<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-07-202607C116202500260-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0026-25-202606065-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="9/09/2026 17:18:05" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="sRIb+bQqPzU15nmBv+KTftwahuuRzaKKyF0Tk/wMD9qVDr8dNlq86eqfsqp0cQ0Z1FCuXXlvaojlNSxA32zd9qMTzM2IzEtmEm75XGc+bwXTRPAAZDQxXvAXZ5BuqMBMLFpnxN2OROevxqSRtElemuOp86kGCM5DJQ3CQiGoPSM=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="svc_wsgendoc" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0026" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2025" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 30-06-26 08:35:52" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="fd1d6f1d2f6d42df8c232092cf4e5681" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0026" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 16.7.2026 – Asia C‑26/25</div>
      <div id="rId21" style="default">Bukla</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      16 päivänä heinäkuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Euroopan unionin kansalaisuus – SEUT 20 artikla – Unionin kansalaisen perheenjäsen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Rajavalvonta, turvapaikka ja maahanmuutto – Direktiivi 2008/115/EY – Laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen – Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – Kansallisen asiantuntijaviranomaisen kannanotto – Perustelut – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Turvallisuusluokitellut tiedot – Unionin oikeuden ensisijaisuus
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑26/25 [Bukla] (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">i</a>
</span>),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Szegedi Törvényszék (Szegedin alioikeus, Unkari) on esittänyt 17.1.2025 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 17.1.2025, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      PQ
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Dél-alföldi Regionális Igazgatóság ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-1">
      Alkotmányvédelmi Hivatal,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-10" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Lycourgos (esittelevä tuomari) sekä tuomarit O. Spineanu-Matei, S. Rodin, N. Piçarra ja N. Fenger,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      julkisasiamies: D. Spielmann,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PQ, edustajinaan T. Kovács, A. Németh ja B. Pohárnok, ügyvédek,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus, asiamiehenään Zs. Biró-Tóth ja M. Z. Fehér,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saksan hallitus, asiamiehinään J. Möller ja R. Kanitz,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään F. Blanc, A. Katsimerou, E. Montaguti, Zs. Teleki ja P. J. O. Van Nuffel,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-22" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEU 4 artiklan 3 kohdan, SEU 19 artiklan 1 kohdan, SEUT 20 artiklan, SEUT 267 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 1, 5, 7, 24, 41, 47, 51 ja 52 artiklan, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98) 1, 5 ja 11–13 artiklan sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä PQ ja toisaalta Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Dél-alföldi Regionális Igazgatóság (ulkomaalaisasioista vastaavan valtakunnallisen valvontaviranomaisen Dél-Alföldin alueen paikallisosasto, Unkari) (jäljempänä paikallisosasto) ja Alkotmányvédelmi Hivatal (perustuslain turvaamisesta vastaava virasto, Unkari) ja jossa on kyse PQ:sta tehdyn palauttamispäätöksen ja häneen kohdistetun maahantulokiellon ja siellä oleskelua koskevan kiellon laillisuudesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EUT-sopimus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 20 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-2">
      ”1. Otetaan käyttöön [Euroopan] unionin kansalaisuus. Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-2">
      2. Unionin kansalaisella on perussopimuksissa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet. Hänellä on muun muassa:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-31" title="page-2">
      a) oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-32" title="page-2">
      b) äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-33" title="page-2">
      c) ollessaan sellaisen kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, oikeus saada minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-34" title="page-2">
      d) oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen, unionin toimielinten ja neuvoa-antavien elinten puoleen jollakin perussopimusten kielellä ja saada vastaus samalla kielellä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-2">
      Näitä oikeuksia käytetään perussopimuksissa ja niiden soveltamiseksi hyväksytyissä toimenpiteissä määritellyin edellytyksin ja rajoituksin.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2008/115</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 johdanto-osan 6 ja 24 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-38" title="page-3">
      ”(6) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kolmansien maiden kansalaisten laittoman oleskelun lopettamiseen sovelletaan oikeudenmukaista ja avointa menettelyä. EU-oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän direktiivin nojalla tehtävät päätökset olisi tehtävä tapauskohtaisesti ja objektiivisin perustein, ja harkinnassa olisi otettava huomioon muitakin seikkoja kuin pelkkä laiton oleskelu. Tehdessään palauttamiseen liittyvät päätökset (eli palauttamispäätökset taikka mahdollisia maahantulokieltoa tai maastapoistamista koskevat päätökset) vakiomuotoiselle lomakkeelle jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava kyseistä periaatetta ja noudatettava täysimääräisesti kaikkia sovellettavia tämän direktiivin säännöksiä.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-39" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-40" title="page-3">
      (24) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti [perusoikeuskirjassa] tunnustettuja periaatteita.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-3">
      ”Tässä direktiivissä säädetään yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on yhteisön oikeuden yleisperiaatteisiin kuuluvien perusoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettava palauttaessaan laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, mukaan luettuina pakolaisten suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-3">
      ”Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltion alueella laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 3 artiklan 2 alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-3">
      ”Tässä direktiivissä tarkoitetaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-48" title="page-3">
      2) ’laittomalla oleskelulla’ sellaisen kolmannen maan kansalaisen oleskelua jäsenvaltion alueella, joka ei täytä tai ei enää täytä [henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/399 (EUVL 2016, L 77, s. 1)] [6] artiklassa määrättyjä maahantulon edellytyksiä tai muita maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä kyseisessä jäsenvaltiossa”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 5 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-50" title="page-3">
      ”Jäsenvaltioiden on otettava tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan asianmukaisesti huomioon
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-3">
      a) lapsen etu,
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-52" title="page-3">
      b) perhesuhteet,
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-53" title="page-3">
      c) asianomaisen kolmannen maan kansalaisen terveydentila,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-54" title="page-3">
      ja noudatettava palauttamiskiellon periaatetta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-56" title="page-4">
      Jäsenvaltion on tehtävä palauttamispäätös sen alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2–5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamista.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 11 artiklassa määritellään maahantulokiellosta tehtyjä päätöksiä koskeva järjestelmä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-60" title="page-4">
      ”Palauttamispäätökset sekä mahdollisesti annetut maahantulokieltoa ja maastapoistamista koskevat päätökset on annettava kirjallisina, ja niissä on mainittava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet sekä käytettävissä olevat oikeussuojakeinot.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-61" title="page-4">
      Tosiseikoista annettavia tietoja voidaan rajoittaa, jos kansallisessa lainsäädännössä sallitaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen erityisesti valtion turvallisuuden, puolustuksen ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi tai jos on kyse rikosten torjunnasta, tutkinnasta, selvittämisestä ja syyteharkinnasta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 13 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-63" title="page-4">
      ”Asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle on annettava mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotta hän voi hakea muutosta 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun palauttamiseen liittyvään päätökseen tai hakea päätöksen uudelleen käsittelyä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tai muussa toimivaltaisessa elimessä, jonka jäsenet ovat puolueettomia ja riippumattomia.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2007 laki nro II</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelusta 5.1.2007 annetun vuoden 2007 lain nro II (a harmadik országbeli állampolgárok beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi II. törvény; Magyar Közlöny 2007/1.) 43 §:ssä säädetään seuraavaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-67" title="page-4">
      ”1. Ulkomaalaisviranomainen määrää itsenäisen maahantulo- ja oleskelukiellon tuntemattomassa paikassa tai ulkomailla oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-68" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-69" title="page-4">
      c) jonka maahantulo ja oleskelu vahingoittavat kansallista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai vaarantavat ne
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-70" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-71" title="page-5">
      2. Ulkomaalaisviranomainen määrää, jollei tässä laissa toisin säädetä, ulkomaalaisasioita koskevaan säännöstöön perustuvasta sellaisen kolmannen maan kansalaisen palauttamisesta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-73" title="page-5">
      d) jonka maahantulo ja oleskelu vahingoittavat kansallista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai vaarantavat ne
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-74" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-5">
      3. Aloitteen itsenäiselle maahantulo- ja oleskelukiellolle 1 momentin c kohdassa tarkoitetusta syystä ja ulkomaalaisasioita koskevaan säännöstöön perustuvalle palauttamiselle 2 momentin d kohdassa tarkoitusta syystä voivat tehdä myös hallituksen asetuksella järjestyksen ylläpitämiseen nimetyt viranomaiset omalla toimivalta-alueellaan laissa määriteltyjen etujen suojaamiseen liittyvien tehtäviensä suorittamiseksi. Jos määrätään itsenäisestä maahantulo- ja oleskelukiellosta 1 momentin c kohdassa tarkoitetusta syystä tai ulkomaalaisasioita koskevaan säännöstöön perustuvasta palauttamisesta 2 momentin d kohdassa tarkoitetusta syystä, hallituksen asetuksella järjestyksen ylläpitämiseen nimetyt viranomaiset tekevät tehtäviinsä ja toimivaltuuksiinsa liittyvissä tapauksissa ehdotuksen maahantulo- ja oleskelukiellon kestosta. Ulkomaalaisviranomainen ei voi poiketa ehdotuksen sisällöstä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain 45 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-77" title="page-5">
      ”Ennen kuin ulkomaalaisviranomainen tekee päätöksen sellaisen kolmannen maan kansalaisen ulkomaalaisasioita koskevaan säännöstöön perustuvasta palauttamisesta, jolla on perhesiteisiin perustuva oleskelulupa, sen on otettava huomioon seuraavat seikat:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-78" title="page-5">
      a) oleskelun kesto
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-79" title="page-5">
      b) kolmannen maan kansalaisen ikä ja perhetilanne sekä hänen palauttamisensa mahdolliset seuraukset hänen perheenjäsenilleen
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-80" title="page-5">
      c) kolmannen maan kansalaisen siteet Unkariin sekä se, ettei hänellä ole siteitä alkuperämaahansa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain 87/A §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-82" title="page-5">
      ”Tässä laissa säänneltyjä menettelyjä varten hallitus nimeää tämän lain täytäntöönpanemiseksi hallituksen asetuksella valtion asiantuntijaviranomaisen, jonka tehtävänä on ratkaista tietyt kysymykset.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain 87/B §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-84" title="page-6">
