LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 4 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OHEISASIAKIRJA EHDOTUKSEEN EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA ROMANIAA, BULGARIAA JA ITALIAA VARTEN /* COM/2015/0161 final */
LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 4
VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OHEISASIAKIRJA EHDOTUKSEEN EUROOPAN UNIONIN
SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA ROMANIAA, BULGARIAA JA
ITALIAA VARTEN Euroopan komissio ottaa huomioon –
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja
erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön
perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa, –
unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista
varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[1]
ja erityisesti sen 41 artiklan, –
vuosia
2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä
joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 10
artiklan, –
17 päivänä joulukuuta 2014 hyväksytyn Euroopan
unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2015[3], –
13 päivänä tammikuuta 2015 hyväksytyn
lisätalousarvioesityksen nro 1/2015[4], –
20 päivänä tammikuuta 2015 hyväksytyn
lisätalousarvioesityksen nro 2/2015[5], –
[15 päivänä
huhtikuuta 2015] hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 3/2015[6], ja esittää Euroopan
parlamentille ja neuvostolle lisätalousarvioesityksen nro 4 vuoden 2015
talousarvioon. MUUTOKSET
PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON Muutokset
pääluokittaiseen tulo- ja menotaulukkoon ovat saatavilla Eur-Lexissä (http://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-fi.htm).
Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan
budjettiteknisenä liitteenä. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.. 3 2. EU:n solidaarisuusrahaston varojen
käyttöönotto.. 3 2.1. Kevättulvat Romaniassa.. 3 2.2. Kesätulvat Romaniassa.. 4 2.3. Kesätulvat Bulgariassa.. 5 2.4. Syystulvat Italiassa.. 6 3. Rahoitus. 8 4. Päätelmät.. 9 4. Tiivistelmätaulukko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.. 10 1. Johdanto Lisätalousarvioesitys (LTE)
nro 4 vuoden 2015 talousarvioon kattaa yhteensä 66 505 850 euron
käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä
’solidaarisuusrahasto’, maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.
Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto liittyy kahteen tulvaan Romaniassa,
yhteen tulvaan Bulgariassa ja yhteen tulvaan Italiassa. 2. EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Vuoden 2014 jälkipuoliskolla
komissio sai neljä uutta hakemusta, jotka koskevat solidaarisuusrahastosta
myönnettävää tukea. Hakemukset liittyvät luonnonkatastrofeihin Romaniassa
(tulvat keväällä ja kesällä), Bulgariassa (tulvat kesällä) ja Italiassa (tulvat
syksyllä). Komission yksiköt ovat
tutkineet perusteellisesti kaikki neljä hakemusta Euroopan unionin
solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
2012/2002[7], jäljempänä ’asetus’, ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan
mukaisesti. Seuraavassa esitetään
yhteenveto komission tekemien arviointien tärkeimmistä osatekijöistä. 2.1. Kevättulvat
Romaniassa (1)
Vuoden 2014 huhti- ja toukokuussa laajat alueet
Romaniassa kärsivät tulvista, jotka aiheuttivat tuhoa julkiselle ja
yksityiselle infrastruktuurille, asuintaloille ja maataloudelle. (2)
Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu
solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (3)
Romanian hakemus vastaanotettiin 9. heinäkuuta 2014
eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli
todettu 19. huhtikuuta 2014. (4)
Romania ei pyytänyt ennakkomaksua. (5)
Hakemus koski naapurivaltiota kohdannutta katastrofia,
josta säädetään asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa. Tämän säännöksen mukaan
solidaarisuusrahastosta voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea sellaiselle
valtiolle, joka on kärsinyt naapurivaltiossa tapahtuneesta suureksi
luonnonkatastrofiksi luokitellusta katastrofista, vaikka katastrofia ei
kyseisen valtion tapauksessa voida luokitella suureksi tai alueelliseksi
luonnonkatastrofiksi. Romania ilmoitti, että myös se oli kärsinyt Serbiassa 14.
