2000D0115 — FI — 01.01.2007 — 005.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä marraskuuta 1999,

ominaisuuksien määritelmistä, maataloustuoteluettelosta, määritelmäluettelon poikkeuksista ja maatilojen rakennetta koskevien tilastotietojen keruuseen kuuluvista alueista ja tutkimusalueista

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3875)

(2000/115/EY)

(EYV L 038, 12.2.2000, p.1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1444/2002, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2002,

  L 216

1

12.8.2002

►M2

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2139/2004, annettu 8 päivänä joulukuuta 2004,

  L 369

26

16.12.2004

►M3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 204/2006, annettu 6 päivänä helmikuuta 2006,

  L 34

3

7.2.2006

►M4

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1792/2006, annettu 23 päivänä lokakuuta 2006,

  L 362

1

20.12.2006


Muutettu:

►A1

Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu

  L 236

33

23.9.2003



▼B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 24 päivänä marraskuuta 1999,

ominaisuuksien määritelmistä, maataloustuoteluettelosta, määritelmäluettelon poikkeuksista ja maatilojen rakennetta koskevien tilastotietojen keruuseen kuuluvista alueista ja tutkimusalueista

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3875)

(2000/115/EY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä 29 päivänä helmikuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 ( 1 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 98/377/EY ( 2 ), ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 571/88 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikista muutoksista tietojen keruussa käytettävään ominaisuusluetteloon sekä ominaisuuksien määritelmiin ja alueiden, tutkimusalueiden ja muiden alueellisten yksiköiden rajoihin päätetään edellä mainitun asetuksen 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen eli komission päätöksellä, joka tehdään sen jälkeen, kun pysyvän maataloustilastokomitean lausunto on saatu.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 571/88 säädetyn maatilojen rakennetta koskevan tiedon keruun tulokset voivat olla yhdenmukaiset koko Euroopan yhteisön alueella vain, jos ominaisuusluettelon käsitteet ymmärretään samalla tavoin ja niitä käytetään yhtenäisesti.

(3)

Ominaisuusluetteloa on viimeksi muutettu komission päätöksellä 98/377/EY vuosina 1999—2000 tehtävää maatilojen rakennetta koskevaa perustutkimusta varten ja komission päätöksessä 89/651/ETY ( 3 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 97/418/EY ( 4 ), säädetään määritelmistä, maataloustuoteluettelosta, poikkeuksista tietyissä jäsenvaltioissa sovellettaviin määritelmiin ja vuosina 1988—1997 suoritettavassa maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruussa sovellettavista alueista ja tutkimusalueista. Komission päätöstä 89/651/ETY on sen vuoksi mukautettava ja täydennettävä.

(4)

Ominaisuusluetteloon on lisätty uusia muuttujia ja useiden vanhojen muuttujien määritelmiä on ollut tarpeen tarkistaa maataloudessa tapahtuneen kehityksen vuoksi. Tämän komission päätöksen liitteenä I on sen vuoksi uusi määritelmäluettelo vuoden 1997 jälkeen suoritettavaa maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruuta varten.

(5)

Maatilojen määritelmässä mainittua maataloustuoteluetteloa ja tiettyjen jäsenvaltioiden erityisolojen vuoksi sovellettavaa poikkeusluetteloa on myös tarkistettava. Tarkistetut maataloustuoteluettelot ja määritelmäluetteloon hyväksytyt poikkeukset ovat tämän komission päätöksen liitteissä II ja III.

(6)

Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) ja maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruussa käytettävien alueiden välillä olisi oltava selvempi vastaavuus, minkä vuoksi nämä alueet määritellään erikseen tämän komission päätöksen liitteessä IV.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:



1 artikla

Liitteessä I ovat yhteisön määritelmät sekä niihin liittyvät selitykset ja esimerkit, joita käytetään asetuksessa (ETY) N:o 571/88 säädetyssä maatilojen rakennetta koskevassa yhteisön tietojen keruussa vuoden 1997 jälkeen.

2 artikla

Liitteessä I olevassa maatilojen määritelmässä tarkoitettu maataloustuoteluettelo on liitteessä II.

3 artikla

Liitteessä III ovat poikkeukset, jotka yhteisön määritelmistä sallitaan tietyille jäsenvaltioille erityisolosuhteiden vuoksi.

4 artikla

Liitteessä I olevassa tutkimusalueen määritelmässä tarkoitettu alueluettelo yhteisön maatilojen rakennetta koskevien tilastojen keruuta varten on liitteessä IV.

5 artikla

Kumotaan päätös 89/651/ETY.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M1



LIITE I

OMINAISUUSLUETTELON MÄÄRITELMÄT JA SELITYKSET YHTEISÖN MAATILOJEN RAKENNETUTKIMUKSIA VARTEN

(

I = määritelmät,

II = selitykset

)

▼M3

MAATILA

I

Teknisesti ja taloudellisesti itsenäinen yksikkö, jolla on yksi johto ja joka tuottaa maataloustuotteita tai joka säilyttää maan, jota ei enää käytetä tuotantoon, viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ( 5 ) mukaisesti. Maatila voi tuottaa myös muita (kuin maatalouteen liittyviä) sivutuotteita ja -palveluita.

▼M1

1   Maatila määritellään seuraavin perustein:

1.1   Maataloustuotteiden tuotanto

’Maataloustuotteilla’ tarkoitetaan liitteessä II lueteltuja tuotteita.

1.2   Yksi johto

Kyseessä voi olla yksi johto, vaikka johdosta vastaisi kaksi tai useampi yhdessä toimiva henkilö.

1.3   Teknisesti ja taloudellisesti itsenäinen yksikkö

Yleensä tästä on osoituksena työvoiman ja tuotantovälineiden (koneet, rakennukset, maa jne.) yhteinen käyttö.

▼M3

1.4 Vuoden 2003 YMP-uudistuksessa maataloustoimintaan sisällytettiin maan säilyttäminen viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa (asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artikla). Tämän toiminnan lisäksi viljelijöillä ei tarvitse olla muuta maataloustoimintaa päästäkseen tilatukijärjestelmän piiriin.

▼M1

2   Erityistapaukset

2.1

a) Jos tila on verotuksellisista tai muista syistä jaettu kahden tai useamman henkilön kesken, mutta sillä on yhteinen johto (yksi yhteinen johtaja) ja sitä voidaan näin ollen pitää yhtenä taloudellisena yksikkönä, se katsotaan yhdeksi tilaksi;

b) jos kaksi tai useampi erillistä tilaa (jotka aiemmin ovat olleet itsenäisiä) ovat nyt yhdellä haltijalla, ne katsotaan yhdeksi tilaksi, jos niillä on tällä hetkellä yhteinen johtaja tai jos ne käyttävät samaa työvoimaa tai samoja laitteita.

2.2

Jos entinen haltija on pidättänyt itselleen maapalstan luovuttaessaan tilan seuraajalleen (perillinen, vuokraviljelijä), maapalstaa pidetään

a) seuraajan tilaan kuuluvana, jos kyseistä maapalstaa hoidetaan seuraajan muun tilan yhteydessä ja jos sen hoidossa käytetään yleensä samaa työvoimaa ja samoja tuotantovälineitä kuin muun tilan hoidossa;

b) entisen haltijan tilana, jos kyseistä maapalstaa hoitaa yleensä tilan entinen haltija omalla työvoimallaan ja omilla tuotantovälineillään.