      ”Valtion asiantuntijaviranomaisen lausunto sitoo tietyn asiakysymyksen osalta asiaa käsittelevää ulkomaalaisviranomaista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2007 hallituksen asetus nro 114</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja oleskelusta annetun vuoden 2007 lain nro II täytäntöönpanosta 24.5.2007 annetun hallituksen vuoden 2007 asetuksen nro 114 (a harmadik országbeli állampolgárok beutazásáról és tartózkodásáról szóló 2007. évi II. törvény végrehajtásáról szóló 114/2007.Korm. rendelet) 114 §:n 4 momentin a kohdassa säädetään, että maahantulo- ja oleskelukiellosta voidaan määrätä tutkintaviranomaisen, perustuslain turvaamisesta vastaavan viraston, poliisin tai Terrorelhárítási Központin (terrorismintorjunnan keskusvirasto, Unkari) ehdotuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 114 §:n 4 momentin b kohdan mukaan myös palauttamisesta voidaan määrätä tutkintaviranomaisen, perustuslain turvaamisesta vastaavan viraston tai terrorismintorjunnan keskusviraston ehdotuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2009 laki nro CLV</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta 29.12.2009 annetun vuoden 2009 lain nro CLV (a minősített adat védelméről szóló 2009. évi CLV. törvény; Magyar Közlöny 2009/194.) 11 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-90" title="page-6">
      ”1. Asianomaisella henkilöllä on turvallisuusluokittelusta vastaavan viranomaisen luvalla ja ilman henkilöturvallisuusselvitystä oikeus tutustua kansallisesti turvallisuusluokiteltuihin henkilötietoihinsa. Ennen kansallisesti turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tutustumista asianomaisen henkilön on annettava kirjallinen salassapitovakuutus, ja hänen on noudatettava tällaisten tietojen suojaa koskevia sääntöjä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-91" title="page-6">
      2. Turvallisuusluokittelusta vastaavan viranomaisen on 15 päivän kuluessa asianomaisen henkilön hakemuksesta päätettävä, myöntääkö se luvan tutustua tietoihin. Turvallisuusluokittelusta vastaavan viranomaisen on evättävä lupa, jos tietoihin tutustuminen vahingoittaa luokituksen perusteena olevaa yleistä etua. Turvallisuusluokittelusta vastaavan viranomaisen on perusteltava tutustumisluvan epääminen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-92" title="page-6">
      3. Jos tutustumislupa evätään, asianomainen henkilö voi hakea muutosta tähän päätökseen hallintolainkäyttömenettelyssä. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain 12 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-94" title="page-6">
      ”Turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevä viranomainen voi evätä asianomaiselta henkilöltä oikeuden tutustua henkilötietoihinsa, jos luokituksen perusteena oleva yleinen etu vaarantuisi tämän oikeuden käyttämisen vuoksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen maan kansalainen PQ saapui ammattilaisjalkapalloilijana laillisesti Unkariin kesäkuussa 2005 ja on siitä lähtien oleskellut kyseisessä jäsenvaltiossa. Hänellä on viimeksi ollut pysyvä oleskelukortti, joka oli voimassa 15.9.2020 saakka.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hän on asunut yhdessä avopuolisonsa, joka on Unkarin kansalainen, kanssa vuodesta 2011. Heillä on kaksi lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2012 ja 2021 ja jotka ovat Unkarin kansalaisia. PQ ja hänen avopuolisonsa ovat yhdessä vanhempainvastuussa lapsistaan. PQ asuu vakituisesti lastensa kanssa ja huolehtii heistä tosiasiallisesti suurimman osan ajasta. Lapsilla on tiivis tunneside ja riippuvuussuhde PQ:hun, joka on hoitanut heitä jatkuvasti heidän syntymästään lähtien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PQ jätti 6.8.2020 sijoittautumislupaa koskevan hakemuksen ja vetosi perhetilanteeseensa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perustuslain turvaamisesta vastaava virasto katsoi 9.9.2020 annetussa lausunnossa, jota ei ollut perusteltu, että PQ:n oleskelu Unkarissa vahingoittaa kyseisen jäsenvaltion kansalliseen turvallisuuteen liittyviä etuja. Kyseinen asiantuntijaviranomainen katsoi, että tiedot, joihin se oli perustanut lausuntonsa, olivat turvallisuusluokiteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisen asteen ulkomaalaisviranomaisena paikallisosasto hylkäsi PQ:n jättämän sijoittautumislupaa koskevan hakemuksen 27.10.2020 tekemällään päätöksellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perustuslain turvaamisesta vastaava virasto ehdotti 3.12.2020, että PQ:sta tehdään palauttamispäätös, koska hänen oleskelunsa Unkarissa vahingoittaa kyseisen jäsenvaltion kansalliseen turvallisuuteen liittyviä etuja. Kyseinen asiantuntijaviranomainen katsoi, että tiedot, joihin se oli perustanut kyseisen ehdotuksensa, olivat turvallisuusluokiteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság (ulkomaalaisasioista vastaava valtakunnallinen valvontaviranomainen, Unkari), joka on toisen asteen ulkomaalaisviranomainen, vahvisti 27.10.2020 tehdyn päätöksen 25.3.2021 sillä perusteella, että Belügyminiszter (sisäministeri, Unkari) oli toisen asteen asiantuntijaviranomaisena antanut 12.2.2021 lausunnon, jonka mukaan PQ:n oleskelu Unkarissa vahingoittaa Unkarin kansalliseen turvallisuuteen liittyviä etuja. Ulkomaalaisasioista vastaava valtakunnallinen valvontaviranomainen korosti päätöksessään, ettei se voinut Unkarin säännöstön mukaan poiketa sisäministerin lausunnosta ja että sen oli siis hylättävä PQ:n hakemus ottamatta huomioon hänen henkilökohtaista tilannettaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perustuslain turvaamisesta vastaava virasto ehdotti 16.4.2021, että PQ:lle määrätään maahantulo- ja oleskelukielto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Paikallisosaston 6.5.2021 tekemällä päätöksellä PQ:sta tehtiin palauttamispäätös, tämä toimenpide määrättiin täytäntöönpantavaksi ja PQ:lle määrättiin kymmenen vuoden pituinen maahantulo- ja oleskelukielto. Tämä paikallisosaston päätös perustui etenkin perustuslain turvaamisesta vastaavan viraston 3.12.2020 ja 16.4.2021 antamiin ehdotuksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Paikallisosasto lykkäsi 6.5.2021 toteutetulla välitoimenpiteellä PQ:n palauttamisen täytäntöönpanoa siihen saakka, kunnes palauttamisen edellytykset täyttyvät ja PQ:n osalta aloitettu rikosoikeudellinen menettely saadaan päätökseen tai tarvittaessa tämän rikosoikeudellisen menettelyn päätteeksi mahdollisesti määrättävä rangaistus on suoritettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PQ haki Szegedi Törvényszékiltä, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, muutosta 25.3.2021 tehtyyn ulkomaalaisasioista vastaavan valtakunnallisen valvontaviranomaisen päätökseen ja 6.5.2021 tehtyyn paikallisosaston päätökseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitti ensimmäistä näistä muutoksenhauista tutkittaessa unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön. Unionin tuomioistuin vastasi tähän pyyntöön 25.4.2024 annetulla tuomiolla NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot) (C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kumosi 25.9.2024 antamallaan tuomiolla 25.3.2021 tehdyn ulkomaalaisasioista vastaavan valtakunnallisen valvontaviranomaisen päätöksen ja määräsi, että paikallisosaston on toteutettava uusi menettely ottaen huomioon 25.4.2024 annettu tuomio NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot) (C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344); se antoi myös ohjeita tältä osin noudatettavasta lähestymistavasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasiassa kyseessä oleva menettely liittyy sen muutoksenhaun tutkimiseen, jonka PQ on kohdistanut 6.5.2021 tehtyyn paikallisosaston päätökseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että PQ:sta on tehty palauttamispäätös, koska perustuslain turvaamisesta vastaava virasto on katsonut, että PQ:n oleskelu Unkarissa vahingoittaa tämän jäsenvaltion kansalliseen turvallisuuteen liittyviä etuja. Niitä perusteita, joihin tämä arviointi perustuu, ei ole ilmoitettu PQ:lle eikä paikallisosastolle. Paikallisosasto ei Unkarin oikeuden mukaan saa tutkia mitään muita henkilökohtaisia olosuhteita, ja sen on noudatettava perustuslain turvaamisesta vastaavan viraston arviointia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Kúrian (ylin tuomioistuin, Unkari) oikeuskäytännön mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa asianomaisen henkilön menettelylliset oikeudet taataan sillä, että toimivaltaisella tuomioistuimella on oleskeluoikeutta koskevan päätöksen laillisuuden arvioimiseksi toimivalta tutustua turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joihin asiantuntijaviranomaisten lausunto perustuu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianomaisella henkilöllä ja hänen edustajallaan ei siinäkään tapauksessa, että pyyntö saada tutustua turvallisuusluokiteltuihin tietoihin hyväksyttäisiin, ole kuitenkaan mahdollisuutta käyttää hallinto- tai tuomioistuinmenettelyssä niitä turvallisuusluokiteltuja tietoja, joihin heille on annettu oikeus tutustua, koska lupa laatia kirjallisia merkintöjä tällaisten tietojen olennaisesta sisällöstä evätään heiltä käytännössä. Tuomioistuimella, jossa oleskelulupapäätös on riitautettu, ei ole tämän osalta Unkarin lainsäädännön nojalla minkäänlaisia toimivaltuuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii Unkarin säännöstön yhteensopivuutta unionin oikeuden vaatimusten kanssa. Se katsoo erityisesti, ettei palauttamispäätöstä voida direktiivin 2008/115 5 artiklan ja SEUT 20 artiklan nojalla tehdä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jollei ensin ole arvioitu konkreettisesti kaikkia merkityksellisiä olosuhteita ja etenkin asianomaisen henkilön perhe-elämään liittyviä olosuhteita. Turvallisuusluokiteltujen tietojen asema hallinto- ja tuomioistuinmenettelyjen aikana on sen mukaan lisäksi ristiriidassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen vaatimusten kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Szegedi Törvényszék (Szegedin alioikeus, Unkari) päätti tässä tilanteessa lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-115" title="page-9">
      ”1) Onko [direktiivin 2008/115] 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä [perusoikeuskirjan] 7, 24, 41 ja 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion käytännölle, jonka mukaan palauttamispäätös kolmannen maan kansalaisesta, jonka perheenjäsenet (alaikäiset lapset, avopuoliso) ovat unionin kansalaisia ja asuvat siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalaisuus heillä on, tehdään tutkimatta ensin [kyseisen direktiivin] 5 artiklassa ja perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-116" title="page-9">
      2) Onko [direktiivin 2008/115] 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan, 51 artiklan 1 kohdan ja 52 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion käytännölle, jonka mukaan ulkomaalaisviranomaisen päätös, jolla määrätään palauttamisesta, tehdään valtion asiantuntijaviranomaisen ehdotuksesta, jota ei ole perusteltu, joka on sitova, josta ulkomaalaisasioista vastaava viranomainen ei voi poiketa ja jossa todetaan ainoastaan, että kansallinen turvallisuus, yleinen turvallisuus tai yleinen järjestys vaarantuvat tai niitä vahingoitetaan, ja kyseinen ehdotus on annettu tutkimatta perusteellisesti sitä, onko tässä yksittäistapauksessa olemassa kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyviä syitä, ja ottamatta huomioon yksilöllisiä olosuhteita ja tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimuksia?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-117" title="page-10">
      3) Onko [direktiivin 2008/115] 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan – ja tarvittaessa sen 7 ja 24 artiklan – kanssa, tulkittava siten, että niiden mukaan jäsenvaltion viranomaisella, joka tekee palauttamispäätöksen kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, sekä tietojen luottamuksellisuudesta päättävillä valtion asiantuntijaviranomaisella on velvollisuus huolehtia siitä, että asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen edustajalleen taataan joka tapauksessa oikeus tutustua ainakin tällaisiin syihin perustuvan päätöksen perusteena olevien luottamuksellisten tai turvallisuusluokiteltujen tietojen olennaiseen sisältöön ja käyttää näitä tietoja päätöstä koskevassa menettelyssä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että tietojen ilmaiseminen olisi ristiriidassa kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syiden kanssa?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-118" title="page-10">
      4) Mikäli tähän vastataan myöntävästi, miten on tarkkaan ottaen ymmärrettävä kyseisen päätöksen perustana olevien luottamuksellisten syiden ’olennainen sisältö’, kun otetaan huomioon perusoikeuskirjan 41 ja 47 artikla?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on täydentänyt ennakkoratkaisupyyntöään 26.5.2025 tehdyllä päätöksellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen samana päivänä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se huomauttaa, että ennakkoratkaisupyynnön esittämisen jälkeen Kúria antoi 24.2.2025 lainsäädännön yhtenäisen tulkinnan intressissä ratkaisun, jolla on merkitystä kaikkien ulkomaalaisasioita koskevien menettelyjen kannalta. Jokaisen Unkarin tuomioistuimen, jolta on haettu muutosta palauttamispäätökseen, on sovellettava Kúrian näin omaksumaa tulkintaa, eikä se voi poiketa siitä, vaikka se perustelisi ratkaisunsa tältä osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on kuitenkin epäilyjä useiden kyseiseen ratkaisuun liittyvien näkökohtien yhteensoveltuvuudesta unionin oikeuden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se korostaa erityisesti ensinnäkin, että kyseisestä ratkaisusta ilmenee, ettei Unkarin tuomioistuin voi tutkia SEUT 20 artiklaan perustuvan oleskeluoikeuden tai riippuvuussuhteen olemassaoloa, jos asianomainen henkilö on vedonnut niihin ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyssä tai jos tällaisen tutkinnan tarpeellisuuden osoittavat tosiseikat ilmenevät kyseisen menettelyn yhteydessä. Tätä tutkintaa ei voida suorittaa myöskään, jos riitautettua palauttamispäätöstä on edeltänyt toinen päätös, jolla kyseiseltä henkilöltä on evätty oleskeluoikeus Unkarissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että Kúrian mukaan Unkarin lainsäädännön nykytilassa asianomaiselle henkilölle ei ole mahdollista antaa oikeutta tutustua hänestä tehdyn päätöksen perusteiden olennaiseen sisältöön, jos nämä perusteet perustuvat turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Ainoa voimassa olevan kansallisen oikeuden mukainen keino, jolla voidaan taata kyseisen henkilön oikeuksien kunnioittaminen, on siis se, että toimivaltainen tuomioistuin toteaa, että koska asianomainen henkilö ei voi saada oikeutta tutustua merkityksellisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, hän ei voi puolustaa oikeuksiaan, ja kehottaa tämän johdosta syyttäjää toimimaan kyseisen henkilön edun mukaisesti. Syyttäjä voi tällöin päättää osallistua menettelyyn, jolloin sillä on oikeus tutustua näihin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, vaikkei se voikaan antaa niitä tiedoksi asianomaiselle henkilölle. Jos syyttäjä sitä vastoin päättää olla puuttumatta menettelyyn, toimivaltainen tuomioistuin voi jättää ottamatta huomioon hallintoviranomaisten näkemyksen siitä, onko kansalliseen turvallisuuteen kohdistuva vaara olemassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on siis epäilyjä siitä, onko Kúrian 24.2.2025 antama ratkaisu unionin oikeuden mukainen, se pohtii myös sitä, ovatko Unkarin oikeudessa tällaiselle ratkaisulle annetut vaikutukset yhteensopivia unionin oikeuden kanssa siltä osin kuin nämä vaikutukset estävät Kúrian muita jaostoja tai Unkarin yleisiä tuomioistuimia noudattamasta unionin oikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen perusteella Szegedi Törvényszék esitti unionin tuomioistuimelle jo esittämiensä kysymystensä lisäksi vielä seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-126" title="page-11">