toukokuuta 2014 alkaneesta luonnonkatastrofista, jonka komissio oli jo
hyväksynyt suureksi luonnonkatastrofiksi. (6)
Komissio päätteli kuitenkin sääolosuhteista
tekemänsä arvion perusteella, että kaikkien Romanian ilmoittamien vahinkojen
(joista osa oli aiheutunut jo 19. huhtikuuta) ei sen viranomaisten antamien
tietojen perusteella voitu katsoa johtuneen Serbiaa kohdanneesta
luonnonkatastrofista. Komissio pyysi tämän vuoksi Romaniaa tarkistamaan ja
päivittämään hakemustaan ja poistamaan siitä vahingot, jotka olivat aiheutuneet
ennen toukokuun 14. päivää. Komissio sai Romanian tarkistetun hakemuksen
29. syyskuuta 2014. (7)
Tarkistetussa hakemuksessa Romanian viranomaiset
arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi
167,927 miljoonaa euroa. Tämä määrä on 0,13 prosenttia Romanian
bruttokansantulosta (BKTL) ja 21,43 prosenttia Romaniaan suurkatastrofien
osalta vuonna 2014 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle
asetetusta kynnysarvosta, joka oli 783,738 miljoonaa euroa (eli
0,6 prosenttia BKTL:sta vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska
välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli pienempi kuin suurkatastrofille
asetettu kynnysarvo ja koska asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa
alueelliselle katastrofille asetettua kynnysarvoa ei saavutettu, hakemus
arvioitiin asetuksen 2 artiklan 4 kohtaan sisältyvän naapurivaltiota
koskevan säännöksen nojalla. (8)
Katastrofin vaikutuksista ja seurauksista voidaan
todeta, että katastrofi vaikutti 30:een Romanian 42 maakunnasta. Se johti
asukkaiden evakuointiin ja merkittäviin vahinkoihin ja aiheutti lisäksi pahoja
vahinkoja eri talouden aloilla. Romanian mukaan vahinkoja aiheutui etenkin
suojaaville infrastruktuureille, liikenneinfrastruktuurille, vesi- ja
jätevesihuollolle, energiahuollolle ja viestintäinfrastruktuureille.
Maatalouden alalla menetettiin satoa viljelysmailla ja elämiä hukkui, ja
metsätalouden alalla tuhoutui sisäänajoteitä ja taimitarhoja patojen murtumisen
seurauksena. Lisäksi tulvien alle jäi yksityiskoteja, kouluja, sairaaloita,
muita julkisia rakennuksia ja kulttuuriperintökohteita. (9)
Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannukset ovat
Romanian viranomaisten mukaan arviolta 145,527 miljoonaa euroa.
Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa hätätoimien
kustannuksista (yli 95 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin
korjaustoimenpiteisiin. Toiseksi suurin, 44 miljoonan euron kustannuserä
liittyy suojaavan infrastruktuurin turvaamiseen. (10)
Tulvista kärsineet alueet ovat Euroopan rakenne- ja
investointirahastoista (ERI-rahastot) (2014–2020) annettujen säännösten
mukaisia ”vähemmän kehittyneitä alueita”. Komissio ei ole saanut Romanian
viranomaisilta ilmoitusta siitä, että ne aikoisivat suunnata uudelleen ERI‑rahasto-ohjelmien
rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (11)
Katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan,
kyseessä olevan katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön
täytäntöönpanon osalta Romania on parhaillaan panemassa täytäntöön tulvariskien
arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettua Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/60/EY (ns. tulvadirektiivi). Romania
on osana direktiivin toista täytäntöönpanovaihetta valmistellut maaliskuusta
2014 lähtien tulvavaara- ja tulvariskikarttoja alueista, joilla on katsottu
olevan merkittäviä tulvariskejä. (12)
Hakemuksen jättöpäivänä Romaniaa vastaan ei ollut
käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista
koskevaa rikkomusmenettelyä. (13)
Romanian viranomaiset eivät ilmoittaneet, että
tukikelpoiset kustannukset olisivat kuuluneet vakuutusturvan piiriin. 2.2. Kesätulvat Romaniassa (1)
Vuoden 2014 heinäkuun lopun ja elokuun puolivälin
välisenä aikana Romanian lounaisosat kärsivät rankkasateista ja niitä
seuranneista tulvista ja maanvyörymistä, jotka aiheuttivat vahinkoa julkiselle
ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle sekä
kulttuuriperinnölle ja yksityisasunnoille. (2)
Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu
solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (3)
Romanian hakemus vastaanotettiin 3. lokakuuta 2014
eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli
todettu 28. heinäkuuta 2014. Lisätietoja, jotka sisälsivät myös tarkistetut
vahinkomäärät, toimitettiin 13. tammikuuta 2015. (4)
Romania ei pyytänyt ennakkomaksua. (5)
Romanian viranomaiset arvioivat katastrofista
aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 171,911 miljoonaa euroa.
