruusliikenteen hallintatoimia tukevan tietopalvelun suunnittelu ja kehittäminen sekä varojen osoittaminen sen hankintaa, hallinnointia ja tietopalvelujen tarjoamista varten.

Tarkoituksena on, että investoinnilla ei ole sotilaallisia tavoitteita tai merkitystä puolustuksen alalla.

Investointi 5: Teollista toimitusketjua koskevat politiikat ja kansainvälistyminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa teollisuuden toimitusketjuja erityisesti helpottamalla rahoituksen saantia ja edistää yritysten (erityisesti pk-yritysten) kilpailukykyä erityisesti tukemalla niiden kansainvälistymistä ja vahvistamalla niiden häiriönsietokykyä covid-19-kriisin jälkeen.

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta:

1.SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus. Se koostuu nykyisen rahaston jälleenrahoituksesta, jota hallinnoi tällä hetkellä julkinen virasto SIMEST. Rahastosta myönnetään rahoitustukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, niiden kansainvälistymisen tukemiseksi erilaisilla välineillä, kuten ulkomaisille markkinoille pääsyä koskevilla ohjelmilla ja sähköisen kaupankäynnin kehittämisellä.

2.Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky. Se koostuu kehityssopimuksen välineen kautta yrityksille annettavasta taloudellisesta tuesta hankkeisiin, jotka liittyvät keskeisiin strategisiin arvoketjuihin, kuten teollisuuden kehittämisohjelmiin, ympäristönsuojelun kehittämisohjelmiin, kestävään liikkuvuuteen ja matkailuun.

Edellä mainitut toimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen, sellaisena kuin se on täsmennetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01).

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, Italian ja rahoitusvälineestä vastaavan yhteisön tai rahoituksen välittäjän välisen oikeudellisen sopimuksen ja rahoitusvälineen myöhemmän sijoituspolitiikan on

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja

II.jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 5 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 ; III) kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 7 ja omaisuus 8 ; ja iv) toiminnot ja omaisuuserät, joissa jätteen pitkäaikainen hävittäminen voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölle; ja

III.edellyttää, että yhteisö, jolle tehtäviä on siirretty, tai rahoituksen välittäjä todentaa, että hankkeet ovat asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien kestävyysarvioinnista vapautetut liiketoimet.

B.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit 
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C2–15

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Kohde

Piikarbide-alustojen tuotantokapasiteetti

EI OLE

Numero

0

197 028

Q2

2026

Vähintään 197 028 8 tuuman piikarbidesubstraattien lisätuotantokapasiteetin toteuttaminen vuodessa. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että lisäkapasiteettiin liittyy vähintään 700 lisähenkilöä.

M1C2–16

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Virstanpylväs

Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen nopeampien liitäntähankkeiden osalta

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä nopeampien liitäntähankkeiden osalta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä, jotka koskevat nopeampia liitäntähankkeita ja joihin kuuluvat i) ”Italia a 1 gga”, ii) ”Italia 5G”, (iii) ”Verkko-oppilaitokset” ja iv) ”Terveydenhuoltopalvelut”; ja v) ”pienten saarten yhteydet”.

M1C2–17

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Talojen numerot, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet

EI OLE

Numero

0

3 400 000

Q2

2026

Vähintään 3400000 uutta talonumeroa (joista vähintään 450000 hajanaista kotitaloutta eli syrjäisillä alueilla sijaitsevia kotitalouksia), jotka ovat yhteydessä vähintään 1 Gbit/s:n yhteenliitettävyyteen Fiber-the-the-B-rakennuksen (FTTH/B) ja kiinteän langattoman yhteyden (FWA) kautta

M1C2–18

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet

EI OLE

Numero

0

17 700

Q2

2026

Vähintään 9000 koulua ja 8700 julkista terveydenhuoltolaitosta, joissa on vähintään 1 Gbit/s:n yhteydet.

M1C2–19

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet

EI OLE

Numero

0

18

Q4

2024

Ainakin 18 muulla saarella, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle, on ultralaajakaistayhteydet uuden optisen runkoyhteyden avulla.

M1C2–20

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät, joissa on 5G-kattavuus

EI OLE

Numero

0

12 600

Q2

2026

Vähintään 12600 kilometriä kaupunkien ulkopuolisia teitä ja käytäviä, jotka mahdollistavat 5G-kattavuuden.

M1C2–21

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

5G-verkon piiriin kuuluvat markkinoiden toimintapuutteet

EI OLE

Numero

0

1 400

Q2

2026

Vähintään 1400 neliökilometriä markkinahäiriöalueilla, joilla on 5G-kattavuus ja joista vähintään 500 neliökilometriä on 5G-kattavuutta.

M1C2–22

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Virstanpylväs

Kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, joihin kuuluvat i) Satcom, ii) maanhavainnointi, iii) avaruustehdas ja iv) kiertoradalla tapahtuva talous.

M1C2–23

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Jauhetut teleskoopit; SST-keskus, avaruustehdas ja nesteen työntövoiman osoittaja otettu käyttöön

EI OLE

Numero

0

6

Q2

2026

Vähintään kolme korkeatehoista teleskooppia, joilla voidaan tunnistaa valmistetut avaruusesineet, yksi operatiivinen avaruusesineiden valvonta- ja seurantakeskus (SST) (avaruusromun havainnointi- ja seurantaverkosto), yksi avaruustehdas (pienten satelliittien valmistusta, kokoamista, integrointia ja testausta varten tarkoitetut integroidut linjat) ja yksi nestevoiman osoittaja käyttöön otetuille uuden sukupolven kantoraketeille.

M1C2–24

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Käytettyjen konstellaatioiden konstellaatiot tai konseptin todistaminen

EI OLE

Numero

0

2

Q2

2026

Vähintään kaksi muuta kokonaisuutta tai todiste satelliitti- ja maanhavainnointialoitteiden yhteydessä käyttöön otetuista konstellaatioista

M1C2–25

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Julkishallinnolle tarjottavat palvelut

EI OLE

Numero

0

8

Q2

2026

Vähintään kahdeksan julkishallinnolle tarjottua lisäpalvelua, jotka perustuvat tuettuihin avaruusaloitteisiin, kuten rannikko- ja rannikkoseuranta, ilmanlaatupalvelu, maaliikennepalvelu, seurantapalvelujen kattavuus ja maankäyttö, vesimeteorologiset palvelut, vesiresurssipalvelut, hätäpalvelut ja turvallisuuspalvelut.

M1C2–26

Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen

Virstanpylväs

Rahaston 394/81 jälleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoittamista koskevan lain (asetusten) voimaantuloa

Rahoitettavien hankkeiden valintaperusteita koskevan johtokunnan päätöksen hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2021

Asetuksessa (säädöksissä) säädetään rahaston 394/81 avustus- ja lainaosuuden jälleenrahoituksesta. Rahaston johtokunta hyväksyy päätöksen sijoituspolitiikan vahvistamisesta.

Rahaston 394/81 jälleenrahoitukseen liittyvässä investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja laajuus, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä, ii) tuettavien toimien tyyppi, iii) kohteena olevat tuensaajat, joissa on paljon pk-yrityksiä, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) säännökset mahdollisten takaisin saatujen varojen uudelleeninvestoinnista vastaaviin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnetyistä lainoista peräisin oleviin uudelleenmaksettaviin korkoihin.

Toimeksiannon saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.

M1C2–27

Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen

Kohde

Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset

EI OLE

Numero

0

4 000

Q4

2021

Vähintään 4000 pk-yritystä sai tukea rahastosta 394/81 1. tammikuuta 2021 alkaen.

M1C2–28

Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Kehittämissopimusten investointipolitiikkaa koskevan asetuksen voimaantulo

Lain säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Kehityssopimusten investointipolitiikassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen hankkeiden luonne ja laajuus, joiden on oltava asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisia; tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta, ii) tuettujen toimien tyyppi, iii) kohteena olevat tuensaajat ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) säännökset, joiden mukaan mahdolliset takaisin saadut varat investoidaan uudelleen samankaltaisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin myös vuoden 2026 jälkeen, jos niitä ei käytetä uudelleen asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnettyjen lainojen korkotasoihin.

Toimeksiannon saaneen yhteisön tai rahoituksen välittäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) käyttöä.

M1C2–29

Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Kohde

Kehityssopimukset hyväksytty

EI OLE

Numero

0

40

Q4

2023

Vähintään 40 hyväksyttyä kehityssopimusta investointipolitiikkansa mukaisesti. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös vähintään 1500 miljoonan euron investointien aktivoinnista.

C. MISSION 1 KOMPONENTTI 3: Matkailu ja kulttuuri 4.0.

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä osiossa keskitytään kahden covid-19-kriisin voimakkaasti koetteleman alan uudelleenkäynnistämiseen: kulttuuri ja matkailu. Kulttuurialaan liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan kulttuurikohteiden saavutettavuutta sekä digitaalisesti että fyysisesti, energiatehokkaampia ja turvallisempia luonnonkatastrofien varalta sekä tukemaan kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä muun muassa tukemalla pienten kulttuurikohteiden ja maaseutuarkkitehtuurin houkuttelevuutta, myös alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Suunnitteilla on kolme toimenpidekokonaisuutta: toimet kulttuuriperinnön kehittämiseksi seuraavaa sukupolvea varten, mukaan lukien investoinnit digitaaliseen siirtymään ja kulttuurikohteiden energiatehokkuuden parantamiseen, ii) kulttuurivetoinen pienten historiallisten kohteiden sekä uskonnollisen ja maaseutuperinnön elvyttäminen; kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevat toimet 4.0. Matkailuun liittyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan alan kilpailukykyä muun muassa vähentämällä alan hajanaisuutta ja lisäämällä mittakaavaetuja, parantamalla ja parantamalla hotelli- ja ravintola-alan standardeja, kannustamalla digitaalista innovointia ja uusien teknologioiden käyttöön toimijoita sekä tukemalla alan vihreää siirtymää. Tältä osin suunnitellaan toimenpiteitä matkailualalla toimivien yritysten, myös pk-yritysten, ja matkailualan toimijoiden tukemiseksi muun muassa investoimalla digitaalisiin välineisiin.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, erityisesti tarvetta edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi ja investointien keskittämiseksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3, 2020). Ne tukevat myös sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja Italian talouden kilpailukykyä ja edistävät samalla matkailualan digitalisaatiota ja kestävyyttä.

C.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperintöä koskevat foorumit

Toimenpiteeseen sisältyy toimia Italian kulttuuriperinnön digitalisoimiseksi ja kulttuuriresurssien ja digitaalisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi.

Toimenpiteellä luodaan uusi kansallinen digitaalinen infrastruktuuri digitaalisten resurssien keräämistä, integrointia ja säilyttämistä varten ja asetetaan ne yleisön saataville erityisten alustojen kautta. ”Fyysiseen” perintöön liittyviin toimiin liittyy museoiden, arkistojen, kirjastojen ja kulttuurikohteiden digitointi, jotta kansalaiset voivat tutkia uusia tapoja hyötyä kulttuuriperinnöstä.

Investointi 1.2: Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuuriin osallistumisen ja laajemman saatavuuden mahdollistamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on poistaa arkkitehtonisia, kulttuurisia ja kognitiivisia esteitä useissa italialaisissa kulttuurilaitoksissa. Toimet yhdistetään hallintohenkilöstön ja kulttuurialan toimijoiden koulutukseen, jolla edistetään saavutettavuuden kulttuuria ja kehitetään oikeudellisia näkökohtia, vastaanottoa, kulttuurivälitystä ja edistämistä koskevaa asiantuntemusta.



Investointi 1.3: Energiatehokkuuden parantaminen elokuvateattereissa, teattereissa ja museoissa

Toimenpiteellä parannetaan kulttuurialaan ja luoviin aloihin liittyvien rakennusten energiatehokkuutta. Niitä esiintyy usein vanhentuneissa ja energiatehottomissa laitoksissa, jotka aiheuttavat korkeita ylläpitokustannuksia ilmastoinnin, valaistuksen, viestinnän ja turvallisuuden alalla. Investoinnilla rahoitetaan toimia, joilla parannetaan italialaisten museoiden, elokuvateatterien ja teatterien (sekä julkisten että yksityisten) energiatehokkuutta.

Uudistus 3.1: Kulttuuritapahtumia koskevien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten hyväksyminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kulttuuritapahtumien (kuten näyttelyiden, festivaalien, kulttuuritapahtumien ja musiikkitapahtumien) ekologista jalanjälkeä sisällyttämällä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit viranomaisten rahoittamien, edistämien tai järjestämien kulttuuritapahtumien julkisiin hankintoihin.

Investointi 3.3: Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi

Investoinnin yleisenä tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymistä. Tämä koostuu kahdesta tukitoimesta.

Ensimmäisellä toimella (”Kulttuuritoiminnan elpymisen tukeminen edistämällä innovointia ja digitaaliteknologian käyttöä koko arvoketjussa”) pyritään tukemaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoita digitaalisten strategioiden täytäntöönpanossa ja niiden hallinnointivalmiuksien lisäämisessä.

Toisella toimella (”Vihreän lähestymistavan edistäminen koko kulttuuriketjussa ja luovan alan ketjussa”) pyritään edistämään ympäristön kannalta kestävää lähestymistapaa koko ketjussa, pienentämään ekologista jalanjälkeä sekä edistämään innovatiivista ja osallistavaa ekologista suunnittelua, myös kiertotalouden yhteydessä, jotta voidaan ohjata yleisöä vastuullisempaan ympäristökäyttäytymiseen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 9 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 10 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 11 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 12 ;

ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 4.1: Digitaalisen matkailun keskus

Toimenpiteen tavoitteena on luoda digitaalisen matkailun keskus, joka on käytettävissä erityisen verkkoalustan kautta ja joka mahdollistaa koko matkailuekosysteemin sen oman tarjonnan parantamiseksi, integroimiseksi ja edistämiseksi. Investoinnilla rahoitetaan uutta digitaalista infrastruktuuria ja tuetaan yrityksiä matkailun kansallisen seurantakeskuksen tarjoamilla data-analytiikkavälineillä.

Digitaalisen matkailun keskuksen kautta on tarjottava vähintään seuraavia palveluja:

·Matkailualan toimijoille tarjottavat viestintäpalvelut, joilla edistetään niiden tarjontaa;

·Data-analyysivälineet ja ennakoivat mallit datavetoisen päätöksenteon tueksi;

·Täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskeva koulutus;

·Ratkaisut pk-yritysten innovoinnin tukemiseksi.

Lisäksi toimenpiteessä on kaavailtava osaamiskeskuksen perustamista kiihdytysohjelmien tukemiseksi.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 13 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 14 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 15 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 16 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Uudistus 4.1: Asetus matkaoppaiden ammattien määräämisestä

Digitaaliseen matkailukeskukseen tehtäviä investointeja täydennetään uudistuksella, jolla virtaviivaistetaan matkailuoppaita koskevia säännöksiä. Toimenpide tarjoaa paikallisen sääntelyn asianmukaisesti huomioon ottaen matkailuoppaiden ja niiden lähtöalueen ammattialajärjestön. Uudistuksen järjestelmällinen ja yhdenmukainen soveltaminen mahdollistaisi ammatin perusperiaatteiden sääntelemisen ja palvelujen tarjonnan tason yhdenmukaistamisen koko jäsenvaltion alueella, mikä vaikuttaisi myönteisesti markkinoihin. Uudistukseen on sisällyttävä koulutusta ja jatkokoulutusta, jotta tarjousta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.

C.2  Milestones, targets, indicators, and timetable for monitoring and implementation for non-repayable financial support

Juokseva numero

Toimenpide

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit  
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit  
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C3–1

Investointi 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit

Kohde

Kulttuuriperintöön liittyvän verkko-oppimisalustan kautta koulutetut käyttäjät

EI OLE

Numero

0

30 000

Q4

2025

Koulutettujen kohdekäyttäjien on mitattava elinikäisen oppimisen ohjelmaa varten digitaalisesti tarjottavan koulutustarjonnan tehokkuus.

Tukitoimityyppiä ovat muun muassa seuraavat:

koulutuskurssien tuottaminen, käytännön opetusohjelmien toteuttaminen ja verkko-opiskeluohjelmat, jotka on suunniteltu oppijoiden eri kohderyhmien taitojen arvioinnin perusteella (jotka vastaavat kolmea kurssitasoa: perustaidot, erityistaidot ja johtamistaidot).

Tuensaajia ovat: ministeriön työntekijät, paikallisviranomaisten kulttuuri-instituuttien työntekijät, freelance-kulttuurialan toimijat.

M1C3–2

Investoinnit – 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit

Kohde

Digitaalisessa kirjastossa tuotetut ja julkaistut digitaaliset resurssit

EI OLE

Numero

0

65 000 000

Q4

2025

Kohteena olevilla digitaalisilla resursseilla on mitattava sellaisten digitoitujen kulttuuriesineiden määrän kasvua, joiden digitaalisia jäljennöksiä voidaan käyttää verkossa digitaaliteknologian avulla.

Täytettäviä digitaalisia resursseja ovat muun muassa seuraavat: kirjojen ja käsikirjoitusten, asiakirjojen ja valokuvien, taideteosten ja historiallisten ja arkeologisten taideteosten, muistomerkkien ja arkeologisten kohteiden sekä äänivideomateriaalin digitointi, mukaan lukien aiempien digitointien ja metatietojen normalisointi

Vastaanottajat: museot, arkistot, kirjastot ja kulttuuri-instituutit

M1C3–3

Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuurin laajemman saatavuuden ja siihen osallistumisen mahdollistamiseksi

Kohde

Toimet fyysisen ja kognitiivisen saavutettavuuden parantamiseksi kulttuuripaikoissa

EI OLE

Numero

0

617

Q2

2026

Työt tehdään 617 julkiselle (valtiolliselle ja valtiosta riippumattomalle) ja yksityiselle museolle, muistomerkeille, arkeologisille alueille ja puistoille, arkistoille ja kirjastoille.

Toimet koskevat fyysisiä toimenpiteitä arkkitehtonisten esteiden poistamiseksi ja sellaisten teknisten välineiden asentamista, joiden avulla voidaan käyttää aineita, joiden aistikyky on heikentynyt (tiiviys, ääni, hajukokemus).

37 prosenttia tukitoimista on toteutettava eteläisillä alueilla.

M1C3–4

Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Kohde

Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

80

Q3

2023

Indikaattori viittaa päätettyjen interventioiden lukumäärään, mikä käy ilmi töiden säännöllisen toteuttamisen todentamisesta.

Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat:

- tekninen, taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, häiriöt ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden toimenpiteiden yksilöinti, joilla parannetaan energiatehokkuutta;

- rakennusten vaippaa koskevat toimet;

- laitteiden, työkalujen, järjestelmien, laitteiden ja digitaalisten sovellusohjelmistojen korvaamiseen/hankintaan liittyvät toimet sekä niiden käyttöön, patenttien, lisenssien ja taitotiedon hankintaan liittyvät oheisvälineet;

- älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös käyttämällä teknologiayhdistelmiä.

M1C3–5

Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Kohde

Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatetaan päätökseen (toinen erä)

EI OLE

Numero

0

420

Q4

2025

Indikaattori viittaa 55 toimenpiteeseen, jotka koskevat valtion museoita ja kulttuurikohteita, 230 teatterihallia ja 135 elokuvateatteria, joiden päätteeksi sertifioitiin teosten säännöllinen toteuttaminen.

Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat:

- tekninen, taloudellinen ja rahoituksellinen suunnittelu, energiakatselmukset, alustavat ympäristöanalyysit, ympäristövaikutusten arviointi, häiriöt ja arvioinnit, joiden tarkoituksena on tunnistaa kriittiset kysymykset, sekä niiden toimenpiteiden yksilöinti, joilla parannetaan energiatehokkuutta;

- rakennusten vaippaa koskevat toimet;

- interventions of replacement/acquisition of equipment, tools, systems, devices, digital application software, as well as accessory instrumentation for their operation, the acquisition of patents, licenses and know-how;

- älykkäiden järjestelmien asentaminen energiankulutuksen (älykkäät rakennukset) ja saastuttavien päästöjen kaukosäätöä, sääntelyä, hallintaa, seurantaa ja optimointia varten myös käyttämällä teknologiayhdistelmiä.

M1C3–6

Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumia koskevat vähimmäisympäristökriteerit

Virstanpylväs

Julkisin varoin rahoitettuja kulttuuritapahtumia koskevien julkisten tarjouskilpailujen sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä perusteita koskevan asetuksen voimaantulo

Asetuksen säännös, jossa mainitaan kulttuuritapahtumien ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista koskevan asetuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Perusteet vahvistetaan seuraaville näkökohdille: paperin ja painotuotteiden käytön vähentäminen, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö, kierrätetyistä ja uudelleenkäytetyistä materiaaleista ja kestävistä kalusteista tehty vaihejärjestely, vähäiset ympäristövaikutukset, biologisen monimuotoisuuden suojeluun perustuva sijaintipaikan valinta, ateriapalvelut, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäiset, kuljetukset tapahtumaan ja materiaalien kuljetus, energiankulutus tapahtuman järjestämistä varten.

Esteettömyyttä ja osallisuutta edistäviin sosiaalisiin perusteisiin kuuluvat seuraavat: vammaisten henkilöiden esteettömyyden edistäminen; nuorten, pitkäaikaistyöttömien, muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden (kuten siirtotyöläisten ja etnisten vähemmistöjen) ja vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistäminen; varmistetaan tasavertainen pääsy hankintoihin yrityksille, joiden omistajat tai työntekijät kuuluvat etnisiin tai vähemmistöryhmiin, kuten osuuskunnille, yhteiskunnallisille yrityksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille; ihmisarvoisen työn edistäminen, jolla tarkoitetaan oikeutta tuottavaan ja vapaasti valittuun työhön, työelämän perusperiaatteisiin ja -oikeuksiin, ihmisarvoiseen palkkaan, sosiaaliseen suojeluun ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

Uudistus kattaa kulttuuritapahtumat, kuten näyttelyt, festivaalit ja esittävät taidetapahtumat.

M1C3–7

Investoinnit – 3.3 Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi.

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää

Ilmoitus kaikkien sellaisten organisaatioiden ja verkostojen julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka vastaavat valmiuksien kehittämistoimien toteuttamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Valittujen täytäntöönpanoelinten on oltava erikoistuneita organisaatioita tai verkostoja, joilla on osaamista ja kokemusta sekä koulutuksen että kulttuurituotannon, ympäristön, kulttuurin hallinnan ja koulutuksen alalla.

Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä on ilmoitettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M1C3–8

Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Virstanpylväs

Sopimusten tekeminen matkailun digitaalisen portaalin kehittämiseksi

Ilmoitus kaikkien matkailun digitaalisen portaalin kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Ilmoitus (kaikkien) julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä digitaalisen matkailuportaalin kehittämiseksi.

Digitaalinen matkailuportaali päivittää nykyistä Italia.it-portaalia ottamalla käyttöön pilvipalvelun ja avoimen arkkitehtuurin, mikä suosii suuresti yhteyksiä ekosysteemiin. Päivitettyyn portaaliin on sisällyttävä uuden etuliitäntä- ja navigointipuun luominen; jaksojen, sivujen ja artikkeleiden ulkoasun, rakenteen ja toimintojen tarkastelu; karttojen käyttöönotto; monikielinen hallinnointi (siirron yhteydessä portaali esitetään italiaksi ja englanniksi). Muiden tällä hetkellä tuettujen kielten integroinnin odotetaan tapahtuvan käyttöönottoa välittömästi seuraavina kuukausina.

Sopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M1C3–9

Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Kohde

Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaalisen matkailun keskukseen

EI OLE

Numero

0

20 000

Q2

2024

Keskukseen rekisteröityjen matkailualan toimijoiden lukumäärä (johon voi sisältyä muun muassa hotelli, matkanjärjestäjä ja ATECO-koodien 55.00.00 mukaisesti määritellyt yritykset); 56.00.00.00; 79.00.00.00 ja muut alalle kuuluvat rakenteet) on oltava vähintään 20000.

Etelässä on oltava vähintään 7400 matkailualan toimijaa (eli 37 prosenttia 20000:sta).

M1C3–9bis

Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Kohde

Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaaliseen matkailukeskukseen ja pääsy keskuksen tarjoamiin palveluihin

EI OLE

Numero

20 000

35 000

Q4

2025

Keskukseen rekisteröityjen matkailualan toimijoiden lukumäärä (johon voi sisältyä muun muassa hotelli, matkanjärjestäjä ja yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty ATECO-koodeissa 55.00; 56.00.00.00; 79.00.00.00 ja muut alalle kuuluvat rakenteet) vähintään 35000.

Toimenpiteen kuvauksessa lueteltujen palvelujen on oltava keskusjärjestelmään rekisteröityjen matkailualan toimijoiden saatavilla.

M1C3–10

Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva sääntely.

Virstanpylväs

Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely

Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määrittely ei merkitse uuden säännellyn ammatin luomista.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Kansallisen vähimmäisvaatimuksen määrittely ei merkitse uuden säännellyn ammatin luomista.

Uudistuksessa säädetään myös koulutuksesta ja ammattitaidon päivittämisestä, jotta tarjousta voidaan tukea paremmin. Uudistus katsotaan menetelmäksi, jolla hankitaan ainutkertainen ammattipätevyys, joka on hyväksytty yhdenmukaisin normein kansallisella tasolla kansallisen lain ja myöhemmin täytäntöönpantavien valtiollisten alueiden ministeriön asetusten avulla.

M1C3–11

Investointi 1.3 – Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan:

parantaa kulttuuripaikkojen energiatehokkuutta

Kulttuuriministeriön (MIC) asetuksen voimaantuloa koskeva säännös, joka koskee resurssien jakamista kulttuuripaikkojen energiatehokkuuden parantamiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kulttuuripaikoilla tarkoitetaan elokuvateattereita, teatteria ja museoita.

(INV. Energiatehokkuutta parantavien museoiden ja kulttuuripaikkojen osalta toimenpide toteutetaan tunnustamalla hanke-ehdotukset valtion kulttuuriministeriössä (MiC) tavoitteen 1 tapauksessa. Muussa tapauksessa tavoite 2- ja tavoite 3 -tapauksissa muiden kuin valtiollisten laitosten yksilöinti tapahtuu tarjouspyyntöjen avulla.

Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

C3.  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2.1: Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus

Investointi on integroitu Piano Nazionale Borghi -ohjelmaan, jolla tuetaan epäedullisessa asemassa olevien alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä pienten kaupunkien kulttuurin elvyttämisen ja matkailun elvyttämisen avulla. Toimet rakentuvat integroitujen paikallisten kulttuurihankkeiden ympärille.

Toimenpiteissä keskitytään seuraaviin: I) historiallisen perinnön ennallistaminen, avointen julkisten tilojen parantaminen (esim. arkkitehtonisten esteiden poistaminen, kaupunkien kalusteiden parantaminen), pienten kulttuuripalvelujen luominen, myös matkailutarkoituksiin; II) kannustetaan luomaan ja edistämään uusia reittejä (esim. aihekohtaiset reitit, historialliset reitit) ja opastettuja kierroksia. taloudellisen tuen käyttöönotto kulttuuritoiminnalle, luovalle toiminnalle, matkailutoiminnalle, kaupalliselle toiminnalle, maatalouselintarvikkeille ja käsiteollisuustoiminnalle, jonka tavoitteena on elvyttää paikallisia talouksia parantamalla paikallisia tuotteita, tietämystä ja tekniikoita.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 17 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 18 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 19 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 20 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.2: Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Tällä investoinnilla edistetään järjestelmällistä prosessia historiallisten maaseuturakennusten (yksityisten tai kolmannen sektorin toimijoiden) ja maisemansuojelun parantamiseksi.

Monissa maaseuturakennuksissa ja maatalouden rakenteissa on vähitellen hylätty, rappeutunut ja muutettu, mikä on heikentänyt niiden erityisominaisuuksia ja niiden suhdetta ympäristöön. Ennallistamalla maaseudun rakennuskanta toimenpiteellä parannetaan maaseutumaiseman laatua palauttamalla yhteisölle alikäytetty rakennuskanta, johon yleisöllä ei ole pääsyä.

Investointi 2.3: Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Investoinnilla pyritään torjumaan kaupunkien taantumista ja palauttamaan alueiden yhteiset identiteetit, luomaan uusia mahdollisuuksia paikallistalouksien elvyttämiseen ja kriisin vaikutusten lieventämiseen sekä parantamaan osaamista historiallisten puistojen ja puutarhojen hallinnointia ja ylläpitoa varten.

Investoinnin tarkoituksena on historiallisten puistojen ja puutarhojen kunnostaminen ja Italian historiallisten puistojen ja puutarhojen laaja tuntemus ja kunnostaminen niiden asianmukaista ylläpitoa, hallinnointia ja julkista käyttöä varten. Resursseja on osoitettava näiden kohteiden elvyttämiseen ja sellaisten paikallisten työntekijöiden kouluttamiseen, jotka voivat hoitaa/säilyttää niitä ajan mittaan.

Kulttuurisen ja historiallisen arvon lisäksi puutarhat ja historialliset puistot edistävät osaltaan ympäristöarvojen parantamista, ja niillä on tärkeä rooli säilyttämisen, hapentuotannon, ympäristön pilaantumisen ja melun vähentämisen sekä mikroilmaston sääntelyn kannalta.

Investointi 2.4: Uskonnonharjoituspaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)

On otettava käyttöön maanjäristysten ennaltaehkäisyä koskeva suunnitelma, jotta voidaan vähentää merkittävästi uskonnonharjoittamispaikkoihin kohdistuvaa riskiä ja välttää siten mahdolliset ennallistamiskustannukset katastrofien jälkeen sekä monien varojen pysyvä menettäminen. Toimintasuunnitelmassa on kolme toimintalinjaa: uskonnonharjoittamispaikkojen suojaaminen seismisiltä vaaroilta; rahaston perinnön palauttaminen uskonnonharjoittamispaikoille (FEC) ja varastojen rakentaminen taideteosten suojana katastrofitilanteissa.

Investoinnilla pyritään myös perustamaan kulttuuriomaisuuden suojelemista inhimillisiltä ja luonnonriskeiltä käsittelevä kansallinen toimintakeskus (CEFURISC), joka mahdollistaa olemassa olevien teknologioiden ja ympäristöjärjestelmien yhteiskäytön kulttuurikohteiden seurannassa, valvonnassa ja hoidossa. 

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea matkailualalla toimivia yrityksiä. Se sisältää verohyvityksen majoituspalvelujen parantamiseen tähtääville töille, takuurahaston, jolla helpotetaan alan yritysten luotonsaantia (pk-yritysten takuurahaston erityisen osan kautta), EIP:n matkailualan temaattisen rahaston aktivoinnin innovatiivisten investointien tukemiseksi alalla sekä pääomarahaston (kansallinen matkailurahasto) sellaisten kiinteistöjen kunnostamista varten, joilla on suuri matkailupotentiaali. Lisärahoitusvälineellä (Fondo Rotativo) täydennetään edellä mainittuja toimenpiteitä matkailualalla toimivien yritysten tukemiseksi. Edellä mainitut toimet toteutetaan investointipolitiikan mukaisesti asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti, myös suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseen, sellaisena kuin se on täsmennetty elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (2021/C58/01) mukaisissa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevissa teknisissä ohjeissa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, rahoitusvälineitä koskevan oikeudellisen sopimuksen ja sitä seuraavan sijoituspolitiikan on oltava

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja

II.sulkee pois seuraavat toiminnot: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 21 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 22 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 23 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 24 ; ja iv) toimet, joissa jätteen pitkäaikainen loppukäsittely voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölle; ja

III.edellyttää, että yhteisö, jolle tehtäviä on siirretty, tai rahoituksen välittäjä todentaa, että hankkeet ovat asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien kestävyysarvioinnista vapautetut liiketoimet.

Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Investoinnin tavoitteena on parantaa italialaisen elokuva- ja audiovisuaalialan kilpailukykyä. Hankkeen tavoitteena on lieventää kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on parantaa talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä muun muassa koulutustoimien avulla kolmella toimintalinjalla.

·A-linja: Uusien studioiden rakentaminen ja olemassa olevien studioiden ja liitteiden hyödyntäminen, huipputeknologiaratkaisut mukaan luettuina.

·Rivi B: Innovatiiviset investoinnit, joilla tehostetaan biografian koekeskuksen tuotantoa ja koulutustoimintaa, mukaan lukien uudet välineet audiovisuaalista tuotantoa, kansainvälistymistä sekä kulttuuri- ja koulutusvaihtoa varten; kehitetään infrastruktuuria (virtuaalituotanto) ammatti- ja koulutuskäyttöä varten verkko-oppimisen, digitalisoinnin ja rakennus- ja kasvikannan nykyaikaistamisen avulla erityisesti teknologisen ja ympäristöön liittyvän muutoksen edistämiseksi; audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja digitointi

·Rivi C: Audiovisuaalialan ammatillisten taitojen ja osaamisen vahvistaminen kolmella ammattimaisella makroalueella: liike-elämä/johto; luova/taide; tekniset työntekijät.

Investointi 4.3: Caput Mundi Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten.

Hankkeen tavoitteena on lisätä esteettömien matkailukohteiden määrää, luoda päteviä ja päteviä matkailu- ja kulttuurivaihtoehtoja ruuhkautuneille keskeisille alueille sekä lisätä digitaaliteknologian käyttöä, edistää viheralueita ja matkailun kestävyyttä. Investointi käsittää kuusi toimintalinjaa:

1.”Romanin kulttuuriperintö EU:n seuraavalle sukupolvelle”, joka kattaa kulttuuri- ja kaupunkiperinnön elvyttämisen ja restauroinnin sekä Rooman kaupungin historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaat kompleksit;

2.”Jubilee paths” (paganista Christian Romeen), jonka tavoitteena on parantaa, turvallisuutta, maanjäristysten torjuntaa, historiallisesti tärkeiden paikkojen ja rakennusten kunnostamista ja arkeologisia väyliä;

3.#LaCittàCondivisa, joka kattaa syrjäseutujen kohteiden kunnostamisen;

4.#Mitingodiverde, joka kattaa puistoja, historiallisia puutarhoja, huviloita ja pisteitä koskevat interventiot;

5.#Roma 4.0, joka kattaa kulttuuripalvelujen digitalisoinnin ja matkailijoille tarkoitettujen sovellusten kehittämisen;

6.#Amanotesa, jolla pyritään lisäämään kulttuuritarjonnan tarjontaa reuna-alueille sosiaalista integraatiota varten.

C.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit 
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M1C3–12

Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan

Asetus, jossa mainitaan kulttuuriministeriön asetuksen voimaantulo ja joka koskee varojen jakamista kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kulttuuriministeriön asetuksella myönnetään varoja kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi mukana olevat kunnat viittaavat 250 kuntaan/kyliin, jotka ovat toimittaneet interventio-ohjelmat kulttuuriministeriölle.

Kriteerit 250 kylän valitsemiseksi (Inv. 2.1) jaetaan MiC:n, alueiden, ANCI:n ja sisäisten alueiden kesken; niiden on alustavasti yksilöitävä alueet, joille voidaan myöntää tukea (Inv2.1) eri ohjelmien keskinäisen täydentävyyden vuoksi. Tämän jälkeen kylät valitaan a) alueellisten, taloudellisten ja sosiaalisten kriteerien (tilastoindikaattorit) perusteella b) hankkeen kyky vaikuttaa matkailun houkuttelevuuteen ja lisätä kulttuuriin osallistumista. Huomioon otetaan seuraavat tilastolliset indikaattorit: demografinen koko (kunnat, joissa on pontta. & 5000 inhab.) ja suuntaus; matkailijavirrat, museovieraat; matkailutarjonnan johdonmukaisuus (hotellit ja muut hotellit, b & B-hotellit, huoneet ja vuokramajoitus) kunnan väestökehitys; väestön osallistuminen kulttuuriin; kulttuurialan, luovien toimialojen ja matkailualan yritysten (voittoa tavoittelemattomat ja voittoa tavoittelemattomat yritykset) ja niihin liittyvien työntekijöiden johdonmukaisuus.

Kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa tehtävien sopimusten on sisällettävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 25 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.

M1C3–13

Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan:

maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi

Asetuksen säännös, joka koskee kulttuuriministeriön (MIC) asetuksen voimaantuloa varojen jakamisesta

maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kulttuuriministeriön asetuksella jaetaan varat.

maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen.

Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi (Inv 2.2) palautettavien omaisuuserien valinnassa on asetettava etusijalle investoinnin kyky vaikuttaa maisema-arvojen suojelutavoitteisiin. Etusijalle on asetettava:

— omaisuudelle, joka sijaitsee alueilla, joilla on suuri maisema-arvo (maisema-alueilla tai merkittävän yleisen edun kannalta tärkeillä alueilla sijaitsevat varat (DLgs 42/2004:n 124–139 §), Unescon tunnustamilla maisemilla, FAO GIAHS;

— julkiseen käyttöön jo saatavilla olevaan omaisuuteen tai siihen, että omistaja suostuu siihen, että se on saatavilla myös paikallisissa ja integroiduissa piireissä ja verkoissa;

— ”pinta-alahankkeet”, jotka esitetään aggregoitujen aiheiden mukaan ja joilla voidaan tehokkaammin varmistaa maiseman kehittämistavoitteiden saavuttaminen;

— hankkeet, jotka toteutetaan aloilla, jotka lisäävät integrointia ja synergiaa muiden PNR-rekisteriä hakevien kanssa ja muiden luonteeltaan alueellisten suunnitelmien/hankkeiden kanssa, joita tukee kansallinen ohjelmasuunnittelu (kulttuuriministeriö).

Toimenpiteen kohteena olevien maaseutuarkkitehtuurityyppien määrittelemiseksi voidaan käyttää MiBAC:n 6.10.2005 antamaa asetusta (jolla pannaan täytäntöön 24.12.2003 annettu laki nro 378 – maaseutuarkkitehtuurin suojelu ja parantaminen). Alustavasti perusteet voivat koskea seuraavia: varojen suojelun tila, käyttötasot ja niiden rooli alueellisissa ja kaupunkiympäristöissä.

Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–14

Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: hankkeet paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Kulttuuriministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös, joka koskee varojen jakamista paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtääviin hankkeisiin

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kulttuuriministeriön asetuksella osoitetaan toimivaltaisille viranomaisille resurssit paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseen tähtääviin hankkeisiin.

Historialliset puistot ja puutarhat (Inv. 2.3) toimenpide koskee yksinomaan suojeltua kulttuuriomaisuutta, jonka osalta on ilmoitettu taiteellisesta tai historiallisesta kiinnostuksesta. Ne voivat kuulua sekä valtion kulttuuriministeriöön että valtiosta riippumattomiin omaisuuseriin. Valinta tehdään teknis-tieteellisen koordinointiryhmän määrittelemien perusteiden mukaisesti. Ryhmä koostuu MiC:n, yliopiston, ANCI:n ja alakohtaisten yhdistysten edustajista.

Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–15

Investointi 2.4 – Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan:

seisminen turvallisuus uskonnonharjoittamisen sijasta ja FEC (Fondo Edifici di Culto) -perinnön restaurointi

Asetuksen säännös, joka koskee kulttuuriministeriön asetuksen voimaantuloa varojen jakamisesta

seisminen turvallisuus uskonnonharjoittamisen sijasta ja FEC (Fondo Edifici di Culto) -perinnön restaurointi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kulttuuriministeriön asetuksessa määritetään toimien kohteena olevien rakennusten täytäntöönpanosta vastaava yksikkö sekä tukikelpoisuus ja rahoitus.

ja typologia.

(INV 2.4) Uskonnonharjoittamispaikkojen maanjäristys- ja turvallisuustoimenpiteet koskevat Italian alueilla vuodesta 2009 lähtien tapahtuneiden useiden maanjäristysten koettelemia alueita (Abruzzo, Lazio, Marche ja Umbria).

FEC:n (Fondo Edifici di Culto) toimet valitaan FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön suojelutilanteen perusteella.

Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–16

Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus

Kohde

Kulttuuri- tai matkailukohteiden parantamiseen tähtäävät toimet

EI OLE

Numero

0

1 300

Q2

2025

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että vähintään 1800 pk-yritystä tukee hankkeita pienissä historiallisissa kaupungeissa.

Tavoitteella mitataan kulttuuri- ja matkailukohteiden parantamiseksi toteutettujen toimien määrää, josta on osoituksena yksittäiset todistukset säännöllisestä toteutuksesta (kulttuuriperinnön restaurointi ja kunnostaminen, kulttuuri- ja matkailupalveluihin tarkoitetut rakennukset, pienet matkailuinfrastruktuurit). Tietoihin on sisällyttävä

—Rakennusten ja julkisten tilojen (kuten museoiden ja kirjastojen) mukautettu uudelleenkäyttö ja toiminnallinen, rakenteellinen ja kasvisuunnittelu, energiatehokkuuden parantaminen, vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä vammaisten henkilöiden pääsyä rajoittavien esteiden poistaminen.

—Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hyödyntäminen (kuten arkeologinen, historiallinen ja taiteellinen, arkkitehtoninen, demo-etno-antropologinen);

—tietämyksen ja tietoalustojen sekä integroitujen tietojärjestelmien luominen;

—kulttuuri- ja taidetoiminnan luominen, kulttuuri- ja aihekohtaisten reittien, historiallisten matkareittien, pyöräilyreittien ja/tai jalankulkureittien luominen ja edistäminen matkailun ja kulttuurin kannalta tärkeiden paikkojen (kuten museot, muistomerkit, Unescon kohteet, kirjastot, arkeologiset alueet ja muut kulttuuriset, uskonnolliset ja taiteelliset nähtävyydet) yhdistämiseksi ja käyttämiseksi;

— Tuki kulttuuri-, matkailu-, kauppa-, maatalouselintarvike- ja käsiteollisuusyrityksille.

37 prosenttia tukitoimista on toteutettava vähemmän kehittyneillä alueilla.

M1C3–17

Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Kohde

Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat toimet päätökseen

EI OLE

Numero

0

3 000

Q4

2025

Tavoitteessa havaitaan loppuun saatettujen toimien kohteena olevien omaisuuserien kokonaismäärä (kuten todistus töiden säännöllisestä toteuttamisesta osoittaa).

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, aloitetaanko 900 uutta rakennusurakkaa maaseudun arkkitehtuurin ja maisemansuojelun suojelemiseksi ja parantamiseksi (kuten töiden aloittamista koskeva todistus osoittaa).

Täytettäviä tukitoimityyppejä ovat muun muassa seuraavat:

1. Maatalousalueiden, artefaktien ja historiallisten maaseuturakennusten, historiallisesti tärkeiden viljelykasvien sekä arkkitehtuurin ja maaseutumaiseman tyypillisien osatekijöiden konservatiivinen kunnostaminen ja toiminnallinen ennallistaminen. Ympäristön kannalta yhteensopivat ratkaisut ja vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö on asetettava etusijalle ennallistamis- ja rakennesopeutustekniikoissa.

2. Maaseudun rakennetun perinnön laskennan loppuun saattaminen ja kansallisten ja alueellisten tiedotusvälineiden käyttöönotto

M1C3–18

Investointi 2.3 Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Kohde

Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä

EI OLE

Numero

0

40

Q2

2025

Indikaattori viittaa uudelleen hyväksyttyjen historiallisten puistojen ja puutarhojen lukumäärään (kuten todistus töiden säännöllisestä toteuttamisesta osoittaa).

The satisfactory fulfilment of the target also depends on the completion of training activities to at least 1 260 operators.

Tukitoimityyppejä, jotka on toteutettava, jotta puistojen ja historiallisten puutarhojen uudelleenkoulutus voidaan toteuttaa tyydyttävästi, ovat muun muassa seuraavat:

-kasvillisuuskomponentin kehityksen ylläpito, ennallistaminen/hallinta;

-nykyisten arkkitehtonisten ja muistomerkkisten osien (kuten pienten rakennusten, pisteiden ja kalusteiden) ennallistaminen;

-tilojen nykyisten käyttömenetelmien analysointi ja optimointi optimaalisen käytön mahdollistamiseksi,

-haavoittuvimpien tai arvokkaimpien alueiden kunnioittaminen;

-toimet, joilla varmistetaan esteetön saavutettavuus henkilöille, joiden toiminnallisuus on heikentynyt,

-aitojen alueiden, sisäänkäyntiporttien ja videovalvontajärjestelmien turvaaminen;

-tiedotusvälineiden (kuten julisteiden ja oppaiden) toteuttaminen kansalaisten tietämyksen ja tietoisen käytön edistämiseksi;

-hyödyntämistoimet kulttuuri-, opetus- ja virkistyskäytön edistämiseksi.

M1C3–19

Investointi – 2.4 Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)

Kohde

Toimet uskonnonharjoituspaikkojen seismisen turvallisuuden varmistamiseksi, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön restaurointi ja taideteosten suojat valmistuneet

EI OLE

Numero

0

300

Q4

2025

Tavoitteella mitataan sellaisten toimien määrää, jotka koskevat uskonnonharjoituspaikkojen maanjäristysturvallisuutta, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) palauttamista ja taideteosten suojaa katastrofien sattuessa (kuten todistus teosten säännöllisestä toteuttamisesta osoittaa).

Tukitoimiin kuuluvat:

I) arkkitehtonisen omaisuuden ennalta ehkäisevät maanjäristysten torjuntatoimet olemassa olevien vahinkojen korjaamiseksi ja kulttuuriperinnön turvaamiseksi; 
II) Takaisinperintä Art. Conservation -hankkeessa luodaan väliaikaisia ja suojattuja talletuksia irtaimen omaisuuden säilyttämiseksi katastrofin sattuessa.

M1C3–20

”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Virstanpylväs

Täytäntöönpanevan yksikön Cinecittà SPA ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta

Sopimusten allekirjoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Täytäntöönpanoelimen Cinecittà SPA:n ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta.

Tähän toimenpiteeseen kuuluu uusien studioiden rakentaminen, olemassa olevien studioiden kunnostaminen, investoinnit uusiin digitaaliteknologioihin, järjestelmiin ja palveluihin, joiden tarkoituksena on vahvistaa Cinecittà SPA:n hallinnoimia Cinecittà-elokuvastudioita.

Hankkeen toteuttavan organisaation Cinecittà SPA:n ja yritysten välisen sopimuksen on sisällettävä valinta- ja tukikelpoisuuskriteerit, joiden perusteella tuettujen omaisuuserien/toimintojen ja/tai yritysten on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -teknisiä ohjeita (2021/C58/01).

Sitoumus/tavoite investoida 20 prosenttia omaisuuseriin/toimintoihin ja/tai yrityksiin, jotka täyttävät digitaalisia tunnisteita koskevat valintakriteerit, ja 70 prosenttia ilmastoseurantaa koskevat valintakriteerit.

M1C3–21

”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Kohde

Niiden studioiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus-, nykyaikaistamis- ja rakennustyöt on saatu päätökseen

EI OLE

Numero

0

9

Q2

2026

Tukitoimet koskevat

—viiden uuden studion rakentaminen ja

— neljän olemassa olevan studion kunnostaminen.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toimenpiteen kuvauksessa riveillä B ja C ilmoitettujen tukitoimien loppuun saattamisesta.

M1C3–22

Investointi 4.2 Rahastot matkailualan yritysten kilpailukykyä varten

Virstanpylväs

Investointipolitiikka:

Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;

Sijoituspolitiikan hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Sijoituspolitiikassa on määriteltävä vähintään: tuettujen toimien luonne, laajuus ja tuettavat toimet, kohteena olevat edunsaajat, rahoituksen saajien tukikelpoisuusperusteet ja niiden valinta avoimella ehdotuspyynnöllä; ja määräykset mahdollisten takaisin saatujen varojen sijoittamisesta uudelleen samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin.

Investointipolitiikassa on kaavailtava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin.

Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–23

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,

Sijoituspolitiikan hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Rahasto on tarkoitettu italialaisten kiinteistöjen hankintaan, rakenneuudistukseen ja uudelleenkoulutukseen, jotta voidaan tukea matkailun kehittämistä kriisin pahiten koettelemilla alueilla tai syrjäisillä alueilla (rannikkoalueet, pienet saaret, syrjäisimmät alueet sekä maaseutu- ja vuoristoalueet).

Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–24

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Virstanpylväs

Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,

Sijoituspolitiikan hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Investointipolitiikassa on kaavailtava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin.

Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–25

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Fondo Rotativon investointipolitiikka

Sijoituspolitiikan hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Investointipolitiikassa on kaavailtava, että 50 prosenttia rahastosta osoitetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin.

Investointipolitiikkaan on sisällyttävä valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–26

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskeva täytäntöönpanoasetus tulee voimaan.

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee verohyvitysten mahdollistavan talousarviolain voimaantuloa, ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Verohyvityksen myöntämisen viitelainsäädäntö on 31. toukokuuta 2014 annettu laki nro 83, jolla otettiin käyttöön majoitusliikkeiden kunnostamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä myönnettävän verohyvityksen hyväksyminen.

Valinta-/tukikelpoisuusperusteet tuettuja omaisuuseriä/toimintoja ja edunsaajia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamiseksi, joissa edellytetään vähintään poissulkemisluettelon käyttöä ja tuettujen omaisuuserien/toimintojen ja edunsaajien asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön noudattamista ja joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen.

M1C3–27

Investointi- 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten

Kohde

Määrä

Kulttuuri- ja matkailukohteet, joiden koulutusaste oli keskimäärin 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

100

Q4

2024

Tavoite on saavutettava, kun 100 kulttuuri- ja matkailukohteen keskimääräinen uudelleenkoulutusaste saavuttaa 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorissa (SAL) ilmoitetusta etenemisestä.

M1C3–28

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä tuettujen matkailuyritysten lukumäärä;

EI OLE

Numero

0

3 500

Q4

2025

Vähintään 3500 matkailuyritystä, joita tuetaan infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä;

Verohyvityksestä myönnettävällä tuella parannetaan majoitus- ja ravitsemispalvelujen laatua

-investoinnit ympäristökestävyyteen (vähemmän energiaintensiiviset uusiutuvat energialähteet)

-Italian majoitustilojen kunnostaminen ja laatuvaatimusten nostaminen 

M1C3–29

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

170

Q2

2026

Tuki vähintään 170 matkailuhankkeelle;

Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista myönnettävällä tuella pyritään

·tuetaan innovatiivisia investointeja digitaaliseen siirtymään

·matkailupalvelujen tarjonnan lisääminen

·yritysten yhdistämisprosessien edistäminen

M1C3–30

Investointi 4.2: Matkailualan kilpailukykyrahastot

yritysten

Kohde

Euroopan investointipankin temaattiset rahastot:

Yhteensä 350000000 euron maksu rahastoon

EI OLE

Numero

0

350 000 000

Q4

2022

Maksu suoritetaan välitavoitteessa määritellyn investointipolitiikan mukaisesti.

M1C3–31

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Kansallinen matkailurahasto:

Yhteensä 150000000 euron maksaminen rahastoon pääomatukea varten

EI OLE

Numero

0

150 000 000

Q4

2022

Maksu suoritetaan välitavoitteessa määritellyn investointipolitiikan mukaisesti.

M1C3–32

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien matkailuyritysten lukumäärä

EI OLE

Numero

0

1 000

Q4

2025

Vähintään 1000 matkailuyritystä, joita tuetaan pk-yritysten takuurahastosta.

M1C3–33

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Kohde

Fondo Rotative -ohjelman kautta tuettavien yritysten lukumäärä (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

300

Q4

2025

Vähintään 300 yritystä, joita Fondo Rotativo tukee;

Fondo Rotativo -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin kuuluvat seuraavat:

-energian uudelleenvalintatoimet

-rakennusten vaippaa ja kunnostusta koskevat toimet asetuksen 380/2001 3 §:n 1 momentin b kohdan mukaisesti (rakennusta koskevien lakien ja asetusten yhtenäinen teksti)

-toimet arkkitehtonisten esteiden poistamiseksi.

-toimenpiteet ilmastointijärjestelmien vaihtamiseksi kokonaan tai osittain.

-yksinomaan tässä asetuksessa tarkoitettuihin majoitusrakenteisiin tarkoitettujen kalusteiden ja kalusteiden hankinta

-toimenpiteet maanjäristysten vastaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi

-kalusteiden kunnostaminen.

-lämpöaltaiden toteuttaminen ja kylpylätoiminnan harjoittamiseen tarvittavien laitteiden ja laitteiden hankinta sekä messujen järjestäminen näyttelyrakenteiden uudistamiseksi.

M1C3–34

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Kohde

Matkailua varten rakennettujen kiinteistöjen lukumäärä, kansallinen matkailurahasto

Numero

0

12

Q4

2025

Kansallinen matkailurahasto on kehittänyt matkailua varten vähintään 12 kiinteistöä, jotka voisivat vipuvaikutuksen perusteella saavuttaa 17 kiinteistöä.

Kansallisesta matkailurahastosta myönnettävällä tuella pyritään

-Investoiminen tuote-, prosessi- ja hallintoinnovaatioihin matkailupalvelujen tarjonnan digitalisaation vauhdittamiseksi,

-Investoinnilla varmistetaan matkailun majoitus- ja ravitsemistoiminnan laatu

-aggregoinnin ja yritysverkostojen kehittämisen edistäminen.

M1C3–35

Investoinnit – 4,3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten

Virstanpylväs

Kunkin sopimuksen allekirjoittaminen kuudesta hankkeesta matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä

Matkailuministeriön, Rooman pääkaupungin kunnan ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden välisen ohjelmasopimuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Sopimukset allekirjoitetaan seuraavien kuuden hankkeen osalta: 
1) roomalainen kulttuuriperintö EU:n seuraavalle sukupolvelle; 2) Pagan Roomasta kristilliseen Roomaan – Jubilee-polut; 3) #Lacittàcondivisa; 4) #Mitingodiverde; 5) romanit 4.0; 6) #Amanotesa

Tuensaajien/täytäntöönpanoelinten luetteloon on sisällyttävä Rooman pääkaupunki; Rooman kulttuuri-, ympäristö- ja maisemaperintö (MIC); Colosseumin arkeologinen puisto; Appia Antican arkeologinen puisto; Rooman diocese; Matkailuministeriö Lazion alue.

Ennen tarjouskilpailua on määriteltävä valinta- ja myöntämisperusteet sekä hankkeiden erityispiirteet asiaan liittyvien resurssien perusteella.

Sopimusten myöntämisessä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M1C3–36

—Investointi – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten

Kohde

Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus on saatettu päätökseen

EI OLE

Numero

0

200

Q2

2026

Investointiin on sisällyttävä tukitoimia, jotka kattavat

-Rooman kaupungin kulttuuri- ja kaupunkiperinnön sekä historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden kokonaisuuksien elvyttäminen ja ennallistaminen investointilinjassa ”Romanin kulttuuriperintö EU:n ja seuraavan sukupolven kulttuuriperintöä varten”;

-investointilinjan ”Jubilee paths” parantaminen, turvallisuus, maanjäristysten torjunta, historiallisesti merkittävien paikkojen ja rakennusten kunnostaminen ja arkeologiset väylät;

-syrjäseutualueiden kohteiden kunnostaminen investointilinjaa ”#LaCittàCondivisa” varten;

-tukitoimet, jotka koskevat puistoja, historiallisia puutarhoja, huviloita ja pisteitä investointikohdassa #Mitingodiverde;

-kulttuuripalvelujen digitalisointi ja matkailijoille tarkoitettujen sovellusten kehittäminen tai investointibudjettikohta #Roma 4.0;

toimet, joilla lisätään kulttuuritarjonnan tarjontaa reuna-alueille sosiaalista integraatiota varten investointikohdassa #Amanotesa.

Investointiin on sisällyttävä uudelleenkoulutustoimia, jotka toteutetaan vähintään viidessä arkeologisessa/kulttuurikohteessa, jotka liittyvät investointilinjaan ”Romanin kulttuuriperintö EU:n seuraavan sukupolven kulttuuriperintöä varten”, vähintään 125 arkeologista/kulttuurikohdetta ”Jubilee-polkuja” varten; vähintään 50 arkeologista/kulttuuripaikkaa #Lacittàcondivisa:lle; vähintään 15 arkeologista/kulttuurikohdetta yhtä kohden, vähintään 5 arkeologista/kulttuurikohdetta romaneja varten 4.0

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, onko kaikki investointilinjan ”#Amanotesa” hankkeet saatettu päätökseen ja onko yleisesti saatavilla sovellus ”CaputMundi – Roma4U”.

D. MISSION 2 KOMPONENTTI 1: Kiertotalous, maatalouselintarvikeala ja vihreä siirtymä

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti kattaa investoinnit ja uudistukset jätehuoltoon, kiertotalouteen, maatalouselintarvikkeiden arvoketjujen tukemiseen ja vihreään siirtymään. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua jätehuollossa ja paikallisissa julkisissa palveluissa liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella ja parannetaan maatalouden vedenkulutusta. Tällä osa-alueella vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään, myös kiertotalouteen.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti jäte- ja vesihuoltoon (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

D.1.  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Kierrätys-talous

Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia

Uudistuksessa hyväksytään laaja kansallinen kiertotalousstrategia, joka kattaa uuden digitaalisen jätteen jäljitettävyysjärjestelmän, kierrätystoimintaa ja uusioraaka-aineiden käyttöä tukevat verokannustimet, ympäristöverotuksen tarkistaminen, uudelleenkäyttö- ja korjausoikeus, laajennetun tuottajavastuun (laajennettu tuottajavastuu) ja konsortiojärjestelmän uudistaminen, nykyisten sääntelyvälineiden (kuten jätelainsäädännön lopettaminen ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen mukaiset ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit) tukeminen sekä teollista symbioosia koskevan hankkeen tukeminen. Laajennetun tuottajavastuun ja konsortioiden järjestelmän uudistuksessa on myös otettava huomioon tarve tehostaa ympäristöpanoksen käyttöä, jotta voidaan varmistaa avointen ja syrjimättömien kriteerien soveltaminen. Perustetaan erityinen valvontaelin, jonka tehtävänä on seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta ekologisen siirtymän ministeriön (MITE) johdolla. Toimenpiteen on koskettava kaikkia konsortioita (ei ainoastaan CONAI-pakkausjärjestelmää).



Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille

Uudistus koostuu hallituksen antamasta teknisestä tuesta paikallisviranomaisille EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanemiseksi sekä jätehuoltoa ja tarjouskilpailumenettelyjä koskevien suunnitelmien ja hankkeiden laatimisesta. Tarjouskilpailumenettelyille myönnettävällä tuella on varmistettava, että jätehuoltoa koskevat toimiluvat myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla, mikä lisää kilpailuprosesseja julkisten palvelujen parempien standardien saavuttamiseksi. Uudistus tukee näin ollen liiketoimintaympäristön uudistusta koskevassa osiossa ehdotettujen jätehuoltouudistusten toteuttamista. Tekninen tuki kattaa myös ympäristöä säästävät julkiset hankinnat.

Investointi 2.1 – Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Toimenpide koostuu tuen myöntämisestä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin (kuten maatalouden raaka-aineiden varastointilaitoksiin, raaka-aineiden jalostukseen ja säilyttämiseen, logistiikan digitalisointiin ja elintarvikemarkkinoiden infrastruktuuritoimiin), elintarvikkeiden kuljetukseen ja logistiikkaan tehtäviin investointeihin, joilla vähennetään tuotantoprosessien, täsmäviljelyn ja jäljitettävyyden (kuten lohkoketjun) ympäristö- ja taloudellisia kustannuksia, innovointia. Valintaperusteiden on oltava johdonmukaisia maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriön yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman yhteydessä laatiman tarvearvioinnin kanssa. Toimenpiteellä pyritään edistämään päästöjen vähentämistä kuljetus- ja logistiikkavaiheissa maatalouselintarvikealalla sähköajoneuvojen ja liikennejärjestelmien avulla sekä edistämään alan digitalisaatiota ja uusiutuvan energian käyttöä.

Investointi 2.2 – Maatalouden aurinkopuisto

Toimenpiteessä myönnetään tukea investointeihin, jotka kohdistuvat maatalous-, karja- ja maatalousteollisuuden tuotantorakenteisiin, nykyisen katon poistamiseen ja hävittämiseen sekä uuden eristetyn katon rakentamiseen, automatisoitujen ilmanvaihto- ja/tai jäähdytysjärjestelmien luomiseen ja aurinkopaneelien asentamiseen sekä virtojen ja akkujen älykkääseen hallintaan.

Investointi 2.3 – Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla Tämä toimenpide koostuu tuen myöntämisestä aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin, joiden tavoitteena on

-maatalouden innovointi ja koneistaminen, erityisesti maastokoneet;

-innovaatiot ekstra-neitsytoliiviöljyn muuntamis-, varastointi- ja pakkausprosesseissa.

Maastokoneiden on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.



Investointi 3.3 – Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Investointi koostuu digitaalisen sisällön suunnittelusta ja tuotannosta tietoisuuden lisäämiseksi ympäristö- ja ilmastohaasteista. Digitaalinen sisältö koostuu podcasteista, koulu-video-opinnoista, videoista ja artikkeleista. On luotava tilausvapaa verkkoalusta, jonka tavoitteena on tulla kattavimmaksi ympäristöön liittyviä aiheita koskevan koulutus- ja virkistysmateriaalin ”tietovarastoksi”. Digitaalisen sisällön tuottamiseen odotetaan liittyvän keskeisiä vaikuttajia. Esimerkkejä eri kanavien kautta käsiteltävistä aiheista: siirtymäsäännöt, energialähteiden yhdistelmä ja uusiutuvien energialähteiden rooli, ilmastonmuutos, ilmakehän ja maapallon lämpötilojen kestävyys, valtamerten piilorooli, vesivarat, yksilöllinen ja organisatorinen ekologinen jalanjälki, kiertotalous ja uusi maatalous.

D.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C1–1

Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia

Virstanpylväs

Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministerin asetuksen voimaantulo

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymisestä annetun ministeriön asetuksen on sisällettävä ainakin seuraavat toimenpiteet:

-uusi digitaalinen jätteiden jäljitettävyysjärjestelmä, jolla tuetaan toisaalta raaka-aineiden jälkimarkkinoiden kehittämistä (luomalla selkeät puitteet uusioraaka-aineiden toimituksille) toisaalta valvontaviranomaisille laittoman jätehuollon ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

-verokannustimet kierrätystoiminnan ja uusioraaka-aineiden käytön tukemiseksi;

-jätteiden ympäristöverotusjärjestelmän tarkistaminen, jotta kierrätys olisi kätevämpää kuin kaatopaikalle sijoittaminen ja polttaminen koko maan alueella;

-oikeus uudelleenkäyttöön ja korjaukseen;

-laajennetun tuottajavastuun (laajennettu tuottajavastuu) ja konsortiojärjestelmän uudistaminen, jotta voidaan tukea EU:n tavoitteiden saavuttamista perustamalla MITE:n johdolla erityinen valvontaelin, jonka tavoitteena on seurata konsortiojärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta;

-nykyisten sääntelyvälineiden tukeminen: Jätelainsäädännön päättyminen (kansallinen ja alueellinen), ympäristöä säästävien julkisten hankintojen mukaiset ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit (CAM). EOW:n ja CAM:n kehittäminen/päivittäminen koskee erityisesti rakentamista, tekstiilejä, muovia sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua.

-teollista symbioosia koskevan hankkeen tukeminen sääntely- ja rahoitusvälineiden avulla.)

M2C1–2

Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille

Virstanpylväs

Paikallisten viranomaisten tukemiseen tähtäävän valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

Hyväksytyn sopimuksen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Hyväksytään sopimus valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämisestä paikallisviranomaisten tukemiseksi niiden pannessa tarjouskilpailumenettelyissä täytäntöön ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista annetussa laissa (asetus nro 50/2016) vahvistetut ympäristöä koskevat vähimmäiskriteerit ja tukitoimen aloittamisen.

Paikallisviranomaisille (alueet, maakunnat ja kunnat) annettavasta teknisestä tuesta huolehtii hallitus (ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö, talouskehitysministeriö ja muut asiaankuuluvat) sisäisten yritysten kautta. Tekninen tuki kattaa seuraavat:

-tekninen apu EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa varten;

-jätehuoltoa koskevien suunnitelmien ja hankkeiden kehittämisen tukeminen;

-tarjouskilpailumenettelyjen tukeminen, myös sen varmistamiseksi, että jätehuoltoa koskevat toimiluvat myönnetään avoimella ja syrjimättömällä tavalla lisäämällä kilpailuprosesseja julkisten palvelujen parempien standardien saavuttamiseksi.

Ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön on laadittava erityinen valmiuksien kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma, jolla tuetaan paikallisviranomaisia ja ammattimaisia julkisia ostajia soveltamaan tarjouskilpailumenettelyihin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevassa laissa (asetus N:o 50/2016 julkisista hankinnoista) vahvistettuja ympäristöä koskevia vähimmäiskriteereitä.

M2C1–3

Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Virstanpylväs

Logistisen kannustinjärjestelmän mukaisen lopullisen järjestyksen julkaiseminen

Julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla tai muulla tukikanavalla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Hyväksymisasetuksessa määritellään lopullinen paremmuusjärjestys.

Logistiikkakannustinjärjestelmään on sisällyttävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 32 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

C) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukainen investoinnin digitaalinen panos on vähintään 27 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

d) Sitoutuminen raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.

M2C1–4

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

EI OLE

Prosenttiosuus

0

30

Q4

2022

Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 30 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaismäärärahoista. Investointi toteutetaan kahden jo olemassa olevan eri menettelyn avulla, ja se rahoitetaan uudelleen. Näissä menettelyissä säädetään lainojen maksamisesta yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.

M2C1–5

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

EI OLE

Prosenttiosuus

19

32

Q4

2023

Edunsaajahankkeet, joiden kokonaisarvo on vähintään 32 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaisvaroista, on yksilöitävä. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.

M2C1–6

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

EI OLE

Prosenttiosuus

32

63.5

Q2

2024

Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 63,5 prosenttia investointiin osoitetuista kokonaismäärärahoista. Myöntämismenettelyssä on määrättävä avustusten tai muiden kannustimien maksamisesta yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.

M2C1–6a

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

EI OLE

Prosenttiosuus

63.5

100

Q4

2024

Sellaisten tuensaajahankkeiden yksilöinti, joiden kokonaisarvo on vähintään 100 prosenttia investointiin osoitetuista lisämäärärahoista. Myöntämismenettelyssä myönnetään avustuksia tai muita kannustimia yrityksille, jotka täyttävät vaatimukset ja jättävät hakemuksen.

M2C1–7

Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla

Kohde

Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten vastaanottajien yksilöinti.

EI OLE

Numero

0

10 000

Q4

2024

Yksilöidään vähintään 10000 lopullista vastaanottajaa, jotka investoivat innovointiin kierto- ja biotaloudessa.

Sijoituksissa on otettava huomioon vähintään yksi seuraavista:

— Useamman vaihtoehdon korvaaminen

saastuttavat maastoajoneuvot

— Täsmäviljelyn ja maatalouden koneiden käyttöönotto 4.0

— Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen

Asiakirjan n:o 1 noudattamiseksi—

Merkittävän vaaran periaatteen mukaan maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit.

Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään.

Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.

M2C1–8

Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla

Kohde

Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen

EI OLE

Numero

10 000

15 000

Q2

2026

Hankkeiden päätökseen saattamisen jälkeen vähintään 15000 lopullista tuensaajaa on saanut tukea kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtäviin maksettuihin investointeihin.

Tuetut investoinnit ovat seuraavat:

- Replacement of more polluting off-road vehicles

- Täsmäviljelyn käyttöönotto

— Oliivimyllyjen vanhentuneiden tilojen korvaaminen

”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamiseksi maastoajoneuvojen on oltava päästöttömiä tai niitä on käytettävä yksinomaan biometaanilla, jonka on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit.

Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.

M2C1–9

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Maataloussähkön tuotanto

EI OLE

kW

0

1 383 000

Q2

2026

Asennettu vähintään 1 383 000 kW:n aurinkoenergian tuotantokapasiteetti

M2C1–10

Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Kohde

Interventiot logistiikan parantamiseksi maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalalla, metsätaloudessa, kukkaviljelyssä ja taimitarha-alalla

EI OLE

Numero

0

48

Q2

2026

Vähintään 48 interventiota logistiikan parantamiseksi maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalalla, metsätaloudessa, kukkaviljelyssä ja taimitarha-alalla.

M2C1–11

Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Virstanpylväs

Verkkofoorumin ja kirjailijoiden kanssa tehtävien sopimusten käynnistäminen

Ilmoitus sisällöntuottajien kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Verkkoalustan julkinen käynnistäminen ja lopullisten sopimusten allekirjoittaminen ”sisällöntuottajien” kanssa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää vähintään 180 podcastia, koulukohtaisia videoopintoja ja videosisältöjä, jotka on tuotettu ja saatavilla ympäristösiirtymää käsittelevällä verkkoalustalla.