      ”5) Onko SEUT 20 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 5, 7, 24, 41, 47 artiklan, 51 artiklan 1 kohdan ja 52 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle ja kyseisen jäsenvaltion ylemmän asteen tuomioistuimen käytännölle, joissa
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ei sallita sitä, että tuomioistuin, joka valvoo ulkomaalaisviranomaisen päätöstä, jolla määrätään palauttamisesta, ottaa huomioon mahdollisen SEUT 20 artiklasta johdetun oleskeluoikeuden tai riippuvuussuhteen –ja sen taustalla olevat tosiseikat –, jos asianomainen kolmannen maan kansalainen vetoaa niihin ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyssä (mukaan lukien tapaus, jossa perhesiteet unionin kansalaiseen olivat jo hallinnollisessa menettelyssä toimineen viranomaisen tiedossa) tai jos tältä osin merkitykselliset tosiseikat ilmenevät ensi kertaa tuomioistuinmenettelyssä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">edellytetään, että SEUT 20 artiklaan perustuvan johdetun oleskeluoikeuden olemassaolo voidaan tutkia palauttamismenettelyn yhteydessä vain, jos palauttamispäätöstä ei ole edeltänyt jokin toinen päätös (jolla on annettu ratkaisu oleskelulupaa tai sijoittautumislupaa koskevasta hakemuksesta) – johon se tästä syystä perustuu –, jolla on suljettu pois oleskeluoikeus jäsenvaltiossa?</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-129" title="page-12">
      6) Onko [direktiivin 2008/115] 5 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12 artiklan 1 kohtaa ja 13 artiklaa, luettuina tämän direktiivin johdanto-osan 6 ja 24 perustelukappaleen ja 1 artiklan valossa ja yhdessä perusoikeuskirjan 5, 7, 24, 41 ja 47 artiklan, 51 artiklan 1 kohdan ja 52 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle ja kyseisen jäsenvaltion ylemmän asteen tuomioistuimen käytännölle, joiden nojalla ulkomaalaisviranomaisen palauttamisesta sekä maahantulon ja oleskelun kieltämisestä tekemän päätöksen oikeasuhteisuuden valvontaa voidaan harjoittaa ilman, että asianomainen kolmannen maan kansalainen tai hänen edustajansa olisi kyennyt vähintään tutustumaan sen asiantuntijaviranomaisen ehdotuksen perusteiden olennaiseen sisältöön, joka on vedonnut tämän päätöksen taustalla olevaan yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvään syyhyn, ja ilmaisemaan näkemyksensä ja puolustautumaan tässä yhteydessä?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-130" title="page-12">
      7) Onko [direktiivin 2008/115] 12 artiklan 1 kohtaa ja 13 artiklaa, luettuina tämän direktiivin johdanto-osan 6 ja 24 perustelukappaleen ja 1 artiklan valossa ja yhdessä perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle ja kyseisen jäsenvaltion ylemmän asteen tuomioistuimen käytännölle, joiden mukaan silloin, kun on olemassa kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta koskevia poikkeuksia, jotka luetellaan [direktiivin 2008/115] 12 artiklan 1 kohdassa, sen enempää sen jäsenvaltion viranomainen, joka tekee palauttamispäätöksen, joka perustuu kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvään syyhyn, kuin (järjestystä suojeleva) viranomainenkaan, joka vahvistaa [tietojen] luottamuksellisuuden tai turvallisuusluokituksen, ei ole velvollinen – jos syiden ilmaiseminen olisi kansallisen turvallisuuden vastaista – varmistamaan, että asianomaisella henkilöllä tai hänen edustajallaan on joka tapauksessa tiedossaan vähintään niiden luottamuksellisten tai turvallisuusluokiteltujen tietojen olennainen sisältö, joihin tällaiseen syyhyn perustuvassa päätöksessä nojaudutaan, sekä oikeus käyttää niitä tätä päätöstä koskevan menettelyn yhteydessä, koska sen sijaan tällaisiin luottamuksellisiin tai turvallisuusluokiteltuihin syihin perustuvaa hallinnollista päätöstä koskevan tuomioistuinvalvonnan yhteydessä syyttäjä – tai kuka tahansa muu kuin asianomainen kolmannen maan kansalainen – voi tuomioistuimen kehotuksesta puolustaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen oikeuksia mutta hänkään ei voi antaa asianomaiselle muutoksenhakijalle tiedoksi edes näiden perusteiden olennaista sisältöä?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-131" title="page-12">
      8) Onko SEUT 267 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohdan toista ja kolmatta alakohtaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä perusoikeuskirjan 47 artiklaa, luettuina unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen valossa ja yhdessä perusoikeuskirjan 41 artiklan, 51 artiklan 1 kohdan ja 52 artiklan 1 kohdan sekä [direktiivin 2008/115] 5 artiklan, 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan kanssa – kun otetaan huomioon tämän direktiivin johdanto-osan 6 ja 24 perustelukappale ja 1 artikla –, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle ja kyseisen jäsenvaltion ylemmän asteen tuomioistuimen käytännölle, joiden nojalla
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">on niin, että vaikka unionin tuomioistuin on jo tulkinnut tuomiossaan tietyn asian kannalta merkityksellistä unionin oikeutta, jäsenvaltion ylin tuomioistuin voi antaa ratkaisuja, joissa esitetään kaikkia alemman asteen tuomioistuimia sitova lainsäädännön tulkinta, josta nämä eivät voi poiketa – –, ja joissa se esittää unionin oikeudesta laajemman tulkinnan kuin on esitetty käsiteltävän asian kannalta merkityksellisissä unionin tuomioistuimen tuomioissa ja määrää lainsäädännön yhtenäisestä tulkinnasta, jolla vahvistetaan unionin oikeuden soveltamisen yhteydessä yksityiskohtaiset täytäntöönpanoa koskevat säännöt, jotka ovat ristiriidassa tästä lainsäädännöstä unionin tuomioistuimen tuomiossa esitetyn tulkinnan kanssa ja estävät sen tehokkaan soveltamisen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen on voidakseen soveltaa unionin oikeutta tai unionin tuomioistuimen tietyn asian kannalta merkityksellisiä tuomioita pantava vireille kansallisessa oikeudessa säädetty erityinen menettely (kansallinen ennakkoratkaisumenettely, joka on menettely, jolla edistetään lainsäädännön yhtenäistä tulkintaa), jos se aikoo poiketa unionin oikeuden perusteella yhdestä tai useammasta ylemmän asteen tuomioistuimen sitovasta ratkaisusta, joka on unionin oikeuden tai unionin tuomioistuimen tuomioiden vastainen, joten unionin oikeuden, mukaan lukien unionin tuomioistuimen tuomiot, välitön soveltaminen on mahdollista vain tällaisen menettelyn yhteydessä annetulla ratkaisulla tähän annetun luvan perusteella (ratkaisu, jolla edistetään lainsäädännön yhtenäistä tulkintaa)?</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-134" title="page-13">
      9) Onko [25.4.2024 annetun tuomion NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot) (C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344)] 97 kohtaa tulkittava siten, että asiantuntijaviranomainen, joka antaa ratkaisun siitä, aiheutuuko kansalliselle turvallisuudelle uhka, voi päätellä, että sen näkemyksen perustana olevien perusteiden olennaisen sisällön ilmaiseminen on omiaan vaarantamaan kyseisen jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden suoraan ja erityisellä tavalla, koska se voi erityisesti vaarantaa ihmisten elämän, terveyden tai vapauden taikka paljastaa tutkintamenetelmät, joita käyttävät erityisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistuneet asiantuntijaviranomaiset, ja siten vaikeuttaa vakavalla tavalla näiden viranomaisten tehtävien tulevaa hoitamista ja jopa estää sen, ja nämä perusteet ovat sellaisia, ettei voida sallia sitä, että asianosainen tai hänen edustajansa saa tietoonsa niiden perusteiden olennaisen sisällön, joihin tämä näkemys perustuu?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on huomautettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla luotu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisen yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joita nämä tarvitsevat ratkaistakseen käsiteltävikseen saatetut asiat (ks. määräys 26.1.1990, Falciola, C‑286/88, EU:C:1990:33, 7 kohta ja tuomio 15.4.2021, Belgian valtio (Siirtopäätöksen tekemisen jälkeiset seikat), C‑194/19, EU:C:2021:270, 21 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella tämä voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Unionin tuomioistuimen on tämän vuoksi tarvittaessa muotoiltava sille esitetyt kysymykset uudelleen (ks. tuomio 17.7.1997, Krüger, C‑334/95, EU:C:1997:378, 22 ja 23 kohta; tuomio 28.11.2000, Roquette Frères, C‑88/99, EU:C:2000:652, 18 kohta ja tuomio 3.6.2025, Kinsa, C‑460/23, EU:C:2025:392, 34 kohta). Unionin tuomioistuin saattaa erityisesti myös joutua ottamaan huomioon sellaisia unionin oikeussääntöjä, joihin kansallinen tuomioistuin ei ole ennakkoratkaisukysymyksessään viitannut (ks. tuomio 20.3.1986, Tissier, 35/85, EU:C:1986:143, 9 kohta ja tuomio 1.8.2025, Alace ja Canpelli, C‑758/24 ja C‑759/24, EU:C:2025:591, 44 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin todettava, että vaikka ainoastaan viides kysymys koskee nimenomaisesti SEUT 20 artiklaa, ennakkoratkaisupyynnön perusteluista ilmenee kuitenkin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen katsovan, että PQ:lla voisi olla oleskeluoikeus kyseisen artiklan nojalla, ja että se pohtii näin ollen yleisesti, onko PQ:hon sovellettu palauttamismenettely yhteensoveltuva kyseisen artiklan kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kaikki ne kysymykset, jotka liittyvät suoraan kyseiseen palauttamismenettelyyn, eli ensimmäisestä seitsemänteen kysymys on tutkittava paitsi niiden kohteena olevien direktiivin 2008/115 säännösten ja perusoikeuskirjan määräysten myös SEUT 20 artiklan kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on huomautettava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensimmäisessä ja neljännestä seitsemänteen kysymyksessään mainitsemasta perusoikeuskirjan 41 artiklasta, että kyseisen artiklan sanamuodosta ilmenee selvästi, ettei sitä ole osoitettu jäsenvaltioille vaan ainoastaan unionin toimielimille, elimille ja laitoksille (tuomio 22.9.2022, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság ym., C‑159/21, EU:C:2022:708, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin niin, että perusoikeuskirjan 41 artikla ilmentää yhtä unionin oikeuden yleistä periaatetta, jota on tarkoitus soveltaa jäsenvaltioihin näiden soveltaessa unionin oikeutta (tuomio 22.9.2022, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság ym., C‑159/21, EU:C:2022:708, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä yleinen periaate on siis otettava huomioon, jotta voidaan täsmentää jäsenvaltioille SEUT 20 artiklan ja direktiivin 2008/115 soveltamisen yhteydessä asetettuja velvoitteita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on todettava, että Unkarin hallitus ehdottaa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja kahdeksannen kysymyksen huomattavaa uudelleenmuotoilua tukeutumalla Unkarin säännöstön sellaiseen tulkintaan, joka poikkeaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen omaksumasta tulkinnasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on korostettava, että Unkarin hallitus on nojautunut kyseisen ehdotuksen tueksi laajalti 24.2.2025 annettuun Kúrian ratkaisuun, jota ei ollut vielä annettu silloin, kun ennakkoratkaisupyyntö toimitettiin unionin tuomioistuimelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuitenkin 26.5.2025 tekemässään päätöksessä ottanut huomioon tämän Kúrian ratkaisun ja katsonut näin ollen, että sen on esitettävä uusia ennakkoratkaisukysymyksiä, jotka koskevat tiettyjä Unkarin hallituksen esiin tuomia seikkoja, joten Unkarin hallituksen ehdotus muotoilla uudelleen ensimmäinen, toinen ja kolmas kysymys tämän Kúrian ratkaisun huomioon ottamiseksi on laajalti vailla kohdetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus tekee tosin tästä Kúrian ratkaisusta osittain erilaisia päätelmiä kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on kuitenkin niin, että SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä, joka perustuu kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtävien selkeään jakoon, yksinomaan kansallinen tuomioistuin on toimivaltainen muun muassa tulkitsemaan ja soveltamaan kansallista lainsäädäntöä (ks. tuomio 16.3.1978, Oehlschläger, 