2.3

Maatiloina pidetään seuraavia, jos ne täyttävät muut edellä mainitut maatilan määrittelyperusteet:

a) sonni-, karju-, pässi- ja pukkiasemat siitostarkoitukseen, hevossiittolat ja hautomot;

b) tutkimuslaitosten, parantoloiden ja toipilaskotien sekä uskonnollisten yhteisöjen, koulujen ja vankiloiden maatilat;

c) teollisuusyritysten maatilat;

d) yhteismaa, joka on laidunta tai niittyä, puutarhaviljely- tai muuta maata, jos sitä hoidetaan maatilana paikallisen viranomaisen toimesta (esim. käyttämällä maita eläinten laitumina maksua vastaan). Tässä ei oteta huomioon seuraavia:

— yhteismaa, joka on luovutettu jonkin toisen osapuolen hallintaan (C/3),

— yhteismaa, joka on vuokrattu jollekin toiselle osapuolelle (C/2).

2.4

Maatiloina ei pidetä seuraavia, ellei niillä ole muuta sellaista toimintaa, jonka perusteella niitä voidaan pitää maatiloina:

a) hevostallit ja maa-alueet, joita käytetään kilpahevosten harjoittamiseen, mutta ei kasvatukseen;

b) kennelit;

c) eläinten myyntipaikat, teurastamot jne. (joissa ei ole kasvatusta).

2.5

Erilliset tilat voivat yhdistää yhtä tuotannonalaa koskevat voimavaransa muodostaakseen näistä tiloista (emätiloista) erillään olevan yhteisyrityksen. Tällainen yhteisyritys voi olla esimerkiksi yhteinen puutarha, yhteiset alueet karjalle tai yhteisnavetta. Kyse on osittaisesta yhteenliittymisestä, ja tässä asiakirjassa näitä yhteisyrityksiä kutsutaan ”tuottajaryhmiksi”. Näitä tuottajaryhmiä pidetään emätiloista riippumattomina maatiloina, jos ne käyttävät pääasiassa omia tuotantovälineitä eivätkä emätilojen tuotantovälineitä.

A

 MAATILAN MAANTIETEELLINEN SIJAINTI

II

Maatila ja kaikki sen tiedot merkitään sille tutkimusalueelle ja kunnalle tai muulle tutkimusaluetta alemmalle tasolle, jossa kyseisen maatilan talouskeskus (A/1) sijaitsee.

Maatilan talouskeskus määritellään jäsenvaltioiden omien sääntöjen mukaisesti.

Jos maatila sijaitsee vain osittain tietyllä aluetyypillä (esim. epäsuotuisalla alueella), se luokitellaan kuuluvaksi tähän alueeseen, jos suurin osa tilaan kuuluvaa aluetta tai tilan talouskeskus sijaitsee tällä alueella. Toinen näistä säännöistä olisi valittava ja käytettävä sitä kaikkiin maatiloihin sekä A/1—A/3 kohtiin.

A/1

 Tutkimusalue

I

Maatilan maantieteellinen sijainti ilmoitetaan maata, aluetta ja tutkimusaluetta osoittavalla koodilla.

II

 ►M2  

Maatilojen rakennetta koskevissa tutkimuksissa käytettävät alueet ja tutkimusalueet luetellaan liitteessä IV.

 ◄

A/1 a)

 Kunta tai tutkimusaluetta alempi taso

I

Maantieteellinen sijainti ilmoitetaan koodilla, josta käy ilmi kunta tai muu tutkimusaluetta alempi taso. Näin tiedot voidaan esittää jaoteltuna erilaisten aluejakojen mukaan.

II

Kunnan tai muun tutkimusaluetta alemman tason koodit vastaavat tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) 4 ja 5 tasoja. ►M2  ————— ◄

A/2

 Epäsuotuisa alue

I

Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään epäsuotuisina neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ( 6 ) 18, 19 ja 20 artiklan (ja tarvittaessa viimeisimpien säädösten) mukaisesti ja jotka on mainittu epäsuotuisista maatalousalueista tehdyssä yhteisön luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet mainitun asetuksen mukaisesti.

II

Epäsuotuisiin alueisiin kuuluvat vuoristoalueet (A/2 a), alueet, joilla on erityishaittoja, sekä muut epäsuotuisat alueet.

A/2 a)

 Vuoristoalue

I

Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään vuoristoalueina asetuksen (EY) N:o 1257/1999 18 artiklan (ja tarvittaessa viimeisimpien säädösten) mukaisesti ja jotka on mainittu yhteisön epäsuotuisten maatalousalueiden luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet edellä mainitun asetuksen mukaisesti.

A/3

 Maatalousalueet, joilla on ympäristöön liittyviä rajoitteita

I

Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään maatalousalueena, joilla on ympäristöön liittyviä rajoitteita asetuksen (EY) N:o 1257/1999 6 artiklan (ja tarvittaessa viimeisimpien säädösten) mukaisesti.

II

Maanviljelijöille voidaan korvata maatalousalueensa ympäristöön liittyvistä rajoitteista johtuvia kustannuksia ja menetettyjä tuloja. Rajoitteiden tulisi olla seurausta yhteisön ympäristönsuojelusäännöksiin perustuvien maan käyttöä maataloustarkoituksiin koskevien rajoitusten toteuttamisesta.

Alueet, joita koskevat rajoitteet perustuvat ainoastaan kansallisiin tai alueellisiin sääntöihin, jäävät ulkopuolelle.

Nämä alueet voivat sijaita epäsuotuisilla alueilla.

Nämä alueet ovat pääasiassa Natura 2000 -alueita eli erityisen säilyttämisen ja suojelun kohteena olevia alueita, joilla on uhanalaisia luontotyyppejä sekä luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja (perustuvat luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston säilyttämisestä 21 päivänä toukokuuta 1992 annettuun neuvoston direktiiviin 92/43/ETY,EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7—50).

B

 MAATILAN OIKEUSHENKILÖ JA JOHTO (tutkimuspäivänä)

B/1 ja B/2   Henkilö, jolla on oikeudellinen ja taloudellinen vastuu tilasta (”haltija”).

I

Tilan haltija (luonnollinen henkilö, luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tai oikeushenkilö) on se henkilö, jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan ja joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti tilasta vastuussa eli ottaa tilasta taloudellisen riskin. Haltija voi olla tilan omistaja tai vuokralainen, hänellä voi olla tilaan pitkäaikainen vuokraoikeus tai nautintaoikeus tai hän hoitaa tilaa uskottuna miehenä.

II

Oikeudellinen ja taloudellinen vastuu määritellään jäsenvaltion omien sääntöjen mukaisesti.

Haltija on voinut antaa tavanomaista päivittäistä tilan hoitoa koskevan taloudellisen ja tuotannollisen päätösvallan kokonaan tai osittain tilan johtajalle.

Osuusviljelyn (ks. C/3 a kohta) osalta haltijaksi ilmoitetaan osakas eikä vuokranantaja.

Ainoastaan niitä tilayhtymän osakkaita, jotka osallistuvat tilan maataloustöihin (ks. L/1—L/6), voidaan pitää haltijoina.