M2C1–12

Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Kohde

Audiovisuaalinen materiaali ympäristösiirtymästä

EI OLE

Numero

0

180

Q2

2026

Vähintään 180 podcastia, koulukohtaisia videotunteja ja videosisältöä tuotetaan ja lähetetään suoratoistona verkkofoorumilla.



D.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma

Uudistuksessa hyväksytään laaja kansallinen jätehuolto-ohjelma, jolla pyritään mahdollisimman suureen jätteen uudelleenkäyttöön valmisteluun, kierrätykseen ja hyödyntämiseen, mukautetaan integroidun jätehuollon edellyttämien laitosten verkostoa, minimoidaan loppukäsittely viime kädessä ja jäännösvaihtoehtona, otetaan käyttöön seurantajärjestelmiä, estetään uusien rikkomusmenettelyjen aloittaminen Italiaa vastaan, puututaan jätteiden vähäiseen keräämiseen, ehkäistään kaatopaikalle sijoittamista ja varmistetaan täydentävyys alueellisten jäteohjelmien kanssa, mahdollistetaan EU:n ja kansallisen jätelainsäädännön tavoitteiden saavuttaminen ja torjutaan jätteiden laitonta sijoittamista ja ulkoilman polttamista.

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Investoinnilla parannetaan ja koneistetaan kuntien erillistä jätteenkeräysverkostoa, rakennetaan uusia orgaanisen jätteen, monimateriaali-, lasi- ja paperipakkausten käsittely-/kierrätyslaitoksia ja innovatiivisia käsittely-/kierrätyslaitoksia, joissa käsitellään adsorbenttijätettä, jätelietettä, nahkajätettä ja tekstiilijätettä.

Investointi 1.2 – Kiertotalous: lippulaivahankkeet

Investoinnilla tuetaan erilliskeräysverkoston parantamista muun muassa digitalisoimalla prosesseja ja/tai logistiikkaa sekä käsittely-/kierrätyslaitoksia seuraavilla aloilla:

-Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, mukaan lukien tuuliturbiinien lavat ja aurinkosähköpaneelit;

-Paperi-/pahviteollisuus;

-Muovijätteen kierrätys (mekaaninen, kemiallinen kierrätys, ns. muovikeskukset), mukaan lukien merimuovien karvas (MPL). Tällä alalla on edistettävä teollista symbioosia koskevia hankkeita ”kiertopiirien” muodossa, jotta voidaan varmistaa muovin kierrätyksen sivutuotteiden täydellinen uudelleenkäyttö ja tuottaa korkean lisäarvon tuotteita;

-Tekstiilit (”tekstiilikeskukset”).

Lisäksi on kehitettävä maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä laittoman polkumyynnin torjumiseksi käyttäen satelliitteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tekoälyteknologioita (lisäkuvaus kokonaistoimesta ks. investointi 1.1 – Kehitetyn ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto mission 2 komponentissa 4). Maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä tukee yhdessä jätteen jäljitettävyyttä koskevien ehdotettujen toimenpiteiden kanssa paikallisia valvontaviranomaisia ja järjestysvoimia, jotta voidaan ehkäistä, valvoa ja torjua laitonta polkumyyntiä ja järjestäytynyttä rikollisuutta jätehuollossa.

Investointi 3.1 – Vihreät saaret

Investointi koostuu energiaan (kuten uusiutuviin energialähteisiin, verkkoon ja energiatehokkuuteen), veteen (kuten suolanpoisto), liikenteeseen (kuten pyöräilyväylät, päästöttömät linja-autot ja veneet) ja jätteeseen (kuten jätteiden erotteluun) liittyvien hankkeiden rahoittamisesta ja toteuttamisesta 19:llä yhteenliittämättömällä piensaarilla. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 25 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 26 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 27 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 28 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.2 – Vihreät yhteisöt

Investointi koostuu tuesta maaseutu- ja vuoristoalueille, jotka aikovat hyödyntää tasapainoisesti tärkeimpiä resurssejaan (ns. vihreät yhteisöt) investoimalla erityisesti seuraaviin aloihin:

-peltometsätalousperinnön yhdennetty ja sertifioitu hoito (myös hiilidioksidin talteenotosta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta ja puun toimitusketjun sertifioinnista saatavien hyvitysten vaihdon avulla);

-yhdennetty ja sertifioitu vesivarojen hoito;

-energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista;

-kestävän matkailun kehittäminen (”jolla voidaan parantaa paikallisia tuotteita”)

-nykyaikaisen vuoren rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito;

-energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi;

-tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (nollajätetuotanto);

-liikkuvuuspalvelujen integrointi;

-kestävän maatilamallin kehittäminen (”joka on myös energiariippumaton tuottamalla ja käyttämällä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa sähkö-, lämpö- ja liikennealoilla”).



-Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 29 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 30 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 31 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 32 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.4 – Fondo Rotativo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista Fondo Rotativo Contratti di Filieraan (Fondo Rotativo Contratti di Filiera) investointivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italian maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsä-, kukkaviljely- ja taimitarha-aloilla. Järjestely toimii myöntämällä avustuksia ja tuettuja lainoja suoraan ISMEAn (Istituto di Servizi per il Mercato Agricolo Alimentare) kautta. Rahaston määrä on 2000000000 euroa, joka sisältää ISMEAlle maksettavat maksut.

Toteutuskumppanina ISMEA hallinnoi rahastoa. Investointikehys sisältää seuraavat tuotelinjat:

·Tuetaan yrityksiä, yritysryhmiä tai maatalouden tuottajayhdistyksiä sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioita maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-aloilla parantamalla tuotantoprosesseja sisällyttämällä niihin yhdistelmä toimintoja, joita ovat muun muassa seuraavat:

oParantaa tuotantoprosessien ympäristökestävyyttä investoimalla aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, jotta voidaan merkittävästi lisätä kohteena olevien tuotantoprosessien energian, veden ja resurssien kulutuksen tehokkuutta;

oInvestoinnit osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja innovointihankkeisiin sekä teknologian siirto- ja kehittämishankkeisiin, joilla voidaan myös tukea toimitusketjun eri toimijoiden välisten suhteiden uudelleenorganisointia tuotantoprosessien kestävyyden parantamiseksi;

oInvestoinnit yritysten digitalisointiin, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti ja uudet teknologiat;

oAurinko- ja aurinkopaneelien asentaminen

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, elintarvikejätettä sekä torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi ministeriö ja ISMEA allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteen (-tuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 33 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 34 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 35 ja varat 36 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia ISMEAn tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen sekä ilmastoa ja digitaalista tavoitetta koskevien vaatimusten noudattaminen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 924000000.00 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 37

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen siirtämällä ISMEAlle tukivälineen kokonaismäärärahat viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

D.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C1–13

Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma

Virstanpylväs

Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo

Voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tavoitteet:

jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun, kierrätyksen ja hyödyntämisen mahdollisimman korkean tason saavuttaminen vähintään asetuksen 152/06 181 §:ssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon myös laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät;

I)mukauttaa integroidussa jätehuollossa tarvittavien laitosten verkostoa kiertotalouden kehittämiseksi ja varmistaa tarvittavat valmiudet a alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siten minimoida loppukäsittely viimeisenä vaihtoehtona ja jäännösvaihtoehtona läheisyysperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon asetuksen 152/06 180 §:ssä säädetyn jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan kansallisen suunnitelman yhteydessä määritellyt jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet;

II)varmistetaan ohjelman täytäntöönpanon asianmukainen seuranta, jotta voidaan jatkuvasti todentaa, että ohjelman tavoitteita noudatetaan ja onko suunniteltujen toimien toteuttamiseksi tarpeen ottaa käyttöön korjaavia välineitä;

III)estetään uusien rikkomusmenettelyjen aloittaminen Italian tasavaltaa vastaan, koska se ei ole pannut täytäntöön jätekiertosuunnittelua koskevia EU:n säännöksiä;

IV)jätteiden vähäiseen keräämiseen puuttuminen ja kaatopaikalle sijoittamisen estäminen (ks. myös kansallinen kiertotalousstrategia)

V)alueellisen jätehuoltolaitoksen on täydennettävä kansallista jätehuolto-ohjelmaa;

VI)korjataan jätehuollon puutteet ja alueelliset erot laitosten kapasiteetin ja kansallisen alueen eri alueiden välillä voimassa olevien laatustandardien osalta, jotta viivästykset voidaan korjata;

VII)EU:n ja kansallisen lainsäädännön nykyisten ja uusien tavoitteiden saavuttaminen;

VIII)jotta voidaan torjua jätteiden laitonta upottamista ja ulkoilman polttamista (esim. Terra dei Fuochin alueella) toimenpiteillä, muun muassa ottamalla käyttöön uusi jätteen jäljitettävyysjärjestelmä, on kehitettävä tuettu maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä laittoman jätteen hävittämisen varalta käyttäen satelliitteja, miehittämättömiä ilma-aluksia ja tekoälyteknologioita.

M2C1–14

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen;

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Virstanpylväs

Ministeriön asetus tulee voimaan.

Hyväksytään ministeriön asetus kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä.

Julkaiseminen Gazzetta Ufficialessa

EI OLE

EI OLE

Q3

2021

Ministeriön asetus kuntien ehdottamien hankkeiden valintaperusteiden hyväksymisestä tulee voimaan.

Ministeriön asetuksessa säädetään, että hankkeet valitaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

-Johdonmukaisuus EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä kiertotaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kanssa,

-Kierrätystavoitteiden odotettu paraneminen

-Johdonmukaisuus alueellisten ja kansallisten suunnitteluvälineiden kanssa,

-Osallistuminen EU:n rikkomusten ratkaisemiseen, synergiat muun alakohtaisen suunnittelun (esim. PNIEC) ja/tai suunnitelman muiden osien kanssa, innovatiiviset teknologiat, jotka perustuvat täysimittaisiin kokemuksiin,

-Ehdotuksen tekninen laatu.

-Johdonmukaisuus ja täydentävyys muista EU:n ja kansallisista välineistä rahoitettujen koheesiopolitiikan ohjelmien ja vastaavien hankkeiden kanssa

Tukitoimiin ei saa sisältyä investointeja kaatopaikkoihin, loppusijoituslaitoksiin, mekaaniseen biologiseen käsittelyyn/mekaanisiin käsittelylaitoksiin tai polttolaitoksiin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti.

M2C1–15

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)

EI OLE

Numero

33

11

Q2

2024

Rikkomusmenettelyyn NIF 2003/2077 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 33:sta 11:een (eli vähintään 66 %).

M2C1–15a

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma:

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)

EI OLE

Numero

34

14

Q4

2023

Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyvien laittomien kaatopaikkojen vähentäminen 34:stä 14:ään (eli vähintään 60 %).

M2C1–15ter

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Erilliskeräyksen alueellisten erojen vähentäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

22.8

20

Q4

2023

Kansallisen keskiarvon ja heikoimmin suoriutuneen alueen välinen ero erilliskeräysasteissa pienenee 20 prosenttiyksikköön.

M2C1–15 quater

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Virstanpylväs

Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo

Voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Biojätteen erilliskeräysvelvoite on toiminnassa 31. joulukuuta 2023 mennessä kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti.

M2C1–16

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma

Kohde

Epäsäännölliset kaatopaikat

EI OLE

Numero

11

0

Q2

2026

Rikkomusmenettelyyn 2003/2077 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 11:stä 0:een (eli vähintään 100 prosenttiin)

M2C1–16bis

Uudistus 1.2

Kansallinen jätehuolto-ohjelma

Kohde

Epäsäännölliset kaatopaikat

EI OLE

Numero

14

9

Q2

2024

Rikkomusmenettelyyn 2011/2215 sisältyvien sääntöjenvastaisten kaatopaikkojen vähentäminen 14:stä yhdeksään (vähintään 75 %)

M2C1–16ter

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Alueelliset erot erilliskeräysasteissa

EI OLE

Prosenttiosuus

28,4

20

Q4

2024

Vuoden 2020 ISPRA-raportissa esitetty kolmen parhaiten suoriutuneen alueen (Veneto, Trentino, Sardegna) ja heikoimmin suoriutuvien alueiden (Basilicata, Calabria ja Sicilia) keskiarvon välinen ero jätteen erilliskeräyksessä pienenee 20 prosenttiyksikköön.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen edellyttää myös, että jätteen erilliskeräyksen osalta vuoden 2020 ISPRA-raportissa mainittujen kolmen parhaiten suoriutuneen alueen (Veneto, Trentino ja Sardegna) kansallinen keskiarvo ja keskiarvo kasvavat verrattuna vuoden 2020 ISPRA-raporttiin sisältyviin tietoihin.

M2C1–17

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

55

Q4

2025

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on oltava vähintään 55 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/851, 11 artiklan 2 kohdan C alakohdassa).

M2C1–17a

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Pakkausjätteen kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

65

Q4

2025

Pakkausjätteen kierrätysasteen on oltava vähintään 65 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17ter

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Puupakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

25

Q4

2025

Puisten pakkausten kierrätysasteen on oltava vähintään 25 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17quater

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Rautametallipakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

70

Q4

2025

Rautametallipakkausten kierrätysasteen on oltava vähintään 70 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17 quinquies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Alumiinipakkausten kierrätysaste – Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

50

Q4

2025

Alumiinipakkausten kierrätysasteen on oltava vähintään 50 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17-sukupolvi

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Lasipakkausten kierrätysaste kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

70

Q4

2025

Lasipakkausten kierrätysasteen on oltava vähintään 70 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17-septit

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Paperin ja kartongin kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

75

Q4

2025

Paperin ja pahvin kierrätysasteen on oltava vähintään 75 prosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17 octies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Muovipakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

EI OLE

Kierrätysaste

EI OLE

50

Q4

2025

Muovipakkausten kierrätysasteen on oltava vähintään 50 painoprosenttia (sellaisena kuin se on määritelty pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/852) 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa).

M2C1–17-muut kuin M2C1–17-lajit

Uudistus 1.1

Kansallinen kiertotaloutta koskeva ohjelma;

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Virstanpylväs

Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräyksen voimaantulo

Voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräys tulee voimaan kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

M2C1–18

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Virstanpylväs

Johtaja-asetuksen voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva asetuksen säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Johtajan asetuksella hyväksytään hankkeiden paremmuusjärjestys julkisen ilmoituksen tulosten perusteella. Valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.

Mahdollisia toiminta-aloja ovat seuraavat:

-peltometsätalousperinnön yhdennetty ja sertifioitu hoito (myös hiilidioksidin talteenotosta, biologisen monimuotoisuuden hallinnasta ja puun toimitusketjun sertifioinnista saatavien hyvitysten vaihdon avulla);

-yhdennetty ja sertifioitu vesivarojen hoito;

-energian tuotanto paikallisista uusiutuvista lähteistä, kuten mikrovesivoimaloista, biomassasta, biokaasusta, tuulivoimasta, yhteistuotannosta ja biometaanista;

-kestävän matkailun kehittäminen (”jolla voidaan parantaa paikallisia tuotteita”)

-nykyaikaisen vuoren rakennuskannan ja infrastruktuurin rakentaminen ja kestävä hoito;

-energiatehokkuus ja laitosten ja verkkojen älykäs integrointi;

-tuotantotoiminnan kestävä kehittäminen (nollajätetuotanto);

-liikkuvuuspalvelujen integrointi;

-— kestävän maatilamallin kehittäminen (”joka on myös energiariippumaton tuottamalla ja käyttämällä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa sähkö-, lämpö- ja liikennealoilla”).

Biometaanin on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekä niihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset, jotta toimenpide voi olla asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

M2C1–19

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Kohde

Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla

EI OLE

Pienten saarten lukumäärä

0

19

Q2

2026

Vähintään 19 pientä saaria toteuttaa päätökseen saatettuja yhdennettyjä hankkeita, joihin sisältyy vähintään kolme erityyppistä interventiota.

Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisen investoinnin ilmastovaikutuksen on oltava yhteensä vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetuista kokonaiskustannuksista.

Tukikelpoisia tukitoimia ovat seuraavat:

-energiatehokkuustoimet;

-joukkoliikennepalvelujen ja -infrastruktuurien kehittäminen ja/tai parantaminen; sähkökäyttöiset linja-autot ja veneet; julkisten liikennepalvelujen turvakodit; autojen yhteiskäyttö, polkupyörien yhteiskäyttö, potkulaudan yhteiskäyttö;

-pyöräteiden rakentaminen ja/tai mukauttaminen, suoja-alueiden rakentaminen;

-tehokas erilliskeräys ja keräysjärjestelmien vahvistaminen;

-ekologisten saarten rakentaminen/uudistaminen ja niihin liittyvä uudelleenkäyttökeskus;

-suolanpoistojärjestelmät;

-sähköä tuottavat uusiutuvan energian tuotantolaitokset, mukaan lukien aurinkosähkö, merituulivoima ja merienergia, kuten aalto- tai vuorovesivoima;

-energiatehokkuustoimenpiteet, joilla pyritään vähentämään sähkön kysyntää;

-sähköverkkoa ja siihen liittyviä infrastruktuureja koskevat toimet: varastointilaitteet, sähköjärjestelmän integrointi saaren vesijärjestelmään, älykkäät verkot, innovatiiviset energianhallinta- ja seurantajärjestelmät.

M2C1–20

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Virstanpylväs

(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus (kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Ilmoitus avustusten myöntämismenettelystä, johon olisi sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M2C1–21

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Kohde

Vihreiden yhteisöjen suunnitelmissa esitettyjen tukitoimien täytäntöönpano

EI OLE

Vihreiden yhteisöjen esittämien tukitoimien prosenttiosuus

0

90

Q2

2026

Vähintään 90 prosentin täytäntöönpano on saatettu päätökseen vihreiden yhteisöjen esittämissä suunnitelmissa (siten kuin ne on määritelty lain 221/2015 72 §:ssä) kaavailtujen tukitoimien täytäntöönpano.

M2C1–22

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.

M2C1–23

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

EI OLE

Prosenttiosuus

0

50

Q2

2025

ISMEA on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). ISMEA laatii liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen raportin, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän rahoituksen prosenttiosuus, jolla edistetään ilmastotavoitteita.

M2C1–24

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

EI OLE

Prosenttiosuus

50

100

Q2

2026

ISMEA on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).

M2C1–25

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Virstanpylväs

Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän

Todistus siirrosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italia siirtää 1960000000.00 euroa ISMEAlle tukivälinettä varten.

E. MISSION 2 KOMPONENTTI 2: Energiasiirtymä ja kestävä liikkuvuus

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue kattaa investoinnit ja uudistukset energiasiirtymään. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja uusiutuvien energialähteiden toimitusketjuun, vetyenergiaan, biometaanilaitoksiin ja älykkäisiin verkkoihin. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella.

Tämä osa-alue kattaa myös kestävään liikkuvuuteen tehtävät investoinnit ja uudistukset. Siihen sisältyy uudistuksia, joilla helpotetaan kestävää liikkuvuutta koskevien hankkeiden lupamenettelyjä. Komponentti sisältää investointeja, joilla rakennetaan pyöräteitä ja nopeita metro-/raitiovaunu-/bussi-infrastruktuureja sekä hankitaan päästöttömiä linja-autoja, liikkuvaa kalustoa, palontorjuntaa ja lentokenttäajoneuvoja. Näitä uudistuksia ja investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla poistetaan sähkölatauksen säännellyt hinnat ja lisätään kilpailua latauspisteiden toimiluvista, alueellisista rautateistä ja paikallisesta julkisesta liikenteestä liiketoimintaympäristön uudistuksen osa-alueella.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti [...] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian [...] kestävään julkiseen liikenteeseen ja käyttöön (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka [...] ja infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019).

Komponentilla tuetaan Italialle sen kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanosta annettuja suuntaviivoja (SWD(2020) 911 final), joissa Italiaa kehotettiin edistämään, uudistamaan ja päivittämään olemassa olevia uusiutuvan energian tuotantolaitoksia, erityisesti olemassa olevia tuulivoimaloita, ja tutkimaan innovatiivista merienergiaa Välimeren alueella.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

E.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen

Uudistus koostuu seuraavista osista:

-uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten yksinkertaistamistoimenpiteiden voimaantulo sekä olemassa olevien laitosten päivittäminen ja uudistaminen 17 päivänä heinäkuuta 2020 annetun asetuksen nro 76, jäljempänä ’yksinkertaistamisasetus’, säännösten mukaisesti;

-alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kanssa sovittu asetus, jonka tarkoituksena on määritellä kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka soveltuvat ja jotka eivät sovellu uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen vähintään 73 gigawatin lisätuotantokapasiteetille, PNIEC:n ajantasaistetun version mukaisesti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

-uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten uusien teknologioiden osalta, jotka eivät ole kypsyneet tai joiden toimintakustannukset ovat korkeat, ja niin sanotun RES1-mekanismin huutokaupan keston pidentäminen säilyttäen samalla kilpailukykyisen pääsyn periaate;

-varastointijärjestelmiin tehtävien investointien edistämistä koskevat säännökset, jotka sisältyvät asetukseen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Uudistus 2 – Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi

Uudistuksessa vahvistetaan tukea puhtaalle biometaanille hyväksymällä lainsäädäntöä, jolla laajennetaan tukikelpoisten biometaanihankkeiden soveltamisalaa ja pidennetään avustusten saatavuusaikaa. Biometaanin on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä (EU) 2018/2001 (RED II) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

Uudistus 3 – Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen

Uudistus koostuu sellaisen lainsäädäntökehyksen voimaantulosta, jolla edistetään vedyn käyttöä uusiutuvana energialähteenä. Tähän lainsäädäntökehykseen on sisällyttävä:

-Tekniset turvallisuusmääräykset, jotka koskevat tuotantoa, kuljetusta (vedyn maakaasuverkkoon syöttämistä koskevat tekniset ja sääntelykriteerit), vedyn varastointia ja käyttöä;

-Nopeutettu lupamenettely, johon kuuluu yhden luukun menettely, luvan saamiseksi pienimuotoisen vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseen ja toimintaan (alle 1–5 MW:n elektrolyysilaitoksille; varastointikynnys määritellään edellä mainituissa vetyä koskevissa teknisissä turvallisuusmääräyksissä).

-Vedyntuotantolaitosten verkkopalveluihin osallistumisen sääntely. Energia-alan sääntelyviranomaiselle (ARERA) annetaan tehtäväksi antaa erityinen sääntelytoimenpide sidosryhmien kuulemisen jälkeen.

-Uusiutuvan vedyn alkuperätakuujärjestelmä hintasignaalien antamiseksi kuluttajille.

-Menettelyt ja/tai kriteerit valittujen tankkausalueiden määrittelemiseksi moottoriteiden varrella tankkausasemien sijainnin optimoimiseksi H2-käytävien luomiseksi kuorma-autoille alkaen Pohjois-Italian alueilta Po-joen laaksoon, logistisiin keskuksiin ja niemimaan pääväyliin.

-Kansallisen siirtoverkonhaltijan 10-vuotisen kehittämissuunnitelman koordinointi muiden eurooppalaisten siirtoverkonhaltijoiden suunnitelmien kanssa, joilla pyritään kehittämään yhteiset standardit vedyn siirrolle olemassa olevien kaasuputkien tai erillisten putkistojen avulla.



Uudistus 4 – Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet

Uudistuksessa hyväksytään verotoimenpiteitä, joilla kannustetaan vedyn tuotantoon ja/tai käyttöön, verotusta koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti ja saatetaan RED II -direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Uudistus 5 – Älykkäämmät hankkeiden arviointimenettelyt paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla

Uudistuksessa annetaan lainsäädäntöä, jossa määritellään selkeästi julkisen paikallisliikenteen hankkeiden hyväksymiseen liittyvät vastuut, ja yksinkertaistetaan maksumenettelyä.

Investointi 4.1 – Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Investoinnilla rakennetaan vähintään 565 kilometriä pyöräteitä suurkaupunkialueille ja vähintään 746 kilometriä turistipolkuja. Suurkaupunkien pyöräteitä on kehitettävä vähintään 40 suurkaupunkialueelle tai yliopistoja isännöivässä kaupungissa 38 . Pyörätiet helpottavat ensimmäisen ja viimeisen osuuden työmatkaliikennettä, joka yhdistää suurkaupunkialueilla sijaitsevat paikat tai yliopistot lähellä sijaitseviin intermodaalisiin solmukohtiin (kuten metroasemat tai rautatieasemat) tai yliopistot lähellä sijaitseviin intermodaalisiin solmukohtiin (kuten metroasemille tai rautatieasemille). Tukikelpoiset matkailukierron reitit on määritelty 28. joulukuuta 2015 annetussa laissa nro 208.

Investointi 4.3 – Latausinfrastruktuurien asentaminen

Investoinnilla tuetaan seuraavien alojen kehittämistä:

-2100 nopeaa julkista latauspistettä vapailla teillä;

-9900 nopeaa julkista latauspistettä kaupunkialueilla.

Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla

Toimenpide koostuu autojen romutusjärjestelmästä, jossa lämpöajoneuvo palautetaan ja korvataan vasta ostetulla päästöttömällä ajoneuvolla.

Järjestelmän on kohdistuttava seuraaviin:

·Toiminnallisilla kaupunkialueilla asuvat henkilöt. Yksityishenkilöiden osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan M1-luokan ajoneuvot.

·Asetuksen (EU) 2023/955 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyt mikroyritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka on toiminnallisilla kaupunkialueilla. Mikroyritysten osalta tukikelpoisia ovat ainoastaan N1- ja N2-luokan ajoneuvot.



Yksityisajoneuvojen (M1) osalta kannustin on enintään 11000 euroa uutta ajoneuvoa kohti sellaisten henkilöiden osalta, joiden vastaava taloudellinen tilanneindikaattori (ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalente) on enintään 30000 euroa, ja enintään 9000 euroa uutta ajoneuvoa kohti niiden henkilöiden osalta, joiden ISEE-arvo on yli 30000 euroa mutta alle 40000 euroa. Hyötyajoneuvojen (N1 ja N2) osalta kannustimen on katettava enintään 30 prosenttia ostohinnasta, ja se saa olla enintään 20000 euroa uutta ajoneuvoa kohti.

Järjestelmän on kohdistuttava ainoastaan päästöttömien ajoneuvojen hankintaan.

E.2.  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(for milestones)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C2–6

Uudistus 1 Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen

Virstanpylväs

Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakenteiden rakentamista koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Oikeudellisen kehyksen on sisällettävä seuraavat tavoitteet:

●uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten yksinkertaistamistoimenpiteiden voimaantulo sekä olemassa olevien laitosten päivittäminen ja uudistaminen 17 päivänä heinäkuuta 2020 annetun asetuksen nro 76, jäljempänä ’yksinkertaistamisasetus’, säännösten mukaisesti;

●alueiden ja muiden asianomaisten valtionhallintojen kanssa sovittu asetus, jonka tarkoituksena on määritellä kriteerit niiden alueiden määrittämiseksi, jotka soveltuvat ja jotka eivät sovellu uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen vähintään 73 gigawatin lisätuotantokapasiteetille, PNIEC:n ajantasaistetun version mukaisesti uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

●uusiutuvien energialähteiden tukimekanismin loppuun saattaminen myös sellaisten uusien teknologioiden osalta, jotka eivät ole kypsyneet tai joiden toimintakustannukset ovat korkeat, ja niin sanotun RES1-mekanismin huutokaupan keston pidentäminen säilyttäen samalla kilpailukykyisen pääsyn periaate;

●varastointijärjestelmiin tehtävien investointien edistämistä koskevat säännökset, jotka sisältyvät asetukseen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/944 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

M2C2–7

Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi

Virstanpylväs

Voimaan tulee asetus, jolla edistetään uusiutuvan kaasun käyttöä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa, sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä koskevat ehdot ja perusteet sekä uusi kannustinjärjestelmä.

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Asetuksessa säädetään erityisesti:

1 – Lainsäädäntömuutos, joka koskee yksinkertaistettua lupamenettelyä ja nykyisen avustusmekanismin muuttamista, jotta voidaan i) laajentaa tukikelpoisuutta ja ii) pidentää avustusten saatavuusaikaa ja iii) säätää syöttötariffimekanismista ja uusiutuvan kaasun alkuperätakuusta

2 – RED II -direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä asetuksella

3 – Yleisen koordinoinnin toteuttaa Ministero della Transizione Ecologica (MiTE) muiden neuvoa-antavien hallintojen tuella: Maatalousministeriö (MIPAAF), talous- ja valtiovarainministeriö (MEF) ja Gestore Servizi Energetici.

M2C2–8

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Virstanpylväs

(Kaikkien) verkkokapasiteetin lisäämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus (kaikkien) julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisäämiseksi ja energiankulutuksen sähköistämiseksi

M2C2–12

Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Virstanpylväs

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen

Ilmoitus hankkeiden myöntämisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Myönnetään hankkeita, joilla parannetaan sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4000 kilometrin osuudella äärimmäisistä sääoloista johtuvien energiakatkosten tiheyden ja keston lyhentämiseksi.

M2C2–14

Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus

Virstanpylväs

(Kaikkien) vetypohjaisten latausasemien kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetypohjaisen latausaseman kehittämiseksi

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Ilmoitus (kaikkien) hankintasopimusten tekemisestä vähintään 40 vetypohjaisen latausaseman kehittämiseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin 2014/94/EU mukaisesti.

M2C2–16

Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten

Virstanpylväs

Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten

Varojen kohdentamista koskeva ilmoitus

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Resurssien jakaminen niiden menettelyjen ja perusteiden mukaisesti, jotka on vahvistettu kymmenen vetyyn perustuvan rautatien tankkausaseman rakentamiseksi kuudella rautatielinjalla.

M2C2–18

Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten t & k-sopimusten tekeminen vetyalan tutkimushankkeille

Ilmoitus vetytutkimusta ja -kehittämistä koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ilmoitus T & K-sopimusten tekemisestä, jolla pyritään parantamaan tietämystä vetyvektorin täytäntöönpanosta tuotanto-, varastointi- ja jakeluvaiheissa. Sopimuksissa on kehitettävä vähintään neljä tutkimusulottuvuutta:

a) Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto

b) Innovatiiviset teknologiat vedyn varastointia, siirtoa ja muuntamista johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi

C) Kiinteistöön ja liikkumiseen tarkoitetut polttokennot

d) Integroidut älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi

Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu elektrolyysiin, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetyyn liittyvää toimintaa, joka täyttää vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, minkä tuloksena elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.

M2C2–20

Uudistus 3 Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen

Virstanpylväs

Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Tarvittavissa lainsäädäntötoimissa on vahvistettava i) vedyn tuotantoa, kuljetusta ja varastointia koskevat turvallisuussäännökset, ii) yksinkertaistetaan vihreän vedyn tuotantoon tarkoitettujen pienten rakenteiden rakentamista koskevia menettelyjä ja iii) toimenpiteitä, jotka liittyvät vetyyn perustuvien latausasemien rakentamisen edellytyksiin.

Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimia, jotka täyttävät vedyn osalta 73,4 prosentin vaatimuksen vähentää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin tuloksena on 3 tCO2eq/tH2.

M2C2–21

Uudistus 4 Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet

Virstanpylväs

Verokannustimien voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

EI MERKINTÄÄ

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Laissa on vahvistettava verokannustimia vihreän vedyn tuotannon tukemiseksi ja vihreän vedyn kulutuksen edistämiseksi liikennealalla.

Tällä toimenpiteellä tuetaan ainoastaan vetytoimia, jotka täyttävät vedyn osalta 73,4 prosentin vaatimuksen vähentää elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin tuloksena on 3 tCO2eq/tH2.

M2C2–22

Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Tavoite:

T1-pyöräkaistat

EI OLE

Kilometriä

0

200

Q4

2023

Vähintään 200 km:n pyöräteiden suorittaminen toimenpiteen kuvauksessa määritellyillä suurkaupunkialueilla tai yliopistoja vastaanottavissa kaupungeissa.

M2C2–23

Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Kohde

Pyörätiet T2

EI OLE

Kilometriä

200

1 311

Q2

2026

Vähintään 365 km:n pyöräteiden suorittaminen suurkaupunkialueilla (sellaisina kuin ne on määritelty toimenpiteen kuvauksessa) tai kaupungeissa, joissa on yliopistoja, ja vähintään 746 kilometrin pituisilla matkailukierroksilla, sellaisina kuin ne on määritelty 28. joulukuuta 2015 annetussa laissa nro 208.

M2C2–27

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Virstanpylväs

Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat vähintään 4700 latausaseman rakentamista kaupunkialueille (kaikki kunnat).

Hankkeeseen voi sisältyä myös energian varastointiin tarkoitettuja pilottilatauspisteitä.

M2C2–28

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Virstanpylväs

Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Sopimusten tekeminen vähintään 2100 nopean julkisen latauspisteen rakentamisesta vapaille väylille ja vähintään 9900:n rakentamisesta kaupunkialueille.

M2C2–29

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Kohde

Nopeiden latausasemien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

12 000

Q4

2025

Käyttöönotto:

I)vähintään 2100 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä sähköajoneuvoille vähintään 175 kW:n vapailla teillä.

II)vähintään 9900 nopeaa julkista latausinfrastruktuuripistettä vähintään 90 kW:n sähköajoneuvoille kaupunkialueilla.

M2C2–30

Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla

Kohde 

Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä

EI OLE

Numero

0

39 000

Q2

2026

Hankitaan vähintään 39000 päästötöntä ajoneuvoa.

M2C2–33

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka koskevat alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamista päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Ilmoitus kaikkien päästöttömien junien hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä 39 .

M2C2–37

Uudistus 5: Älykkäämmät menettelyt hankkeiden arvioimiseksi paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla

Virstanpylväs

Asetuksen voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Asetuksella yksinkertaistetaan julkisen paikallisliikenteen hankkeiden arviointiperusteita ja nopeutetaan suunnittelu- ja lupamenettelyä.

M2C2–38

Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut

Virstanpylväs

Ministeriön asetuksen voimaantulo

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ministeriön asetuksessa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä, tuensaajien pääsyä koskevat vaatimukset, ohjelmien ja hankkeiden tukikelpoisuusedellytykset, tukikelpoiset kustannukset sekä tehokkaiden aurinkosähköpaneelien kehittämiseen ja akkujen kehittämiseen myönnettävän tuen muoto ja intensiteetti.

M2C2–41

Investointi 5.3: Sähkölinja-autot

Virstanpylväs

Voimaan tulee ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä interventiotarkoitukseen (linja-autot)

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Ministeriön asetuksessa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä noin 45:n teollisen muutoshankkeen toteuttamiseksi kehityssopimusten avulla.

M2C2–42

Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen

Ilmoitus rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Rahoitussopimuksessa on vahvistettava epäsuorat sijoitukset riskipääomarahastojen hoitajiin, joilla on investointeja ja yrityksiä tai jotka aloittavat toimintansa vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti, tutkijoiden ja startup-yritysten käytettävissä olevan pääoman laajentamiseksi, aktiivisten riskipääomarahastojen toiminnan vahvistamiseksi sekä uusien ja innovatiivisten yritysten kehittämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa.

Rahoitussopimukseen on sisällyttävä:

-investointipolitiikka,

-kelpoisuusperusteet

tämän toimenpiteen nojalla tuettujen liiketoimien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M2C2–43

Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Mietinnön hyväksyminen

Mietinnön hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Italian on toimitettava raportti, jossa esitetään GTF:n sijoituspolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet, joita on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita pääomalla odotetaan tuettavan, sekä toimet, joita odotetaan toteutettavan kyseisten tuotteiden täytäntöönpanon jatkamiseksi.

Kertomuksessa on myös ilmoitettava määrät, jotka on sijoitettu suoraan tai välillisesti kuhunkin rahoitustuotteeseen.

E.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1 – Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Investointi koostuu avustuksista, joilla tuetaan investointeja maatalousjännitejärjestelmien rakentamiseen ja sellaisten mittausvälineiden asentamiseen, joilla seurataan taustalla olevaa maataloustoimintaa mikroilmaston, veden säästämisen, maaperän hedelmällisyyden elpymisen, ilmastonmuutoksen sietokyvyn ja maatalouden tuottavuuden arvioimiseksi eri viljelykasvityyppien osalta. Laitosten asennus kirjataan kansalliseen Gaudì-järjestelmään (tuotantolaitosrekisteriin), joka antaa vakuuttavan näytön tavoitteiden saavuttamisesta.

Investointi 1.2 – Uusiutuvien energiayhteisöjen ja yhdessä toimivien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien tukeminen

Investoinnilla tuetaan 1730 megawatin uuden sähköntuotantokapasiteetin asentamista omaan kulutukseen tarkoitettuja kollektiivisia kokoonpanoja ja uusiutuvan energian yhteisöjä varten alle 50000 asukkaan kunnissa. Tuki perustuu avustuksiin uusiutuvien energialähteiden ja tuotantolaitosten rakentamiseen sekä energian varastointijärjestelmiin.

Investointi 1.4 – Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Investointi koostuu seuraavista:

-Tuki biometaanin uusien tuotantolaitosten rakentamiseen

-Nykyisten maatalouden biokaasulaitosten (mukaan lukien kiinteän kaupunkijätteen orgaaninen käsittely) muuntaminen ja tehokkuuden parantaminen liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä käytettävän biometaanin tuottamiseksi. Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

-Vanhentuneiden ja tehottomien mekaanisten ajoneuvojen korvaaminen ajoneuvoilla, jotka toimivat yksinomaan direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistettujen kriteerien mukaisella biometaanilla. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka vastaavat odotettua polttoaineen käyttöä.

-Ekologisten käytäntöjen levittäminen biokaasun tuotantovaiheessa (maaperän mahdollisimman vähäiset käsittelypaikat, innovatiiviset matalapäästöiset järjestelmät mädätteen jakelua varten).

Investointi 2.1 – Älykkään verkon vahvistaminen

Investointi koostuu jakeluverkkojen ja niiden hallinnoinnin muuttamisesta sekä sähköverkkoon että sen ohjelmistokomponentteihin kohdistuvista toimista, jotta mahdollistetaan uudet energiaskenaariot, joissa myös kuluttajilla ja tuottajakuluttajilla voi olla oma roolinsa.

Investointi 2.2 – Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Investointi koostuu toimista, joilla parannetaan sähköverkon kykyä sietää äärimmäisiä sääilmiöitä (tuuli/kuollut puut, jää, helleaallot, tulvariski ja hydrogeologinen riski) erityisesti jakeluverkossa ja vähennetään sähköntoimitusten pitkittyneiden keskeytysten todennäköisyyttä ja kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia asianomaisille alueille.



Investointi 3.1 – Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Investoinnilla tuetaan vihreän vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä teollisuudessa, pk-yrityksissä ja paikallisliikenteessä ja luodaan siten uusia vetylaaksoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Etelä-Italiassa ja joissa tuotetaan paikallista tuotantoa uusiutuvista energialähteistä ja paikallisesta käytöstä. Hankkeen tavoitteena on käyttää hylättyjä teollisuusalueita uudelleen testaamaan vedyn tuotantoyksiköitä samoissa teollisuustiloissa ja -laitoksissa tai naapurialueilla sijaitsevista paikallisista uusiutuvia energialähteitä käyttävistä laitoksista. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

Investointi 3.2 – Vedyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Investoinnilla tuetaan teollisia prosesseja koskevaa T & K & I-toimintaa, jotta voidaan kehittää aloitteita vedyn käyttämiseksi sellaisilla teollisuudenaloilla, jotka käyttävät metaania lämpöenergian lähteenä (sementti, paperitehtaat, keramiikkateollisuus, lasiteollisuus jne.). Fossiilisten polttoaineiden ala, kuten öljynjalostamot, ei ole tukikelpoinen. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön. 

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on elpymis- ja palautumistukivälineen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01), tulevien ehdotuspyyntöjen tukikelpoisuuskriteereihin ei sisällytetä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia toimintoja, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole asiaankuuluvia vertailuarvoja alhaisempia. Jos toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisemmat mutta silti pienemmät kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

Investointi 3.3 – Tieliikenteen vetytestaus

Investointi koostuu vähintään 40 vetypohjaisen tankkausaseman luomisesta moottoritiepalvelualueille, logistiikkavarastoihin ja satamiin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin 2014/94 vaatimusten mukaisesti.

Investointi 3.4 – Rautateiden liikkuvuuden vetytestaus

Investointi koostuu vähintään kymmenen vetypohjaisen rautatietankkausaseman rakentamisesta vähintään kuudella rautatielinjalla. Vetyjunan tankkausasemat on toteutettava mieluiten lähellä paikallisia uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksia ja/tai moottoritiekäyttöön tarkoitettuja vetytankkausasemia.

Investointi 3.5 – Vetytutkimus ja -kehitys

Investoinnilla tuetaan vedyn t & k-toimia seuraavilla aloilla:

-Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto

-Innovatiiviset teknologiat vedyn varastointia, siirtoa ja muuntamista johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi

-Polttoainekennot kiinteitä ja liikkumiseen tarkoitettuja sovelluksia varten

-Integroidut älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi

Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu elektrolyysiin, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetyyn liittyvää toimintaa, joka täyttää vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, minkä tuloksena elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.

Investointi 4.2 – Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä joukkoliikennejärjestelmien nopeaa liikkuvuutta ja edistää liikennemuotosiirtymää autoliikenteestä julkiseen liikenteeseen.

Investointi koostuu seuraavista:

●Uusien ratojen rakentaminen ja olemassa olevien nopeiden joukkoliikennejärjestelmien ratojen laajentaminen vähintään 231 kilometrille. Hankeluettelossa on oltava vähintään 96 km metrokaistaa tai raitiotietä sekä vähintään 135 kilometriä johdinautoa, linja-autoa (BRT) tai köysirataa.

●Nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantaminen, mihin voi sisältyä niiden digitalisointi. Näitä toimia ovat metroasemien ja metroratainfrastruktuurin parantaminen, rautatien tai raitiotien merkinantojärjestelmät ja julkisen liikenteen varastot.

●Päästöttömän liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkoliikennejärjestelmiä varten.

●Tähän toimenpiteeseen sisältyvien tukitoimien on oltava vähintään 28:aa, ja ne on kohdennettava 40 vähintään Barin, Bergamon, Bolognan, Catanian, Firenzen, Genovan, Milanon, Napolin, Padovan, Perugian, Riminin, romanien ja Taranton suurkaupunkialueille.

Sekä rakentamiseen että kunnostukseen oikeutetun infrastruktuurin (eli metrokaistat, raitiotieradat, johdinautokaistat, linja-auton nopea kauttakulku tai köysirata) on mahdollistettava päästöttömän liikkuvan kaluston käyttö. Investointiin ei saa liittyä teiden rakentamista tai parantamista toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolella, elleivät ne ole erottamaton osa infrastruktuuria, joka mahdollistaa päästöttömän liikkuvan kaluston käytön.

Investointi 4.4.1 – Päästämättömän alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen

Investointi koostuu vähintään 3000 päästöttömän matalalattialinja-auton ja vähintään 1000 latausaseman hankinnasta päästöttömiä ja vähäpäästöisiä matalalattiabusseja varten. Linja-autot on varustettava digitaalisilla ominaisuuksilla. Tukikelpoiset linja-autot ovat matalalattiaisia (eli ne kuuluvat UNECE:n standardien mukaisiin luokkiin M2 ja M3) ja ne ovat joko sähkö- tai vetypolttokennoja.

Investointi 4.4.2 – Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

This investment consists of the procurement and entry into service of at least 66 zero emission passengers’ trains 41 (whereby a train is composed by at least one locomotive and includes passengers’ carriages) and additional 100 carriages for universal service. Investoinnilla on oltava yhteensä vähintään 523 yksikköä, joista vähintään 66 on vetureita.



Investointi 4.4.3 – Kansallisen palokunnan komentokaluston uudistaminen

Investointi koostuu vähintään 3800 ajoneuvon hankinnasta (joista 200 varataan palomiesten lentokenttäosastoille) kansallista palokuntaa varten ja paloasemille asennetun 875 latauspisteen toteuttamisesta sekä vähintään 3000 liikkuvan sähkölatauspisteen hankinnasta. 3500 ajoneuvoa on oltava päästöttömiä, ja loput on käytettävä joko yksinomaan biometaanilla tai biopolttoaineella noudattaen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) 29–31 artiklassa vahvistettuja kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä ja 26 artiklassa vahvistettuja elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevia sääntöjä sekä niihin liittyviä täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä. Toiminnanharjoittajien on ostettava alkuperätakuutodistus, joka on oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön. Biopolttoaineella toimivat ajoneuvot on tyyppihyväksyttävä luokkaan B100.

Investointi 5.1 – Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky:

Tämä toimenpide koostuu kahdesta osainvestoinnista. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää vähintään 3500000000 euroa rahoitusta.

Alainvestointi 1:

Tämä osainvestointi koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, ”nettonollateknologiaan”, jotta voidaan kannustaa yksityisiin investointeihin ja parantaa rahoituksen saantia energiatehokkuuden, itse tuotetun uusiutuvan energian tuotannon ja tuotantoprosessin kestävän muutoksen aloilla.

Investoinnilla tuetaan

I)kansallisen tuotantojärjestelmän ekologinen siirtymä eri tasoilla tukemalla investointeja, jotka koskevat ekologisen siirtymän kannalta merkityksellisten laitteiden ja niiden suorien ja epäsuorien komponenttien (esimerkiksi akku- ja energianvarastointi, aurinko- ja tuuliteknologiat, lämpöpumput ja geotermisen energian teknologiat, vetyteknologiat sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitteet) tuotantoketjujen vahvistamista,

II)tuotantoprosessien energiatehokkuus (myös tuottamalla sähköä omaan kulutukseen uusiutuvista energialähteistä biomassaa lukuun ottamatta),

III)tuotantoprosessien kestävyys, myös kiertotalouden ja resurssien tehokkaamman käytön kannalta.

Investointi i) sisältää seuraavat tuotelinjat:

—    Ensimmäisessä keskitytään aurinkosähkö- tai tuulivoimateknologioiden valmistukseen ja lisätään aurinkosähkö- tai tuulivoimateknologioiden valmistuskapasiteettia vähintään 4 GW vuodessa.

—    Toisessa keskitytään akkujen valmistukseen ja lisätään akkujen valmistuskapasiteettia vähintään 28 gigawattia vuodessa.

Tukivälineestä myönnetään avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A. Tukiväline sisältää seuraavat rahoitusvälineet:

·Kehityssopimus, jolla tuetaan yli 20000000 euron suuruisia nettonollateknologian hankkeita myöntämällä avustuksia, korkotukia ja tuettuja lainoja.

·Fund for the Industrial Transformation which shall support projects between EUR 3 000 000 and EUR 20 000 000, by providing grants, interest rate subsidies, and subsidised loans.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italia ja Invitalia S.p.A. allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopulliset investointi- ja myöntämispäätökset tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja ne hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 42 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 43 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 44 ja varat 45 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla on varmistettava, että

I.valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, myös petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitsemisen suhteen;

II.noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, valtiontukisääntöjä ja ilmastotavoitteita koskevia vaatimuksia; ja

III.vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi, noudatetaan. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5. Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 2430000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 46 .

Alainvestointi 2:

Tämä osainvestointi koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta teollisuuden toimitusketjujen vahvistamiseksi.

Investoinnilla tuetaan keskeisiin strategisiin arvoketjuihin liittyviä hankkeita, kuten teollisuuden kehittämisohjelmia ja ympäristönsuojelun kehittämisohjelmia.

Tukivälineestä myönnetään avustuksia, joita ei makseta takaisin, tuettuja lainoja ja korkotukia suoraan yksityiselle sektorille.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalian on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopulliset investointi- ja myöntämispäätökset tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja ne hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

I)Rahoitustuotteen (-tuotteiden) ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

II)Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

III)Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 47 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 48 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 49 ja varat 50 .

IV)Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalian erityissuojelualueen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jälkitarkastuksissa tarkastetaan, että:

I.valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, myös petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitsemisen suhteen;

II.noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, valtiontukisääntöjä ja ilmastotavoitteita koskevia vaatimuksia; ja

III.vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi, noudatetaan. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

Investointi 5.2 – Kehitetään vetyalan kansainvälistä, teollista ja t & k-johtajuutta

Investoinnilla tuetaan hankkeita, joilla kehitetään Italiassa vetyalan arvoketjua, joka soveltuu myös osallistumaan mahdollisiin Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin vetyhankkeisiin.

Investointi 5.3 – Sähköbussien kansainvälisen, teollisen ja T & K-toiminnan johtoaseman kehittäminen

Investoinnilla tuetaan noin 45:tä hanketta, joilla voidaan edistää linja-autoteollisuuden digitaalista ja vihreää siirtymää sähköisiin ja verkkoon liitettyihin linja-autoihin. Tämän investoinnin odotetaan myös tukevan investointeja sähköbussikannan uudistamiseen (lukuun ottamatta hybridibusseja).

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF), jota hallinnoi CDP Venture Capital SGR

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Italian talouden kasvupotentiaalia kannustamalla yksityisiin investointeihin, parantamalla vihreään siirtymään osallistuvien startup-yritysten rahoituksen saantia ja kehittämällä tämän alan riskipääomamarkkinoita. Toimenpide koostuu 250000000 euron pääomasijoituksesta CDP Venture Capital SGR:n hallinnoimaan vihreän siirtymän rahastoon, jäljempänä ’GTF’.

CDP Venture Capital SGR:n on noudatettava oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) niiden tukikelpoisten lopullisten edunsaajien odotetusta tyypistä, joita omalla pääomalla odotetaantuettavan, mukaan lukien odotettu 15 vuoden täytäntöönpanoaikataulu ja enintään 13 prosentin hallinnointipalkkio. 51 GTF:n on toimittava tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista, vieraan pääoman ehtoista tai vieraan pääoman luonteista tukea. 52 CDP Venture Capital SGR:n on käytettävä oman pääoman käyttöä koskevissa ohjeissa ”Linee Guida per le attività di rendicontazione e controllo dei Fondi DTF e GTF” kuvattua tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että oman pääoman ehtoiset rahoitustuotteet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun kyseessä on start-up-yritysten yleinen tuki, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 53 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 54 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 55 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 56 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 57 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

E.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

S Seurantanumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit 
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C2–3

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Kohde

Maataloustraktoreiden uusiminen

EI OLE

Numero

0

300

Q2

2026

Vähintään 300 maataloustraktorin korvaaminen yksinomaan biometaania käyttävillä ja täsmäviljelytyökaluilla varustetuilla mekaanisilla traktoreilla.

Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön.

M2C2–5

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Kohde

Biometaanin lisätuotantokapasiteetti

EI OLE

1 000 000 000

0.

2.3

Q2

2026

Kehitetään biometaanin tuotantokapasiteettia olemassa olevien laitosten muuntamisesta (mukaan lukien kiinteä yhdyskuntajäte – OFUSW) ja uusista laitoksista vähintään 2,3 miljardiin kuutiometriin kesäkuun 2026 lopussa.

Biometaanin on täytettävä direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit, jotta toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 8 vaatimusten mukainen.

Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään.

M2C2–9

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen

EI OLE

Numero

0

1 000

Q4

2024

Uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen vähintään 1 000 MW:lla

M2C2–10

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen

EI OLE

Numero

1 000

4 000

Q2

2026

Uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen vähintään 4 000 MW:lla

M2C2–11

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen

EI OLE

Numero

0

1 500 000

Q2

2026

Energiankulutuksen sähköistäminen vähintään 1500000 asukkaan osalta

M2C2–13

Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Kohde

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen

EI OLE

Numero

0

4 000

Q2

2026

Lisättävä sähköjärjestelmäverkossa vähintään 4 000 km:n häiriönsietokykyä äärimmäisistä sääoloista johtuvien energiakatkosten tiheyden ja keston lyhentämiseksi.

M2C2–15

Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus

Kohde

Vetypohjaisten latausasemien kehittäminen

EI OLE

Numero

0

40

Q2

2026

Kehitetään vähintään 40 vetyyn perustuvaa latausasemaa kevyille ja raskaille ajoneuvoille direktiivin 2014/94/EU mukaisesti.

M2C2–17

Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten

Kohde

Vetytankkausasemien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

10

Q2

2026

Rakennetaan kymmenen vetytankkausasemaa kuudella rautatielinjalla, jotka määritellään kestävän liikkuvuuden ministeriön (MIMS) ja ekologisen siirtymän ministeriön (MITE) vahvistamilla julkisilla menettelyillä.

M2C2–19

Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys

Kohde

Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

10

Q2

2026

Toteutettu vähintään 10 T & K-hanketta (yksi kutakin T & K-ulottuvuutta kohden jäljempänä) ja toimitettu testaustodistus tai julkaisu

Kehitetään neljä T & K-toiminnan toimintalinjaa seuraavasti:

a) Vihreän ja puhtaan vedyn tuotanto

b) Innovatiiviset teknologiat vedyn varastointia, siirtoa ja muuntamista johdannaisiksi ja sähköpolttoaineiksi

C) Kiinteistöön ja liikkumiseen tarkoitetut polttokennot

d) Integroidut älykkäät hallintajärjestelmät älykkäiden vetypohjaisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn ja luotettavuuden parantamiseksi

Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu elektrolyysiin, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä, tai vetyyn liittyvää toimintaa, joka täyttää vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen, minkä tuloksena elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2e/tH2 ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2e/MJ, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.

M2C2–24

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien infrastruktuurihankkeiden rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, sellaisena kuin se on määritelty toimenpiteen kuvauksessa.

M2C2–25

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Kaikkien päästöttömän liikkuvan kaluston hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen ja toimenpiteet nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2024

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat vähintään 85 liikkuvan kaluston yksikön hankintaa ja vähintään 5 toimenpidettä nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi, kuten toimenpiteen kuvauksessa on määritelty.

M2C2–25a

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 5 toimea nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi

Numero

0

5

Q2

2026

Vähintään viiden toimenpiteen loppuun saattaminen nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi (sellaisena kuin se on määritelty toimenpiteen kuvauksessa).

Kun työt on saatu päätökseen, kohteena olevan infrastruktuurin on oltava toimintavalmis tai käytettävissä (infrastruktuurin tyypistä riippuen).

M2C2–25ter

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 85 liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkokuljetuksia varten

Numero

0

85

Q2

2026

Vähintään 85 päästöttömän liikkuvan kaluston hankinta suurkaupunkialueilla tapahtuvaan nopeaan joukkoliikenteeseen, kuten toimenpiteen kuvauksessa on määritelty.

M2C2–26

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Julkisen liikenteen infrastruktuurin kilometrimäärä

EI OLE

kilometriä

0

231

Q2

2026

Rakennettava vähintään 231 kilometriä julkisen liikenteen infrastruktuuria toiminnallisille kaupunkialueille, sellaisina kuin ne on määritelty toimenpiteen kuvauksessa.

M2C2–31

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kansallisen palokunnan komentokaluston uudistamiseksi

Ilmoitus kaikkien kansallisen palokunnan komentokaluston uusimista koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI MERKINTÄÄ

Q2

2024

Ilmoitus kaikkien kansallisten palokunta-ajoneuvojen hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

M2C2–32

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähäpäästöisillä linja-autoilla

Ilmoitus kaikkien hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus vähintään 3000 päästöttömän vähäpäästöisen linja-auton hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä.

M2C2–34

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Kohde

Rekisteröityjen päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

800

Q4

2024

Rekisteröidään vähintään 800 päästötöntä vähäpäästöistä linja-autoa, jotka on hankittu M2C2–32:n mukaisesti kyseisen kaluston vahvistamiseksi.

M2C2–34a

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Päästöttömien junien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

25

Q4

2024

Vähintään 25 päästöttömän junan toimittaminen.

M2C2–35

Investointi 4.4.1: Strengthening of the regional public transport bus fleet with zero-emission low-floor buses

Kohde

Päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä rekisteröidyt T2

EI OLE

Numero

800

3 000

Q2

2026

Rekisteröidään vähintään 3000 päästötöntä vähäpäästöistä linja-autoa, jotka on hankittu M2C2–32:n mukaisesti kyseisen kaluston vahvistamiseksi.

M2C2–35 ter

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Kohde

Päästöttömien ja vähäpäästöisten matalalattiabussien latausasemien lukumäärä

Numero

0

1 000

Q2

2026

Vähintään 1000 latausaseman käyttöönotto päästöttömiä tai vähäpäästöisiä matalalattiabusseja varten.

M2C2–35 a

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Nollapäästöjunien lukumäärä ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelussa

EI OLE

Numero

25

66

Q2

2026

Vähintään 53 päästöttömän junan toimittaminen ja käyttöönotto alueellisen rautatiekaluston osalta ja vähintään 13 bimodaalisen junan ja 100 vaunun toimittaminen yleispalveluun.

Yleispalvelun/intercityn osalta elpymis- ja palautumistukivälineen resursseilla ostetun liikkuvan kaluston on oltava valtion omistuksessa. Näin ollen kun vakiintuneiden palveluntarjoajien palvelusopimus päättyy, kyseinen liikkuva kalusto on asetettava uuden palveluhankintasopimuksen tehneen yksikön saataville noudattaen täysimääräisesti asetusta (EU) 1370/2007.

M2C2–36

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen

Kohde

Puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten

EI OLE

Numero

0

3 800

Q2

2026

Otetaan käyttöön vähintään 3800 puhdasta ajoneuvoa kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten.

3500 ajoneuvolle voidaan myöntää 100 prosentin ekologinen merkintä, koska niiden on oltava 100-prosenttisesti sähköisiä ja latauspisteissä on käytettävä aurinkosähköpaneeleja. Näitä 300 raskasta ajoneuvoa, 200 lentoasemaa ja 100 kaupunkipelastusajoneuvoa saa käyttää ainoastaan joko yksinomaan biometaanilla tai biopolttoaineella ja niiden on täytettävä uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä 2018/2001 (RED II -direktiivi) vahvistetut kriteerit. Biopolttoaineiden ja biometaanin tuottajien ja biopolttoaineiden tuottajien on toimitettava riippumattomien arvioijien antamat todistukset, jäljempänä ’kestävyystodistus’, kuten direktiivissä 2018/2001 säädetään. Toiminnanharjoittajan on ostettava alkuperätakuutodistukset, jotka ovat oikeassa suhteessa odotettuun polttoaineen käyttöön. Biopolttoaineella toimivat ajoneuvot on tyyppihyväksyttävä luokkaan B100.

M2C2–38a

Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.

M2C2–39

Investointi 5.1 Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalia S.p.A:lle.

Todistus siirrosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italia siirtää 3500000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.

M2C2–40

Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

EI OLE

Prosenttiosuus

0

100

Q2

2026

Invitalia on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka koskevat määrää, joka tarvitaan 100 prosenttiin elpymis- ja palautumistukivälineen 3500000000 euron investoinnista (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).

Erityisesti:

3000000000 euroa alainvestointiin 1 Net Zero Technologies;

—500000000 euroa alainvestointiin 2 ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky”.

M2C2–42a

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon

Todistus siirrosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italia siirtää 250000000 euroa GTF:ään.

Lisäksi sijoituspolitiikan (”Accordo Finanziario”) on oltava toimenpiteen kuvauksen mukainen.

M2C2–44

Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Julkaistaan hyväksymisasetukset, jotka koskevat aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekemistä (sopimuksia)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Julkaistaan hyväksymisasetukset, joihin liittyy kaikkien aurinkosähköpaneelien ja mittauslaitteiden asentamista maatalousjännitejärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen.

M2C2–45

Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Kohde

Aurinkosähköpaneelien asentaminen maataloussähköjärjestelmiin

EI OLE

MW

0

900

Q2

2026

Asentaa aurinkosähköpaneeleja maataloussähköjärjestelmiin, joiden kapasiteetti on vähintään 900 MW.

M2C2–46

Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen energiayhteisöjen ja yhdessä toimivien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien hyväksi

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen avustusten myöntämiseksi energiayhteisöjä koskevien toimien toteuttamista varten

Ilmoitus kaikkien energiayhteisöjä koskevien toimien toteuttamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Energiayhteisöjä koskevien toimien toteuttamista koskevien avustusten myöntämistä koskevien sopimusten allekirjoittaminen.

M2C2–47

Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille

Kohde

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun uuden sähköntuotantokapasiteetin asentaminen energiayhteisöihin ja yhdessä toimiviin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäviin kuluttajiin

EI OLE

MW

0

1 730

Q2

2026

Vähintään 1 730 MW:n uusi sähköntuotantokapasiteetti uusiutuvista lähteistä on asennettu alle 50000 asukkaan kunnissa sijaitseviin energiayhteisöihin ja yhdessä toimiviin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäviin kuluttajiin. Tällä toimenpiteellä ei tueta vetytoimia, joiden kasvihuonekaasupäästöt ylittävät 3 tCO2-ekv/tH2.

M2C2–48

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Virstanpylväs

Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevan julkisen hankintasopimuksen tekeminen

Ilmoitus kaikkien vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevien hankkeiden myöntäminen. Rahoitusta on myönnettävä sellaisen vihreän vedyn tuotantoon, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 3 tCO2eq/tH2, jotta saavutetaan paras tulos hiilestä irtautumisessa. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä käyttävään elektrolyysiin.

M2C2–49

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Kohde

Vedyn tuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen

EI OLE

Numero

0

10

Q2

2026

Vähintään kymmenen vedyntuotantohankkeen saattaminen loppuun hylätyillä teollisuusalueilla; keskimääräinen hankekohtainen kapasiteetti vähintään 1–5 megawattia.

Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.

M2C2–50

Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Virstanpylväs

Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämisestä

Sopimuksen allekirjoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Sopimuksen allekirjoittaminen valittujen hankkeiden omistajien kanssa metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämiseksi. Hankkeet on osittain omistettava T & K & I-prosessiin, jossa kehitetään vetyä, ja osittain teollisen prototyypin toteuttamiseen ja testaamiseen vetyä käyttäen. Tällä toimenpiteellä tuetaan elektrolyysiin perustuvaa vedyn tuotantoa, jossa käytetään direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä tai verkkosähköä.

M2C2–51

Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Kohde

Vedyn käyttöönotto teollisessa prosessissa

EI OLE

Numero

0

1

Q2

2026

Vetyä otetaan käyttöön vähintään yhdessä teollisuuslaitoksessa hiilestä irtautumiseksi aloilla, joilla on vaikea vähentää päästöjä. Tällä toimenpiteellä tuetaan vedyn tuotantoa, joka perustuu direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) määriteltyihin uusiutuviin energialähteisiin tai verkkosähköön.

M2C2–52

Investointi 5.2 Vety

Virstanpylväs

Elektrolyysilaitteiden tuotanto

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten julkaisemisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Hankintasopimuksen tekeminen teollisuuslaitoksen rakentamisesta elektrolyysilaitteiden tuotantoa varten.

M2C2–53

Investointi 5.2 Vety

Kohde

Teollisuuslaitos rakennettu

EI OLE

Numero

0

1

Q2

2026

Rakennetaan vähintään yksi teollisuuslaitos sellaisten elektrolyysilaitteiden tuotantoa varten, joiden kokonaiskapasiteetti on vähintään 1 GW/vuosi.

F. 2 KOSKEVAT MÄÄRÄT 3 – Rakennusten energiatehokkuus ja uudelleenvalidointi

Energiatehokkuus on tämän komponentin kulmakivi, ja se jakautuu kolmeen pääpilariin.

·Ensimmäisessä pilarissa otetaan käyttöön väliaikainen kannustin yksityisten kiinteistöjen energia-alan kunnostamiseen ja maanjäristysten torjuntaan vähentämällä toimista aiheutuneet kustannukset verotuksessa. Tukikelpoisia ovat toimet, joilla lisätään asunnon energiatehokkuutta vähintään kahdella energiatodistuksen luokalla, jolloin energiankulutus paranee keskimäärin yli 30 prosenttia.

·Osa-alueen toinen pilari on julkisten koulujen ja oikeusoppilaitosten tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen.

·Kolmannen pilarin tavoitteena on edistää tehokkaiden kaukolämpöverkkojen rakentamista ja laajentamista kaupunkialueilla.

Lisäksi on tehty useita uudistuksia, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamista.

Tämän komponentin odotetaan edistävän voimakkaasti Italian vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, koska siviilialan osuus Italian kokonaisenergiankulutuksesta on lähes puolet. Suurin osa rakennuksista on rakennettu ennen energiansäästökriteerien hyväksymistä ja vastaavan lainsäädännön voimaantuloa, joten energiatehokkuuteen ja maanjäristyksiin sopeutumiseen liittyvät tarpeet ovat huomattavat.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa neuvosto suositti Italialle, että se toteuttaisi toimia vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseksi keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisista suosituksista 3 (”Infrastruktuurin laatua koskeva painopiste-investointeihin liittyvä talouspolitiikka, jossa otetaan huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tehokkuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja parantamalla paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

F.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 2.1: Energiatehokkuutta koskevan ekobonuksen vahvistaminen

Superbonus-toimenpiteellä rahoitetaan asuinrakennusten energiaperuskorjausta, mukaan lukien pandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten torjumiseksi hyväksytyn ns. Decreto Rilancio -asetuksen 119 artiklassa määritelty sosiaalinen asuntotuotanto.



Tavoite on kaksijakoinen: 1) edistää merkittävästi Italian yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa (PNIEC) vuodelle 2030 asetettujen energiansäästö- ja päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja 2) antaa suhdanteita tasoittavaa tukea rakennusalalle ja yksityiselle kysynnälle talouden laskusuhdanteen vaikutusten kompensoimiseksi.

Tuki myönnetään verovähennyksenä viiden vuoden ajan. Helmikuun 16. päivään 2023 saakka säädetään, että tuensaajat voivat vaihtoehtona verovähennysvälineelle käyttää vähennysten suoran käytön sijasta rahoitusvälineitä (ns. tilisiirto ja laskun alennus) puuttuakseen korkeiden alkuinvestointikustannusten ongelmaan. Näissä vaihtoehtoisissa välineissä säädetään, että edunsaajan saama verovähennys tehdään samansuuruisena:

1. tavarantoimittaja (eli rakennusyritykset, suunnittelijat tai yleisemmin pääurakoitsija), joka myöntää alennuksen ennakkomaksun hinnasta suoraan laskussa ja perii sen takaisin verohyvityksenä, joka vähentää alkuperäisen investoinnin kustannuksia;

2. verohyvitys, joka luovutetaan rahoituslaitokselle, joka maksaa tarvittavan pääoman etukäteen. Tällä mekanismilla voidaan kompensoida se, että peruskorjausta ei haluta tehdä korkeiden alkuinvestointikustannusten vuoksi. Avustuksen saaja voi valita pääsopimuspuolen tai rahoituslaitoksen.

Tätä verokannustinta voivat saada osakehuoneistot, yhden perheen rakennukset, jakamattomat asunto-osuuskunnat, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja vapaaehtoisyhdistykset, amatööriurheiluyhdistykset ja -seurat sekä sosiaalinen asuntotarjonta. Jotta peruskorjaus olisi tukikelpoinen, se on luokiteltava ”pitkälle meneväksi perusparannukseksi” (toisin sanoen komission suosituksen (EU) 2019/786 mukaiseksi keskisuureksi peruskorjaukseksi), mikä merkitsee vähintään kahden energialuokan parantamista (primäärienergian säästö keskimäärin 40 prosenttia). Tämän toimenpiteen kattamat tukikelpoiset interventiot ovat laaja-alaisia, kuten ajotoimet, hinattavat interventiot, läpinäkymättömien pintojen lämpöeristys ja ilmastointijärjestelmiin (kondensointikattilat; lämpöpumput; liittäminen tehokkaisiin kaukolämpöverkkoihin tietyin edellytyksin; aurinkolämpö; biomassakattilat erityisolosuhteissa), aurinkosähköjärjestelmät ja niihin liittyvät varastointijärjestelmät tai infrastruktuuri sähköajoneuvojen lataamista varten. Kahdessa 6 päivänä elokuuta 2020 annetussa ministeriön asetuksessa on jo määritelty toimien tekniset vaatimukset ja menettelyt erityisten enimmäisvaatimusten ja kustannusten noudattamisen varmentamiseksi.

Superbonus on ollut toiminnassa jo 1. heinäkuuta 2020 alkaen, ja se on voimassa 30. kesäkuuta 2022 saakka (sosiaalisten asuntojen osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka). Osakehuoneistoihin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvien töiden osalta etuuden myöntäminen voi olla tarpeen vielä kuuden kuukauden ajan, jos vähintään 60 prosenttia urakoista on tehty ennen edellä mainittuja päivämääriä. Jotta monimutkaisemmille toimille annettaisiin enemmän aikaa, toimenpiteen soveltamista on tarkoitus jatkaa osakehuoneistojen osalta 31 päivään joulukuuta 2022 saakka ja sosiaalisen asuntotuotannon osalta 30 päivään kesäkuuta 2023 saakka riippumatta siitä, onko vähintään 60 prosenttia urakoista saatu päätökseen.



Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Erityisesti kaasukäyttöisten kondenssikattiloiden asennuskustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista. Jos tehottomat kaasu-, hiili- ja öljykattilat korvataan kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla, niillä on oltava A-teho. Lisäksi maakaasukattiloiden asentamisen on täytettävä ”ei merkittävää haittaa” -teknisessä ohjeessa (2021/C58/01) asetetut ehdot.

Uudistus 1.1 – Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan energiatehokkuuteen liittyvien toimien täytäntöönpanomenettelyjä. Se koostuu neljästä päätoimesta:

·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalin käyttöönotto: Portaali tukee kansalaisia ja toimijoita energiatehokkuushankkeiden hallinnoinnissa, ja sen on oltava päätöksentekijöiden kannalta helppo tiedonlähde. Sen on sisällettävä tietoja kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudesta, jonka odotetaan auttavan yrityksiä ja kansalaisia niiden kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista koskevissa päätöksissä. Perustetaan keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille apua ja kaikkea hyödyllistä tietoa rakennusten energiakartoituksesta, alakohtaisten säännösten noudattamisesta, tehokkuusmahdollisuuksien arvioinnista ja ensisijaisten toimien valinnasta, mukaan lukien vaiheittain toteutettavat uudelleenkehittämissuunnitelmat, tarkoitukseen sopivimpien edistämisvälineiden valinnasta ja ammatillisten taitojen koulutuksesta.

·Siviilialalle suunnattuun tiedotus- ja koulutussuunnitelmaan sisältyvien toimien vahvistaminen – Tiedotus- ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon tarve kehittää sekä erityisiä aloitteita, joilla pyritään paikkaamaan kotitalouksien loppukäyttäjien tietovajetta, että asianmukaisia koulutustoimia, jotka koskevat kannustimia ja tehokkaimpia toimia energiapalveluja tarjoaville yrityksille, jotka toteuttavat toimia, ja kondominiumin hallinnoijille. Suunnitelma on laadittava ottaen huomioon Superbonus-toimenpiteestä johtuvat tarpeet, jotta voidaan maksimoida sen vaikuttavuus ja luoda perusta kestävälle rakennusalan tehokkuuskulttuurille. 

·Kansallisen energiatehokkuusrahaston päivittäminen ja vahvistaminen: Kansallisen energiatehokkuusrahaston perustamisesta ja hallinnoinnista annettujen asetusten (asetuksen 102/2014 15 § ja 22. joulukuuta 2017 annettu ministeriöiden välinen asetus) tarkistamisen myötä tulee voimaan muutoksia, joilla edistetään käytettävissä olevien resurssien tehostamista ja käyttöä.

·Keskitetyn julkisen kehittämisohjelman EPAC-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanovaiheen nopeuttaminen: On toteutettava sääntelyn uudelleentarkastelu, jonka tarkoituksena on edistää keskushallinnon (PREPAC) rakennusten uudelleenjärjestelyohjelmaan (PREPAC) osoitettujen resurssien tehokkaampaa hallinnointia.

F.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C3–1

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Virstanpylväs

Superbonuksen jatkamisen voimaantulo

Voimaantuloon viittaava säännös säädöksessä (säädöksissä)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Säädöksen (säädösten) on oltava

jatketaan ekobonus- ja Sismabonus-etuuksia 31. joulukuuta 2022 saakka

kondominiumien osalta ja 30. kesäkuuta 2023 sosiaalisten osalta

asuminen (IACP).

M2C3–2

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Kohde

Rakennusten perusparannus Superbonus T1

EI OLE

Numero

0

17 000 000

Q2

2023

Rakennuksen perusparannus on saatettava päätökseen (vähintään 17000000 neliömetriä, mikä johtaa vähintään 40 prosentin primäärienergiasäästöihin ja kasvattaa vähintään kahta energiatehokkuustodistuksen luokkaa).

M2C3–3

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Kohde

Rakennusten perusparannus Superbonus T2

EI OLE

Numero

17 000 000

35 800 000

Q4

2025

Saatettava päätökseen rakennusten perusparannus vähintään 35800000 neliömetrin mittaisesti siten, että primäärienergian säästöt ovat vähintään 40 prosenttia, mikä lisää vähintään kahta energiatehokkuustodistuksen luokkaa.

M2C3–4

Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Virstanpylväs

Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Voimaantuloon viittaava säännös säädöksessä (säädöksissä)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Säädöksellä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan energiatehokkuustoimia koskevia menettelyjä

·Rakennusten energiatehokkuutta koskevan kansallisen portaalin käyttöönotto

·Vahvistetaan siviilialalle suunnattua tiedotus- ja koulutussuunnitelmaa

·Kansallisen energiatehokkuusrahaston päivittäminen ja vahvistaminen

·PREPAC-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanovaiheen nopeuttaminen

F.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Tässä toimenpiteessä keskitytään julkisten koulujen rakennuskannan asteittaiseen korvaamiseen nykyaikaisten ja kestävien rakenteiden luomiseksi.

Toimien tavoitteena on vähentää energiankulutusta, parantaa rakennusten maanjäristysturvallisuutta ja kehittää viheralueita.

Suunnitelman odotetaan kohdistuvan 166 koulurakennukseen, joiden kokonaispinta-ala on 400 tuhatta neliömetriä.

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevan julkisen kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Tällä toimenpiteellä pyritään uudistamaan ja uudelleenkouluttamaan riittämättömät julkiset rakenteet, joita oikeudenkäyttö käyttää osittain tai kokonaan.

Toimenpiteessä keskitytään olemassa olevan omaisuuden säilyttämiseen, mikä mahdollistaa sen historiallisen perinnön suojelun, hyödyntämisen ja restauroinnin, joka on usein luonteenomaista hallinnon toimistoille Italian oikeusjärjestelmälle. Energiatehokkuuden lisäksi ohjelmalla pyritään myös varmistamaan toimien taloudellinen, ympäristöön liittyvä ja sosiaalinen kestävyys käyttämällä kestäviä materiaaleja ja uusiutuvista energialähteistä itse tuotettua sähköä. Toimilla voidaan myös mukauttaa rakenteita rakennusten seismisen haavoittuvuuden vähentämiseksi.

Alustava luettelo kunnista, joissa interventiot toteutetaan, on seuraava: Bari, Bergamo, Bologna, Cagliari, Firenze, Genoa, Latina, Messina, Milano, Monza, Napoli, Palermo, Perugia, Reggio Calabria, Rooma, Rooma, Trani, Torino, Velletri ja Venetsia.

Toimenpide ei koske maakaasukattiloita.

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Kaukolämmöllä on tärkeä rooli lämmitys- ja jäähdytysalan ympäristötavoitteiden saavuttamisessa erityisesti suurilla kaupunkialueilla, joilla ongelma on vieläkin vakavampi.

Toimenpiteellä on kehitettävä tehokasta kaukolämpöä, joka perustuu uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai korkean suorituskyvyn laitoksissa yhteistuotannosta tuotetun lämmön jakeluun. Toimenpiteellä rahoitetaan vuonna 2022 käynnistettävällä tarjouskilpailulla valittavat hankkeet, jotka liittyvät uusien verkkojen rakentamiseen tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamiseen. Seuraava tarjouskilpailu voidaan käynnistää vuonna 2023. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla taataan suurimmat säästöt uusiutumattomassa primäärienergiassa.

Energia-alan ympäristöhyötyjen, jotka ovat 20 kilotonnia fossiilista primäärienergiaa vuodessa ja 40 kilotonnin hiilidioksidipäästöjä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla, odotetaan saavuttavan vuosittain.



Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Tehokkaan kaukolämmitysjärjestelmän rakentamisessa ei saa käyttää fossiilisia polttoaineita lämmönlähteenä, vaan se on riippuvainen yksinomaan uusiutuvista lähteistä, hukkalämmöstä tai korkean suorituskyvyn laitoksissa yhteistuotannosta saatavasta lämmöstä. Siihen liittyvän kaukolämmön infrastruktuurin on oltava energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1) mukainen, ja sen odotetaan takaavan 0,04 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen vuodessa.

F.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Väestönumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C3–5

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Virstanpylväs

Kaikkien uusien koulujen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen koulurakennusten energiapäivityksiä uudistamalla julkisen tarjouskilpailumenettelyn jälkeen

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten uusien koulurakennusten korvaamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä, joille voidaan myöntää paikallisviranomaisten virallista rahoitusta, jonka kokonaispinta-ala on vähintään 400000 neliömetriä

M2C3–6

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Kohde

Rakennusten uusimisen avulla rakennetaan vähintään 400000 neliömetriä uusia kouluja.

EI OLE

Numero

0

400 000

Q1

2026

Vähintään 400000 neliömetrin uusien koulujen rakentamisen loppuun saattaminen uudistamalla rakennus, jolloin primäärienergian kulutus on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennusten vaatimus

M2C3–7

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Virstanpylväs

Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista, oikeudenhoidon kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittelyä ja vahvistamista koskevien hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat kiinteistöjen rakentamista sekä oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutusta ja vahvistamista.

M2C3–8

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevan julkisen kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Kohde

Rakennusten rakentaminen, osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevan julkisen kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

EI OLE

Numero

0

289 000

Q1

2026

Vähintään 289000 neliömetrin suuruisten osittain tai kokonaan oikeuslaitoksen käyttämien julkisten kiinteistöjen rakentaminen, uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

M2C3–9

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Virstanpylväs

Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee lämmitysverkkojen parantamista koskevat sopimukset julkisen tarjouskilpailun perusteella.

Ilmoitus kaikkien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisen tarjouskilpailun perusteella

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kaikkien uusien kaukolämpöverkkojen rakentamista tai olemassa olevien kaukolämpöverkkojen laajentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen, mihin olisi sisällyttävä vaatimus energiankulutuksen vähentämisestä.

Sopimusten tekeminen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden kanssa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M2C3–10

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Kohde

Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi

EI OLE

KTOE

0

20

Q1

2026

Uusien kaukolämpöverkkojen rakentamisen loppuun saattaminen tai olemassa olevien verkkojen laajentaminen siten, että energiankulutusta voidaan vähentää vähintään 20 KTOE vuodessa.

Investoinnin on täytettävä elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 241/2021/EU liitteessä VI olevassa alaviitteessä 9 vahvistetut edellytykset.

G. MISSION 2 KOMPONENTTI 4 – Aluesuunnittelu ja vesivarat

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on puuttua useisiin pitkäaikaisiin heikkouksiin, jotka liittyvät vesivarojen hoitoon ja hydrogeologisiin riskeihin Italiassa, ja hyväksyä useita toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tämä on tarkoitus saavuttaa näiden eri ulottuvuuksien uudistusten ja investointien merkittävällä ja tasapainoisella yhdistelmällä.

Uudistusten osalta komponentissa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla pyritään pääasiassa tehostamaan vesivarojen hoitoa vähentämällä alan hajanaisuutta, ottamalla käyttöön asianmukainen hinnoittelupolitiikka ja ottamalla käyttöön useita kannustimia jätevesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän osa-alueen uudistuksiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan vesi-infrastruktuuriin sekä hydrologisten riskien hallintaan ja vähentämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

Tähän komponenttiin liittyvillä investoinneilla on edistettävä hydrogeologisen riskin lieventämistä ja parempaa hallintaa Italiassa sekä ennaltaehkäisyn että sopeutumisen näkökulmasta, ja niillä on pyrittävä parantamaan veteen liittyvän infrastruktuurin häiriönsietokykyä. Lisäksi niillä pyritään parantamaan merkittävästi vesivarojen hoitoa parantamalla jätevesihuoltoa ja vähentämällä merkittävästi vesivuotoja, myös maatalousalalla. Investoinneilla on vahvistettava näiden alojen digitalisaatiota ja tehtävä niistä energiatehokkaampia ja ilmastonmuutokseen paremmin soveltuvia. Tähän komponenttiin sisältyy myös joukko toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja viheralueet vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti.

Tällä osa-alueella käsitellään osaa vuoden 2020 maakohtaisesta suosituksesta 3, jossa Euroopan unionin neuvosto suositti Italialle, että se toteuttaisi toimia vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti [...] vesihuoltoon, sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Siinä käsitellään myös osia vuoden 2019 maakohtaisesta suosituksesta 3 (”Infrastruktuurin laatua koskeva painopiste-investointeihin liittyvä talouspolitiikka, jossa otetaan huomioon alueelliset erot. [...] ja parantaa julkishallinnon tehokkuutta [...] nopeuttamalla digitalisaatiota ja parantamalla paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.



G.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 2.1 – Hydrogeologisen epävakauden vastaisten toimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on korjata Italian tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomat hydrogeologisten riskien hallinnan nykyiset heikkoudet. Siinä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tämän alan hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjä muun muassa vahvistamalla kullekin vaiheelle enimmäisajat; toimien priorisointi kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013 6 artiklan sekä riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti; laaditaan suunnitelma näiden hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien yksiköiden hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi ja asianomaisten hallinnon eri tasojen välisen koordinoinnin vahvistamiseksi muun muassa virtaviivaistamalla tietovirtoja.

Uudistus 2 – Lainsäädännön uudistaminen veden hallinnan ja kestävän käytön parantamiseksi

Uudistuksella pyritään puuttumaan Italian vesialan pitkäaikaisiin ongelmiin, jotka näkyvät monissa meneillään olevissa rikkomusmenettelyissä, jotka liittyvät neuvoston direktiivin 91/271/ETY noudattamatta jättämiseen, alan liialliseen pirstoutumiseen ja riittävien kannustimien ja hinnoittelupolitiikan puuttumiseen. Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan vähentävän merkittävästi alan hajanaisuutta vähentämällä toimijoiden määrää ja kannustamalla mittakaavaetuihin, luomalla kannustimia vesivuotojen ja maataloussektorin liiallisen vedenkulutuksen vähentämiseksi ja ottamalla käyttöön asianmukaisia hinnoittelupolitiikkoja kestävämmän vedenkulutuksen varmistamiseksi.

Campanian, Calabrian, Molisen ja Sicilian alueiden kanssa allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirjat vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. Yhteisymmärryspöytäkirjassa asetetaan tavoitteita paikallishallinnon elinten asettamiselle, toimijoiden määrän vähentämiselle ja mittakaavaetujen saavuttamiselle, jotta voidaan perustaa yksi toimija vähintään 40000 asukkaalle kahden vuoden kuluessa yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Uudistuksella pyritään puuttumaan merkittäviin ongelmiin vesivarojen hoidossa ja tehostamaan järjestelmää.

Järjestelmän odotetaan vähentävän toiminnanharjoittajien määrän nykyistä hajanaisuutta, joka tällä hetkellä haittaa vesivarojen tehokasta käyttöä joissakin osissa maata. Uudistuksen odotetaan myös tarjoavan oikeat kannustimet vesivarojen käytön parantamiseksi maatalousalalla, ottavan käyttöön seuraamusjärjestelmän laittoman vedenlouhinnan varalta ja ottavan käyttöön hintajärjestelmän, joka heijastaa paremmin ja paremmin saastuttaja maksaa -periaatetta välttäen samalla nykyisten kastelujärjestelmien laajentamista. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä niiden alueiden kanssa, joilla vesivarojen hoito on tällä hetkellä ongelmallisempaa.



Investointi 3.2 – Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden digitalisointi

Tällä toimenpiteellä otetaan käyttöön standardoidut ja digitalisoidut menettelyt suojelualueiden nykyaikaistamista, tehokkuutta ja tehokasta toimintaa varten niiden eri ulottuvuuksissa, kuten luonnonsuojelussa sekä kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarjottavien menettelyjen ja palvelujen hallinnon yksinkertaistamisessa. Toimenpiteen jälkeen luonnonvarojen seurannan odotetaan parantuneen, jotta biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi voidaan tarvittaessa toteuttaa tarvittavat ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Sen odotetaan myös parantavan kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoiden palveluja ja tietoisuutta biologisesta monimuotoisuudesta kestävämmän matkailun ja luonnonvarojen vastuullisen käytön edistämiseksi.

G.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Väestönumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit  
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit  
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C4–1

Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Virstanpylväs

Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan

Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä (säädöksissä)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Uuden oikeudellisen kehyksen on (vähintään)

-Priorisoidaan ennaltaehkäisytoimet kansallisen riskinarvioinnin ja päätöksen N:o 1313/2013 6 artiklan sekä riskinhallintavalmiuksien arvioinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti;

-Nopeuttaa hankkeiden suunnittelumenettelyjä ja vahvistaa yleiset periaatteet, joilla yksinkertaistetaan hankkeiden täytäntöönpano- ja rahoitusmenettelyjä sekä hydrologisia riskejä koskevia hankkeita;

-Yhdenmukaistetaan ja virtaviivaistetaan tietovirtoja, jotta voidaan vähentää valtion eri tietojärjestelmien välisiä päällekkäisyyksiä raportoinnissa, ja kehitetään indikaattorijärjestelmä, jonka avulla hydrologiset riskit voidaan tunnistaa paremmin Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti.

-Tehostaa toimien koordinointia hallinnon eri tasojen välillä Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti;

-Luodaan vaaratilanteita koskevia yhteisiä tietokantoja, jäljempänä ’dissesto’, Italian tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti;

-Vahvistaa kunkin vaiheen enimmäisaikataulut.

-Laadittava suunnitelma asianomaisten toimijoiden valmiuksien vahvistamiseksi.

M2C4–2

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet johtamisvalmiudet, tulee voimaan

Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä (säädöksissä)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Vesipalveluja koskeva yleinen laki/asetukset niiden kestävää käyttöä varten ja kannustimet vesi-infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, joiden on vähintään

-Vähennetään yksiköiden hajanaisuutta säännöillä ja yhdistämismekanismeilla, joilla kannustetaan tällä hetkellä itsenäisiä hallinnoijia integroitumaan yhteen ainoaan operaattoriin koko Ambito Territoriale Ottimale -alueella;

-Tarjotaan kannustimia veden kestävään käyttöön maataloudessa ja tuetaan erityisesti vedenkäytön yhteisen seurantajärjestelmän (SIGRIAN) käyttöä kollektiivisiin ja omavaraisiin kastelutarkoituksiin;

-Otetaan käyttöön säänneltyjen hintojen järjestelmä, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon ympäristöresurssien käyttö ja saastuminen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti

M2C4–3

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Oikeudellisen kehyksen uudistaminen vesienhoidon ja kestävän käytön parantamiseksi

Yhteisymmärryspöytäkirjojen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön Campanian, Calabrian, Molisen ja Sisilian alueiden kanssa allekirjoittamat pöytäkirjat vesipalveluja tarjoavien toimijoiden määrän hajanaisuuden vähentämiseksi. The MoU should set objectives in terms of setting Local Government Bodies, reducing the number of operators and achieving economies of scale with a view to establish single operators for at least each 40 000 inhabitants

M2C4–4

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Kastelua koskevan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo

Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Tarkistetussa oikeudellisessa kehyksessä on vähintään

—Laitonta vedenottoa koskevan seuraamusjärjestelmän perustaminen

Edellytetään vesipuitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukaista vaikutustenarviointia, jotta voidaan arvioida (mahdollisesti kumulatiivisia) vaikutuksia kaikkiin vesimuodostumiin, joihin vaikutukset voivat kohdistua.

—Varmistaa, että nykyistä kastelujärjestelmää ei laajenneta (myös lisäämällä veden käyttöä eli ei pelkästään lisäämällä fyysistä laajenemista) jopa tehokkaampien menetelmien avulla, jos kyseisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila on tai sen ennustetaan olevan (ilmastonmuutoksen voimistuessa) huonompi tai mahdollisesti hyvä.

M2C4–5

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Virstanpylväs

Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnollisen yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Ministeriön asetuksella annetaan valtuudet kehittää digitaalisia palveluja kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille.

G.3.  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 3.1 Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen

Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan kansallista ja alueellista lainsäädäntöä ja ottamaan käyttöön siihen liittyviä toimenpiteitä ilman epäpuhtauksien päästöjen vähentämiseksi (kansallisista päästörajoista ja ilmastokaasujen muuttamisesta annetussa direktiivissä 2016/2284 asetettujen tavoitteiden mukaisesti).

Investointi 1.1: Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Investoinnilla kehitetään seurantajärjestelmä ilmastonmuutoksesta ja riittämättömästä aluesuunnittelusta aiheutuvien riskien tunnistamiseksi ja ennustamiseksi kehittyneiden teknologioiden avulla. Näiden teknologioiden on mahdollistettava suurten aluekaistojen kaukovalvonta, joka luo perustan riskienehkäisysuunnitelmien laatimiselle, mukaan lukien olemassa olevan infrastruktuurin vahvistaminen, ja jätteiden laittoman hävittämisen tunnistaminen. Tärkeimmät välineet, jotka kehitetään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ovat paikkatietojen kerääminen satelliittihavainnointijärjestelmiä, miehittämättömiä ilma-aluksia, etätunnistimia ja tietojärjestelmien integrointia käyttäen; televiestintäverkot, joilla on kaikkein edistyneimmät turvallisuusvaatimukset; keskus- ja aluetason valvontahuoneiden perustaminen, jotta paikan päällä kerätyt tiedot olisivat saatavilla; ja kyberturvallisuusjärjestelmät ja -palvelut kyberhyökkäyksiltä suojautumiseksi. Tukitoimet toteutetaan pääasiassa eteläisen alueen kahdeksalla alueella.

Investointi 2.1: Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Italian alueelle on ominaista merkittävä hydrogeologinen epävakaus, jota ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahentaneet. Tällä riskillä on haitallinen vaikutus paitsi elämänlaatuun myös tälle riskille eniten alttiiden alueiden taloudelliseen toimintaan.

Toimenpide on jaettu kahteen toimintalinjaan: Protezione Civile ja toukokuun 2023 tulvien koettelemien Emilia Romagnan, Toscanan ja Marchen alueiden jälleenrakentamiseen liittyvistä hätätilakomissaareista vastaava viranomainen (Commissario per la ricostruzione nel territorio della regione Emilia Romagna, Toscana e Marche).

Ensimmäisen toimintalinjan osalta on toteutettava laaja ja kattava joukko toimia vahingoittuneiden julkisten rakenteiden ja infrastruktuurien palauttamiseksi (E-tyypin toimet) ja tapahtumaan liittyvän jäännösriskin vähentämiseksi ensisijaisesti julkisen ja yksityisen turvallisuuden suojelemiseksi (D-tyypin toimet).

Toiseen toimintalinjaan kuuluvat erityisesti Anconan, Ascoli Picenon, Bolognan, Ferraran, Fermon, Firenzen, Forli-Cesenan, Maceratan, Modenan, Pesaro-Urbinon, Ravennan, Reggio-Emilian ja Riminin maakunnat.

Tukitoimet koskevat:

·Toimet vesiväylien ennallistamiseksi sekä tulvilta ja maanvyörymiltä suojelun lisäämiseksi. Tukitoimiin on mahdollisuuksien mukaan sisällyttävä luontoon perustuvia ratkaisuja, ja niissä voidaan harkita tulvissa kuljetettujen materiaalien uudelleenkäyttöä. Toimilla olisi myös mahdollisuuksien mukaan edistettävä kestävien maaperän ja maankäytön käytäntöjen käyttöönottoa maaperän pitkän aikavälin sietokyvyn tukemiseksi, maaperän huonontumisen pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi.

·Liikenneverkon kunnostustoimet. Toimiin voi sisältyä täydentäviä infrastruktuureja (myös siltoja), jotka ovat kärsineet vahinkoa ja jotka on korjattava;

·Julkisten rakennusten, myös julkisten talojen ja terveyskeskusten, kunnostamiseen tähtäävät toimet.

On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Investointiin ei saa sisältyä kaasukattiloiden asentamista tai vaihtamista eikä ajoneuvojen ostamista.

Investointi 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Tällä toimenpiteellä pyritään suojelemaan viheralueita ja lisäämään niiden määrää, jotta voidaan säilyttää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa näiden alueiden asukkaiden elämänlaatua. Toimissa keskitytään Italian 14 suurkaupunkiin, jotka ovat kaikkein alttiimpia ympäristöongelmille, kuten ilman pilaantumiselle, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiselle tai ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Metsänviljelyaineistoa (siemeniä tai kasveja) on istutettava kyseisille alueille vähintään 4500000 puulle ja pensaille (4500 hehtaarilla) ja niiden lopulliseen määräpaikkaan on istutettava vähintään 3,5 miljoonaa puuta.

Tukitoimissa on noudatettava kaupunkimetsityssuunnitelmaa, jonka tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti, ilmansaasteiden vähentäminen suurkaupunkialueilla ja ilmanlaatua koskevien rikkomusmenettelyjen määrän vähentäminen.

Investointi 3.3 – Po-alueen kunnostaminen

Po-alueelle on ominaista veden liiallinen pilaantuminen, maaperän kulutus ja kaivaukset joen pohjassa vuodesta 1970 lähtien. Kaikki nämä ongelmat ovat vaikuttaneet kielteisesti joihinkin sen luontotyyppeihin ja lisänneet hydrogeologista riskiä.

Tällä toimenpiteellä pyritään aktivoimaan luonnon prosesseja uudelleen ja edistämään biologisen monimuotoisuuden elpymistä. Näin varmistettaisiin joen ennallistaminen ja vesivarojen tehokkaampi ja kestävämpi käyttö.

Investointi 3.4: Isännättömien alueiden kunnostaminen

Teollisuuden saastuminen on luonut monia niin kutsuttuja harvinaisia alueita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin terveydelle ja vaikuttavat vakavasti kyseisten väestöryhmien elämänlaatuun.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on ennallistaa näitä maa-alueita ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeessa on käytettävä parasta saatavilla olevaa innovatiivista tutkimusteknologiaa, jotta voidaan tunnistaa todelliset kunnostustarpeet ja mahdollistaa näiden alueiden, myös asumisen, kehittäminen.

Tässä toimenpiteessä on ensin hyväksyttävä toimintasuunnitelma isännättömien alueiden elvyttämiseksi, jotta voidaan vähentää maan käyttöönottoa ja edistää kaupunkialueiden elvyttämistä. Suunnitelmassa on yksilöitävä orpopaikat kaikilla 21 alueella ja autonomisissa maakunnissa ja yksilöitävä toteutettavat erityistoimet.

Investointi 3.5: Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

Tähän toimenpiteeseen sisältyy merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistamista ja suojelua koskevia laajamittaisia toimia, joilla pyritään pysäyttämään näiden ekosysteemien meneillään oleva heikentyminen.



Toteutettaviin erityistoimiin kuuluu merenpohjan elinympäristöjen asianmukaisen kartoituksen kehittäminen ja ympäristön seuranta. Jotta voidaan varmistaa laajamittaisten ennallistamis- ja suojelutoimenpiteiden asianmukainen suunnittelu ja täytäntöönpano, meri- ja rannikkoalueiden ekosysteemejä koskevaa kansallista tutkimus- ja seurantajärjestelmää on vahvistettava. Lisäksi merikartoitusalustoja on parannettava, jotta voidaan lisätä teknisiä ja tieteellisiä valmiuksia seurata meriympäristöä ja erityisesti arvioida suojelu- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta ilmastonmuutosskenaariossa. Tällaisten investointien on mahdollistettava Italian merivesien herkkien luontotyyppien järjestelmällinen ja kattava kartoitus, jotta voidaan toteuttaa ympäristön ennallistaminen ja suojelualueiden nimeäminen biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian 2013 ja meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet. Toteuttamalla meriekosysteemeihin liittyvää tutkimustoimintaa toimenpiteeseen voi sisältyä tieteellisten laitteiden ja/tai alusten hankinta. Erityisesti vasta rakennetut alukset käyttävät kaikkein edistyneimpiä käytettävissä olevia teknologioita ja varmistavat mahdollisimman suuressa määrin pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen.

Uudistus 4.1 Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi

Nykyinen sääntelykehys ja hallinnon nykyinen hajanaisuus vaikuttavat kielteisesti valmiuksiin suunnitella ja toteuttaa investointeja vesihuoltoinfrastruktuureihin.

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa oikeudellista kehystä ja tarjota tarvittaessa apua täytäntöönpanoelimille, joilla ei ole riittäviä valmiuksia tehdä ja saattaa päätökseen kyseiset investoinnit alun perin asetetuissa määräajoissa.

Tärkeimmät toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: i) vesialan investointeja varten perustetaan keskitetty julkinen rahoitusväline, jolla yhdistetään nykyisin melko hajanaiset resurssit, II) yksinkertaistetaan rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjä, iii) otetaan sääntelyviranomainen tiiviimmin mukaan toteutettavien investointien suunnitteluun ja suunnitelmaan mahdollisesti tehtäviin tarkistuksiin.

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö esittää vesihuoltoalaa koskevan uudistusehdotuksen.

Investointi 4.1 Päävesiinfrastruktuuri vedensaannin turvaamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa veden toimitusvarmuus tärkeillä kaupunkialueilla ja laajoilla kastelluilla alueilla, lisätä verkon turvallisuutta ja häiriönsietokykyä sekä parantaa veden siirtokapasiteettia. Toimenpiteiden on katettava koko kansallinen alue ja keskityttävä erityisesti maan eteläosassa sijaitseviin suurempiin laitoksiin.



On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, vesipuitedirektiivi mukaan lukien, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennuskohteen aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi alatoimenpiteistä tehdään tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointi direktiivin 2011/92/EU mukaisesti sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivien 2000/60/EY ja 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien vaadittujen lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano. Toimenpiteeseen ei sisälly uusien patojen rakentaminen vaan ainoastaan olemassa olevien patojen parantaminen; suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksissa olemassa oleviin töihin otetaan huomioon skenaariot, joissa kyseinen joki pysyy luonnollisessa tilassaan, sellaisena kuin se on muutettuna töiden rakennusajankohtana. Kaikkien suunniteltujen osainterventioiden, myös olemassa oleviin emoihin liittyvien toimien, on oltava kansallisen ja unionin lainsäädännön edellyttämän ympäristölupamenettelyn mukaisia.

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Hajanainen ja tehoton vesivarojen hoito on johtanut merkittäviin vesivuotoihin, joiden keskimääräinen hävikki on yli 40 prosenttia ja yli 50 prosenttia maan eteläosassa. Hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi juomaveden hävikkiä parantamalla ja nykyaikaistamalla vedenjakeluverkkoja sellaisten kehittyneiden valvontajärjestelmien avulla, jotka mahdollistavat verkon tärkeimpien solmukohtien ja herkimpien kohtien seurannan.

Investointi 4.3. Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä kastelujärjestelmien tehokkuutta kehittämällä innovatiivista ja digitalisoitua infrastruktuuria kestävämpää maatalousalaa varten ja sopeutumalla paremmin ilmastonmuutokseen. Investointi koostuu pääasiassa kastelujärjestelmien muuttamisesta tehokkaampiksi järjestelmiksi; jakeluverkkojen mukauttaminen tappioiden vähentämiseksi; sellaisten teknologioiden asentaminen vesivarojen tehokasta käyttöä varten, kuten mittarit ja kaukosäätimet. Osana tuettua investointia on otettava käyttöön veden mittaamisen mahdollistava vedenmittaus.

On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, vesipuitedirektiivi mukaan lukien, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennuskohteen aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi hankkeille, jos niitä sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tehdään direktiivin 2011/92/EU mukainen ympäristövaikutusten arviointi sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivien 2000/60/EY ja 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien vaadittujen lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano.



Investointi 4.4. Jäteveden käsittely ja puhdistus

Vesijärjestelmissä on suuria puutteita viemäröinti- ja puhdistusjärjestelmissä, mikä näkyy lukuisissa rikkomusmenettelyissä, jotka koskevat unionin lainsäädännön noudattamatta jättämistä monissa maan taajamissa.

Tämän toimenpiteen tavoitteena on toteuttaa investointeja, joilla tehostetaan meri- ja sisävesiin päästetyn jäteveden puhdistusta ja mahdollisuuksien mukaan muutetaan puhdistamot ”vihreiksi tehtaiksi”, jotta puhdistettua jätevettä voidaan käyttää uudelleen kasteluun ja teollisiin tarkoituksiin. Näiden investointien odotetaan vähentävän niiden taajamien määrää, joissa viemäröinti- ja puhdistusjärjestelmät ovat heikot.

G.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit 
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M2C4–6

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Kohde

Digitaalisten palvelujen kehittäminen kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille

EI OLE

Prosenttiosuus

0

70

Q2

2024

Vähintään 70 prosenttia kansallispuistoista ja suojelluista merialueista on kehittänyt digitaalisia palveluja kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille (vähintään kaksi seuraavista: yhteys Naturitalia.IT-portaaliin; hallinnollisia menettelyjä koskeva hakemus tai kestävän liikkuvuuden sovellus).

M2C4–6bis

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Kohde

Toimenpiteen loppuun saattaminen

EI MERKINTÄÄ

Numero

0

4

Q2

2026

Seuraavien neljän tukitoimen loppuun saattaminen.

Kaksi hallinnon yksinkertaistamiseen liittyvää toimenpidettä:

·Tietoteknisen alustan perustaminen kansallispuistoihin ja suojeltuihin merialueisiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi; ja

·Luodaan kaikkien kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden henkilöstölle pääsy Naturitalia- sovelluksen taustatoimistoon. Back office -järjestelmän on mahdollistettava pääsy vierailijoita koskeviin tietoihin ja tilastoihin ja vastattava vierailijoiden pyyntöihin.

Kaksi tukitoimea liittyi luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen seurantaan:

·Luonnonpuistojen ja suojeltujen merialueiden viranomaisille hankitaan ja toimitetaan vähintään 12.000 tarviketta, joita tarvitaan luonnonsuojelu- ja seurantatoimien toteuttamiseen; ja

·Vähintään seitsemän erityyppisen teknisen palvelun käyttöönotto luonnonpuistoissa ja suojelluilla merialueilla sekä koulutus tieteellisiä ja paikan päällä toteutettavia seurantatoimia varten vähintään kolmessa seuraavista viidestä luokasta: merialueiden seuranta, maaluontotyyppien seuranta, luonnonvaraisen eläimistön seuranta, vesiekosysteemien seuranta, DNA-pohjainen biologisen monimuotoisuuden seuranta

M2C4–7

Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen

Virstanpylväs

Kansallisen ilmansuojeluohjelman voimaantulo

DPCM:n säännös, jossa ilmoitetaan voimaantulo

EI OLE

EI MERKINTÄÄ

EI OLE

Q4

2021

Ministerineuvoston puheenjohtajan asetuksella vahvistetaan kansallinen ilman pilaantumisen valvontaohjelma, jossa otetaan käyttöön asianmukaiset toimenpiteet ilman pilaantumisen vähentämiseksi EU:n direktiivin 2016/2284 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 annetun asetuksen nro 81, jolla kyseinen direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaisesti.

M2C4–8

Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Virstanpylväs

Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toimintasuunnitelma hydrologisten riskien tunnistamiseksi

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2021

Ministeriön asetuksella hyväksytään toimintasuunnitelma kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toteuttamiseksi hydrologisten riskien tunnistamiseksi. Sen on vähintään:

-Kaukokartoitussovellusten ja datakenttäantureiden suunnittelu;

-Kehitetään viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa koordinoinnin ja yhteentoimivuuden eri toimijoiden välillä valvontasaleissa

-Perustetaan keskus- ja aluevalvontahuoneita

-Kyberturvallisuusjärjestelmien ja -palvelujen kehittäminen

M2C4–9

Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Kohde

Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto hydrologisten riskien tunnistamiseksi

EI OLE

Prosenttiosuus

0

90

Q2

2025

Eteläisten alueiden pinta-alasta 90 prosenttia on kuuluttava kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän piiriin hydrologisten riskien tunnistamiseksi.

M2C4–11

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Interventioiden yksilöinti poikkeustilavaltuutetun määräyksellä (määräyksillä)

Poikkeustilavaltuutetun määräys (asetukset)

Q3

2024

Yhdessä tai useammassa hätävaltuutetun määräyksessä on esitettävä tarkka luettelo toimista vesiväylien ennallistamiseksi ja suojautumisen lisäämiseksi tulvilta ja maanvyöryiltä, julkisten rakennusten, mukaan lukien talot ja terveyskeskukset, ennallistamiseksi sekä kunnostettavan liikenneverkon kokonaiskilometrimäärä. Tukitoimien kokonaismäärän on oltava vähintään 1,2 miljardia euroa.

M2C4–11bis

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Kaikkien interventioiden tekeminen Emilia-Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Ilmoitus kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Ilmoitus kaikkien sellaisten julkisten hankintasopimusten tekemisestä, jotka koskevat riskinhallintaan ja hydrogeologisten riskien vähentämiseen liittyviä interventioita. Näiden ehdotuspyyntöjen kokonaisarvon on oltava vähintään 1,2 miljardia euroa.

M2C4–11b

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Hankkeiden loppuun saattaminen

Hankkeiden päätökseen saattamisen varmentaminen

Q2

2026

Seuraavien toimien loppuun saattaminen:

·vähintään 90 prosenttia toimista, joilla pyritään ennallistamaan vesiväyliä ja parantamaan suojaa tulvilta ja maanvyörymiltä, kuten poikkeustilavaltuutetun asetuksissa on määritelty,

·Liikenneverkon kunnostustoimet, jotka ulottuvat kilometrimäärään, siten kuin ne on määritelty poikkeustilavaltuutetun asetuksissa,

·Vähintään 90 prosenttia toimista, joilla ennallistetaan julkisia rakennuksia, mukaan lukien talot ja terveyskeskukset, sellaisina kuin ne on määritelty poikkeustilavaltuutetun asetuksissa.

M2C4–12

Investointi 2.1.b. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Virstanpylväs

Tulvariskien ja hydrogeologisten riskien torjuntaa koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo

Asetuksen voimaantuloa koskevat määräykset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Asetuksilla, joilla hyväksytään tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämistä koskeva ensimmäinen interventio- ja investointisuunnitelma asianomaisella alueella (komission jäsen/alue/itsehallinnollinen maakunta), pyritään palauttamaan alku alku alkuun ja varmistamaan alueiden kyky selviytyä luonnonkatastrofeista.

M2C4–13

Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Kohde

Tyypin D ja tyypin E tukitoimien loppuun saattaminen

EI OLE

Prosenttiosuus

0

90

Q2

2026

Saatetaan päätökseen 90 prosenttia E- ja D-tyypin toimista, joilla pyritään palauttamaan vahingoittuneet julkiset rakenteet, sellaisina kuin ne on määritelty kansallisen pelastuspalvelun hyväksymissäädöksissä.

M2C4–18

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Virstanpylväs

Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo

Asiaa koskevien säädösten säännös, joka koskee kaupunkimetsityssuunnitelman hyväksymistä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Kaupunkimetsityssuunnitelman on oltava 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141, jäljempänä ’ilmastolaki’, tavoitteiden mukainen ja suurkaupunkien toteuttaman suunnitteluvaiheen jälkeen. Suunnitelmassa olisi asetettava vähintään seuraavat tavoitteet:

-Biologisen monimuotoisuuden hajanaisuuden säilyttäminen ja parantaminen biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisesti,

-Edistää ilmansaasteiden vähentämistä suurkaupunkialueilla,

-Vähentää ilmanlaatua koskevia rikkomusmenettelyjä;

-Elvytetään ihmisen luomat maisemat ja parannetaan suurkaupunkialueiden välittömässä läheisyydessä olevia suojelualueita;

Hillitään maaperän kulutusta ja ennallistetaan käyttökelpoista maaperää.

M2C4–19

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen

EI OLE

Numero

0

1 650 000

Q4

2022

Istutetaan vähintään 1650000 puuta kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.

M2C4–20

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen

EI OLE

Numero

1 650 000

4 500 000

Q4

2024

Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) istuttaminen vähintään 4500000 puulle ja pensaille kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.

M2C4–20a

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

T3-kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen

EI OLE

Numero

0

3 500 000

Q2

2026

Metsänviljelyaineiston (siementen tai kasvien) siirtäminen vähintään 3500000 puulle ja pensaille kaupunkien ja niiden lähialueiden uudelleenmetsittämistä varten 12 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain 141 (ns. ilmastolaki) 4 §:n mukaisesti.

M2C4–21

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Virstanpylväs

Po-alueen elvyttämistä koskevien interventioiden oikeudellisen kehyksen tarkistaminen

Voimaantuloon viittaava säännös asianomaisessa säädöksessä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jonka tavoitteena on elvyttää joenpohjaa edustava ekologinen käytävä, mukaan lukien luonnollinen uudelleenmetsitys ja toimet sivuhaarojen ja haarukkien ennallistamiseksi ja uudelleenaktivoimiseksi.

M2C4–22

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Kohde

Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 elvyttämistä varten

EI OLE

Numero

0

13

Q4

2024

Vähennetään joen uoman keinotekoisuutta vähintään 13 km Po-joen akselia pitkin.

M2C4–23

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Kohde

Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 elvyttämistä varten

EI OLE

Numero

13

37

Q1

2026

Vähennetään joen uoman keinotekoisuutta vähintään 37 km Po-joen akselia pitkin.

M2C4–24

Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen

Virstanpylväs

Isännättömien alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys

Toimintasuunnitelman hyväksymistä koskeva säännös asianomaisessa säädöksessä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Isännättömien alueiden elvyttämistä koskevalla toimintasuunnitelmalla on vähennettävä maan käyttöönottoa ja edistettävä kaupunkialueiden elvyttämistä. Tarjouspyyntökirjeeseen on sisällyttävä vähintään

-Isännättömien alueiden yksilöinti kaikilla 21 alueella ja/tai autonomisissa maakunnissa

-Erityistoimet, jotka on toteutettava kaikilla isännättömillä alueilla maan käyttöönoton vähentämiseksi ja kaupunkialueiden elvyttämisen edistämiseksi

M2C4–25

Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen

Kohde

Isännättömien alueiden elvyttäminen

EI OLE

Prosenttiosuus

0

70

Q1

2026

Elvytetään vähintään 70 prosenttia ”harvinaisten alueiden” pinta-alasta, jotta voidaan vähentää maan käyttöönottoa ja edistää kaupunkialueiden elvyttämistä.

M2C4–26

Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

Kohde

Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

EI OLE

Numero

0

22

Q2

2025

Saatettava päätökseen vähintään 22 laajamittaista toimenpidettä merenpohjan ja merten luontotyyppien sekä rannikkoalueiden havainnointijärjestelmien ennallistamiseksi ja suojelemiseksi.

M2C4–27

Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi

Virstanpylväs

Lainsäädännön yksinkertaistaminen vedensaannin turvaamiseksi toteutettavan ensisijaisen vesi-infrastruktuurin interventioiden osalta tulee voimaan

Voimaantuloon viittaavat säännökset asianomaisessa säädöksessä (säännöksissä)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Tarkistetulla lainsäädännöllä vahvistetaan vesihuoltoinfrastruktuuriin tehtävien investointien hallinnointia ja yksinkertaistetaan niiden täytäntöönpanoa. Uuden oikeudellisen kehyksen olisi oltava vähintään

— Tehdään vesialan tukitoimia koskevasta kansallisesta suunnitelmasta vesialan investointien keskeinen rahoitusväline.

— Pyydetään lausuntoa ja otetaan aktiivisesti mukaan sääntelyviranomainen (Autorità di Regolazione per Energia Reti e Ambiente) kaikkiin suunnitelman muutoksiin tai päivityksiin.

— Tarjota tukea ja liitännäistoimenpiteitä täytäntöönpanoelimille, jotka eivät pysty toteuttamaan ensisijaisiin hankintoihin liittyviä investointeja asetetussa määräajassa.

— Yksinkertaistetaan vesialalla rahoitettujen investointien raportointi- ja seurantamenettelyjä.

M2C4–28

Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka liittyvät ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin tehtäviin investointeihin ja vedensaannin turvaamiseen

Asetuksen (asetusten) julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2023

Hyväksymisasetusten julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen (kohdentaminen) päävesi-infrastruktuuri-investointeihin ja vedensaannin turvaamiseen.

Sopimusten soveltamisala on seuraava:

-Tärkeiden kaupunkialueiden vesihuolto;

-Rakenteelliset työt verkon turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutokseen (lukuun ottamatta patoja);

-Veden kuljetuskapasiteetin lisääminen.

Valintaperusteilla on varmistettava, että investoinnilla edistetään täysimääräisesti ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista 40 prosentin ilmastokertoimella elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (EU) 2021/241 liitteen VI mukaisesti.

M2C4–29

Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin

Kohde

Investoinnit vesihuollon perusinfrastruktuuriin vedensaannin turvaamiseksi

EI OLE

Numero

0

50

Q1

2026

Parannetaan vedensaannin varmuutta ja vesi-infrastruktuurin häiriönsietokykyä vähintään 50 vesijärjestelmässä (sekä monimutkaisissa että perusvesijärjestelmissä), joista vähintään 35 monimutkaista vesijärjestelmää

M2C4–30

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkoihin liittyville hankkeille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Asetuksen (asetusten) julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2023

Hyväksymisasetuksen (-asetusten) julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen (kohdentaminen) hankkeille, jotka koskevat vedenjakeluverkkojen nykyaikaistamista ja tehokkuutta.

Sopimusten soveltamisala on seuraava:

-Toimet juomavesiverkkojen hävikin vähentämiseksi;

-Parantaa vesijärjestelmien kykyä sietää ilmastonmuutosta;

-Verkkojen digitalisoinnin tehostaminen vesivarojen optimaalisen hallinnan varmistamiseksi, jätteiden vähentäminen ja tehottomuuden rajoittaminen

M2C4–31

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Kohde

Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta

EI OLE

Numero

0

14 000

Q4

2024

Vähintään 14000 kilometriä vesiverkostoa

M2C4–32

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Kohde

Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta

EI OLE

Numero

14 000

45 000

Q1

2026

Vähintään 45000 kilometriä vesiverkostoa

M2C4–33

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka koskevat kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

Asetuksen (asetusten) julkaiseminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Julkaistaan hyväksymisasetukset, joissa myönnetään (ja osoitetaan) rahoitusta hankkeille, jotka koskevat verkkoja ja kastelujärjestelmiä sekä niihin liittyvää digitalisointi- ja seurantajärjestelmää.

Sopimusten soveltamisala on seuraava:

-Kannustaa kollektiivisten verkkojen käytön mittaamiseen ja seurantaan (mittareiden ja kauko-ohjausjärjestelmien asentamisen avulla), mukaan lukien siirtyminen omavaraisuudesta kollektiivisiin käyttötarkoituksiin, ennakkoedellytyksenä sille, että veden hinnoittelupolitiikka, joka perustuu veden määrään perustuvaan veden määrään maatalouden vesivarojen tehokasta käyttöä varten, saadaan päätökseen, ja siten edistää laittomien vedenpoistojen vähentämistä maaseutualueilla.

-Kasteluun tehtävillä investoinneilla olisi pyrittävä tehostamaan olemassa olevaa kastelua, vaikka kyseisen vesimuodostuman tila olisi hyvä.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimenpiteet ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden mukaisesti.

(2021/C58/01). Kunkin osainvestoinnin osalta on erityisesti varmistettava, että EU:n lainsäädännön, vesipuitedirektiivi mukaan lukien, vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti ennen rakennuskohteen aloittamista, sen aikana ja sen jälkeen.

Lisäksi tukitoimista, jos niitä sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, on tehtävä direktiivin 2011/92/EU mukainen ympäristövaikutusten arviointi sekä asiaankuuluvat arvioinnit direktiivien 2000/60/EY ja 92/43/ETY yhteydessä, mukaan lukien vaadittujen lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano.

M2C4–34

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

EI OLE

Numero

0

40

Q4

2024

Vähintään 40 (SIGRIAN-tietokannassa lueteltua) vedenpoistolähdettä, jotka liittyvät vesikonsessioon (concessione di derivazione) ja joiden virtausnopeus on vähintään 100 l/s, on varustettava mittareilla.

Verkon tehokkuutta koskeviin yleisiin tukitoimiin on sisällyttävä myös seuraavien asentaminen:

-300 kolmannen tason mittaria;

-10000 neljännen tason mittaria;

-Digitalisaatio ja verkon parantaminen.

M2C4–34a

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksiT1.2

EI OLE

Numero

40

105

Q2

2026

Vähintään 105 (SIGRIAN-tietokannassa lueteltua) vedenpoistolähdettä, jotka liittyvät vedenjakeluun (käyttöoikeussuoja, jonka kapasiteetti on vähintään 100 l/s), on varustettava mittareilla.

Verkon tehokkuutta koskeviin yleisiin tukitoimiin on sisällyttävä myös seuraavien asentaminen:

-750 kolmannen tason metriä;

-25 000 neljännen tason mittaria;

-Digitalisaatio ja verkon parantaminen.

M2C4–35

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi T2

EI OLE

Hehtaaria

0

96 390

Q4

2024

Vähintään 96390 hehtaarin keinokasteltu ala hyötyy kasteluresurssien tehokkaasta käytöstä.

M2C4–35a

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kastelua harjoittavan maatalousjärjestelmän kestävyyttä vesivarojen hoidon parantamiseksiT2.2

EI OLE

Hehtaaria

96 390

422 407

Q1

2026

Vähintään 422407 hehtaaria keinokasteltua alaa, joka hyötyy kasteluresurssien tehokkaasta käytöstä

M2C4–36

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen viemäröinti- ja puhdistushankkeille

Asetuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Hyväksymispäätöksen julkaiseminen ja rahoituksen myöntäminen hanke-ehdotuksille.

Tukitoimien on

-Tehostaa meri- ja sisävesiin päästetyn jäteveden puhdistusta myös teknologisten innovaatioiden avulla;

-Muutetaan mahdollisuuksien mukaan jotkin puhdistamot ”vihreiksi tehtaiksi”, jotka käyttävät puhdistettua jätevettä uudelleen kasteluun ja teollisiin tarkoituksiin.

Tästä toimenpiteestä ei saa aiheutua asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti lietteen polttaminen ei ole tukikelpoista.

M2C4–37

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Kohde

Viemäröinti- ja puhdistustoimenpiteet T1

EI OLE

Numero

0

500 000

Q2

2025

Vähennetään taajamissa, jotka eivät noudata neuvoston direktiiviä 91/271/ETY, yhdyskuntajätevesien puutteellisen keräyksen ja käsittelyn osalta asuvia vastaavia asukkaita vähintään 500000 asukkaalla.

M2C4–38

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Kohde

Viemäröinti- ja puhdistustoimenpiteet T2

EI OLE

Numero

500 000

2 250 000

Q1

2026

Vähennetään taajamissa, jotka eivät noudata neuvoston direktiiviä 91/271/ETY, yhdyskuntajätevesien puutteellisen keräyksen ja käsittelyn osalta asuvia vastaavia asukkaita vähintään 2250000 asukkaalla.

H. MISSION 3 KOMPONENTTI 1: Kestävä liikenneinfrastruktuuri

H.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE

H.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Tähän komponenttiin tehtävillä investoinneilla tuetaan rautatieinfrastruktuurin (suurnopeus, tavaraliikenne, alueelliset rautatiet, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) käyttöönottoa. Niihin liittyy uudistuksia, joilla nopeutetaan rautatieinfrastruktuuri-investointeja ja parannetaan tieinfrastruktuurin laatua. Liiketoimintaympäristön uudistusta koskeva osa-alue sisältää toimenpiteen, jolla alueille luodaan lisäkannustimia alueellisten rautateiden julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kilpailuttamiseen. Tämä komponentti sisältää toimenpiteitä, joilla kehitetään vedyn käyttöä rautateillä.

Tällä osa-alueella tuetaan vuoden 2019 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa Italiaa kehotetaan kohdentamaan investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa [...] infrastruktuurin laadun osalta ottaen huomioon alueelliset erot, ja vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen 3, joka koskee toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita, sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi, vastaamiseksi annettavaa tukea.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

Uudistus 1.1 – Infrastruktuuri- ja liikenneministeriön ja rataverkon haltijan Rete Ferroviaria Italianan välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Uudistuksessa poistetaan vaatimus, jonka mukaan parlamentin valiokuntien on annettava lausunto rautatieinfrastruktuurin haltijan Rete Ferroviaria Italianan Contratti di Programman (CdP) investointiluettelosta. Parlamentin valiokunnat antavat lausunnon strategisesta investointiohjelmasta.

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Uudistuksessa hyväksytään lainsäädäntöä, joka mahdollistaa töiden sijainnin ennakoimisen taloudellisen teknisen toteutettavuushankkeen (PFTE) yhteydessä sen sijaan, että odotettaisiin hankkeen lopullista suunnitteluvaihetta. Lisälupia, joita ei voida hankkia PFTE:ltä, hankittaisiin hankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa kutsumatta koolle ”Conferenza dei Serviziä” laista nro 241/1990 poiketen. Nämä muutokset lyhentävät hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Uudistuksessa hyväksytään primaari- ja sekundaarilainsäädäntöä sekä (tarvittaessa) asiaankuuluvia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla edistetään kilpailun lisäämistä alueellisilla ja kaupunkien välisillä rautatieliikennemarkkinoilla, parannetaan rautateiden ja verkkojen infrastruktuurisuunnittelua ja otetaan käyttöön rautateiden infrastruktuurin hallinnan ja investointien suorituskyvyn mittaaminen.

Julkisten investointien tehokkuus ja tuloksellisuus:

·Lainsäädännön mukaan infrastruktuuri- ja liikenneministeriö hyväksyy monivuotisen strategia-asiakirjan, jolla ohjataan Italian monivuotista infrastruktuurisuunnittelua vähintään kymmenen vuoden ajan. Asiakirjalla on edistettävä multimodaalista liikennettä ja otettava yrityssektorin teollisuuden tarpeet täysimääräisesti huomioon infrastruktuurin suunnittelussa (esimerkiksi asettamalla etusijalle investoinnit, jotka yhdistävät keskeiset teollisuusalueet ja logistiikkakeskukset liikenneverkkoon).

·Uudistuksessa säädetään infrastruktuurin suunnitteluasiakirjojen tarkistamisesta. Tarkemmin sanottuna lainsäädännössä on

oVarmistettava, että Contratto di Programma, rautatieinfrastruktuurin kehittämisstrategia ja infrastruktuurin haltijan liiketoimintasuunnitelma laaditaan infrastruktuuri- ja liikenneministeriön monivuotisen strategisen asiakirjan tavoitteiden ja direktiivin 34/2012/EU mukaisesti.

oEsitetään osana Contratto di Programma -ohjelman hyväksymismenettelyä sääntelyelimen (Autorità di regolazione dei trasporti, ART) lausunto liikkuvuutta koskevasta strategisesta asiakirjasta (documentostrategico della mobilità ferroviaria di passeggeri e merci) (sellaisena kuin se on määritelty Italian lainsäädännössä nro 233 vuodelta 2021–5 comma 1, lett. a). Lausunnossa on myös arvioitava suunniteltujen investointien johdonmukaisuutta markkinoiden tarpeiden kanssa, jotka on kerätty direktiivin 2012/34/EU 7 e artiklassa tarkoitettujen koordinointimekanismien kanssa.

oOtetaan uudessa Contratto di Programma -ohjelmassa käyttöön välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niitä vastaavien määräaikojen sekä tulosindikaattoreiden ja laatukriteerien järjestelmä, jolla pannaan täytäntöön Contratto di Programma ja mitataan sen tuloksellisia saavutuksia. Indikaattorit ja laatukriteerit vahvistetaan direktiivin 2012/34/EU liitteen V mukaisesti. Rete Ferroviaria Italianan (RFI) johtajien bonusten tunnistusjärjestelmän on oltava direktiivin 2012/34/EU 7 artiklan 4 kohdan mukainen, ja siinä on otettava huomioon välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen sekä Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvien tulosindikaattoreiden osalta saavutetut tulokset.

oValtuutetaan sääntelyelin määrittämään yhteisymmärryksessä MIT:n kanssa ne suoritusindikaattorit, jotka liitetään Contratto di Programma -ohjelmaan.

oAnnetaan sääntelyelimelle valtuudet seurata välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista sekä Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvien tulosindikaattoreiden saavuttamista

oVaatia infrastruktuuri- ja liikenneministeriötä tekemään perusteellisen kustannus-hyötyanalyysin Contratto di Programma -ohjelmaan sisältyvistä suurista investoinneista (yli 50 miljoonan euron investoinnit). Analyysissä käytettyjä yksikkökustannuksia on verrattava kansainvälisiin vertailuarvoihin rautateiden infrastruktuuri-investointien eri luokkien osalta, ja niiden on oltava kustannus-hyötyanalyysia koskevien EU:n ja kansallisten suuntaviivojen mukaisia. Analyysin tulokset ovat avoimia asianomaisten osapuolten kuulemiselle ennen sopimusten hyväksymistä, ja ne julkaistaan, kun ne on hyväksytty.

oSäädetään Contratto di Programman hyväksymisestä (mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi, välitavoitteet ja tavoitteet sekä tulosindikaattorit).

Kilpailu:

·Uudistuksen tavoitteiden tukemiseksi lainsäädännöllä vahvistetaan sääntelyelimen toimivaltaa rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta. Tällaisten valtuuksien on vastattava vähintään direktiivin 2012/34/EU 56 artiklan 9 kohdassa määriteltyjä valtuuksia. Taide voi seurata ja antaa lausuntoja rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten rajaamisesta ja myöntämisestä (suorat ja in house -hankinnat sekä sopimukset sisäisten liikenteenharjoittajien kanssa), mukaan lukien tehokkaiden erien optimaalisen ulottuvuuden määrittäminen aluerajojen sisällä ja niiden välillä.

·Lainsäädännöllä laajennetaan lain 118/2022 (kilpailulaki) 9 §:n, mukaan lukien ART-asetusten noudattaminen, ja 24.4.2017 annetun asetuksen nro 50 27 §:n 2 momentin c kohdan soveltaminen koskemaan kaikkia suoria ja in house -hankintoja ja -hankintoja sisäisten liikenteenharjoittajien kanssa asetuksen 1370/2007 mukaisesti. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset suorat tai in house -hankinnat ja avustukset sisäisille liikenteenharjoittajille, lainsäädännöllä on laajennettava asetuksen 201/2022 17, 30 ja 31 §:ään sisältyviä periaatteita. Kaikkiin päätöksiin jatkaa julkisen palvelun velvoitteita koskevia sopimuksia, jotka on asianmukaisesti perusteltu asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti, sovelletaan sisäisiä hankintoja koskevien avoimuusvelvoitteiden periaatteita, joista säädetään asetuksen (EU) 201/2022 31 §:ssä.

·Lainsäädännössä on säädettävä intercity- palvelusopimuksia koskevan tarjouskilpailun aloittamisesta. Tarjoukseen on sisällyttävä sen soveltamisalan uudelleenmäärittely niiden menetelmien mukaisesti, jotka rautatiealan sääntelyelin on vahvistanut markkinatestin jälkeen, kuten asetusta 1370/2007 koskevien komission tulkitsevien suuntaviivojen 2.2.3 kohdassa selitetään. Sopimus on jaettava soveltuviin, kilpailutettaviin eriin sääntelyelimen (ART) määrittämien perusteiden mukaisesti.

·Alueellisten ja kaupunkien välisten palvelujen osalta lainsäädännöllä on varmistettava, että valtion/alueellisen omaisuuden liikkuva kalusto on tarjouskilpailujen perusteella valittujen julkisen palvelun velvoitetta koskevien sopimusten tulevien liikenteenharjoittajien saatavilla aina, kun saapuvat liikenteenharjoittajat eivät tarjoa tällaista liikkuvaa kalustoa ja huoltopalveluja. Lainsäädännöllä on varmistettava, että kaikki liikkuvan kaluston kunnossapidon tilaa koskevat tiedot ovat mahdollisten tarjoajien saatavilla ilman, että tiedot ovat epäsymmetrisiä, avoimin ja  syrjimättömin ehdoin. Toimenpiteellä on edistettävä toteutettavuustutkimusta pysyvän riippumattoman valtion omistaman kalustoyksikön perustamisesta sen varmistamiseksi, että liikkuva kalusto ja huoltopalvelut ovat riittävästi saapuvien julkisen palvelun velvoitteiden operaattoreiden saatavilla.

·Lainsäädännöllä on kannustettava olemassa oleviin sopimuksiin sisältyvien osaerien poikkeukseen ja kilpailuttamiseen (mahdollisuuksien mukaan voimassa olevien sopimusten voimassa olevien säännösten perusteella).

Lisäksi uudistukseen kuuluu valmiuksien kehittämistoimi, jolla vahvistetaan kansallisten ja alueellisten viranomaisten hallinnollisia valmiuksia. Valmiuksien kehittämistoimella perustetaan liikenneministeriön yhteyteen tilapäinen hallinnollinen yksikkö, joka tukee käyttöoikeussopimusten arviointia ja analysointia ja tekee suurten infrastruktuuri-investointien kustannus-hyötyanalyysin. Hallinnollisessa yksikössä on oltava erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, ja sen tukena on oltava ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita. Lisäksi valmiuksien kehittämistoimiin on sisällyttävä sarja kursseja yhteistyössä SNA:n ja akkreditoitujen elinten kanssa, jotta voidaan lisätä hankinta-asemien henkilöstön erityiskoulutusta ja alakohtaista koulutusta käyttäen myös elpymis- ja palautumissuunnitelman julkishallinnon uudistuksen yhteydessä käyttöön otettuja koulutusvälineitä (esim. portaaliohjelma.gov.it).

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Investointi koostuu 114 kilometrin pituisen suurnopeusratainfrastruktuurin rakentamisesta matkustajille ja tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria ja Palermo-Catania.

Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä ja noudatettava vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28 päivänä joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333.

Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

Investointi 1.2 – Korkeanopeuksiset radat pohjoisessa muuhun Eurooppaan

Investointi koostuu 158 kilometrin pituisen matkustaja- ja tavaraliikenteen suurnopeusratainfrastruktuurin rakentamisesta radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova, Liguria-Alpi. Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333 28. joulukuuta 2019 julkaistuja vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja.

Tästä toimenpiteestä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti sekä välitavoitteet ja tavoitteet, jotka Italian on saavutettava.

Kun otetaan huomioon segmentti Rho-Parabiago (4 kilometriä), edellytyksenä on myönteinen ympäristövaikutusten arviointi, jäljempänä ’YVA’, joka on täysin ja sisällöltään täyttänyt oikeudelliset kriteerit ja jossa otetaan täysimääräisesti huomioon kaikki ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja ehdot, jos se on tarpeen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi julkaistaan ja saatetaan päätökseen direktiivin 2011/92/EU sekä direktiiviin 2000/60/EY ja direktiiviin 92/43/ETY liittyvien asiaankuuluvien arviointien mukaisesti, mukaan lukien vaadittujen lieventävien toimenpiteiden toteuttaminen. Kaikki toimenpiteet, jotka ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä katsotaan tarpeellisiksi sen varmistamiseksi, että ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) noudatetaan, on sisällytettävä hankkeeseen ja niitä on noudatettava infrastruktuurin rakennus-, käyttö- ja käytöstäpoistovaiheissa.

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Investointi koostuu 15 kilometrin pituisen matkustaja- ja tavaraliikenteen suurnopeusrautateiden rakentamisesta radoille Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia.

Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333 28. joulukuuta 2019 julkaistuja vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja.

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Investointi koostuu siitä, että 2785 kilometriä ratoja varustetaan Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS) ERTMS:n eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti.

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Investointi koostuu 12 suurkaupunkisolmukohtaan ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin (Liguria-Alps, Bologna-Venice-Trieste/Udine, Bologna-Verona-Brennero, Keski- ja Pohjois-Tyrrhenian välinen yhteys, Adrian- ja Joonianmeren välinen yhteys, kaupunkisolmukohdat ja alueelliset radat) rakennettujen rautatieosuuksien parantamisesta vähintään 12 kilometrin kilometrillä. Rahtiterminaalit).

Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä ja noudatettava vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28 päivänä joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333.

Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI)

Investointi koostuu sellaisten alueellisten ratojen kunnostamisesta, joiden omistusoikeus on siirretty Rete Ferroviaria Italianalle (RFI) tai jotka on asteittain siirrettävä viimeksi mainitulle.

Kunkin asiaankuuluvan hankkeen/investoinnin arvioinnissa ja hyväksynnässä on noudatettava kaikkia EU:n direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä ja noudatettava vaikutustenarviointia koskevia kansallisia suuntaviivoja, jotka on julkaistu 28 päivänä joulukuuta 2019 Italian tasavallan virallisessa lehdessä nro 333.

Tukitoimet jakautuvat seuraaviin budjettikohtiin:

-Piemont: Torino Cerese-Canavesanan parantaminen ja nykyaikaistaminen: liikennevirtojen säännöllisyyden parantaminen;

-Friuli Venezia Giulia: FuC-rautatie: Udine-Cividale-linjan infrastruktuuri- ja teknologiatyöt: liikennevirtojen säännöllisyyden parantaminen;

-Umbria: Umbrian keskusrautatie (FCU): infrastruktuuriin ja teknologiaan liittyvät toimet;

-Campania (EAV): Cancello-Benevento-linjan vahvistaminen ja nykyaikaistaminen: rautatieliikenteen turvallisuusvaatimusten parantaminen;

-Puglia: Bari-Bitritto-linja: infrastruktuurin parantaminen: kansallisen rautatieinfrastruktuurin teknisten/sääntelystandardien noudattaminen; Ferrovie del Sud Est (FSE): Bari-Taranto-linjan infrastruktuurin parantaminen: intervention on mahdollistettava mukautuminen RFI:n suorituskykystandardeihin ja yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin; FSE: SCMT/ERTMS-laitteiden valmistuminen verkossa: liikenteen suorituskyvyn parantaminen, kapasiteetin optimointi ja turvallisuusnormien parantaminen; FSE: Intermodaalisten keskusten toteuttaminen ja 20 aseman parantaminen: toimenpiteen tavoitteena on parantaa asemien saavutettavuutta ja luoda rautatie-bussi-, rautatie- ja yksityisauto- ja rautatiepyörävaihtoalueita.

-Calabria: Rosarno-S. Ferdinando-linja: Rosarno- ja San Ferdinando -linjojen varusteiden parantaminen Gioia Tauron liittämistä varten.

Investointi 1.7 – Etelä-rautateiden päivittäminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky

Investointi koostuu 1162 kilometrin pituisen eteläisen rautatieliikenteen parantamisesta, sähköistämisestä ja häiriönsietokyvystä. Tähän toimenpiteeseen kuuluvat hankkeet voivat saada tukea muista EU:n ohjelmista. Tällaista tukea ei oteta huomioon tämän investoinnin toteuttamisessa. Lisäksi tähän toimenpiteeseen kuuluvat hankkeet voivat saada tukea kansallisista varoista.

Investointi 1.8 – Rautatieasemien parantaminen (Rete Ferroviaria Italianan (RFI) hallinnointi; etelässä)

Investoinnilla parannetaan 38 rautatieasemaa ja tehdään niistä esteettömiä vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 mukaisesti.

Investointi 1.9 – Alueiden väliset yhteydet

Investointi koostuu 221 kilometrin mittaisten tukitoimien nopeuttamisesta seuraavilla linjoilla:

·Milano – Genova

·Palermo – Catania (linea storica)

·Battipaglia-Potenza

·Orte – Falconara.

Investoinnilla pyritään parantamaan nykyisten infrastruktuurien suorituskykyä toimenpiteillä, joita voivat olla muun muassa seuraavat:

·muutokset asemien jalanjälkeä koskeviin suunnitelmiin (PRG – Piano Regolatore Generale);

·Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) laitteet;

·liikenteenohjausjärjestelmän, kuten ACC:n (Apparato Centrale Computerizzato) ja ACCM:n (Apparato Centrale a Calcolatore Multistazione), konfigurointi ja/tai muuttaminen

·muut fyysisen infrastruktuurin parannukset, joihin voivat kuulua rautatiepohjat, laitteet ja muut infrastruktuuriin liittyvät toimet.

Uudistus 2.1 – Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten

Uudistuksessa hyväksytään suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten. ”Suuntaviivat”, jotka mahdollistavat yhteisten standardien ja menetelmien soveltamisen koko kansallisessa tieverkossa.

Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin

Uudistuksessa siltojen, läpijohtojen ja yliväylien omistus siirretään alemman tyyppisistä teistä ylemmäntyyppisille teille (moottoritiet ja esikaupunkien päätiet), mikä lisää tieverkon yleistä turvallisuutta, sillä ANAS:n ja/tai moottoritien toimiluvan haltijoiden on ylläpidettävä siltoja, kauttakulkukanavia ja yliväyliä, joilla on paremmat suunnittelu- ja kunnossapitovalmiudet kuin yksittäisillä kunnilla tai maakunnissa.

