(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on jätetty kaksi hakemusta, joissa pyydetään Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotettujen L-lysiinisulfaatin ja L-lysiinimonohydrokloridin hyväksymistä. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemukset koskevat Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotettujen L-lysiinisulfaatin ja L-lysiinimonohydrokloridin hyväksymistä kaikille eläinlajeille tarkoitettuina rehun lisäaineina käytettäviksi rehussa ja juomavedessä, ja niissä pyydetään kyseisten lisäaineiden luokittelua luokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”aminohapot, niiden suolat ja analogit”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 18 päivänä maaliskuuta 2025 antamissaan lausunnoissa (2), että Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotetut L-lysiinisulfaatti ja L-lysiinimonohydrokloridi ovat turvallisia kohdelajeille, kun ne annetaan rehussa. Lysiinin käyttö ei sinällään aiheuta huolta kohde-eläinten turvallisuudesta edellyttäen, että sillä täydennetään ruokavaliota asianmukaisina määrinä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoo kuitenkin, että L-lysiinisulfaatin ja L-lysiinimonohydrokloridin käyttöön juomavedessä liittyy huolenaiheita. Kun otetaan huomioon, että L-lysiinisulfaatti sisältää luonnostaan runsaasti sulfaattia, elintarviketurvallisuusviranomainen katsoo, että tätä lisäainetta käytettäessä täysrehun koostumuksessa olisi huolellisesti otettava huomioon kokonaisrikin suurin siedettävä määrä. Juomavedessä olevan rikin/sulfaatin osuus rikin kokonaissaannista olisi myös otettava huomioon. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotettujen L-lysiinisulfaatin ja L-lysiinimonohydrokloridin käyttö eläinten ruokinnassa on turvallista kuluttajille ja ympäristölle. Se totesi lisäksi, että näitä lisäaineita olisi pidettävä ihoa, silmiä ja hengitysteitä ärsyttävinä aineina. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että näitä aineita pidetään tehokkaana välttämättömän aminohapon L-lysiinin lähteenä muiden lajien kuin märehtijöiden ruokinnassa ja että lisätty L-lysiini olisi suojattava pötsihajotukselta, jotta se olisi yhtä tehokas märehtijöillä kuin muilla kuin märehtijöillä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityisiä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevia vaatimuksia ei tarvita. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotetut L-lysiinisulfaatti ja L-lysiinimonohydrokloridi täyttävät asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset. Sen vuoksi kyseisten aineiden käyttö rehun lisäaineina olisi hyväksyttävä. Komissio katsoo, että näiden aminohappojen turvallisen käytön juomavedessä on mahdollisten hygieniariskien osalta katsottava kuuluvan rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 183/2005 (3) soveltamisalaan. On aiheellista varoittaa käyttäjää, että kun ravintoa täydennetään L-lysiinisulfaatilla ja L-lysiinimonohydrokloridilla, etenkin juomaveteen sekoitettuna, on otettava huomioon kaikkien välttämättömien ja ehdollisesti välttämättömien aminohappojen saanti ravinnon kautta. Märehtijöiden ruokinnassa Corynebacterium glutamicum CGMCC 7.453:n avulla tuotetut L-lysiinisulfaatti ja L-lysiinimonohydrokloridi olisi suojattava pötsihajotukselta. Komissio katsoo lisäksi, että L-lysiinisulfaatille olisi asetettava enimmäismäärä niiden mahdollisten haittavaikutusten vuoksi, joita aiheutuu lisäaineen luontaisesti suuresta sulfaattipitoisuudesta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen 16 päivänä kesäkuuta 2015 erään toisen L-lysiinisulfaatin osalta antamassa lausunnossa (4) katsottiin 10 000 mg/kg täysrehua turvalliseksi määräksi. Lisäksi komissio katsoo, että lisäaineen käyttäjien terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,