B/1 a) ja b)

 Luonnollinen henkilö

I

Luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan tässä joko yhtä henkilöä (yksittäinen haltija) tai henkilöryhmää (tilayhtymän osakkaat).

II

Kysymys siitä, onko haltija luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö, on tärkeä, jotta tilat voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin:

Tilat, joiden haltija on

a) luonnollinen henkilö ja itsenäisen tilan yksittäinen haltija;

b) luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tilayhtymän osakkaita;

c) oikeushenkilö.

Tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännössä oikeushenkilöä (yritystä) kohdellaan verotuksellisista ja/tai oikeudellisista syistä luonnollisena henkilönä tai luonnollisista henkilöistä koostuvana ryhmänä. Tällaisia ovat yleensä kaikki sellaiset yritysmuodot, joissa yhdellä tai useammalla jäsenellä on täysi henkilökohtainen vastuu yrityksen veloista. Jäsenvaltiot voivat luokitella tällaisen oikeushenkilön luokkiin ”yksittäinen haltija” tai ”tilayhtymä”. Valinta on tehtävä selkeiden ja johdonmukaisten kirjallisten sääntöjen mukaan.

B/1 a)

 Luonnollinen henkilö, joka on itsenäisen tilan yksittäinen haltija

I

Yksi luonnollinen henkilö, joka on haltijana tilalla, jolla ei ole yhteistä johtoa tai muuta yhteistä järjestelyä toisten tilojen haltijoiden kanssa.

II

Haltija tekee itse kaikki tilaan liittyvät päätökset.

Aviopuolisoita tai muita lähisukulaisia, jotka omistavat tilan tai vuokraavat sitä yhdessä, pidetään yleensä itsenäisen tilan yksittäisenä haltijana.

Yhdessä asuvia, avioliitonomaisessa suhteessa elävää kahta henkilöä pidetään aviopuolisoina, jos he ovat sitä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.

Muun muassa seuraavia pidetään yksittäisinä haltijoina: sisarukset, testamentin tai perinnön kautta yhteisinä edunsaajina olevat jne., jos he eivät ole tehneet sopimusta eikä heitä jäsenvaltion lainsäädännön mukaan pidetä verotuksellisesti ja/tai oikeudellisesti tilayhtymänä tai oikeudellisena yksikkönä.

Jos yrityksen (oikeushenkilö) omistaa vain yksi luonnollinen henkilö ja sitä pidetään jäsenvaltion lainsäädännössä luonnollisena henkilönä (ks. ”luonnollisen henkilön” määritelmä), sitä pidetään tilana, jolla on yksi yksittäinen haltija.

Jos oikeudellinen ja taloudellinen vastuu tilasta on vain yhdellä henkilöllä, häntä pidetään tilan yksittäisenä haltijana, vaikka tila muutoin täyttäisi tilayhtymää koskevat kriteerit.

B/1 b)

 Yksi tai useampi tilayhtymän osakkaana oleva luonnollinen henkilö

I

Tilayhtymän osakkaalla/osakkailla tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka omistavat, vuokraavat tai muutoin hoitavat yhdessä yhtä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Yhteistyön on oltava joko lakiin tai kirjalliseen sopimukseen perustuvaa.

II

Jos yrityksen (oikeushenkilö) omistajana on useampi kuin yksi luonnollinen henkilö ja sitä pidetään jäsenvaltiossa luonnollisena henkilönä, se katsotaan tilayhtymäksi.

Jäsenvaltiot, jotka päättävät olla keräämättä tilayhtymää koskevia tietoja, keräävät tiedot kaikista niistä tiloista, joiden viljelijät ovat muuttujan B/1 a mukaan luonnollisia henkilöitä, riippumatta siitä, ovatko ne tässä kohdassa tarkoitettuja ”tilayhtymiä”. Jos yksittäisen tilan haltijan tehtäviä hoitaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö, vain yksi heistä ilmoitetaan tilan haltijaksi (se, joka kantaa suurimman osan tilan hoitoon liittyvistä riskeistä tai joka hoitaa eniten tilaa. Jos ilmoitettavaa henkilöä ei näiden perusteiden mukaan voida valita, valintaperusteena voidaan käyttää esimerkiksi ikää). Kaikki haltijoita koskevat tiedot merkitään tästä henkilöstä. Tätä henkilöä pidetään myös tilan johtajana. Kaikki muut tilalla työskentelevät henkilöt merkitään muuttujaan L/4 ”perheen ulkopuolinen työvoima”, riippumatta perhesuhteesta haltijoihin nähden.

B/1 c)

 Oikeushenkilö

I

Oikeudellinen yksikkö, joka ei ole luonnollinen henkilö, mutta jolla on yksittäisen henkilön tavanomaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten mahdollisuus haastaa oikeuteen ja tulla oikeuteen haastetuksi (yleinen oikeustoimikelpoisuus).

II

Oikeushenkilö voi olla julkinen tai yksityinen, kuten:

— valtio, alue, kunta jne.,

— kirkot ja niiden eri laitokset,

— muut vastaavat julkiset ja puolijulkiset laitokset,

— kaikki kaupalliset yritykset, lukuun ottamatta luokkaan B/1 a tai b kuuluvia yrityksiä, erityisesti rajoitetun vastuun yhtiöt, mukaan lukien kyseiset osuustoiminnalliset yritykset,

— kaikki osakeyhtiöt (osinkoa jakavat yritykset),

— säätiöt (yhdistykset, jotka huolehtivat pääasiassa sosiaalisiin tarkoituksiin tai hyväntekeväisyyteen tarkoitetuista varoista),

— rajoitetun vastuun yhtiöt, jotka eivät ole osakeyhtiöitä,

— kaikki muut vastaavantyyppiset yritykset.

B/2   Tilan johtaja

I

Luonnollinen henkilö, joka vastaa tilan tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta.

II

Johtaja on yleensä, mutta ei aina, sama henkilö kuin haltija, joka on luonnollinen henkilö.

Jos haltija ei ole tilan johtaja, hän on palkannut tilan hoitoa varten toisen henkilön tai antanut tilan hoidon toiselle henkilölle, joka voi olla esimerkiksi haltijan perheenjäsen (B/2 a) tai aviopuoliso (B/2 b) tai myös henkilö, jolla ei ole haltijaan mitään perhesiteitä.

Tilalla voi olla vain yksi johtaja.

Kaikki johtajaa koskevat tiedot tilayhtymien osalta merkitään osakkaasta, jota pidetään haltijana.

B/2 a)

 Perheenjäsenet

I

Haltijan perheenjäseniä ovat yleensä aviopuoliso, sukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa (myös avioliiton tai adoption kautta) sekä haltijan ja hänen aviopuolisonsa veljet ja sisaret.

II

Haltijoita ei lasketa perheenjäseniksi.

B/3   Johtajan maatalousalan koulutus

Kustakin henkilöstä ilmoitetaan vain yksi koulutustaso (korkein).

Vain käytännön kokemusta maatalousalalta

I

Kokemus, joka on hankittu osallistumalla käytännön työhön maatilalla.

Maatalousalan peruskoulutus

I

Kaikki yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien puutarhanviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat) loppuun suoritettu koulutus.

II

Peruskoulutuksena pidetään myös loppuun suoritettua maatalousalan oppisopimusta.