H.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Väestönumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M3C1–1

Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Virstanpylväs

Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee Contratti di Programman hyväksymismenettelyä koskevan lakimuutoksen voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Lainsäädäntömuutoksella lyhennetään Rete Ferroviaria Italianan rataverkon haltijan Contratti di Programman (CdP) hyväksymisprosessiin kuluvaa aikaa.

M3C1–2

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Virstanpylväs

Voimaan tulee sääntelymuutos, jolla hankkeiden hyväksymisaika lyhenee 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen

Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan sellaisen sääntelymuutoksen voimaantulosta, jolla lyhennetään lupa-aikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Sääntelymuutoksella lyhennetään hankkeiden hyväksymisaikaa 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

M3C1–3

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Virstanpylväs

Sopimuksen tekeminen suurnopeusrautateiden rakentamisesta Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-radoille

Ilmoitus kaikkien suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-raiteille koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Ilmoitus kaikkien suurnopeusrautateiden rakentamista Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-raiteille koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti

Sopimuksessa (sopimuksissa) on viitattava seuraaviin kyseisten kohtien osiin:

Napoli-Bari-linja: Orsara – Bovino

Palermo-Catania-linja: Catenanuova – Dittaino ja Dittaino – Enna

M3C1–4

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Virstanpylväs

Suurten nopeuksien rautatien rakentamista Salerno Reggio Calabria -ratalle koskevan sopimuksen tekeminen

Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi radalle Salerno-Reggio Calabria

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi Salerno Reggio Calabria -radalle.

Sopimus koskee seuraavia tämän budjettikohdan osia: Battipaglia – Romagnano

M3C1–5

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten 

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania

EI OLE

Kilometriä

0

41

Q4

2025

41 km suurnopeusrautatietä sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen rakennetuilla radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.  

41 km on rakennettava seuraaviin segmentteihin:  

Bicocca-Catenanuova (Palermo-Catania-linja), 20,3 km, jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen.

Cancello-Frasso (Napoli-Bari-linja), 7,3 ja jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen.

Napoli-Cancello (Napoli-Bari-linja), 13,5 km, jota koskevat työt on aloitettu 30. syyskuuta 2023 jälkeen.

M3C1–6

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania

EI OLE

Kilometriä

41

114

Q2

2026

114 km suurnopeusrataa sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria ja Palermo-Catania, josta 30 km on valmis lupa- ja käyttövaiheisiin Napoli-Bari-radalla, mukaan lukien:

-Frasso-Telese (11 km)

-Telese-Vitulano (19 km)

Lisäksi 43 kilometriä suurnopeusjunaa rakennetaan radoilla Napoli-Bari, Palermo-Catania ja Salerno-Reggio Calabria.

Ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

Napoli-Bari-linja (12 km), josta:

-Apice-Hirpinia (12 km)

Salerno – Reggio Calabria (14,7 km), josta:

-Battipaglia-Romagnano (14,7 km)

Palermo – Catania, josta 16,5 km:

-Dittanio – Enna (2 km)

-Giampilieri-Fiumefreddo (7,5 km)

-Ogliastrillo-Castelbuono (7 km)

M3C1–23

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

EI OLE

Numero

0

70

Q4

2025

70 kilometriä alueiden välisiä yhteyksiä nopeutetaan

Uudistettavat radat ovat seuraavat:

Milano Genova

Palermo Catania (linea torica)

Battipaglia Potenza

Orte Falconara

M3C1–24

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9

Alueiden väliset yhteydet

EI OLE

Numero

70

221

Q2

2026

Alueiden välisiä yhteyksiä nopeutettiin yhteensä 221 kilometriä.

Uudistettavat radat ovat seuraavat:

Milano Genova (70 km)

Palermo Catania (linea storica) (84 km)

Battipaglia Potenza (60 km)

Orte Falconara (7 km)

M3C1–9

Investointi 1.2 – pohjoisessa sijaitsevat suurnopeusradat, jotka liittyvät muuhun Eurooppaan

Kohde

Suurnopeusjuna sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova; Liguria-Alpi.

EI OLE

Numero

0

158

Q2

2026

158 km suurnopeusrautatietä sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova; Liguria-Alpi rakennettu, josta 109 km on valmis lupa- ja käyttövaiheisiin. 109 km on rakennettava seuraaviin segmentteihin:

-Brescia-Verona (48 km)

-Verona-Bivio-Vicenza (44 km)

-Genovan Node (17 km)

Lisäksi radalla Liguria-Alpi rakennetaan 49,6 km suurnopeusjunaa. Ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

-Kolmas Giovi-ylitys (35,3 km)

-Rho-Parabiago (4 km)

-Pavia-Milano-Rogoredo (10,3 km)

M3C1–10

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Virstanpylväs

Sopimusten tekeminen yhteyksien rakentamisesta Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-linjoille

Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä suurten nopeuksien rautatien rakentamiseksi radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Ilmoitus monialaisen sopimuksen tekemisestä yhteyksien rakentamiseksi reiteillä Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia.

Sopimuksessa (sopimuksissa) viitataan seuraaviin kohtiin:

Orte-Falconara

Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia

M3C1–11

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia

EI OLE

Numero

0

15

Q2

2026

15 km suurnopeusrautatietä sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-radoilla, jotka on rakennettu.

15 kilometrin ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

-Orte-Falconara (12,3 km)

-Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia (2,8 km)

M3C1–12

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Virstanpylväs

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Ilmoitus kaikkien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottoa koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

M3C1–13

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

1 400 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja

EI OLE

Numero

0

1 400

Q2

2025

1 400 km rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–14

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

2 785 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja

EI OLE

Numero

1 400

2 785

Q2

2026

2785 kilometriä rautateitä, jotka on varustettu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–15

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Kohde

700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia

EI OLE

Numero

0

700

Q4

2024

Vähintään 700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–16

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Kohde

1 280 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia

EI OLE

Numero

700

1 280

Q2

2026

Vähintään 1 280 km suurkaupunkisolmukohtiin ja keskeisiin kansallisiin yhteyksiin rakennetuilla parannetuilla/parannetuilla radoilla, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin

M3C1–17

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

172 km päätökseen saatettuja töitä, jotka koskevat etelän rautateiden häiriönsietokykyä ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

EI OLE

Numero

0

172

Q4

2023

Vähintään 172 kilometrin pituisten, eteläisten rautateiden kestävyyteen liittyvien töiden loppuun saattaminen lupa- ja käyttövaiheita varten.

Kyseisellä 172 kilometrillä tarkoitetaan seuraavia linjoja:

• Paola- Reggio Calabria;

• Lentini Diramazione-Gela;

• Messina – Catania – Siracusa;

• Caserta – Battipaglia;

• Romanit – Napoli; ja

• Bari – Brindisi.

Tavoite on saavutettava sellaisten CLP-asetusten (Codice Locale Progetto) avulla, joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.

M3C1–17a

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

1 162 km päätökseen saatettuja töitä, jotka liittyvät etelän rautateiden parantamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietokykyyn ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

EI OLE

Numero

172

1162

Q2

2026

Eteläisten rautateiden parantamiseen, sähköistämiseen ja häiriönsietokykyyn liittyvien töiden loppuun saattaminen vähintään 1162 kilometrillä.

Työt jakautuvat seuraavasti:

— Vähintään 450,3 km parannus- ja sähköistämistoimiin liittyviä tukitoimia, jotka ovat valmiita lupa- ja toimintavaiheisiin, koskee seuraavia linjoja:

Molisen alue

-Venafro-Campobasso-Termoli;

Puglian alue

-Pescara-Foggia-Brindisi

-Potenza-Foggia

-Taranton linkit;

-Taranto-Brindisi

Calabrian alue

Joonianmeren linja Sibari-Melito Porto Salvo; Catanzaro Lido – Lamezia Terme -yhteys

Sisilian alue

-Agrigento – Porto Empedocle

-Linkki Trapani Birgin lentoasemaan

Vähintään 11,7 kilometriä parannus- ja sähköistämistöitä tehdään seuraavilla radoilla:

Puglian alue

-Linkit Brindisiin (mukaan lukien intermodaalikeskus)

Campanian alue

-Salerno Arechi – Aeroporto Pontecagnano

Calabrian alue

-Bretella di Sibari

Basilicatan alue

-Ferrandina-Matera

Sisilian alue

-Linkki Augustan satamaan

Sardegnan alue

-Rautatieyhteys Olbian lentoasemaan

-Radalla kaksinkertaistuvat Decimomannu-Villamassargia

Vähintään 528 km häiriönsietokykyyn liittyviä tukitoimia, jotka ovat valmiita lupa- ja toimintavaiheita varten, koskee seuraavia linjoja:

Campanian, Basilicatan ja Calabrian alueet:

• Romanit – Napoli (AV,via Cassino, Formian kautta)

• Aversa – Caserta

• Villa Literno – Napoli Gianturco;

• Napoli – Salerno LMV Napoli – Salerno Storica

• Nocera Inferiore – Salerno;

• Battipaglia – Paola;

• Battipaglia – Potenza;

• Caserta – Battipaglia; Caserta – Foggia; Catanzaro – Reggio Calabria;

• Paola – Reggio Calabria; ja

• Paola – Cosenza – Sibari;

Molisen alue:

• Termoli – Campobasso.

Puglian alue:

• Bari-Taranto;

• Taranto – Brindisi; ja

• Barletta-Spinazzola.

Sisilian alue:

• Fiumetorto – Agrigento;

• Lercara dir. – Bicocca;

• Messina – Catania – Siracusa;

• Palermo – Messina; ja

• Caltanissetta Xirbi – Canicattì – Aragona; Canicattì – Siracusa.

Tavoite on saavutettava sellaisten CLP-asetusten (Codice Locale Progetto) avulla, joita ei tueta muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä.

M3C1–18

Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI)

Kohde

Parannetut alueelliset radat, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin

EI OLE

Numero

0

646

Q2

2026

646 kilometriä parannettuja alueellisia ratoja, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–19

Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

EI OLE

Numero

0

10

Q4

2024

Kymmenen rautatieasemaa on parannettu ja niihin on pääsy komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 mukaisesti.

M3C1–20

Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

EI OLE

Numero

10

38

Q2

2026

38 rautatieasemaa on parannettu ja niihin on pääsy komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 mukaisesti.

M3C1–21

Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11 päivänä syyskuuta 2020 annetuksi laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa varten”

Virstanpylväs

Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja nykyisten siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo

Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa” koskevan asetuksen voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Suuntaviivoissa vahvistetaan yhteiset standardit ja menetelmät koko kansalliselle tieverkolle riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen seurantaa varten.

M3C1–22

Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin

Virstanpylväs

Siirretään siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistus alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)

Asiaa koskevan säädöksen säännös, jossa viitataan siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistuksen siirron voimaantuloon alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Taideteosten omistusoikeus on siirrettävä kuuden kuukauden kuluessa lain 120/20 voimaantulosta. Sen odotetaan valmistuvan asetuksen 285/1992 (Codice della Strada) ja sen asetusten (presidentin asetus 495/92) säännösten mukaisesti, joissa säädetään omistusoikeuden siirrosta tienomistajien välillä.

M3C1–25

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Virstanpylväs

Toteutettavuustutkimus valtion omistaman ajoneuvon perustamisesta

Toteutettavuustutkimuksen loppuun saattaminen.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Toteutettavuustutkimus pysyvän riippumattoman valtion omistaman kalustoyksikön perustamisesta (sen varmistamiseksi, että liikkuvaa kalustoa ja huoltopalveluja on riittävästi saapuvien julkisen palvelun velvoitteiden mukaisten operaattoreiden saatavilla) on saatettu päätökseen.

M3C1–26

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Virstanpylväs

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo (ja täytäntöönpanosäädösten hyväksyminen)

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden sekä hyväksyttyjen täytäntöönpanosäädösten voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön (ja tarvittaessa täytäntöönpanosäädösten) voimaantulo toimenpiteen kuvauksen mukaisesti.

Välitavoitteen saavuttaminen edellyttää myös seuraavaa:

— Kansallisten ja alueellisten viranomaisten valmiuksien kehittämistoimien aloittaminen toimenpiteen kuvauksen edellyttämällä tavalla.

— Intercity-tarjousten julkaiseminen komission TED-hankintatietokannassa

I. MISSION 3 KOMPONENTTI 2 – Intermodaalisuus ja integroitu logistiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on tehdä Italian satamista tehokkaampia, kilpailukykyisempiä, energiatehokkaampia ja paremmin integroituja logistiikkaketjuun. Sillä pyritään myös digitalisoimaan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä.

Tätä varten se sisältää yhtäältä tärkeitä uudistuksia prosessien yksinkertaistamiseksi, satamasuunnittelun päivittämiseksi ja Italian satamien käyttöoikeuksien kilpailukyvyn parantamiseksi. Toisaalta eräät investoinnit, joiden tarkoituksena on varmistaa intermodaalisuus EU:n viestinnän päälinjojen kanssa, kehittää yhteyksiä valtameriin ja Välimeren alueen väliseen laittomaan kauppaan, lisätä Italian satamajärjestelmän dynaamisuutta ja kilpailukykyä, myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tähän komponenttiin liittyvien investointien odotetaan lisäävän merkittävästi matkustaja- ja rahtimääriä Italian satamissa, millä on myönteinen vaikutus elvyttävään taloudelliseen toimintaan kyseisillä alueilla ja koko kansantalouteen.

Toisaalta tämä komponentti liittyy logistiikkajärjestelmien, myös lentoasemajärjestelmien, digitalisointiin. Näiden alojen odotetaan lisäävän kilpailukykyään käyttämällä innovatiivisia teknologisia ratkaisuja järjestelmän tehostamiseksi ja myös niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Tällä osa-alueella vastataan vuoden 2019 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa Italiaa kehotetaan laatimaan investointeihin liittyvää talouspolitiikkaa infrastruktuurin laadun osalta, ja vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen 3, jossa suositetaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

I.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen

Toimenpiteen tarkoituksena on satamasuunnittelun päivittäminen Italian satamajärjestelmän strategisen vision varmistamiseksi. Uudistuksessa on säänneltävä vähintään i) satamajärjestelmästä vastaavien viranomaisten kehitystavoitteita; yksilöidyt ja hahmotellut alueet, jotka on tarkoitettu yksinomaan satama- ja takasatamatoimintoihin, iii) maantie- ja rautatieliikenteen infrastruktuuriyhteydet satamiin, iv) suunnittelun sisällön määrittämisessä noudatettavat kriteerit ja v) sataman sääntelysuunnitelmien valmistelua koskevat suuntaviivat, säännöt ja menettelyt on yksilöitävä yksiselitteisesti.

Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on määritellä ehdot, jotka koskevat toimiluvan kestoa, myöntävien viranomaisten valvontavaltuuksia, uusimismenettelyjä, toimintojen siirtämistä uudelle toimiluvan saajalle toimiluvan päättyessä ja toimiluvan haltijoilta perittävien maksujen vähimmäisrajojen määrittämistä.

Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslupamenettelyjen yksinkertaistaminen Italian satamissa

Tämän toimenpiteen odotetaan yksinkertaistavan ja vähentävän lupamenettelyä, joka koskee kansallisen sähkönsiirtoverkon laitosten rakentamista alusten sähkönjakelujärjestelmiin (kylmäsilitys).

Infrastruktuuri- ja liikenneministeriö tekee ehdotuksen lupamenettelyn yksinkertaistamiseksi. Erityisesti ehdotetaan, että kylmäsilityshankkeet arvioitaisiin aluetoimistoissa, jotka raportoivat talouskehitysministeriölle, joka voisi tutkia hankkeita lyhyemmässä ajassa ja siten hyväksyä ne. Lisäksi on suunniteltava sääntelytoimia, joilla määritetään yksi lupamenettely hankkeille, joiden jännite on suurempi kuin 132 kV ja loput, jotta voidaan hyödyntää prosessien synergiaetuja.

Uudistus 2.1: Yhdennetyn tullipalvelupisteen (”Sportello Unico Doganale”) toteuttaminen

Tavoitteena on luoda keskitettyä valvontapistettä varten erityinen portaali, joka mahdollistaa yhteentoimivuuden kansallisten tietokantojen kanssa ja tullin valvontatoimien koordinoinnin.

Investointi 2.1: Logistiikkaketjun digitalisointi

Tämän investoinnin odotetaan lisäävän kansallisen logistiikan kilpailukykyä luomalla tavara- ja logistiikka-alan julkisten ja yksityisten toimijoiden välille yhteentoimivan digitaalisen järjestelmän, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä, prosesseja ja valvontaa keskittymällä asiakirjojen dematerialisointiin ja tietojen ja tietojen vaihtoon.

Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi

Investoinnin tavoitteena on alan digitaalinen päivitys, joka kattaa sekä uusien välineiden kehittämisen ilmailutiedotuksen digitalisointia varten että miehittämättömien ilma-alusalustojen ja -palvelujen käyttöönoton.

Hankkeet kattavat miehittämättömän liikenteen hallintajärjestelmän (UTMS) kehittämisen ja liitettävyyden, ilmailutiedotuksen digitalisoinnin ja uuden huoltomallin määrittelyn.

Investointi 2.3: Kylmäsilitys 

Investointi koostuu sähkönjakeluverkon toteuttamisesta satama-alueella (telakat) ja siihen liittyvästä kansalliseen siirtoverkkoon liittyvästä liitäntäinfrastruktuurista. Kylmäsilityslaitosten on täytettävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun asetuksen (EU) 2023/1804 liitteessä II olevat asiaa koskevat tekniset standardit.

I.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Väestönumero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M3C2–1

Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo

Säädöksen (säädösten) säännös strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Tarkistetussa lainsäädäntökehyksessä vahvistetaan, että

— Kaikkien satamaviranomaisten on hyväksyttävä järjestelmän strategiset suunnitteluasiakirjat (DPSS) ja satamasääntelysuunnitelmansa ottaen täysimääräisesti huomioon Italian satamajärjestelmien uudistus vuonna 2016, sellaisena kuin se hyväksyttiin 4 päivänä elokuuta 2016 annetulla asetuksella nro 169.

DPSS:ssä on säänneltävä vähintään seuraavia seikkoja:

—Satamajärjestelmästä vastaavien viranomaisten tavoitteiden kehittäminen;

Yksilöidyt ja hahmotellut alueet, jotka on tarkoitettu yksinomaan satama- ja takasatamatoimintoihin,

—Maanteiden ja rautateiden viimeisen osuuden infrastruktuuriyhteydet satamiin,

—Suunnittelun sisällön määrittämisessä noudatetut perusteet,

—On yksilöitävä yksiselitteisesti sataman sääntelysuunnitelmien laatimista koskevat ohjeet, säännöt ja menettelyt.

M3C2–2

Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa

Virstanpylväs

Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo

Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Uudessa asetuksessa määritellään perusedellytykset toimilupien myöntämiselle satamissa. Asetuksessa vahvistetaan vähintään:

—Toimiluvan kestoa koskevat ehdot;

—Myöntävien viranomaisten valvontavaltuudet;

—Uusimismenetelmät;

—Laitosten siirtäminen uudelle toimiluvan haltijalle toimiluvan päättyessä;

—Lisenssinhaltijoiden maksamien vähimmäispalkkioiden rajat.

M3C2–3

Uudistus 2.1 – Yhden tullialan palvelupisteen käyttöönotto (”Sportello Unico Doganale”) 

Virstanpylväs 

Yhtenäisestä tullista annetun asetuksen voimaantulo

Pöytä (Sportello Unico Doganale) 

Asetuksen säännös, jossa ilmoitetaan yhtenäisestä tullipalvelusta annetun asetuksen (Sportello Unico Doganale) voimaantulo 

EI OLE 

EI OLE 

EI OLE 

Q4 

2021 

Asetuksessa määritellään yhtenäisen tullipisteen menetelmät ja eritelmät eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palvelupisteen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) 1239/2019 ja sähköisistä kuljetustiedoista (eFTI) 15 päivänä heinäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti. 

M3C2–4

Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen tulee voimaan

Säännös kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistamisen voimaantulosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Virtaviivaistetaan lupamenettelyä siten, että lupamenettelyä lyhennetään enintään 12 kuukauteen sellaisten energiansiirtoinfrastruktuurien rakentamiseksi, joiden tarkoituksena on toimittaa sähköä maalta aluksille kiinnitysvaiheen aikana (kun on kyse toimenpiteistä, joista ei tehdä ympäristöarviointia)

M3C2–5

Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi

Kohde

Logistiikkaketjun digitalisointi

EI OLE

Numero

0

12

Q2

2024

Satamajärjestelmäviranomaisista vähintään 12 on varustettava Comando Generale delle Capitanerie di Porton ja/tai Agenzia delle Dogane e dei Monopolin kanssa yhteentoimivilla satamayhteisöjärjestelmiin liittyvillä palveluilla, jotka ovat yhteensopivia uuden Puolan zlotyn (Piattaforma Logistica Nazionale) kanssa. Satamajärjestelmäviranomaisen katsotaan olevan varustettu satamayhteisöjärjestelmien (PCS) palveluilla, jos vähintään yksi satamajärjestelmäviranomaisen satama on varustettu satamayhteisöjärjestelmillä.

M3C2–5a

Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi

Kohde

Logistiikkaketjun digitalisointi

EI OLE

Numero

0

3

Q2

2026

Seuraavien kolmen logistiikkaketjun digitalisointiin liittyvän toimen loppuun saattaminen:

1)Log-IN-keskus: Perustetaan digitaalinen alusta (Piattaforma Logistica Nazionale – PLN), joka toimii turvallisessa pilviympäristössä ja joka pystyy edistämään liikenne- ja logistiikka-alan toimijoiden ja asianomaisten julkishallintojen yhteentoimivuutta keskittymällä asiakirjojen dematerialisointiin sekä datan ja palvelujen vaihtoon asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti soveltuvin osin.

2)Satamaverkosto ja tavaraliikennekylät:

Kaikilla 16 satamajärjestelmästä vastaavalla viranomaisella on oltava Piattaforma Logistica Nazionalen (PLN) ja soveltuvin osin asetuksen (EU) 2020/1056 kanssa yhteensopivat PCS-palvelut (Port Community System). Satamajärjestelmäviranomaisen katsotaan olevan varustettu satamayhteisöjärjestelmien (PCS) palveluilla, jos vähintään yksi satamajärjestelmäviranomaisen satama on varustettu satamayhteisöjärjestelmillä (PCS). Näiden PCS-palvelujen on oltava toiminnassa kaikissa asetuksessa (EU) 1679/2024 määritellyissä ydinsatamissa.

Vähintään 12:lla kansallisella tavaraliikennekylällä on oltava Puolan zlotyn ja tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2020/1056 mukainen tavaraliikennekyläjärjestelmä (FVS).

3)Log-IN-liiketoiminta: tämän toimenpiteen loppuun saattaminen edellyttää, että vähintään 8350 yritystä on saanut julkista tukea digitaalisten järjestelmien kehittämiseen palvelujen yhteentoimivuuden sekä eCMR- ja eFTI-vaatimusten noudattamisen edistämiseksi.

M3C2–6

Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi

Virstanpylväs

Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto

TOC:n, digitalisoidun ilmailutiedotuksen ja UTMS:n sertifioinnit

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2026

Seuraavien kolmen hankkeen käynnistäminen:

a) Teknisen toiminnan keskus (TOC) ja vähintään kaksi ilmaliikenteen hallintajärjestelmää

b) Digitaalinen ilmailutiedotus

miehittämätön liikenteenhallintajärjestelmä ja yhteenliitettävyys (UTMS).

M3C2–7

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Tarjouspyynnön julkaiseminen ja kaikkien vähintään 15 kylmäsilityslaitoksen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2024

Tarjouspyynnön julkaiseminen ja kaikkien hankintasopimusten tekeminen vähintään 15 kylmäsilityslaitoksen rakentamiseksi vähintään kymmeneen satamaan.

M3C2–12

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Kohde

Kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto.

 

Numero

0

15

Q1

2026

Vähintään 15 kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto vähintään 10 satamassa.

I.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Tämän toimenpiteen päätavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa ilmanlaatua satamakaupungeissa energiatehokkuuteen tähtäävillä toimilla ja edistämällä uusiutuvan energian käyttöä satamissa. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidin vuotuisia kokonaispäästöjä kyseisellä satama-alueella. Hankkeet valitaan niiden hankkeiden joukosta, jotka yksittäiset satamajärjestelmäviranomaiset ovat ilmoittaneet satamajärjestelmien ympäristöenergiasuunnitteluasiakirjoissaan (DEASP). ”Vihreitä satamia” koskevan ohjelman odotetaan myös vähentävän merkittävästi muita polttoepäpuhtauksia, jotka ovat satamakaupunkien ilmanlaadun heikkenemisen pääasiallinen syy. Tähän investointiin sisältyy päästöttömien ajoneuvojen ja huoltoveneiden hankinta tai fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ja huoltoveneiden muuntaminen päästöttömiksi.

Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on tehdä yksittäisten satamajärjestelmäviranomaisten satamayhteisöjärjestelmistä yhteentoimivia kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa.

I.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M3C2–8

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Kohde

Vihreät satamat: rakennusurakoiden luovutus

EI OLE

Numero

0

7

Q4

2022

Töiden osoittaminen vähintään seitsemälle satamajärjestelmäviranomaiselle. Urakoiden osoittamista koskevaan valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat:

tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että työt ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) sekä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 79 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.

M3C2–9 

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa 

Kohde 

Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen

EI OLE

Numero

0

75

Q2 

2026 

Satamaviranomaisten vähintään 75 hankkeen loppuun saattaminen. Vähintään 79 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaisinvestointikustannuksista on käytettävä toimiin, joilla tuetaan ilmastotavoitetta asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti. 

M3C2–10

Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi

Virstanpylväs

Kansallinen digitaalisen logistiikan alusta

Säädöksen säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla varmistetaan satamayhteisöjärjestelmien yhteentoimivuus kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa.

Lisäksi säädöksessä on säädettävä, että satamajärjestelmästä vastaavat viranomaiset varustetaan PCS:n vakiopalveluilla (satamayhteisöjärjestelmä), jotka ovat yhteentoimivia asianomaisten julkishallintojen kanssa ja yhteensopivia EU:n asetuksen (EU) N:o 1056/2020 ja kansallisen digitaalisen logistiikan alustan kanssa.

J. MISSION 4 KOMPONENTTI 1: Koulutuspalvelujen tarjonnan vahvistaminen: päiväkodeista yliopistoihin 

Tämä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue sisältää neljä toiminta-alaa: I) Koulutuspalvelujen laadun parantaminen ja määrällinen laajentaminen päiväkodeista yliopistoihin; II) opettajan ammatin uudistaminen erityisesti rekrytointi- ja koulutusprosessien osalta siten, että lisätään opetushenkilöstön taitoja ja puututaan alueelliseen kohtaanto-ongelmaan; III) Infrastruktuurin parantaminen ja parantaminen digitaalisen, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) ja monikielisyyden edistämiseksi koulurakennusten turvallisuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi; tutkintoryhmien uudistaminen, mahdollistavat tutkinnot ja tohtorintutkinto-ohjelmat soveltavan tutkimuksen vauhdittamiseksi ja tohtorintutkinnon apurahojen määrän lisäämiseksi.

Tämän osa-alueen toimenpiteillä pyritään korjaamaan Italian koulutus- ja tutkimusjärjestelmän heikkouksia, jotta voidaan parantaa italialaisten opiskelijoiden oppimistuloksia ja työllistettävyyttä.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta tukea naisten osallistumista työmarkkinoille kattavan strategian avulla, myös laadukkaan lastenhoidon saatavuuden avulla (maakohtainen suositus 2, 2019), ”parannetaan koulutustuloksia, myös riittävillä ja kohdennetuilla investoinneilla, ja edistetään taitojen kehittämistä, myös vahvistamalla digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2019), ”edistetään tutkimusta ja innovointia” (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistetaan etäopiskelua ja -taitoja, myös digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja keskitetään investointeja tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3, 2020).

J.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

0–6-vuotiaille tarkoitetun investointiohjelman tavoitteena on lisätä lastenhoitopalvelujen tarjontaa rakentamalla ja kunnostamalla päiväkoteja ja esikouluja ja varmistamalla niiden turvallisuus sekä lisäämällä koulutustarjontaa ja ikäryhmälle tarjolla olevien oppituntien määrää ja parantamalla näin opetuksen laatua. Toimenpiteen odotetaan kannustavan naisia osallistumaan työmarkkinoille ja tukevan omaishoitajia perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa.



Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 58 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 59 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 60 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 61 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma

Toimenpiteen tarkoituksena on rahoittaa kouluajan pidentämistä, jotta voidaan lisätä koulujen opetustarjontaa ja mahdollistaa niiden avaaminen alueelle koulutuntien jälkeen. Toimenpiteen tarkoituksena on rakentaa tai kunnostaa ruokalatiloja, joissa on vähintään 1000 rakennusta, jotta kouluaikaa voidaan pidentää. Kouluajan pidentämisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaan.

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa urheiluinfrastruktuuria ja kannustaa urheilutoimintaan. Urheilutoiminnan vahvistamisen odotetaan torjuvan koulunkäynnin keskeyttämistä, parantavan sosiaalista osallisuutta ja vahvistavan henkilökohtaisia valmiuksia.

Investoinnilla rakennetaan ja kunnostetaan urheilutiloja ja kunnostuksia koulukäyttöön. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, hankepyyntöjen viitekehykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä suljetaan pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lämmitysjärjestelmät, kuten maakaasukattilat.



Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Toimenpiteen tavoitteena on taata opiskelijoille riittävät perustaidot, myös kehittämällä keskitetty kansallinen verkkokoulutusportaali. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kouluihin, joiden suoritusvaikeudet ovat olleet suurempia, mukauttamalla toimia opiskelijoiden tarpeisiin. Investoinnilla edistetään mentorointitoimien toteuttamista vähintään 820000 nuorelle, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja nuorille, jotka ovat jo keskeyttäneet koulunkäynnin. Siinä kaavaillaan verkkoalustan käyttöä mentorointi- ja koulutustoimissa.

Toimien odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa ja edistävän epätasa-arvon, myös alueellisten erojen, poistamista koulutuksen saatavuudessa.

Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen

Uudistuksella pyritään sovittamaan teknisten ja ammatillisten laitosten opetussuunnitelmat Italian tuotantojärjestelmän edellyttämään osaamiseen, myös paikallistasolla. Uudistuksella on erityisesti saatettava tekninen ja ammatillinen koulutus yhdenmukaiseksi Teollisuus 4.0:n kanssa ja otettava huomioon digitaalinen innovointi.

Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen uudistus

Uudistuksella pyritään vahvistamaan korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmää yksinkertaistamalla älykkäiden liikennejärjestelmien hallintoa, jotta voidaan lisätä laitosten ja ilmoittautumisten määrää paikallista aluetta silmällä pitäen.

Uudistuksen odotetaan korjaavan työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä epäsuhtaa.

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Toimenpide täydentää uudistusta 1.2 – Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen uudistus – jolla vahvistetaan ammatillisten oppilaitosten koulutustarjontaa. Se auttaa lisäämään ammatillisten oppilaitosten koulutustarjontaa ja lisäämään yritysten osallistumista koulutusprosesseihin, jotta voidaan parantaa yhteyksiä yrittäjien verkostoon. Toimenpiteen odotetaan myös vähentävän nuorisotyöttömyyttä puuttumalla osaamisen kohtaanto-ongelmaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä.

Investoinnilla lisätään ITS-kursseille osallistuvien opiskelijoiden määrää ja vahvistetaan laboratoriorakenteita (innovatiiviset teknologiat 4.0) investoiden samalla opettajien taitoihin. Tarkoituksena on aktivoida kansallinen digitaalinen alusta, jonka avulla opiskelijat voivat tuntea ammattipätevyyden hankkivien työtarjoukset.



Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi

Uudistuksella on kaksi tavoitetta:

1)Oppilasmäärän mukauttaminen luokkaa kohti.

Opetushenkilöstön määrä vahvistetaan samalle tasolle kuin lukuvuonna 2020/2021 väestön vähenemisen vuoksi ja jotta voidaan vähentää oppilaiden määrää luokkaa kohti ja asteittain parantaa oppilaiden määrän ja yhteisissä tehtävissä olevien opettajien määrän välistä suhdetta. Toimenpiteen toteuttaminen ei saa lisätä käytettävissä olevien rakennusten määrää. Aloitteessa kiinnitetään yksilöllisesti huomiota yksittäisiin oppilaisiin, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja varmasti vammaisiin oppilaisiin. Oppilaiden ja opettajien välisen suhteen paranemisen odotetaan parantavan opetuksen laatua ja koulurakennusten resurssien saatavuutta.

2)Koulurakennusten kokoa koskevien sääntöjen tarkistaminen.

Alueellinen kouluväestö hyväksytään ”tehokkaaksi muuttujaksi” sellaisten oppilaitosten yksilöimiseksi, joilla on vallitsevan lainsäädännön mukaisesti pääpäällikkö ja kärjistys, eikä yksittäisen koulun väkilukua.

Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön ohjausmoduuleja (vähintään 30 tuntia vuodessa) neljännen ja viidennen toisen asteen kouluja varten. Päätavoitteena on auttaa opiskelijoita tekemään tietoon perustuva valinta opintojen jatkamisen tai ammatillisen jatkokoulutuksen välillä ennen heidän integroitumistaan työmarkkinoille. Uudistuksessa kaavaillaan myös digitaalisen suuntautumisen alustaa, joka liittyy yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten korkea-asteen koulutustarjontaan.

Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa ja kannustaa siirtymistä toisen asteen koulusta yliopistoon ja vähentää yliopisto-opiskelijoiden määrää, mikä auttaa lisäämään tutkinnon suorittaneiden määrää. Investointien odotetaan parantavan menestysindikaattoreita (koulunkäynti, oppimistason parantaminen, seuraavaan lukuvuoteen päässeiden opiskelijoiden määrä jne.) ja kaventavan sukupuolten välisiä eroja sekä työllisyyden että korkeakoulutukseen osallistumisen osalta kaikilla aloilla.

Aloitteen tarkoituksena on tarjota kursseja kaikille toisen asteen oppilaille, jotta heitä voidaan tukea korkea-asteen koulutuksen valinnassa, helpottaa valmistautumisen ja ammatillisen koulutuksen yhteensovittamista ja auttaa opiskelijoita suuntautumaan koulun ja yliopistojen väliseen siirtymään. Luentoja järjestää korkea-asteen professori, ja luentoja annetaan toisen asteen opiskelijoille. Kestävyys on saavutettava laajentamalla opetusta lukioprofessoreille siten, että tämän kolmivuotisen ohjelman jälkeen koulun sisäinen henkilöstö saa koulutusta.



Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen helpottamalla sosiaalis-taloudellisissa vaikeuksissa olevien opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen, ja pitkälle vietyjen opintojen vaihtoehtokustannukset ovat suhteellisen korkeat, jotta siirtyminen työmarkkinoille tapahtuisi varhaisessa vaiheessa. Tämä saavutetaan erityisesti lisäämällä yliopisto-opiskelijoille elpymis- ja palautumistukivälineen tuella myönnettävien apurahojen määrää.

Tätä toimenpidettä täydennetään React-EU:lla, jonka odotetaan rahoittavan 13000 apurahaa yliopistoihin pääsyä varten eteläisillä alueilla vuonna 2023.

Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistukset

Uudistuksella pyritään päivittämään yliopistojen opetussuunnitelmia ja pienentämään nykyisiä jäykkiä rajoja, jotka rajoittavat vakavasti mahdollisuutta luoda monialaisia polkuja. Uudistuksen odotetaan myös laajentavan mahdollisuutta toteuttaa ammatillisen koulutuksen ohjelmia ottamalla käyttöön innovatiivisia työpaikkalähtöisiä tutkintoluokkia.

Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistuksen mahdollistaminen

Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan ammattiin pääsyä koskevaa menettelyä, joka edellyttää ammattiin ilmoittautumista erityisen ammattikokeen avulla. Toimenpiteellä on myötävaikutettava kunkin tutkinnon kansallisen loppututkinnon yhdenmukaistamiseen vastaavan ammattitutkintokokeen kanssa ja tarjottava siten yleiset ja selkeät säännöt ja korvaaminen.

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Uudistuksella pyritään luomaan opettajien rekrytointiin uusi malli, joka liittyy heidän peruskoulutuksensa uudelleenarviointiin koko uransa ajan. Toimenpiteen strategisena tavoitteena on parantaa merkittävästi Italian koulutusjärjestelmän laatua. Uudistuksella yksinkertaistetaan erityisesti nykyisiä julkisia kilpailumenettelyjä. Toimenpiteillä otetaan käyttöön tiukemmat vaatimukset opettajan ammattiin pääsylle, tehokkaammat opettajien liikkuvuuspuitteet, joilla rajoitetaan liiallista liikkuvuutta, sekä selkeä yhteys uralla etenemisen ja suorituskyvyn arvioinnin sekä jatkuvan ammatillisen kehittymisen välillä.

Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja pakollinen koulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle

Uudistuksella pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulun henkilöstölle jatkuvaa ammatillista ja urakehitystä varten. Siinä kaavaillaan sellaisen pätevän elimen perustamista, joka vastaa eurooppalaisten normien mukaisten suuntaviivojen julkaisemisesta sekä koulutusaloitteiden valinnasta ja koordinoinnista ja mahdollisesti niiden yhdistämisestä urakehitykseen, kuten rekrytointiuudistuksessa – uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi, sisältyy suunnitelmaan.



Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus

Toimenpiteen tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä koulujen henkilöstön digitaalisen didaktiikan sekä digitaalisten ja opetustaitojen kehittämistä varten. Tukitoimen tarkoituksena on

-luodaan järjestelmä opettajien ja koulujen henkilöstön täydennyskoulutusta varten digitaalista siirtymää varten;

-Hyväksytään integroitua digitaalista opetusta koskeva kansallinen viitekehys, jotta voidaan edistää digitaalisten taitojen opetussuunnitelmien käyttöönottoa kaikissa kouluissa.

Toimintalinjaan kuuluu noin 650000 opettajan ja koulun henkilöstön kouluttaminen, noin 20000 kurssin järjestäminen viiden vuoden aikana ja paikallisten koulutuskeskusten perustaminen. Koulutushankkeisiin on osallistuttava kaikki Italiassa sijaitsevat yli  8000 oppilaitosta.

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Toimen tavoitteena on sisällyttää koulujen opetussuunnitelmiin toimintoja, menetelmiä ja sisältöjä, jotka on suunniteltu vahvistamaan STEM-aineita, digitaalisia taitoja ja innovointitaitoja. Toimenpiteessä keskitytään naisopiskelijoihin, ja siinä kaavaillaan kokonaisvaltaista monialaista lähestymistapaa. Toimella pyritään takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten tasa-arvo metodologisen lähestymistavan ja STEM-aineiden suuntaamiseen tähtäävien toimien osalta.

Toimenpiteen odotetaan vahvistavan opiskelijoiden ja opettajien monikielitaitoja laajentamalla Erasmus±ohjelmaa koskevia konsultointi- ja tiedotusohjelmia Erasmus±ohjelman kansallisen dokumentaatio-, innovointi- ja koulutustutkimusinstituutin (INDIRE) ja sen lähettiläiden verkoston tuella.

Lisäksi on kehitettävä digitaalinen järjestelmä kielitaidon seuraamiseksi kansallisella tasolla asianomaisten sertifioijayksiköiden tuella.

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Toimenpiteellä pyritään päivittämään koulutilat mukautuviksi, joustaviksi ja digitaalisiksi oppimisympäristöiksi, joissa on teknisesti edistyneitä työpajoja ja työssäoppimisprosessia. Tällä toimenpiteellä nopeutetaan Italian koulujärjestelmän digitaalista siirtymää muuttamalla noin 100000 perinteistä luokkaa verkotetuiksi oppimisympäristöiksi, ottamalla käyttöön asiaan liittyviä koulutuslaitteita ja perustamalla digitaalisille ammateille työpajoja toisella kierroksella.

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma

Toimenpiteen päätavoitteena on edistää ilmaston elpymistä parantamalla koulurakennusten turvallisuutta ja energiankulutusta. Toimenpiteellä on erityisesti edistettävä energialuokkien parantamista ja vähennettävä kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä parannettava rakennusten rakenteellista turvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin taloudellisen ja sosiaalisen epätasapainon korjaamiseksi ja poistamiseksi. Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.



Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Toimenpiteen tavoitteena on hyväksyä ja innovoida yliopisto-ohjelmia (myös tohtorinkoulutusohjelmia) kolmen strategisen tavoitteen avulla: digitointi, ”innovaatiokulttuuri”; kansainvälistyminen.

Seuraavat alatoimenpiteet on toteutettava yksityiskohtaisesti:

- Vähintään 500 tohtoriopiskelijaa on oltava mukana yliopistojen ja AFAM-laitosten käynnistämissä digitaalista ja ympäristösiirtymää koskevissa ohjelmissa;

-Kolmen digitaalisen koulutuksen keskuksen perustaminen, jotta voidaan parantaa korkeakoulujärjestelmän valmiuksia tarjota digitaalista koulutusta opiskelijoille ja yliopiston työntekijöille;

-Korkea-asteen oppilaitosten vahvistaminen

-Kymmenen kansainvälisen koulutusaloitteen – TNE – täytäntöönpano yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön kanssa

-Taide- ja musiikkialan korkeakoulujen (AFAM) kansainvälistymistoimet tukemalla 15:tä AFAM-laitosten kansainvälistymishanketta, joilla edistetään niiden roolia Italian kulttuurin säilyttämisessä ja edistämisessä

Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus

Uudistuksen tavoitteena on saattaa tohtorinkoulutusohjelmia koskeva asetus ajan tasalle, yksinkertaistaa menettelyjä, jotka koskevat yritysten ja tutkimuskeskusten osallistumista tohtoriohjelmiin, ja vahvistaa soveltavaa tutkimusta. Ehdotetussa uudistuksessa on otettu huomioon kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin liittyvät investoinnit kohdealalla ”Koulutus ja tutkimus”.

Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön kohdennettua inhimillistä pääomaa. Investoinnin tarkoituksena on, että Universitis- ja AFAM-laitokset myöntävät opiskelijoille vähintään 3600 yleistä tohtorintutkintoa koskevaa apurahaa, vähintään 3000 tohtorintutkintoon tarkoitettua apurahaa julkishallinnon alalla ja vähintään 600 uutta kulttuuriperintöön tarkoitettua tohtorintutkintoa koskevaa apurahaa.

J.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M4C1–1

Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen; Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus

Virstanpylväs

Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorinkoulutusohjelmien uudistaminen

Lakiin sisältyvä uudistusten voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Uudistuksissa on oltava ainakin seuraavat keskeiset osatekijät:  
aloitteet korkeakoulututkintoryhmien uudistamiseksi lisäämällä joustavuutta työmarkkinoiden muuttuvan osaamiskysynnän tyydyttämiseksi;   
aloitteet, joilla uudistetaan mahdollistavia korkeakoulututkintoja ja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan pääsyä ammatteihin;  
aloitteet PHD-ohjelmien uudistamiseksi, jotta yritykset saataisiin paremmin mukaan ja soveltava tutkimus tehostuisi;  
Toimenpiteet korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän uudistamiseksi, mukaan lukien yhteyksien vahvistaminen ja mahdollinen siirtyminen ammatillisiin tutkintoihin (lauree professionalizzanti), jotta voidaan vastata teknisen osaamisen kysyntään työmarkkinoilla

M4C1–2

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Virstanpylväs

Stipendien uudistamista koskevien ministeriöiden asetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi

Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Yliopisto- ja tutkimusministeriön stipendiuudistusta koskevilla ministeriön asetuksilla parannetaan sosioekonomisissa vaikeuksissa olevien lahjakkaiden opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen ja lisätään apurahojen määrää ja edunsaajien määrää 31 päivään joulukuuta 2024 saakka. Nämä opiskelijat tunnistetaan ISEE – Indicatore della Situazione Economica Equivalenten perusteella.

M4C1–3

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Virstanpylväs

Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.

Lain säännös, josta käy ilmi uudistuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä houkutellaan, rekrytoidaan ja motivoidaan laadukkaita opettajia erityisesti seuraavin keinoin:  
I) rekrytointijärjestelmän parantaminen   
II) korkeamman tutkinnon käyttöönotto opetuksessa, jotta ammattiin pääsee toisen asteen oppilaitoksessa;   
III) rajoitetaan opettajien liiallista liikkuvuutta (opetuksen jatkuvuuden vuoksi)  
asetetaan urakehitys, joka liittyy selvästi suorituskyvyn arviointiin ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen.

M4C1–4

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Virstanpylväs

Koulu 4.0 Suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään

Opetusministeriö – asetus koulu 4.0 -suunnitelman hyväksymisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Opetusministeriön hyväksymään koulu 4.0 -suunnitelmaan, jolla edistetään Italian koulujärjestelmän digitaalista siirtymää, on sisällyttävä

100000 luokkahuoneen muuttaminen innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi

b) laboratorioiden perustaminen uusia digitaalisia ammatteja varten kaikissa lukioissa.

Toimi a) muutetaan perinteisille luokkahuoneille tarkoitetut koulutilat innovatiivisiksi, mukautuviksi ja joustaviksi oppimisympäristöiksi, jotka ovat yhteydessä digitaalisiin, fyysisiin ja virtuaalisiin teknologioihin ja jotka on yhdistetty toisiinsa. Koulutiloihin tehtävillä investoinneilla on tuotava innovatiivisimmat opetusteknologiat (koodaus- ja robotiikkalaitteet, virtuaalitodellisuuslaitteet, edistyneet digitaaliset laitteet osallistavaa koulutusta varten jne.) vähintään 100000 oppitunneilla käytettävään perus- ja keskiasteen koulujen luokkahuoneeseen.

Toimella b) perustetaan jokaiseen lukioon vähintään yksi digitaalisia ammatteja käsittelevä laboratorio, joka on tiiviisti yhteydessä yrityksiin ja innovatiivisiin startup-yrityksiin uusien työpaikkojen luomiseksi uusien digitaalisten ammattien alalla (kuten tekoäly, robotiikka, massadata, kyberturvallisuus, sininen ja vihreä talous).

Tukea saavista kouluista vähintään 40 prosentin on sijaittava Etelä-Italiassa.

M4C1–5

Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen

Välitavoitteet

Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi

Lakiin sisältyvä uudistusten voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Alemman ja ylemmän perusasteen koulutusjärjestelmän primaarilainsäädännön uudistuksissa koulutustulosten parantamiseksi (primäärilainsäädännöllä) on oltava ainakin seuraavat keskeiset osatekijät:  
I) Aloitteet koulutusjärjestelmän organisoinnin uudistamiseksi väestönkehitykseen mukautumiseksi (esimerkiksi koulujen ja oppilaiden ja opettajien määrä)  
aloitteet suuntautumisjärjestelmän uudistamiseksi korkea-asteen koulutuksen keskeyttäneiden määrän minimoimiseksi;  
aloitteet toisen asteen ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi (Istituti tecnico- Professionali), mukaan lukien uuden opetussuunnitelman hyväksyminen ja sen suuntaaminen kansallisen teollisuus 4.0 -suunnitelman innovaatiotuotokseen (Ministero dello Sviluppo economico, Decreto 26 Maggio 2020);  
aloitteet koulujen johtajien, opettajien ja hallinto-/teknisen henkilöstön kouluttamiseksi sekä korkea-asteen jatkokoulun perustaminen opetuksen laadun parantamiseksi;  
aloitteet sellaisten toimien, menetelmien ja sisältöjen integroimiseksi, joilla pyritään kehittämään ja vahvistamaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) opetussuunnitelmia, digitaalisia taitoja ja innovointitaitoja kaikissa koulutuskierroksissa lastentarhasta toisen asteen kouluun, jotta voidaan edistää erityisesti naisten osallistumista korkea-asteen STEM-aineiden opetussuunnitelmiin.

Jotta välitavoite voidaan saavuttaa tyydyttävästi, lainsäädäntöön on sisällytettävä pakolliset määräajat johdetun oikeuden, ohjeiden ja kaikkien tarvittavien säännösten antamiselle (opetusministeriön tietokannan seuranta) sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

M4C1–6

Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle

Virstanpylväs

Laadukkaan koulutusjärjestelmän kehittämistä koulua varten koskevan lainsäädännön voimaantulo.

Lain säännös, josta käy ilmi lainsäädännön voimaantulo.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Lainsäädäntöön on sisällyttävä säännöksiä, joilla pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulun henkilöstölle jatkuvan ammatillisen ja urakehityksen mukaisesti, perustamaan pätevä elin, joka vastaa koulun henkilöstön koulutusta koskevista suuntaviivoista, koulutusaloitteiden valinnasta ja koordinoinnista, ja kytkemään ne rekrytointiuudistuksen mukaiseen urakehitykseen. Perus- ja jatkokoulutusjärjestelmän täytäntöönpanon pitäisi mahdollistaa koulutuspolkujen nykyisen hajanaisuuden poistaminen, sillä tällä hetkellä ei ole yhtenäistä kansallista strategiaa.

M4C1–7

Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Kohde

Mentorointitoimintaan tai koulutuskursseille osallistuneet opiskelijat tai nuoret

Tarjotaan mentorointitoimia

Numero

0

820 000

Q3

2025

Mentorointitoimien toteuttaminen vähintään 820000 nuorelle, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja nuorille, jotka ovat jo keskeyttäneet koulunkäynnin.

M4C1–8

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön

Ilmoitus tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön julkisen tarjouskilpailun perusteella.

M4C1–9

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Virstanpylväs

Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen

Paikallisviranomaisten ilmoitus ensimmäisiä tukikelpoisia tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten rahoittamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskevien sopimusten tekeminen ja alueellinen jakaminen. Tarjouskilpailussa on noudatettava ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevaa teknistä ohjetta (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

M4C1–10

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.4: ”Suuntaviivajärjestelmän” uudistaminen; Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen

Virstanpylväs

Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa

Lain säännös, josta käy ilmi asetusten voimaantulo.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2023

Sekundaarilainsäädäntöön on sisällyttävä kaikki tarvittavat säännökset kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten:

— Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorintutkinto-ohjelmien uudistaminen;

— Ministeriön asetukset stipendien uudistamisesta korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi;

— Opettajan ammattia koskeva uudistus;

— Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistukset koulutustulosten parantamiseksi – Lainsäädäntö, jolla pyritään luomaan laadukas koulutusjärjestelmä koulua varten.

M4C1–10 a

Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituutioiden uudistaminen

Virstanpylväs

Johdetun oikeuden voimaantulo.

Lakiin sisältyvä säännös, josta ilmenee johdetun oikeuden voimaantulo.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Teknisten ja ammatillisten laitosten uudistamista koskeva johdettu oikeus tuli voimaan.

M4C1–11

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Yliopiston myöntämä stipendi

EI OLE

Numero

0

55 000

Q4

2023

Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista. 

M4C1–12

Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen

Kohde

Tohtorintutkinto-apurahaohjelmat

EI OLE

Numero

0

7 200

Q4

2024

Kolmen vuoden aikana myönnetään vähintään 3600 yleistä tohtorintutkintoa, vähintään 3000 tohtorintutkintoa julkishallinnon alalla ja vähintään 600 kulttuuriperintöalan tohtorintutkintoa.

M4C1–13

Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus;

Kohde

Koulunjohtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus

EI OLE

Numero

0

650 000

Q4

2025

Koulutetaan vähintään 650000 koulunjohtajaa, opettajaa ja hallintohenkilöstöä.

Koulun henkilöstön integroitu digitaalinen koulutus digitaalisessa siirtymässä (650000 opettajaa, johtajaa ja hallintohenkilöstöä, yleisesti koulutettu).

M4C1–14

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat

EI OLE

Numero

0

20 000

Q4

2024

At least 20 000 teachers recruited with the reformed recruitment system

M4C1–14 a

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat

EI OLE

Numero

0

20 000

Q3

2025

Vähintään 20000 opettajaa rekrytoitiin uudistetussa rekrytointijärjestelmässä.

M4C1–14ter

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Hakijat, jotka ovat läpäisseet julkisen kilpailun opettajien saamiseksi uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisesti.

EI OLE

Numero

0

30 000

Q2

2026

Vähintään 30000 hakijaa on läpäissyt julkisen kilpailun opettajien palvelukseen ottamiseksi uudistetun rekrytointijärjestelmän jälkeen.

Kaikkien kilpailun läpäisseiden hakijoiden on täytynyt suorittaa perustason kelpuuttamista koskeva 60 ECTS-järjestelmää ennen julkiseen kilpailuun osallistumista.

M4C1–15

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat

EI OLE

Numero

0

55 000

Q4

2024

Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista.

M4C1–15 a

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat

EI OLE

Numero

0

55 000

Q4

2025

Vähintään 55000 opiskelijalle myönnetään apurahoja, jotka rahoitetaan yksinomaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista.

M4C1–16

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Kohde

Koulut, jotka ovat aktivoineet STEM-ohjaushankkeita vuosina 2024 ja 2025

EI OLE

Numero

0

8 000

Q2

2025

At least 8 000 schools have activated STEM guidance projects.

Hankkeiden tavoitteena on kehittää ja digitalisoida kansallista STEM-alustaa. Alustalla pyritään ohjelman täysimääräiseen täytäntöönpanoon, tietojen seurantaan ja levittämiseen (sukupuolen mukaan eriteltyinä) alkaen esikoulusta alemman perusasteen kouluun, ensimmäisen ja toisen asteen kouluun sekä teknisiin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

M4C1–17

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Kohde

Opettajille tarjottavat kieli- ja menetelmäkurssit

EI OLE

Numero

0

1 000

Q2

2025

Opettajille järjestetään vähintään 1000 kieli- ja menetelmäkurssia.  

M4C1–18

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Kohde

Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluihin aktivoidut uudet paikat (nollasta kuuteen vuoteen)

EI OLE

Numero

0

150 480

Q2

2026

Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluja varten on luotu vähintään 150480 uutta paikkaa (nollasta kuuteen vuoteen).

Lastentarhojen rakentamista ja kunnostamista koskevan suunnitelman tavoitteena on lisätä käytettävissä olevia paikkoja ja nostaa nolla-ikäinen koulutuspalvelu kuuteen vuoteen.

M4C1–19

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Kohde

Luokat muuttuvat innovatiivisissa oppimisympäristöissä koulu 4.0:n ansiosta.

EI OLE

Numero

0

100 000

Q4

2025

Niiden luokkahuoneiden määrä, jotka on muutettu innovatiivisissa oppimisympäristöissä ”koulu 4.0” -suunnitelmaan.

Toimella muutetaan perinteisissä luokkahuoneissa käytettävät koulutilat innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi, jotka on integroitu digitaaliteknologiaan. Investoinnilla tuodaan innovatiivista opetusteknologiaa vähintään 100000 luokkahuoneeseen perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa, joita käytetään opetukseen, hankkimalla digitaalisia laitteita ja/tai perustamalla digitaalisia laboratorioita.

M4C1–20

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Kohde

Ammatillisen koulutuksen järjestelmään (ITS) osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

11 000

Q1

2026

Ammatillisen koulutuksen järjestelmään osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä viitevuonna 2025.

M4C1–20 a

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Virstanpylväs

Uuden kansallisen seurantajärjestelmän täytäntöönpano

Uuden ITS-seurantajärjestelmän käyttöönotto

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Uusi kansallinen järjestelmä, jolla seurataan ITS-kursseilla saavutettuja tuloksia, on pantu täysimääräisesti täytäntöön ja toiminnassa.

M4C1–21

Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma

Kohde

Oppilaita koulun ulkopuolella isännöivät rakenteet

EI OLE

Numero

0

1 000

Q2

2026

Vähintään 1000 rakennelmaa rakennetaan tai parannetaan helpottamaan kouluajan pidentämistä ja koulujen avaamista alueelle koulutuntien jälkeen.

M4C1–22

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Kohde

Rakennettua tai kunnostettua tai kunnostettua tai kunnostettua voimistelua tai urheilutiloja

EI OLE

Numero

0

230 400

Q2

2026

Vähintään 230400 Sqm rakennettu tai kunnostettu käytettäväksi voimisteina tai urheilutiloina koulukäyttöön.

M4C1–23

Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Kohde

Uudet tohtorintutkinnot, jotka myönnetään kolmen vuoden aikana digitaalista ja ympäristöön liittyvää siirtymää koskevissa ohjelmissa

EI OLE

Numero

0

500

Q2

2026

Vähintään 500 uutta tohtorintutkintoa myönnetään yliopistojen ja AFAM-laitosten aktivoimissa ohjelmissa, jotka koskevat digitaalista ja ympäristöön liittyvää siirtymää.

Hankkeen tavoitteena on kelpuuttaa ja innovoida yliopistojen (ja tohtorintutkintojen) polkuja seuraavien keinojen avulla: digitointi, ”innovointikulttuuri”; kansainvälistyminen.

M4C1–23 a

Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Virstanpylväs

Opetusta ja korkea-asteen koulutusta koskevien alatoimenpiteiden täytäntöönpanon loppuun saattaminen

Opetusta ja korkea-asteen koulutusta koskevat alatoimenpiteet pannaan täytäntöön.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Opetusta ja korkea-asteen koulutusta koskevat alatoimenpiteet pannaan täytäntöön.

Osatoimenpiteisiin kuuluvat seuraavat:

1.Kolmen digitaalisen koulutuksen keskuksen perustaminen;

2.Kolmen ylemmän korkeakoulun verkoston aktivointi;

3.Kymmenen kansainvälisen koulutusaloitteen toteuttaminen – TNE;

4.Taide- ja musiikkialan korkeakoulujen (AFAM) 15 kansainvälistymishankkeen toteuttaminen.

M4C1–24

Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä.

Kohde

Opintotodistukset, jotka on myönnetty koulu-yliopistojen siirtymäkursseja varten

EI OLE

Numero

0

1 000 000

Q2

2026

Lukuvuosiin 2022/2023–2026 ilmoittautuneille ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoille on myönnetty vähintään 1000000 osallistumistodistusta yliopistojen siirtymäkursseja varten.

M4C1–25

Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Kohde

Ero keskiasteen koulutuksen keskeyttäneiden osuudessa

EI OLE

Prosenttiosuus

13,5

10,2

Q4

2025

Pienennetään keskiasteen koulutuksen keskeyttämisasteessa olevaa eroa niin, että se saavuttaa EU:n vuoden 2019 keskiarvon (10,2 prosenttia).

M4C1–26

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma

Kohde

Korjattujen koulurakennusten neliömetri

EI OLE

Numero

0

2 600 000

Q2

2026

Vähintään 2600000 neliömetriä koulurakennuksia kunnostetaan tai kunnostetaan. Koulurakennusten rakenne- ja energiaparannussuunnitelman myötä kokonaispinta-alan odotetaan olevan 2600000 Sqm.

J.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista 

 

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen  

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa yksityisiä ja julkisia tahoja perustamaan opiskelijamajoitustiloja, ja yliopisto- ja tutkimusministeriö maksaa osan vuokratuloista rakenteiden kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tavoitteena on lisätä ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden käytettävissä olevien paikkojen määrää vuoteen 2026 mennessä.

Suunnitellulla investoinnilla pyritään lisäämään 60000 yömajoitusta, mikä kaventaa merkittävästi Italian ja EU:n keskiarvon välistä eroa niiden opiskelijoiden osuudessa, joilla on asunto. Sen tavoitteena on varmistaa, että asuntoja on laajasti saatavilla, jotta kohtuullisella määrällä opiskelijoita on varaa korkea-asteen koulutukseen haluamallaan alalla ja sijaintipaikassa sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Tätä varten 30 prosenttia uusista paikoista varataan opiskelijoille, joilla on sosioekonomisia vaikeuksia, kuten niin kutsutut Diritto allo Studio -oppilaitokset (oikeus opinto-organisaatioihin) määrittelevät.  

Yliopisto-opiskelijoiden vuokran on oltava vähintään 15 prosenttia alhaisempi kuin paikalliset markkinahinnat.

Investointi ei kata maakaasukattiloiden hankintaa.

Tavoitteita ei voida ottaa huomioon majoituksissa, joita on jo käytetty opiskelija-asunnoissa ennen vastaavan hankepyynnön käynnistämistä. Luotujen vuodepaikkojen lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi käynnistetään hankepyynnöt vuosina 2021–2025.

J.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu 

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M4C1–27

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.

Lain säännös, josta käy ilmi lainsäädännön voimaantulo.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Tarkistetussa lainsäädännössä on 
Muutetaan opiskelija-asuntoja koskevia nykyisiä sääntöjä (laki 338/2000 ja asetus 68/2012) seuraavasti:

(1). Rakenteiden rakenneuudistuksen ja perusparannuksen edistäminen uusien uusien uusien rakennusten sijaan (yhteisrakennusten osuus on suurempi, tällä hetkellä 50 prosenttia), ja ehdotetuilla hankkeilla on varmistettava tiukimmat ympäristövaatimukset;

(2). Yksinkertaistamaan myös digitalisaation ansiosta hankkeiden esitystapaa ja valintaa ja siten myös täytäntöönpanon aikataulua;

(3)Annetaan lailla poikkeus laissa nro 338/2000 vahvistetuista perusteista, jotka koskevat myönnettävän yhteisrahoituksen prosenttiosuutta.

Uudistus toteutetaan sisällyttämällä opiskelija-asuntoja koskevaan Italian sääntelykehykseen seuraavat merkittävät muutokset:

1. Rahoitukseen osallistumisen avaaminen myös yksityisille sijoittajille (täytäntöönpanossa kuvatun järjestelmän mukaisesti), mikä mahdollistaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta tukeakseen rahoitustasapainoa opiskelija-asuntoihin tehtävissä kiinteistöinvestoinneissa;

2. Yksityisten investointien pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotuotantoon sovellettavasta järjestelmästä sosiaaliseen asuntotarjontaan sovellettavaan järjestelmään, rajoittamalla uusien asuntojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen teemavuoden aikana mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen. Tämä puolestaan helpottaa uuden asuntotarjonnan tarjoamista kohtuuhintaisin hinnoin.

3. Asetetaan rahoituksen ja lisäverohelpotusten (esim. yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehdoksi uusien asuntojen käyttö opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja opiskelijoilta perittävien vuokrien sovitun ylärajan noudattaminen myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelmät ovat päättyneet ja edistän osaltaan yksityisten toimijoiden investointeja;

4. Opiskelijoiden asuntoja koskevien vaatimusten uudelleenmäärittely määrittelemällä uudelleen lainsäädännössä asetetut vaatimukset, jotka koskevat rakennuksissa käytettävissä olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmista (yksittäisistä) huoneista.

M4C1–28

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.

Palkintojen julkaiseminen ministeriön verkkosivustolla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Alkuperäisten sopimusten tekeminen uusien yöpymistilojen (vuoteiden) perustamiseksi”;

M4C1–29

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Opiskelija-asuntoja koskevan lainsäädännön uudistus tulee voimaan.

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee uudistuksen voimaantuloa.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Uudistukseen on sisällyttävä: 1) Rahoitusosuuden avaaminen myös yksityisille sijoittajille, mikä mahdollistaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, joissa yliopisto hyödyntää saatavilla olevaa rahoitusta tukeakseen opiskelija-asuntoihin tehtävien kiinteistöinvestointien taloudellista tasapainoa; (2). Varmistetaan yksityisten investointien kestävyys pitkällä aikavälillä takaamalla verojärjestelmän muuttaminen hotellipalveluista sosiaaliseen asuntotuotantoon sovellettavasta järjestelmästä sosiaaliseen asuntotarjontaan sovellettavaan järjestelmään, rajoittamalla uusien asuntojen käyttöä opiskelija-asunnoissa akateemisen teemavuoden aikana mutta sallimalla rakenteiden käyttö silloin, kun niitä ei tarvita opiskelijoiden vieraanvaraisuuteen; (3). Asetetaan rahoituksen ja lisäverohelpotusten (kuten yhdenvertainen kohtelu sosiaalisen asuntotuotannon kanssa) ehdoksi uusien asuntojen käyttö opiskelija-asunnoissa koko investointihorisontin aikana ja opiskelijoilta perittävien vuokrien sovitun ylärajan noudattaminen myös sen jälkeen, kun erityiset rahoitusjärjestelmät ovat päättyneet ja edistän osaltaan yksityisten toimijoiden investointeja; (4). Opiskelijoiden asuntoja koskevien vaatimusten uudelleenmäärittely määrittelemällä uudelleen lainsäädännössä asetetut vaatimukset, jotka koskevat rakennuksissa käytettävissä olevaa opiskelijakohtaista yhteistä tilaa vastineeksi paremmista (yksittäisistä) huoneista.

M4C1–30

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Kohde

Opiskelijoiden yöpymistilat, jotka on perustettu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti

EI OLE

Numero

0

60 000

Q2

2026

Asiaa koskevan lainsäädännön, mukaan lukien elokuussa 2022 tarkistetun lain nro 338/2000 ja välitavoitteen M4C1–29, uudistuksen 1.7 mukaisesti hyväksytty uusi lainsäädäntöjärjestelmä, jälkeen on perustettu vähintään 60000 uutta yöpymismajoitusta: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

K. MISSION 4 KOMPONENTTI 2: Tutkimuksesta yrityksiin

Tällä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään tukemaan investointeja tutkimukseen ja innovointiin, edistämään innovointia ja teknologian levittämistä, vahvistamaan osaamista ja tukemaan siirtymistä osaamistalouteen. Se tukee julkista tutkimusjärjestelmää, tutkijoiden osaamista ja liikkuvuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kansallisella ja EU:n tasolla. Se perustuu kolmeen pääpilariin: I) Tiedeperustan parantaminen; vahvat liike-elämän ja tieteen väliset yhteydet (tiedon ja teknologian siirto; III) Yritys-innovaatioiden tukeminen (erityisesti pk-yritykset, startup-yritykset).

Tähän osa-alueeseen kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun (maakohtainen suositus 3, 2019), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin” (maakohtainen suositus 3, 2020).

K.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Investoinnin tavoitteena on tarjota nuorille tutkijoille uusia mahdollisuuksia pysyä Italiassa. Toimenpiteellä tuetaan vähintään 800 nuoren tutkijan tutkimustoimintaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -apurahojen (MSCA-IF), huippuosaamismerkin ja tohtorintutkinnon jälkeisen kansainvälisen tutkijan kaltaisten ohjelmien mukaisesti, jotta he voivat hankkia alustavaa kokemusta tutkimusvastuusta. Osa ERC:n tutkijoille osoitetusta rahoitusosuudesta osoitetaan vähintään yhden muun tutkijan kuin urakoitsijan rekrytointiin. Nuori tutkija on määritelty tutkijaksi, joka on minkä tahansa maan kansalainen ja jolla ei ole vielä vakiintunutta kokemusta tutkimusryhmien johtamisesta ja joka ei ole sopimussuhteessa, joka takaa vakaat uranäkymät tutkimuksen alalla. Lisäksi nuorten tutkijoiden olisi noudatettava seuraavia ehtoja: hakija on ollut enintään 40-vuotias 62 ehdotuspyynnön käynnistämispäivänä tai 41–45-vuotias profiili on 63 suorittanut tohtorintutkinnon enintään 7 vuotta aikaisemmin (ERC:n vaatimusten mukaisesti).

Lisäksi tutkijan on täytettävä yksi tai useampi seuraavista lisäedellytyksistä:

a) Ensimmäisen kokemuksen hankkiminen tutkimusvarojen hallinnoinnista ja/tai tutkimustoiminnasta (kuten päätutkija);

b) on hankittava ensimmäinen kokemus johtamisesta ja johtamisvastuusta kansallisessa tai kansainvälisessä tutkimusryhmässä;

C) ei saa olla tai ei ole ollut ennen eurooppalaisen avustuksen myöntämistä kokoaikaista vakinaista työsopimusta tutkijana ja/tai vakituisena professorina.”

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 64 ; (ii) activities under the EU Emission Trading System (ETS) achieving projected greenhouse gas emissions that are not lower than the relevant benchmarks 65 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 66 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 67 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset

Investoinnilla pyritään rahoittamaan tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeita, jäljempänä ’innovaatiosopimukset’, joilla tuetaan uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen luomista tai nykyisten parantamista kehittämällä keskeisiä mahdollistavia teknologioita asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman II pilarin kanssa johdonmukaisilla aloilla.