Tämä määrä on 0,13 prosenttia Romanian BKTL:sta ja 21,9 prosenttia Romaniaan
suurkatastrofien osalta vuonna 2014 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen
käyttöönotolle asetetusta kynnysarvosta, joka oli 783,738 miljoonaa euroa
(eli 0,6 prosenttia BKTL:sta vuoden 2012 tietojen perusteella). (6)
Koska välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli
pienempi kuin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin johdosta maksettavan tuen
myöntämiselle asetettu kynnysarvo, hakemus tutkittiin asetuksen 2 artiklan 3
kohdassa säädetyn alueellista katastrofia koskevan kriteerin nojalla.
Kyseisessä kohdassa alueelliseksi katastrofiksi määritellään sellainen
luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason
alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5
prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Romanian hakemus koskee vain
yhtä NUTS 2 -tason aluetta, joka on Sud-Vest Oltenia. Välittömien vahinkojen
ilmoitettu määrä, joka on 171,911 miljoonaa euroa, on 1,64 prosenttia
alueen BKT:stä (joka on vuoden 2011 tietojen mukaan 10 480 miljoonaa
euroa), joten se ylittää asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa asetetun
1,5 prosentin kynnyksen. Romanialle voidaan näin ollen myöntää sen
hakemuksen perusteella tukea solidaarisuusrahastosta. (7)
Katastrofin vaikutuksista ja seurauksista voidaan
todeta, että katastrofi vaikutti yli 126 000 asukkaaseen viidessä Sud-Vest
Oltenian alueella sijaitsevassa maakunnassa. Se aiheutti vakavia vahinkoja
julkiselle infrastruktuurille (patojen ja vallien murtuminen sekä teiden,
siltojen, vedenpuhdistamojen ja viemäriverkostojen vahingoittuminen) ja tuhosi
maatalouden tuotteita (viljelykasveja, vihanneksia ja viinitarhoja). Romanian
mukaan tulvista aiheutui vahinkoa yli 2 300 yksityisasunnolle, 20
koululle, 9 lastentarhalle ja 11 kirkolle. (8)
Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannukset ovat
Romanian viranomaisten mukaan arviolta 93,955 miljoonaa euroa.
Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa kustannuksista,
arviolta yli 59 miljoonaa euroa, liittyy liikenneinfrastruktuurin
korjaamiseen, ja toiseksi suurin osuus, noin 26 miljoonaa euroa, suojaavan
infrastruktuurin turvaamiseen. (9)
Sud-Vest Oltenia on ERI-rahastoista vuosiksi
2014–2020 annettujen säännösten mukainen ”vähemmän kehittynyt alue”. Komissio
ei ole saanut Romanian viranomaisilta ilmoitusta siitä, että ne aikoisivat
suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (10)
Katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan,
kyseessä olevan katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön
täytäntöönpanon osalta Romania on parhaillaan panemassa täytäntöön tulvariskien
arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettua Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/60/EY (ns. tulvadirektiivi). Romania
on osana direktiivin toista täytäntöönpanovaihetta valmistellut maaliskuusta
2014 lähtien tulvavaara- ja tulvariskikarttoja alueista, joilla on katsottu
olevan merkittäviä tulvariskejä. (11)
Hakemuksen jättöpäivänä Romaniaa vastaan ei ollut
käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista
koskevaa rikkomusmenettelyä. (12)
Romanian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät
tukikelpoiset kustannukset kuulu vakuutusturvan piiriin. 2.3. Kesätulvat
Bulgariassa (1)
Bulgaria kärsi Romanian tavoin voimakkaista
rankkasateista vuoden 2014 heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Sateet
aiheuttivat merkittäviä vahinkoja julkiselle ja yksityiselle
infrastruktuurille, yrityksille, yksityisasunnoille ja -omaisuudelle sekä
maataloudelle. (2)
Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu
solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (3)
Bulgarian hakemus vastaanotettiin 23. lokakuuta
2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli
todettu 31. heinäkuuta 2014. Bulgarian viranomaiset toimittivat päivitettyjä
tietoja 12. marraskuuta 2014. (4)
Bulgaria ei pyytänyt ennakkomaksua. (5)
Bulgarian viranomaiset arvioivat katastrofista
aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 79,344 miljoonaa euroa.