Korkeampi maatalousalan koulutus

I

Kaikki oppivelvollisuuden (ks. L/1—L/6 ”Oppivelvollisuuden päättymisikä”) päättymisen jälkeen vähintään kaksivuotinen kokopäivätoiminen opiskelu, joka on suoritettu maatalousoppilaitoksessa, yliopistossa tai korkeakoulussa maatalouden, puutarhanviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan oppiaineen alalla.

C

 HALLINTAOIKEUSTYYPPI JA VILJELYTAPA

C/1—C/3   Käytetty maatalousmaa

I

Pellon, monivuotisten nurmien, niittyjen ja laidunten, monivuotisten kasvien ja kotipuutarhojen kokonaispinta-ala.

C/1   Omistusviljelyssä oleva maatalousmaa

I

Tutkimuksen kohteena olevan tilan hoidossa oleva maatalousmaa, joka on haltijan omaisuutta tai hänen hoidossaan nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeusmuodon perusteella.

II

Maataloustyöntekijälle hänen omaa viljelyään varten osana palkkaa luovutettua maa-aluetta pidetään luovutuksen tehneeseen tilaan kuuluvana, ellei maataloustyöntekijä käytä omia tuotantovälineitään.

Entisen haltijan itsellään säilyttämät maapalstat (ks. maatila, kohta 2.2) luetaan siihen tilaan kuuluviksi, jonka yhteydessä näitä palstoja normaalisti hoidetaan, ja näiden hoidossa käytetään samaa työvoimaa ja samoja tuotantovälineitä.

Laiduntamisoikeuksia yhteislaitumilla, jotka kuuluvat esimerkiksi kunnalle tai osuuskunnalle, ei kuitenkaan oteta huomioon (tämä tutkimus ei koske alueita, jotka eivät kuulu maatilaan).

C/2   Vuokraviljelyssä oleva maatalousmaa

I

Maatilan vuokraama maa-alue kiinteää etukäteen sovittua vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luontaisetuuksina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus. Maa-alue merkitään vain yhdelle tilalle vuokratuksi. Jos maa-alue on vuokrattu viitevuoden aikana usealle eri tilalle, se merkitään yleensä vuokratuksi sille tilalle, jonka vuokra-aika on kyseisen vuoden aikana pisin.

II

Vuokramaa voi olla

— kokonainen maatila,

— yksittäinen maapalsta.

Vuokramaata ei pidetä tilan omistajan omaisuutena, vaan aina osana vuokralaisen tilaa. Vuokramaalla olevat eläimet katsotaan kuuluviksi tilalle, joka omistaa eläimet.

Maapalstat tai tilat, jotka haltija on vuokrannut perheensä jäseniltä, otetaan huomioon, jos näitä maa-alueita hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä. Tähän luetaan myös maa-alue, joka kuuluu toiseen tilaan, jos sitä hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä tiettyä työtuntien määrää vastaan, mutta ei maata joka on annettu maataloustyöntekijän käyttöön palkkaa vastaan (vastakohtana tapaukselle, jossa maa on annettu maataloustyöntekijän käyttöön palkkaa vastaan, jolloin maa yleensä jää tilan viljelykierron piiriin. Tämäntyyppisessä vuokrasopimuksessa eritellään sekä kyseisen maa-alueen pinta-ala että sen sijainti ja tarkat rajat).

Kolmannelle osapuolelle hänen tilansa yhteyteen vuokrattu maa luetaan osaksi kolmannen osapuolen tilaa, koska se ei kuulu tutkimuksen kohteena olevaan tilaan.

C/3   Osuusviljelyssä oleva maatalousmaa ja muut maatalousmaan hallintaoikeusmuodot

C/3 a)   Osuusviljelyssä oleva maa

I

Maa (joka voi olla kokonainen maatila), jota vuokranantaja ja osuusviljelijä hoitavat osakkaina kirjallisen tai suullisen osuusviljelysopimuksen mukaisesti. Osuusviljelyalueen tuotto (joko rahallinen tai aineellinen) jaetaan osakkaiden kesken sopimuksen perusteella.

II

Tämä käsittää muun muassa:

Kokonaisten tilojen maa — ”colonia parziaria”.

Kokonaisten tilojen ”colonia parziaria” tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa tilan perheenpäälle, joka sitoutuu tekemään perheensä (viljelijäperheen) jäsenten avustamana kaikki tilalla tarvittavat työt ja kantamaan itse osan kuluista sekä jakamaan tilan tuoton luovuttajan kanssa sovitussa suhteessa.

C/3 b)   Muut maatalousmaan hallintaoikeusmuodot

I

Hallintaoikeusmuodot, jotka eivät muualla sisälly luokkiin C/1—C/3 a).

II

Tämä käsittää muun muassa:

1. Maa-alueet, joihin haltijalla on nautintaoikeus:

— virkamiehenä tai työntekijänä (metsänhoitaja, pappi, opettaja tms.),

— kunnan tai muun toimielimen haltijalle luovuttamana, esim. pinta-alan perusteella jaettu yhteislaidun (erotuksena maasta, johon on yhteiset laiduntamisoikeudet).

2. Maa-alueet, joita tila käyttää maksutta (esim. omistajaa vailla olevien tilojen maat, joita tutkimuksen kohteena oleva tila hoitaa).

3. Yksittäisten maapalstojen maa — ”colonia parziaria”.

Yksittäisten maapalstojen ”colonia parziaria” tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa ainoastaan yhden tai useampia maapalstoja, joita käytetään samalla tavalla kuin a kohdassa on kuvattu.

C/5   Viljelyjärjestelmät ja -käytännöt

C/5 a), d) ja e)   Luonnonmukainen viljely

I

Tiedot kerätään siitä, harjoitetaanko tilalla viljelykäytäntöjä, joista säädetään 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2092/91 ( 7 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 473/2002 ( 8 ), ja tarvittaessa ”maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotannosta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa” annetun viimeisimmän lainsäädännön ja/tai luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen säännöstön mukaisesti.

II

Asetuksessa säädetään yhdenmukainen kehys niiden maataloustuotteiden merkinnästä, tuotannosta ja valvonnasta, joissa on tai joihin aiotaan liittää merkintä luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Asetuksen säännösten mukaan tuotannon on tapahduttava niin, että luonnonmukaiset palstat sekä tuotanto- ja varastointitilat ovat selvästi erillään niistä, joissa ei noudateta luonnonmukaisen viljelytavan säännöksiä.

Jos luonnonmukaista tuotantotapaa sovelletaan vain osalla tilan käytettyä maatalousmaata tai osassa kotieläintuotantoa, tämän muuttujan kohdalle merkitään vain nämä kyseiset alueet ja kotieläimet.

C/5 a)   Käytetty maatalousmaa, jolla sovelletaan luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä

I

Käytetty maatalousmaa, jolla tuotanto on täysin asetuksen (ETY) N:o 2092/91 liitteessä I säädettyjen luonnonmukaista tuotantoa tiloilla koskevien periaatteiden mukaista.

II

Asetuksessa tehdään ero niiden alueiden välillä, joilla tuotanto on täysin säännösten mukaista, ja niiden alueiden, joilla ollaan vasta siirtymässä luonnonmukaiseen tuotantoon. Ainoastaan alueilta, joilla noudatetaan täysin luonnonmukaisen tuotannon periaatteita, peräisin olevia tuotteita voidaan saattaa markkinoille luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavin merkinnöin.