Hankkeen edunsaajia ovat yritykset, yritysten yhteenliittymät tai tutkimusorganisaatiot, jotka tekevät innovaatiosopimuksen jollakin seuraavista toiminta-aloista:

ovalmistusteknologiat,

okeskeiset digitaaliset teknologiat, myös kvanttiteknologiat,

ouudet mahdollistavat teknologiat,

okehittyneet materiaalit;

otekoäly ja robotiikka,

okiertoteollisuus,

ovähähiilinen ja puhdas teollisuus,

oei-tarttuvat taudit ja harvinaissairaudet;

otartuntataudit, mukaan lukien köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet;

ovälineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoito-alaa varten yksilöllistetty hoito mukaan lukien;

oenergiakäänteen teollisuuslaitokset;

oteollisuuden kilpailukyky liikenteessä,

opuhdas, turvallinen ja esteetön liikenne ja liikkuvuus;

oälykäs liikkuvuus;

oenergian varastointi,

oelintarvikejärjestelmä;

ounionin biotalouden biopohjaiset innovaatiojärjestelmät ja

okiertoon perustuvat järjestelmät.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, valittujen hankkeiden ulkopuolelle on jätettävä seuraavat toimet: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 68 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 69 ; III) kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 70 ja omaisuus 71 . Valittujen hankkeiden on oltava asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa korkeatasoista osaamista, myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla. Tavoitteet on saavutettava

·Yliopistojen ja AFAM-laitosten myöntämät tohtorintutkinnon apurahat, joihin yritykset osallistuvat;

·Yrityksille tarjottavat kannustimet palkata tutkijoita, joilla on vakituinen työsopimus.

Erityisesti MUR:n yliopisto- ja tutkimusministeriön toteuttamassa toimenpiteessä myönnetäänkolmen vuoden aikana yhteensä 6000 tohtorintutkintoapurahaa, joihin sisältyy yksityistä yhteisrahoitusta ja yrityksille suunnattuja kannustimia tutkijoiden palkkaamiseksi.

Uudistus 1.1: Tutkimuksen ja innovoinnin tukitoimien toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi

Uudistuksen toteuttavat yliopisto- ja tutkimusministeriö (MUR) ja taloudellisen kehityksen ministeriö (MiSE) perustamalla ministeriöiden välinen johtokunta ja antamalla kaksi ministeriön asetusta: I) lisätä ja tukea korkean profiilin henkilöiden liikkuvuutta (kannustimien avulla) (kuten tutkijat ja johtajat) yliopistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten välillä ja ii) tutkimusvarojen hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi, iii) tutkijoiden urakehityksen uudistamiseksi siten, että he keskittyvät entistä enemmän tutkimustoimintaan.



Uudistuksessa siirrytään T & K-toimiin järjestelmällisempään lähestymistapaan, jossa mennään nykyistä resurssien uudelleenkohdentamisen logiikkaa suosimalla yhteiskäyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja siinä keskitytään yksinkertaistamaan julkisen ja yksityisen sektorin tutkimustoimintaan osoitettujen varojen hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Näin saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia välttämällä painopisteiden hajanaisuutta ja hajanaisuutta, joita tuetaan myös operaation ensimmäisellä osa-alueella. Julkisilla tutkimuselimillä on keskeinen rooli sekä kumppanuuksiin, kansallisiin kampanjoihin ja alueellisiin ekosysteemeihin liittyvien hankkeiden mahdollisina vetäjinä että PNR-rahastoa ja infrastruktuurirahastoa koskevien ehdotuspyyntöjen mahdollisina osallistujina sekä kumppanuuksiin, kansallisiin kampanjoihin ja alueellisiin ekosysteemeihin liittyvien mahdollisten hankkeiden vetäjinä että PNR-rahastoa ja infrastruktuurirahastoa koskevien ehdotuspyyntöjen mahdollisina osallistujina.

K.2  Ei-takaisinmaksettavan rahoitustuen seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikatauluy

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M4C2–1

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Kohde

Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

50

300

Q4

2022

Vähintään 300 tutkimusapurahan myöntäminen opiskelijoille. Myöntämismenettelyyn on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia poissulkemisluetteloa ja asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista koskevan vaatimuksen avulla.

Tavoitteen tyydyttävässä saavuttamisessa otetaan huomioon myös se, että vähintään 300 nuoresta tutkijasta on sopimussuhteessa.

M4C2–1a

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Kohde

Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

550

Q2

2025

Vähintään 550 ylimääräisen tutkimusapurahan myöntäminen nuorille tutkijoille. Tutkimusapurahojen myöntämistä koskevaan valintamenettelyyn on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

Tavoitteen tyydyttävässä saavuttamisessa on myös otettava huomioon, että palvelukseen otetaan vähintään 550 nuorta tutkijaa.

M4C2–2bis

Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset

Kohde

Innovaatiosopimukset valmis

EI OLE

Numero

0

32

Q4

2025

Vähintään 32 innovaatiosopimusta on saatettu päätökseen.

M4C2–3

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon stipendien myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä

Kohde

Tohtorintutkinnon suorittaneille myönnettyjen apurahojen määrä

EI OLE

Numero

0

6 000

Q4

2024

Yliopistot ja AFAM-oppilaitokset myöntävät vähintään 6000 tohtorintutkinto-apurahaa.

Tohtorintutkinnon suorittamisen kannalta kriittisiä vaatimuksia ovat muun muassa seuraavat:

säädetään vähintään kuudesta (6) kuukaudesta enintään kahdeksaan (18) kuukauteen yrityksessä suoritettavista opinnoista ja tutkimuksista;

säädetään opiskelu- ja tutkimusjaksoista ulkomailla vähintään kuudesta (6) kuukaudesta enintään kahdeksaan (18) kuukauteen;

yritysten osallistuminen koulutuksen määrittelyyn myös yliopiston ja AFAM-laitosten kanssa tehtävän laajemman yhteistyön yhteydessä.

M4C2–3bis

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä

Kohde

Yritysten kannustinjärjestelmän kautta palkkaamien tutkijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

13 500

Q2

2026

Vähintään 13500 yritysten kannustinjärjestelmän kautta palkkaamaa tutkijaa

M4C2–4

Uudistus 1.1: T & K-tukitoimenpiteiden toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi

Virstanpylväs

Tavalliseen rahoitusrahastoon liittyvää T & K-toiminnan yksinkertaistamista ja liikkuvuutta koskevien ministeriön asetusten voimaantulo.

Lain voimaantuloa koskeva asetuksen säännös

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ministeriön asetusten on sisällettävä seuraavat keskeiset osat:

I) siirrytään järjestelmällisempään lähestymistapaan T & K-toiminnassa uuden yksinkertaistetun mallin avulla, jolla pyritään saamaan aikaan merkittäviä vaikutuksia välttämällä painopisteiden hajanaisuutta ja hajanaisuutta; II) uudistetaan lainsäädäntöä korkean profiilin henkilöiden (kuten tutkijoiden ja johtajien) liikkuvuuden lisäämiseksi yliopistojen, tutkimusinfrastruktuurien ja yritysten keskuudessa; III) varainhallinnan yksinkertaistaminen; IV) uudistetaan tutkijoiden urapolkua siten, että he keskittyvät entistä enemmän tutkimustoimintaan.

K.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Toimenpide koostuu kansallisen edun kannalta merkittävien tutkimushankkeiden (PRIN) rahoittamisesta. Hankkeiden on kestettävä vähintään kaksi vuotta, ja ne edellyttävät yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin kuuluvien tutkimusyksiköiden yhteistyötä. Korkeakoulu- ja tutkimusministeriö valitsee rahoitetut hankkeet vastuuhenkilöiden tieteellisen profiilin laadun sekä tutkimushankkeen omaperäisyyden, metodologisen asianmukaisuuden, vaikutuksen ja toteutettavuuden perusteella. Tämäntyyppisellä toiminnalla edistetään tutkimuslähtöisten aloitteiden kehittämistä tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen edistämiseksi sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen vuorovaikutuksen vahvistamista.

Investoinnilla on tarkoitus rahoittaa vuoteen 2026 mennessä 5350 hanketta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 72 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 73 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 74  ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 75 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet

Italian tutkimus- ja yliopistojärjestelmän alhaiset patentit ja spin-off-tuotanto vaikuttavat erityisen kriittisiltäverrattuna muihin vastaaviin Euroopan maihin 76 . Tämä johtuu joistakin rakenteellisista haasteista, kuten pienten ja keskisuurten yritysten hallitsevasta asemasta kansantaloudessa, suurista alueellisista eroista tuloissa ja tuottavuudessa sekä korkeakoulujen heikosta kyvystä olla yhteydessä yrityksiin. 

Investoinnilla pyritään rahoittamaan vähintään 14 suurta perustutkimusohjelmaa, joita toteuttavat laajalle levinneet julkisten ja yksityisten tahojen verkostot. Investointi vastaa yhtä PNR-tavoitetta, joka on myönteisten muutosten edistäminen hyödyntämällä perustutkimusta. Kussakin ohjelmassa on toteutettava erityisiä sidosryhmien osallistamisprosesseja, jotta kansalaiset saadaan mukaan ja helpotetaan teknologian ja tietämyksen siirtoa alueille, yrityksille ja julkishallinnoille.

Investointien odotetaan vahvistavan kansallisia teknologiaketjuja ja edistävän niiden osallistumista strategisiin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin arvoketjuihin. Mahdollisia esimerkkejä ovat seuraavat: kestävä liikkuvuus (kestävät akut, materiaalit, logistiikka jne.), vaihtoehtoiset energialähteet, suprajohteet, ilmastonmuutoksen seuranta ja ehkäiseminen, kiertotalous muotiteollisuudessa, teollinen symbioosi, ekologinen suunnittelu ja kestävyyssuunnittelu, jätehuolto, kierrätys ja kierrätys, biologinen monimuotoisuus, vihreät tuotantoprosessit, itseohjautuvat ajoneuvot, rokotteet, bioreaktorit, uudet raaka-aineet, vesihuolto ja vesivarojen säilyttäminen, kulttuuriperintö.  Kunkin ohjelman odotetaan edistävän pienten ja keskisuurten yritysten yhdistämistä suurten yksityisten toimijoiden ja julkisten tutkimuskeskusten ympärille sekä kannustavan yhteistyöhön perustuvaan ja täydentävään tutkimustoimintaan. T & K-hankkeisiin on sisällyttävä investointeja sekä inhimilliseen pääomaan että perustutkimuksen kehittämiseen yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja yrityksissä.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien ohjelmapyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 77 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 78 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 79  ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 80 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. 

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminenjoidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Tällä toimenpiteellä pyritään rahoittamaan vähintään viiden sellaisen kansallisen tutkimuskeskuksen perustamista, jotka valitaan kilpailumenettelyillä ja jotka pystyvät saavuttamaan kriittisen tutkimus- ja innovointikapasiteetin kynnysarvon yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten yhteistyön avulla. Valinta tehdään kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, joihin voivat osallistua koordinoivan johtajan johtamat kansalliset yhteenliittymät ottaen huomioon myös aiempi kartoitus.

Kunkin kansallisen keskuksen keskeisiä osatekijöitä ovat a) asiaankuuluvien tutkimuslaitosten perustaminen ja uudistaminen, b) yksityisten toimijoiden osallistuminen tutkimushankkeiden toteuttamiseen, c) startup-yritysten ja spin off -tuotantolaitosten tukeminen. Valinta olisi toteutettava aihekohtaisilla ehdotuspyynnöillä, joista ensimmäinen käynnistetään vuoden 2022 alkuun mennessä. Valinta ehdotuspyyntöihin osallistumista koskevien ehdotusten välillä on tehtävä samalla tavalla kuin Euroopan innovaationeuvosto on hyväksynyt.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 81 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 82 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 83 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 84 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen.

MUR:n toteuttamasta toimenpiteestä rahoitetaan vuoteen 2026 mennessä vähintään 10( nykyisen tai uuden) T & I-toiminnan alueellistaotosta, jotka valitaan erityisten kilpailumenettelyjen perusteella keskittyen valmiuksiin edistää sosiaalista kestävyyttä koskevia hankkeita. Kussakin hankkeessa on oltava seuraavat osatekijät:a) innovatiivinen koulutustoiminta, jota yliopistot ja yritykset toteuttavat synergiassa ja jonka tavoitteena on vähentää yritysten ja yliopistojen sekä teollisuuden tohtorintutkinnon suorittaneiden taitojen välistä epäsuhtaa; b) alueella toimivien yliopistojen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, yhdessä toteuttama tutkimustoiminta ja/tai tutkimusinfrastruktuuri; c) startup-yritysten tukeminen; d) paikallisyhteisöjen osallistuminen innovointiin ja kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Rahoitettavat hankkeet valitaan seuraavin perustein: I) tieteellinen ja tekninen laatu ja sen johdonmukaisuus alueellisen suuntautumisen kanssa; II) tehokas kyky edistää yritysten, erityisesti pk-yritysten, innovointivalmiuksia; III) kyky luoda kansallisia ja kansainvälisiä suhteita suuriin tutkimuslaitoksiin ja johtaviin yrityksiin; IV) tosiasialliset valmiudet paikallisyhteisöjen osallistamiseen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 85 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 86 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 87 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 88 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.1: Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI)

Toimenpiteen tavoitteena on täydentää vuoden 2020 talousarviolain 1 §:n 232 momentissa tarkoitettua nykyistä IPCEI-rahastoa lisävaroilla.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 89 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 90 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 91 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 92 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Italian yritys- ja Made-ministeriön toteuttaman toimenpiteen tavoitteena on tukea, myös uudelleenorganisointi- ja järkeistämisprosessin avulla, 50 keskuksen (osaamiskeskukset, eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä, huippuosaamismerkki, testaus- ja kokeiluväline, kansalliset digitaali-innovointikeskukset) verkostoa, joka vastaa hankkeiden kehittämisestä, kehittyneiden teknologiapalvelujen tarjoamisesta yrityksille sekä innovatiivisten ja vaatimukset täyttävien teknologiansiirtopalvelujen tarjoamisesta. Toimenpiteellä tavoiteltujen keskusten yksinkertaistamisen ja järkeistämisen tavoitteena on lisätä edistyneitä teknologisia palveluja yrityksille keskittymällä huipputason valmistusteknologioihin ja erikoistumiseen.

Keskusten tarjoamiin palveluihin kuuluvat: I) digitaalinen arviointi, ii) ennen investointia tehtävä testi, iii) koulutus; IV) rahoituksen saanti; v) taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (teknologian valmiustaso (TRL) yli 5); VI) tekninen välitystoiminta; ja vii) tietoisuuden lisääminen paikallistasolla.

Eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä ja TEF voivat saada rahoitusta muista EU:n rahastoista, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, toimiensa toteuttamiseen. 

Investointi koostuu kahdesta toimintalinjasta:

Ensimmäisen budjettikohdan puitteissa elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan yksinomaan 35 keskusta ilman muista EU:n lähteistä saatavaa tukea.

Toisella budjettikohdalla elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan osa 13:sta eurooppalaisesta digitaali-innovointikeskittymästä ja  kahdesta testaus- ja kokeiluvälineestä. Toinen osuus kustannuksista tulee Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineestä ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen 13 eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän ja kahden TEF-välineen toiminta on jäsennettävä tehtäväkokonaisuuksiksi 93 . Elpymis- ja palautumistukivälineen tuki ei saa koskea työpaketteja, joihin eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät ja TEF-hankkeet saavat tukea Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.



Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänkuvaukseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 94 ; (ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 95 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 96 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 97 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia.

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien integroidun järjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Rahaston tavoitteena on helpottaa osmoosia laadukkaissa tutkimusinfrastruktuureissa tuotetun tieteellisen tiedon ja talouden alan välillä ja edistää innovointia. Tätä varten MUR:n (yliopisto- ja tutkimusministeriö) toteuttamalla toimenpiteellä tuetaan teollisuuden ja tiedemaailman välisten tutkimus- ja innovointiinfrastruktuurien luomista. Rakennus- ja tutkimusinfrastruktuurirahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkittävien tutkimusinfrastruktuurien ja erityisten innovointi-infrastruktuurien luomista tai vahvistamista kilpailupohjalta ja edistetään julkisten ja yksityisten investointien yhdistämistä.

Toimenpiteestä on erityisesti rahoitettava vähintään 30 (olemassa olevaa tai äskettäin rahoitettua) infrastruktuurihanketta, joissa on kunkin infrastruktuurin osalta tutkimuksen hallinnoija.



Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 98 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 99 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 100 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 101 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänmäärityksessä on lisäksi edellytettävä, että valintakelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 3.2: Pääomanlisäys CDP Venture Capital SGR:n hallinnoimaan digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Italian talouden kasvupotentiaalia kannustamalla yksityisiin investointeihin, parantamalla startup-yritysten rahoituksen saantia ja kehittämällä tämän alan riskipääomamarkkinoita. Toimenpide koostuu 400000000 euron pääomasijoituksesta CDP Venture Capital SGR:n hallinnoimaan digitaalisen siirtymän rahastoon, jäljempänä ’DTF’.

CDP Venture Capital SGR:n on noudatettava oman pääoman käyttöä koskevaa sijoituspolitiikkaa. Investointipolitiikkaan on sisällyttävä kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista) niiden tukikelpoisten lopullisten edunsaajien odotetusta tyypistä, joita pääomasta odotetaan tuettavan, mukaan lukien odotettu 15 vuoden täytäntöönpanoaikataulu ja enintään 13 prosentin hallinnointipalkkio. 102 DTF:n on toimittava tarjoamalla suoraan tai välillisesti oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista, vieraan pääoman ehtoista tai vieraan pääoman luonteista tukea. 103 CDP Venture Capital SGR:n on käytettävä oman pääoman käyttöä koskevissa ohjeissa ”Linee Guida per le attività di rendicontazione e controllo dei Fondi DTF e GTF” kuvattua tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että oman pääoman ehtoiset rahoitustuotteet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun kyseessä on start-up-yritysten yleinen tuki, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 104 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 105 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 106 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 107 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 108 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

K.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M4C2–5

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

3 150

Q4

2023

Myönnetään vähintään 3150 Progetti  di Ricerca di Interesse Nazionale -tutkimushanketta.

Tarjouskilpailujen perusteella valittujen hankkeiden kanssa tehtävät sopimukset on tehtävä noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M4C2–6

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä

EI OLE

Numero

3 150

5 350

Q2

2025

Vähintään 5350 Progetti di Ricerca di Interesse Nazionale -tutkimushanketta.

Tarjouskilpailujen perusteella valittujen hankkeiden kanssa tehtävät sopimukset on tehtävä noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M4C2–7

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

900

Q2

2025

Palvelukseen otetaan vähintään 900 uutta määräaikaista tutkijaa.

Palkatut tutkijat keskittyvät painopisteisiin, jotka ovat johdonmukaisia tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman 2021–2027 kuuden klusterin kanssa: I) terveys, humanistinen kulttuuri, luovuus, sosiaaliset muutokset, osallisuutta edistävä yhteiskunta; III) sosiaaliturvajärjestelmien turvallisuus; digitaaliala, teollisuus, ilmailu- ja avaruusala; ilmasto, energia, kestävä liikkuvuus; VI) elintarvikkeet, biotalous, biologinen monimuotoisuus, maatalous ja ympäristö.

M4C2–8

Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet

Kohde

Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välisiä suunniteltuja perustutkimuskumppanuuksia varten palkattujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

1 400

Q2

2025

Kutakin tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välillä allekirjoitettua perustutkimuskumppanuutta kohti palkataan vähintään 100 uutta määräaikaista tutkijaa (1.3).

Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välillä on allekirjoitettava vähintään 14 perustutkimuskumppanuutta.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu naistutkijoiden määräaikaisten sopimusten osuudesta: vähintään 40 prosenttia.

Hankkeet valitaan kilpailukriteerien perusteella, mukaan lukien i) PNR-tietojen (Piano Nazionale di Ricerca) tavoitteiden ja painopisteiden noudattaminen; II) sidosryhmien osallistuminen teknologisen valmiuden tason ja yhteiskunnallisen valmiuden tason yhdistämiseksi;

Lisäksi on määriteltävä erityiset valintaperusteet, joilla varmistetaan i) asianomaisten alueiden tasapaino (edistämällä maan eri alueiden ja eri alueiden toimijoiden osallistumista, mukaan lukien Etelä- ja saaret), ii) sekä suurten että pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osallistuminen kiinnittäen erityistä huomiota nuorempiin (alle viisi vuotta niiden perustamisesta) ja innovatiivisiin yrityksiin.

Ohjelmapyyntöön ja valintamenettelyyn on sisällyttävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastorahoitusosuus on vähintään 42 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

sitoumus raportoida toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja ohjelman päättyessä.

M4C2–9

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Kohde

Kansalliset keskukset ovat operatiivisia ja kansallisten keskusten toteuttamia toimia keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla.

EI OLE

Numero

0

5

Q2

2026

Kansalliset keskukset, joille on myönnetty sopimuksia ja joiden välitavoite M4C2–19 on arvioitu, ovat toiminnassa ja ovat saaneet päätökseen asianomaisessa hankepyynnössä määritellyn toimintansa.

M4C2–10

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden yksilöimiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet

Kiinnostuksenilmaisupyyntö julkaistaan

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2021

Tuettavat IPCEI-hankkeet on tarkoitus päivittää riippuen käynnissä olevien kansallisten IPCEI-menettelyjen tosiasiallisesta etenemisvaiheesta ja valtiontuki-ilmoitusmenettelyn etenemisvaiheesta.

Valitussa IPCEI-hankkeessa on otettava huomioon tietyt teollisuuden innovatiiviset alat jo yksilöityjen eurooppalaisten arvoketjujen mukaisesti.

Tähän toimenpiteeseen kuuluvat sekä jo hyväksytyt Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet että tulevat hankkeet, kuten pilvipalvelut, terveys, rivimateriaalit ja kyberturvallisuus.

Ehdotuspyynnön ehtoihin on sisällyttävä seuraavat:

a) Tukikelpoisuuskriteerit, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

b) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukainen investoinnin ilmastovaikutus on vähintään 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

C) Sitoumus siitä, että asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukainen investoinnin digitaalinen panos on vähintään 60 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetun investoinnin kokonaiskustannuksista.

d) Sitoutuminen raportoimaan toimenpiteen täytäntöönpanosta järjestelmän elinkaaren puolivälissä ja sen lopussa.

M4C2–11

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Hankkeen osallistujien tukemiseen tarvittavan rahoituksen myöntämistä koskevan kansallisen säädöksen voimaantulo.

Kansallisen lain säännös, josta käy ilmi säädöksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Kansallisessa laissa on ilmoitettava hankkeiden esittämistä koskevat menettelyt ja määräajat sekä mahdollisten tuensaajien osallistumisvaatimukset.

M4C2–12

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on valmistunut 30.6.2023 mennessä.

Osallistujaluettelon julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2023

Luetteloon on sisällytettävä IPCEI-hankkeisiin osallistuvat hyväksytyt aiheet niiden esitettyjen hankkeiden todentamisten ja arviointien jälkeen, jotka on tehtävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta noudattaa asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristöä.

M4C2–13

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Uusien keskusten määrä

EI OLE

Numero

8

35

Q4

2025

27 uuden keskuksen käyttöönotto toimenpiteen ensimmäisen toimintalinjan puitteissa.

Tavoitteessa keskitytään kolmeen keskittymien tyyppiin:

-Osaamiskeskukset

-Huippuosaamismerkki

-Paikan päällä toimivien innovaatiokeskusten verkosto.

M4C2–14

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Rahallinen arvo 307000000 euroa

EI OLE

EUR

0

307 000 000

Q2

2026

Toimenpiteen ensimmäisen toimintalinjan mukaisesti maksetaan 307000000 euroa teknologiansiirtokeskuksille kansallisen verkoston vahvistamiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi yrityksille.

Tarjottaviin palveluihin on sisällyttävä:

— I) digitaalinen arviointi,

— II) ennen investointia tehtävä testi,

—III) koulutus;

—IV) rahoituksen saanti;

— v) taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (TRL yli 5);

— VI) teknologian välitystoiminta – - vii) tietoisuuden lisääminen paikallistasolla

M4C2–15

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Tuettujen pk-yritysten lukumäärä

EI OLE

Numero

0

5 000

Q2

2026

Vähintään 5000 pk-yritystä, jotka saavat tukea kansallisrahoitteisista keskuksista (osaamiskeskukset; Huippuosaamismerkki; Kansalliset digitaali-innovointikeskittymät), jotka kuuluvat toimenpiteen ensimmäiseen toimintalinjaan tarjoamalla palveluja, joihin kuuluvat

I)Digitaalinen arviointi

II)Ennen sijoitusta tehtävä testi,

III)koulutus;

IV)rahoituksen saanti;

V)taloudellinen ja operatiivinen tuki innovaatiohankkeiden kehittämiseen (TRL yli 5);

VI)teknologian välitys

VII)tietoisuuden lisääminen paikallistasolla.

M4C2–15a

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Virstanpylväs

Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja TEF-työkokonaisuuksien loppuun saattaminen

Eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän (EDIH) ja testaus- ja kokeilulaitosten (TEF) työpaketit valmis

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Toimenpiteen toisen toimintalinjan mukaisten 13 eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän ja kahden testaus- ja kokeilulaitoksen kaikkien tehtäväkokonaisuuksien loppuun saattaminen, lukuun ottamatta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavia tehtäväkokonaisuuksia.

M4C2–16

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien integroidun järjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Kohde

Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

30

Q2

2023

Vähintään 30 infrastruktuuria, jotka on rahoitettu integroitua tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmää varten. 
Innovaatioinfrastruktuuriin on sisällyttävä monikäyttöisiä infrastruktuureja, jotka voivat kattaa vähintään kolme aihealuetta: I) kvantti, ii) kehittyneet materiaalit, iii) fotoniikka, iv) biotieteet, v) tekoäly, vi) energiasiirtymä.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että vähintään 30 tutkimusjohtajaa palkataan integroituun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmään.

M4C2–16 a

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien integroidun järjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Kohde

Luotujen tai toimintansa päättäneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä

EI OLE

Numero

0

30

Q2

2026

Vähintään 30 tutkimus- ja innovointiinfrastruktuuria, jotka on luotu tai jotka ovat saattaneet toimintansa päätökseen asianomaisen hankepyynnön mukaisesti.

M4C2–17

Investointi 3.1: Rahasto integroidun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmän rakentamista varten; Investointi

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien yhdennetty järjestelmä

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

Ehdotukset valitaan seuraavin perustein:

tieteellinen/teknologinen/innovointijohtajuus, niiden innovointipotentiaali (sekä avoimen innovoinnin/avoimen datan että omistusoikeuden alaisen kehityksen osalta), niiden yhdenmukaisuus aihealueiden tai uusien murroksellisten muutosten osalta, niiden translaatio- ja innovointisuunnitelmat, teollisuuden tuki avoimen innovoinnin kumppanina ja/tai käyttäjinä, liiketoiminnan kehittämistoimien vahvuus, teollis- ja tekijänoikeuksien luominen, selkeät säännöt avoimen ja suojatun tuotoksen ja lisensointisuunnitelmien erottamiseksi toisistaan, kyky kehittää ja isännöidä teollisia tohtorintutkintoja, yhteydet yritykseen tai muuntyyppiset rahastot uusien startup-yritysten kehittämisen helpottamiseksi.

Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.

M4C2–18

Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyvistä hankkeista;

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.

Kansalliset keskukset perustetaan tarjouskilpailun perusteella yhdistämällä yliopistoissa jo olevia maailman johtavia laboratorioita sekä julkisia ja yksityisiä tutkimuskeskuksia sekä perustamalla uutta räätälöityä infrastruktuuria.

M4C2–18 Bis

Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen

Kohde

Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet

EI OLE

Numero

0

10

Q2

2026

Vähintään 10 innovaatioekosysteemiä on saattanut päätökseen asianomaisessa hankepyynnössä määritellyn toimintansa.

M4C2–19

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Virstanpylväs

Keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita koskevien kansallisten T & K-johtajien hankkeita koskevien sopimusten tekeminen

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

EI OLE

EI OLE

N

Q2

2022

Ilmoitus hankintasopimusten tekemisestä kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella valittujen hankkeiden osalta noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

Hankkeet valitaan 30 prosenttia resursseista tukitoimiksi ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, selviytymiskykyyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen” (IF022) ja 15 prosenttia resursseista toimiin ”Tutkimus- ja innovointiprosessit, teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, joissa keskitytään kiertotalouteen” (IF023).

Hankkeiden arvioinnissa on otettava huomioon niiden toteutettavuus, kestävyys, muista lähteistä (kuten alueellisista rahastoista) saatava tuki, tuotantosektorin osallistuminen, kumppaneiden laatu sekä vaikutus sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ehdotuspyyntö, joka koskee hankkeiden rahoittamista innovaatioekosysteemeina. Valintamenettely edellyttää ”ei merkittävää haittaa” -arviointia ja tarvittaessa strategista ympäristöarviointia, jos hankkeella odotetaan olevan johdonmukainen vaikutus alueeseen.

M4C2–20

Investointi 3.2: Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

IT-hallinnon ja toteutuskumppani Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu

Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Italian hallitus ja Cassa Depositi e Prestiti.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Rahoitusvälineen sijoituspolitiikkaan/-strategiaan on sisällytettävä seuraavat osatekijät:

- Investointitavoitteet (rahaston koko, toimien lukumäärä, ajan mukaan eritellyt tuettavat määrät, kuten pk-yritykset ja midcap-yritykset/suuret yritykset)

- Soveltamisala ja tukikelpoiset edunsaajat

- Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja valintaprosessi

- Myönnetyn tuen tyyppi (kuten takaukset, lainat, oman pääoman ehtoinen ja oman pääoman luonteinen rahoitus)

- Kohdennetut riskit/tuotot kullekin sijoittajatyypille

- Riskipolitiikka ja rahanpesun torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet

- Hallinto (kumppanit, rahastonhoitajat, johtokunta, investointikomitea, rooli ja vastuualueet)

- Hajautus- ja pitoisuusrajat

- Oman pääoman ehtoiset toimintaperiaatteet, mukaan lukien oman pääoman ehtoisia sijoituksia koskeva irtautumisstrategia

- ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja kestävyysarvioinnin toimintaperiaatteet ja poissulkemisluettelo

- Velkainvestointeihin liittyvä lainanantopolitiikka, mukaan lukien vaaditut takaukset ja vakuudet

- Varainhankinnan ja täytäntöönpanon aikataulu

M4C2–21bis

Investointi 3.2 Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon

Todistus siirrosta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Italia siirtää 400000000 euroa DTF:lle.

Lisäksi sijoituspolitiikan (”Accordo Finanziario”) on oltava toimenpiteen kuvauksen mukainen.

M4C2–21

Investointi 3.2 Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

Mietinnön hyväksyminen

Mietinnön hyväksyminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Italian on toimitettava raportti, jossa esitetään DTF:n sijoituspolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet, joita on toteutettu niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita pääomalla odotetaan tuettavan, sekä toimet, joita odotetaan toteutettavan kyseisten tuotteiden täytäntöönpanon jatkamiseksi.

Kertomuksessa on myös ilmoitettava määrät, jotka on sijoitettu suoraan tai välillisesti kuhunkin rahoitustuotteeseen.

M4C2–22

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Kohde

Tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä

EI OLE

Numero

0

20

Q2

2025

Vähintään 20 hanketta, jotka saavat tukea IPCEI-mallin kautta;

Tavoitearvojen arviointi perustuu Italiassa aktivoitujen IPCEI-hankkeiden toimintamenetelmiin (Microelectronics 1, Batteries 1, Batteries 2).

L. MISSION 5 KOMPONENTTI 1: Työllisyyspolitiikka

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin kuuluvilla toimenpiteillä otetaan käyttöön kattava ja yhdennetty aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistamisen ja julkisten työvoimapalvelujen valmiuksien kehittämisen parantamisen, mukaan lukien niiden integroiminen koulutuksen tarjoajiin ja yksityisiin toimijoihin, odotetaan lisäävän palvelujen tehokkuutta. Lisäksi tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vähentämään sosiaalisia haavoittuvuuksia häiriöille erityisesti torjumalla pimeää työtä sen kaikissa muodoissa ja aloilla asettamalla tehokkaampia seuraamuksia sekä vahvempia kannustimia työskennellä laillisesti. Lisäksi tällä osa-alueella edistetään sukupuolten tasa-arvoa (sama palkka) sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän avulla. Se investoi myös nuoriin lisäämällä koulutusohjelmien määrää ja laatua esimerkiksi osallistumalla yleiseen virkamiesohjelmaan.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät vuoden 2020 työmarkkinoita koskevaan maakohtaiseen suositukseen 2, jossa Italiaa kehotetaan ”keskittämään kriisin työllisyysvaikutusta muun muassa työllisyyden aktiivisella tuella”, vuoden 2020 maakohtaisessa suosituksessa 2 ”tuetaan taitoja, mukaan lukien digitaaliset taidot”, ja vuoden 2019 maakohtaisessa suosituksessa 2, jonka mukaan ”tehostetaan toimia pimeän työn torjumiseksi ja varmistetaan, että aktiivinen työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka tavoittaa erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Naisten työmarkkinoille osallistumisen tukeminen” ja vuoden 2019 maakohtaisessa suosituksessa 2 ”edistetään taitojen parantamista muun muassa vahvistamalla digitaalisia taitoja”.

L.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Uudistuksen tavoitteena on edistää tehokkaampaa aktiivista työmarkkinajärjestelmää tarjoamalla erityisiä työvoimapalveluja ja yksilöllisiä työmarkkinoiden aktivointisuunnitelmia. Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustaminen mahdollistaa räätälöityjen palvelujen tarjoamisen työttömille ja vahvistaa siten heidän aktivointipolkujaan. GOL-ohjelmaan on liitettävä uuden osaamisen kansallinen suunnitelma ja ammatillista koulutusta koskevien kansallisten toimenpiteiden keskeisten kansallisten tasojen määrittely. Italian ammatillisen koulutuksen järjestelmää on parannettava edistämällä koulutus- ja työvoimapalvelujen alueellista verkostoa sekä kehittämällä osallistavaa elinikäisen oppimisen järjestelmää ja innovatiivisia täydennys- ja uudelleenkoulutusväyliä.

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on mahdollistaa työllisyys- ja koulutuspalvelujen tehokas tarjoaminen. Tähän toimenpiteeseen sisältyy infrastruktuuri-investointeja, alueellisten työmarkkinoiden seurantakeskusten kehittämistä, alueellisten ja kansallisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä sekä työnohjaajien taitojen päivittämistä koskevien koulutustoimien suunnittelua ja toteuttamista. Toimenpiteessä suunniteltiin myös tarjottujen palvelujen sisällön ja viestintäkanavien suunnittelua ja toteuttamista.

Uudistus 2 – Kansallinen suunnitelma pimeän työn torjumiseksi

Tämän toimenpiteen tavoitteena on parantaa työn laatua ja työntekijöiden työoloja. Tähän toimenpiteeseen sisältyy toimia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan pimeää työtä, työvoiman hyväksikäyttöä (Caporalato) ja muita laittoman työn muotoja. Uudistukseen kuuluvat seuraavat: I) otetaan käyttöön suoria ja epäsuoria toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi varmistamalla, että ilmoitetussa taloudessa toimimisesta saatava hyöty on suurempi kuin pimeässä taloudessa työskentelyn kustannukset; II) kansallisen työsuojeluviranomaisen tarkastuskapasiteetin vahvistaminen; III) pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen tuottamisen, keräämisen ja oikea-aikaisen jakelun parantaminen; IV) tuetaan pimeän työn muuttamista säännölliseksi työksi, tuetaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja säännöllisen työn kannustimien käyttöönottoa; V) viestintä-, tiedotus- ja valistustoimien toteuttaminen; V) vahvistetaan hallintojärjestelmää pimeän työn torjumiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla.

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa, ettänaiset osallistuvat uudelleen työmarkkinoille, ja kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tähän investointiin sisältyy kansallisen sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän  täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta, jotta voidaan edistää avoimuutta työmarkkinoilla ja liiketoimintaprosesseissa ja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä edistää naisten työolojen parantamista laadun, palkkauksen ja voimaannuttamisen osalta.

Investointi 3 – Kaksoisjärjestelmän vahvistaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea nuoria ja aikuisia, joilla ei ole keskiasteen koulutusta, työllistymismahdollisuuksien saamisessa lisäämällä viralliseen ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrää harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän järjestelmän avulla, oppisopimuskoulutus mukaan luettuna. Tällä investoinnilla edistetään koulutusjärjestelmien synergiaa työmarkkinoiden kanssa sekä nuorten työllistettävyyden parantamista hankkimalla uusia taitoja digitaalisen ja vihreän siirtymän mukaisesti työssäoppimisen avulla. Sen avulla edistetään I) nykyaikaistaa koulutusjärjestelmää edistämällä työssäoppimisen luomista ja vahvistamalla vuoropuhelua yritysten kanssa; II) vahvistetaan määrärahoja koulutuksen tarjoamiseen syrjäytyneillä alueilla; III) luodaan vankka ja osallistava hallinto, johon osallistuvat talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet.

Investointi 4– Yleisen julkishallinnon vahvistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa julkishallinnon yleispalvelua, lisätä epäviralliseen oppimiseen osallistuvien nuorten määrää ja parantaa heidän tietojaan ja taitojaan. Näihin investointeihin sisältyy toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta aktiivisen kansalaisuuden merkityksestä, edistetään nuorten työllistettävyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta kiinnittäen erityistä huomiota vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

L.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C1–1

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Virstanpylväs

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen ja uuden osaamisen kansallisen suunnitelman vahvistamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo

Ministeriöiden välisten asetusten säännös, josta käy ilmi kahden ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo sen jälkeen, kun valtio-alueiden konferenssissa oli sovittu GOL-ohjelmasta ja kansallisesta uuden osaamisen suunnitelmasta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

GOL:n säädösten on oltava vähintään seuraavat: I) määriteltävä julkisten työvoimapalvelujen keskeiset osatekijät ja niiden standardit, mukaan lukien taitojen ennustaminen, yksilölliset koulutussuunnitelmat, ohjaus ja työnohjaus, jotta voidaan varmistaa yksilöllisten työvoimapalvelujen tehokas tarjoaminen yhteisten ja yhdenmukaisten normien mukaisesti koko jäsenvaltion alueella, ii) varmistettava, että julkisten työvoimapalvelujen tarjoamat täydennys- ja uudelleenkoulutustoimet ovat täysin uuden osaamisen, myös digitaalisten taitojen, kansallisen suunnitelman mukaisia, iii) varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut kohdennetaan vastaanottajien tarpeisiin, iv) varmistettava, että julkiset työvoimapalvelut asetetaan etusijalle kaikkein heikoimmassa asemassa oleville; v) asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 25 prosenttia työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevien ohjelmien edunsaajista on asiaankuuluvan koulutuksen saajia, keskittyen erityisesti digitaalisiin taitoihin ja siten, että etusijalle asetetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat; VI) luodaan uusia mekanismeja, joilla vahvistetaan ja rakennetaan julkisten ja yksityisten järjestelmien välistä yhteistyötä, mukaan lukien asiaankuuluvien osaamistarpeiden määrittäminen ja työtarjousten tarjoaminen. Asetuksessa säädetään, että sosiaalisten turvaverkkojen vastaanottajien on saatava kansallisen ohjelman mukaiset palvelut työntekijöiden työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman mukaisesti neljän kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saavuttaneet oikeuden sosiaalisiin turvaverkkoihin. Uuden osaamisen kansallista suunnitelmaa koskevissa säädöksissä on vähintään I) määritellään yhteiset normit ja ammatillisen koulutuksen olennaiset tasot koko jäsenvaltion alueella, ii) kohteena ovat sekä työssäkäyvät että työttömät ja henkilöt, joiden tavoitteena on parantaa heidän digitaalisia taitojaan ja edistää elinikäistä oppimista. III) Määritetään taidot ja asiaankuuluvat standardit julkisten ja yksityisten järjestelmien välisen yhteistyön perusteella, iv) otetaan huomioon kohderyhmien erilaiset tarpeet, joihin on kuuluttava vähintään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat, ja v) kattavat kaikki asiaankuuluvat alakohtaiset strategiat kattavan lähestymistavan luomiseksi, mukaan lukien aikuisten osaamista koskeva kansallinen strategiasuunnitelma. vi) sisällytetään siihen säännös työmarkkinoiden lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvittavia uusia taitoja koskevan ennustejärjestelmän kehittämisestä.

M5C1–2

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Virstanpylväs

Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo aluetasolla

Määräys, jossa ilmoitetaan alueiden hyväksymien suunnitelmien ja toteutettujen toimien voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) kansallisessa sääntelyssä on määriteltävä alueellisella tasolla tarvittavat operatiiviset toimet ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Kansallisen sääntelyn ja alueellisen täytäntöönpanon välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi on hyväksyttävä julkisia työvoimapalveluja koskevat alueelliset suunnitelmat.

Suunnitelmien hyväksymisen lisäksi alueet toteuttavat suunnitelmien mukaiset toimet siten, että ne saavuttavat vähintään 10 prosenttia ohjelman suunnitelluista edunsaajista (lopullinen tavoite 3000000 henkilöä).

Julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulon myötä työntekijöiden taattua työllisyyttä koskeva ohjelma (GOL) voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön.

M5C1–3

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) piiriin kuuluvat henkilöt

EI OLE

Numero

300 000

3 000 000

Q4

2025

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevasta ohjelmasta (GOL) hyötyy vähintään 3000000 henkilöä. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: edunsaajista vähintään 75 prosenttia on naisia, pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia tai alle 30-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita.

M5C1–4

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Työntekijöiden taattu työllistyvyys on osallistunut ammatilliseen koulutukseen

EI OLE

Numero

0

800 000

Q4

2025

Ammatillinen koulutus on osa ohjelmaa, jonka kohteena on 800000 aktiivisen työmarkkinapolitiikan edunsaajaa viiden vuoden aikana. Näin ollen vähintään 800000 henkilöä 3000000: sta taatusta työntekijöiden työllistyvyydestä (GOL) on osallistunut ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 300000 näistä edunsaajista on osallistunut digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen.

M5C1–5

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat kullakin alueella täyttäneet julkisten työvoimapalvelujen perustason kriteerit, sellaisina kuin ne on määritelty työntekijöiden taattua työllistyvyyttä koskevassa ohjelmassa (GOL).

EI OLE

Prosenttiosuus

0

80

Q4

2025

Yksi GOL-ohjelman keskeisistä osatekijöistä on määritellä joukko olennaisia palvelutasoja, joita on tarjottava elvytettävien meri- ja pienyritysten edunsaajille, alkaen kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Vuoden 2025 loppuun mennessä vähintään 80 prosenttia kunkin alueen julkisista työvoimapalveluista on täyttänyt julkisten työvoimapalvelujen perustasoa koskevat kriteerit, sellaisina kuin ne on määritelty työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevassa ohjelmassa (GOL).

M5C1–6

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.

EI OLE

Numero

0

250

Q4

2022

Vähintään 250 julkista työvoimapalvelua on toteuttanut vähintään 50 prosenttia vahvistamissuunnitelmassa suunnitelluista toimista kolmen vuoden aikana 2021–2023.

Nämä toimet ovat keskitetyn vahvistamissuunnitelman mukaisia, ja ne on määritelty tarkemmin alueellisella tasolla tarveanalyysin ja kohdennettujen resurssien perusteella.

Näihin toimiin kuuluvat: I) julkisten työvoimapalvelujen nykyisten sijaintien kunnostaminen ja kunnostaminen sekä uusien hankinta; II) tietojärjestelmän täytäntöönpanon jatkaminen kansallisen yhteentoimivuuden kannalta; III) henkilöstön ammatillinen koulutus; IV) paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen; V) institutionaalinen viestintä ja tiedotus.

Tämä tavoite ei koske infrastruktuuritoimia.

Tavoitteen saavuttamisessa varmistetaan tasavertainen tasapaino alueellisen jakautumisen osalta (pohjoinen, keskinen ja eteläinen).

M5C1–7

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.

EI OLE

Numero

250

500

Q4

2025

Vähintään 500 julkista työvoimapalvelua on toteuttanut 100 prosenttia alueellisten työvoimakeskusten kehittämissuunnitelmien mukaisista toimista (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego).

Nämä toimet ovat keskitetyn vahvistamissuunnitelman mukaisia, ja ne on määritelty tarkemmin alueellisella tasolla tarveanalyysin ja kohdennettujen resurssien perusteella.

Näihin toimiin kuuluvat: I) tietojärjestelmän täytäntöönpanon jatkaminen kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi; II) henkilöstön ammatillinen koulutus;
III) paikallisten työmarkkinoiden alueellisten seurantakeskusten perustaminen; IV) institutionaalinen viestintä ja tiedotus.

Tämä tavoite ei koske infrastruktuuritoimia.

Tavoitteen saavuttamisessa varmistetaan tasapainoinen alueellinen jakautuminen (pohjoinen, keskus ja etelä) myös toissijaisuusperiaatetta koskevien toimien avulla.

M5C1–7a

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.

EI OLE

Numero

0

500

Q2

2026

Vähintään 500 julkista työvoimapalvelua on saattanut päätökseen 100 prosenttia alueellisten työvoimakeskusten (Piani regionali di potenziamento dei centri per l’impiego) kehittämissuunnitelmissa suunnitelluista toimista, jotka koskevat julkisten työvoimapalvelujen ja alueellisten toimistojen nykyisten rakennusten kunnostamista ja kunnostamista sekä uusien hankkimista työ- ja sosiaaliministeriön pääsihteerin asetuksen nro 123/2020 mukaisesti.

M5C1–8

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Virstanpylväs

Kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman voimaantulo pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla.

Kansallisen suunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset ja kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman laatimisesta vastaavan toimielinten välisen työryhmän perustaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Kansallisen suunnitelman ja aikasidonnaisen (yksi vuosi) täytäntöönpanosuunnitelman hyväksyminen pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla. Kansallisen suunnitelman on perustuttava pimeän työn torjuntaa koskevaan yleiseen strategiaan ja eri virastojen väliseen lähestymistapaan, jota on käytetty hyväksyttäessä maatalousalan työvoiman hyväksikäytön torjuntaa koskeva kansallinen suunnitelma ”Piano triennale di contrasto allo allo sfruttamento lavorativo in agricoltura e al caporalato (2020–2022)”. Kansallisessa suunnitelmassa ja täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:  
I) toimenpiteet, joilla parannetaan pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen tuottamista, keräämistä ja oikea-aikaista jakelua;   
II) otetaan käyttöön suoria ja epäsuoria toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi varmistamalla, että ilmoitetussa taloudessa toimimisesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin pimeässä taloudessa työskentelystä aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi a) ennalta ehkäisevät toimenpiteet, kuten tarkastusten ja seuraamusten vahvistaminen, ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ilmoitetun työn edistämiseksi, kuten kohdennetut taloudelliset kannustimet, myös tarkistamalla ja järkeistämällä nykyisiä; b) vahvistetaan yhteyttä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan;   
III) työnantajille ja työntekijöille suunnattu kansallinen tiedotuskampanja pimeän työn ”haitoista”, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat aktiivisesti;   
IV) hallintorakenne, jolla varmistetaan toimien tehokas täytäntöönpano;

V) toimenpiteet laittomien siirtokuntien poistamiseksi, jotta voidaan torjua työvoiman hyväksikäyttöä maataloudessa.

M5C1–9

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Virstanpylväs

Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi

Toteutetut toimet

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Toteutetaan seuraavat toimet:

I) Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan pimeää työtä koskevien yksityiskohtaisten tietojen keruuta;

II) Otetaan käyttöön toimenpiteitä pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi:

ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joihin voi sisältyä muun muassa tarkastusten ja seuraamusten vahvistaminen sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet ilmoitetun työn edistämiseksi, joihin voi sisältyä muun muassa kohdennettuja taloudellisia kannustimia;

toimenpiteet, joilla vahvistetaan yhteyttä aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, johon voi sisältyä muun muassa työvoimapalvelujen tarjoajien kouluttaminen;

III) Toteutetaan kansallinen tiedotuskampanja pimeän työn ”haitoista”

IV) Pimeää työtä torjuvan hallintorakenteen työn aloittaminen;

V) Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla puututaan työvoiman hyväksikäyttöön maataloudessa.

M5C1–10

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Kohde

Työsuojelutarkastusten määrän kasvu

EI OLE

Prosenttiosuus

0

30

Q4

2025

Tarkastusten keskimääräistä määrää on lisättävä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana vähintään 30 prosenttia verrattuna tarkastusten keskimääräiseen perustasoon 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana (tämä perustaso vastaa keskimäärin 79150 tarkastusta).

M5C1–11

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Virstanpylväs

Toteutetaan lisätoimia pimeän työn torjumiseksi

Toteutetut toimet

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2026

Toteutetaan seuraavat toimet:

— Saatetaan päätökseen ISAC-indikaattoreiden (Indici Sintetici di Affidabilità Contributiva) kehittäminen kahdeksalla taloudellisen toiminnan alalla, joilla pimeän työn riski on suuri.

Lähetettävä vähintään 12000 vaatimustenmukaisuuskirjettä yrityksille, jotka on yksilöity ISAC-indikaattoreilla 1. tammikuuta 2026 alkaen.

— Määrällinen ja laadullinen riippumaton vaikutustenarviointi ”PrestO”- ja ”Libretto Famiglia” -setelien käytöstä pimeän työn ja työntekijöiden olosuhteiden ilmentyessä.

— Helpotetaan pääsyä ”rete del lavoro agricolo di qualità” -järjestelmään alan työmarkkinaosapuolia kuullen. Toteutetaan tiedotuskampanja, johon osallistuu alan työmarkkinaosapuolia. Verkostoon osallistuvien yritysten määrä on nostettava vähintään 8500:een verrattuna perustasoon 6527 10 päivästä lokakuuta 2024.

M5C1–12

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Virstanpylväs

Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien voimaantulo

Lain säännökset, jotka koskevat sertifiointijärjestelmän määrittelyä koskevien säädösten voimaantuloa ja täytäntöönpanotoimenpiteitä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien on katettava ainakin seuraavat näkökohdat: naisten kasvumahdollisuudet, sama palkka samasta työstä, sukupuolten monimuotoisuutta koskevat johtamispolitiikat, äitiyden suojelu.

Sertifiointiprosessin toteuttavien organisaatioiden kannustinmekanismien ja teknisten ohjeiden määrittely. Mukaan lukien: Yritysten sukupuolisertifiointijärjestelmän teknisten standardien laatiminen; II) kannustinmekanismin yksilöinti; III) toimenpiteeseen on liitettävä tietotekninen järjestelmä.

M5C1–14

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Kohde

Yritykset ovat saaneet sukupuolten tasa-arvoa koskevan todistuksen

EI OLE

Numero

0

3 000

Q2

2026

Vähintään 3000 yritystä on saanut tasa-arvotodistuksen. Näistä vähintään 60 prosenttia on oltava pk-yrityksiä.

Arvosetelijärjestelmän kautta annettavaa teknistä apua (esimerkiksi mentorointia, teknistä johtamistukea, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä tai yrittäjyyskoulutusta) ja sertifiointiprosessia tukevia suoria rahoitusosuuksia on annettava vähintään 500 pk-yritykselle, jotka ovat saaneet tasa-arvotodistuksen.

Tietojärjestelmän, johon kerätään tietoja sertifioiduista yrityksistä ja sertifioiduista yrityksistä, on oltava valmis ja toimintakykyinen.

M5C1–15

Investointi 3 – Kaksinkertaisen järjestelmän vahvistaminen

Kohde

Henkilöt, jotka ovat osallistuneet kaksoisjärjestelmään ja saaneet asiaankuuluvan sertifioinnin viisivuotiskaudella 2021–2025

EI OLE

Numero

39 000

129 000

Q4

2025

Kaksiosaiseen järjestelmään on ilmoittautunut vähintään 90000 uutta ilmoittautumista perusskenaarioon verrattuna, ja kurssin suorittamista koskevat todistukset on saatu viisivuotiskaudella 2021–2025.

Kaksiosaisen järjestelmän vahvistamiseen tarkoitetut resurssit jaetaan alueille ammatillisen koulutuksen kursseille osallistuvien opiskelijoiden määrän perusteella.

M5C1–15a

Investointi 4 – Yleinen julkishallinto

Virstanpylväs

Toteuttamaan toimia, joilla lisätään nuorten osallistumista, yksinkertaistetaan menettelyjä ja parannetaan yleisen virkamiespalvelun (UCS) hankkeiden laatua,

Toteutetut toimet

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2024

Toteutetaan seuraavat toimet:

1. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään nuorten osallistumista yleisen virkamieskunnan ohjelmaan;

2. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan menettelyjä yleisen virkamiespalvelun (UCS) ohjelman täytäntöönpanosta aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi;

3. Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla parannetaan yleisen virkamiespalvelun (UCS) hankkeiden laatua.

Toteutetuissa toimissa on otettava huomioon teknisen tuen välineen hankkeen tulokset (20IT06 – ”Supporting design and implementation of the Universal Civil Service (UCS) Elpymis- ja palautumissuunnitelma, nuorten työllistymismahdollisuuksien avaaminen”).

M5C1–16

Investointi 4 – Yleinen julkishallinto

Kohde

Ihmiset ovat osallistuneet nelivuotiskaudella 2021–2024 käynnistettyihin julkishallinnon yleispalveluhankkeisiin ja saaneet asiaankuuluvan sertifioinnin.

EI OLE

Numero

0

166 670

Q2

2026

Vähintään 166670 ihmistä on osallistunut nelivuotiskaudella 2021–2024 käynnistettyihin yleisen virkamiespalvelun hankkeisiin ja saanut asiaankuuluvan sertifioinnin.

L.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille ja erityisesti tukea naisten osallistumista liiketoimintaan. Investoinnilla tuetaan naisyritysten perustamista. Toimenpiteen tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: I) nykyisten tukitoimenpiteiden systematisointi ja uudelleensuunnittelu naisyrittäjyyden tukemiseksi niiden tehokkuuden lisäämiseksi; II) jo perustettujen ja toimivien innovatiivisten liiketoimintahankkeiden toteuttamisen tukeminen; III) naisten yritystoiminnan käynnistämisen tukeminen muun muassa mentoroinnin, teknisen johtamistuen ja työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden avulla; IV) luodaan kohdennettujen viestintätoimien avulla suotuisa kulttuuriympäristö naisten yrittäjyydelle.

L.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C1–17

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Virstanpylväs

Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto on hyväksytty

Hyväksytään ministeriön asetus Fondo Impresa Donnan perustamisesta.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2021

Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto hyväksytään ministerin asetuksella, jossa vahvistetaan elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset tukikelpoisuuskriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate sekä rahoitussopimuksen ja operatiivisten sopimusten allekirjoittaminen rahoituksen välittäjien kanssa.

Nämä rahastot muodostavat Fondo Impresa Donna -nimisen rahaston, jolla pannaan täytäntöön naisyrittäjyyttä tukeva erityistoimenpide. Talouskehitysministeriö ja yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä PCM-osasto sopivat etukäteen täytäntöönpanotoimenpiteistä, joiden tavoitteena on

— vahvistetaan nykyisiä toimenpiteitä, joita jo hallinnoivat talouskehitysministeriön sisäiset elimet (kuten NITO-ON, Smart & Start) pääomanlisäyksellä, joka on varattu ainoastaan naisyrityksille;

— säädetään vuoden 2021 talousarviolailla perustetun naisyrittäjyysrahaston lisärahoituksesta (vuoden 2022 kolmannesta neljänneksestä alkaen);

— liitännäistoimenpiteiden, seuranta- ja viestintäkampanjoiden suunnittelu. Yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä osasto toteuttaa monivuotisen tiedotuskampanjan, jolla edistetään naisyrittäjyyttä ja joka koskee kaikenikäisille naisille ja yliopistoissa työskenteleville naispuolisille opiskelijoille suunnattua ammatillista ohjausta, joka koskee aiheita ja ammatteja, joissa naiset ovat aliedustettuina, sekä viestintäfoorumin perustamista.

M5C1–18

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Kohde

Yrityksille myönnettävä rahoitustuki on sidottu

EI OLE

Numero

0

700

Q2

2023

Rahoitustukea on myönnetty perustasoon verrattuna vähintään 700 uudelle yritykselle.

Naisyrittäjyyden tukeminen toteutetaan jo aktiivisilla välineillä (NITO-ON, Smart & Start) ja vuoden 2021 talousarviolailla perustetulla uudella rahastolla (naisten yrityksiä tuetaan marraskuuhun 2020 asti nykyisillä rahoitusvälineillä).

M5C1–19

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Kohde

Asianomaisessa investointipolitiikassa määritellyt yritykset ovat saaneet rahoitustukea

EI OLE

Numero

0

2 400

Q2

2026

Rahoitustukea on maksettu vähintään 2400 yritykselle, sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisessa investointipolitiikassa.

Naisyrittäjyyden tukeminen toteutetaan jo aktiivisten välineiden (NITO-ON, Smart & Start) ja vuoden 2021 talousarviolailla perustetun uuden rahaston avulla.

M. MISSION 5 KOMPONENTTI 2: Sosiaaliset infrastruktuurit, perheet, yhteisöt ja kolmas sektori

Tähän komponenttiin sisältyvillä suunnitelluilla uudistuksilla ja investoinneilla pyritään vahvistamaan selviytymiskykyä tukemalla heikoimmassa asemassa olevien integroitumista ja osallisuutta yksilöllisen, perhe- ja sosiaalisen ulottuvuuden mukaisesti. Tämä osa-alue sisältää kansallisen strategian haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Tämän osa-alueen tavoitteet ovat seuraavat: I) vahvistetaan integroitujen sosiaalipalvelujen roolia, jotta voidaan tukea perheitä, alaikäisiä ja nuoria, tukea vanhemmuustaitoja ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia perheitä ja vammaisia henkilöitä muun muassa parantamalla sosiaalisia infrastruktuureja, joihin kolmas sektori osallistuu; II) parannetaan vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä tarjoamalla yhteisöllisiä ja kotoperäisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja poistamalla esteet asunnon ja työmahdollisuuksien saatavuudelta; III) parannetaan äärimmäisessä syrjäytymisessä ja puutteellisissa asuinoloissa olevien ihmisten (esim. asunnottomien) osallisuutta laajentamalla tilapäisten majoituspalvelujen ja -palvelujen tarjontaa, yksilöllisiä väyliä kohti itsenäisyyttä ja henkilökohtaista selviytymiskykyä; IV) kohtuuhintaisempien julkisten ja yksityisten asuntojen saatavuuden sekä kaupunkien ja alueiden elvyttämisen parantaminen; V) kaikkein heikoimmassa asemassa olevien selviytymiskyvyn kehittäminen levittämällä urheilukulttuuria ja perustamalla urheiluinfrastruktuureja perustamalla kaupunkipuistoja, joissa urheilutoiminta voidaan yhdistää viihdetoimintaan yhteisöjen hyväksi.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon odotetaan edistävän niiden haasteiden ratkaisemista, jotka sisältyvät vuoden 2019 sosiaalipolitiikkaa koskevaan maakohtaiseen suositukseen 2, jossa Italiaa kehotetaan ”varmistamaan, että [...] sosiaalipolitiikka integroidaan tehokkaasti ja tavoittamaan erityisesti nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät”, ja vuoden 2020 maakohtaisiin suosituksiin 2, jotka koskevat ”riittävän sosiaalisen suojelun saatavuuden varmistamista”.

M.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Uudistuksen päätavoitteena on muuttaa vammaislainsäädäntöä ja edistää vammaisten laitoshoidosta luopumista (eli siirtymistä julkisista tai yksityisistä laitoksista perheisiinsä tai yhteisöllisiin koteihin) ja vammaisten itsenäisyyttä. Tähän sisältyy I) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistaminen, II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen, III) vammaisarviointien uudistaminen, IV) itsenäistä asumista koskevien hankkeiden edistäminen ja V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistäminen, jotka voivat tukea moniulotteisia vammaisia henkilöitä.



Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa sosiaalipalveluja ja parantaa sellaisten ikääntyneiden elinoloja, jotka eivät ole riittäviä. Uudistukseen sisältyy: I) vanhusten palvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen luomalla keskitettyjä asiointipisteitä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudelle, II) sellaisten keinojen määrittäminen, joilla tunnustetaan avun tarpeeseen perustuva epäomavaraisuus, III) moniulotteinen arviointi ja IV) laitoshoidosta luopumista edistävien yksilöllisten hankkeiden määrittely. Uudistus edellyttää suunnitelman mukaisia erityistoimia, jotka sisältyvät sekä terveysalan missioon (M6), paikallisia terveyspalveluja ja kotihoitoa vahvistaviin hankkeisiin, että tähän komponenttiin, erityisesti investointiin 1, laitoshoidosta luopumiseen tähtäävään toimeen II.

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja estää laitoshoidon syntyminen. Tähän investointiin on sisällyttävä seuraavat toimet: I) vanhemmuustaitojen tukeminen ja perheiden ja lasten haavoittuvuuden ehkäiseminen; II) tuetaan ikääntyneiden itsenäistä elämää ja laitoshoidosta luopumista; II) kodin sosiaalipalvelujen vahvistaminen varhaisen tuetun päästön takaamiseksi ja sairaalahoidon estämiseksi; III) sosiaalipalvelujen vahvistaminen ja työuupumuksen ehkäiseminen sosiaalityöntekijöiden keskuudessa.

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä vammaisten itsenäisyyttä. Investoinnin tarkoituksena on nopeuttaa laitoshoidosta luopumista tarjoamalla yhteisöllisiä ja kotipohjaisia sosiaali- ja terveyspalveluja vammaisten henkilöiden itsenäisyyden parantamiseksi. Toimenpiteellä edistetään asunnon saantia ja työllistymismahdollisuuksia, mukaan lukien tietotekniikan tarjoamat uudet mahdollisuudet.

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on suojella ja tukea syrjäytyneiden ihmisten osallisuutta ensiasunnon ja postiasemien avulla. ”Asunto ensin” -lähestymistavan käyttöönotto tarkoittaa, että kuntien on tarjottava huoneistoja yksittäisille henkilöille, pienryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan. Tämän lisäksi kullekin yksittäiselle henkilölle/perheelle on käynnistettävä räätälöityjä hankkeita, jotta voidaan toteuttaa henkilökohtaisen kasvun kehittämisohjelmia ja auttaa heitä saavuttamaan suurempi autonomia, myös tarjoamalla heille koulutusta ja muita palveluja, joiden tarkoituksena on parantaa heidän työllistettävyyttään. Toisaalta ”postiasemien” käyttöönotto tarkoittaa asunnottomien palvelu- ja osallisuuskeskuksen perustamista. Tällaisten keskusten on tarjottava rajoitetun yövastaanoton lisäksi tärkeitä palveluja, kuten terveyspalveluja, ateriapalveluja, jälkijakelua, kulttuurivälitystä, neuvontaa, työnohjausta, oikeudellista neuvontaa ja tavaroiden jakelua.

M.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C2–1

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Virstanpylväs

Vammaisten itsenäisyyttä vahvistava puitelaki tulee voimaan.

Puitelain voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Puitelailla, joka koostuu tehtävien siirtoa koskevasta laista, vahvistetaan vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä vammaisyleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian 2021–2030 periaatteiden mukaisesti, joihin on sisällyttävä vähintään seuraavat: I) vammaisille tarjottavien sosiaalipalvelujen kattava määrittely ja parantaminen sekä laitoshoidosta luopumisen ja itsenäisen asumisen edistäminen, ii) terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja iii) vammaisuuden arviointimenettelyjen tarkistaminen tavoitteena jokaisen henkilön tilan moniulotteinen arviointi.

Vammaisilla henkilöillä tarkoitetaan vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisia vammaisia henkilöitä, jotka on määritelty laissa nro 104/1992. Italiassa arviointiprosessi kuuluu alueiden toimivaltaan, ja henkilön arvioinnista vastaa paikallinen terveydenhuoltolaitos tai sosiaaliturvalaitos.

Vammaisministeri ehdottaa lakia ministerineuvoston hyväksyttäväksi vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti.

Puitelain hyväksymisen jälkeen toteutetaan paikallisten sosiaalipalvelujen uudelleenorganisointi, määritellään laatustandardit ja tarjotaan tieto- ja viestintätekniikka-alusta palvelujen parantamiseksi ja tehostamiseksi.

M5C2–2

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Virstanpylväs

Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten henkilöiden itsenäisyyden vahvistamiseksi

Lain säännökset, joista käy ilmi asetusten voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2024

Asetuksilla kehitetään puitelain säännöksiä, joilla vahvistetaan vammaisten itsenäisyyttä: I) sosiaalipalvelujen tarjonnan vahvistaminen, II) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yksinkertaistaminen, III) vammaisarviointien uudistukset, IV) itsenäistä asumista koskevien hankkeiden edistäminen, V) sellaisten asiantuntijaryhmien työn edistäminen, jotka voivat tukea moniulotteisia vammaisia henkilöitä.

M5C2–3

Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Virstanpylväs

Sellaisen puitelain voimaantulo, jolla vahvistetaan omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia

Lain säännökset, jotka koskevat omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia vahvistavan puitelain voimaantuloa

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Hallituksen ehdottamalla puitelailla vahvistetaan toimia sellaisten ikääntyneiden hyväksi, jotka eivät ole omavaraisia. Lailla yksinkertaistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitettyjä asiointipisteitä ja säädetään niistä, tarkistetaan menettelyjä, joilla arvioidaan ikääntymättömän henkilön terveydentilaa, ja lisätään kotona tarjottavien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen määrää. Laissa on myös määritettävä tarvittavat taloudelliset resurssit.

M5C2–4

Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Virstanpylväs

Asetus, jolla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi, tulee voimaan

Lain säännökset, joista käy ilmi asetuksen voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2024

Asetuksella konkretisoidaan puitelain säännökset, joilla vahvistetaan toimia sellaisten ikääntyneiden hyväksi, jotka eivät ole omavaraisia, ja pannaan täytäntöön eri toimenpiteet.

M5C2–5

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Virstanpylväs

Toimintasuunnitelman voimaantulo

Toimintasuunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Toimintasuunnitelmassa on määriteltävä vaatimukset hankkeille, joita paikalliset yhteisöt voivat esittää ja jotka liittyvät neljään ulottuvuuteen: I) 0–17-vuotiaiden lasten vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsemääräämisoikeuden tukeminen, iii) vanhusten kotipalvelut ja iv) sosiaalityöntekijöiden tukeminen.

Vanhemmille annettava tuki koostuu vähintään 18 kuukauden ajan annettavasta tuesta vastaanottaville perheille i) perheympäristön ja lasten tilanteen ennakkoarviointi, ii) tilanteen arviointi pätevistä ammattilaisista koostuvan monialaisen ryhmän avulla ja iii) vähintään yhden seuraavista palveluista tarjoaminen: kotipalvelut, osallistuminen vanhempien ja lasten tukiryhmiin; koulujen, perheiden ja sosiaalipalvelujen ja/tai yhteisten perhehoitopalvelujen välinen yhteistyö.

”Vanhemman autonomian” toimessa on vähintään muutettava vanhusten vanhainkoteja autonomisissa asuntoryhmissä, joissa on kaikki tarvittavat tilat ja palvelut, mukaan lukien kotiautomaatio, etälääketiede ja etävalvonta.

”Vanhuksille tarjottavat kotipalvelut” -toimen tarkoituksena on tarjota erityiskoulutusta ikääntyneille tarkoitettujen kotipalvelujen ammattilaisille.

Sosiaalityöntekijöiden tukemista koskevassa toimessa on tuettava sosiaalialan toimijoita ja vahvistettava niiden ammattimaisuutta ja osaamisen jakamista pääasiassa ottamalla käyttöön välineitä osaamisen jakamiseksi ja tarjoamalla toimijoille valvontapalveluja toimijoiden työn tukemiseksi.

M5C2–6

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Kohde

Sosiaalipiirit saavuttavat vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsemääräämisoikeus, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi

EI OLE

Prosenttiosuus

0

85

Q1

2026

Vähintään 85 prosenttia sosiaalipiireistä saavuttaa vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) tuki 0–17-vuotiaiden lasten vanhemmille, ii) vanhusten itsemääräämisoikeus, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi.

Hankkeessa on oltava mukana 85 prosenttia Italian sosiaalipiireistä.

Neljän ulottuvuuden osalta suunnitellut toimet ja asiaankuuluvat vaatimukset ovat ne, jotka on määritelty toimintasuunnitelmassa haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Niiden tilanne paheni covid-19-epidemian aiheuttaman epidemiologisen hätätilanteen seurauksena.

Toimi kattaa koko kansallisen alueen. Kaikkien sosiaalipiirien odotetaan osallistuvan toimintaan, ja strategiana on, että tällaiset hankkeet avaavat tien palvelujen vakauttamiseen tunnustamalla virallisesti koko alueella myönnettävän sosiaalituen olennaisen tason.

M5C2–7

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Kohde

Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen.

EI OLE

Numero

0

500

Q4

2022

Sosiaalipiirit toteuttavat vähintään 500 hanketta, jotka liittyvät kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille ja joihin liittyy digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 500 sosiaalialuetta on toteuttanut vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen.