104/77, EU:C:1978:69, 4 kohta ja tuomio 24.7.2023, Lin, C‑107/23 PPU, EU:C:2023:606, 76 kohta). Unionin tuomioistuimen on puolestaan lausuttava niiden unionin oikeuden säännösten tulkinnasta tai pätevyydestä, joista sitä on pyydetty lausumaan, ottamalla huomioon sille esitettyihin kysymyksiin liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat sellaisina kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ne määrittänyt (ks. vastaavasti tuomio 18.12.2007, Laval un Partneri, C‑341/05, EU:C:2007:809, 47 kohta ja tuomio 1.8.2025, Royal Football Club Seraing, C‑600/23, EU:C:2025:617, 66 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että unionin tuomioistuimen ei ensimmäiseen. toiseen, kolmanteen ja kahdeksanteen kysymykseen vastatessaan pidä tukeutua Unkarin säännöstön kuvaukseen, johon Unkarin hallitus on vedonnut, vaan sen on tukeuduttava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämään kuvaukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään pääosin, onko SEUT 20 artiklaa ja direktiivin 2008/115 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 7, 24 ja 47 artiklan sekä hyvän hallinnon yleisen periaatteen kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltion viranomaiset tekevät palauttamispäätöksen kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tutkimatta ensin, mitä seurauksia tällaisesta päätöksestä on kyseisen kolmannen maan kansalaisen perhe-elämälle ja hänen alaikäisten lastensa tilanteelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, että direktiivin 2008/115 12 ja 13 artiklassa, perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja hyvän hallinnon yleisessä periaatteessa asetetaan menettelyllisiä velvollisuuksia, joilla ei ole merkitystä ensimmäiseen kysymykseen vastaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän täsmennyksen jälkeen on muistutettava ensinnäkin, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 20 artikla on esteenä kansallisille toimenpiteille, joiden vaikutuksesta unionin kansalaiset eivät tosiasiassa voi käyttää oikeuksia, jotka heillä on unionin kansalaisen asemansa perusteella (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin kansalaisuutta koskevissa EUT-sopimuksen määräyksissä ei sitä vastoin myönnetä kolmannen maan kansalaisille minkäänlaista itsenäistä oikeutta. Kolmannen maan kansalaisille mahdollisesti myönnetyt oikeudet eivät näet ole kyseisten kansalaisten omia oikeuksia vaan unionin kansalaisilla olevista oikeuksista johdettuja oikeuksia. Kyseisten johdettujen oikeuksien tavoite ja oikeutus perustuvat siihen toteamukseen, että niiden tunnustamisen epääminen voi loukata muun muassa unionin kansalaisen vapautta liikkua unionin alueella (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on tältä osin jo todennut, että on olemassa hyvin erityislaatuisia tilanteita, joissa oleskeluoikeus on siitä huolimatta, ettei kolmansien maiden kansalaisten oleskeluoikeutta koskevaa unionin johdettua oikeutta ole sovellettava eikä asianomainen unionin kansalainen ole käyttänyt liikkumisvapauttaan, kuitenkin myönnettävä kolmannen maan kansalaiselle, joka on kyseisen unionin kansalaisen perheenjäsen, koska unionin kansalaisuuden tehokas vaikutus jätettäisiin ottamatta huomioon, jos tällaisen oikeuden epäämisen seurauksena kyseinen unionin kansalainen tosiasiassa joutuisi lähtemään kokonaan unionin alueelta eikä hän siis tosiasiassa voisi käyttää pääosaa oikeuksista, jotka hänellä on kyseisen aseman perusteella (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, että kolmannen maan kansalaiselle ei myönnetä oleskeluoikeutta, on kuitenkin omiaan asettamaan kyseenalaiseksi unionin kansalaisuuden tehokkaan vaikutuksen vain silloin, kun kyseisen kolmannen maan kansalaisen ja asianomaisen unionin kansalaisen, joka on hänen perheenjäsenensä, välillä on sellainen riippuvuussuhde, että se johtaisi siihen, että unionin kansalaisen on pakko lähteä kyseessä olevan kolmannen maan kansalaisen mukana ja poistua koko unionin alueelta (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, SEUT 20 artiklaan perustuvan oleskeluoikeuden tunnustamista on arvioitava asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen, joka on hänen perheenjäsenensä, keskinäisen riippuvuussuhteen vahvuuden perusteella, ja tällaisessa arvioinnissa on otettava huomioon kaikki käsiteltävän tapauksen olosuhteet (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltio ei voi tässä yhteydessä tehdä asianomaisesta kolmannen maan kansalaisesta palauttamispäätöstä, jos tämän tuomion 64–66 kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä näet tällaisessa tilanteessa SEUT 20 artikla on esteenä sille, että kyseiseltä kolmannen maan kansalaiselta evätään oleskeluoikeus ja että häneen sovelletaan karkottamistoimenpidettä tai laajemmin toimenpidettä, jolla hänet velvoitetaan palaamaan kolmanteen maahan, koska tällaiset toimenpiteet voivat johtaa siihen, ettei asianomainen unionin kansalainen voi hänen ja kyseisen kolmannen maan kansalaisen välisen riippuvuussuhteen vuoksi tosiasiassa käyttää niitä oikeuksia, jotka hänellä on unionin kansalaisen asemansa perusteella (ks. vastaavasti tuomio 13.9.2016, CS, C‑304/14, EU:C:2016:674, 32 kohta ja tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 65 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 20 artiklassa määrätty oleskeluoikeus perustuu suoraan primaarioikeuteen ja syntyy sillä hetkellä, jona kyseisen oleskeluoikeuden myöntämisedellytykset täyttyvät, ja jopa ennen oleskeluoikeuden tunnustamista koskevan hakemuksen jättämistä (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2025, Stadt Wuppertal, C‑130/24, EU:C:2025:340, 32, 33 ja 39 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että tämän tuomion 65 kohdassa tarkoitetun kaltaisen riippuvuussuhteen syntymisestä alkaen asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ei voida enää niin kauan kuin tämä riippuvuussuhde kestää katsoa oleskelevan direktiivin 2008/115 3 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetulla tavalla laittomasti kyseessä olevan jäsenvaltion alueella (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2018, K.A. ym. (Perheenyhdistäminen Belgiassa), C‑82/16, EU:C:2018:308, 89 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdasta ja 6 artiklan 1 kohdasta ilmenee kuitenkin, että jäsenvaltio voi tehdä palauttamispäätöksen ainoastaan sellaisesta kolmannen maan kansalaisesta, joka oleskelee laittomasti sen alueella (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2024, Kaduna, C‑244/24 ja C‑290/24, EU:C:2024:1038, 137 ja 138 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetystä seuraa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon SEUT 20 artikla, kun ne aikovat tehdä palauttamispäätöksen kolmannen maan kansalaisesta, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tarkoituksessa on niin, että vaikka jäsenvaltioiden tehtävänä on määrittää palauttamismenettelyjen yhteydessä SEUT 20 artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, nämä säännöt eivät kuitenkaan saa vaarantaa kyseisen artiklan tehokasta vaikutusta (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska tältä osin palauttamismenettelyn toteuttaminen alaikäisen unionin kansalaisen vanhemman osalta voi samalla tavoin kuin kyseisen vanhemman oleskelun epäävän päätöksen tekeminen estää kyseistä unionin kansalaista käyttämästä tosiasiassa oikeuksiaan, jotka hänellä on hänelle SEUT 20 artiklassa myönnetyn asemansa perusteella, menettelyvaatimuksia, joita toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on noudatettava tutkiessaan oleskelulupahakemuksia, voidaan soveltaa soveltuvin osin palauttamismenettelyihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, ettei toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla ole tällaisessa menettelyssä velvollisuutta tutkia järjestelmällisesti ja omasta aloitteestaan SEUT 20 artiklassa tarkoitetun riippuvuussuhteen olemassaoloa, koska asianomaisen henkilön on esitettävä seikat, joiden perusteella voidaan arvioida, täyttyvätkö kyseisen artiklan soveltamisedellytykset (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 20 artiklan tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi kansallisten viranomaisten, jotka toteuttavat kolmannen maan kansalaisen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, palauttamista koskevan menettelyn, on kuitenkin arvioitava erityisesti sellaisten seikkojen perusteella, joita asianomaisten kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen on voitava vapaasti sille esittää, ja suorittamalla mahdollisesti tarvittavat tutkimukset, onko näiden kahden henkilön välillä tämän tuomion 65 kohdassa kuvatun kaltainen riippuvuussuhde (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 70 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on silloin, kun ne aikovat tehdä kansallisen säännöstön nojalla palauttamispäätöksen kolmannen maan kansalaisesta, jonka perhesiteet unionin kansalaiseen ovat niiden tiedossa, huolehdittava näin ollen siitä, ettei niiden tekemä päätös johda siihen, että kyseinen unionin kansalainen tosiasiassa joutuu lähtemään kokonaan unionin alueelta, hankkimalla tarvittaessa tähän tarvittavat tiedot. Tätä silmällä pitäen kyseisten viranomaisten on erityisesti selvitettävä, onko asianomaisten henkilöiden välillä mahdollisesti tämän tuomion 65 kohdassa kuvatun kaltainen riippuvuussuhde (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 71 ja 72 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että SEUT 20 artiklasta johtuvista vaatimuksista riippumatta on niin, että direktiivin 2008/115 5 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on kyseistä direktiiviä täytäntöön pannessaan yhtäältä otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu, perhesuhteet ja asianomaisen kolmannen maan kansalaisen terveydentila ja toisaalta noudatettava palauttamiskiellon periaatetta. Nämä edut ja tämä periaate on otettava asianmukaisesti huomioon palauttamismenettelyn kaikissa vaiheissa ja etenkin palauttamispäätöstä tehtäessä (ks. vastaavasti tuomio 22.11.2022, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Maastapoistaminen – Lääkekannabis), C‑69/21, EU:C:2022:913, 91 kohta ja tuomio 4.9.2025, Adrar, C‑313/25 PPU, EU:C:2025:647, 79 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltio ei näin ollen voi tehdä palauttamispäätöstä ottamatta huomioon asianomaisen kolmannen maan kansalaisen perhe-elämään liittyviä merkityksellisiä seikkoja, joihin kyseinen kansalainen on vedonnut vaikkapa oleskelua koskevan hakemuksen tueksi (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2018, K.A. ym. (Perheenyhdistäminen Belgiassa), C‑82/16, EU:C:2018:308, 104 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi silloin, kun toimivaltaiset kansalliset viranomaiset aikovat tehdä palauttamispäätöksen alaikäisen vanhemmasta, näiden viranomaisten on tehtävä kyseisen alaikäisen tilanteesta kattava ja perusteellinen arviointi ottamalla asianmukaisesti huomioon lapsen edun (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2021, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Ilman huoltajaa olevan alaikäisen palauttaminen), C‑441/19, EU:C:2021:9, 60 kohta ja tuomio 11.3.2021, Belgian valtio (Alaikäisen vanhemman palauttaminen), C‑112/20, EU:C:2021:197, 33 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että SEUT 20 artiklaa ja direktiivin 2008/115 5 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltion viranomaiset tekevät palauttamispäätöksen kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tutkimatta ensin, mitä seurauksia tällaisesta päätöksestä on kyseisen kolmannen maan kansalaisen perhe-elämälle ja hänen alaikäisten lastensa tilanteelle, kun kyseisillä viranomaisilla on tietoja tämän kolmannen maan kansalaisen ja näiden unionin kansalaisten välillä olevista perhesiteistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viides kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee viidennellä kysymyksellään, joka on tutkittava toiseksi, pääosin, onko SEUT 20 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 7, 24 ja 47 artiklan sekä hyvän hallinnon yleisen periaatteen kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa suljetaan pois mahdollisuus vedota kyseiseen 20 artiklaan palauttamispäätöstä vastaan tai palauttamismenettelyn aikana, kun</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">joko kyseiseen 20 artiklaan perustuvaan oleskeluoikeuteen tai riippuvuussuhteeseen vedotaan ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyssä, vaikka asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen väliset perhesuhteet olivat jo toimivaltaisten viranomaisten tiedossa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai kyseisen 20 artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset tosiseikat ilmenevät ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyn aikana</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai palauttamismenettelyä on edeltänyt päätös, jolla evätään oleskelu asianomaisessa jäsenvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin ensiksi on kyse tilanteesta, jossa SEUT 20 artiklaan perustuvaan oleskeluoikeuteen tai riippuvuussuhteeseen ei ole vedottu hallinnollisen menettelyn aikana, on korostettava, että palauttamismenettelyn kohteena olevalla kolmannen maan kansalaisella on velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä, jonka nojalla hänen on ilmoitettava mahdollisimman pian toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista merkittävistä muutoksista perhe-elämässään (ks. vastaavasti tuomio 4.9.2025, Adrar, C‑313/25 PPU, EU:C:2025:647, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 73–77 kohdasta ilmenee, on kuitenkin niin, että kun toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on tietoja asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen välillä olevista perhesiteistä, kyseiset viranomaiset eivät voi tehdä palauttamispäätöstä