Tähän kohtaan merkitään vain alueet, joilla on täysin siirrytty luonnonmukaiseen tuotantoon (ks. C/5 d kohta).

C/5 d)   Käytetty maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä luonnonmukaisiin tuotantomenetelmiin

I

Käytetty maatalousmaa, jolla luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä sovelletaan, mutta joka ei vielä ole käynyt läpi vaadittua siirtymävaihetta täyttääkseen asetuksen (ETY) N:o 2092/91 liitteessä I säädettyjä kaikkia luonnonmukaista tuotantoa tiloilla koskevat periaatteet.

II

Tähän kohtaan merkitään vain alueet, joilla siirtymävaihe luonnonmukaiseen tuotantoon ei ole vielä päättynyt (ks. C/5 a).

C/5 e)   Tilat, joilla luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä sovelletaan myös kotieläintuotantoon

I

Tilat, joilla koko kotieläintuotanto tai osa siitä on täysin asetuksen (ETY) N:o 2092/91 liitteessä I säädettyjen luonnonmukaista tuotantoa tiloilla koskevien periaatteiden mukaista tai joilla ollaan siirtymässä luonnonmukaiseen tuotantoon.

II

Asetuksessa todetaan, että yleensä tilan koko kotieläintuotannon on oltava luonnonmukaista tuotantoa koskevien sääntöjen mukaista. Ainostaan siinä tapauksessa, että rakennukset, palstat ja kotieläinlajit ovat selvästi erillään, osa kotieläimistä voidaan kasvattaa eri tavoilla.

C/5 c)   Maatalouden ympäristösitoumuksiin liittyvä tuki

I

Kaikki tuet, joita jäsenvaltio maksaa maatilalle asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22—24 artiklan mukaisesti tai tarvittaessa uusimmassa lainsäädännössä säädetyn järjestelmän mukaisesti. Tähän sisältyy myös kaikki aiemman yhteisön lainsäädännön mukaisista vastaavista järjestelmistä maksettava tuki. Tähän ei lueta ainoastaan luonnonmukaiseen viljelyyn annettavaa tukea.

II

Tukea voidaan asetuksen (ETY) N:o 1257/1999 mukaan maksaa ympäristön suojelemiseen ja maaseudun ylläpitämiseen tähtääviä maatalouden tuotantomenetelmiä (maatalouden ympäristöohjelma) varten, joilla edistetään

— maatalousmaan hyödyntämistä, jossa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen,

— ympäristölle suotuisaa viljelyn laajaperäistämistä ja laajaperäisten laidunjärjestelmien hoitoa,

— luonnonarvoltaan merkittävien uhattujen viljely-ympäristöjen säilyttämistä,

— maatalousmaan maiseman ja historiallisten ominaispiirteiden ylläpitoa,

— maatalouskäytäntöjen ympäristösuunnittelua.

Tukea voidaan myöntää viljelijöille, jotka tekevät vähintään viisi vuotta kestäviä (tai tarvittaessa pidempiaikaisia) maatalouden ympäristösitoumuksia. Maatalouden ympäristösitoumuksiksi ei riitä tavanomaisten hyvien maatalouskäytäntöjen soveltaminen, vaan sitoumuksiin on liityttävä palveluja, joita ei liity muihin tukitoimenpiteisiin, kuten markkinatukeen ja luonnonhaittakorvauksiin.

Tuki lasketaan tulonmenetyksen, sitoumuksesta aiheutuvien lisäkustannusten ja kannustimen tarjoamistarpeen perusteella.

Samanlaisia tukijärjestelmiä on käynnistetty myös aiemman yhteisön lainsäädännön nojalla. Ottaen huomioon näihin järjestelmiin liittyvät pitkäaikaiset sitoumukset, ne saattavat olla voimassa vielä useita vuosia. Myös nämä tuet olisi merkittävä tähän kohtaan.

▼M2

C/5   Viljelyjärjestelmät ja -käytännöt

1.   C/5 f) Investointituki viimeksi kuluneina viitenä vuotena

I Julkinen investointituki koskee asetuksen (EY) N:o 1257/1999 mukaisia maaseudun kehittämistä käsitteleviä toimenpiteitä.

II ”Suoraan” tarkoittaa sitä, että ominaisuus ei kata sellaista investointitukea, jota ei makseta suoraan maatilalle vaan joka annetaan korkeammalla (alueen tai ryhmän) tasolla, vaikka maatila olisi saanut tällaista tukea välillisesti. Ominaisuus ei kata esimerkiksi seuraavia investointeja:

— maaseudun elinkeinojen ja maaseudun väestön peruspalvelut,

— maatalouden kehittämiseen liittyvien maaseudun perusrakenteiden kehittäminen ja parantaminen,

— lomitus- ja tilanhoitopalvelujen perustaminen,

— laadukkaiden maataloustuotteiden pitäminen kaupan,

— maan tuottokyvyn parantaminen,

— maa-alueiden uusjako.

Kysymys ei myöskään koske asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 olevaa tukea ja toimenpiteitä, jotka eivät liity investointeihin, kuten:

— koulutus (III luku),

— varhaiseläke (IV luku),

— epäsuotuisat alueet ja alueet, joilla on ympäristöön liittyviä rajoitteita (V luku),

— maatalouden ympäristöohjelma (VI luku).

2.   C/5 f) i) Julkisen tuen saanti tuotannollisten investointien yhteydessä

I Tuotannolliset investoinnit koskevat asetuksen (EY) N:o 1257/1999 mukaisesti seuraavia:

— 4 artikla: maatilainvestoinnit,

— 8 artikla: nuorten viljelijöiden aloitustuki.

3.   C/5 f) ii) Julkisen tuen saanti maaseudun kehittämistoimenpiteiden yhteydessä

I Tässä kysymyksessä tarkoitetut maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat tiettyjä toimenpiteitä, joita toteutetaan asetuksen (EY) N:o 1257/1999 33 artiklan perusteella:

— kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen,

— toimintojen monipuolistaminen maataloudessa ja sitä lähellä olevilla aloilla monimuotoisuuden tai vaihtoehtoisten tulonlähteiden edistämiseksi,

— matkailu- ja käsityöläiselinkeinojen kannustaminen,

— ympäristönsuojelu maa- ja metsätalouden aloilla ja maisemanhoito sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen,

— uudet rahoitusjärjestelyt,

sekä metsätalouden investoinnit (VIII luku).

C/6   Maatilan tuotannon käyttötarkoitus

4.   C/6 a) Haltijan talouden kulutus

II Perheelle ja sukulaisille korvauksetta annetut lahjat olisi katsottava talouden kulutukseksi. Tämän ominaisuuden osalta lopputuotanto vastaa maatalouden tilinpidossa käytettyä lopullisen tuotoksen määritelmää (ts. lopulliseen tuotokseen ei oteta mukaan muun tuotannon panoksena käytettyjä maataloustuotteita, kuten eläintuotantoon tarkoitettua rehua).

50 prosentin määrä on luonnollisesti tarkoitettu suuruusluokaksi, ei tarkaksi vähimmäisarvoksi.

5.   C/6 b)Suoramyynti kuluttajille

II 50 prosentin määrä on luonnollisesti tarkoitettu suuruusluokaksi, ei tarkaksi vähimmäisarvoksi.