Vähintään yhden hankkeen toteuttaminen vähintään 500 sosiaalipiiristä, jotka ovat osallistuneet kilpailuun perustumattomaan menettelyyn.

M5C2–8

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Kohde

Vammaiset henkilöt ovat saaneet kunnostettua kotitilaa ja/tai tarjonneet tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.

EI OLE

Numero

1 000

5 000

Q1

2026

Vähintään 5000 vammaista on saanut kunnostettua kotitilaa ja/tai tarjonnut tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.

Tuki kattaa vähintään 5000 henkilöä (1000 olemassa olevaa ja 4000 uutta), jotka ovat vammaisia teknisen avun toimien vastaanottajina.

Vammaisten määritelmä (joka perustuu ICF:ään) esitetään vuoden 2019 kansallisessa suunnitelmassa, joka koskee muita kuin omavaraisia henkilöitä. Aiempien hankkeiden tuloksena on jo laadittu suuntaviivat vammaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa hanketta varten. Erityisen lain nro 112/2016 hyväksyminen ja erityisen kansallisen rahaston perustaminen toimea varten kattavat koko kansallisen alueen. Kaikki sosiaalipiirit on kutsuttava osallistumaan siten, että tällaiset hankkeet avaavat väylän palvelujen vakauttamiseen tunnustamalla virallisesti koko alueella myönnettävän sosiaalituen olennaisen tason.

M5C2–9

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Virstanpylväs

Asunto ensin- ja jälkiasemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, paikallisten yksiköiden esittämien hankkeiden vaatimusten määrittely ja ehdotuspyynnön käynnistäminen

Toimintasuunnitelman voimaantuloa koskevat lain säännökset

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Toimintasuunnitelmassa, joka koskee asuntoja ensimmäisiä ja jälkiasemia koskevia hankkeita, määritellään vaatimukset hankkeille, joita paikalliset yhteisöt voivat esittää, ja käynnistetään ehdotuspyyntö.

Asunto ensin -hankkeiden mukaan paikalliset yksiköt tarjoavat asuntoja yksittäisille henkilöille, pienryhmille tai perheille enintään 24 kuukauden ajan mieluiten rakennusten kunnostamisen ja valtion omaisuuden kunnostamisen kautta. Tätä täydennetään kehittämis- ja autonomiaohjelmilla.

Post-asemia koskevissa hankkeissa on tarkoitus kehittää asunnottomien palvelu- ja osallisuuskeskuksia. Tätä täydennetään työnvälitysohjelmilla yhteistyössä työvoimakeskusten kanssa.

M5C2–10

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Kohde

Henkilöt, jotka elävät vakavassa aineellisessa puutteessa ja jotka ovat olleet vastuussa asunto ensin -hankkeista vähintään kuuden kuukauden ajan ja postiasemista

EI OLE

Numero

0

25 000

Q1

2026

Vähintään 25000 vakavasti aineellisessa puutteessa elävän henkilön ottaminen vastaan asunto ensin- ja postiasemainterventioiden vastaanottajina.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: vähintään 3000 henkilölle on tarjottava tilapäinen majoitus vähintään kuuden kuukauden ajaksi asunto ensin -hankkeen puitteissa, ja vähintään 22000 henkilön on saatava sosiaalipiirin toteuttamien Post Stations -hankkeiden yhteydessä tarjotut palvelut.

Vakavasta puutteesta kärsivät henkilöt määritellään seuraavasti: ks. Linee di indirizzo per il contrasto alla grave emarginazione in Italia, hyväksytty Conferenza Unificata il 11.5.2015, ja köyhyysrahastosta 2018 annetun vuosittaisen asetuksen 5 §, jossa heidän todetaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi a) asuvan kadulla tai epävarmassa suojassa; b) julkisen asuntotarjonnan käyttö; C) joita on majoitettu vähävaraisille tarkoitetuissa asuntoloissa; d) poistuvat rakenteista (myös vankilasta) eikä heillä ole paikkaa asua.

Toimi kattaa koko kansallisen alueen, mutta etusijalle on asetettava alueet, joilla asunnottomuuteen ja vakavaan köyhyyteen liittyvät ongelmat ovat kiireellisempiä (suurkaupunkialueet mutta myös tietyt maaseutualueet, joilla on paljon kausityöntekijöitä, joista monet ovat ulkomaalaisia).

M.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Toimenpiteen tavoitteena on myöntää kunnille avustuksia kaupunkialueiden elvyttämiseen tehtäviin investointeihin, vähentää syrjäytymistä ja sosiaalista huonontumista sekä parantaa kaupunkikeskusten sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kontekstia noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää” Harm -periaatetta. Toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttöä ja uudelleenkäyttöä yleisen edun nimissä ja parantaa kaupunkiympäristöä julkisten rakennusten kunnostamisen avulla kiinnittäen erityistä huomiota sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja opetuspalvelujen kehittämiseen, mukaan lukien urheilutoiminta.

Toimenpide ei saa aiheuttaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Se sisältää kaasukondensaattorikattilat, joihin ei voida soveltaa tämän toimenpiteen mukaisia tukitoimia.

Investointi 5 – Kaupunkien integraatiosuunnitelmat (yleiset hankkeet ja laittomien asuinalueiden torjunta työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa)

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää, elvyttää ja tehostaa suuria rappeutuneita kaupunkialueita kiinnittäen erityistä huomiota uusien palvelujen luomiseen henkilöille sekä saavutettavuuden ja intermodaalisten infrastruktuurien uudelleenkoulutukseen, mikä mahdollistaa haavoittuvien alueiden muuttamisen älykkäiksi ja kestäviksi kaupungeiksi. Investointiin sisältyy kaksi toimenpidettä: Tuki yleisille hankkeille, joilla toteutetaan ja pannaan täytäntöön kaupunkialueita koskevia yhdennettyjä suunnitelmia, kuten julkisten alueiden ja rakennusten ylläpito ja uudelleenkäyttö, vajaakäytössä olevien tai käyttämättömien kaupunkialueiden elvyttäminen ja hyödyntäminen jne. (II) erityiset hankkeet, joilla pyritään poistamaan laittomat asutusalueet maataloudessa. Paikallishallintoja tuetaan toimintasuunnitelmien laatimisessa laittomien asuinalueiden poistamiseksi ja kunnollisten asumisratkaisujen tarjoamiseksi maatalousalan työntekijöille. Lisäksi tämän investoinnin puitteissa perustetaan yhteistyössä EIP:n kanssa temaattinen rahasto (rahastorahasto), jonka tarkoituksena on tukea yksityisiä toimia kaupunkialueiden elvyttämisaloitteissa. Rahastoa käytetään kaupunkialueiden ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemiseen.

Toimenpide ei saa aiheuttaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Se sisältää kaasukondensaattorikattilat, joihin ei voida soveltaa tämän toimenpiteen mukaisia tukitoimia.

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovatiivinen suunnitelma

Tämän toimenpiteen tavoitteena on rakentaa uusia julkisia asuntoja ja kehittää rappeutuneita alueita keskittyen pääasiassa vihreään innovointiin ja kestävyyteen. Investoinnilla tuetaan I) uudistetaan, organisoidaan uudelleen ja lisätään julkisten asuntojen tarjontaa; II) uudistetaan alueita, tiloja ja julkisia ja yksityisiä kiinteistöjä; III) parantaa kaupunkialueiden saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä palvelujen tarjontaa; IV) kehittää osallistavia ja innovatiivisia hallintomalleja sosiaalisen ja kaupunkien hyvinvoinnin tukemiseksi.

Investointi 7 – Urheilu ja sosiaalinen osallisuus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on elvyttää kaupunkialueita keskittyen urheilulaitoksiin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integroitumista erityisesti Italian köyhimmillä alueilla. Rahoitetuilla hankkeilla tuetaan I) maan epäsuotuisilla alueilla, mukaan lukien suurkaupunkialueet, sijaitsevien urheilutilojen rakentaminen ja elvyttäminen; II) urheiluvälineiden jakelu epäedullisessa asemassa oleville alueille; III) olemassa olevien urheilutilojen valmiiksi saattaminen ja mukauttaminen, esimerkiksi toiminnallisen toiminnan palauttaminen, rakenneuudistus, ylimääräinen kunnossapito, arkkitehtonisten esteiden poistaminen ja energiatehokkuus.

M.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C2–11

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kaupunkien elvyttämiseen tehtävistä investoinneista marginalisoitumistilanteiden ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden kanssa

Ilmoitus kaikista julkisista sopimuksista, jotka koskevat investointeja kaupunkialueiden elvyttämiseen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden yhteydessä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Ilmoitus kaikista julkisista hankintasopimuksista, jotka on tehty vähintään 300 kunnalle, joiden asukas on yli 15000 asukasta ja jotka koskevat investointeja kaupunkialueiden elvyttämiseen syrjäytymisen ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi. Hankkeet ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate.

Avustukset myönnetään yli 15000 asukkaan kunnille, jotka eivät ole maakuntien pääkaupunkeja, maakunnallisia pääkaupunkeja tai suurkaupunkien pääkaupunkeja.

Kaupunkisukupolven hankkeiden on koostuttava vähintään yhdestä seuraavista toimista:

Julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttö ja uudelleenaktivointi yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien yksityishenkilöiden tekemien loukkaavien töiden purkaminen rakennusluvasta ja asiaankuuluvien alueiden järjestelystä poikkeaessa kokonaan tai kokonaan;

Kaupunkimaiseman sekä yhteiskunta- ja ympäristörakenteen laadun parantaminen, mukaan lukien julkisten rakennusten kunnostaminen, kiinnittäen erityistä huomiota sosiaali-, kulttuuri-, koulutus- ja opetuspalvelujen kehittämiseen;

Vihreät, kestävät ja älykkäät liikennehankkeet.

Kuntakohtaiset enimmäismäärät ovat seuraavat:

5000000 euroa  kunnille, joiden asukasluku on 15000 –49999 asukasta;

10000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on 50000– 100000 asukasta;

20000000 euroa kunnille, joiden asukasluku on yli 100000 asukasta, sekä kunnille, jotka ovat maakunnallisia pääkaupunkeja tai suurkaupunkialueita.

M5C2–12

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Kohde

Kunnat kattavat kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyviä tukitoimia koskevat hankkeet

EI OLE

Numero

0

1 080

Q2

2026

Yli 15000 asukkaan kuntien lähettämät vähintään 1080 päätökseen saatettua hanketta, joiden pinta-ala on vähintään 1000000 neliömetriä.

Toimet on määritelty kaupunkialueiden elvyttämistä koskevien toimien välitavoitteessa.

M5C2–13

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet

Virstanpylväs

Suurkaupunkialueiden kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo

Suurkaupunkialueilla toteutettavia kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan suunnitelman voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Investointisuunnitelmassa on vahvistettava elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaiset kriteerit, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Hankkeissa on viitattava seuraavaan tukitoimityyppiin:

julkisten tilojen uudelleenkäytön ja uudelleenkäytön ylläpito.

b) Kaupunkien laadun sekä sosiaali- ja ympäristörakenteen parantaminen.

kaupunkialueiden ympäristön laadun ja digitaalisen profiilin parantaminen.

M5C2–14

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet

Kohde

Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla

EI OLE

Numero

0

300

Q2

2026

Kaikissa 14 suurkaupunkikaupungissa on saatu päätökseen vähintään 300 integroitua suunnitteluhanketta vähintään yhdellä seuraavista kolmesta ulottuvuudesta:

— Kunnossapito julkisten tilojen ja olemassa olevien julkisten rakennusrakenteiden uudelleenkäyttöä ja rekrytointia varten;

— Kaupunkialueen laadun sekä yhteiskunta- ja ympäristörakenteen parantaminen muun muassa kunnostamalla julkisia rakennuksia;

— Kaupunkialueiden ympäristön laadun ja digitaalisen profiilin parantaminen perusteellisesti tukemalla digitaaliteknologioita ja vähemmänhiilidioksidipäästöjä aiheuttavia teknologioita.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: yhdennettyjen suunnittelutoimien loppuun saattaminen vähintään 3000000 neliömetrin alueella kaikissa 14 suurkaupunkikaupungissa.

M5C2–15

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa

Virstanpylväs

”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” antaa ministeriön asetuksen laittomien siirtokuntien kartoittamisesta ja ministeriön asetus varojen jakamisesta.

Ministeriön asetuksen voimaantuloa koskeva lain säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Ministeriön asetuksella jaetaan varoja ”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” -järjestön toteuttaman laittomien siirtokuntien kartoituksen perusteella. On määriteltävä tilapäisten ja pitkäaikaisten asumisratkaisujen taso.

M5C2–16

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa

Kohde

Hanketoimet saatetaan päätökseen alueilla, jotka paikallisissa suunnitelmissa on yksilöity laittomiksi asutusalueiksi.

EI OLE

Prosenttiosuus

0

90

Q2

2026

Hanketoimet saatiin päätökseen vähintään 90 prosentilla paikallisissa suunnitelmissa laittomiksi asutusalueiksi määritellyistä alueista. Resurssien kohdentamisen jälkeen asianomainen hallinto laatii ”paikallisen toimintasuunnitelman” kutakin todettua laitonta toimitusta varten.

M5C2–17

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto

Virstanpylväs

Rahaston sijoitusstrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.

Rahaston investointistrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q3

2022

Rahaston sijoitusstrategiassa on määriteltävä vähintään: I) tuettujen investointien luonne ja laajuus, joilla edistetään kestäviä kaupunkialueiden elvyttämis- ja kehittämishankkeita ja jotka ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisia, myös suhteessa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamiseen, kuten 12 päivänä helmikuuta 2021 annetussa komission ohjeasiakirjassa täsmennetään, ii) tuetut toimet, iii) kohteena olevat tuensaajat, joiden on oltava sellaisten taloudellisesti omavaraisten hankkeiden yksityisiä toteuttajia, joiden julkinen tuki on perusteltua markkinoiden toimintapuutteen tai riskiprofiilin vuoksi, ja niiden tukikelpoisuuskriteerit, iv) rahoituksen saajien tukikelpoisuusperusteet ja niiden valinta avoimen ehdotuspyynnön perusteella; v) maatalouden ja teollisuuden työntekijöille tarkoitettuja kunnollisia asumisratkaisuja koskevan erityisen budjettikohdan sisällyttäminen ja vi) säännökset, joiden mukaan mahdolliset takaisin saadut varat investoidaan uudelleen samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen.

Valtuutetun yhteisön kanssa tehdyssä sopimuksessa, jossa edellytetään ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden käyttöä, on edellytettävä ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden käyttöä.

M5C2–18

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto

Kohde

Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa

EI OLE

EUR

0

545 000 000

Q2

2026

Valittujen rahoituksen välittäjien on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa (mukaan lukien elpymis- ja palautumistukiväline ja yksityinen rahoitus).

Talous- ja valtiovarainministeriö on saattanut päätökseen 272000000 euron siirron Euroopan investointipankille.

M5C2–19

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma

Virstanpylväs

Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoittivat sosiaalisen asuntotuotannon uudistamista ja lisäämistä koskevat sopimukset

Sopimukset paikallisviranomaisten kanssa allekirjoitetaan

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2022

Vähintään 15 aluetta ja autonomista maakuntaa (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoitti sopimukset sosiaalisen asuntotuotannon uudistamisesta ja lisäämisestä.

Vähintään 15 hankkeeseen osallistuvan alueen ja autonomisen maakunnan kanssa allekirjoitetut sopimukset. 

Rakennus: uudet julkiset majoitusliikkeet, joilla

— rakennetaan uudelleen, organisoidaan uudelleen ja lisätään julkiseen asuntotuotantoon tarkoitettuja varoja;

— muutetaan alueiden, tilojen sekä julkisten ja yksityisten kiinteistöjen toimintaa myös uudistamalla kaupunkirakennetta ja sosioekonomista rakennetta;

— parantaa kaupunkialueiden saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä palvelujen ja paikallisten infrastruktuurien tarjontaa;

— uudistetaan jo rakennettuja alueita, parannetaan ympäristön laatua ja parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutosta myös toimilla, joilla on vaikutusta kaupunkien tiivistymiseen;

— tunnistetaan ja käytetään innovatiivisia hallinto- ja osallisuusmalleja ja -välineitä, sosiaalista hyvinvointia ja kaupunkien hyvinvointia sekä osallistavia prosesseja.

Tuetut asuinyksiköt ja julkiset tilat on tarkoitettu hyötymään asiaan liittyvässä välitavoitteessa kuvatuista toimista.

M5C2–20

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma

Kohde

Tuettujen asuntojen lukumäärä (sekä rakennus- että kuntoutusyksikköinä) ja tuettujen julkisten tilojen neliömetrit

EI OLE

Numero

0

10 000

Q1

2026

Tukea on myönnetty vähintään 10000 asunnolle (sekä rakentamisen että kunnostamisen osalta). Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös sellaisen toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta, joka kattaa vähintään 800000 neliömetriä julkisia tiloja.

M5C2–21

Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke

Virstanpylväs

Kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hankkeiden julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella

Ilmoitus kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeviin hankkeisiin liittyvien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q1

2023

Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä ilmoittaminen, jossa on oltava vähintään yksi seuraavista osista:

1. uusien urheilutilojen rakentaminen maan epäsuotuisilla alueilla;

2. urheiluvälineiden tarjoaminen, mukaan lukien teknologian soveltaminen urheiluun);

3. olemassa olevien urheilutilojen uudelleenkoulutus ja mukauttaminen (esimerkiksi: arkkitehtonisten esteiden poistaminen, energiatehokkuus jne.).

Hankkeen tavoitteena on varmistaa kaupunkialueiden elvyttäminen keskittymällä urheilulaitoksiin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integroitumista erityisesti Italian heikoimmassa asemassa olevilla alueilla.

Valintaperusteilla taataan, että vähintään 50 prosenttia investoinnista kohdennetaan uusiin rakennustöihin asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.

M5C2–22

Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke

Kohde

Urheilutiloja koskeviin sopimuksiin liittyvät toimet

EI OLE

Numero

0

100

Q2

2026

Vähintään 100 toimenpidettä, jotka liittyvät urheilutiloja koskeviin sopimuksiin.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös toissijaisen tavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta: toteutettujen tukitoimien on katettava vähintään 200000 neliömetrin pinta -ala.

Hankkeessa käsitellään kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyviä kysymyksiä kestävyyden ja häiriönsietokyvyn periaatteiden mukaisesti keskittyen urheilulaitoksiin, jotta voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja integroitumista erityisesti Italian kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla.

Vähintään 50 prosenttia investoinnista on käytettävä uusiin rakenteisiin, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 asiaankuuluvat vaatimukset. 

N. MISSION 5 KOMPONENTTI 3: Alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat erityistoimet

Tämä elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue sisältää kaksi toiminta-alaa: sisä-, syrjä- ja vuoristoalueiden selviytymiskykyä koskeva suunnitelma; hankkeet etelän kehittämiseksi, mukaan lukien investoinnit koulutusköyhyyden torjumiseen, maaseudun apteekkien vakiinnuttamiseen paikallisina terveyspalveluina, järjestäytyneen rikollisuuden takavarikoimien varojen lisäämiseen ja infrastruktuuri-investointeihin erityistalousalueilla. Näillä toimenpiteillä pyritään kaventamaan alueellista kuilua kolmella alalla: väestörakenne ja palvelut; taitojen kehittäminen; sijoittaminen.

Tähän osa-alueeseen kuuluvilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta edistää tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun liittyvää talouspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon alueelliset erot (maakohtainen suositus 2019.3); ”koulutustulosten parantaminen” (maakohtainen suositus 2019.2); Terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn ja valmiuksien vahvistaminen [...] (maakohtainen suositus 2020.1); ”riittävän [...] ja sosiaalisen suojelun saatavuuden varmistaminen” (maakohtainen suositus 2020.2).

N.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1.1. Sisäalueet – 1: Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen

Toimenpiteellä pyritään puuttumaan sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjäytymiseen liittyviin ongelmiin tehostamalla palvelujen tarjontaa lisäämällä varoja paikallisviranomaisten tarjoamiin julkisiin palveluihin (toteutusmekanismi koostuu avustusten myöntämisestä kunnille). Rahoitetut hankkeet voivat koskea vanhusten kotihoitopalvelut; yhteisön sairaanhoitajat ja kätilöt; pienten sairaaloiden (ilman ensiapua) tai joidenkin peruspalvelujen (esim. radiologia, kardiologia, gynekologia) ja avohoitokeskusten vahvistaminen; helikopterien pelastusinfrastruktuurit; vammaisten tukikeskusten vahvistaminen; neuvontakeskukset, kulttuuripalvelut, urheilupalvelut ja maahanmuuttajien vastaanotto. Interventiossa on joko luotava uusia palveluja ja infrastruktuureja tai parannettava olemassa olevia palveluja ja infrastruktuureja lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua.



Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 109 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 110 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 111 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 112 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investointi 1.1.2: Lähiterveydenhuoltopalvelut

Toimenpiteen tarkoituksena on vahvistaa maaseudun apteekkeja paikallisiksi terveyspalveluiksi (maaseutuapteekit määritellään säädöksen L. 27.3.1968, nro 221 perusteella. Tällä toimenpiteellä tuetaan välittömästi maaseudun apteekkeja, jotka ovat covid-19-kriisin aikana olleet paikallisväestön peruslähtökohta. Vahvistamalla rooliaan terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa apteekit voivat edelleen olla keskeinen osa yhteiskuntaelämää ja tuoda terveydenhuollon mahdollisimman lähelle kansalaisia. Näiden apteekkien odotetaan vahvistavan rooliaan seuraavasti: I) osallistuminen integroituun kotiapupalveluun; II) toisen tason palvelujen tarjoaminen tiettyjä sairauksia varten suunniteltujen diagnostisten hoitomuotojen mukaisesti; III) toimittaa lääkkeitä, jotka potilas on nyt joutunut keräämään sairaalaan; IV) potilaan seuraaminen sähköisellä terveystiedolla ja lääkeasiakirja-aineistolla.



Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on edistää kolmatta sektoria eteläisillä alueilla (Abruzzo, Basilicata, Campania, Calabria, Molise, Puglia, Sardinia ja Sisilia) ja tarjota alaikäisille sosiaalipedagogisia palveluja Euroopan koheesiopolitiikan ohjelmakautta 2021–2027 koskevan kumppanuussopimuksen mukaisesti.

Sosioekonomiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi ja kolmannen sektorin tukemiseksi on tarkoitus toteuttaa jollakin seuraavista aloista:

- 0–6-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan päivähoito- ja lastentarhapalvelujen saatavuutta ja tukemaan vanhemmuutta;

-5–10-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään takaamaan todelliset koulutusmahdollisuudet ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä, kiusaamista ja muita ahdistusta aiheuttavia ilmiöitä;

-11–17-vuotiaille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan koulutustarjontaa ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä.

Toimenpiteissä on varmistettava seuraavat tarjouksen keskeiset osatekijät:

-Julkisissa ilmoituksissa on oltava kustakin vähintään 50000000 euroa.

-Kolmannen sektorin yrityksille tarkoitettujen hankkeiden on kestettävä vähintään vuosi ja enintään kaksi vuotta.

N.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C3–1

Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen

Virstanpylväs

Tarjouskilpailun myöntäminen toimenpiteistä sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseksi sisäalueilla sekä apteekkien tukemisesta alle 3000 asukkaan kunnissa

Ilmoitus kaikkien tukitoimia koskevien julkisten hankintasopimusten tekemisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Interventiolla luodaan uusia palveluja ja infrastruktuureja tai parannetaan olemassa olevia palveluja ja infrastruktuureja lisäämällä vastaanottajien määrää tai tarjonnan laatua.

Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

Sisemmät alueet ovat Strategia Nazionale Aree Internessä määriteltyjä alueita; Maaseutuapteekit määritellään lain perusteella. 27.3.1968, nro 221.

M5C3–3

Investointi 1.1.2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys

Kohde

Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

500

Q4

2023

Interventiosta hyötyvät vähintään 500 maaseutuapteekkia alle 5000 asukkaan kunnissa, hameleissa tai asutuskeskuksissa.

M5C3–4

Investointi 1.1.2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys

Kohde

Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (toinen erä)

EI OLE

Numero

500

2 000

Q2

2026

Interventiosta hyötyvät vähintään 2000 maaseutuapteekkia alle 5000 asukkaan kunnissa.

M5C3–8

Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Kohde

Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

20 000

Q2

2023

Vähintään 20000 enintään 17-vuotiasta alaikäistä saa koulutustukea. Koulutustukihankkeissa on keskityttävä johonkin seuraavista aloista:

• 0–6-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan päiväkoti- ja päiväkotipalvelujen saatavuuden edellytyksiä ja tukemaan vanhemmuutta;

• 5–10-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään takaamaan tehokkaat koulutusmahdollisuudet ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä, kiusaamista ja muita ahdistusilmiöitä;

• 11–17-vuotiaille lapsille suunnatut toimet, joilla pyritään parantamaan koulutustarjontaa ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä.

Tarjouskilpailun pääkohdat:

— Julkisten ilmoitusten osuus on vähintään 50000000 euroa kultakin  
— Kolmannen sektorin yhteisöjen hankkeiden on kestettävä vähintään yksi vuosi ja enintään kaksi vuotta.

Toimet toteutetaan Abruzzon, Basilicatan, Campanian, Calabrian, Molisen, Puglian, Sardegnan ja Sisilian alueilla.

M5C3–9

Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Kohde

Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)

EI OLE

Numero

20 000

44 000

Q4

2025

Vähintään 44000 alaikäistä, jotka ovat 0–17-vuotiaita, saa koulutustukea.

N.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla

Uudistuksella yksinkertaistetaan hallintojärjestelmää ja yksinkertaistetaan erityistalousalueilla toteutettavien toimien täytäntöönpanoaikaa. Uudistuksella perustetaan erityistalousalueiden digitaalinen keskitetty asiointipiste ja vahvistetaan kommunistista roolia.

Investointi 1.4: Erityistalousalueiden (SEZ) infrastruktuuri-investoinnit

Näiden investointien tarkoituksena on varmistaa erityistalousvyöhykkeen käyttöönottoa koskevan uudistuksen tehokkuus välttämällä talouden kehityksen viivästymistä eteläisillä alueilla, joilla on jo tuottava perusta.

Toimenpiteen kohteena ovat infrastruktuuri-investoinnit, jotka kuuluvat varojen jakamisesta annetun asetuksen soveltamisalaan ja joihin kuuluvat:

— ”viimeisen kilometrin” yhteydet tehokkaiden yhteyksien luomiseksi teollisuusalueiden ja TEN-T-rautatieverkon välille;

— Digitaalinen logistiikka, kaupungistuminen tai energia- ja ympäristötehokkuustyöt;

— Satamien infrastruktuurin vahvistaminen turvallisuuden tai satamaan pääsyn osalta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimintoja: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 113 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 114 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 115 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 116 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. 

N.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M5C3–10

Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla

Virstanpylväs

Asetuksen voimaantulo, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla

Asetuksen voimaantulosäännös, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Asetukseen on sisällyttävä: koskevan

erityistalousalueita koskevan digitaalisen keskitetyn asiointipisteen perustaminen menettelyjen yksinkertaistamiseksi; säännökset, joilla vahvistetaan komission jäsenen roolia ZES:ssä.

Erityistalousalueet määritellään laissa 91/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä 141/2017), joka on muunnettu laiksi L. 123/2017 (julkaistu virallisessa lehdessä Mezzogiorno 188/2017).

M5C3–11

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Virstanpylväs

Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmien hyväksymisestä annettujen ministeriön asetusten voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, jossa ilmoitetaan ministeriön asetusten voimaantulo.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Asetuksessa osoitetaan resurssit täytäntöönpanosta vastaaville tahoille ja määritellään erityiset edellytykset toimenpiteiden ympäristövaikutusten välttämiseksi.

Kaikkien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen käynnistämisessä on noudatettava tehtävänmäärittelyä, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

M5C3–12

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Kohde

Infrastruktuurihankkeiden töiden aloittaminen erityistalousalueella

EI OLE

Numero

0

53

Q4

2024

Infrastruktuurihankkeet on yksilöitävä yksilöllisesti niiden Codice Locale di Progetto (CLP-asetus) perusteella.

Varojen jakamisesta annetulla asetuksella perustetun vähintään 53 hankkeen rakennustyöt on aloitettava.

M5C3–13

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Kohde

Erityistalousalueen infrastruktuurihankkeiden loppuun saattaminen.

EI OLE

Numero

0

53

Q2

2026

Tukitoimien luetteloon on sisällyttävä esimerkiksi seuraavat tai vastaavat toimenpiteet:

• Kattavan TEN-T-verkkoinfrastruktuurin valmiiksi saattaminen Vaston ja Ortonan satamissa sekä Salettin ja Manoppellon teollisuusalueilla (Abruzzo)

•Infrastruktuuri Salernon satamassa sekä Ufitan, Marcianisen, Battipaglian ja Nolan teollisuusalueilla (Campania)

•Manfredonian sataman sekä Termolin, Brindisin ja Leccen (Puglia ja Molise) kaupunkialueiden väliset yhteydet.

• Taranton sataman sekä Taranton, Potenzan ja Materan kaupunkialueiden (Puglia ja Basilicata) väliset yhteydet.

• Infrastruktuuritoimet Gioia Tauron (Calabria) satamaan pääsyn varmistamiseksi.

•Infrastruktuurin saavutettavuus Cagliarin satamaan (Sardegna)

•Infrastruktuuritoimet, jotka koskevat pääsyä Augustan, Riporton, Sant’Agata di Militellon ja Gelan (Sicilia) satamiin.

O. MISSION 6 KOMPONENTTI 1: Lähiverkot, -palvelut ja etälääketiede alueellisessa terveydenhuollossa

Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin. Paikallinen terveydenhuoltotuki on hajanaista, ja siihen liittyy alueellisia eroja, jotka johtavat terveydenhuoltopalvelujen eri tasoihin ja terveystuloksiin eri alueilla. Integroitujen kotihoitopalvelujen tarjonnan katsotaan olevan vähäistä, ja eri terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tarjoajien katsotaan olevan vain heikosti integroituneita. Lisäksi Italian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) valmiuksia puuttua ympäristöaltistukseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin terveysriskeihin on testattu useissa ympäristökriiseissä ja -hätätilanteissa, jotka ovat korostaneet riittävien ehkäisevien toimien puutteesta johtuvia haasteita. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän osan tavoitteena on vahvistaa Italian kansallista terveydenhuoltojärjestelmää muun muassa parantamalla suojelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviltä terveysriskeiltä ja vastaamalla paremmin paikalliseen hoitoon ja apuun liittyviin yhteisöjen tarpeisiin.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2019 ja 2020 annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista. Suositukset koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon alueelliset erot (maakohtainen suositus 3, 2019), ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020).

O.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

EI OLE

O.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

EI OLE



O.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely.

Uudistus on osa komponentin investointien valmistelua. Sillä luodaan uusi alueellisen terveydenhuollon tukimalli ja luodaan uusi institutionaalinen rakenne terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä varten. Tämä saavutetaan seuraavin keinoin:

1.Luodaan uusi organisaatiomalli alueelliselle terveydenhuollon tukiverkostolle määrittelemällä sääntelykehys, jossa määritellään rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset standardit.

2.Terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen uuden institutionaalisen rakenteen määrittely yhdennetyn lähestymistavan (”yhteinen terveys”) ja kokonaisvaltaisen vision (”Kasviterveys”) mukaisesti.

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi.

Investointihankkeessa perustetaan ja otetaan käyttöön vähintään 1038 yhteisön terveyskeskusta aktivoimalla, kehittämällä ja yhdistämällä perusterveydenhuollon palveluja ja ottamalla käyttöön (energiatehokkaita) tukikeskuksia hoitotarpeisiin vastaamiseksi.

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Investointi koostuu etälääketieteen ratkaisujen laajamittaisesta käyttöönotosta ja terveydenhuollon innovaatioiden tukemisesta seuraavien toimenpiteiden avulla:

1.Kotihoito ensimmäisenä tukipisteenä (investointi 1.2.1) – Tavoitteena on lisätä kotihoidossa hoidettavien määrää 10 prosenttiin yli 65-vuotiaista investoimalla laitteistoihin ja lisäämällä palvelujen tarjontaa.

2.Alueelliset koordinointikeskukset (investointi 1.2.2) – Suunniteltu investointi koskee vähintään 480 alueellisen koordinointikeskuksen perustamista (”Centrali Operative Territoriali”), joiden tarkoituksena on yhdistää ja koordinoida erilaisia alueellisia, sosiaali-, terveys- ja sairaalapalveluja sekä hätätilanteiden verkostoa. Alueellisten koordinointikeskusten odotetaan varmistavan potilaille tarjottavien laitteiden etävalvonnan, tukevan terveydenhuollon ammattihenkilöiden välistä tiedonvaihtoa ja toimivan yhteyspisteenä hoitajien ja potilaiden tarpeiden kannalta.

3.Etälääketiede kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden tukemiseksi paremmin (investointi 1.2.3) – Investoinnilla pyritään 1) rahoittamaan hankkeita, jotka mahdollistavat lääkärin ja potilaan välisen etävuorovaikutuksen, erityisesti diagnostiikan ja seurannan, 2) luomaan kansallisen alustan etälääketieteen hankkeiden seulontaa varten (liittyy mission 6 osa-alueeseen 2, investointi 1.3) ja 3) rahoittamaan digitaalisia terveys- ja hoitoteknologioita koskevia tilapäisiä tutkimusaloitteita.

Lisätoimet, joilla on yhteys kotihoitoon, luetellaan mission 5 komponentissa 2, erityisesti uudistukset 1 ja 2 sekä investoinnit 1 ja 2.

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Investoinnilla on luotava vähintään 307 yhteisösairaalaa eli terveydenhuoltopalveluja potilaille, jotka vähäisen tarkkuutensa tai kroonisten sairauksien uusiutumisen jälkeen tarvitsevat pienitehoisia ja lyhytaikaisia kliinisiä hoitotoimenpiteitä.

O.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit  
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M6C1–1

Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely

Virstanpylväs

Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan johdetun oikeuden (ministeriön asetus) voimaantulo.

Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Sekundaarilainsäädännön (ministeriön asetus) voimaantulo:

— Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely määrittelemällä sääntelykehys, jossa yksilöidään alueiden väliset rakenteelliset, teknologiset ja organisatoriset normit; terveyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen uuden institutionaalisen rakenteen määrittely yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

M6C1–2

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen

Terveys- ja alueministeriön antama ilmoitus hyväksynnästä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on vastuussa ja täytäntöönpanosta vastaavana viranomaisena, ja aluehallintojen osallistuminen yhdessä muiden yhteisön terveystaloista vastaavien yksiköiden kanssa:

Institutionaalista kehittämistä koskeva sopimus on hallintoväline, jossa luetellaan kaikki yhteisön terveyskeskuksen toteuttamiseen soveltuvat osapuolet alueellisen terveysavun parantamiseksi. Sopimuksessa on myös yksilöitävä velvoitteet, jotka kukin Italian alue sitoutuu takaamaan yhteisön terveyskeskusta koskevien odotettujen tulosten saavuttamisen.

Sopimuksella pyrittiin tukemaan alueellista yhteenkuuluvuutta, kehitystä ja talouskasvua sekä nopeuttamaan monimutkaisten toimien toteuttamista. Instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus on erityisen hyödyllinen suurhankkeissa tai investoinneissa, jotka perustuvat toiminnallisesti toisiinsa liittyviin yksittäisiin tukitoimiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa ja Euroopan investointirahastojen ja kansallisten rahastojen käyttöä, jotka sisältyvät myös kansallisista ja EU:n varoista rahoitettaviin suunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin.

M6C1–3

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi

Kohde

Käytettävissä olevat ja teknisesti varustetut yhteisön terveyskeskukset (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

1 038

Q2

2026

Käytettävissä on oltava vähintään 1038 yhteisön terveyskeskusta, jotka on varustettava teknisesti, jotta varmistetaan hoidon tasapuolinen saatavuus, alueellinen läheisyys ja laatu ihmisille iästä ja kliinisestä kuvasta riippumatta (kroonisesti sairaat potilaat, pitkäaikaishoitoa tarvitsevat henkilöt, vammaiset, henkisestä ahdingosta kärsivät, köyhyydestä kärsivät henkilöt) aktivoimalla, kehittämällä ja yhdistämällä perusterveydenhuollon palveluja ja ottamalla käyttöön (energiatehokkaita) tukikeskuksia moniammattisia toimia varten.

Vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen tuesta investointikustannuksiin on osoitettava uusien rakennusten rakentamiseen (interventioala 025 ter) asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan alaviitteen 5 vaatimusten mukaisesti tai rakennusten kunnostamiseen (interventioala 026).

M6C1–4

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Virstanpylväs

Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen

Terveysministeriön hyväksymät ohjeet

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Ohjeissa on virtaviivaistettava prosessit, joita tarvitaan kotihoidon tehostamiseksi kehittämällä etävalvontatekniikoita ja kotiautomaatiota.

M6C1–5

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Virstanpylväs

Terveys- ja alueministeriön hyväksymä instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus

Ilmoitus hyväksytystä sopimuksesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on asiasta vastaava viranomainen ja täytäntöönpanoviranomainen, sekä aluehallintojen osallistuminen yhdessä muiden kotihoitoon liittyvien yksiköiden kanssa.

Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa vahvistetaan kullekin tukitoimelle tai tukitoimiluokalle aikataulu, sopimuspuolten vastuualueet, arviointi- ja seurantaperusteet sekä noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset. Siinä määritellään myös ehdot, jotka koskevat toimien mahdollista osittaista purkamista tai asiaankuuluvien varojen osoittamista toiselle hallintotasolle toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

M6C1–6

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Kotihoidossa hoidetut henkilöt

EI OLE

Numero

645 590

1 487 590

Q4

2025

Vähintään 1487590 yli 65-vuotiasta sai hoitoa kotihoidossa vuoden 2025 aikana (alkaen perustasosta, joka oli 645590 yli 65-vuotiasta, joita hoidettiin vuoden 2019 aikana). Kotihoitopalvelut määritellään 12. tammikuuta 2017 annetun tietosuoja-asetuksen 22 ja 23 artiklan mukaisesti.

M6C1–7

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)

EI OLE

Numero

0

480

Q4

2024

Tämän toimenpiteen keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön vähintään 480 alueellista koordinointikeskusta (”Centrali Operative Territoriali”), joiden tehtävänä on koordinoida ja yhdistää erilaisia alueellisia, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja ja sairaaloiden terveydenhuoltopalveluja sekä hätätilanteiden verkostoa hoidon jatkuvuuden, saatavuuden ja integroinnin varmistamiseksi.

M6C1–8

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketiedehanke (ottaen huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)

EI OLE

Numero

0

20

Q4

2023

Kansallisella telelääketieteen strategialla on edistettävä ja rahoitettava uusien etälääketieteen hankkeiden ja ratkaisujen kehittämistä ja laajentamista alueellisissa terveydenhuoltojärjestelmissä, ja se on näin ollen keskeinen (teknologinen) tekijä, joka mahdollistaa tehostetun etähoitoon perustuvan lähestymistavan toteuttamisen terveydenhuollossa keskittyen erityisesti kroonisiin potilaisiin.

M6C1–9

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Etälääketieteen välineiden avulla avustaneiden henkilöiden lukumäärä (kolmas erä)

EI OLE

Numero

0

300 000

Q4

2025

Vähintään 300000 ihmistä, joiden apuna on etälääketieteen välineitä.

Toimenpiteeseen sisältyy digitaalisia terveys- ja hoitoteknologioita koskevien tilapäisten tutkimusaloitteiden rahoittaminen.

M6C1–10

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)

Ilmoitus institutionaalista kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksymisestä

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Laitosten kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on vastuussa ja täytäntöönpanosta vastaavana viranomaisena, sekä aluehallintojen osallistuminen yhteisön sairaaloihin.

Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa on lueteltava kaikki investointeihin soveltuvat alueet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on täytettävä taatakseen suunnitellun tuloksen saavuttamisen. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö ryhtyy komission jäseneen ”ad acta”. Laitosten teknologiapuiston eli kaikkien välineiden, lisenssien ja yhteenliitäntöjen osalta etusijalle on asetettava yhdistetyt hankintamenetelmät.

M6C1–11

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Kohde

Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknisesti varustetut yhteisön sairaalat (ensimmäinen erä)

EI OLE

Numero

0

307

Q2

2026

Vähintään 307 kunnostettua, yhteenliitettyä ja teknisesti varustettua yhteisön sairaalaa

Yhteisösairaalat ovat terveydenhuollon laitoksia potilaille, jotka vähäisen tarkkuutensa tai kroonisten sairauksien uusiutumisen jälkeen tarvitsevat pienitehoisia ja lyhytaikaisia kliinisiä hoitotoimenpiteitä, joita voidaan mahdollisesti tarjota kotona, mutta jotka on otettu näihin tiloihin itse (rakenteellisen ja/tai perheen) soveltumattomuuden vuoksi.

P. MISSION 6 KOMPONENTTI 2: Kansallisten terveydenhuoltopalvelujen innovointi, tutkimus ja digitalisointi

Tällä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään varmistamaan tarvittavat mahdollistavat edellytykset kansallisen terveydenhuoltopalvelun selviytymiskyvyn parantamiseksi seuraavin keinoin: I) vanhentuneiden terveydenhuoltoteknologioiden korvaaminen sairaaloissa; II) sairaalarakennusten turvallisuuden merkittävän rakenteellisen parantamisen kehittäminen; III) terveystietojärjestelmien ja digitaalisten välineiden parantaminen; IV) tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja vahvistaminen; v) henkilöresurssien lisääminen.

Tämän osa-alueen investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuosina 2020 ja 2019 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta ”vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja kapasiteettia terveydenhuollon työntekijöiden, kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin aloilla” (maakohtainen suositus 1, 2020), ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti [...] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjonnan varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun ottaen huomioon myös alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019). 

P.1  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tieteellisten tutkimuslaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä

Uudistuksella pyritään järjestämään uudelleen sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten verkosto (IRCCS), jotta voidaan i) parantaa kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän (NHS) laatua, ii) parantaa terveyden ja tutkimuksen välistä suhdetta ja iii) tarkastella uudelleen IRCCS:n oikeudellista järjestelmää ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvaa tutkimuspolitiikkaa.

Uudistuksella parannetaan julkisten IRCCS:ien hallintoa i) tehostamalla strategista hallintoa, ii) määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alat ja iii) määrittelemällä kattavasti säännöt, jotka koskevat IRCCS:n julkisen johtajan ja tutkimushenkilöstön asemaa.

Lisäksi erityisellä alatoimenpiteellä erotellaan IRCCS:t niiden toiminnan perusteella (yksi asiantuntija tai yleisasiantuntija), luodaan integroitu IRCCS-verkosto ja helpotetaan asiantuntemuksen vaihtoa itse IRCCS:ien ja Italian NHS:n muiden rakenteiden välillä.

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Investointi koostuu biolääketieteellisen tutkimusjärjestelmän vahvistamisesta kahden toimintalinjan avulla: a) tukikonseptin toimivuuden osoittamista koskeville hankkeille, joilla tuetaan sellaisten teknologioiden kehittämistä, joiden teknologinen kypsyysaste on alhainen, ja edistetään teknologian siirtoa teollisuudelle, b) harvinaisia sairauksia, harvinaisia syöpiä ja muita terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevien tutkimusohjelmien/hankkeiden rahoittaminen.

P.2  Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M6C2–1

Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi

Virstanpylväs

Sairaalahoitoa ja hoitoa suorittavia tieteellisiä laitoksia (IRCSS) koskevien asetusten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo

Asetuksen voimaantuloa koskeva säännös

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Uudistuksessa IRCCS:n verkosto organisoidaan uudelleen NHS:n laadun ja huippuosaamisen parantamiseksi, terveyden ja tutkimuksen välisen suhteen parantamiseksi, IRCCS:n oikeudellisen järjestelmän ja Italian terveysministeriön toimivaltaan kuuluvan tutkimuspolitiikan tarkistamiseksi.

Uudistukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla I) vahvistaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välistä yhteyttä; parantaa julkisten IRCCS:ien hallintoa tehostamalla strategista hallinnointia ja määrittelemällä paremmin toimivaltuudet ja toimivalta-alat.

M6C2–2

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Kohde

Tutkimushankkeet, jotka on rahoitettu konseptin toimivuuden osoittamisesta ja harvinaisista syövistä ja sairauksista

EI OLE

Numero

0

200

Q2

2025

Rahoituksen myöntäminen harvinaisia sairauksia ja harvinaisia syöpiä sekä konseptin toimivuuden osoittamista koskeville tutkimusohjelmille/hankkeille.
PoC-tutkimushankkeille sekä harvinaisia sairauksia ja harvinaisia syöpiä koskeville tutkimushankkeille myönnetään rahoitusta julkisella tarjouskilpailumenettelyllä.

Ensimmäisen rahoituserän on oltava saanut vähintään 200 tutkimushanketta.

M6C2–3

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Kohde

Terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevat tutkimushankkeet

EI OLE

Numero

0

324

Q2

2025

Rahoituksen myöntäminen terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskeville tutkimusohjelmille/hankkeille. 
Granting of funding for research projects on diseases with a high impact on health shall be undertaken through a public tender procedure.

Ensimmäisen rahoituserän on täytynyt saada vähintään 324 tutkimushanketta.

P.3  Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Investointi koostuu terveydenhuollon digitalisoinnin parantamisesta henkilöstön tuottavuuden parantamiseksi, prosessien laadun parantamiseksi, potilasturvallisuuden ja laadukkaan palvelujen tarjonnan varmistamiseksi. Investoinnilla on kolme toimintalinjaa:

1.Suurten terveydenhuollon laitteiden nykyaikaistaminen korvaamalla vanhentuneet mallit teknisesti kehittyneillä malleilla. Korvaavat laitteet voidaan hävittää tai jakaa uudelleen muille kansallisen terveydenhuoltolaitoksen paikoille.

2.Sairaaloiden prosessien informointi ensimmäisen ja toisen tason hätäosastolla (Dipartimenti Emergenza e Accettazione, DEA).

3.Kansallisten terveydenhuoltopalvelujen sairaaloiden tehohoitoyksiköissä ja puoli-intensiivisissä hoitoyksiköissä olevien vuodepaikkojen määrän kasvu.

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Investointi koostuu sairaaloiden mukauttamisesta maanjäristysten torjuntaa koskeviin säännöksiin. Tätä varten on suunniteltu kahta erilaista investointilinjaa:

1.Alueiden ilmaisemia tarpeita koskevassa tutkimuksessa yksilöidyt sairaalalaitosten maanjäristys- ja parannustoimet.

2.Monivuotiset toimet, joilla pyritään kunnostamaan ja nykyaikaistamaan kansanterveyskiinteistöjen fyysisiä ja teknologisia puitteita.

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Investoinnilla parannetaan merkittävästi teknistä infrastruktuuria, joka tukee hoidon tarjoamista, terveydenhuollon analysointia ja Italian NHS:n ennakointikapasiteettia. Investointi koostuu kahdesta eri hankkeesta:

1.Lisätään nykyisten sähköisten potilaskertomusten infrastruktuuria ja käyttöä. Tähän päästään tekemällä siitä täysin digitaalinen tietoympäristö, joka on homogeeninen, johdonmukainen ja siirrettävissä koko jäsenvaltion alueella. Sähköisellä potilaskertomuksella on kolme keskeistä toimintoa: ensinnäkin sillä lisätään terveydenhuollon ammattilaisten vaikutusmahdollisuuksia antamalla heille mahdollisuus luottaa samaan kliiniseen tietolähteeseen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti potilaan koko terveydentila; toiseksi siitä tulee kansalaisten ja potilaiden pääsy kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien tarjoamiin peruspalveluihin; kolmanneksi terveydenhuollon hallinnolle on annettava valtuudet käyttää kliinisiä tietoja terveysanalyysien suorittamiseen ja terveydenhuollon tarjonnan parantamiseen.



2.Terveysministeriön infrastruktuuria sekä teknisiä ja analytiikkavälineitä on vahvistettava, jotta voidaan seurata keskeisiä tukitasoja (LEA eli kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän takaamat palvelut) ja suunnitella terveydenhuollon apua ja palveluja väestön tarpeiden ja väestökehityksen, innovoinnin ja epidemiologian kehityksen mukaisesti. Tämä Italian terveysministeriön keskeinen ja ensisijainen tavoite saavutetaan toteuttamalla seuraavat neljä alatavoitetta: I) Italian terveysministeriön infrastruktuurin vahvistaminen sisällyttämällä sähköisen potilaskertomuksen kliiniset tiedot uuteen terveystietojärjestelmään (NSIS) kliinisiin, hallinnollisiin ja kustannuksiin liittyviin tietoihin sekä muihin terveyteen liittyviin tietoihin yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti, jotta voidaan seurata ”LEA”-lähestymistapaa ja varmistaa terveyden seuranta ja valppaustoiminta; II) NSIS-tietojen keruun, käsittelyn ja tuottamisen tehostaminen paikallisella tasolla, tiedon tuottamisen alueellisen ja paikallisen prosessin uudelleensuunnittelu ja standardointi, jotta voidaan parantaa NSIS-välinettä NHS:n laadun, tehokkuuden ja asianmukaisuuden mittaamiseksi; kehittyneiden analyysivälineiden kehittäminen monimutkaisten ilmiöiden ja skenaarioennusteiden arvioimiseksi, jotta voidaan parantaa keskeisiä valmiuksia suunnitella terveydenhuoltopalveluja ja havaita uusia sairauksia; IV) sellaisen kansallisen alustan perustaminen, jolla akkreditoitujen palveluntarjoajien telelääketieteen palvelujen tarjonta ja kysyntä voivat tyydyttää.

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille. sairaalainfektioiden turvallisuutta koskevan koulutussuunnitelman käynnistäminen koko NHS:n henkilöstölle; aktivoidaan koulutuspolku NHS:n elimissä johtavassa asemassa olevalle henkilöstölle johtamis- ja digitaalitaitojen alalla ja rahoitetaan erikoislääkärin koulutussopimuksia.

P.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M6C2–4

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Italian terveysministeriön hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma

Hyväksynnästä ilmoittaminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2021

Hyväksytään uudelleenjärjestelysuunnitelma, jolla vahvistetaan NHS:n sairaaloiden valmiuksia reagoida asianmukaisesti pandemiaan liittyviin hätätilanteisiin lisäämällä vuodepaikkojen määrää tehohoitoyksiköissä ja alivaltaisissa hoitoyksiköissä.

Sairaalan tervehdyttämissuunnitelmalla lisätään NHS:n sairaaloiden tehohoitoyksiköissä ja puoli-intensiivisissä hoitoyksiköissä saatavilla olevien vuodepaikkojen määrää.

M6C2–5

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

Italian terveys- ja alueministeriön ilmoitus instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2022

Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen (Contratto Istituzionale di Sviluppo) hyväksyminen, jossa Italian terveysministeriö on asiasta vastaava viranomainen ja täytäntöönpanoviranomainen, sekä aluehallintojen ja muiden keskeisten sidosryhmien osallistuminen.

Instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus on nykyisessä kansallisessa lainsäädännössä (31 päivänä toukokuuta 2011 annetun asetuksen nro 88 1 ja 6 §:n ja 20 päivänä kesäkuuta 2017 annetun asetuksen nro 91 7 §:n ja 3 päivänä elokuuta 2017 annetun lain nro 123) mukainen väline, jolla nopeutetaan toisiinsa toiminnallisesti liittyvien strategisten hankkeiden toteuttamista. Institutionaalista kehittämistä koskevassa sopimuksessa on lueteltava kaikki i-investointeihin soveltuvat kohteet sekä velvoitteet, jotka kunkin alueen on täytettävä varmistaakseen odotetun tuloksen saavuttamisen. Jos jokin alue rikkoo sääntöjä, terveysministeriö ryhtyy komission jäseneen ”ad acta”.

M6C2–6

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Suuret saniteettilaitteet toiminnassa

EI OLE

Numero

0

3100

Q2

2026

Korvattavien laitteiden lukumäärä ja luokittelut ovat seuraavat: 333 CT (tietokonetomografia), jossa on vähintään 128 viipalia, 178 NMR (ydinmagneettinen resonanssi) vähintään 1,5 T:ssä, 78 lineaarista Acceleraattoria, 932 kiinteä röntgenjärjestelmää, 193 Angigrafiaa, 78 Gamma-kameraa, 51 Gamma-kameraa, 51 Gamma-kameraa, 34 PET:tä (positronien tomografia), CT (tietokonetomografia), 295 mammografiaa, 928 Ultrasoundia.

Korvaavat laitteet voidaan hävittää tai niitä voidaan käyttää uudelleen NHS:n muissa paikoissa.

M6C2–7

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen

Ilmoitus kaikista tehdyistä julkisista hankintasopimuksista.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2022

Tarjouskilpailumenettelyjen julkaiseminen (Consip-puitesopimus) ja sopimusten tekeminen palveluntarjoajien kanssa sekä DEA I- ja DEA II -tasoihin luokiteltujen sairaaloiden digitalisointi

Sopimuksiin on sisällyttävä seuraavien ostot: a) Tietojenkäsittelykeskus (DPC), mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka ja siihen liittyvät työt, jotka ovat tarpeen sairaalan koko rakenteen tietokoneistamiseksi, b) laitteistojen ja/tai ohjelmistojen tietotekniikka, sähkölääketieteellinen teknologia sekä lisäteknologiat ja muut liitännäistyöt, joita tarvitaan sairaalaosastojen tietokoneistamiseen. Kun arvioidaan nykyistä digitointitasoa ennen tukitoimen toteuttamista, tätä arviointia voidaan hienosäätää kunkin alueen/sairaalan todellisten tarpeiden mukaan.

M6C2–8

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Sairaalat digitoidaan (DEA – hätätila- ja vastaanottoosastot – taso I ja taso II)

EI OLE

Numero

0

280

Q4

2025

Kullakin digitoidulla sairaalalla on oltava tietojenkäsittelykeskus, joka on tarpeen sairaalan koko rakenteen tietokoneistamiseksi, sekä riittävä laitteisto- ja/tai ohjelmistotietotekniikka, sähkölääketieteellinen teknologia sekä lisäteknologia, jota tarvitaan kunkin sairaalaosaston tietokoneistamiseen.

Consipin (Concessionaria Servizi Informativi Pubblici) käyttöön asettamat hankintavälineet – niiden lisäksi, jotka on suljettu 31.12.2022 mennessä – ovat sallittuja sekä julkishallinnon sähköiset markkinat (Mepa) tai julkishallinnon dynaamiset hankintajärjestelmät (SDAPA) liitännäishankinnoissa.

M6C2–9

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Lisävuodet, joita tarjotaan tehohoitoyksiköissä ja ali-intensiivisessä hoidossa

EI OLE

Numero

0

5 922

Q2

2026

Puoli-intensiivisellä alueella on tarjottava vähintään 2692 tehohoitopaikkaa ja 3230 vuodepaikkaa ja niihin liittyviä ilmanvaihtolaitteita (mikä vastaa noin 60 prosentin lisäystä pandemiaa edeltäneiden vuodepaikkojen määrässä).

M6C2–10

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Kohde

Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa

EI OLE

Numero

0

84

Q2

2026

Sairaaloissa on toteutettu vähintään 84 maanjäristyksen vastaista toimenpidettä, jotta ne vastaisivat maanjäristyksen vastaisia säännöksiä.

M6C2–10 a

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Kohde

Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen rahoituslain 67/88 20 artiklan mukaisiin hankkeisiin

EI OLE

Prosenttiosuus

0

90

Q2

2026

Vähintään 90 prosenttia 250000000 eurosta maksetaan hankkeisiin, joilla uudistetaan ja nykyaikaistetaan sairaaloita, jotka liittyvät L. 67/88 §:n mukaisiin ohjelmasopimuksiin ja jotka terveysministeriö toteuttaa kyseisen alueen tai autonomisen maakunnan kanssa.I

M6C2–11

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Kohde

Yleislääkärit, jotka käyttävät sähköistä terveysrekisteriä.

EI OLE

Prosenttiosuus

0

85

Q4

2025

Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä sähköiseen potilaskertomukseen digitoitujen digitaalisten asiakirjojen määrää ja tarjoamalla erityistukea ja -koulutusta yleislääkäreiden digitaalisen osaamisen parantamiseksi koko maassa.

M6C2–12

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Virstanpylväs

Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat toiminnassa.

Sairausvakuutuskorttijärjestelmän käyttöönotto 
ja sähköisen potilaskertomuksen yhteentoimivuuden edellyttämä infrastruktuuri.

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2026

Sairausvakuutuskorttijärjestelmän ja sähköisten potilaskertomusten yhteentoimivuuden edellyttämän infrastruktuurin käyttöönotto: ”Ecosistema Dati Sanitari” -järjestelmän (EDS) täytäntöönpano reorantteja koskevan asetuksen vaatimusten mukaisesti (15quater, 12 art., DL 18/10/2012, n. 179, DM 31/12/2024 ”Istituzione dell’Ecosistema dati sanitari” nopean terveydenhuollon yhteentoimivuusresursseja koskevan standardin mukaisesti hyödyntäen alalla jo saatuja kokemuksia ja varmistaen varastointi-, turvallisuus- ja yhteentoimivuusstandardit.

M6C2–13

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Kohde

Kaikki alueet ovat hyväksyneet sähköisen potilaskertomuksen ja käyttävät sitä

EI OLE

Numero

0

21

Q2

2026

Kaikkien alueiden on luotava, käytettävä ja ladattava sähköiseen potilaskertomukseen digitaalisia asiakirjoja. Tavoitteeseen kuuluvat erityisesti seuraavat:

— Digitaalisesti alkuperäiset asiakirjat ladataan sähköiseen potilaskertomukseen 18.5.2022 annetun asetuksen ja sen sisältöä koskevien myöhempien asetusten mukaisesti.

— Taloudellinen tuki terveydenhuollon tarjoajille laitteidensa päivittämiseksi ja terveydenhuollon tietojen, metatietojen ja dokumentaation tuottamiseksi digitaalisesti alkuperäisinä.

— Taloudellinen tuki terveydenhuollon tarjoajille, jotka haluavat ottaa käyttöön kansalliset alustat, yhteentoimivuuden ja UI/UX-standardit.

— Terveydenhuollon tarjoajille ja alueellisille terveysviranomaisille annettava osaamistuki (inhimillinen pääoma) infrastruktuuri- ja tietomuutosten toteuttamiseksi kansallisen sähköisen terveysrekisterin hyväksymiseksi.

M6C2–14

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.

EI OLE

Numero

0

1 800

Q2

2023

Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen;

M6C2–15

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.

EI OLE

Numero

1 800

2 700

Q2

2024

Investoinnilla lisätään apurahoja yleislääketieteen erityiskurssille ja taataan kolmen kolmivuotisen koulutusjakson suorittaminen.

M6C2–16

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöille tarjottava johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus

EI OLE

Numero

0

4 500

Q2

2026

Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän 4500 työntekijälle tarjotaan johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.

Tällä investoinnilla käynnistetään koulutuspolku NHS:n elimissä johtavassa asemassa olevalle henkilöstölle, jotta he voivat hankkia tarvittavat johtamis- ja digitaaliset taidot ja valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin terveyshaasteisiin yhdennetystä, kestävästä, innovatiivisesta, joustavasta ja tulossuuntautuneesta näkökulmasta.

M6C2–17

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Rahoitettujen lääketieteen erityiskoulutussopimusten lukumäärä

EI OLE

Numero

0

4 200

Q2

2026

Investoinnilla rahoitetaan erikoislääkärin koulutusta koskevia sopimuksia, joiden avulla voidaan rahoittaa 4200 lisäkoulutussopimusta koko opintosyklin ajaksi (viisi vuotta).

Q MISSION 7: REPowerEU-suunnitelma

REPowerEU-luvun tavoitteena on vahvistaa jakeluverkkoja, myös kaasuun liittyviä; uusiutuvan energian tuotannon nopeuttaminen, energian kysynnän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja osaamisen luominen julkisella ja yksityisellä sektorilla vihreää siirtymää varten; edistetään uusiutuvan energian ja vedyn arvoketjuja toimenpiteillä, joilla helpotetaan luottojen ja verohyvitysten saatavuutta.

Komponentissa käsitellään Italialle vuosina 2022 ja 2023 annettuja maakohtaisia suosituksia. Sen tavoitteena on erityisesti nopeuttaa uusiutuvan energian lisäkapasiteetin käyttöönottoa investoimalla merkittäviin sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeisiin (kaksi Sardinian ja Sisilian yhdysputkea mantereelle sekä kolme Itävallan, Slovenian ja Italian välistä rajayhdysjohtoa), parantaa kansallista siirtoverkkoa ja virtaviivaistaa lupamenettelyjä. Se lisää osaltaan kaasun sisäisen siirron kapasiteettia pullonkaulojen poistamiseksi, energian tuonnin monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden vahvistamiseksi. Sillä edistetään kestävää liikkuvuutta vähentämällä ympäristön kannalta haitallisia tukia ja vahvistamalla rautatiekalustoa. Se auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sähköistämällä kotitalouksien kulutusta ja parantamalla verkon häiriönsietokykyä. Se edistää energiatehokkuuden parantamista asuin- ja yrityssektorilla muun muassa kohdennettujen kannustinjärjestelmien ja rahoitusvälineiden avulla. Lisäksi siihen sisältyy uudistuksia ja investointeja, joilla parannetaan vihreän siirtymän edellyttämien taitojen tarjontaa ja hankkimista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Yhdeksällä hankkeella on rajatylittävä ulottuvuus. Kolmella niistä on suora rajatylittävä vaikutus: 1) investointi, jonka tarkoituksena on lisätä olemassa olevien sähköverkkojen yhteenliitäntöjen nimelliskapasiteettia Italian, Itävallan ja Slovenian välillä; 2) investointi, jolla edistetään Sardinian, Korsikan ja Toscanan välisen sähköyhteyden rakentamista; 3) investointi kompressoriasemalle, joka lisää kaasun vientiä Keski-Eurooppaan. Muut hankkeet hyödyttävät välillisesti rajat ylittäviä jäsenvaltioita puuttumalla sisäisen energian siirron ja jakelun pullonkauloihin ja lisäämällä verkon tehokkuutta ja häiriönsietokykyä.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden ( C(2023) 6454 final) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien toimien kuvaus, kuntaas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta investointeihin 13 – Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki) ja 14 – Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Q.1.  Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1. Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen keskus- ja paikallistasolla

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja virtaviivaistaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sääntelevää voimassa olevaa lainsäädäntöä ja säännöksiä.

Uudistuksessa hyväksytään ja saatetaan voimaan yksi primaarisäädös (tunnetaan myös nimellä Testo Unico), jolla kerätään, kootaan ja konsolidoidaan kaikki uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sääntelevät normit ja korvataan kaikki asiaa koskeva aiempi lainsäädäntö. Säädöksessä on myös vahvistettava periaatteet, joilla virtaviivaistetaan ja yhdenmukaistetaan uusiutuvia energialähteitä koskevia lupamenettelyjä valtiotasoa alemmalla tasolla.



Testo Unicon uudistuksella on seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

1)Oikeudellisen kehyksen vahvistaminen ”uusiutuvan kehityksen alueiden” määrittämiseksi.

2)Vahvistetaan periaatteet uusiutuvia energialähteitä koskevien lupamenettelyjen virtaviivaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi valtiotasoa alemmilla tasoilla. Testo Unico vahvistaa erityisesti ”kattosäännöt” eli alueet eivät voi panna täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tiukempia lupasääntöjä.

3)Varmistetaan keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto kaikkien uusiutuvien energialähteiden asentamiseen ja käyttöönottoon tarvittavien lupien saamiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Testo Unicon on erityisesti varmistettava, että alusta perustuu yhden kerran periaatteeseen, jonka mukaan hakijoiden on toimitettava samat tiedot tai asiakirjat julkisille laitoksille vain kerran.

Uudistus 2. Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää ympäristön kannalta haitallisia tukia MASE:n vuonna 2022 julkaiseman ympäristön kannalta haitallisten tukien luettelon perusteella.

Uudistus 3. Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa biometaanin sisällyttämistä energiajärjestelmään ja energiamarkkinoille ja luoda uutta kestävää biometaanin tuotantokapasiteettia direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti. Tavoitteena on edistää maakaasuverkon joustavuutta ja tehokkuutta helpottamalla muuntamista biometaaniksi. Joustavuuden ja tehokkuuden lisäämisen odotetaan edistävän energiajärjestelmän hiilestä irtautumista jaenergiariippumattomuutta.

Uudistuksen täytäntöönpanolla on 1) alennettava kestävien biometaanin tuotantolaitosten liitäntäkustannuksia ja 2) kannustettava investointeihin, jotka kohdistuvat yksinomaan kestävän biometaanin käyttöönottoon maakaasuverkoissa. Uudistuksessa suositaan siirto- ja jakeluverkkojen parempi integrointi; verkkoliitäntäinvestointien kustannusten jakamista koskevien mekanismien käyttöönotto. Näillä mekanismeilla on siirrettävä kustannukset biometaanin tuottajalta koko yhteisölle, jossa siirrytäänkestävästäbiometaanista.

Uudistus 4. Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön takuujärjestelmä, jolla lievennetään vähintään kolmen vuoden pituisiin uusiutuvan sähkön ostosopimuksiin liittyvää taloudellista riskiä.

Uudistuksessa

I)vaatia jokaista operaattoria takaamaan sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittainen kattaminen sähkömarkkinoilla tarjottavilla takuuvälineillä;

II)otettava käyttöön toimenpiteitä maksukyvyttömyysriskin pienentämiseksi, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset tuottajan maksukyvyttömyyden varalta;

III)yksilöitävä institutionaalinen yksikkö, joka ottaa vastaan myyjän/hankkijan roolin viimeisenä keinona, joka ottaisi hoitaakseen velvoitteensa laiminlyöneeltä vastapuolelta ja varmistaisi, että suorittavaan vastapuoleen nähden annetut velvoitteet täytetään.


Uudistus 5. Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Uudistuksen tavoitteena on päivittää koulutuksen sääntelykehystä ja ottaa käyttöön välineet osaamisen kohtaanto-ongelman torjumiseksi. Uudistuksella päivitetään 14 päivänä joulukuuta 2021 annetulla asetuksella hyväksyttyä ja 28 päivänä joulukuuta 2021 julkaistussa Gazzetta Ufficiale n.307 -lehdessä julkaistua uutta osaamissuunnitelmaa. Tavoitteena on vahvistaa mekanismeja, joilla yhdistetään koulutuskurssien suunnittelu työmarkkinoidentarpeisiin. Erityistavoitteena on tukea paremmin vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ottamalla asiaankuuluvat toimijat mukaan asiaa koskeviin osaamissopimuksiin. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksityisen sektorin roolia koulutuksessa ja parantaa taitojen tunnustamista, myös työpaikalla hankittujen taitojen ja lyhyiden koulutusmoduulien avulla.

Investointi 1. Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä mission 2 komponenttiin 2 investointia 2.1 (Älykkään verkon vahvistaminen). Laajentamiseen tähtäävän investoinnin on koostuttava keski- ja pienjänniteverkon osuuksiin kohdistuvista tukitoimista, joilla sähköistetään vähintään 230000 asukkaan energiankulutus verrattuna nykyiseen toimenpiteeseen. Olemassa olevan investoinnin ja laajennetun osan on yhdessä sähköistettävä vähintään 1730000 asukkaan kulutus.

Investointi 2. Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Tämä investointi lisää investointia 2.2 mission 2 komponentissa. Laajennettujen investointien on koostuttava toimista, joilla parannetaan vähintään 648 km:n sähköverkon häiriönsietokykyä enemmän kuin nykyisessä toimenpiteessä jo kaavaillaan. Sovelletaan samoja ehtoja kuin voimassa olevassa toimenpiteessä. Olemassa olevien investointien ja scale-up-investointien on yhdessä parannettava häiriönsietokykyä vähintään 4648 kilometrin osuudella.

Investointi 3. Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Tämä investointi on Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 2 komponentin 2 investoinnin 3.1 laajennusversio. Laajennusinvestoinneissa saatetaan päätökseen kaksi muuta hanketta vedyn tuottamiseksi hylätyillä teollisuusalueilla kuin mitä nykyisessä toimenpiteessä on suunniteltu. Olemassa olevilla investoinneilla ja laajennusinvestoinneilla on yhdessä tuettava vähintään 12 hankkeen loppuun saattamista.

Toimenpiteellä tuetaan ainoastaan elektrolyysiin perustuvaa uusiutuvan vedyn tuotantoa direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti. Kaikkia muita voimassa olevaan toimenpiteeseen jo sisältyviä edellytyksiä sovelletaan.