Tämä määrä on 0,20 prosenttia Bulgarian BKTL:sta ja 34,1 prosenttia Bulgariaan
suurkatastrofien osalta vuonna 2014 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen
käyttöönotolle asetetusta kynnysarvosta, joka oli 232,502 miljoonaa euroa
(eli 0,6 prosenttia BKTL:sta vuoden 2012 tietojen perusteella). (6)
Koska välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli
pienempi kuin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin johdosta maksettavan tuen
myöntämiselle asetettu kynnysarvo, hakemus tutkittiin asetuksen 2 artiklan 3
kohdassa säädetyn alueellista katastrofia koskevan kriteerin nojalla.
Kyseisessä kohdassa alueelliseksi katastrofiksi määritellään sellainen
luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason
alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5
prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Bulgarian hakemus koskee vain
yhtä NUTS 2 -tason aluetta, joka on Bulgarian luoteisosassa sijaitseva
Severozapadenin alue. Kyseinen alue on yksi EU:n köyhimmistä alueista.
Välittömien vahinkojen ilmoitettu määrä, joka on 79,344 miljoonaa euroa, on
2,9 prosenttia alueen BKT:sta (joka on vuoden 2011 tietojen mukaan
2 732 miljoonaa euroa), joten se ylittää asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa
asetetun 1,5 prosentin kynnyksen. Bulgarialle voidaan näin ollen myöntää
sen hakemuksen perusteella tukea solidaarisuusrahastosta. (7)
Katastrofin vaikutuksista ja seurauksista voidaan
todeta, että suurin osa vahingoista aiheutui Mizian kaupungissa ja Krushovitsan
kylässä. Tulvien alle jäi teitä, katuja ja maatalouskiinteistöjä sekä noin 700
yksityistä ja julkista rakennusta. Mizian pormestari julisti 2. elokuuta
hätätilan, ja yli 800 ihmistä jouduttiin evakuoimaan. Tie- ja liikenneyhteydet
Mizian kaupunkiin ja sitä ympäröiviin kyliin katkesivat. Tulvat aiheuttavat
vakavia vahinkoja energia- ja vesihuollon, liikenteen ja koulutuksen alojen
julkiselle infrastruktuurille sekä kulttuuriperintökohteille ja
luonnonsuojelualueille. (8)
Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannukset ovat
Bulgarian viranomaisten mukaan arviolta 69,108 miljoonaa euroa.
Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa kustannuksista (30
miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen. Lisäksi vesi-
ja jätevesihuoltoinfrastruktuurin korjaamiseen tarvitaan arviolta 19 miljoonaa
euroa. (9)
Tulvista kärsinyt Severozapadenin alue on
ERI-rahastoista vuosiksi 2014–2020 annettujen säännösten mukainen ”vähemmän
kehittynyt alue”. Komissio ei ole saanut Bulgarian viranomaisilta ilmoitusta
siitä, että ne aikoisivat suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta
korjaustoimenpiteisiin. (10)
Katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan,
kyseessä olevan katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön
täytäntöönpanon osalta Bulgaria on parhaillaan panemassa täytäntöön
tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettua
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/60/EY (ns. tulvadirektiivi).
Bulgarian vesilainsäädännön nojalla Bulgariassa on tehty kunkin vesipiirin
osalta alustava tulvariskien arviointi alueilla, joilla on todettu merkittävä
tulvariski. (11)
Hakemuksen jättöpäivänä Bulgariaa vastaan ei ollut
käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista
koskevaa rikkomusmenettelyä. (12)
Bulgarian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät
tukikelpoiset kustannukset kuulu vakuutusturvan piiriin. 2.4. Syystulvat Italiassa (1)
Suuressa osassa Luoteis-Italiaa kärsittiin 9.