▼M1

D—H

 MAATILAN KOKONAISPINTA-ALA

I

Maatilan kokonaispinta-ala (D—H) käsittää maatilan käyttämän maatalousmaan (D—G) ja muut maa-alueet (H).

II

Jaksossa I annetaan tarkempia tietoja tiettyjen jo jaksoihin D—H merkittyjen maa-alueiden käytöstä. Jaksoon I merkittyjä alueita ei sen vuoksi saa lisätä muihin alueisiin, koska ne tulisivat tällöin kahteen kertaan merkityiksi.

Viljelyyn käytettyyn maatalousmaan alaan sisältyy tutkimusvuonna satoa tuottaviin pääviljelykasveihin käytetty pinta-ala.

Jotta kokonaispinta-alan jakautuminen viljellyn pinta-alan mukaan voidaan selvittää, jokainen alue merkitään luetteloon ainoastaan kerran.

Monivuotiset kasvit ja kasvit, joiden viljely kestää useamman vuoden (esim. parsa, mansikat tai pensaat), luetaan mukaan niiden istutusvuodesta alkaen, vaikka ne eivät vielä olisi tuotannossa.

Viljeltyjä sieniä (I/2) ei lueta kokonaispinta-alaan.

Eri kasvien yhdistetyssä viljelyssä (I/5) käytetty maatalousmaa jaetaan kasvien kesken samassa suhteessa kuin kyseisten kasvien viljelyyn on käytetty maata.

Metsämaan kanssa yhdistetty maatalousmaa jaetaan samalla tavalla.

Tätä periaatetta ei sovelleta seoskasvustoihin (kasvit, joita kasvatetaan yhdessä ja joiden sato korjataan yhdessä samalta maa-alueelta, esim. seosvilja) eikä peräkkäisiin täydentäviin kasveihin (esim. ohra, jonka alle on kylvetty apilaa myöhempää sadonkorjuuta varten).

Yhdistettyyn viljelyyn käytettyä viljelyalaa jaettaessa ei oteta huomioon sellaista kasvia, jota tila ei hyödynnä.

Poikkeus tietyssä suhteessa jakamiseen voidaan tehdä silloin, kun jakamalla ei saada tyydyttävää tulosta, edellyttäen, että noudatetaan sääntöjä, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä komission kanssa vahvistaneet.

Peräkkäisessä täydentävässä viljelyssä kasvi merkitään vain kohtaan I/1. Kohtiin D—G ei lasketa kunkin peräkkäisen kasvin pinta-alaa, vaan ala merkitään ainoastaan yhden pääkasviksi valitun kasvin osalta. Jos alueella kasvatetaan saman satovuoden aikana useita kasveja peräkkäin, pääkasviksi katsotaan se, jolla on suurin tuotannon arvo. Jos pääkasvia ei voida määritellä tuotannon arvon avulla, pääkasviksi katsotaan se, jonka viljelyssä maa on pisimmän ajan.

D

 PELTO

I

Maa, jota hoidetaan säännöllisesti (kyntämällä tai muokkaamalla) ja johon yleensä sovelletaan viljelykiertoa.

II

Viljelykierrolla tarkoitetaan sitä, että tietyn kasvin jälkeen samalla palstalla viljellään muita kasveja etukäteen laaditun suunnitelman mukaan. Viljeltävä kasvi vaihdetaan yleensä vuosittain, mutta kasvit voivat olla myös monivuotisia. Peltomaan erottamiseksi monivuotisista kasveista (G) tai monivuotisesta nurmesta ja niitystä (F) käytetään viiden vuoden aikarajaa. Jos siis palstaa käytetään saman kasvin viljelyyn viisi vuotta tai pidempään, ilman että tänä aikana viljeltävää kasvustoa poistetaan ja perustetaan uutta, sitä ei pidetä peltona.

Tietyt kasvit, joita yleensä pidetään vihanneksina, koristekasveina tai teollisuuskasveina (esimerkiksi parsa, ruusut, koristepensaat, joita viljellään niiden kukkien tai lehtien vuoksi, mansikat, humala), katsotaan kuuluviksi tähän luokkaan, vaikka kasvusto olisi yli viiden vuoden ikäinen.

▼M3

Peltoon kuuluvat kasvit kohdista D/1–D/20, D/23–D/35, kesanto, jolle ei myönnetä tukea (D/21), ja kesanto, johon sovelletaan tukijärjestelmää ja jota ei käytetä taloudellisesti (D/22).

▼M1

Kesannoiduilla maa-alueilla viljellyt teollisuuskasvien viljelyalueet sisällytetään kutakin kasvia koskevaan kohtaan, mutta merkitään myös kohtaan I/8 b).

D/1—D/8

 Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely)

II

Tähän ei lueta vihantana korjattua tai vihantana eläimille syötettyä viljaa. Se on kohdassa D/18.

D/1

 Tavallinen vehnä ja speltti

I

Triticum aestivum L. emend. Fiori et Paol., Triticum spelta L. ja Triticum monococcum L.

D/2

 Durumvehnä

I

Triticum durum Desf.

D/3

 Ruis

I

Secale cereale L.

Mukaan lukien syksyllä kylvetty seos, jossa on ruista ja muuta viljaa.

D/4

 Ohra

I

Hordeum vulgare L.

D/5

 Kaura

I

Avena sativa L.

Mukaan lukien keväällä kylvetty seos, jossa on kauraa ja muuta viljaa.

D/6

 Viljamaissi

I

Jyvinä korjattu maissi (Zea mays L.).

II

Käsin, maissinkorjuukoneella, kuorijalla tai leikkuupuimurilla korjattu maissi käytöstä riippumatta, mukaan lukien säilörehuksi tarkoitettu jyväsato. Tähän kohtaan luetaan myös maissintähkän osien kanssa korjattu jyväsato, jonka kosteuspitoisuus on yli 20 % ja joka käytetään rehuksi (nk. Corn-Cob-Mix, CCM).

Ihmisravinnoksi tarkoitettu sokerimaissi kuuluu kohtaan D/14.

D/7

 Riisi

I

Oryza sativa L.

D/8

 Muut viljakasvit

I

Muut, kohdissa D/1—D7 luokittelemattomat puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivina puitavat viljat.

II

Tähän kohtaan merkitään muun muassa seuraavat kasvit: durra (Sorghum bicolor × Sorghum sudanense), ruisvehnä (Triticosecale Wittmack) ja hirssi (Panicum miliaceum L.). Tattari (Fagopyrum esculentum) ja kanariansiemen (Phalaris canariensis L.) sisältyvät myös tähän kohtaan, sillä niitä viljellään ja jalostetaan samalla tavoin kuin viljoja.

D/9

 Valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja siemenvihannesten seokset)

I

Pääasiassa valkuaisainesisältönsä vuoksi kylvetyt ja korjatut kasvit.

II

Vihantana korjatut valkuaiskasvit luetaan niiden käytön mukaisesti kohtaan D/14 tai D/18. Nämä kasvit ovat pääasiassa palkokasveja.

D/9 e)

 Herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit

I

Pisum sativum L., Vicia faba L., Lupinus spp., puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivina puitavat.

D/9 f)

 Linssit, kahviherneet ja virnat

I

Lens culinaris, Cicer arietinum, Vicia pannonica Crantz tai Vicia varia, puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivina puitavat.