Investointi 4. Tyrrhenian-linkki

Investoinnin tavoitteena on laajentaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria, jotta voidaan kerätä kapasiteettia uusiutuvista energialähteistä Etelä-Italiassa ja integroida se kansalliseen siirtoverkkoon.

Investoinnilla tuetaan ”Tyrrhenian yhteyden” ja erityisesti Sisilian ja Campanian välisen ”itäisen yhteenliitäntälinjan” rakentamista. Investoinnilla rahoitetaan 511 km:n suuruisten tasavirtakaapelien (HVDC) asentamista Ebolin ja Carakolin välille. Investointi on saatava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.



Investointi 5. SA.CO.I.3

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa sähkönsiirtoinfrastruktuuria, joka yhdistää Sardinian muuhun Italiaan Korsikan kautta, jotta voidaan kerätä kapasiteettia uusiutuvista energialähteistä Sardiniassa ja integroida se kansalliseen siirtoverkkoon.

Investoinnin tavoitteena on tukea ”Sardinian, Korsikan ja Italian 3” yhteenliitäntähankkeen rakentamista. Sillä saatetaan päätökseen konversioasemien rakennustyöt Codrongianosissa, Sardiniassa ja Suveretossa Toscanassa. ”Kuorilla” tarkoitetaan konversioasemien ulkoista infrastruktuuria. Investointi on saatava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 6. Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Investoinnin tavoitteena on laajentaa ja nykyaikaistaa Italian, Itävallan ja Slovenian välistä sähkönsiirtoinfrastruktuuria. Investointi koostuu erityisesti seuraavien rajayhdysjohtojen valmiiksi saattamisesta:

-”Somplago (Italia)-Würmlach (Itävalta), nykyisten rajayhdysjohtojen nimelliskapasiteetin lisääminen 300 MW:lla;

-”Redipuglia (Italia) – Vrtojba (Slovenia)”, Italian ja Slovenian välisten rajayhdysjohtojen nimelliskapasiteetin lisääminen 125 MW:lla.

Investointi saa kattaa ainoastaan rajayhdysjohdon osan valmistumisen Italian puolella 31 päivään elokuuta 2026 mennessä. Töiden valmistuttua infrastruktuurin on oltava valmis käyttöön otettavaksi, kun muu infrastruktuuri Itävallan ja Slovenian puolella on valmis ja toimintavalmis.

Liiallisten korvausten riskin välttämiseksi Italian on toimitettava komissiolle kertomus viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026. Kertomuksessa on osoitettava, että kahdelle rajayhdysjohdolle myönnetyt poikkeukset energiamarkkinasäännöistä ovat edelleen perusteltuja. Lisäksi sen on arvioitava, otetaanko käyttöön asianmukaiset suojatoimet sen varmistamiseksi, että sähköasetuksen (EU) 2019/943 63 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät edelleen. Arvioinnissa on tarkasteltava, missä määrin asiaankuuluvilla EU:n ja julkisilla varoilla on vaikutusta hankkeiden riskialttiuteen liittyviin ehtoihin.

Investointi 7. Älykäs kansallinen siirtoverkko

Investoinnin tavoitteena on digitalisoida kansallinen siirtoverkko (NTG) ja parantaa siirtoverkonhaltijan hallinnoimaa hallinto- ja valvontajärjestelmää. Investoinnissa on keskityttävä sekä siirtoverkkoon että sen ohjelmistokomponentteihin ja helpotettava kuluttajien ja tuottajakuluttajien integroitumista energiamarkkinoille, nopeutettava uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lisättävä verkon häiriönsietokykyä.

Investointiin on sisällyttävä seuraavat:

-suojatun protokollan 104 asentaminen vähintään 250 sähköasemalle. Asennuksen yhteydessä ja synergiassa tieto- ja viestintätekniikka-arkkitehtuurin kanssa kaikki tiedot kulkevat keskushallinto- ja valvontajärjestelmän kautta.

-5G-laitteiden tai tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurin asentaminen vähintään 40 sähköasemaan.

-Teollisen esineiden internetin seurantajärjestelmän asentaminen vähintään 1500 sähköpylvääseen sellaisten tietojen keräämiseksi, joita voidaan käsitellä hallintajärjestelmässä.

Tämän investoinnin avulla asennettujen laitteiden on tarvittaessa täytettävä direktiivin 2009/125/EY mukaisesti palvelimille ja tiedontallennukselle taikka tietokoneille ja tietokonepalvelimille tai elektronisille näytöille asetetut energiaan liittyvät vaatimukset.



Investoinnilla on osoitettava parhaat pyrkimykset panna täytäntöön asiaankuuluvat käytännöt, kuten tietotekniset laitteet ja palvelut, jotka on lueteltu ”odotetuiksi käytännöiksi” datakeskusten energiatehokkuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen viimeisimmässä versiossa tai CEN-CENELEC-asiakirjassa CLC TR50600–99–1 ”Data centre facilities and infrastructure – Part 99–1: Suositellut käytännöt energianhallintaa varten”.

Investointi 8. Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä ja siten vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden arvoketjuja.

Investoinnilla on neljä pääasiallista toimintalinjaa:

1)Ekosuunnittelu: tämän toimintalinjan tavoitteena on ymmärtää kriittisten raaka-aineiden tarpeet ja ekologisen suunnittelun mahdollisuudet vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää ja edistää kiertotalouteen perustuvaa lähestymistapaa energiasiirtymään liittyvissä teollisuuden toimitusketjuissa.

Tämän toimintalinjan odotettu tuotos on raportti, jossa analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita. Kertomuksessa arvioidaan ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää ja edistää niiden kierrätettävyyttä.

2)T & K-hankkeet, joissa keskitytään ekologiseen suunnitteluun sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, kuten tuuliturbiinien lapojen ja aurinkosähköpaneelien, keräyksen, logistiikan ja kierrätyksen parantamiseen. Hankkeissa keskitytään seuraaviin kolmeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolinjaan:

I)Uudet tai parannetut teknologiat, tietojärjestelmät ja liiketoimintamenetelmät kriittisten ja strategisten raaka-aineiden talteenottoa, kierrätystä ja käsittelyä varten;

II)Ekologisen suunnittelun sisällyttäminen monimutkaisten tuotteiden ja järjestelmien valmistukseen sekä markkina- ja kulutusprosesseihin;

III)Yhdyskuntajätteen keräyksen ja lajittelun sekä lajittelun optimointi kriittisten raaka-aineiden johdonmukaisen ja laadukkaan tarjonnan varmistamiseksi kaupunkikaivostoimintaa varten.

3)Kaupunkikaivostoiminta: tämän toimintalinjan tavoitteena on arvioida kaupunkien kaivostoiminnan ja jo olemassa olevan, lopetetusta kaivostoiminnasta peräisin olevan jätteen potentiaali.

Tämän toimintalinjan odotetun tuotoksen on oltava julkinen tietokanta (maantieteellinen tietojärjestelmä), joka mahdollistaa kaupunkiympäristöihin (kaupunkikaivoksiin) hajallaan olevien kierrätettävien resurssien tai materiaalien sekä hylätyissä kaivoksissa olevan jätteen maantieteellisen sijainnin ja visualisoinnin.

4)Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskuksen perustaminen tai varustaminen. Keskus on laboratorioiden verkosto, joka suosii yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten välistä vuorovaikutusta, jotta voidaan parantaa sellaisten käytöstä poistettujen monimutkaisten tuotteiden ja raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä toimitusketjusta alkaen, joiden käytöstäpoistoaste on alhainen ja jotka liittyvät vihreään siirtymään (mukaan lukien litium, neodyymi ja piimetalli).

Tämän toimintalinjan odotetun tuloksen on oltava näiden laboratorioiden laitteisto.

Investointi 9. Laajennettu toimenpide: antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Tällä investoinnilla lisätään investointia 1.9 Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman mission 1 komponentissa 1.

Tällä toimenpiteellä lisätään olemassa olevia investointeja täydentämällä oppimisalustalla www.syllabus.gov.it tarjottua nykyistä koulutusohjelmaa koulutusmoduuleilla , joilla paikallisia virkamiehiä valmistellaan vihreään siirtymään.

Koulutusmoduuleissa on käsiteltävä ainakin seuraavia aiheita: uusiutuvista lähteistä peräisin olevien laitosten lupamenettelyt; uusiutuvan energian yhteisöjen edistäminen; julkishallinnon energiansäästöjen tukeminen ja järjestäminen; vihreät sähköiset hankinnat energia-alalla ja tuotteissa, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät; rakennusten energiatehokkuutta koskevat hankinnat; julkishallinnon johtoasema energiatehokkuuden ja kestävän käyttäytymisen alalla energia-alalla: parhaat käytännöt ja kestävän kehityksen kulttuurin levittäminen; energian säästämiseen tähtäävän kestävän liikkuvuuden edistämismallit.

Investointi 10. Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää vihreää osaamista alueiden rajat ylittävässä mittakaavassa yritysten ja yksityisen sektorin myötävaikutuksella ja alakohtaisesti. Lyhyissä koulutustoimissa keskitytään ammatillisiin taitoihin, joita vihreä siirtymä eniten edellyttää työmarkkinoilla. Kyseiset ammatit yksilöidään osaamissopimuksissa kohdassa ”Reform 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät”. Vastaanottajat on yksilöitävä työntekijöiden taattua työllistyvyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) osallistujien joukosta (tehtävä 5: Komponentti 1 – Uudistus 1), jonka on arviointiprosessin jälkeen noudatettava erityistä koulutuskomponenttia sisältävää polkua. Investoinnilla pyritään myös parantamaan koulutustoimien suunnitteluun osallistuvien hallintojen, instituutioiden ja kumppaneiden valmiuksia. Investoinnilla tuetaan ESCO-tietokannassa määriteltyä vihreää osaamista koskevaa koulutustoimintaa. Ajoneuvoihin liittyvä toiminta saa koskea ainoastaan päästöttömiä ajoneuvoja. Koulutustoimia ei saa liittyä seuraaviin: I) fossiiliset polttoaineet, mukaan lukien kaasu, ii) jätteenpolttolaitokset (lukuun ottamatta kierrätyskelvottoman vaarallisen jätteen polttamiseen liittyvää toimintaa).

Investointi 11. Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Investointi koostuu vähintään 69 päästöttömän matkustajajunan hankinnasta ja käyttöönotosta (juna koostuu vähintään yhdestä veturista, johon sisältyy matkustajavaunuja) ja yleispalveluun tarkoitetusta 30 muusta vaunusta. Investoinnilla on oltava yhteensä vähintään 342 yksikköä, joista vähintään 69 on vetureita. Tukikelpoisia ovat ainoastaan sähkö- tai vetypolttokennot. Kaksimuotoiset junat eivät ole tukikelpoisia.

Investointi 12: Rahoitusväline päästöttömien linja-autojen kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen ”Kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittäminen päästöttömien linja-autojen alalla”, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta Italiassa, jotta voidaan tukea investointeja päästöttömien (akkujen, vetypolttokennojen tai vetypolttokennojen) valmistuksen toimitusketjuun. Tukivälineestä myönnetään avustuksia ja/tai tuettuja lainoja suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää vähintään 100000000 euroa rahoitusta.

Investointivälinettä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia S.p.A. Investointikehyksen on sisällettävä seuraava tuotebudjettikohta:

· Avustukset, korkotuet ja tuetut lainat päästöttömien linja-autojen valmistuksen toimitusketjuun kuuluville yrityksille. Hybridilinja-autot eivät ole tukikelpoisia.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italia ja Invitalia S.p.A. allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Tarjottujen rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 117 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 118 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 119 ja varat 120 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus käyttää tukivälineen käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia S.p.A:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näissä tarkastuksissa on varmistettava i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen vähintään 100000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 121

Q.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Virstanpylväs

/Tarkoitus

Nimi

Laadulliset indikaattorit 
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M7–1

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

”Uusiutuvan kiihdytyksen alueiden” määrittämistä koskeva oikeudellinen kehys

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden määrittämistä koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantuloa

Q4

2024

Sellaisen primäärilainsäädännön voimaantulo, jossa vahvistetaan oikeudellinen kehys ”uusiutuvan kehityksen alueiden” määrittämiseksi.

Oikeudellisen kehyksen on

1)    edellyttää uusiutuvan energian potentiaalin kartoittamista koko maassa;

2)    vahvistaa kartoituksen perusteella ensimmäiset alueet ja asettaa vähimmäisvaatimukset uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden tulevalle määrittämiselle;

3)    edellyttää vähimmäisalueiden perusteella, että alueet ja autonomiset maakunnat määrittelevät uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet viimeistään 21 päivänä helmikuuta 2026;

4)    annetaan keskushallinnolle oikeus käyttää korvaavia valtuuksia, jos alueet tai autonomiset provinssit eivät pysty yksilöimään uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita 21. helmikuuta 2026 mennessä;

5)    edellytetään, että uusiutuvan energian käyttöönottoa varten määritellään offshore-alueet merten aluesuunnitelmien mukaisesti.

M7–2

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Primaarioikeuden voimaantulo (Testo Unico)

Primaarioikeuden voimaantuloa koskeva lain säännös

Q2

2025

Testo Unicon (primaarilainsäädäntö) voimaantulo, jossa kerätään, kootaan ja konsolidoidaan kaikki uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sääntelevät normit ja korvataan kaikki asiaa koskeva aiempi lainsäädäntö.

M7–3

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia koskevan keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto

Uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia varten perustetun keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto

Q4

2025

Perustetaan keskitetty digitaalinen alusta, jolla saadaan kaikki uusiutuvien energialähteiden asentamiseen ja käyttöönottoon liittyvät luvat kansallisella ja alueellisella tasolla, ja otetaan se käyttöön. Yhden kerran periaate on voimassa.

M7–4

Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Virstanpylväs

Hallituksen raportti, jossa esitetään tulokset sidosryhmien kuulemisesta ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi.

Hallituksen selvityksen hyväksyminen

Q4

2024

Kertomuksessa on esitettävä toimet, joita on toteutettu asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseksi ympäristön kannalta haitallisten tukien uudistuksesta, mukaan lukien sidosryhmiltä saatu palaute. Kuultuihin sidosryhmiin on kuuluttava asiaankuuluvia julkisia elimiä ja yksityisiä sidosryhmiä.

M7–5

Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Virstanpylväs

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo.

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantuloa koskeva lain säännös.

Q4

2025

Ympäristön kannalta haitallisten tukien uudistuksen täytäntöönpano aloitetaan vähentämällä ympäristön kannalta haitallisia tukia vähintään 2 miljardilla eurolla vuonna 2026.

Lisäksi lainsäädännössä on määriteltävä aikataulu ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämiseksi edelleen vähintään 3,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

M7–6

Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen

Virstanpylväs

Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevan lainsäädännön voimaantulo

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantuloa koskeva lain säännös.

Q3

2025

Lainsäädännössä on

·Alentaa kustannuksia, joita tuottajalle aiheutuu biometaanin tuotantolaitosten liittämisestä kaasuverkkoon.

·Tarjotaan sääntelykannustimia kaasuverkkoon investoimiseksi uusiutuvien kaasujen kehittämiseksi.

M7–7

Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen

Virstanpylväs

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo

Lain voimaantuloa koskeva säännös

Q4

2024

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo.

Primäärilainsäädännössä on säädettävä sekundaarilainsäädännön antamisesta, jolla pannaan täytäntöön seuraavat i, ii ja iii alakohdan vaatimukset.

Johdetussa oikeudessa

I)vaatia jokaista operaattoria takaamaan sähkönhankintasopimusten vasta-arvon osittainen kattaminen sähkömarkkinoilla tarjottavilla takuuvälineillä;

II)otettava käyttöön toimenpiteitä maksukyvyttömyysriskin pienentämiseksi, mukaan lukien tarjoajaa koskevat vaatimukset ja rajoitukset sekä lakisääteiset seuraamukset tuottajan maksukyvyttömyyden varalta;

III)yksilöitävä institutionaalinen yksikkö, joka ottaa vastaan myyjän/hankkijan roolin viimeisenä keinona, joka ottaisi hoitaakseen velvoitteensa laiminlyöneeltä vastapuolelta ja varmistaisi, että suorittavaan vastapuoleen nähden annetut velvoitteet täytetään.

M7–9

Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Virstanpylväs

Uuden osaamissuunnitelman ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen

Suunnitelman ja etenemissuunnitelman hyväksyminen

Q1

2024

Muutetaan ”Piano Nuove Competenze”, joka hyväksyttiin 14 päivänä joulukuuta 2021 annetulla asetuksella ja julkaistiin 28. joulukuuta 2021 Gazzetta ufficiale n.307:ssä, ja uusi siirtymätaitoja koskeva suunnitelma tulee voimaan. Suunnitelma sisältää yleisperiaatteet, joita on tarkennettava tarkemmin alueellisissa laeissa, joihin kuuluvat:

I)yksityisen sektorin tiiviimpi osallistuminen koulutuksen tarjoamiseen,

II)työpaikkakoulutuksen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tunnustamisen parantaminen,

III)parempi etukäteen tehtävä työmarkkina-analyysi ja koulutuksen ammatillisten vaikutusten seuranta.

Lisäksi hyväksytään täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma.

M7–10

Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Virstanpylväs

Alueellisten lakien voimaantulo

Lakiin sisältyvä säännös, joka koskee alueellisten lakien voimaantuloa

Q3

2025

Alueellisten lakien voimaantulo.

Lait koskevat kaikkia alueita ja autonomisia maakuntia, ja niissä otetaan käyttöön

I)mekanismit, joilla varmistetaan, että koulutustoimet suunnitellaan työmarkkinoiden ilmaisemien tarpeiden perusteella siten, että etusijalle asetetaan koulutustoimet aloilla, joilla osaamisen kohtaanto-ongelma on suurin, ja erityisesti alakohtaiset taidot vihreää siirtymää varten hyväksyttyjen osaamissopimusten avulla;

II)velvollisuus ilmoittaa arvioidut työllisyystulokset koulutusilmoituksissa ja -ilmoituksissa;

III)yritysten sisäisen koulutuksen tunnustaminen taitojen tunnustamista ja siirrettävyyttä koskevien yhteisten avoimuuspuitteiden mukaisesti;

IV)hankittujen taitojen ja lyhyiden koulutuskurssien (ns. mikrotutkintojen) tunnustaminen taitojen tunnustamista ja siirrettävyyttä koskevan yhteisen avoimuuskehyksen mukaisesti;

V)Mekanismit, joilla kannustetaan yksityistä yhteisrahoitusta.

Investointiin 10 kuuluvan pilottihankkeen tulokset on otettava huomioon alueellisten lakien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

M7–11

Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen

Numero

1 500 000

1 730 000

Q2

2026

Energiankulutuksen sähköistäminen vähintään 1730000 asukkaan keskuudessa.

M7–12

Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Kohde

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen

Numero

4 000

4 648

Q2

2026

Parantaa sähköverkkoverkon häiriönsietokykyä vähintään 4 648 km.

M7–13

Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Kohde

Vedyn tuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen

Numero

10

12

Q2

2026

Saatettava päätökseen vähintään 12 vedyn tuotantohanketta hylätyillä teollisuusalueilla, joiden kunkin keskimääräinen kapasiteetti on vähintään 1–5 MW.

M7–14

Investointi 4: Tyrrhenian-linkki

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

Q3

2024

Ilmoitus kaikkien sellaisten urakoiden tekemisestä, jotka ovat tarpeen Caracolin ja Ebolin välisten 511 kilometrin mittaisten kaapeleiden asentamiseksi.

M7–15

Investointi 4: Tyrrhenian-linkki

Kohde

511 km kaapelia

Kilometriä

0

511

Q2

2026

511 km kaapelia, joka yhdistää Caracolin (Palermo) Eboliin (Salerno) ja varmistaa 500 MW:n kapasiteetin.

M7–16

Investointi 5: SA.CO.I.3

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

Hankintasopimukset

Q4

2024

Kaikkien sopimusten tekeminen Sardinian ja Toscanan konversioasemien kuorien valmiiksi saattamiseksi tarvittavista töistä.

M7–17

Investointi 5: SA.CO.I.3

Virstanpylväs

Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien kuorten valmistuminen

Ilmoitus töiden valmistumisesta

Q2

2026

Ilmoitus Sardinian ja Toscanan konversioasemien kuorten valmistumisesta.

M7–18

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Virstanpylväs

Italian ja Itävallan välisen rajayhdysjohdon ”Somplago-Würmlach” rakentamista koskevien sopimusten tekeminen

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

Q2

2025

Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka olivat tarpeen Italian ja Itävallan välisen rajayhdysjohdon ”Somplago-Würmlach” rakentamisen aloittamiseksi.

M7–19

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Kohde

Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin kasvu rajayhdysjohdon valmistumisen seurauksena

MW

0

300

Q2

2026

Italian ja Itävallan välisen rajayhdysjohdon loppuun saattaminen: ”Somplago – Würmlach”. Italian puolen töiden valmistuttua Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteettia lisätään 300 MW:lla.

M7–20

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen

Italian ja Slovenian välinen rajayhdysjohto:

”Redipuglia – Vrtojba”

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

Q3

2025

Ilmoitus kaikkien sellaisten sopimusten tekemisestä, jotka ovat tarpeen yhden rajayhdysjohdon rakentamisen aloittamiseksi Italian ja Slovenian välillä: ”Redipuglia-Vrtojba”.

M7–21

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Kohde

Italian ja Slovenian välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin lisääminen töiden valmistuttua

MW

0

125

Q2

2026

Italian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon loppuun saattaminen: ”

”Redipuglia – Vrtojba”. Kun Italian puolella tehtävät työt on saatu päätökseen, Italian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon nimelliskapasiteettia lisätään 125 MW:lla.

M7–22

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

5G-laitteiden tai tieto- ja viestintäteknisen arkkitehtuurin asentaminen asemille

Asemien lukumäärä

0

40

Q2

2026

Uudet 5G-laitteet tai tieto- ja viestintätekniset arkkitehtuurit on asennettava ja toteutettava vähintään 40 asemalla.

M7–23

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

Uusi verkon hallinta- ja valvontajärjestelmä

Numero

0

250

Q2

2026

Suojatun protokollan 104 (IEC 62351 -protokolla) asentaminen vähintään 250 sähköasemalle.

M7–24

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

Teollisten esineiden internet

Numero

0

1 500

Q2

2026

Teolliset esineiden internetin seurantajärjestelmät, jotka on asennettu vähintään 1500 sähköpylvääseen sellaisten tietojen keräämiseksi, joita voidaan käsitellä hallintajärjestelmässä.

M7–25

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Virstanpylväs

Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseksi koskevan raportin julkaiseminen

Kertomuksen julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Kertomuksessa analysoidaan kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseksi.

M7–26

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Virstanpylväs

Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävää, kiertotalouteen perustuvaa ja varmaa tarjontaa varten

Tietokannan julkaiseminen

EI OLE

EI OLE

EI OLE

Q4

2025

Julkinen tietokanta (maantieteellinen tietojärjestelmä), joka mahdollistaa kierrätettävien resurssien tai materiaalien maantieteellisen sijainnin ja visualisoinnin kaupunkiympäristöissä (kaupunkikaivokset) sekä hylätyissä kaivoksissa olemassa olevan jätteen.

M7–27

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Kohde

Ekologista suunnittelua ja kaupunkien kaivostoimintaa koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden loppuun saattaminen kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja varman tarjonnan varmistamiseksi

Numero

0

10

Q2

2026

Vähintään kymmenen T & K-hanketta, joissa keskitytään ekologiseen suunnitteluun sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämisen, logistiikan ja kierrätyksen parantamiseen, mukaan lukien tuuliturbiinien lavat ja aurinkosähköpaneelit.

M7–28

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Kohde

Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen kuuluvien laboratorioiden laitteet

Numero

0

6

Q2

2026

Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen kuuluvien vähintään kuuden laboratorion laitteet.

Laboratorioiden on mahdollistettava yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla pyritään lisäämään vihreään siirtymään liittyvien kriittisten raaka-aineiden talteenottoa ja kierrätystä.

M7–29

Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Numero

280 000

281 750

Q2

2026

Vähintään 281750 muiden julkishallintojen julkishallinnon työntekijää on suorittanut onnistuneesti koulutusaloitteita (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi).

Näistä julkisen sektorin työntekijöistä vähintään 1750 on työllistettävä paikallisissa julkishallinnoissa, ja heidän on täytynyt toteuttaa vihreää siirtymää koskevia koulutusaloitteita toimenpiteen kuvauksen mukaisesti.

M7–30

Investointi 10: Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke

Kohde

Edunsaajat, jotka suorittavat koulutusmoduuleja

Numero

0

20 000

Q2

2025

Pilottihanke järjestetään eri alueilla, ja siihen osallistuvat yksityisen sektorin yritykset.

Koulutuksen järjestäjillä on oltava valtakunnallinensertifiointi (akkreditointi) alueellisen lainsäädännön mukaisesti. Koulutusmoduuleissa on keskityttävä vihreää siirtymää koskeviin alakohtaisiin taitoihin osaamissopimuksissa yksilöityjen ammattien mukaisesti, ja niitä seurataan kansallisella tasolla.

Vähintään 20000 edunsaajaa työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) edunsaajista on suorittanut koulutusmoduulit. Hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen liittyvät toimet on saatettava päätökseen.

Enintään 4 prosenttia resursseista osoitetaan suunnitteluun ja koulutuksen tarjoamiseen osallistuvien toimijoiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.

M7–31

Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Nollapäästöjunien lukumäärä ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelussa

EI OLE

Numero

0

69

Q2

2026

Vähintään 69 päästöttömän (sähkö- tai vetypolttokenno)junan ja 30:n yleispalveluun tarkoitetun vaunun toimittaminen ja käyttöönotto mission 2 komponentin 2 investoinnissa 4.4.2 tarkoitetun liikkuvan kaluston lisäksi

Yleispalvelun/intercityn osalta elpymis- ja palautumistukivälineen resursseilla ostetun liikkuvan kaluston on oltava valtion omistuksessa. Näin ollen kun vakiintuneiden palveluntarjoajien palvelusopimus päättyy, kyseinen liikkuva kalusto on asetettava uuden palveluhankintasopimuksen tehneen yksikön saataville noudattaen täysimääräisesti asetusta (EU) 1370/2007.

M7–32

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

 

 

Q1

2024

Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.

M7–33

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

 

Prosenttiosuus (%)

0 %

100 %

Q1

2026

Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia tukivälineeseen (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen). Invitalia S.p.A:n on laadittava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen raportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän rahoituksen prosenttiosuus, jolla edistetään ilmastotavoitteita.

M7–34

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Virstanpylväs

Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen

Todistus siirrosta

Q2

2025

Italia siirtää 100000000 euroa Invitalia S.p.A:lle tukivälinettä varten.

Q.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 13. Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin ja erityisesti mahdollistaa toimitusten monipuolistaminen koko unionin edun mukaisesti.

Investoinnin tavoitteena on tukea kompressoriaseman ja Sestinon ja Minerbion solmukohdat yhdistävän kaasuputken rakentamista Sulmonaan osana Adrianmeren linjaa. Uuden infrastruktuurin odotetaan lisäävän kaasun siirtokapasiteettia 14 mcm/d.

Italian on määritettävä erityisten suojelutavoitteiden tila ja tarvittaessa tarkistettava ympäristövaikutusten arviointeja (Valutazione Incidenza Ambientale) kyseisten alueiden töiden aloittamiseen mennessä.

Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 14. Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin ja erityisesti mahdollistaa toimitusten monipuolistaminen koko unionin edun mukaisesti.

Investointi koostuu olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin parantamisesta, mikä mahdollistaa maakaasun viennin Tarvision poistumispisteen kautta. Investointi koostuu erityisesti uuden sähköpuristusyksikön rakentamisesta Poggio Renaticon kompressoriasemalle. Uuden infrastruktuurin odotetaan lisäävän kaasun vientikapasiteettia Tarvision poistumispisteen kautta 8 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Poggio Renatico -kompressoriaseman puristusyksikkö on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Investointi 15. Transizione 5.0

Tällä toimenpiteellä tuetaan tuotantoprosessien energiasiirtymää kohti energiatehokasta, kestävää ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantomallia. Näin ollen toimenpiteen pitäisi johtaa 0,4 Mtoe:n energiansäästöön energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026. 

Yrityksille myönnetään verohyvitys, joka on oikeassa suhteessa 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana aiheutuneisiin kustannuksiin, jos ne sijoittavat

a)digitaaliset hyödykkeet (4.0 aineelliset tuotantohyödykkeet, 4.0 aineettomat tuotantohyödykkeet 122 )

b)hyödykkeet, joita tarvitaan omaan tuotantoon ja omaan kulutukseen uusiutuvista lähteistä (lukuun ottamatta biomassaa)

c)henkilöstön kouluttaminen vihreään siirtymään tarvittavien taitojen hankkimiseksi.



Veroedun on oltava vähintään kolmen lisäkynnyksen mukaisesti oikeassa suhteessa energian loppukulutuksen vähenemiseen (vähintään 3 prosenttia) tai tavoiteprosesseissa saavutettuihin energiansäästöihin (vähintään 5 prosenttia verrattuna kyseisten prosessien aiempaan kulutukseen), jotka liittyvät a alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin tehtyihin investointeihin 123 .

Sen vuoksi veroedun intensiteetti kasvaa sertifioitujen energiatehokkuusparannusten ja saavutettujen energiansäästöjen mukaisesti.

Jotta hanke olisi tukikelpoinen, riippumattoman arvioijan on varmennettava, että innovaatiohanke täyttää etukäteen kokonaisenergiankulutuksen vähentämiseen liittyvät tukikelpoisuusperusteet. Lisäksi jälkikäteen annettavassa todistuksessa on vahvistettava, että investoinnit on tosiasiallisesti toteutettu ennakkovarmennuksen säännösten mukaisesti.

Investoinnista vähintään 4032000000 eurolla on edistettävä ilmastonmuutostavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.

Enintään 1 prosentti tavoitteesta osoitetaan tietoteknisen alustan kehittämiseen ja siihen liittyviin toimiin, joilla I) hallinnoi edunsaajien esittämiä todistuksia; II) helpottaa analyysissä käytettävien tietojen arviointia, vaihtoa ja hallinnointia; ja iii) seuranta- ja valvontatoimiin.

Lisäksi toimenpiteellä laajennetaan välitavoitteessa M1C2–1 (Transizione 4.0) perustetun tiedekomitean toimialaa, jotta voidaan laatia 31 päivään elokuuta 2026 mennessä kertomus, jossa arvioidaan Italian yritys- ja Made-ministeriön (MIMIT) toimivaltaan kuuluvien kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien investointien tehokkuutta ja mahdollisia synergioita muiden EU:n rahoituslähteiden kanssa EU:n ja kansallisen kilpailukyvyn ja riippumattomuuden kannalta strategisilla aloilla.

Investointi 16. Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukiohjelmaan, jolla tuetaan pk-yritysten omaa tuotantoa uusiutuvista energialähteistä, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Italiassa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian omaan tuotantoon.

Ohjelman tavoitteena on tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) sellaisten investointiohjelmien täytäntöönpanossa, joiden tavoitteena on tuottaa energiaa itse uusiutuvista lähteistä.

Ohjelma toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin perusteella ohjelmasta on alun perin tarkoitus myöntää vähintään 320000000 euroa  avustuksia.

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Invitalia SpA. Ohjelman on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

- ei-takaisinmaksettavat rahoitusosuudet, joiden osuus on vähintään 30 prosenttia kokonaisinvestoinneista ja jotka on tarkoitettu sellaisten järjestelmien ja niihin liittyvien digitaaliteknologioiden hankintaan, jotka mahdollistavat energian suoran tuotannon uusiutuvista lähteistä omaan kulutukseen välittömästi tai keräys- tai varastointijärjestelmien kautta.

Ohjelmaan tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italian ja Invitalia SpA:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Järjestelmän lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a)Kuvaus tarjotun tuen tyypistä ja tukikelpoisista lopullisista tuensaajista.

b)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti kun on kyse yrityksille annettavasta yleisestä tuesta, investointipolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 124 jotka keskittyvät erityisesti seuraaviin aloihin: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 125 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 126 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 127 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 128 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että ohjelman lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

c)Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

I)Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

II)Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

III)Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

IV)Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Invitalia SpA:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

1.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen 320000000 eurolla edistetään ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 129 .

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

Investointi 17. Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisten asuinrakennusten kunnostamista. Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, joka on energiaköyhyyden lieventämisen rahoitusväline, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia. Väline on kohdennettava sosiaalisten ja julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjauksiin, joilla vähennetään keskimäärin vähintään 30 prosenttia primäärienergian kysynnästä.

Rahastoa hallinnoi kaksi toteutuskumppania.

·Gestore Servizi Energetici (GSE Spa) avustusosuudesta vastaavana teknisenä kumppanina;

·Cassa Depositi e Prestiti (CDP Spa) rahoituskumppanina ja vastuussa (vapaaehtoisesta) lainaosuudesta;

Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää vähintään 1381000000 euroa rahoitustukea.

Tukivälineestä annetaan rahoitustukea avustuksina ja/tai lainoina energiapalveluyrityksille julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausta varten siten, että primäärienergian kysyntää vähennetään keskimäärin vähintään 30 prosentilla.

Tukivälineen on sisällettävä seuraavat tuotelinjat julkisten asuinrakennusten tukemiseksi:

·Teknisen kumppanin Gestore Servizi Energetici Spa myöntämä avustusosuus, joka kattaa enintään 65 prosenttia kokonaiskustannuksista;

·Valinnainen lainaosuus, joka kattaa 35 prosenttia kokonaiskustannuksista. Rahoituskumppani Cassa Depositi e Prestiti voi tarjota lainaosuuden.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Italia ja toteutuskumppani(t) allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen (täytäntöönpanosopimukset), jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus tukivälineen päätöksentekoprosessista: Tukivälineen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Rahoitustuotteen tai -tuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus 130 .

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Sijoituspolitiikassa on erityisesti jätettävä tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 131 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joiden avulla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 132 , iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 133 ja varat 134 .

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Välineen lainaosuuden kautta myönnettävä rahoitustuki ei saa kattaa samoja kustannuksia, joita tuetaan tämän välineen avustusosuudella.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus sijoittaa takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksujen hoitamiseen.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen sitoutumista toimen rahoittamiseen.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Gestore dei Servizi Energeticin (GSE) ja Cassa Depositi e Prestitin (CDP) tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla varmistetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineeseen 1381000000 eurolla edistetään ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 135

Q.4  Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu  

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Virstanpylväs

/Tarkoitus

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötilanne

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

M7–35

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)

Yksilöidyt ja VincA:n mukaisesti tarkistetut ja hyväksytyt SSCO-komiteat

Q1

2024

Italian viranomaisten on

·Vahvistetaan aluekohtaiset suojelutavoitteet Natura 2000 -alueille, joihin hanke vaikuttaa, ympäristö- ja energiavarmuusministeriön vuosina 2021 ja 2023 hyväksymän menetelmän mukaisesti.

·Tarkistetaan luontotyyppidirektiivin (VINCA) mukaisesti jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit äskettäin perustettujen SSCO-toimenpiteiden valossa.

·Päivitetään (tarvittaessa) luontodirektiivin nojalla jo tehdyt asianmukaiset arvioinnit (VINCA) 28. joulukuuta 2019 annettujen kansallisten suuntaviivojen mukaisesti ja varmistetaan niiden sisällyttäminen yleiseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.

M7–36

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

Q2

2024

Ilmoitus kaikkien Sulmonan kompressoriaseman ja Sestino-Minerbio-kaasuputken valmistumiseen tarvittavien rakennusurakoiden tekemisestä.

M7–37

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Töiden loppuun saattaminen

Ilmoitus töiden valmistumisesta

Q2

2026

Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki on saatava valmiiksi.

M7–38

Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

Hankintasopimusten tekemisestä ilmoittaminen

Q2

2024

Ilmoitus kaikkien Poggio Renaticon kompressoriaseman valmistumiseen tarvittavien rakennusurakoiden tekemisestä

M7–39

Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Virstanpylväs

Töiden loppuun saattaminen

Ilmoitus töiden valmistumisesta

Q2

2026

Poggio Renatico -kompressoriaseman puristusyksikkö on täytettävä.

M7–40

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Virstanpylväs

Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistava säädös tulee voimaan

Lain voimaantuloa koskeva säännös

Q1

2024

Säädöksessä asetetaan siirtymävaiheen 5.0 verohyvitykset mahdollisten tuensaajien saataville ja määritetään tukikelpoisuusperusteet, myös energiansäästöjen vähimmäistason osalta, ja toimenpiteen menojen enimmäismäärä.

M7–41

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Kohde

Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen

Myönnettyjen varojen määrä (euroa)

0

6 300 000 000

Q2

2026

Ilmoitus kaikkien tähän investointiin varattujen elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntämisestä.

Tavoitteen tyydyttävä saavuttaminen riippuu myös siitä, että julkaistaan raportti, jossa arvioidaan elpymis- ja palautumistukivälineen investointeja Italian yritys- ja Made-ministeriön vastuulla.

M7–42

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Kohde

0,4 Mtoe energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026

Mtoe

0

0.4

Q2

2026

Investoinnin on tuotettava 0,4 MTOE energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026.

M7–43

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

Q4

2024

Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.

M7–44

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Virstanpylväs

Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.

Todistus siirrosta

Q4

2024

Italia siirtää 320000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.

M7–45

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

EI OLE

Prosenttiosuus (%)

0

100 %

Q2

2026

Invitalia S.p.A. on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia sopimuksia määrästä, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia järjestelmään (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).

Invitalia S.p.A:n on laadittava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää käyttäen raportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän rahoituksen prosenttiosuus, jolla edistetään ilmastotavoitteita.

M7–46

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Tehtävänmäärityksen tavoitteen määrittely

Säädöksen voimaantulo ja rahoitusvälineen tehtävänmäärittely

Q3

2024

Määritellään rahoitusvälineen toimeksianto, joka koskee julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjauksia.

M7–47

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

Q2

2025

Täytäntöönpanosopimus(-sopimukset) tulee voimaan toimenpiteen kuvauksessa täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti.

Täytäntöönpanosopimukseen(-sopimuksiin) on erityisesti sisällytettävä tukikelpoisuusperusteet, jotka koskevat energiatehokkuuden vähimmäisparannusta, joka välineellä on saavutettava (keskimäärin vähintään 30 prosenttia primäärienergian kysynnän vähentämisestä).

Valintaperusteissa on myös asetettava etusijalle toimet, joista saadaan eniten tuottoa energiatehokkuuden kannalta. 

M7–48

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen

Todistus siirrosta

EI OLE

EI OLE

Q2

2025

Italia siirtää 1381000000 euroa toteutuskumppanille tai toteutuskumppaneille lainajärjestelyä varten.

M7–49

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

Prosenttiosuus (%)

0 %

100 %

Q2

2026

Toteutuskumppanien on täytynyt tehdä energiapalveluyritysten (ESCO) kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia, jotka koskevat määrää, joka tarvitaan, jotta elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää 100 prosenttia (hallinnointipalkkiot huomioon ottaen).

Energiapalveluyritysten (ESCO) kanssa tehdyissä rahoitussopimuksissa on täsmennettävä omaisuuserä, johon sovelletaan energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia.

Tästä rahoituksesta 100 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteeseen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI esitettyjen menetelmien mukaisesti.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 194415951466 euroa.

 

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

1.Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

 

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–51

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo

M1C1–52

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.

M1C1–53

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Virstanpylväs

Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

M1C1–69

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamisesta annetun asetuksen voimaantulo

M1C1–1

Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat

Virstanpylväs

Lakiasetusten voimaantulo uudistuksessa 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat”

M1C1–2

Uudistus 1.3: Pilvipalvelut etusijalle ja yhteentoimivuus

Virstanpylväs

Uudistusta 1.3 ”Pilvi ensin ja yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo

M1C1–29

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Siviilioikeuden uudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

M1C1–30

Uudistus 1.5: Rikosoikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Rikosoikeusuudistusta koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

M1C1–31

Uudistus 1.6: Maksukyvyttömyyskehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Maksukyvyttömyyttä koskevan uudistuskehyksen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

M1C1–32

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa

Virstanpylväs

Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman palvelukseen ottamista koskevan erityislainsäädännön voimaantulo

M1C1–54

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Saatettu päätökseen asiantuntijoiden rekrytointi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

M1C1–55

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän laajentaminen kansalliseen talousarvioon investointien käyttöasteen lisäämiseksi

M1C1–68

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

M1C1–71

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan järjestelmän kannalta tarpeellisten lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo

M1C1–100

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Menojen uudelleentarkastelun tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – valtiovarainministeriön vahvistaminen

M1C1–101

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Veronkierron vähentämiseen tähtäävien mahdollisten toimien uudelleentarkastelun hyväksyminen

M1C2–1

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Virstanpylväs

Siirtymäkauden 4.0 verohyvitysten asettamista mahdollisten tuensaajien saataville koskevien säädösten voimaantulo ja tieteellisen komitean perustaminen

M1C3–8

Investoinnit – 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Virstanpylväs

Sopimusten tekeminen matkailun digitaalisen portaalin kehittämiseksi

M2C2–7

Uudistus 2 Uusi lainsäädäntö uusiutuvan kaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi

Virstanpylväs

Voimaan tulee asetus, jolla edistetään uusiutuvan kaasun käyttöä biometaanin käytössä liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa, sekä täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan sen käyttöä koskevat ehdot ja perusteet sekä uusi kannustinjärjestelmä.

M2C2–37

Uudistus 5: Älykkäämmät menettelyt hankkeiden arvioimiseksi paikallisissa julkisissa liikennejärjestelmissä, joissa on kiinteät laitteistot, ja nopean joukkoliikenteen alalla

Virstanpylväs

Asetuksen voimaantulo

M2C2–41

Investointi 5.3: Sähkölinja-autot

Virstanpylväs

Voimaan tulee ministeriön asetus, jossa määritetään käytettävissä olevien resurssien määrä interventiotarkoitukseen (linja-autot)

M2C3–1

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Virstanpylväs

Superbonuksen jatkamisen voimaantulo

M2C4–3

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Oikeudellisen kehyksen uudistaminen vesienhoidon ja kestävän käytön parantamiseksi

M3C2–3

Uudistus 2.1 – Yhden tullialan palvelupisteen käyttöönotto (”Sportello Unico Doganale”)

Virstanpylväs

Asetus yhtenäisestä tullipalvelusta (Sportello Unico Doganale) tulee voimaan

M4C1–1

Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen; Uudistus 4.1: Tohtorintutkinto: Ohjelmauudistus

Virstanpylväs

Korkea-asteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi (primaarilainsäädäntö) seuraavilla aloilla: a) korkeakoulututkintojen mahdollistaminen; b) korkeakoulututkintoryhmät; tohtorinkoulutusohjelmien uudistaminen

M4C1–2

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Virstanpylväs

Stipendien uudistamista koskevien ministeriöiden asetusten voimaantulo korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi

M5C1–1

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Virstanpylväs

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan kansallisen ohjelman (GOL) perustamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen ja uuden osaamisen kansallisen suunnitelman vahvistamisesta annetun ministeriöiden välisen asetuksen voimaantulo

M5C2–1

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Virstanpylväs

Vammaisten itsenäisyyttä vahvistava puitelaki tulee voimaan.

M5C2–5

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Virstanpylväs

Toimintasuunnitelman voimaantulo

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

 

2.1.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M2C4–5

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Virstanpylväs

Kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille tarkoitettujen digitaalisten palvelujen hallinnollisen yksinkertaistamisen ja kehittämisen voimaantulo

M5C2–9

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Virstanpylväs

Asunto ensin- ja jälkiasemia koskevia hankkeita koskevan toimintasuunnitelman voimaantulo, paikallisten yksiköiden esittämien hankkeiden vaatimusten määrittely ja ehdotuspyynnön käynnistäminen

M1C1–33

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen

M1C1–56

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevan mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo

M1C1–70

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan lain tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. n. 50/2016)

M1C1–103

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön sekä säännösten voimaantulo ja hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen verosäännösten noudattamisen edistämiseksi sekä tarkastusten ja valvonnan parantamiseksi

M1C1–104

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Säästötavoitteiden hyväksyminen menojen uudelleentarkastelua varten vuosina 2023–2025

M1C3–11

Investointi 1.3 – Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: parantaa kulttuuripaikkojen energiatehokkuutta

M2C1–1

Uudistus 1.1 – Kiertotalousstrategia

Virstanpylväs

Kansallisen kiertotalousstrategian hyväksymistä koskevan ministerin asetuksen voimaantulo

M2C1–2

Uudistus 1.3 – Tekninen tuki paikallisviranomaisille

Virstanpylväs

Paikallisten viranomaisten tukemiseen tähtäävän valmiuksien kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

M2C1–11

Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Virstanpylväs

Verkkofoorumin ja kirjailijoiden kanssa tehtävien sopimusten käynnistäminen

M2C2–18

Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten t & k-sopimusten tekeminen vetyalan tutkimushankkeille

M2C2–21

Uudistus 4 Vetyalan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet

Virstanpylväs

Verokannustimien voimaantulo

M2C2–38

Investointi 5.1: Uusiutuvat energialähteet ja akut

Virstanpylväs

Ministeriön asetuksen voimaantulo

M2C2–42

Investointi 5.4: Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen

M2C3–4

Uudistus 1.1: Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Virstanpylväs

Energiatehokkuustoimia koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

M2C4–1

Uudistus 2.1. Hydrogeologisen epävakauden torjuntatoimien täytäntöönpanomenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen

Virstanpylväs

Oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen hydrologisten riskien hallinnan parantamiseksi tulee voimaan

M2C4–4

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Kastelua koskevan uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo

M4C1–3

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Virstanpylväs

Opettajan ammattia koskevan uudistuksen voimaantulo.

M4C1–4

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Virstanpylväs

Koulu 4.0 Suunnitelma Italian koulujärjestelmän digitaalisen siirtymän edistämiseksi hyväksytään

M4C2–4

Uudistus 1.1: T & K-tukitoimenpiteiden toteuttaminen yksinkertaistamisen ja liikkuvuuden edistämiseksi

Virstanpylväs

Tavalliseen rahoitusrahastoon liittyvää T & K-toiminnan yksinkertaistamista ja liikkuvuutta koskevien ministeriön asetusten voimaantulo.

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

 

3.1.Kolmas vaihe (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M2C4–2

Uudistus 4.2 ”Toimenpiteet integroitujen vesipalvelujen täydellisten johtamisvalmiuksien varmistamiseksi”

Virstanpylväs

Uudistus, jolla varmistetaan integroitujen vesipalvelujen täydet johtamisvalmiudet, tulee voimaan

M1C1–3

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Virstanpylväs

Polo Strategico Nazionalen (PSN) loppuun saattaminen

M1C1–4

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Virstanpylväs

Kansallinen digitaalisten tietojen alusta toiminnassa

M1C1–5

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen

M1C1–6

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto

M1C1–7

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston perustaminen

M1C1–8

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Keskitetyn tarkastusyksikön aktivointi PSNC- ja NIS-turvatoimenpiteitä varten

M1C1–9

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Kohde

Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T1

M1C1–10

Uudistus 1.2: Muutostuki

Virstanpylväs

Muutosryhmän ja uuden koordinointiryhmän perustaminen tulee voimaan

M1C1–34

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntivirastoa varten

Kohde

Palvelukseenottomenettelyjen aloittaminen siviili- ja rikostuomioistuimissa

M1C1–35

Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen

Virstanpylväs

Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus

M1C1–36

Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus

Virstanpylväs

Siviili- ja rikosoikeudellisia uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo

M1C1–57

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävää yksinkertaistamisuudistusta koskevien hallinnollisten menettelyjen voimaantulo

M1C1–102

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kertomuksen hyväksyminen valikoitujen julkishallintojen säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen vaikuttavuudesta

M1C1–105

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä

M1C1–106

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Väärien positiivisten vaatimusten noudattamista koskevien kirjeiden määrän vähentäminen

M1C1–107

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu

M1C2–6

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo

M1C2–7

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)

M1C2–8

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2021 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten

M1C3–6

Uudistus – 3.1 Kulttuuritapahtumia koskevat vähimmäisympäristökriteerit

Virstanpylväs

Julkisin varoin rahoitettuja kulttuuritapahtumia koskevien julkisten tarjouskilpailujen sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä perusteita koskevan asetuksen voimaantulo

M2C1–3

Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Virstanpylväs

Logistisen kannustinjärjestelmän mukaisen lopullisen järjestyksen julkaiseminen

M2C1–4

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

M2C2–8

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Virstanpylväs

(Kaikkien) verkkokapasiteetin lisäämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M2C2–12

Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Virstanpylväs

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden myöntäminen

M3C2–1

Uudistus 1.1 – Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Strategisen suunnitteluprosessin menettelyjen yksinkertaistamiseen liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulo

M3C2–2

Uudistus 1.2 – Kilpailullinen käyttöoikeussopimusten myöntäminen Italian satamissa

Virstanpylväs

Satamatoimilupia koskevan asetuksen voimaantulo

M3C2–4

Uudistus 1.3 – Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Kylmäsilityslaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen tulee voimaan

M4C1–5

Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituuttien uudistaminen; Uudistus 1.4: Suuntaviivajärjestelmän uudistaminen

Välitavoitteet

Perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistusten voimaantulo koulutustulosten parantamiseksi

M4C1–6

Uudistus 2.2: Korkea-asteen koulutus ja jatkokoulutus koulujen johtajille, opettajille sekä hallinto- ja tekniselle henkilöstölle

Virstanpylväs

Laadukkaan koulutusjärjestelmän kehittämistä koulua varten koskevan lainsäädännön voimaantulo.

M4C2–1

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Kohde

Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä

M5C1–2

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Virstanpylväs

Kaikkien julkisia työvoimapalveluja koskevien suunnitelmien voimaantulo aluetasolla

M5C1–6

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut toteuttavat vahvistamissuunnitelmassa suunniteltuja toimia kolmivuotiskaudella 2021–2023.

M5C1–8

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Virstanpylväs

Kansallisen suunnitelman ja täytäntöönpanosuunnitelman voimaantulo pimeän työn torjumiseksi kaikilla talouden aloilla.

M5C1–12

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Virstanpylväs

Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmän ja siihen liittyvien yritysten kannustinmekanismien voimaantulo

M5C2–7

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Kohde

Sosiaalipiirit ovat toteuttaneet vähintään yhden hankkeen, joka liittyy kotitilojen kunnostamiseen ja/tai tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamiseen vammaisille, sekä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen.

M5C3–1

Investointi 1.1.1: Sisäalueet – Yhteisöllisten sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantaminen

Virstanpylväs

Tarjouskilpailun myöntäminen toimenpiteistä sosiaalipalvelujen ja -infrastruktuurien parantamiseksi sisäalueilla sekä apteekkien tukemisesta alle 3000 asukkaan kunnissa

M6C2–1

Uudistus 1: Tarkistetaan ja päivitetään sairaala- ja hoitoalan tiedelaitosten (IRCCS) nykyistä oikeudellista kehystä ja terveysministeriön tutkimuspolitiikkaa tutkimuksen, innovoinnin ja terveydenhuollon välisen yhteyden vahvistamiseksi

Virstanpylväs

Sairaalahoitoa ja hoitoa suorittavia tieteellisiä laitoksia (IRCSS) koskevien asetusten uudelleenjärjestelyä koskevan asetuksen voimaantulo

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 11494252874 EUROA

4.1.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–11

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Kohde

Finanssipoliisi – T1-ammattimaisten datatieteen palvelujen hankinta

M1C1–72

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä

M1C1–73

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo

M2C2–14

Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus

Virstanpylväs

(Kaikkien) vetypohjaisten latausasemien kehittämistä koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M2C2–16

Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten

Virstanpylväs

Resurssien osoittaminen vedyn testaukseen rautateiden liikkuvuutta varten

M2C2–20

Uudistus 3 Hallinnon yksinkertaistaminen ja vedyn käyttöönoton sääntelyesteiden vähentäminen

Virstanpylväs

Tarvittavien lainsäädäntötoimien voimaantulo

M5C2–3

Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Virstanpylväs

Sellaisen puitelain voimaantulo, jolla vahvistetaan omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavia toimia

M1C1–37

Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus

Virstanpylväs

Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo

M1C1–58

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo

M1C1–74

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo julkisia hankintoja koskevan säännöstön yksinkertaistamiseksi

M1C1–109

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Ensimmäisten ennakkoon koottujen alv-ilmoitusten lähettäminen

M2C2–27

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Virstanpylväs

Kaikkien latausinfrastruktuurien (M1) asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M2C2–33

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston  vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistamiseksi päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

M2C3–2

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Kohde

Rakennusten perusparannus Superbonus T1

M4C1–9

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Virstanpylväs

Lastentarhojen, esikoulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen rakentamista, kunnostamista ja turvallisuuden varmistamista koskevien sopimusten tekeminen

M5C3–8

Investointi 1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Kohde

Koulutustuki alaikäisille (ensimmäinen erä)

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 2315646882 EUROA

5.1.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C2–4

Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistus

Virstanpylväs

Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja asiaa koskevien täytäntöönpanosäädösten uudistamista koskevan asetuksen voimaantulo

M1C3–4

Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Kohde

Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatiin päätökseen (ensimmäinen erä)

M1C1–12

Investointi 1.3.2: Yhtenäinen digitaalinen palveluväylä

Kohde

Yhteinen digitaalinen palveluväylä

M1C1–13

Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle

Virstanpylväs

Liikkuvuus palveluratkaisuina M1

M1C1–38

Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeuslaitoksen digitalisointi

M1C1–59

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Julkishallinnon strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo

M1C1–73quater

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

EU:n kynnysarvon alittavia hankintoja koskevien suuntaviivojen voimaantulo

M1C1–75

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta

M1C1–84

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika

M1C1–86

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

M1C1–87

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset

M1C1–110

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen perusteella

M1C2–9

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo

M1C2–10

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2022 kilpailulaista johtuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten

M1C3–7

Investoinnit – 3.3 Kulttuurialan toimijoiden valmiuksien kehittäminen digitaalisen ja vihreän siirtymän hallitsemiseksi.

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen täytäntöönpanevan organisaation/tuensaajien kanssa kaikista toimista, joilla hallinnoidaan kulttuurialan toimijoiden digitaalista ja vihreää siirtymää

M2C1–5

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

M2C2–22

Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Tavoite:

T1-pyöräkaistat

M4C1–10

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi; Uudistus 1.3: Koulujärjestelmän uudelleenorganisointi; Uudistus 1.2: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) uudistaminen; Uudistus 1.4: ”Suuntaviivajärjestelmän” uudistaminen; Uudistus 1.5: Korkeakoulututkintoryhmien uudistaminen; Uudistus 1.6: Korkeakoulututkintojen uudistamisen mahdollistaminen

Virstanpylväs

Kaikkien perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen uudistuksia koskevien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien asetusten voimaantulo tarvittaessa

M4C1–11

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Yliopiston myöntämä stipendi

M5C3–3

Investointi 2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys

Kohde

Support to rural pharmacies in municipalities, hamlets or settlements of less than 5 000 inhabitants (first batch)

M1C1–113

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Suurempi ”vaatimustenmukaisuuskirjeiden” määrä

M1C1–114

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden tuottamien verotulojen kasvu

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 3621492701 EUROA

6.1.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–14a

Uudistus 1.9 a: Uudistus koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi

Virstanpylväs

Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulo

M1C1–15

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Kohde

Valtiovarainpoliisi – tietotieteen ammattimaisten palvelujen hankinta T2

M1C1–37a

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Virstanpylväs

Ruuhkan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden voimaantulo

M1C1–72a

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Lainsäädäntö- ja erityistoimet maksuviivästysten vähentämiseksi keskus- ja paikallistasolla

M1C1–85

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

M1C1–99 

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen 

Kohde 

Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset 

M2C2–6

Uudistus 1 Maalla ja merellä sijaitsevien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja uusi oikeudellinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon ylläpitämiseksi sekä nykyisten tukijärjestelmien ajan ja tukikelpoisuuden jatkaminen

Virstanpylväs

Maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian rakenteiden rakentamista koskevien lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevan oikeudellisen kehyksen voimaantulo

M4C1–8

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen urheilutilojen ja voimistelujen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi koulukäyttöön

M5C1–9

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Virstanpylväs

Toteutetaan toimia pimeän työn torjumiseksi

M5C2–4

Uudistus 2 – Uudistus muita kuin omavaraisia ikääntyneitä varten

Virstanpylväs

Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä omavaraisten vanhusten hyväksi toteutettavien toimien tehostamiseksi

M7–9

Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Virstanpylväs

Uuden osaamissuunnitelman ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen

M7–32

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

M1C1–39

Investointi 1.8: Palvelukseenottomenettelyt siviili- ja rikostuomioistuimissa

Kohde

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavien siviili- ja rikostuomioistuinten sekä oikeusministeriön alue- ja keskusyksiköiden palvelukseenottomenettelyjen päättäminen

M1C1–40

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyjen päättäminen

M1C1–41

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallinnollisten aluetuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–42

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta

M1C1–59 A

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa

M1C1–73a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Hankintaviranomaisten kelpuuttamisjärjestelmää koskevan yleiskirjeen hyväksyminen

M1C1–108

Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Virstanpylväs

Käsitteellisen viitekehyksen, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon hyväksyminen

M1C1–111

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuotta 2023 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodelle 2023 asetettu säästötavoite

M1C1–112

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Verohallinnon operatiivisten valmiuksien parantaminen verohallinnon vuosia 2021–2023 koskevassa suoritussuunnitelmassa esitettyjen työhönottotavoitteiden mukaisesti

M1C2–2

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Kohde

Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset

M1C3–9

Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Kohde

Matkailualan toimijoiden osallistuminen digitaalisen matkailun keskukseen

M1C3–10

Uudistus 4.1 Matkaoppaiden ammatteja koskeva sääntely.

Virstanpylväs

Matkaoppaita koskevan kansallisen standardin määrittely

M2C1–6

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

M3C2–5

Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi

Kohde

Logistiikkaketjun digitalisointi

M5C2–2

Uudistus 1 – Vammaisuutta koskeva puitelaki

Virstanpylväs

Sellaisten asetusten voimaantulo, joilla kehitetään puitelain säännöksiä vammaisten henkilöiden itsenäisyyden vahvistamiseksi

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 2053579667 EUROA

7.1.Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–17

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Kohde

Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T1:een

M7–7

Uudistus 4: Uusiutuvia energialähteitä koskeviin sähkönhankintasopimuksiin liittyvien taloudellisten riskien vähentäminen

Virstanpylväs

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo

M7–14

Investointi 4: Tyrrhenian-linkki

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

M3C2–7

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M1C1–18

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Kohde

Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T1

M1C1–19

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Kohde

Tuki turvallisuusrakenteiden parantamiseen T2

M1C1–20

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto

M1C1–21

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston ja arviointikeskusten loppuun saattaminen

M1C1–22

Investointi 1.5: Kyberturvallisuus

Virstanpylväs

PSNC- ja NIS-turvatoimien tarkastuksen keskusyksikön täysi toiminta siten, että vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen

M1C1–43

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–44

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–60

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavien 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistaminen ja/tai digitalisointi

M1C1–72ter

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Lisätään maksumäärärahoja

M1C1–72quater

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Toimintasuunnitelman hyväksyminen

M1C1–73ter

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Kannustimet hankintaviranomaisten pätevöitymiseen ja ammattimaisuuteen.

M1C1–73quinquies

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Hankerahoitusta koskevien uusien säännösten voimaantulo

M1C1–75a

Investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Virstanpylväs

Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

M1C1–84a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Toimenpiteet, joilla nopeutetaan hankintaviranomaisten päätöksentekoa hankintasopimusten tekemisessä

M1C1–98

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

M1C2–11

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo

M1C2–12

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Täytäntöönpanotoimenpiteiden (tarvittaessa myös johdetun oikeuden) voimaantulo vuoden 2023 kilpailulaissa ja muussa primaarilainsäädännössä vahvistettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi

M2C1–6a

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Varojen kohdentaminen tuensaajille prosentteina investoinnille osoitetuista kokonaismäärärahoista

M2C1–7

Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla

Kohde

Lopullisten paremmuusjärjestysten julkaiseminen ja lopullisten vastaanottajien yksilöinti.

M2C2–28

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Virstanpylväs

Latausinfrastruktuurien asentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M4C1–12

Investointi 4.1: Tohtorintutkinnon suorittaneiden (tutkimukseen, julkishallintoon ja kulttuuriperintöön) lukumäärän ja uramahdollisuuksien lisääminen

Kohde

Vuosittain myönnettävät tohtorinkoulutusapurahaohjelmat (kolmen vuoden aikana)

M4C1–14

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat

M4C1–15

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat

M4C2–3

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä

Kohde

Tohtorintutkinnon suorittaneille myönnettyjen apurahojen määrä

M5C1–15a

Investointi 4 – Yleinen julkishallinto

Virstanpylväs

Toteuttamaan toimia, joilla lisätään nuorten osallistumista, yksinkertaistetaan menettelyjä ja parannetaan yleisen virkamiespalvelun (UCS) hankkeiden laatua,

M7–1

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

”Uusiutuvan energian kiihdytysalueiden” määrittäminen

M7–4

Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Virstanpylväs

Hallituksen raportti, jossa esitetään tulokset sidosryhmien kuulemisesta ympäristön kannalta haitallisten tukien vähentämistä koskevan etenemissuunnitelman määrittelemiseksi.

M7–16

Investointi 5: SA.CO.I.3

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

M4C1–10 a

Uudistus 1.1: Teknisten ja ammatillisten instituutioiden uudistaminen

Virstanpylväs

Johdetun oikeuden voimaantulo.

 

 

Maksuerän määrä

EUR 5 294 563 760

8.1.Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–23

Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italialle

Virstanpylväs

Liikkuvuus palveluratkaisuna M2

M1C1–76

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–77

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–78

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Paikallishallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–79

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–80

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallintojen maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

M1C1–81

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä lyhenee

M1C1–82

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä paikallisille julkishallinnoille on lyhentynyt

M1C1–83

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Terveydenhuoltoviranomaisten maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

M1C1–25

Investointi 1.6.6: Valtiovarainpoliisin digitalisointi

Virstanpylväs

Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien operatiivisten tietojärjestelmien kehittäminen

M1C1–62

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Lisätään investointien hyödyntämistä

M1C1–97

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

M1C1–115

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuotta 2024 koskevan vuotuisen menoarvion loppuun saattaminen vuosille 2022 ja 2023 vuodeksi 2024 asetetun säästötavoitteen osalta

M1C2–3

Investointi 1: Siirtymä 4.0

Kohde

Siirtymä 4.0 yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella myönnetyt verohyvitykset

M4C1–16

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Kohde

Koulut, jotka ovat aktivoineet STEM-ohjaushankkeita vuosina 2024 ja 2025

M4C1–17

Investointi 3.1: Uudet taidot ja uudet kielet

Kohde

Opettajille tarjottavat kieli- ja menetelmäkurssit

M4C2–1 a

Investointi 1.2: Nuorten tutkijoiden esittämien hankkeiden rahoittaminen

Kohde

Tutkimusapurahan saaneiden opiskelijoiden lukumäärä

M6C2–2

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Kohde

Tutkimushankkeet, jotka on rahoitettu konseptin toimivuuden osoittamisesta ja harvinaisista syövistä ja sairauksista

M6C2–3

Investointi 2.1: NHS:n biolääketieteellisen tutkimuksen vahvistaminen ja tehostaminen

Kohde

Terveysvaikutuksiltaan merkittäviä sairauksia koskevat tutkimushankkeet

M7–2

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Primaarioikeuden voimaantulo (Testo Unico)

M7–18

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Virstanpylväs

Italian ja Itävallan välisen rajayhdysjohdon ”Somplago-Würmlach” rakentamista koskevien sopimusten tekeminen

M7–25

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Virstanpylväs

Kriittisten raaka-aineiden tulevia tarpeita ja ekologisen suunnittelun mahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseksi koskevan raportin julkaiseminen

M7–30

Investointi 10: Crescere Green -taitoja koskeva pilottihanke

Kohde

Edunsaajat, jotka suorittavat koulutusmoduuleja

M7–34

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Virstanpylväs

Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen

M1C2–14a

Uudistus 3: Yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Virstanpylväs

Arviointiraportin julkaiseminen kaikki yrityksille suunnatut kannustimet

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 3541589877 EUROA

9.1.Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M4C1–7

Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Kohde

Mentorointitoimintaan tai koulutuskursseille osallistuneet opiskelijat tai nuoret

M4C1–14 a

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Uudistetussa rekrytointijärjestelmässä palvelukseen otetut opettajat

M7–6

Uudistus 3: Biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten alentaminen

Virstanpylväs

Biometaanin tuotantolaitosten kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten vähentämistä koskevan lainsäädännön voimaantulo

M7–10

Uudistus 5: Uuden osaamisen suunnitelma – Siirtymät

Virstanpylväs

Alueellisten lakien voimaantulo

M7–20

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Virstanpylväs

Italian ja Slovenian välisen rajayhdysjohdon rakentamista koskevien sopimusten tekeminen: ”Redipuglia – Vrtojba”

M1C1–24

Investointi 1.7.1: Digitaalinen julkishallinto

Kohde

Kansalaiset, jotka osallistuvat julkishallinnon yleispalvelun organisaatioiden kansalliseen rekisteriin rekisteröityjen organisaatioiden tarjoamiin digitaaliseen koulutukseen ja/tai helpottamisaloitteisiin

M1C1–96

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkaisun ja sopimuksen tekemisen välinen keskimääräinen aika

M1C1–98a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Julkisten ostajien ammatillistamista koskevan strategian kautta koulutetut virkamiehet

M1C1–99a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus, investointi 1.10: Tuki pätevöitymiselle ja sähköisille hankinnoille

Kohde

Hankintaviranomaisten digitaaliset valmiudet

M1C1–116

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa

M1C2–5

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeusjärjestelmään

Kohde

Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvillä rahoitusmahdollisuuksilla tuetut hankkeet

M1C2–13

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Vuoden 2025 kilpailulain voimaantulo

M1C2–14

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Kohde

Käytössä on miljoonia älykkäitä 2G-mittareita.

M1C3–1

Investointi 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit

Kohde

Kulttuuriperintöön liittyvän verkko-oppimisalustan kautta koulutetut käyttäjät

M1C3–2

Investoinnit – 1.1 Digitaalistrategia ja kulttuuriperinnön foorumit

Kohde

Digitaalisessa kirjastossa tuotetut ja julkaistut digitaaliset resurssit

M1C3–5

Investoinnit – 1.3 Teatterien, teatterien ja museoiden energiatehokkuuden parantaminen

Kohde

Valtion museoita ja kulttuurikohteita, teatterihalleja ja elokuvateattereita koskevat toimet saatetaan päätökseen (toinen erä)

M2C2–29

Investointi 4.3 Latausinfrastruktuurien asentaminen

Kohde

Nopeiden latausasemien lukumäärä

M2C2–30

Investointi 4.5 – Yksityisten ja kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannan uudistamisohjelma sähköajoneuvoilla

Kohde

Ostettujen ajoneuvojen lukumäärä

M2C3–3

Investointi 2.1 – Energiatehokkuuden ekobonuksen vahvistaminen

Kohde

Rakennusten perusparannus Superbonus T2

M4C1–13

Investointi 2.1: Koulujen henkilöstön digitalisaatiota koskeva integroitu digitaalinen opetus ja koulutus;

Kohde

Koulunjohtajien, opettajien ja hallintohenkilöstön koulutus

M4C1–15 a

Investointi 1.7: Yliopisto-opiskeluapurahat

Kohde

Korkeakouluopintoihin oikeuttavat apurahat

M4C1–19

Investointi 3.2: Koulu 4.0: innovatiiviset koulut, kaapelointi, uudet luokkahuoneet ja työpajat

Kohde

Luokat muuttuvat innovatiivisissa oppimisympäristöissä koulu 4.0:n ansiosta.

M4C1–20 a

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Virstanpylväs

Uuden kansallisen seurantajärjestelmän täytäntöönpano

M4C1–25

Investointi 1.4: Poikkeukselliset toimet, joilla pyritään kaventamaan alueellisia eroja ylä- ja toisen asteen koulukierroissa ja puuttumaan koulunkäynnin keskeyttämiseen

Kohde

Ero keskiasteen koulutuksen keskeyttäneiden osuudessa

M4C2–2bis

Investointi 2.2 a: Innovaatiosopimukset

Kohde

Innovaatiosopimukset valmis

M5C1–3

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Työntekijöiden taattua työllistettävyyttä koskevan ohjelman (GOL) piiriin kuuluvat henkilöt

M5C1–4

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Työntekijöiden taattu työllistyvyys on osallistunut ammatilliseen koulutukseen

M5C1–5

Uudistus 1 – Työvoimapolitiikka ja ammatillinen koulutus

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat kullakin alueella täyttäneet julkisten työvoimapalvelujen perustason kriteerit, sellaisina kuin ne on määritelty työntekijöiden taattua työllistyvyyttä koskevassa ohjelmassa (GOL).