ennen kuin ne ovat selvittäneet – suorittamalla mahdollisesti tarvittavat tutkimukset –, ettei SEUT 20 artikla ole esteenä tällaisen päätöksen tekemiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisessa tilanteessa se, ettei kyseinen kolmannen maan kansalainen ole erityisesti vedonnut SEUT 20 artiklaan näissä viranomaisissa, ei ole omiaan vapauttamaan näitä viranomaisia velvollisuudestaan selvittää tämä tai sallimaan niiden tehdä palauttamispäätös, vaikka ne toteaisivat tämän selvityksen päätteeksi, että tämän tuomion 64–66 kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 73 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla näin olevien velvollisuuksien selkeys ja ehdottomuus, niillä on näin ollen katsottava olevan välitön oikeusvaikutus, joten asianomaisen kolmannen maan kansalaisen on voitava vedota kansallisessa tuomioistuimessa tehokkaan oikeussuojan, sellaisena kuin sitä edellytetään direktiivin 2008/115 13 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa, yhteydessä näiden velvollisuuksien mahdolliseen noudattamatta jättämiseen, vaikkei hän ole vedonnut kyseisissä viranomaisissa SEUT 20 artiklaan perustuvaan oleskeluoikeuteen tai riippuvuussuhteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niistä mahdollisista tosiseikoista, jotka ilmenevät ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyn aikana, on toiseksi huomautettava, että unionin tuomioistuin on katsonut, että sen välttämiseksi, ettei alaikäinen unionin kansalainen voi tosiasiassa käyttää oikeuksiaan, jotka hänellä on hänelle SEUT 20 artiklassa myönnetyn asemansa perusteella, kansallisten tuomioistuinten, joiden on lausuttava oleskelun epäämisestä, on otettava huomioon hallinnollisen päätöksen jälkeen tapahtuneet tosiseikat (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2023, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Alankomaalaisen alaikäisen lapsen thaimaalainen äiti), C‑459/20, EU:C:2023:499, 52 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska myös palauttamismenettelyn toteuttaminen voi johtaa siihen, ettei alaikäinen unionin kansalainen voi tosiasiassa käyttää oikeuksiaan, jotka hänellä on hänelle SEUT 20 artiklassa myönnetyn asemansa perusteella, tätä ratkaisua on sovellettava myös tutkittaessa palauttamispäätöstä koskevaa muutoksenhakua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että unionin tuomioistuin on katsonut jäsenvaltion kansalaisen osalta yleiseen järjestykseen liittyvästä syystä määrätyn karkottamistoimenpiteen osalta, että unionin oikeuden kanssa on ristiriidassa kansallinen käytäntö, jonka mukaan jäsenvaltion tuomioistuinten ei tarvitse ottaa huomioon kyseisen toimenpiteen jälkeen tapahtuneita tosiseikkoja (ks. vastaavasti tuomio 29.4.2004, Orfanopoulos ja Oliveri, C‑482/01 ja C‑493/01, EU:C:2004:262, 82 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kansallisen tuomioistuimen, jolta on haettu muutosta palauttamispäätökseen, on otettava huomioon sellaiset SEUT 20 artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset tosiseikat, jotka ilmenevät ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyn aikana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oleskelusta aiemmin tehdyn päätöksen merkityksellisyydestä on kolmanneksi korostettava, että koska jäsenvaltioiden tehtävänä on määrittää SEUT 20 artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt palauttamismenettelyn yhteydessä, ne voivat määritellä ne pyrkimällä varmistamaan, ettei hallinnollista menettelyä voida loputtomiin aloittaa uudelleen tai lykätä sen nojalla, että asianomaisen kolmannen maan kansalaisella on oikeus siihen, että hänen perhetilanteensa otetaan huomioon ennen kuin palauttamispäätös tehdään (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2018, K.A. ym. (Perheenyhdistäminen Belgiassa), C‑82/16, EU:C:2018:308, 105 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltio voi erityisesti säätää, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava asianomaisen henkilön perhetilanteen osalta huomioon oleskelulupahakemusta tutkittaessa esitetyt toteamukset, eikä niiden tarvitse välttämättä tarkastella tätä tilannetta uudelleen kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä se, että on tehty oleskelun epäävä päätös, ei kuitenkaan voi olla ratkaisevaa sovellettaessa SEUT 20 artiklaa palauttamismenettelyn aikana pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tehneet kyseisen päätöksen arvioimatta mitenkään, onko kyseistä artiklaa sovellettava, vaikka niillä oli tietoja asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen välillä olevista perhesiteistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta oleskelua koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava huomioon tilanne sellaisena kuin se on sillä hetkellä, jona niiden on lausuttava SEUT 20 artiklan soveltamisesta (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2023, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Alankomaalaisen alaikäisen lapsen thaimaalainen äiti), C‑459/20, EU:C:2023:499, 52 kohta). Kuten tämän tuomion 69 kohdassa on lisäksi muistutettu, SEUT 20 artiklaan perustuva oleskeluoikeus syntyy siitä hetkestä alkaen, kun sen myöntämisen edellytykset täyttyvät, riippumatta tämän oikeuden tunnustamiseksi toteutetuista menettelyistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän tuomion edellisessä kohdassa esitetyistä seikoista ilmenee, että tilanteessa, jossa päätöstä oleskelun epäämisestä ja palauttamispäätöstä ei tehdä samanaikaisesti etenkään pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa näiden päätösten tekemisen välillä on kulunut huomattavan paljon aikaa, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on joka tapauksessa otettava palauttamismenettelyn aikana huomioon SEUT 20 artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset mahdolliset uudet olosuhteet eivätkä ne siis voi nojautua SEUT 20 artiklan soveltamisen poissulkemiseksi yksinomaan siihen, että oleskeluoikeus on aiemmin evätty, vaikka tämä oleskeluoikeus olisikin evätty ottamalla kyseinen artikla asianmukaisesti huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenteen kysymykseen on näin ollen vastattava, että SEUT 20 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa suljetaan pois mahdollisuus vedota kyseiseen 20 artiklaan palauttamispäätöstä vastaan tai palauttamismenettelyn aikana, kun</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">joko kyseiseen 20 artiklaan perustuvaan oleskeluoikeuteen tai riippuvuussuhteeseen vedotaan ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyssä, vaikka asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen väliset perhesuhteet olivat jo toimivaltaisten viranomaisten tiedossa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai kyseisen 20 artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset tosiseikat ilmenevät ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyn aikana</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai palauttamismenettelyä on edeltänyt päätös, jolla evätään oleskelu asianomaisessa jäsenvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään, joka on tutkittava kolmanneksi, pääosin, onko SEUT 20 artiklaa ja direktiivin 2008/115 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on tehtävä kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä palauttamispäätös kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, yksinomaan sellaisen sitovan lausunnon perusteella, jota ei ole perusteltu ja jonka kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistunut asiantuntijaviranomainen on antanut, tutkimatta perusteellisesti kaikkia yksilöllisiä olosuhteita ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseksi on todettava unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenevän, että jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin poiketa SEUT 20 artiklasta johdetusta oleskeluoikeudesta tämän tuomion 64 kohdassa tarkoitetun kaltaisen unionin kansalaisen perheenjäsenen osalta yleisen järjestyksen ylläpitämisen tai yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Näin voi olla silloin, kun kyseinen kolmannen maan kansalainen on todellinen, ajankohtainen ja riittävän vakava uhka yleiselle järjestykselle taikka yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 76 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oleskeluoikeuden epääminen tällaisen syyn perusteella voi kuitenkin perustua vain kaikkien kyseessä olevassa tapauksessa vallitsevien merkityksellisten olosuhteiden konkreettiseen arviointiin, joka on suoritettu suhteellisuusperiaatteen, perusoikeuksien, joiden noudattamisen unionin tuomioistuin varmistaa, ja mahdollisesti asianomaisen kolmannen maan kansalaisen lapsen edun valossa (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 77 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän tuomion 72 ja 73 kohdassa esitetyistä seikoista seuraa, että tätä vaatimusta sovelletaan myös kolmannen maan kansalaisen, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, osalta toteutetun palauttamismenettelyn aikana. Unionin tuomioistuin on lisäksi jo todennut, että kyseistä vaatimusta on noudatettava SEUT 20 artiklan soveltamista koskevassa menettelyssä, jossa kyseessä ei ole oleskelun epäävä päätös vaan karkottamistoimenpide (ks. vastaavasti tuomio 13.9.2016, CS, C‑304/14, EU:C:2016:674, 40 ja 41 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun jäsenvaltiot aikovat tehdä palauttamispäätöksen kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä, niiden on lisäksi noudatettava direktiivin 2008/115 5 artiklaa ja perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten direktiivin 2008/115 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan, kyseisen direktiivin nojalla tehtävät päätökset olisi tehtävä tapauskohtaisesti ja objektiivisin perustein, joten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki näiden artiklojen soveltamisen kannalta merkitykselliset olosuhteet ja etenkin asianomaisen kolmannen maan kansalaisen perhetilanne, ennen kuin ne voivat tehdä tällaisen palauttamispäätöksen. Näiden kansallisten viranomaisten on lisäksi varmistettava, että suhteellisuusperiaatetta noudatetaan palauttamismenettelyn kaikissa vaiheissa (ks. vastaavasti tuomio 11.6.2015, Zh. ja O, C‑554/13, EU:C:2015:377, 49 kohta ja tuomio 1.8.2025, Al Hoceima ja Boghni, C‑636/23 ja C‑637/23, EU:C:2025:603, 77 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka siis unionin oikeuden perusteella ei voida ratkaista sitä, minkä viranomaisen on suoritettava tämän tuomion 99 ja 101 kohdassa mainitut arvioinnit, kansalliseen turvallisuuteen liittyvään syyhyn perustuva palauttamispäätös voidaan kuitenkin tehdä vasta tällaisten arviointien päätteeksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava direktiivin 2008/115 12 artiklan 1 kohdassa säädettävän, että palauttamispäätökset on annettava kirjallisina, ja niissä on mainittava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet. Kyseisen säännöksen mukaan tosiseikoista annettavia tietoja voidaan kuitenkin rajoittaa, jos kansallisessa lainsäädännössä sallitaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen erityisesti valtion turvallisuuden takaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska unionin oikeudessa ei ole sääntöjä, joissa määriteltäisiin täsmällisesti tällaista rajoittamista koskevat konkreettiset ja yksityiskohtaiset säännöt, nämä säännöt kuuluvat kunkin jäsenvaltion sisäisen oikeusjärjestyksen piiriin jäsenvaltioiden menettelyllistä itsemääräämisoikeutta koskevan periaatteen nojalla, kunhan tällaiset säännöt eivät ole epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat samankaltaisia luonteeltaan jäsenvaltion sisäisiä tilanteita (vastaavuusperiaate), eivätkä sellaisia, että unionin oikeusjärjestyksessä vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate) (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 79 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on myös muistettava, että unionin oikeutta soveltaessaan jäsenvaltioiden on taattava sekä hyvän hallinnon yleisestä periaatteesta johtuvien vaatimusten noudattaminen että perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisessä kohdassa vahvistetun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden kunnioittaminen (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 80 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti todettu, että perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisessä kohdassa taatun tuomioistuinvalvonnan tehokkuuden edellytyksenä on, että asianomaisen on voitava saada tieto häntä koskevan päätöksen perusteluista joko suoraan päätöksestä itsestään tai näitä perusteluja koskevalla ilmoituksella asianomaisen pyynnöstä, millä ei puututa toimivaltaisen tuomioistuimen oikeuteen vaatia kyseessä olevaa viranomaista ilmoittamaan ne, jotta asianomainen voi puolustaa oikeuksiaan parhain mahdollisin edellytyksin ja päättää kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena, onko asian saattaminen toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tarkoituksenmukaista, ja jotta viimeksi mainittu kykenee täysimääräisesti harjoittamaan kyseessä olevaan kansalliseen päätökseen kohdistuvaa laillisuusvalvontaa (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 81 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin muistutettava, että perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetut oikeudet eivät ole ehdottomia oikeuksia ja että niistä seuraavaa perusteluvelvollisuutta voidaan siis rajoittaa direktiivin 2008/115 12 artiklan 1 kohdassa määritellyissä puitteissa punnitsemalla yhtäältä oikeutta hyvään hallintoon ja asianomaisen henkilön oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja toisaalta niitä etuja, joihin on vedottu sen perustelemiseksi, ettei tietoja ratkaisun perusteena olevista tosiseikoista ilmaista kyseiselle henkilölle, erityisesti, kun kyseiset edut liittyvät kansalliseen