D/9 g)

 Muut kuivina puitaviksi tarkoitetut valkuaiskasvit

I

Muualle luokittelemattomat, erityisesti siemensadon valkuaisainesisällön vuoksi puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivina puitavat kasvit.

D/10

 Perunat (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna)

I

Solanum tuberosum L.

D/11

 Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

I

Beta vulgaris L., tarkoitettu sokeriteollisuuden tarpeisiin ja alkoholituotantoon.

D/12

 Rehujuurikasvit ja rehukaalit (lukuun ottamatta siementuotantoa)

I

Rehujuurikkaat (Beta vulgaris L.) ja Brassicae-sukuiset kasvit, jotka on tarkoitettu rehuksi, sekä muut muualla mainitsemattomat pääasiassa rehujuurtensa vuoksi viljellyt kasvit.

II

Kaikki rehuksi tarkoitetut Brassicae-suvun kasvit kuuluvat tähän kohtaan riippumatta siitä, korjataanko rehuksi juuri vai varsi. Esimerkkeinä maa-artisokka (Helianthus tuberosus L.), bataatit (Ipomoea batatas (L.) Lam.), rehupalsternakka (Pastinaca sativa L.), jamssit (Discorea spp.) ja maniokki (Manihot esculenta Crantz).

D/23—D/35

 Teollisuuskasvit

I

Kasvit, joita ei yleensä myydä suoraan kuluttajalle, vaan ne on jalostettava teollisesti ennen lopullista käyttöä.

II

Mukaan luetaan öljykasvien siementuotanto, mutta ei kuitukasvien, humalan, tupakan tai muiden teollisuuskasvien siementuotantoa ja taimiviljelyä.

D/23

 Tupakka

I

Nicotiana tabacum L.

D/24

 Humala

I

Humulus lupulus L.

D/25

 Puuvilla

I

Gossypium spp.

D/26

 Rypsi ja rapsi

I

Brassica napus L. ja Brassica rapa, öljyntuotantoon tarkoitettu, kuivina siemeninä korjattu.

D/27

 Auringonkukka

I

Helianthus annuus L.

D/28

 Soija

I

Glycine max L.

D/29

 Öljypellava

I

Linum usitatissimum L., pääasiassa öljyntuotantoon tarkoitetut lajikkeet.

D/30

 Muut öljykasvit

I

Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa öljysisältönsä vuoksi kasvatetut kasvit, jotka korjataan kuivina jyvinä.

II

Esimerkiksi sinappi (Sinapis alba L.), unikko (Papaver somniferum L.), seesaminsiemenet (Sesamum indicum L.), maamanteli (Cyperus esculentus L.), pähkinät (Arachis hypogea).

D/31

 Pellava

I

Linum usitatissimum L., pääasiassa kuiduntuotantoon tarkoitetut lajikkeet.

D/32

 Hamppu

I

Cannabis sativa L.

D/33

 Muut kuitukasvit

I

Muualla mainitsemattomat pääasiassa kuitusisältönsä vuoksi kasvatetut kasvit.

II

Esimerkiksi juutti (Corchorus capsularis), manillahamppu (Musa textilis), sisali (Agave sisalana), kenafi (Hibiscus cannabinus).

D/34

 Mauste- ja lääkekasvit

II

Tärkeimmät mauste- ja lääkekasvit sekä -yrtit ovat:

karhunputki (Angelica spp.), belladonna (Atropa spp.), kamomillasaunio (Matricaria spp.), kumina (Carum spp.), sormustinkukka (Digitalis spp.), katkero (Gentiana spp.), iisoppi (Hyssopus spp.), jasmiini (Jasminum spp.), laventeli ja hybridilaventeli (Lavandula spp.), meirami (Origanum spp.), melissa (Melissa spp.), minttu (Mentha spp.), unikko (Papaver spp.), talvikki (Vinca spp.), psyllium (Psyllium spp.), sahrami (Curcuma spp., salvia (Salvia spp.), kehäkukka (Calendula spp.), virmajuuri (Valeriana spp.).

D/35

 Muut teollisuuskasvit

I

Muualla mainitsemattomat teollisuuskasvit.

II

Nämä voivat olla esimerkiksi sikuri (Cichorium intibus L.) ja sokeriruoko (Saccharum officinarum L.).

D/14 ja D/15

 Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat

II

Viljeltyjä sieniä (I/2) ei lueta mukaan.

D/14

 Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat — avomaalla tai matalan (ei sisälle mentävän) suojakatoksen alla

D/14 a)   Peltokasviviljelyssä

I

Vihannekset, melonit, mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden maatalouskasvien kanssa.

II

Peltokasviviljelyssä olevat vihannekset ovat useissa tapauksissa, eivät kuitenkaan aina, tarkoitettu teolliseen jalostukseen eivätkä suoraan markkinoille.

Tässä yhteydessä ratkaisevana tekijänä on tilan viljelykiertojärjestelmä: jos vihanneksia kasvatetaan samassa viljelykierrossa muiden kuin puutarhakasvien kanssa (D/14 ja D/16), kyseinen alue on ”peltokasviviljelyssä”.

D/14 b)   Puutarhakasviviljelyssä

I

Vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden puutarhakasvien kanssa (D/14 ja D/16).

II

Puutarhakasviviljelyssä olevat vihannekset ovat useissa tapauksessa, eivät kuitenkaan aina, tarkoitettu suoraan markkinoille eivätkä teolliseen jalostukseen.

Tässä yhteydessä ratkaisevana tekijänä on palstan viljelykiertojärjestelmä: jos viljelykiertoon kuuluu pelkästään muita puutarhakasveja (D/14 ja D/16), kyseinen alue on ”puutarhakasviviljelyssä”.

D/15, D/17 ja G/7

 Viljely kasvihuoneessa tai muun (sisälle mentävän) suojakatoksen alla

I

Kasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia).

II

Tähän ei lueta muovilevyjä, jotka on asetettu litteänä maahan, eikä myöskään katoksia tai tunneleita, joiden sisälle ihminen ei voi mennä, eikä siirrettäviä lasikatekehikkoja.

Liikuteltavien kasvihuoneiden ja korkeiden katoksien osalta ilmoitetaan yhteenlaskettuna koko se pinta-ala, joka on ollut todella katettuna 12:n viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Näin saadaan koko katettu ala eikä pelkästään näiden rakennelmien pohjapinta-alaa tiettynä ajankohtana.

Sellaiset kasvit, joita kasvatetaan ajoittain lasin alla ja ajoittain avomaalla, merkitään ainoastaan lasinalaisviljelyksi, ellei lasinalaisviljely ole ollut erittäin lyhytaikaista.

Jos samaa lasinalaista pinta-alaa käytetään useammin kuin kerran, se ilmoitetaan ainoastaan kerran.

Monikerroksisista kasvihuoneista lasketaan mukaan ainoastaan pohjapinta-ala.

D/16

 Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja), avomaalla tai matalan (ei sisälle mentävän) suojakatoksen alla

D/17

 Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja), kasvihuoneessa tai muun (sisälle mentävän) suojakatoksen alla

D/18

 Rehukasvit

I

Kaikki viljelykierrossa muiden kasvien kanssa kasvatetut eläinten rehuksi tarkoitetut viherrehukasvit, joilla kasvustot uusitaan alle viiden vuoden välein (yksivuotiset tai monivuotiset rehukasvit).