lokakuuta ja 18. marraskuuta 2014 välisenä aikana toistuvasti ankarista
sääolosuhteista. Rankkasateet ja niitä seuranneet tulvat ja maanvyörymät
aiheuttivat vakavia vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille,
yrityksille, yksityisasunnoille ja -omaisuudelle sekä maataloudelle. (2)
Tulva on luonnonkatastrofi, joten se kuuluu
solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (3)
Italian hakemus vastaanotettiin 23. joulukuuta 2014
eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli
todettu 9. lokakuuta 2014. Italian viranomaiset toimittivat päivitettyjä
tietoja 3. helmikuuta 2015. (4)
Italia ei pyytänyt ennakkomaksua. (5)
Hakemuksessa kuvatut tapahtumat ajoittuivat lähes
kuuden viikon pituiselle jaksolle ja kattoivat osia viidestä Italian alueesta,
jotka olivat Emilia-Romagna, Liguria, Lombardia, Piemonte ja Toscana. Komission
arvio hakemuksesta ja siinä esitetyistä väitteistä vahvisti kuitenkin sen, että
kaikkien edellä tarkoitettujen tapahtumien voitiin katsoa johtuneen samasta
sääilmiöstä. Kyseisiä tapahtumia voidaan sen vuoksi pitää yhtenä neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 tarkoitettuna luonnonkatastrofina, joka kuuluu
solidaarisuusrahaston pääasialliseen soveltamisalaan. (6)
Italian viranomaiset arvioivat katastrofista
aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi
2 241,052 miljoonaa euroa. Tämä määrä on 70,4 prosenttia Italiaan
suurkatastrofien osalta vuonna 2014 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen
käyttöönotolle asetetusta kynnysarvosta, joka oli 3 184 miljoonaa euroa (eli 3
miljardia euroa vuoden 2011 hintoina). (7)
Koska välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli
pienempi kuin solidaarisuusrahastosta suurkatastrofin johdosta maksettavan tuen
myöntämiselle asetettu kynnysarvo, hakemus tutkittiin asetuksen 2 artiklan 3
kohdassa säädetyn alueellista katastrofia koskevan kriteerin nojalla.
Kyseisessä kohdassa alueelliseksi katastrofiksi määritellään sellainen
luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason
alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5
prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Jos katastrofi koskee useita
NUTS 2 -tason alueita, kuten tässä tapauksessa, kynnysarvoa sovelletaan näiden
alueiden keskimääräiseen BKT:hen painotettuna sen mukaan, mikä on kunkin alueen
osuus kokonaisvahingosta. Italian viranomaisten esittämien lukujen perusteella
vahingot viidellä katastrofista kärsineellä alueella ovat 1,84 prosenttia
alueiden painotetusta BKT:sta, joten ne ylittävät asetuksen 2 artiklan 3
kohdassa asetetun 1,5 prosentin kynnysarvon. Italialle voidaan näin ollen
myöntää sen hakemuksen perusteella tukea solidaarisuusrahastosta. (8)
Katastrofin vaikutuksista ja seurauksista voidaan
todeta, että katastrofi vaikutti viiteen alueeseen eri tavoin paikallisista
olosuhteista riippuen. Se aiheutti muun muassa lukuisia maanvyörymiä ja
mutavyöryjä sekä jokitulvia ja vesistöalueiden tulvia. Myös siltoja ja muita
infrastruktuureja jäi tulvien alle. Joissakin tapauksissa arvioitiin, että
sateet olivat pahimpia sataan ja jopa satoihin vuosiin. Kaiken kaikkiaan
katastrofi johti 11 ihmisen kuolemaan, ja sen vuoksi jouduttiin evakuoimaan
noin 3 000 henkilöä. Ympäristölle, julkiselle infrastruktuurille (tiet, vesi-
ja jätevesihuolto, kaasu- ja sähköverkko), maataloudelle sekä taloudelle ja
tuotannonaloille aiheutui laajamittaista vahinkoa, koska tulvat vahingoittivat
useita tiheään asuttuja kaupunkialueita (joista pahiten vahingoittui Genovan
alue). Noin 42 prosenttia vahingoista aiheutui Ligurian alueella, joka kärsi
suurimmat vahingot. Loput vahingoista jakautuivat seuraavasti:
21 prosenttia Emilia Romagnan, 17 prosenttia Piemonten,
12 prosenttia Lombardian ja 8 prosenttia Toscanan alueella. (9)
Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannukset ovat
Italian viranomaisten mukaan arviolta 434,314 miljoonaa euroa.
Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa hätätoimista
aiheutuneista kustannuksista (250 miljoonaa euroa) liittyy energia-alan, vesi- ja
jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen
infrastruktuurien ja laitosten korjaustoimenpiteisiin. Toiseksi suurin, 135
miljoonan euron kustannuserä liittyy suojaavan infrastruktuurin turvaamiseen ja
kulttuuriperinnön suojeluun. (10)
Vahingoista kärsineet alueet ovat ERI-rahastoista
vuosiksi 2014–2020 annettujen säännösten mukaisia ”kehittyneempiä alueita”.