turvallisuuteen (ks. analogisesti tuomio 22.9.2022, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság ym., C‑159/21, EU:C:2022:708, 50 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon, että perusoikeuskirjan 47 artiklan noudattaminen on välttämätöntä, tämä punninta ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että asianomaisen henkilön puolustautumisoikeudet menettävät täysin tehonsa ja että direktiivin 2008/115 13 artiklan 1 kohdassa säädetty muutoksenhakuoikeus menettää sisältönsä muun muassa siten, ettei asianomaiselle henkilölle anneta tietoa edes niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin hänen osaltaan tehty päätös perustuu (ks. analogisesti tuomio 22.9.2022, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság ym., C‑159/21, EU:C:2022:708, 51 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">110</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyistä seikoista, jotka liittyvät sekä kaikkien SEUT 20 artiklan ja direktiivin 2008/115 5 artiklan soveltamisen kannalta merkityksellisten olosuhteiden huomioon ottamista koskevaan vaatimukseen että palauttamispäätöksiä koskevaan perusteluvelvollisuuteen, ilmenee, että palauttamisasioissa toimivaltainen kansallinen viranomainen ei voi pätevästi tyytyä vain panemaan täytäntöön jonkin muun kansallisen viranomaisen, joka ei ole noudattanut tätä vaatimusta, tekemää päätöstä, jota ei ole perusteltu, ja tehdä pelkästään tällä perusteella kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä palauttamispäätöstä kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">111</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän toteaminen ei mitenkään sulje pois sitä, että kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistuneet asiantuntijaviranomaiset voivat toimittaa osan niistä tiedoista, joita toimivaltainen viranomainen käyttää tämän tuomion 99 ja 101 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamiseen, joko omasta aloitteestaan tai viimeksi mainitun viranomaisen pyynnöstä (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">112</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vastaavalla tavalla tämän toteaminen ei estä jäsenvaltiota antamasta kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistuneen asiantuntijaviranomaisen tehtäväksi antaa lausunto, joka edellyttää sitovasti palauttamispäätöksen tekemistä, kunhan kyseinen viranomainen noudattaa perusteluvelvollisuutta ja voi antaa tällaisen lausunnon vasta otettuaan asianmukaisesti huomioon kaikki tämän tuomion 99 ja 101 kohdassa tarkoitetut asian kannalta merkitykselliset olosuhteet (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">113</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että SEUT 20 artiklaa ja direktiivin 2008/115 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on tehtävä kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä palauttamispäätös kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, yksinomaan sellaisen sitovan lausunnon perusteella, jota ei ole perusteltu ja jonka kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistunut asiantuntijaviranomainen on antanut, tutkimatta perusteellisesti kaikkia yksilöllisiä olosuhteita ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas, neljäs, kuudes ja seitsemäs kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">114</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella, neljännellä, kuudennella ja seitsemännellä kysymyksellä, jotka on tutkittava yhdessä, neljänneksi, onko direktiivin 2008/115 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä kyseisen direktiivin 1, 5 ja 11 artiklan, SEUT 20 artiklan, hyvän hallinnon yleisen periaatteen sekä perusoikeuskirjan 5, 7, 24 ja 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa säädetään, että kun kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tehty palauttamispäätös ja maahantulokieltoa koskeva päätös perustuvat tietoihin, joiden ilmaisemisella vaarannettaisiin kyseisen jäsenvaltion kansallinen turvallisuus, kyseinen kolmannen maan kansalainen voi tutustua näihin tietoihin vasta saatuaan siihen luvan, hänelle ei anneta tietoa edes niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin nämä päätökset perustuvat, eikä hän voi missään tapauksessa käyttää niitä tietoja, joihin hän on mahdollisesti voinut saada tutustua, hallinto- tai tuomioistuinmenettelyssä, vaan toimivaltaisen tuomioistuimen on pyydettävä syyttäjää puuttumaan asiaan kyseisen kolmannen maan kansalaisen oikeuksien suojaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">115</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, että koska kolmas, neljäs, kuudes ja seitsemäs kysymys koskevat yksinomaan menettelyä, jota toimivaltaisissa kansallisissa viranomaisissa ja kansallisissa tuomioistuimissa on noudatettava pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, direktiivin 2008/115 1 ja 11 artikla sekä perusoikeuskirjan 5, 7 ja 24 artikla eivät ole merkityksellisiä näihin kysymyksiin annettavan vastauksen kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">116</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 104 kohdassa on todettu, direktiivin 2008/115 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että palauttamispäätökset sekä maahantulokieltoa koskevat päätökset on annettava kirjallisina, ja niissä on mainittava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">117</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 13 artiklan 1 kohdan mukaan asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle on annettava mahdollisuus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotta hän voi hakea muutosta näihin päätöksiin toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tai muussa toimivaltaisessa elimessä, jonka jäsenet ovat puolueettomia ja riippumattomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">118</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näihin säännöksiin ei kuitenkaan sisälly mitään mainintaa palauttamismenettelyä koskevaan asiakirja-aineistoon tutustumista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Kuten tämän tuomion 104 ja 105 kohdassa on todettu, on lisäksi niin, että vaikka kyseisen direktiivin 12 artiklan 1 kohdassa sallitaan palauttamispäätöksiin sisällytettävien ratkaisun perusteena olevia tosiseikkoja koskevien tietojen rajoittaminen, kun kansallisessa oikeudessa sallitaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen erityisesti kansallisen turvallisuuden takaamiseksi, unionin oikeuteen ei kuitenkaan sisälly erityistä sääntöä, jossa määriteltäisiin tällaista rajoittamista koskevat konkreettiset yksityiskohtaiset säännöt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">119</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että niitä menettelyjä koskevat konkreettiset yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat asianomaisen kolmannen maan kansalaisen oikeutta tutustua palauttamismenettelyä koskevaan asiakirja-aineistoon sekä palauttamispäätöksen ja maahantulokieltoa koskevan päätöksen perusteisiin, kun nämä päätökset perustuvat tietoihin, joiden ilmaiseminen vaarantaisi kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden, kuuluvat kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestyksen piiriin tämän tuomion 105 ja 106 kohdassa mainittujen periaatteiden ja oikeusääntöjen muodostamissa rajoissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">120</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa erityisesti, että asianomaisen henkilön puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen on taattava sekä hallintomenettelyssä että mahdollisessa tuomioistuinmenettelyssä (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 88 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">121</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava ensiksi hallintomenettelyn osalta, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen merkitsee sitä, että kun jäsenvaltioiden hallinnot toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia toimenpiteitä, niiden on annettava päätöksen adressaatille, jonka etuihin päätös vaikuttaa tuntuvasti, tilaisuus esittää asianmukaisesti kantansa seikoista, joiden perusteella hallinto aikoo tehdä päätöksensä (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 89 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">122</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa palauttamismenettelyässä tämän vaatimuksen tavoitteena on muun muassa, että toimivaltainen viranomainen voi noudattaa velvollisuuttaan lausua palauttamispäätöksen ja maahantulokieltoa koskevan päätöksen mahdollisesta tekemisestä ja asiasta täysin tietoisena suorittaa kaikkien merkityksellisten seikkojen tapauskohtaisen arvioinnin, mikä edellyttää, että näiden päätösten adressaatti voi korjata virheen tai tuoda esiin seikkoja, jotka koskevat hänen henkilökohtaista tilannettaan ja tukevat sitä, että kyseiset päätökset tehdään, että niitä ei tehdä tai että ne tehdään tietyn sisältöisenä (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">123</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisellä vaatimuksella pyritään yleisemmin palauttamismenettelyä aloitettaessa myötävaikuttamaan direktiivin 2008/115 5 artiklassa asetettujen velvoitteiden noudattamiseen varmistamalla, että asianomainen kolmannen maan kansalainen voi esittää näkemyksensä siitä, mitä konkreettisia vaikutuksia näistä velvoitteista aiheutuu hänelle (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2018, K.A. ym. (Perheenyhdistäminen Belgiassa), C‑82/16, EU:C:2018:308, 103 kohta ja tuomio 14.1.2021, Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Ilman huoltajaa olevan alaikäisen palauttaminen), C‑441/19, EU:C:2021:9, 59 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">124</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska tämä vaatimus edellyttää välttämättä, että kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle tarjotaan, tarvittaessa neuvonantajan välityksellä, konkreettinen mahdollisuus saada tieto niistä seikoista, joihin hallinto aikoo perustaa päätöksensä, puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää, että hänellä on oikeus tutustua hallintomenettelyn aikana kaikkiin asiakirjakirja-aineistoon sisältyviin seikkoihin (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">125</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin toiseksi on kyse tuomioistuinmenettelystä, on todettava, että puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää sitä, että muutoksenhakijalla on mahdollisuus tutustua paitsi hänen osaltaan tehtyjen päätösten perusteluihin myös kaikkiin niihin asiakirja-aineistoon sisältyviin seikkoihin, joihin hallinto on nojautunut, jotta hän voi tosiasiallisesti ottaa kantaa näihin seikkoihin (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 92 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">126</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi kontradiktorinen periaate, joka kuuluu perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettuihin puolustautumisoikeuksiin, tarkoittaa sitä, että oikeudenkäynnin asianosaisilla on oltava oikeus saada tietoonsa kaikki tuomioistuimelle toimitetut asiakirjat ja huomautukset, joilla pyritään vaikuttamaan sen ratkaisuun, sekä keskustella niistä, mikä edellyttää, että palauttamispäätöksen ja maahantulokieltoa koskevan päätöksen kohteena olevan henkilön on voitava saada tietoonsa kaikki häntä koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvät seikat, jotka on toimitettu tuomioistuimelle, jonka on annettava ratkaisu näihin päätöksiin kohdistetusta muutoksenhausta (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 93 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">127</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin muistutettava, että puolustautumisoikeudet eivät ole ehdottomia ja että niistä seuraavaa oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon voidaan rajoittaa punnitsemalla keskenään yhtäältä hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja asianomaisen henkilön oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja toisaalta etuja, joihin on vedottu sen perustelemiseksi, ettei tiettyä asiakirja-aineistoon sisältyvää seikkaa ilmaista kyseiselle henkilölle, erityisesti kun nämä edut liittyvät kansalliseen turvallisuuteen (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 94 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">128</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon, että perusoikeuskirjan 47 artiklan noudattaminen on välttämätöntä, tämä punninta ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että asianomaisen henkilön puolustautumisoikeudet menettävät täysin tehonsa ja että hänen kyseiseen 47 artiklaan perustuva muutoksenhakuoikeutensa menettää sisältönsä erityisesti sen johdosta, ettei hänelle anneta tietoa edes niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin hänen osaltaan tehdyt päätökset perustuvat (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 95 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">129</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen punninta voi sitä vastoin johtaa siihen, että tiettyjä asiakirja-aineistoon sisältyviä seikkoja ei luovuteta asianomaiselle henkilölle, jos näiden seikkojen ilmaiseminen on omiaan vaarantamaan välittömästi ja erityisellä tavalla asianomaisen jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden, koska sillä voidaan muun muassa saattaa henkilöiden henki, terveys tai vapaus vaaraan tai paljastaa kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistuneiden asiantuntijaviranomaisten käyttämät erityiset tutkintamenetelmät ja siis haitata vakavasti sitä, miten nämä viranomaiset suorittavat tehtävänsä tulevaisuudessa, tai jopa estää se (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 96 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">130</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka jäsenvaltiot voivat kansallisen turvallisuuden tätä edellyttäessä evätä asianomaiselta henkilöltä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa palauttamismenettelyssä oikeuden saada tutustua suoraan häntä koskevaan asiakirja-aineistoon kokonaisuudessaan ja erityisesti direktiivin 2008/115 12 artiklan 1 kohdan nojalla rajoittaa kyseisen henkilön osalta tehtyjen päätösten perustana olevia tosiseikkoja koskevia tietoja, ne eivät voi tehokkuusperiaatetta, hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin loukkaamatta asettaa kyseisistä henkilöä tilanteeseen, jossa hän ei voi saada tehokkaasti tietoonsa – mahdollisesti erityismenettelyssä, jolla tähdätään kansallisen turvallisuuden suojaamiseen – tähän asiakirja-aineistoon sisällytettyjen ratkaisevien seikkojen olennaista sisältöä (ks. analogisesti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 97 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">131</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on todettava aluksi, että kun asiakirja-aineistoon sisällytettyjen tietojen ilmaisemista on rajoitettu kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä, asianomaisen henkilön puolustautumisoikeuksien kunnioittamista ei varmisteta riittävällä tavalla sillä, että kyseisellä henkilöllä on mahdollisuus saada tietyin edellytyksin näihin tietoihin tutustumiseen lupa, johon liittyy täydellinen kielto käyttää näin saatuja tietoja hallinnollisessa menettelyssä tai mahdollisessa tuomioistuinmenettelyssä (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 98 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">132</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimivaltaisen tuomioistuimen mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon kokonaisuudessaan ei voi korvata asianomaisen henkilön oikeutta tutustua tähän asiakirja-aineistoon sisällytettyihin tietoihin, koska puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen edellyttää sitä, että kyseinen henkilö voi tarvittaessa neuvonantajan välityksellä valvoa etujaan ilmaisemalla näkemyksensä näistä seikoista (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 99 kohta ja tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 95 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">133</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi on todettava, ettei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvaileman kaltainen järjestely, joka perustuu siihen, että syyttäjä puuttuu asiaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisen edun mukaisesti ilman, että syyttäjä voisi itse antaa tietoa niistä seikoista, joihin hänellä on pääsy, tälle kolmannen maan kansalaiselle, ei voi täyttää perusoikeuskirjan 47 artiklasta johtuvia vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">134</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisella järjestelyllä ei näet mitenkään voida taata, että syyttäjä ilmaisee asianomaisen kolmannen maan kansalaisen näkemyksen asiakirja-aineiston merkityksellisistä seikoista, koska kyseinen kolmannen maan kansalainen ei ole tietoinen näistä seikoista ja koska syyttäjän ei tarvitse kuulla kyseistä kolmannen maan kansalaista tai noudattaa tämän mahdollisesti antamia ohjeita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">135</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että tämän tuomion 130 kohdassa tarkoitettu tiedon antaminen kyseessä olevan päätöksen perustana olevien perusteiden olennaisesta sisällöstä on varmistettava kyseisen päätöksen adressaattiin itseensä nähden (ks. vastaavasti tuomio 4.6.2013, ZZ, C‑300/11, EU:C:2013:363, 65 kohta ja tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 88 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">136</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on lisäksi katsonut, että kansallinen säännöstö, jonka yhteydessä asianajajalla saattoi olla oikeus tutustua päätöksen perustana oleviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin mutta hänellä ei ollut oikeutta ilmaista niiden sisältöä asiakkaalleen, ei riittänyt takaamaan perusoikeuskirjan 47 artiklan noudattamista (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 95 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">137</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kolmanteen, neljänteen, kuudenteen ja seitsemänteen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2008/115 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä kyseisen direktiivin 5 artiklan, SEUT 20 artiklan, hyvän hallinnon yleisen periaatteen ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa säädetään, että kun kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tehty palauttamispäätös ja maahantulokieltoa koskeva päätös perustuvat tietoihin, joiden ilmaisemisella vaarannettaisiin kyseisen jäsenvaltion kansallinen turvallisuus, kyseinen kolmannen maan kansalainen voi tutustua näihin tietoihin vasta saatuaan siihen luvan, hänelle ei anneta tietoa edes niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin nämä päätökset perustuvat, eikä hän voi missään tapauksessa käyttää niitä tietoja, joihin hän on mahdollisesti voinut saada tutustua, hallinto- tai tuomioistuinmenettelyssä, vaan toimivaltaisen tuomioistuimen on pyydettävä syyttäjää puuttumaan asiaan kyseisen kolmannen maan kansalaisen oikeuksien suojaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdeksäs kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">138</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee yhdeksännellä kysymyksellään, joka on tutkittava viidenneksi, pääosin, onko hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistunut asiantuntijaviranomainen voi silloin, kun se katsoo, että palauttamispäätöksen perustana olevien perusteiden olennaisenkin sisällön ilmaiseminen voisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, kieltäytyä kokonaan ilmaisemasta näitä perusteita kyseisen päätöksen kohteena olevalle kolmannen maan kansalaiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">139</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tämän tuomion 130 kohdasta ilmenee, tehokkuusperiaate, hyvän hallinnon yleinen periaate ja perusoikeuskirjan 47 artikla ovat esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin, jolta on haettu muutosta palauttamispäätökseen, voi hylätä tämän muutoksenhaun tukeutumalla ratkaisevasti sellaisiin asiakirja-aineistoon sisältyviin seikkoihin, joiden olennaisesta sisällöstä ei ole annettu tietoa asianomaiselle henkilölle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">140</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On totta, ettei sääntöjä tietojen turvallisuusluokituksesta ja sen poistamisesta kansallisten säännöstöjen nojalla eikä turvallisuusluokiteltujen tietojen ilmaisemisen menettelytavoista ole yhdenmukaistettu millään tällaisia sääntöjä koskevalla unionin toimella (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 103 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">141</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin niin, että kun palauttamispäätös perustuu turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, nämä säännöt on pantava täytäntöön hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa noudattaen (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 105 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">142</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että valtion turvallisuusetuihin liittyvistä syistä jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisissa tapauksissa välttääkseen tiedon antamisen asianomaiselle henkilölle niistä täsmällisistä ja täydellistä perusteista, joihin oleskeluoikeutta koskeva päätös perustuu, ottaa käyttöön sellaisia prosessioikeudellisia keinoja ja sääntöjä, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen yhtäältä valtion turvallisuusetuja koskevat legitiimit näkökohdat, jotka liittyvät tällaista päätöstä tehtäessä huomioon otettujen tietojen luonteeseen ja lähteisiin, ja toisaalta tarve taata riittävästi yksityiselle se, että hänen menettelyllisiä oikeuksiaan, kuten oikeutta tulla kuulluksi ja kontradiktorista periaatetta, kunnioitetaan (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 107 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">143</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on katsonut, että perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisena voidaan pitää järjestelyä, jossa toimivaltainen tuomioistuin voi paitsi tutustua kaikkiin niihin perusteisiin ja niitä koskeviin todisteisiin, joiden perusteella kyseessä oleva päätös on tehty, myös selvittää, voidaanko toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esiin tuomien valtion turvallisuusetuihin liittyvien syiden tosiasiallisesti katsoa muodostuvan esteeksi tiedon antamiselle kaikista tällaisista perusteista ja todisteista (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 108 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">144</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on katsonut tällaisiin syihin kohdistettavan tuomioistuinvalvonnan osalta, että perusoikeuskirjan 47 artiklan noudattamisen turvaamiseksi on riittävää, että toimivaltainen tuomioistuin voi siinä tapauksessa, että se katsoo, etteivät nämä syyt ole päteviä, antaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle mahdollisuuden antaa asianomaiselle tieto puuttuvista perusteista ja todisteista (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 109 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">145</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mikäli toimivaltainen kansallinen viranomainen päättää tällaisessa tilanteessa olla antamatta tietoa kaikista perusteista ja niihin liittyvistä todisteista, toimivaltaisen tuomioistuimen on perusoikeuskirjan 47 artiklaa noudattaakseen tutkittava kyseessä olevan päätöksen laillisuus ainoastaan niiden perusteiden ja todisteiden perusteella, joista tieto on annettu (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 110 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">146</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin siinä tilanteessa, että toimivaltainen tuomioistuin katsoo, että toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esiin tuomat syyt estävät tiedon antamisen kaikista näistä perusteista ja todisteista, unionin tuomioistuin on katsonut, että toimivaltainen tuomioistuin voi ottaa huomioon nämä perusteet ja todisteet vertailemalla asianmukaisesti merkityksellisiä vaatimuksia, ja todennut, että jos toimivaltainen tuomioistuin aikoo toimia tällä tavoin, sen on huolehdittava siitä, että asianomaiselle henkilölle annetaan tieto niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin kyseinen päätös perustuu, siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon tarve todisteiden luottamuksellisuuden säilyttämiseen (tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 111 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">147</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on kuitenkin myös täsmentänyt, että jos tätä tiedon antamista koskevaa velvollisuutta ei noudateta, toimivaltaisen tuomioistuimen on tehtävä tästä päätelmänsä (ks. vastaavasti tuomio 25.4.2024, NW ja PQ (Turvallisuusluokitellut tiedot), C‑420/22 ja C‑528/22, EU:C:2024:344, 112 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">148</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltiot voivat siis varata toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle toimivallan antaa tai olla antamatta tietoa turvallisuusluokitelluista perusteista tai todisteista, kunhan kansallisella tuomioistuimella, jolta on haettu muutosta palauttamispäätökseen, on toimivalta tehdä päätelmänsä kyseisen viranomaisen tämän osalta lopulta tekemän päätöksen osalta (ks. analogisesti tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">149</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdeksänteen kysymykseen on siis vastattava, että hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistunut asiantuntijaviranomainen voi silloin, kun se katsoo, että palauttamispäätöksen perustana olevien perusteiden olennaisenkin sisällön ilmaiseminen voisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, kieltäytyä kokonaan ilmaisemasta näitä perusteita kyseisen päätöksen kohteena olevalle kolmannen maan kansalaiselle. Kansallisen tuomioistuimen, jolta on haettu muutosta tällaiseen päätökseen, on kyseisen henkilön puolustautumisoikeuksien noudattamisen turvaamiseksi sitä vastoin tehtävä tarvittaessa päätelmänsä toimivaltaisen viranomaisten mahdollisesta päätöksestä olla antamatta tietoa kaikista kyseisen päätöksen perusteista ja niihin liittyvistä todisteista tai osasta niitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kahdeksas kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">150</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio väittää, että kahdeksas kysymys on osittain jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se liittyy vaikutuksiin, joita oikeuden yhtenäisen tulkinnan vuoksi annetulla ratkaisulla on itse Kúriaan. Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on alemman asteen tuomioistuin, unionin tuomioistuimen tämän seikan osalta antamasta vastauksesta ei olisi sille mitään hyötyä pääasian ratkaisemisen kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">151</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin muistettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyössä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Kun esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuimella on näin ollen lähtökohtaisesti velvollisuus antaa ennakkoratkaisu (ks. tuomio 21.4.1988, Pardini, 338/85, EU:C:1988:194, 8 kohta ja tuomio 24.7.2023, Lin, C‑107/23 PPU, EU:C:2023:606, 61 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">152</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että unionin oikeutta koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä vastaamasta kansallisen tuomioistuimen esittämään ennakkoratkaisukysymykseen vain, jos on ilmeistä, että unionin oikeuden tulkitsemisella, jota kansallinen tuomioistuin on pyytänyt, ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen tai jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (ks. tuomio 13.7.2000, Idéal tourisme, C‑36/99, EU:C:2000:405, 20 kohta ja tuomio 24.7.2023, Lin, C‑107/23 PPU, EU:C:2023:606, 62 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">153</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole Kúrian ratkaisukokoonpano vaan alemman asteen tuomioistuin, on katsottava, että säännöillä, joilla määritellään edellytykset, joiden täyttyessä Kúria voi poiketa omasta oikeuskäytännöstään, ei selvästikään ole mitään yhteyttä pääasian kohteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">154</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kahdeksas kysymys voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan siltä osin kuin se koskee alemman asteen tuomioistuinten toimivallan määrittelyä koskevia sääntöjä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">155</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kahdeksannen kysymyksensä siinä osassa, joka voidaan ottaa tutkittavaksi ja joka on tutkittava kuudenneksi, pääosin, onko SEU 4 artiklan 3 kohtaa, SEU 19 artiklan 1 kohtaa, SEUT 267 artiklaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, luettuina yhdessä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen, hyvän hallinnon yleisen periaatteen ja direktiivin 2008/115 1, 5 ja 11–13 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen on noudatettava ylemmän asteen tuomioistuimen oikeudellisia arviointeja, vaikka se katsoo unionin tuomioistuimen unionin oikeudesta esittämän tulkinnan perusteella, että nämä arvioinnit eivät ole unionin oikeuden mukaisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">156</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, että koska kahdeksas kysymys liittyy sääntöihin, joilla säännellään yleisesti Kúrian ja Unkarin alemman asteen tuomioistuinten välisiä suhteita, direktiivin 2008/115 säännöksillä ei ole välitöntä merkitystä tähän kysymykseen vastaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">157</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteella vahvistetaan unionin oikeuden etusija jäsenvaltioiden oikeuteen nähden. Kyseinen periaate velvoittaa siis kaikki jäsenvaltioiden elimet huolehtimaan unionin eri oikeussääntöjen täyden vaikutuksen toteutumisesta, eikä jäsenvaltioiden oikeudella voida puuttua siihen vaikutukseen, joka näillä eri oikeussäännöillä katsotaan olevan näiden valtioiden alueella. Tästä seuraa, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla se, että jäsenvaltio vetoaa kansallisen oikeuden säännöksiin, vaikka ne olisivat perustuslain tasoisia, ei saa vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja tehokkuutta (tuomio 11.1.2024, Global Ink Trade, C‑537/22, EU:C:2024:6, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">158</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on huomautettava, että kansallinen tuomioistuin, joka on käyttänyt sille SEUT 267 artiklassa annettua mahdollisuutta, on pääasian ratkaisussa sidottu tulkintaan, jonka unionin tuomioistuin antaa unionin oikeuden säännöksistä ja määräyksistä, ja sen on siis tarvittaessa sivuutettava ylemmän kansallisen tuomioistuimen arvioinnit, jos se katsoo unionin tuomioistuimen tulkinnan perusteella, etteivät ne ole unionin oikeuden mukaisia, ja tarvittaessa jätettävä soveltamatta kansallista oikeussääntöä, jolla se velvoitetaan noudattamaan kyseisen ylemmän tuomioistuimen ratkaisuja (tuomio 11.1.2024, Global Ink Trade, C‑537/22, EU:C:2024:6, 24 kohta ja tuomio 12.2.2026, Petlichev, C‑56/25, EU:C:2026:87, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">159</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisessa tilanteessa vaatimus unionin oikeuden täyden vaikutuksen varmistamisesta merkitsee sitä, että kansallinen tuomioistuin on velvollinen tarvittaessa muuttamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jos se perustuu sellaiseen kansallisen oikeuden tulkintaan, joka on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa (tuomio 11.1.2024, Global Ink Trade, C‑537/22, EU:C:2024:6, 25 kohta ja tuomio 12.2.2026, Petlichev, C‑56/25, EU:C:2026:87, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">160</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on niin, että jos unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on annettu selvä vastaus unionin oikeuden tulkintaa koskevaan kysymykseen, mainitun kansallisen tuomioistuimen on huolehdittava kaikin tarvittavin tavoin siitä, että tätä unionin oikeuden tulkintaa sovelletaan (tuomio 11.1.2024, Global Ink Trade, C‑537/22, EU:C:2024:6, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">161</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka unionin tuomioistuin katsoi 11.1.2024 antamansa tuomion Global Ink Trade (C‑537/22, EU:C:2024:6) 29 kohdassa, että jäsenvaltion säännöstö, jonka mukaan alemman asteen tuomioistuinten on lähtökohtaisesti noudatettava ylemmän asteen tuomioistuimen arviointeja, voi kuitenkin olla yhteensopiva unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa, se päätyi tähän päätelmään sillä perusteella, että kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa kyseessä olleessa säännöstössä sallittiin se, että alemman asteen tuomioistuimet poikkeavat tällaisista arvioinneista, jos ne katsovat, että nämä arvioinnit ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, ja perustelevat ratkaisunsa tältä osin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">162</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on sitä vastoin nimenomaisesti täsmentänyt, ettei sille anneta sovellettavassa Unkarin säännöstössä mitään lupaa poiketa Kúrian ratkaisusta, joka on annettu oikeuden yhtenäisen tulkinnan vuoksi. Tämän tuomion 157–160 kohdasta ilmenee, että tällainen säännöstö on ristiriidassa unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">163</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka Unkarin hallitus väittää, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi Unkarin säännöstön mukaan poiketa pääasiassa kyseessä olevasta Kúrian ratkaisusta sillä edellytyksellä, että se perustelee nimenomaisesti tämän valinnan, tämän tuomion 58 kohdassa mainitusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä unionin tuomioistuimen on ratkaistava asia ottamalla sille esitettyihin kysymyksiin liittyvät oikeudelliset seikat huomioon sellaisina kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ne määrittänyt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">164</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yksinomaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis varmistua siitä, että pääasiassa sovellettavan Unkarin säännöstön ulottuvuus on todellakin kuten se on ennakkoratkaisupyynnössään kuvannut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">165</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä huomautettava, että vaikka kahdeksas kysymys ei koske pelkästään unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen ja SEUT 267 artiklan vaan myös primaarioikeuden muiden eri määräysten ja hyvän hallinnon yleisen periaatteen tulkintaa, edellä esitetystä seuraa, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate ja SEUT 267 artikla ovat joka tapauksessa esteenä tässä kysymyksessä tarkoitetun kaltaiselle säännöstölle, joten ei ole tarpeen lausua näistä muista primaarioikeuden eri määräyksistä tai hyvän hallinnon yleisestä periaatteesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">166</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella kahdeksanteen kysymykseen on vastattava, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta ja SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen on noudatettava ylemmän asteen tuomioistuimen oikeudellisia arviointeja, vaikka se katsoo unionin tuomioistuimen unionin oikeudesta esittämän tulkinnan perusteella, että nämä arvioinnit eivät ole unionin oikeuden mukaisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">167</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-272" title="page-37">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 20 artiklaa ja jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 5 artiklaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-274" title="page-37">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-275" title="page-37">
      ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltion viranomaiset tekevät palauttamispäätöksen kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tutkimatta ensin, mitä seurauksia tällaisesta päätöksestä on kyseisen kolmannen maan kansalaisen perhe-elämälle ja hänen alaikäisten lastensa tilanteelle, kun kyseisillä viranomaisilla on tietoja tämän kolmannen maan kansalaisen ja näiden unionin kansalaisten välillä olevista perhesiteistä.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 20 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-277" title="page-37">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-278" title="page-37">
      se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa suljetaan pois mahdollisuus vedota kyseiseen 20 artiklaan palauttamispäätöstä vastaan tai palauttamismenettelyn aikana, kun
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">joko kyseiseen 20 artiklaan perustuvaan oleskeluoikeuteen tai riippuvuussuhteeseen vedotaan ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyssä, vaikka asianomaisen kolmannen maan kansalaisen ja unionin kansalaisen väliset perhesiteet olivat jo toimivaltaisten viranomaisten tiedossa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai kyseisen 20 artiklan soveltamisen kannalta merkitykselliset tosiseikat ilmenevät ensimmäistä kertaa tuomioistuinmenettelyn aikana</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">tai palauttamismenettelyä on edeltänyt päätös, jolla evätään oleskelu asianomaisessa jäsenvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 20 artiklaa sekä direktiivin 2008/115 5, 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan kanssa,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-283" title="page-38">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-284" title="page-38">
      ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on tehtävä kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä syystä palauttamispäätös kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, yksinomaan sellaisen sitovan lausunnon perusteella, jota ei ole perusteltu ja jonka kansalliseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin erikoistunut asiantuntijaviranomainen on antanut, tutkimatta perusteellisesti kaikkia yksilöllisiä olosuhteita ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 12 ja 13 artiklaa, luettuina yhdessä sen 5 artiklan, SEUT 20 artiklan, hyvän hallinnon yleisen periaatteen ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-286" title="page-38">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-287" title="page-38">
      ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle – sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion ylin tuomioistuin on sitä tulkinnut –, jossa säädetään, että kun kolmannen maan kansalaisesta, joka on sellaisten unionin kansalaisten perheenjäsen, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka eivät ole milloinkaan käyttäneet liikkumisvapauttaan, tehty palauttamispäätös ja maahantulokieltoa koskeva päätös perustuvat tietoihin, joiden ilmaisemisella vaarannettaisiin kyseisen jäsenvaltion kansallinen turvallisuus, kyseinen kolmannen maan kansalainen voi tutustua näihin tietoihin vasta saatuaan siihen luvan, hänelle ei anneta tietoa edes niiden perusteiden olennaisesta sisällöstä, joihin nämä päätökset perustuvat, eikä hän voi missään tapauksessa käyttää niitä tietoja, joihin hän on mahdollisesti voinut saada tutustua, hallinto- tai tuomioistuinmenettelyssä, vaan toimivaltaisen tuomioistuimen on pyydettävä syyttäjää puuttumaan asiaan kyseisen kolmannen maan kansalaisen oikeuksien suojaamiseksi.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hyvän hallinnon yleistä periaatetta ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-289" title="page-38">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-290" title="page-39">
      ne eivät ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että kansalliseen turvallisuuteen liittyviin tehtäviin erikoistunut asiantuntijaviranomainen voi silloin, kun se katsoo, että palauttamispäätöksen perustana olevien perusteiden olennaisenkin sisällön ilmaiseminen voisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, kieltäytyä kokonaan ilmaisemasta näitä perusteita kyseisen päätöksen kohteena olevalle kolmannen maan kansalaiselle. Kansallisen tuomioistuimen, jolta on haettu muutosta tällaiseen päätökseen, on kyseisen henkilön puolustautumisoikeuksien noudattamisen turvaamiseksi sitä vastoin tehtävä tarvittaessa päätelmänsä toimivaltaisen viranomaisten mahdollisesta päätöksestä olla antamatta tietoa kaikista kyseisen päätöksen perusteista ja niihin liittyvistä todisteista tai osasta niitä.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta ja SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen on noudatettava ylemmän asteen tuomioistuimen oikeudellisia arviointeja, vaikka se katsoo unionin tuomioistuimen unionin oikeudesta esittämän tulkinnan perusteella, että nämä arvioinnit eivät ole unionin oikeuden mukaisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-292" title="page-39">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: unkari.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">i</a>
</span>) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.</p>
</body>
</html>