M5C1–7

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.

M5C1–10

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Kohde

Työsuojelutarkastusten määrän kasvu

M5C1–15

Investointi 3 – Kaksinkertaisen järjestelmän vahvistaminen

Kohde

Henkilöt, jotka ovat osallistuneet kaksoisjärjestelmään ja saaneet asiaankuuluvan sertifioinnin viisivuotiskaudella 2021–2025

M5C3–9

Investointi1.3: Rakenteelliset sosiaalipedagogiset toimet koulutusköyhyyden torjumiseksi etelässä kolmannen sektorin tukemiseksi

Kohde

Koulutustuki alaikäisille (toinen erä)

M7–3

Uudistus 1: Uusiutuvan energian lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Virstanpylväs

Uusiutuviin energialähteisiin liittyviä lupia koskevan keskitetyn digitaalisen alustan perustaminen ja käyttöönotto

M7–5

Uudistuksen 2: Ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen

Virstanpylväs

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo.

M7–26

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Kohde

Kaivannaisjätettä koskeva maantieteellinen tietojärjestelmä kriittisten raaka-aineiden kestävää, kiertotalouteen perustuvaa ja varmaa tarjontaa varten

M1C1–38a

Uudistus 1.8: Oikeudenkäytön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeuslaitoksen digitalisointi

M1C1–72quinquies

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Maksujen suorittaminen tietojärjestelmässä

ja horisontaaliset toimenpiteet, joilla vähennetään maksuviivästyksiä maksuviivästyksistä yrityksille

M1C1–72-kuusi

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Virstanpylväs

Tarkastussuunnitelmaa koskevan lopullisen tarkastuskertomuksen hyväksyminen

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 7670089282 EUROA

10.1.Kymmenes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–88

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–89

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–90

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Paikallishallinnon yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–91

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Kansanterveysviranomaisten yrityksille maksamien päivien keskimäärä vähenee

M1C1–92

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Keskushallintojen maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

M1C1–93

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Alueellisten julkishallintojen yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä lyhenee

M1C1–94

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Yritysten maksuviivästysten keskimääräinen määrä paikallisille julkishallinnoille on lyhentynyt

M1C1–95

Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Kohde

Terveydenhuoltoviranomaisten maksuviivästykset yrityksille vähenevät keskimäärin

M1C1–97a

Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Kohde

Sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välinen keskimääräinen aika

M1C1–117

Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Kohde

Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutetut julkisyhteisöt

M1C1–119

Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus

Virstanpylväs

Alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanoa koskevan primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo

M1C1–120

Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus

Virstanpylväs

Alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanoa koskevan primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo

M3C2–6

Investointi 2.2: Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi

Virstanpylväs

Ilmaliikenteen hallinnan digitalisointi: uusien välineiden käyttöönotto

M5C1–11

Uudistus 2 – Ilmoittamaton työ

Kohde

Toteutetaan lisätoimia pimeän työn torjumiseksi

M5C2–6

Investointi 1 – Tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja ehkäistään laitoshoitoa

Kohde

Sosiaalipiirit saavuttavat vähintään yhden seuraavista tuloksista: I) vanhempien tukeminen, ii) vanhusten itsemääräämisoikeus, iii) vanhusten kotipalvelut tai iv) sosiaalityöntekijöiden suosiminen työuupumuksen ehkäisemiseksi

M5C2–8

Investointi 2 – Vammaisten itsehallintomallit

Kohde

Vammaiset henkilöt ovat saaneet kunnostettua kotitilaa ja/tai tarjonneet tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Palveluihin on liitettävä digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta.

M5C2–10

Investointi 3 – Asuminen ensimmäisessä asunnossa ja sen jälkeen

Kohde

Henkilöt, jotka elävät vakavassa aineellisessa puutteessa ja jotka ovat olleet vastuussa asunto ensin -hankkeista vähintään kuuden kuukauden ajan ja postiasemista

M7–33

Investointi 12 Rahoitusväline kansainvälisen, teollisen ja t & k-johtajuuden kehittämiseksi päästöttömien linja-autojen alalla

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

M3C2–12

Investointi 2.3: Kylmäsilitys

Kohde

Kylmäsilitysinfrastruktuurin käyttöönotto.

M1C1–26

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Kohde

Muuttoliike Polo Strategico Nazionale T2:een

M1C1–27

Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalidata-alusta

Kohde

Sovellusrajapinnat kansallisessa digitaalisten tietojen alustassa T2

M1C1–28

Investointi 1.7.2: Digitaalisten neuvontapalvelujen verkosto

Kohde

Niiden kansalaisten lukumäärä, jotka osallistuvat digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin uusiin digitaalisiin koulutus- ja/tai helpottamisaloitteisiin

M1C1–45

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviilioikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen

M1C1–46

Uudistus1.5: Rikosoikeuden uudistaminen

Kohde

Rikosoikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen

M1C1–47

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Yleisten siviilituomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–48

Uudistus 1.4: Siviilioikeuden uudistaminen

Kohde

Siviiliasioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–49

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Hallinnollisten aluetuomioistuinten (ensimmäisen oikeusasteen) käsittelyruuhkan vähentäminen

M1C1–50

Investointi 1.8: Hallintotuomioistuinten palvelukseenottomenettelyt

Kohde

Kasaantuneiden asioiden suman vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta

M1C1–59ter

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Strategisen henkilöstöhallinnon täytäntöönpano julkishallinnossa

M1C1–63

Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistaminen

Virstanpylväs

Saatetaan päätökseen yksinkertaistaminen ja luodaan rekisteri kaikista yksinkertaistetuista menettelyistä ja vastaavista hallinnollisista järjestelmistä, jotka ovat oikeudellisesti täysin päteviä koko jäsenvaltion alueella.

M1C1–66

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

M1C1–67

Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

M1C1–118

Uudistus 1.15: Julkisen tilinpidon sääntöjen uudistaminen

Virstanpylväs

Suoriteperusteisen kirjanpidon uudistus, jonka osuus koko julkisesta sektorista on vähintään 90 prosenttia, tulee voimaan.

M1C1–121

Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistaminen

Kohde

Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määriteltynä veron kiertämishalukkuutta koskevassa indikaattorissa

M1C1–122

Uudistus 1.13: Menojen uudelleentarkastelua koskevan kehyksen uudistaminen

Virstanpylväs

Vuoden 2025 menojen vuotuisen uudelleentarkastelun loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodeksi 2025 asetettu säästötavoite.

M1C2–13a

Uudistuksen 2: Vuosittaiset kilpailulait

Virstanpylväs

Alueellisia rautateitä ja teknologian siirtoa koskevan lainsäädännön (mukaan lukien sekundaarilainsäädäntö ja täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat vuoden 2025 vuotuista kilpailulakia) voimaantulo

M1C3–3

Investoinnit – 1.2 Fyysisten ja kognitiivisten esteiden poistaminen museoista, kirjastoista ja arkistoista kulttuurin laajemman saatavuuden ja siihen osallistumisen mahdollistamiseksi

Kohde

Toimet fyysisen ja kognitiivisen saavutettavuuden parantamiseksi kulttuuripaikoissa

M1C3–9bis

Investointi 4.1 Digitaalisen matkailun keskus

Kohde

Matkailualan toimijoiden rekisteröinti digitaaliseen matkailukeskukseen ja pääsy keskuksen tarjoamiin palveluihin

M2C1–8

Investointi 2.3: Innovointi ja koneistaminen maatalous- ja elintarvikealalla

Kohde

Kiertotalouden ja biotalouden innovointiin tehtävien investointien tukeminen

M2C1–9

Investointi 2.2: Maatalouden aurinkopuisto

Kohde

Maataloussähkön tuotanto

M2C1–10

Investointi 2.1: Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan, metsätalouden, kukkaviljelyn ja taimitarhan logistiikkasuunnitelma

Kohde

Interventiot logistiikan parantamiseksi maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalalla, metsätaloudessa, kukkaviljelyssä ja taimitarha-alalla

M2C1–12

Investointi 3.3: Kulttuuri ja tietoisuus ympäristöaiheista ja -haasteista

Kohde

Audiovisuaalinen materiaali ympäristösiirtymästä

M2C2–23

Investointi 4.1 Investoinnit pehmeään liikkuvuuteen (kansallinen pyörätiesuunnitelma)

Kohde

Pyörätiet T2

M3C2–5a

Investointi 2.1 – Logistiikkaketjun digitalisointi

Kohde

Logistiikkaketjun digitalisointi

M4C1–18

Investointi 1.1: Päiväkoteja ja esikouluja sekä varhaiskasvatuspalveluja koskeva suunnitelma

Kohde

Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluihin aktivoidut uudet paikat (nollasta kuuteen vuoteen)

M4C1–20

Investointi 1.5: Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen järjestelmän (ITS) kehittäminen

Kohde

Ammatillisen koulutuksen järjestelmään (ITS) osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä

M4C1–21

Investointi 1.2: Kokopäivätyön jatkamista koskeva suunnitelma

Kohde

Oppilaita koulun ulkopuolella isännöivät rakenteet

M4C1–22

Investointi 1.3: Koulujen urheiluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma

Kohde

Rakennettua tai kunnostettua tai kunnostettua tai kunnostettua voimistelua tai urheilutiloja

M4C1–23

Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Kohde

Uudet tohtorintutkinnot, jotka myönnetään kolmeksi vuodeksi digitaalista ja ympäristöön liittyvää siirtymää koskevissa ohjelmissa

M4C1–23 a

Investointi 3.4: Opetus ja korkea-asteen koulutus

Virstanpylväs

Opetusta ja korkea-asteen koulutusta koskevien alatoimenpiteiden täytäntöönpanon loppuun saattaminen

M4C1–24

Investointi 1.6: Aktiivinen ohjaus koulu-yliopistosiirtymässä.

Kohde

Opintotodistukset, jotka on myönnetty koulu-yliopistojen siirtymäkursseja varten

M4C1–26

Investointi 3.3: Koulurakennusten turvallisuutta ja rakenteellista kuntoutusta koskeva suunnitelma

Kohde

Korjattujen koulurakennusten neliömetri

M4C2–3bis

Investointi 3.3: Tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen yhteistyössä yritysten kanssa ja tutkijoiden palkkaamisen edistäminen yrityksissä

Kohde

Yritysten kannustinjärjestelmän kautta palkkaamien tutkijoiden lukumäärä

M5C1–7a

Investointi 1 – Julkisten työvoimapalvelujen vahvistaminen

Kohde

Julkiset työvoimapalvelut ovat saattaneet päätökseen vahvistamissuunnitelmassa suunnitellut toimet.

M5C1–14

Investointi 2 – Sukupuolten tasa-arvon sertifiointijärjestelmä

Kohde

Yritykset ovat saaneet sukupuolten tasa-arvoa koskevan todistuksen

M5C1–16

Investointi 4 – Yleinen julkishallinto

Kohde

Ihmiset ovat osallistuneet nelivuotiskaudella 2021–2024 käynnistettyihin julkishallinnon yleispalveluhankkeisiin ja saaneet asiaankuuluvan sertifioinnin.

M5C3–4

Investointi 2: Terveydenhuollon alueellinen läheisyys

Kohde

Tuki alle 5000 asukkaan kuntien, hamletien tai asutusalueiden maaseutuapteekeille (toinen erä)

M7–11

Investointi 1: Laajennettu toimenpide: Älykkäiden verkkojen vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen

M7–12

Investointi 2: Laajennettu toimenpide: Toimet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Kohde

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen

M7–13

Investointi 3: Laajennettu toimenpide: Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Kohde

Vedyn tuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen

M7–15

Investointi 4: Tyrrhenian-linkki

Kohde

511 km kaapelia

M7–17

Investointi 5: SA.CO.I.3

Virstanpylväs

Sardinian (Codrongianos) ja Toscanan (Suvereto) konversioasemien kuorten valmistuminen

M7–19

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Kohde

Italian ja Itävallan välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin kasvu rajayhdysjohdon valmistumisen seurauksena

M7–21

Investointi 6: Rajat ylittävät sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeet Italian ja naapurimaiden välillä

Kohde

Italian ja Slovenian välisen yhteenliitännän nimelliskapasiteetin lisääminen töiden valmistuttua

M7–22

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

5G-laitteiden tai tieto- ja viestintäteknisen arkkitehtuurin asentaminen asemille

M7–23

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

Uusi verkon hallinta- ja valvontajärjestelmä

M7–24

Investointi 7: Älykäs kansallinen siirtoverkko

Kohde

Teollisten esineiden internet

M7–27

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Kohde

Ekologista suunnittelua ja kaupunkien kaivostoimintaa koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden loppuun saattaminen kriittisten raaka-aineiden kestävän, kiertotalouteen perustuvan ja varman tarjonnan varmistamiseksi

M7–28

Investointi 8: Kriittisten raaka-aineiden kestävät, kiertotalouteen perustuvat ja turvatut toimitukset

Kohde

Kaupunkialueiden kaivostoiminnan ja ekologisen suunnittelun teknologiakeskukseen kuuluvien laboratorioiden laitteet

M7–29

Investointi 9: Laajennettu toimenpide: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Kohde

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

M7–31

Investointi 11: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Nollapäästöjunien lukumäärä ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelussa

M1C2–14ter

Uudistus 3: yrityksille suunnattujen kannustimien järkeistäminen ja yksinkertaistaminen.

Virstanpylväs

Tiukkojen kannustimien järkeistämistä koskevan primäärilainsäädännön voimaantulo

M4C1–14ter

Uudistus 2.1: Opettajien rekrytointi

Kohde

Hakijat, jotka ovat läpäisseet julkisen kilpailun opettajien saamiseksi uudistetun rekrytointijärjestelmän mukaisesti.

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 12799902997 EUROA

 



2.Lainatuki

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät on järjestettävä seuraavasti:

11.1.Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M4C2–10

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Kiinnostuksenilmaisupyynnön käynnistäminen kansallisten hankkeiden yksilöimiseksi, mukaan lukien mikroelektroniikkaa koskevat IPCEI-hankkeet

M1C2–26

Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen

Virstanpylväs

Rahaston 394/81 jälleenrahoituksen voimaantulo ja investointipolitiikan hyväksyminen

M2C1–14

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Virstanpylväs

Ministeriön asetus tulee voimaan.

M2C4–8

Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Virstanpylväs

Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän toimintasuunnitelma hydrologisten riskien tunnistamiseksi

M5C1–17

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Virstanpylväs

Naisten yrittäjyyttä tukeva rahasto on hyväksytty

M1C2–27

Investointi 5.1: SIMESTin hallinnoiman rahaston 394/81 jälleenrahoitus ja uudistaminen

Kohde

Rahastosta 394/81 tukea saaneet pk-yritykset

M1C3–22

Investointi 4.2 Rahastot matkailualan yritysten kilpailukykyä varten

Virstanpylväs

Investointipolitiikka: Euroopan investointipankin temaattinen rahasto;

M1C3–23

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Kansallisen matkailurahaston investointipolitiikka,

M1C3–24

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Virstanpylväs

Investointipolitiikka: Pk-yritysten takuurahasto,

M1C3–25

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Fondo Rotativon investointipolitiikka

M1C3–26

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Virstanpylväs

Majoitustilojen kunnostamiseen tarkoitettua verohyvitystä koskeva täytäntöönpanoasetus tulee voimaan.

M2C4–7

Uudistus 3.1: Ilman pilaantumisen valvontaa koskevien kansallisten ohjelmien hyväksyminen

Virstanpylväs

Kansallisen ilmansuojeluohjelman voimaantulo

M2C4–12

Investointi 2.1.b. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Virstanpylväs

Tulvariskien ja hydrogeologisten riskien torjuntaa koskevan tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo

M2C4–18

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Virstanpylväs

Kaupunkien viheralueiden ja niiden lähialueiden suojelua ja hyödyntämistä koskevien tarkistettujen oikeudellisten muutosten voimaantulo

M3C1–1

Uudistus 1.1 – MIT:n ja RFI:n välisen sopimuksen hyväksymisprosessin nopeuttaminen

Virstanpylväs

Contratti di Programman (CdP) hyväksymismenettelyä koskevan lainsäädäntömuutoksen voimaantulo

M3C1–2

Uudistus 1.2 – Hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen

Virstanpylväs

Voimaan tulee sääntelymuutos, jolla hankkeiden hyväksymisaika lyhenee 11 kuukaudesta kuuteen kuukauteen

M3C1–21

Uudistus 2.1 – Viimeaikaisen yksinkertaistamisasetuksen (joka on muutettu 11 päivänä syyskuuta 2020 annetuksi laiksi nro 120) täytäntöönpano antamalla asetus ”Suuntaviivat riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja olemassa olevien siltojen valvontaa varten”

Virstanpylväs

Riskien luokittelua ja hallintaa, turvallisuuden arviointia ja nykyisten siltojen seurantaa koskevien suuntaviivojen voimaantulo

M3C1–22

Uudistus 2.2 – Siirtojen ja putkijohtojen omaisuuden siirtäminen alemman tason teistä ylemmän tason teihin

Virstanpylväs

Siirretään siltojen, kulkuväylien ja yliväylien omistus alemman tason teistä ylemmän tason teihin (tiet ja päätiet)

M4C1–27

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Opiskelija-asuntoja koskevien nykyisten sääntöjen muuttamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.

M5C3–10

Uudistus1: Menettelyjen yksinkertaistaminen ja komission jäsenen aseman vahvistaminen erityistalousalueilla

Virstanpylväs

Asetuksen voimaantulo, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä ja vahvistetaan komission jäsenen roolia erityistalousalueilla

M5C3–11

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Virstanpylväs

Kaikkien kahdeksan erityistalousalueen toimintasuunnitelmien hyväksymisestä annettujen ministeriön asetusten voimaantulo

M6C2–4

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Italian terveysministeriön hyväksymä tervehdyttämissuunnitelma

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 12643678161 EUROA



12.1.Toinen erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C2–28

Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Kehittämissopimusten investointipolitiikkaa koskevan asetuksen voimaantulo

M2C4–27

Uudistus 4.1. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnon vahvistaminen vesihuollon infrastruktuureihin tehtävien investointien toteuttamiseksi

Virstanpylväs

Lainsäädännön yksinkertaistaminen vedensaannin turvaamiseksi toteutettavan ensisijaisen vesi-infrastruktuurin interventioiden osalta tulee voimaan

M5C2–11

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kaupunkien elvyttämiseen tehtävistä investoinneista marginalisoitumistilanteiden ja sosiaalisen tilan heikkenemisen vähentämiseksi, elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaate, mukaisten hankkeiden kanssa

M5C2–15

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa

Virstanpylväs

”Tavolo di contrasto allo sfruttamento lavorativo in agricoltura” antaa ministeriön asetuksen laittomien siirtokuntien kartoittamisesta ja ministeriön asetus varojen jakamisesta.

M5C2–19

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma

Virstanpylväs

Alueet ja autonomiset maakunnat (mukaan lukien kyseisillä alueilla sijaitsevat kunnat ja/tai suurkaupunkialueet) allekirjoittivat sosiaalisen asuntotuotannon uudistamista ja lisäämistä koskevat sopimukset

M1C2–16

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Virstanpylväs

Kaikkien julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen nopeampien liitäntähankkeiden osalta

M1C3–12

Investointi 2.1 – Pienen historiallisen kaupungin houkuttelevuus

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta kunnille pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee voimaan

M1C3–13

Investointi 2.2 – Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelemiseksi ja parantamiseksi

M1C3–14

Investointi 2.3 – Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: hankkeet paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

M1C3–15

Investointi 2.4 – Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön ennallistaminen ja taideteosten suojat

Virstanpylväs

Kulttuuriministeriön asetus varojen jakamisesta tulee voimaan: seisminen turvallisuus uskonnonharjoittamisen sijasta ja FEC (Fondo Edifici di Culto) -perinnön restaurointi

M1C3–35

Investoinnit – 4,3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten

Virstanpylväs

Kunkin sopimuksen allekirjoittaminen kuudesta hankkeesta matkailuministeriön ja edunsaajien/täytäntöönpanoelinten välillä

M2C1–13

Uudistus 1.2 – Jätehuollon kansallinen ohjelma

Virstanpylväs

Kansallista jätehuolto-ohjelmaa koskevan ministeriön asetuksen voimaantulo

M2C2–52

Investointi 5.2 Vety

Virstanpylväs

Elektrolyysilaitteiden tuotanto

M4C2–11

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Hankkeen osallistujien tukemiseen tarvittavan rahoituksen myöntämistä koskevan kansallisen säädöksen voimaantulo.

M4C2–17

Investointi 3.1: Rahasto integroidun tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurijärjestelmän rakentamista varten; Investointi

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen seuraavien hankkeiden osalta: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien yhdennetty järjestelmä

M4C2–18

Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen

Virstanpylväs

Hankintasopimusten tekeminen innovaatioekosysteemeihin liittyvistä hankkeista;

M4C2–19

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Virstanpylväs

Keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita koskevien kansallisten T & K-johtajien hankkeita koskevien sopimusten tekeminen

M4C2–20

Investointi 3.2: Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

IT-hallinnon ja toteutuskumppani Cassa Depositi e Prestitin (CDP) välinen sopimus rahoitusvälineen perustamisesta allekirjoitettu

M6C1–1

Uudistus 1: Alueellisen terveydenhuollon tukiverkoston uuden organisaatiomallin määrittely

Virstanpylväs

Terveydenhuollon organisaatiouudistusta koskevan johdetun oikeuden (ministeriön asetus) voimaantulo.

M6C1–2

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämissopimuksen hyväksyminen

M6C1–4

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Virstanpylväs

Kotihoidon digitaalisen mallin sisältävien ohjeiden hyväksyminen

M6C1–5

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Virstanpylväs

Terveys- ja alueministeriön hyväksymä instituutioiden kehittämistä koskeva sopimus

M6C1–10

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen (Contratto Istituzionale di Sviluppo)

M6C2–5

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Instituutioiden kehittämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 12643678161 EUROA

 

13.1.Kolmas erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M2C1–18

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Virstanpylväs

Johtaja-asetuksen voimaantulo

M2C1–20

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Virstanpylväs

(Kaikkien) vihreiden yhteisöjen valintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M5C2–17

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto

Virstanpylväs

Rahaston sijoitusstrategian hyväksyy valtiovarainministeriö.

M1C1–123

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – Palvelut/sisältö T1 ”Suunniteltuna klikkaamalla”

M1C1–124

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T1

M1C3–30

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Euroopan investointipankin temaattiset rahastot: Rahastoon maksettiin yhteensä 350000000 euroa. 

M1C3–31

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Kansallinen matkailurahasto: Rahastoon maksetaan yhteensä 150000000 euroa pääomatukea.

M2C3–9

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Virstanpylväs

Ekologisesta siirtymästä vastaava ministeriö tekee lämmitysverkkojen parantamista koskevat sopimukset julkisen tarjouskilpailun perusteella.

M2C4–19

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden T1 suojeluun ja hyödyntämiseen

M2C4–24

Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen

Virstanpylväs

Isännättömien alueiden kunnostamista koskeva oikeudellinen kehys

M3C1–3

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Virstanpylväs

Sopimuksen tekeminen suurnopeusrautateiden rakentamisesta Napoli-Bari- ja Palermo-Catania-radoille

M3C1–12

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Virstanpylväs

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää koskevien sopimusten tekeminen

M3C2–8

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Kohde

Vihreät satamat: rakennusurakoiden luovutus

M4C1–29

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Opiskelija-asuntoja koskevan lainsäädännön uudistus tulee voimaan.

M5C2–13

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet

Virstanpylväs

Suurkaupunkialueiden kaupunkialueiden elvyttämishankkeita koskevan investointisuunnitelman voimaantulo

M6C2–7

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 9825328389 EUROA

 

14.1.Neljäs erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–125

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Virstanpylväs

(Kaikkien) julkisten hankintamenettelyjen myöntäminen pilvipalvelujen mahdollistamiseksi paikallishallinnon tarjouskilpailuissa

M1C2–22

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Virstanpylväs

Kaikkien satelliittiteknologia- ja avaruushankkeita koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M2C2–48

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Virstanpylväs

Vedyn tuotantoa hylättyjen teollisuusalueiden keskuksissa koskevan julkisen hankintasopimuksen tekeminen

M2C2–50

Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Virstanpylväs

Sopimus metaanista vihreään vetyyn siirtymisen edistämisestä

M5C2–21

Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke

Virstanpylväs

Kaikkien urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskevien hankkeiden julkisten hankintasopimusten tekeminen julkisen ehdotuspyynnön perusteella

M1C3–20

”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Virstanpylväs

Täytäntöönpanevan yksikön Cinecittà SPA ja yhtiöiden välisten sopimusten allekirjoittaminen yhdeksän studion rakentamisesta

M2C4–21

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Virstanpylväs

Po-alueen elvyttämistä koskevien interventioiden oikeudellisen kehyksen tarkistaminen

M4C1–28

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Virstanpylväs

Uusien majoitusyksiköiden (vuodepaikkojen) perustamista koskevien alustavien sopimusten tekeminen.

M4C2–12

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Virstanpylväs

Luettelo IPCEI-hankkeiden osallistujista on valmistunut 30.6.2023 mennessä.

M4C2–16

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien integroidun järjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Kohde

Rahoitettujen infrastruktuurien lukumäärä

M5C1–18

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Kohde

Yrityksille myönnettävä rahoitustuki on sidottu

M6C2–14

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään apurahoja.

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 16611453220 EUROA

 

15.1.Viides erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M2C3–5

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Virstanpylväs

Kaikkien uusien koulujen rakentamista koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen koulurakennusten energiapäivityksiä uudistamalla julkisen tarjouskilpailumenettelyn jälkeen

M2C4–28

Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille (ensisijaiseen vesi-infrastruktuuriin ja veden toimitusvarmuuteen tehtäviin investointeihin)

M2C4–30

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille vedenjakeluverkkoihin liittyville hankkeille, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

M1C1–14

Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi

Kohde

Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T1-tietovarastossa

M1C1–16

Investointi 1.6.5: Korkeimman hallinto-oikeuden digitalisointi

Kohde

Korkein hallinto-oikeus – Tuomioistuinasiakirjat, joita voidaan analysoida T2-tietovarastossa

M1C1–126

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

PagoPA-alustapalvelujen T1 käyttöönotto

M1C1–127

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

”IO”-sovelluksen T1 käyttöönotto

M1C1–128

Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi

Kohde

Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T1

M1C1–129

Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi

Kohde

Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit

M1C1–130

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Digitalisoidut T1-asiakirjat

M1C1–131

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Virstanpylväs

Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T1

M1C1–132

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – ”One click by design” -palvelut/sisältö T2

M1C1–133

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INPS – työntekijät, joilla on paremmat tieto- ja viestintätekniikan taidot T2

M1C1–134

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INAIL – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit/palvelut T1

M1C1–135

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – menettelyjen digitalisointi T1

M1C1–136

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – T1-todistusten digitalisointi

M1C1–137

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Virstanpylväs

Puolustusministeriö – Institutionaaliset verkkoportaalit ja intranet-portaalit

M1C1–138

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – Ei-mission kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuutta koskevaan täydelliseen tietosuojaan (S.C.I.P.I.O.) T1

M1C2–29

Investointi 5.2: Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Kohde

Kehityssopimukset hyväksytty

M2C1–15a

Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T2)

M2C1–15ter

Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma: Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Alueelliset erot erilliskeräyksessä

M2C1–15 quater

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Virstanpylväs

Biojätteen erilliskeräystä koskevan velvoitteen voimaantulo

M2C2–24

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Award of all public contracts for the build-up of metros, tramways, trolleybus and cableway metropolitan areas

M2C2–32

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintojen tekeminen alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistamiseksi päästöttömillä vähäpäästöisillä linja-autoilla

M2C3–7

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, oikeudenkäyttöön liittyvän kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Virstanpylväs

Hankintaviranomainen allekirjoittaa kaikkien uusien rakennusten rakentamista, oikeudenhoidon kiinteistöomaisuuden uudelleenmäärittelyä ja vahvistamista koskevien hankintasopimusten tekemisen julkisen tarjouskilpailun perusteella.

M2C4–33

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Virstanpylväs

Rahoituksen myöntäminen kaikille hankkeille, jotka koskevat kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

M2C4–36

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Virstanpylväs

Kaikkien viemäröintiä ja puhdistusta koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M3C1–4

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Virstanpylväs

Suurten nopeuksien rautatien rakentamista Salerno Reggio Calabria -ratalle koskevan sopimuksen tekeminen

M3C1–17

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

150 km päätökseen saatettuja töitä, jotka koskevat etelän rautateiden parantamista, sähköistämistä ja häiriönsietokykyä ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M4C2–5

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä

M6C1–8

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Vähintään yksi kullekin alueelle osoitettu telelääketiedehanke (ottaen huomioon sekä yksittäisellä alueella toteutettavat hankkeet että hankkeet, joita voidaan kehittää osana alueiden välisiä yhteenliittymiä)

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 9030593086 EUROA

16.1.Kuudes erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M3C1–10

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Virstanpylväs

Sopimusten tekeminen yhteyksien rakentamisesta Orte-Falconara- ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia-linjoille

M7–35

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Asiaankuuluvien ympäristövaikutusten arviointien hyväksyminen ja päivittäminen (VIncA)

M7–40

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Virstanpylväs

Tukikelpoisten tukitoimien perusteet vahvistava säädös tulee voimaan

M2C1–15

Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma

Kohde

Epäsäännöllisten kaatopaikkojen vähentäminen (T1)

M2C1–16bis

Uudistus 1.2 Jätehuoltoa koskeva kansallinen ohjelma

Kohde

Epäsäännölliset kaatopaikat

M2C1–22

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

M2C2–31

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen kansallisen palokunnan komentokaluston uudistamiseksi

M2C4–6

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Kohde

Hallinnon yksinkertaistaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen kansallispuistojen ja suojeltujen merialueiden vierailijoille

M3C2–10

Uudistus 2.2: Kansallisen digitaalisen logistiikan alustan perustaminen tavara- ja/tai matkustajapalvelujen digitalisoinnin toteuttamiseksi

Virstanpylväs

Kansallinen digitaalisen logistiikan alusta

M6C2–15

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Yleislääkärin erityiskoulutukseen myönnetään lisäapurahoja.

M7–36

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

M7–38

Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Virstanpylväs

Hankintasopimukset

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 7908481227 EUROA

17.1.Seitsemäs erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–139

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Kohde

Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T1

M2C2–25

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Kaikkien päästöttömän liikkuvan kaluston hankintaa koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen ja toimenpiteet nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi

M2C4–11

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Interventioiden yksilöinti poikkeustilavaltuutetun määräyksellä (määräyksillä)

M7–46

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Tehtävänmäärityksen tavoitteen määrittely

M1C1–140

Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T1

M1C1–141

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriön menettelyjen digitalisointi T2

M1C1–142

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriön todistusten digitalisointi T2

M1C1–143

Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi

Kohde

Puolustusministeriö – operaation kriittisten ja muiden kriittisten sovellusten siirtäminen infrastruktuurin avoimuuden avulla toteutettavan tietosuojan täydentämistä koskevaan ratkaisuun (S.C.I.P.I.O.) T2

M1C2–19

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Saaret, joilla on ultralaajakaistayhteydet

M1C3–27

Investointi- 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailun suurtapahtumia varten

Kohde

Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden määrä, joiden uudelleenkoulutus saavutti keskimäärin 50 prosenttia Stato Avanzamento Lavorista (SAL) (ensimmäinen erä)

M2C1–16ter

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Alueelliset erot erilliskeräysasteissa

M2C1–25

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Virstanpylväs

Ministeriö on siirtänyt varojen kokonaismäärän

M2C2–9

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen

M2C2–34

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Kohde

Rekisteröityjen päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä

M2C2–34a

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Päästöttömien junien lukumäärä

M2C2–38a

Investointi 5.1: Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo

M2C2–39

Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusten kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Virstanpylväs

Italia siirtää 3500000000 euroa Invitalialle tukivälinettä varten.

Joista:

—3000000000 euroa alainvestointiin 1 Net Zero Technologies;

—500000000 euroa alainvestointiin 2 ”Strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky”.

M2C2–42a

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon

M2C2–44

Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Virstanpylväs

Kaikkien aurinkosähköpaneelien asentamista maataloussähköjärjestelmiin koskevien julkisten hankintasopimusten tekeminen

M2C4–22

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Kohde

Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T1 elvyttämistä varten

M2C4–31

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Kohde

Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T1-verkkojen digitalisointi ja seuranta

M2C4–34

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

M2C4–35

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

M3C1–15

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Kohde

700 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia

M3C1–19

Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

M4C2–21bis

Investointi 3.2 – Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon

M5C3–12

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Kohde

Rakennustöiden aloittaminen infrastruktuuritukihankkeissa erityistalousalueilla

M6C1–7

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Täysin toimintakykyiset koordinointikeskukset (toinen erä)

M7–43

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

M7–44

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Virstanpylväs

Italian yritys- ja Made-ministeriö on saattanut päätökseen varojen siirron Invitalialle.

M2C4–20

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

Kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 15715972025 EUROA



18.1.Kahdeksas erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M7–47

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Täytäntöönpanosopimus

M7–48

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Virstanpylväs

Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen

M1C3–16

Investoinnit – 2.1 Pienten historiallisten kaupunkien houkuttelevuus

Kohde

Kulttuuri- tai matkailukohteiden parantamiseen tähtäävät toimet

M1C3–18

Investointi 2.3 Ohjelmat paikkojen, puistojen ja historiallisten puutarhojen identiteetin parantamiseksi

Kohde

Uudelleen hyväksyttyjen puistojen ja historiallisten puutarhojen lukumäärä

M2C1–23

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

M2C4–9

Investointi 1.1. Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän täytäntöönpano

Kohde

Kehittyneen ja integroidun seuranta- ja ennustejärjestelmän käyttöönotto hydrologisten riskien tunnistamiseksi

M2C4–26

Investointi 3.5. Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

Kohde

Merenpohjan ja merellisten luontotyyppien ennallistaminen ja suojelu

M3C1–13

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

1400 km Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja

M4C2–6

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Myönnettyjen tutkimushankkeiden lukumäärä

M4C2–7

Investointi 1.1: Kansallista etua koskevat tutkimushankkeet (PRIN)

Kohde

Palvelukseen otettujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä

M4C2–8

Investointi 1.3: Yliopistoihin, tutkimuskeskuksiin, yrityksiin ja perustutkimushankkeiden rahoitukseen liittyvät kumppanuudet

Kohde

Tutkimuslaitosten ja yksityisten yritysten välisiä suunniteltuja perustutkimuskumppanuuksia varten palkattujen määräaikaisten tutkijoiden lukumäärä

M4C2–22

Investointi 2.1: IPCEI-HANKE

Kohde

Tukea saaneiden hankkeiden lukumäärä

M2C4–37

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Kohde

Viemäröinti- ja puhdistustoimenpiteet T1

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 11184566013 EUROA

 



19.1.lyhyt erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M1C1–145

Investointi 1.4.4 – Kansallisen digitaalisen identiteetin alustan (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto

Kohde

Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE) ja kansallinen rekisteri (ANPR)

M1C1–144

Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallistaminen – Digitaalisten julkisten palvelujen/tukitoimien saavutettavuuden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen

M1C1–146

Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto

Kohde

Kansallinen digitaalisen identiteetin alusta (CIE)

M1C3–17

Investoinnit – 2.2 Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelu ja parantaminen

Kohde

Maaseudun arkkitehtuurin ja maiseman suojelua ja parantamista koskevat toimet päätökseen

M1C3–19

Investointi – 2.4 Uskontopaikkojen seisminen turvallisuus, FEC-perinnön (Fondo Edifici di Culto) ennallistaminen ja taideteosten suojat (elvytystaide)

Kohde

Toimet uskonnonharjoituspaikkojen seismisen turvallisuuden varmistamiseksi, FEC:n (Fondo Edifici di Culto) perinnön restaurointi ja taideteosten suojat valmistuneet

M1C3–28

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Infrastruktuurien ja/tai palvelujen verohyvityksestä tuettujen matkailuyritysten lukumäärä;

M1C3–32

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Pk-yritysten takuurahastosta tuettavien matkailuyritysten lukumäärä

M1C3–34

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Kohde

Matkailua varten rakennettujen kiinteistöjen lukumäärä, kansallinen matkailurahasto

M2C1–17

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17a

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Pakkausjätteen kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17ter

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Puupakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17quater

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Rautametallipakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17 quinquies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Alumiinipakkausten kierrätysaste – Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma

M2C1–17-sukupolvi

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Lasipakkausten kierrätysaste kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

M2C1–17-septit

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Paperin ja kartongin kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17 octies

Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Kohde

Muovipakkausten kierrätysaste kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa

M2C1–17-muut kuin M2C1–17-lajit

Uudistus 1.1 Kiertotaloutta koskeva kansallinen ohjelma; Investointi 1.2 – Kiertotalouden lippulaivahankkeet

Virstanpylväs

Kotitalouksien ja tekstiilien tuottamien vaarallisten jätejakeiden erilliskeräyksen voimaantulo

M2C2–46

Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen energiayhteisöjen ja yhdessä toimivien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien hyväksi

Virstanpylväs

Kaikkien julkisten hankintasopimusten tekeminen avustusten myöntämiseksi energiayhteisöjä koskevien toimien toteuttamista varten

M2C4–11bis

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Kaikkien interventioiden tekeminen Emilia-Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

M3C1–5

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten 

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari ja Palermo-Catania

M3C1–23

Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet

M3C1–25

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Virstanpylväs

Toteutettavuustutkimus valtion omistaman ajoneuvon perustamisesta

M4C2–13

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Uusien keskusten määrä

M6C1–6

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Kotihoidossa hoidetut henkilöt

M6C1–9

Investointi 1.2: Koti ensimmäisenä hoitopaikkana ja etälääketiede

Kohde

Etälääketieteen välineiden avulla avustaneiden henkilöiden lukumäärä (kolmas erä)

M6C2–8

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Sairaalat digitoidaan (DEA – hätätila- ja vastaanottoosastot – taso I ja taso II)

M6C2–11

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Kohde

Yleislääkärit, jotka käyttävät sähköistä terveysrekisteriä.

M1C3–33

Investointi 4.2 Rahastot matkailuyritysten kilpailukykyä varten

Kohde

Fondo Rotative -ohjelman kautta tuettavien yritysten lukumäärä (ensimmäinen erä)

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 7118464154 EUROA

20.1.Kymmenes erä (lainatuki):

Juokseva numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

M2C3–6

Investointi 1.1: Uusien koulujen rakentaminen rakennusten vaihtamisen avulla

Kohde

Rakennusten uusimisen avulla rakennetaan vähintään 400000 neliömetriä uusia kouluja.

M2C3–8

Investointi 1.2 – Kiinteistöjen rakentaminen, osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevan julkisen kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

Kohde

Rakennusten rakentaminen, osittain tai kokonaan oikeudenkäytössä olevan julkisen kiinteistöomaisuuden uudelleenkoulutus ja vahvistaminen

M2C3–10

Investointi 3.1: Tehokkaan kaukolämmön edistäminen

Kohde

Kaukolämpöverkkojen rakentaminen tai laajentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi

M2C4–23

Investointi 3.3 Po-alueen ennallistaminen

Kohde

Joenpohjan keinotekoisuuden vähentäminen Po-alueen T2 elvyttämistä varten

M2C4–25

Investointi 3.4. Harvinaisten alueiden maaperän kunnostaminen

Kohde

Isännättömien alueiden elvyttäminen

M2C4–29

Investointi 4.1. Investoinnit vedensaannin turvaamiseksi käytettäviin ensisijaisiin vesi-infrastruktuureihin

Kohde

Investoinnit vesihuollon perusinfrastruktuuriin vedensaannin turvaamiseksi

M2C4–32

Investointi 4.2. Vedenjakeluverkkojen hävikin vähentäminen, mukaan lukien verkkojen digitalisointi ja seuranta

Kohde

Vedenjakeluverkkoihin liittyvät toimet, mukaan lukien T2-verkkojen digitalisointi ja seuranta

M2C4–35a

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi T2

M2C4–38

Investointi 4.4 Investoinnit viemäri- ja puhdistustoimintaan

Kohde

Viemäröinti- ja puhdistustoimenpiteet T2

M5C2–20

Investointi 6 – Asumisen laatua koskeva innovaatio-ohjelma

Kohde

Tuettujen asuntojen lukumäärä (sekä rakennus- että kuntoutusyksikköinä) ja tuettujen julkisten tilojen neliömetrit

M1C1–147

Investointi 1.2 – Pilvipalvelut paikalliselle palestiinalaishallinnolle

Kohde

Pilvipalvelut paikalliselle julkishallinnolle T2

M1C1–148

Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen

Kohde

Digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen T2

M1C1–149

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

PagoPA-alustapalvelujen T2 käyttöönotto

M1C1–150

Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja ”IO”-sovelluksen käyttöönotto

Kohde

”IO”-sovelluksen T2 käyttöönotto

M1C1–151

Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi

Kohde

Digitaalisten julkisten ilmoitusten käyttöönoton lisääminen T2

M1C1–152

Investointi 1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi

Kohde

Sisäministeriö – kokonaan uudelleenmuotoillut ja digitalisoidut prosessit T2

M1C1–153

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Digitalisoidut T2-tiedostot

M1C1–154

Investointi 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi

Kohde

Oikeusalan tietojärven tietojärjestelmät T2

M1C1–155

Investointi 1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi

Kohde

INAIL – Uudelleensuunnittelu ja digitoidut prosessit/palvelut T2

M1C2–15

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Kohde

Piikarbide-alustojen tuotantokapasiteetti

M1C2–17

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Talojen numerot, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet

M1C2–18

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Koulurakennukset ja terveydenhuoltopalvelut, joissa on 1 Gbit/s:n yhteydet

M1C2–20

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

Kaupunkien ulkopuoliset tiet ja käytävät, joissa on 5G-kattavuus

M1C2–21

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (laajakaista ja 5G)

Kohde

5G-verkon piiriin kuuluvat markkinoiden toimintapuutteet

M1C2–23

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Jauhetut teleskoopit; SST-keskus, avaruustehdas ja nesteen työntövoiman osoittaja otettu käyttöön

M1C2–24

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Käytettyjen konstellaatioiden konstellaatiot tai konseptin todistaminen

M1C2–25

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Kohde

Julkishallinnolle tarjottavat palvelut

M1C3–21

”Investointi 3.2: Elokuvateollisuuden kehittäminen (Cinecittà-hanke)

Kohde

Niiden studioiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus-, nykyaikaistamis- ja rakennustyöt on saatu päätökseen

M1C3–36

—Investointi – 4.3 Caput Mundi-Next Generation EU -väline matkailualan suurtapahtumia varten

Kohde

Niiden kulttuuri- ja matkailukohteiden lukumäärä, joiden uudelleenkoulutus on saatettu päätökseen

M2C1–16

Investointi 1.1 – Uusien jätehuoltolaitosten käyttöönotto ja olemassa olevien laitosten nykyaikaistaminen

Kohde

Epäsäännölliset kaatopaikat

M2C1–19

Investointi 3.1: Vihreät saaret

Kohde

Integroitujen hankkeiden toteuttaminen pienillä saarilla

M2C1–21

Investointi 3.2: Vihreät yhteisöt

Kohde

Vihreiden yhteisöjen suunnitelmissa esitettyjen tukitoimien täytäntöönpano

M2C1–24

Investointi 3.4: Fondo Contratti di Filiera (FCF) maatalouselintarvike-, kalastus- ja vesiviljely-, metsätalous-, kukkaviljely- ja taimitarha-alojen toimitusketjusopimusten tukemiseksi

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

M2C2–3

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Kohde

Maataloustraktoreiden uusiminen

M2C2–5

Investointi 1.4 Biometaanin kehittäminen kiertotalouden edistämiskriteerien mukaisesti

Kohde

Biometaanin lisätuotanto

M2C2–10

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – uusiutuvan energian jakeluverkon kapasiteetin lisääminen

M2C2–11

Investointi 2.1 Älykkään verkon vahvistaminen

Kohde

Älykkäät verkot – energiankulutuksen sähköistäminen

M2C2–13

Investointi 2.2 Toimenpiteet sähköverkon häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Kohde

Sähköverkkoverkon häiriönsietokyvyn parantaminen

M2C2–15

Investointi 3.3 Maantieliikenteen vetytestaus

Kohde

Vetypohjaisten latausasemien kehittäminen

M2C2–17

Investointi 3.4 Vedyn testaus rautateiden liikkuvuutta varten

Kohde

Vetytankkausasemien lukumäärä

M2C2–19

Investointi 3.5 Vetytutkimus ja -kehitys

Kohde

Vetyä koskevien tutkimus- ja kehityshankkeiden lukumäärä

M2C2–25a

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 5 toimea nopeiden joukkoliikennejärjestelmien infrastruktuurin parantamiseksi

M2C2–25ter

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Vähintään 85 liikkuvan kaluston hankinta nopeita joukkokuljetuksia varten

M2C2–26

Investointi 4.2 Nopean joukkoliikenteen järjestelmien kehittäminen

Kohde

Julkisen liikenteen infrastruktuurin kilometrimäärä

M2C2–35

Investointi 4.4.1: Alueellisen julkisen liikenteen linja-autokannan vahvistaminen päästöttömillä matalalattiabusseilla

Kohde

Rekisteröityjen T2-päästöttömien matalalattiabussien lukumäärä

M2C2–35 ter

Investointi 4.4.1: Julkisen liikenteen alueellisen linja-autokannan vahvistaminen puhtailla polttoaineilla

Kohde

Päästöttömien ja vähäpäästöisten matalalattiabussien latausasemien lukumäärä

M2C2–35 a

Investointi 4.4.2: Alueellisen julkisen liikenteen rautatiekaluston vahvistaminen päästöttömillä junilla ja yleispalvelulla

Kohde

Nollapäästöjunien lukumäärä ja kuljetusten lukumäärä yleispalvelussa

M2C2–36

Investointi 4.4.3: Kansallisen palokunnan komentokaluston uusiminen

Kohde

Puhtaiden ajoneuvojen lukumäärä kansallisen palokunnan uusimiskalustoa varten

M2C2–40

Investointi 5.1. Tuki ekologisen siirtymän tuotantojärjestelmälle, nettonollateknologiat sekä strategisten toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

M2C2–43

Investointi 5.4 – Pääomanlisäys vihreän siirtymän rahastoon (GTF)

Virstanpylväs

Mietinnön hyväksyminen

M2C2–45

Investointi 1.1 Maatalousjännitejärjestelmien kehittäminen

Kohde

Aurinkosähköpaneelien asentaminen maataloussähköjärjestelmiin

M2C2–47

Investointi 1.2 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen energiayhteisöille ja yhdessä toimiville itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäville kuluttajille

Kohde

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun uuden sähköntuotantokapasiteetin asentaminen energiayhteisöihin ja yhdessä toimiviin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttäviin kuluttajiin

M2C2–49

Investointi 3.1 Vedyn tuotanto ympäristövaurioalueilla (vetylaaksot)

Kohde

Vedyn tuotantoa teollisuusalueilla koskevan hankkeen loppuun saattaminen

M2C2–51

Investointi 3.2 Vetyn käyttö teollisuudessa, jolla päästöjä on vaikea vähentää

Kohde

Vedyn käyttöönotto teollisessa prosessissa

M2C2–53

Investointi 5.2 Vety

Kohde

Teollisuuslaitos rakennettu

M2C4–6bis

Investointi 3.2: Kansallispuistojen digitalisointi

Kohde

Toimenpiteen loppuun saattaminen

M2C4–11b

Investointi 2.1.a. Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi – interventiot Emilia Romagnassa, Toscanassa ja Marchessa

Virstanpylväs

Hankkeiden loppuun saattaminen

M2C4–13

Investointi 2.1b – Toimenpiteet tulvariskien ja hydrogeologisten riskien vähentämiseksi

Kohde

Tyypin D ja tyypin E tukitoimien loppuun saattaminen

M2C4–20a

Sijoittaminen. 3.1: Kaupunkien ja niiden lähialueiden metsien suojelu ja parantaminen

Kohde

T3-kasvipuut kaupunkien ja niiden lähialueiden viheralueiden suojeluun ja hyödyntämiseen

M2C4–34a

Investointi 4.3 Investoinnit kasteluviljelyjärjestelmän kestokykyyn vesivarojen hoidon parantamiseksi

Kohde

Toimenpiteet, joilla parannetaan kasteluviljelyjärjestelmän häiriönsietokykyä vesivarojen hoidon parantamiseksi

M3C1–6

Investointi 1.1 – Suurinopeuksiset rautatieyhteydet etelään matkustajia ja rahtia varten

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Napoli-Bari, Salerno-Reggio Calabria, Palermo-Catania

M3C1–24

Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet

Kohde

Investointi 1.9 Alueiden väliset yhteydet

M3C1–9

Investointi 1.2 – pohjoisessa sijaitsevat suurnopeusradat, jotka liittyvät muuhun Eurooppaan

Kohde

Suurnopeusjuna sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Brescia-Verona-Vicenza-Padova; Liguria-Alpi.

M3C1–11

Investointi 1.3 – Diagonaaliyhteydet

Kohde

Suurnopeusrata sekä henkilö- että tavaraliikenteelle radoilla Orte-Falconara ja Taranto-Metaponto-Potenza-Battipaglia

M3C1–14

Investointi 1.4 – Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönotto

Kohde

2 785 kilometriä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettuja ratoja

M3C1–16

Investointi 1.5 – Suurkaupunkialueiden solmukohtien ja keskeisten kansallisten yhteyksien vahvistaminen

Kohde

1280 km suurkaupunkisolmukohdista ja keskeisistä kansallisista yhteyksistä rakennettuja parannettuja rataosuuksia

M3C1–17a

Investointi 1.7 – Rautateiden parantaminen, sähköistäminen ja häiriönsietokyky etelässä

Kohde

650 km päätökseen saatettuja töitä, jotka koskevat etelän rautateiden parantamista, sähköistämistä ja häiriönsietokykyä ja jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin.

M3C1–18

Investointi 1.6 – Alueellisten ratojen vahvistaminen – Alueellisten rautateiden parantaminen (RFI)

Kohde

Parannetut alueelliset radat, jotka ovat valmiita lupa- ja käyttövaiheisiin

M3C1–20

Investointi 1.8 – Rautatieasemien päivittäminen (RFI-hallinto; etelässä)

Kohde

Parannetut ja esteettömät rautatieasemat

M3C1–26

Uudistus 1.3 – Rautatieinfrastruktuurin tehostaminen Italiassa

Virstanpylväs

Primaarioikeuden ja johdetun oikeuden voimaantulo (ja täytäntöönpanosäädösten hyväksyminen)

M4C1–30

Uudistus 1.7: Opiskelija-asuntoja koskevan sääntelyn uudistaminen ja investoinnit opiskelija-asumiseen

Kohde

Opiskelijoiden yöpymistilat, jotka on perustettu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti

M4C2–9

Investointi 1.4: Tutkimusrakenteiden vahvistaminen ja kansallisten T & K-johtajien perustamisen tukeminen joidenkin keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla

Kohde

Kansalliset keskukset ovat operatiivisia ja kansallisten keskusten toteuttamia toimia keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla.

M4C2–14

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Rahallinen arvo 307000000 euroa .

M4C2–15

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Kohde

Tuettujen pk-yritysten lukumäärä

M4C2–15 a

Investointi 2.3: Teknologiansiirtokeskusten vahvistaminen ja alakohtainen/alueellinen laajentaminen teollisuussektoreittain

Virstanpylväs

Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja TEF-työkokonaisuuksien loppuun saattaminen

M4C2–16 a

Investointi 3.1: Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien integroidun järjestelmän rakentamiseen tarkoitettu rahasto

Kohde

Luotujen tai toimintansa päättäneiden tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien lukumäärä

M4C2–18 Bis

Invesment1.5: ”Kestävyyttä edistävien innovaatioekosysteemien” perustaminen ja vahvistaminen, ”T & K-toiminnan alueellisten johtajien” rakentaminen

Kohde

Innovaatioekosysteemien toteuttamat toimet

M4C2–21

Investointi 3.2 – Pääomanlisäys digitaalisen siirtymän rahastoon (DTF)

Virstanpylväs

Mietinnön hyväksyminen

M5C1–19

Investointi 5 – Naisyritysten perustaminen

Kohde

Asianomaisessa investointipolitiikassa määritellyt yritykset ovat saaneet rahoitustukea

M5C2–12

Investointi 4 – Investoinnit kaupunkien elvyttämishankkeisiin, joilla pyritään vähentämään syrjäytymistilanteita ja sosiaalista huonontumista

Kohde

Kunnat kattavat kaupunkialueiden elvyttämiseen liittyviä tukitoimia koskevat hankkeet

M5C2–14

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – yleiset hankkeet

Kohde

Yhdennettyjen suunnitteluhankkeiden loppuun saattaminen suurkaupunkialueilla

M5C2–16

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – Tulevat laittomat asutusalueet työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi maataloudessa

Kohde

Hanketoimet saatetaan päätökseen alueilla, jotka paikallisissa suunnitelmissa on yksilöity laittomiksi asutusalueiksi.

M5C2–18

Investointi 5 – Yhdennetyt kaupunkisuunnitelmat – EIP:n rahasto – rahasto

Kohde

Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset, joiden kohteena olevien hankkeiden investointiarvo on vähintään 545000000 euroa

M5C2–22

Investointi 7 – Urheilua ja sosiaalista osallisuutta koskeva hanke

Kohde

Urheilutiloja koskeviin sopimuksiin liittyvät toimet

M5C3–13

Investointi 1.4: Erityistalousalueen infrastruktuuri-investoinnit

Kohde

Erityistalousalueiden infrastruktuuriin liittyvien toimien loppuun saattaminen.

M6C1–3

Investointi 1.1: Yhteisön terveyskeskukset alueellisen terveysavun parantamiseksi

Kohde

Käytettävissä olevat ja teknisesti varustetut yhteisön terveyskeskukset (ensimmäinen erä)

M6C1–11

Investointi 1.3: Keskitason terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen (yhteisösairaalat) vahvistaminen

Kohde

Kunnostetut, yhteenliitetyt ja teknisesti varustetut yhteisön sairaalat (ensimmäinen erä)

M6C2–6

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Suuret saniteettilaitteet toiminnassa

M6C2–9

Investointi 1.1: Sairaaloiden teknisten laitteiden digitaalinen päivitys

Kohde

Lisävuodet, joita tarjotaan tehohoitoyksiköissä ja ali-intensiivisessä hoidossa

M6C2–10

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Kohde

Seismisten torjuntatoimien toteuttaminen sairaaloissa

M6C2–10 a

Investointi 1.2: Kohti turvallista ja kestävää sairaalaa

Kohde

Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen maksaminen rahoituslain 67/88 20 artiklan mukaisiin hankkeisiin

M6C2–12

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Virstanpylväs

Sairausvakuutuskorttijärjestelmä ja sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden infrastruktuuri ovat toiminnassa.

M6C2–13

Investointi 1.3: Teknisen infrastruktuurin sekä tiedonkeruu-, tietojenkäsittely-, data-analyysi- ja simulointivälineiden vahvistaminen

Kohde

Kaikki alueet ovat hyväksyneet sähköisen potilaskertomuksen ja käyttävät sitä

M6C2–16

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöille tarjottava johtamistaitoja ja digitaalisia taitoja koskeva koulutus

M6C2–17

Investointi 2.2: Terveydenhuoltojärjestelmän ammattilaisten teknisten, ammatillisten, digitaalisten ja johtamistaitojen kehittäminen

Kohde

Rahoitettujen lääketieteen erityiskoulutussopimusten lukumäärä

M7–37

Investointi 13: Adrianmeren linjan vaihe 1 (Sulmonan kompressoriasema ja Sestino-Minerbio-kaasuputki)

Virstanpylväs

Töiden loppuun saattaminen

M7–39

Investointi 14: Rajat ylittävä kaasun vientiinfrastruktuuri

Virstanpylväs

Töiden loppuun saattaminen

M7–41

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Kohde

Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen myöntäminen

M7–42

Investointi 15: Transizione 5.0 Vihreä

Kohde

0,4 Mtoe energiansäästöä energian loppukulutuksessa vuosina 2024–2026

M7–45

Investointi 16: Tuki pk-yrityksille, jotta ne voivat tuottaa itse tuotantoaan uusiutuvista energialähteistä

Kohde

Oikeudelliset sopimukset lopullisten edunsaajien kanssa

M7–49

Investointi 17: Julkisten asuinrakennusten energiaperuskorjausten rahoitusväline

Kohde

Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset

M1C3–29

Investointi 4.2: Matkailualan yritysten kilpailukykyyn tarkoitetut rahastot

Kohde

Euroopan investointipankin temaattisista rahastoista tuettavien matkailuhankkeiden lukumäärä

M3C2–9

Investointi 1.1: Vihreät satamat: uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat toimet satamissa

Kohde

Vihreät satamat: töiden loppuun saattaminen

 

 

Maksuerän määrä

YHTEENSÄ 19919595964 EUROA



3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa on noudatettava seuraavia järjestelyjä:

Kuten 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77, sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä helmikuuta 2023 annetulla asetuksella nro 13, säädetään, suunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa varten perustetaan useita koordinointirakenteita. Näitä ovat erityisesti: I) ministerineuvoston puheenjohtajavaltioon perustettu korkean tason ohjauskomitea (”cabina di regia”), jonka päätehtävänä on ohjata ja koordinoida suunnitelman täytäntöönpanoa; II) ministerineuvoston puheenjohtajakaudella ainakin suunnitelman keston ajaksi perustettu operaatiorakenne, jolla on valtuudet toimia suunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan keskitettynä koordinointirakenteena; talous- ja valtiovarainministeriön tekninen rakenne, joka vastaa suunnitelman täytäntöönpanon operatiivisesta seurannasta, menettelyjen ja menojen sääntöjenmukaisuuden valvonnasta ja raportoinnista sekä täytäntöönpanovaiheen teknisestä ja operatiivisesta tuesta. Pääministerin kanslian yhteyteen perustettava tehtävärakenne toimii kansallisen tason keskitettynä yhteyspisteenä Euroopan komissioon päin. Talous- ja valtiovarainministeriö vastaa suunnitelman tulosten arvioinnista. Työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät osallistuvat tiettyihin ”Cabina di regian” kokouksiin, jotta voidaan varmistaa niiden osallistuminen suunnitelman täytäntöönpanoon. Lisäksi kunkin suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä vastaavan keskushallinnon tasolla määritellään koordinointirakenteet, joiden tehtävänä on asiaankuuluvien tukitoimien hallinnointi, seuranta, raportointi ja valvonta, mukaan lukien täytäntöönpanon valvonta sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen. Lisäksi suunnitellaan täytäntöönpanomekanismeja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä, muun muassa ottamalla käyttöön korvausvaltuudet suunnitelman toimenpiteistä vastaavien viranomaisten suhteen, jotta voidaan taata hankkeiden oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen, ja käyttöön otetaan ennakkomekanismeja konfliktien ratkaisemiseksi.

Hallinnollisten valvonta- ja täytäntöönpanovalmiuksien vahvistamiseksi suunnitellaan väliaikaisen henkilöstön palkkaamista, myös keskushallintoihin, jotka vastaavat suunnitelman toimista, sekä talous- ja valtiovarainministeriöön (mukaan lukien keskuskoordinointirakenne ja valtion kirjanpitohallinto), kuten 9 päivänä kesäkuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 80 säädetään, sekä Etelä-Italian hallintoelimiin. Tämän odotetaan lisäävän EU:n varojen suunnitteluun ja käyttöön liittyvää inhimillistä pääomaa, kuten erityisesti vuonna 2020 annetussa laissa nro 178 säädetään. Lisäksi resursseja osoitetaan pääministerin kanslian yhteyteen perustettuun tehtävärakenteeseen sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti. Lisäksi hankkeiden täytäntöönpanossa suunnitellaan teknistä ja operatiivista tukea keskus- ja paikallishallinnolle muun muassa käyttämällä julkisia pääomayhtiöitä, asiantuntijapoolia teknistä apua varten ja mahdollisuutta turvautua ulkopuoliseen asiantuntemukseen. Näiden toimien ohella toteutetaan toimenpiteitä byrokratian vähentämiseksi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi 31 päivänä toukokuuta 2021 annetun asetuksen nro 77 ja 24 päivänä helmikuuta 2023 annetun asetuksen nro 13 mukaisesti.

Järjestelyissä määrätään myös integroidun tietojärjestelmän (ReGiS) käytöstä. Talous- ja valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan, taloussuhteista Euroopan unioniin vastaavan nykyisen tarkastusyksikön (IGRUE) tehtävänä on koordinoida tarkastusjärjestelmiä ja suorittaa tarkastukset valtion aluetilinpitoviraston (RTS) tuella. Tehostetut järjestelyt Guardia di Finanzan ja asiaankuuluvien riippumattomien viranomaisten, kuten kansallisen korruptiontorjuntaviraston ANACin, kanssa, pysyvät voimassa, mikä vahvistaa Italian oikeusjärjestelmässä näille viranomaisille jo annettua roolia julkisen talouden, myös EU:lta saatujen varojen, suojaamisessa.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Italialla on oltava käytössään seuraavat järjestelyt, jotta komissiolla olisi täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin.

Talous- ja valtiovarainministeriö toimii teknisenä rakenteena seurantaa varten, mukaan lukien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, ja tarvittaessa valvonta- ja tarkastustoimien täytäntöönpanossa sekä raportoinnissa ja maksupyynnöissä. Se koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, asiaankuuluvia indikaattoreita mutta myös laadullisia taloudellisia tietoja ja muita tietoja, kuten tietoja lopullisista edunsaajista. Tietojen koodaus tapahtuu suunnitelman toimenpiteistä vastaavien keskushallintojen tasolla, ja keskushallinnot toimittavat vaaditut tiedot talous- ja valtiovarainministeriölle. Kun tämän liitteen 2.1 kohdassa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Italian on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamiseksi. Italian on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(2) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(3) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; josta esitetään näyttöä laitostasolla
(4) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(5)

 Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(6)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7)

 Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(8)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(9) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(10) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(11)

11 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen polttotuhkasta peräisin olevia materiaaleja edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(12) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(13) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(14) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(15)

15 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen polttotuhkasta peräisin olevia materiaaleja edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(16) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(17) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(18) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(19)

19Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen polttotuhkasta peräisin olevia materiaaleja edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; josta esitetään näyttöä laitoksen tasolla.

(20) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(21) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(22) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(23) 23 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen polttotuhkasta peräisin olevia materiaaleja edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(24) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(25) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(26) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(27) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(28) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(29) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(30) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(31) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(32) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(33) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.
(34) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(35) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(36) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(37) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Ilmastorahoitusosuuden laskemista varten oman pääoman ehtoisten, oman pääoman luonteisten, yritysjoukkolainojen tai vastaavien välineiden, joita ei ole kohdennettu tiettyihin hankkeisiin, lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut valituille tukitoimialoille. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.
(38) Suurkaupunkialueilla tarkoitetaan tässä toimenpiteessä ”toiminnallisia kaupunkialueita”, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan komission ja OECD:n tietokannassa (Dijkstra, L., H. Poelman ja P. Veneri (2019), ”The EU-OECD definition of a functional urban area”, OECD Regional Development Working Papers, No. 2019/11, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/d58cb34d-en).
(39) Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a mukaisesti sitä sovelletaan myös kaksimuotoisiin juniin.
(40) Suurkaupunkialueilla tarkoitetaan tässä toimenpiteessä ”toiminnallisia kaupunkialueita”, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan komission ja OECD:n tietokannassa (Dijkstra, L., H. Poelman ja P. Veneri (2019).
(41) Asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a mukaisesti sitä sovelletaan myös kaksimuotoisiin juniin.
(42) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.
(43) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(44) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(45) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(46) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten.
(47) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.
(48) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(49) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(50) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(51)  Erityisesti 13 prosentin enimmäismäärä ei sisällä siirrettäviä, GTF:ään liittyviä tulospalkkioita eikä kaikkia kolmansien osapuolten rahastoihin liittyviä kustannuksia ja hallinnointipalkkioita.
(52)  Erityisesti suorien sijoitusten tapauksessa GTF:n on toimittava tarjoamalla oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea; epäsuorien investointien tapauksessa GTF:n on toimittava rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja, joiden on toimittava tarjoamalla vähintään yksi seuraavista: oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset, vieraan pääoman ehtoiset tai vieraan pääoman luonteiset instrumentit.
(53) Lopullisen tuensaajan  katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.
(54)  Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.
(55)  Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(56)  Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.
(57)  Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(58) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(59) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(60)

59 Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen polttotuhkasta peräisin olevia materiaaleja edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(61) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(62)

Profiilit, jotka ovat ehdotuspyynnön julkaisupäivänä 40-vuotiaita, ovat tukikelpoisia 41 vuoden ikään asti.

(63)

Profiilit, jotka ovat ehdotuspyynnön julkaisupäivänä 45 vuotta vanhoja, ovat tukikelpoisia 46 vuoden ikään asti.

(64) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(65) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(66) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(67) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(68) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaista siirtymistä fossiilisista polttoaineista vapaaseen toimintaan.
(69) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(70) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(71) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(72) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(73) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(74) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(75) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(76)  OECD, Skills Studies on Supporting Entrepreneurship and Innovation in Higher Education in Italy, Skills Studies on Supporting Entrepreneurship and Innovation in Higher Education in Italy.
(77) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(78) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(79) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(80) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(81) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(82) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(83) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(84) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(85) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(86) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(87) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(88) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(89) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(90) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(91)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(92) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(93) Työkokonaisuus on osa hankkeen työn jaottelua, kuten testataan ennen investointeja, taitoja ja koulutusta, projektinhallintaa ja koordinointia. Se edustaa joukkoa hanketyötä, joka on kuvattu toiminnoissa ja tehtävissä. Työpaketeissa on oltava selkeä ja looginen yhteys hankkeen tavoitteisiin ja muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Kukin työpaketti muodostaa hankkeen osan, joka on vaihe, joka johtaa hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen.
(94) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(95) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(96)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(97) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(98) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(99) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(100)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(101) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(102) Erityisesti 13 prosentin enimmäismäärä ei sisällä DTF:ään liittyviä tulospalkkioita, jotka ovat kiinnostuneita kuljetuksesta, jakaikki kustannukset ja hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät epäsuoriin sijoituksiin/kolmansien osapuolten rahastoihin.
(103) Suorien sijoitusten tapauksessa DTF:n on toimittava tarjoamalla oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista tukea;välillisten sijoitusten tapauksessa DTF:n on toimittava rahoittamalla kolmannen osapuolen rahastoja, joiden on toimittava tarjoamalla vähintään yksi seuraavista: oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset, vieraan pääoman ehtoiset tai vieraan pääoman luonteiset instrumentit.
(104)

Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.

(105)

Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttävää sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyvää omaisuutta ja toimintaa sekä siihen liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -asiakirjan (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitetut toiminnot ja omaisuuserät, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaisen siirtymisen kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(106)

Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(107)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(108)

Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(109) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(110) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(111)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(112) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(113) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
(114) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
(115)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(116) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(117)

 Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttävää sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdassa tarkoitetut toiminnot ja omaisuuserät, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää oikea-aikaisesti siirryttäessä kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(118) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 vahvistetut vertailuarvot maksutta tapahtuvaa jakoa varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille
(119) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(120) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; josta esitetään näyttöä laitostasolla
(121) Lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.
(122) Järjestelmässä viitataan erityisesti 11.12.2016 annetun lain nro 232 liitteisiin A ja B.
(123) Vastaperustettujen yritysten energiansäästöt olisi mitattava suhteessa ominaisuuksiltaan saman alan yrityksen (koko) vuotuiseen keskimääräiseen kulutukseen (ATECO-koodi).
(124) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”olennaisesti” toimialaan tai liiketoimintaan, jos kyseisen alan tai toiminnan katsotaan olevan olennainen osa lopullisen tuensaajan liiketoimintaa suhteessa lopullisen tuensaajan bruttotuloihin, voittoon tai asiakaspohjaan. Rajoitetusta alasta tai toiminnasta saatavat bruttotulot saavat joka tapauksessa olla enintään 50 prosenttia bruttotuloista.
(125)

Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(126)

Sisällytetään EU:n päästökauppajärjestelmään toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(127)

Saastuttavat ajoneuvot määritellään päästöttömiksi ajoneuvoiksi.

(128) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, joissa tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidentä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.
(129) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.
(130) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten.
(131) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.
(132) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti. 
(133) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(134) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 
(135) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastoosuuden laskemista varten.