Italian viranomaiset eivät ole ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata
uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (11)
Hakemuksessa esitetään tarkempia tietoja
katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan, kyseessä olevan katastrofin
luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta. Italia ilmoitti,
että se on parhaillaan panemassa täytäntöön direktiiviä 2007/60/EY (ns.
tulvadirektiivi) 23. helmikuuta 2010 annetun asetuksen nro 49 nojalla. Se
ilmoitti myös tehneensä kunkin vesipiirin osalta alustavan tulvariskien
arvioinnin alueilla, joilla on todettu merkittävä tulvariski. (12)
Hakemuksen jättöpäivänä Italiaa vastaan ei ollut
käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista
koskevaa rikkomusmenettelyä. (13)
Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät
tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. 3. Rahoitus Koska
rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että
rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että
suurkatastrofien osalta sovelletun, solidaarisuusrahaston varojen
käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai
3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on
pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti
sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen
osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut
kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon
ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista.
Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla
hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia. Edellä
mainittua osuutta on sovellettu kaikissa jäljempänä mainituissa neljässä
tapauksessa, koska suurkatastrofin kynnysarvo ei yhdessäkään niistä ylittynyt. Komissio
ehdottaa sen vuoksi, että kyseisissä tapauksissa sovelletaan edellä mainittua
prosenttiosuutta ja myönnetään seuraavat tukimäärät: || || || || || || || (euroa) Katastrofi || Välittömät vahingot (milj. euroa) || Sovellettu alueellisen katastrofin kynnysarvo (milj. euroa) || Suurkatastrofin kynnysarvo (milj. euroa) || Tukikelpoisten toimien kokonaiskustannukset (milj. euroa) || 2,5 % välittömistä vahingoista kynnysarvon alle jäävältä osuudelta (euroa) || Tukikattoa sovelletaan || Ehdotetun tuen kokonaismäärä (euroa) ROMANIA, kevättulvat || 167,927 || ~ || 783,738 || 145,527 || 4 198 175 || Ei || 4 198 175 ROMANIA, kesätulvat || 171,911 || 157,200 || 783,738 || 93,955 || 4 297 775 || Ei || 4 297 775 BULGARIA || 79,344 || 40,980 || 232,502 || 69,108 || 1 983 600 || Ei || 1 983 600 ITALIA || 2 241,052 || 1 832,944 || 3 183,624 || 434,314 || 56 026 300 || Ei || 56 026 300 YHTEENSÄ || || || || || || || 66 505 850 Tämä
on ensimmäinen rahaston varojen käyttöönottoa koskeva päätösehdotus vuonna
2015. Edellä ehdotettu tuen kokonaismäärä on monivuotisesta rahoituskehyksestä
annetussa asetuksessa[8] säädetyn enimmäismäärän (541 216 080 euroa eli 500 miljoonaa
euroa vuoden 2011 hintoina) mukainen. Lisäksi vuoden 2014 määrärahoista jäi
käyttämättä 403 879 032 euroa, jotka voidaan käyttää vuonna 2015.
