Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myöntävä, kysytään toisella kysymyksellä, voivatko lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon valmistajat suoraan vedota oikeuteensa saada saman suuruista tuotantotukea, kuin mitä oli turvotetun tärkkelyksen valmistajille myönnettävä tuki, vai edellytetäänkö tähän neuvoston säädöstä.

Kyseinen järjestelmä oli samanlainen kuin samoilla asetuksilla tärkkelyksen tuotantotuen myöntämiseksi käyttöön otettu järjestelmä, ja tuen määrät olivat niin ikään samat molempien tuotteiden osalta.

Kun tärkkelykselle myönnetyn tuotantotuen perusteena oli tarve pitää hinnat kilpailukykyisinä etenkin öljystä saatujen korvaavien tuotteiden hintoihin nähden, lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon osalta perusteena tuotantotuen myöntämiselle oli, kuten erityisesti asetuksen N:o 120/67/ETY johdanto-osan kymmenennestä perustelukappaleesta ilmenee, mahdollisuus tärkkelyksen ja lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon käyttämiseen toinen toistaan korvaavina tuotteina.

Asetuksen (ETY) N:o 1125/74 johdanto-osan perustelukappaleissa lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon tuotantotuen poistamisperusteista mainitaan, että saadun kokemuksen perusteella on voitu todeta mahdollisuuden lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon käyttämiseen tärkkelyksen asemesta tiettyihin käyttötarkoituksiin ihmisravinnoksi olevan taloudellisesti vähäinen, jollei olematon.

Vaikka kyseisessä sanamuodossa kiistatta kielletään saman tuotteen tuottajien välinen syrjintä, siinä ei voida yhtä suurella varmuudella katsoa tarkoitettavan jalostettuja maataloustuotteita valmistavan teollisuuden tai niiden kaupan eri alojen välisiä suhteita.

Mainitussa määräyksessä esitettyä syrjintäkieltoa on kuitenkin pidettävä ainoastaan yhteisön oikeuden perusperiaatteisiin kuuluvan yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen erityisenä ilmaisuna.

Kyseinen periaate edellyttää, että toisiinsa verrattavissa olevissa tilanteissa ei menetellä eri tavalla ainakaan, jos tällaista eroa ei voida objektiivisesti perustella.

Tältä osin on ensiksi aiheellista huomauttaa, että yhteisön säännöstö on vuoteen 1974 asti perustunut tällaisen korvaamismahdollisuuden toteamiseen.

Pääasian kantajien ja toisaalta neuvoston ja komission kesken on kuitenkin erimielisyyttä siitä, onko asia edelleen näin.

Pääasian kantajat väittävät korvaamismahdollisuuksien olevan samat kuin aiemmin, minkä vuoksi lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon menekki on sen tuen poistamisen jälkeen pienentynyt samalla, kun tärkkelyksen menekki on kasvanut.

Neuvosto ja komissio ovat puolestaan antaneet kyseisten tuotteiden valmistuksesta ja kaupan pitämisestä yksityiskohtaisen selvityksen, johon ei kuitenkaan sisälly sellaisia uusia teknisiä tai taloudellisia tietoja, jotka merkittävästi muuttaisivat aiempaa tilannearviota.

Näin ollen ei ole osoitettu, että lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon ja tärkkelyksen tilanteet eivät yhteisön tuotantotukijärjestelmään nähden enää olisi toisiinsa verrattavissa.

Kyseisten tuotteiden kohtelun on näin ollen oltava yhdenvertaista, jos eroa ei voida objektiivisesti perustella.

Vaikka kyseinen peruste, jonka paikkansapitävyyden pääasian kantajat vuorostaan kiistävät, mainitaan komission neuvoston käsiteltäväksi antaman ja myöhemmin asetukseksi (ETY) N:o 1125/74 hyväksytyn ehdotuksen liitteenä olleissa perusteluissa, sitä ei kuitenkaan esitetä asetuksen johdanto-osan perustelukappaleissa.

Käsittelyn aikana yhteisöjen tuomioistuin on kehottanut komissiota esittämään todisteet siitä, että lämpökäsittelyllä esiliisteröityä jauhoa on käytetty karjan rehuksi, mutta komissio ei ole kyennyt noudattamaan tätä kehotusta.

Vaikka olisi voitu osoittaa, että tällaista käyttöä olisi tosiasiallisesti tapahtunut, eikä tukea saanutta tärkkelystä olisi koskaan käytetty vastaavalla tavalla, tuen poistaminen tämän seikan vuoksi olisi ollut perusteltua ainoastaan kyseiseen tarkoitukseen käytettyjen tuotteen määrien, muttei ihmisravinnoksi käytettyjen määrien osalta.

Näin ollen on pääteltävä, että lämpökäsittelyllä esiliisteröidyn jauhon tuen poistamisessa asetuksella (ETY) N:o 1125/74 samalla, kun maissitärkkelyksen tuki säilytettiin, oli kysymys yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä.

Säännöksen lainvastaisuus perustuu näin ollen siihen, mistä säännöksessä ei säädetä, eikä niinkään johonkin tiettyyn osaan säännöksen sanamuodosta.

Sitä vastoin on todettava, että asetuksen (ETY) N:o 1125/74 5 artiklan, jossa asetuksen N:o 120/67/ETY 11 artiklan aiempi sanamuoto korvattiin uudella, aikaansaama oikeudellinen tilanne on yhteensopimaton yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa ja että yhteisön toimivaltaisten toimielinten asiana on toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseisen yhteensopimattomuuden korjaamiseksi.

Esitettyihin kysymyksiin on syytä antaa tällainen vastaus erityisesti sen vuoksi, että kyseisten tuotteiden yhdenvertaisen kohtelun palauttamiseen ja niille, joita asia koskee, mahdollisesti aiheutuneen vahingon korjaamiseen on useita keinoja, ja sen vuoksi, että yhteisen maatalouspolitiikan alalla toimivaltaisten toimielinten asiana on arvioida kyseisten keinojen toteuttamisen edellytyksenä olevat taloudelliset ja poliittiset tekijät.