Koska rahastosta on jo otettu 50 miljoonaa euroa mahdollista ennakoiden maksua
varten ja koska kyseiset varat on otettu vuoden 2015 talousarvioon
solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan
mukaisesti, rahastosta voidaan vuonna 2015 ottaa vielä käyttöön yhteensä
895 095 112 euroa. 4. Päätelmät Komissio
ehdottaa solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa kaikissa edellä
esitetyissä neljässä tapauksessa, jotka koskevat Romaniaa, Bulgariaa ja
Italiaa, ja esittää, että vuoden 2015 talousarviota muutetaan tekemällä
momentin 13 06 01 (Euroopan unionin solidaarisuusrahasto – Jäsenvaltiot)
maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin molempiin 66 505 850 euron
lisäys. Koska
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on monivuotisesta rahoituskehyksestä
annetussa asetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline, sen määrärahoja ei
pitäisi sisällyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin
asianomaisiin enimmäismääriin. 4. Tiivistelmätaulukko
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain Otsake || Talousarvio 2015 || Lisätalousarvioesitys nro 4/2015 || Talousarvio 2015 (ml. LTE:t nro 2/2015 ja 3/2015) || (ml. LTE:t nro 1–4/2015) MSM || MM || MSM || MM || MSM || MM 1. || Älykäs ja osallistava kasvu || 77 954 679 684 || 66 922 960 910 || || || 77 954 679 684 || 66 922 960 910 josta joustoväline || 83 285 595 || || || || 83 285 595 || Enimmäismäärä || 77 986 000 000 || || || || 77 986 000 000 || Liikkumavara || 114 605 911 || || || || 114 605 911 || 1 a || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || 17 551 688 425 || 15 798 230 894 || || || 17 551 688 425 || 15 798 230 894 Enimmäismäärä || 17 666 000 000 || || || || 17 666 000 000 || Liikkumavara || 114 311 575 || || || || 114 311 575 || 1 b || Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio || 60 402 991 259 || 51 124 730 016 || || || 60 402 991 259 || 51 124 730 016 josta joustoväline || 83 285 595 || || || || 83 285 595 || Enimmäismäärä || 60 320 000 000 || || || || 60 320 000 000 || Liikkumavara || 294 336 || || || || 294 336 || 2. || Kestävä kasvu: luonnonvarat || 63 901 960 185 || 55 998 594 804 || || || 63 901 960 185 || 55 998 594 804 Enimmäismäärä || 64 692 000 000 || || || || 64 692 000 000 || Liikkumavara || 790 039 815 || || || || 790 039 815 || josta: Euroopan maatalouden tukirahasto – Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet || 43 455 780 762 || 43 447 624 585 || || || 43 455 780 762 || 43 447 624 585 Alaenimmäismäärä || 44 313 000 000 || || || || 44 313 000 000 || Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välillä siirretty nettomäärä || 123 215 000 || || || || 123 215 000 || Liikkumavara || 734 004 238 || || || || 734 004 238 || 3. || Turvallisuus ja kansalaisuus || 2 357 076 847 || 1 859 513 795 || || || 2 357 076 847 || 1 859 513 795 Enimmäismäärä || 2 456 000 000 || || || || 2 456 000 000 || Liikkumavara || 98 923 153 || || || || 98 923 153 || 4. || Globaali Eurooppa || 8 410 899 029 || 7 422 489 907 || || || 8 410 899 029 || 7 422 489 907 Enimmäismäärä || 8 749 000 000 || || || || 8 749 000 000 || Liikkumavara || 338 100 971 || || || || 338 100 971 || 5. || Hallinto || 8 660 469 063 || 8 658 756 179 || || || 8 660 469 063 || 8 658 756 179 Enimmäismäärä || 9 076 000 000 || || || || 9 076 000 000 || Liikkumavara || 415 530 937 || || || || 415 530 937 || josta: toimielinten hallintomenot || 6 941 188 663 || 6 939 475 779 || || || 6 941 188 663 || 6 939 475 779 Alaenimmäismäärä || 7 056 000 000 || || || || 7 056 000 000 || Liikkumavara || 114 811 337 || || || || 114 811 337 || 6. || Korvaukset || || || || || || Enimmäismäärä || || || || || || Liikkumavara || || || || || || Yhteensä || 161 285 084 808 || 140 862 315 595 || || || 161 285 084 808 || 140 862 315 595 josta joustoväline || 83 285 595 || 11 315 595 || || || 83 285 595 || 11 315 595 Enimmäismäärä || 162 959 000 000 || 141 901 000 000 || || || 162 959 000 000 || 141 901 000 000 Liikkumavara || 1 757 200 787 || 1 050 000 000 || || || 1 757 200 787 || 1 050 000 000 || Muut erityisrahoitusvälineet || 515 365 000 || 351 724 968 || 66 505 850 || 66 505 850 || 581 870 850 || 418 230 818 Kaikki yhteensä || 161 800 449 808 || 141 214 040 563 || 66 505 850 || 66 505 850 || 161 866 955 658 || 141 280 546 413 [1] EUVL L 298,
26.10.2012, s. 1. [2] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. [3] EUVL L 69,
13.3.2015, s. 1. [4] COM(2015) 11 final, 13.1.2015. [5] COM(2015) 16 final, 20.1.2015. [6] COM(2015) [XXX final,
15.4.2015]. [7] Neuvoston
asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan
unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002,
s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksella (EU) N:o 661/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014 (EUVL L
189, 27.6.2014, s. 143). [8] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.