II

Näitä viherkasveja (toisin kuin ”kuivaksi siemensadoksi korjattavia kasveja”) käytetään yleensä eläinten laiduntamiseen, mutta ne voidaan myös korjata kuivina, esimerkkinä kuiva heinä. Yleensä koko palsta, lukuun ottamatta juuria, korjataan ja käytetään rehuna.

Mukaan luetaan tilalla tuotetut rehukasvit, joita ei kuitenkaan käytetä tilalla vaan ne myydään toiselle tilalle tai teollisuudelle.

Viljakasvit, teollisuuskasvit ja muut peltokasvit, joiden sato korjataan ja/tai käytetään vihantana rehuksi, luetaan mukaan. Rehujuurikasveja ja rehukaalia (D/12) ei lueta mukaan.

D/18 a)

 Lyhytaikaiset nurmikasvit

I

Normaaliin viljelykiertoon kuuluvat, laiduntamiseen, heinäksi tai säilörehuksi tarkoitetut, vähintään yhden satovuoden ja alle viiden vuoden ikäiset nurmet, joihin on kylvetty nurmikasveja tai nurmiseoksia. Maa-alue kynnetään tai muokataan muulla tavoin tai kasvit tuhotaan muilla keinoin, kuten rikkakasvien torjunta-aineilla, ennen kuin se kylvetään uudelleen.

II

Pääasiassa nurmikasveista ja muista rehukasveista (yleensä palkokasveista) koostuvat nurmiseokset, joita käytetään laiduntamiseen tai jotka korjataan vihantana tai kuivataan heinänä, luetaan tähän.

Yksivuotisia nurmikasveja (alle yhden satovuoden kestäviä) ei lueta tähän kohtaan.

D/18 b)

 Muut viherrehut

I

Muut pääasiassa yksivuotiset rehukasvit (esim. virnat, rehumaissi, vihantana käytetty ja/tai korjattu vilja, palkokasvit).

D/18 b/i)

 Rehumaissi (säilörehuksi tarkoitettu maissi)

I

Säilörehuksi tarkoitettu maissi (Zea mays L.).

II

Rehumaissin eri muodot, joista ei korjata jyväsatoa vaan kokonainen maissintähkä, osia kasvista tai kokonainen kasvi. Tähän luetaan eläinten suoraan käyttämä rehumaissi (ilman säilörehuksi tekoa) sekä kokonaiset maissintähkät (jyvä + ruoti + kuori), jotka korjataan rehuaineeksi tai säilörehuksi.

D/18 b/iii)

 Muut rehukasvit

I

Muualla mainitsemattomat eläinten rehuksi tarkoitetut vihantana korjatut kasvit.

II

Eri apilalajit, yksivuotiset tai monivuotiset: esimerkiksi veriapila (Trifolium incarnatum L.), puna-apila (T. pratense L.), valkoapila (T. repens L.), Egyptin apila (T. alexandrinum), Persian apila (T. resupinatum) sekä sinimailasen eri lajit luetaan tähän.

Pääasiassa palkokasveista koostuvat (yleensä > 80 %) rehukasvien ja nurmikasvien seokset, jotka on korjattu vihantana tai kuivaheinänä, luetaan tähän kohtaan.

Tähän kohtaan luetaan: yksivuotiset kasvit, kuten viljakasvit, yksivuotiset laitakukattomat nurmet, yksivuotinen durra), tietyt yksivuotiset heinäkasvit, kuten niittynurmikka (Poa annua L.), toisiin kasviryhmiin kuuluvat kasvit, kuten ristikukkainen, joita ei ole mainittu muualla (rapsi jne.), Kalifornian sinililja (Phacelia tanacetifolia Benth), jos ne korjataan vihantana.

Vihreää maissia ei lueta tähän kohtaan.

D/19

 Peltokasvien siementuotanto ja taimiviljely

I

Maa-alueet, jotka tuottavat siemeniä ja taimia myyntiä varten, lukuun ottamatta viljan, riisin, kuivattujen siemenvihannesten, perunan ja öljysiemenkasvien siemeniä ja taimia. Siemen- ja taimituotanto tilan omaa tarvetta varten (esim. vihannesten, kuten kaalin ja salaatin taimet) luetaan kyseenä olevaa kasvia koskevaan kohtaan.

II

Viherrehukasvien siementuotanto luetaan mukaan.

D/20

 Muut peltokasvit

I

Peltokasvit, jotka eivät sisälly kohtiin D/1—D/19 tai kohtiin D/21—D/35.

II

Tähän kohtaan merkitään vain kasvit, joilla on vähän taloudellista merkitystä ja joita ei voida luokitella muuhun kohtaan. Kasvien seokset olisi mahdollisuuksien mukaan merkittävä muualle joko kyseisen muuttujan määritelmien mukaisesti tai, jos mitään ei ole mainittu, sen kasvin kohdalle, jonka taloudellinen merkitys on suurin.

Jos kasvia ei voida merkitä erikseen, se olisi ryhmiteltävä samankaltaisten kasvien kanssa eikä eri luokan kasvien kanssa. Esimerkiksi pieniä öljypellava-alueita ei pitäisi merkitä tähän vaan kohtaan ”muut öljykasvit”.

D/21 ja D/22

 Kesanto

II

Kesantomaata ei saa sekoittaa peräkkäiseen täydentävään viljelyyn (I/1) eikä käyttämättömään maatalousmaahan (H/1). Kesantomaalle on ominaista, että se jätetään lepäämään maan parantamiseksi yleensä yhden satovuoden ajaksi.

Kesanto voi olla:

1. avokesantoa, jolla ei ole mitään kasvillisuutta;

2. maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta; tätä kasvillisuutta voidaan käyttää rehuna tai kyntää maahan;

3. maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamista varten (viherkesanto).

D/21

 Kesanto, jolle ei myönnetä tukea

I

Kaikki viljelykiertoon kuuluvat hoidetut tai hoitamattomat maa-alueet, jotka eivät tuota satoa yhden satovuoden aikana ja joille ei myönnetä rahallista tukea tai avustusta.

D/22

 Kesanto, johon sovelletaan tukijärjestelmää ja jota ei käytetä taloudellisesti.

▼M3

I

Maa, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja jonka osalta maatila on oikeutettu rahalliseen tukeen. Tähän kuuluvat maa-alueet, joita asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön) mukaisesti ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin, joita säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja jotka ovat tilatukijärjestelmän tai kesannointitukioikeuksien piirissä. Jos käytössä on samankaltaisia kansallisia järjestelmiä, myös ne sisällytetään tähän ominaisuuteen.

Maa-alue, joka poistetaan viljelykäytöstä viittä vuotta pidemmäksi ajaksi sellaisen järjestelmän mukaisesti, joka ei edellytä säilyttämistä viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, on merkittävä kohtaan H/1 + H/3.

▼M1

II

Pelto, johon sovellettavassa järjestelmässä kyseenä olevalla maa-alueella saa tuottaa muita hyödykkeitä kuin elintarvikkeita ja jolla niitä parhaillaan viljellään sopimusten nojalla, merkitään muualle luokkiin D/1—D/20 tai D/23—D/35.

E

 KOTIPUUTARHAT

I

Maa-alueet, joilla viljellään maataloustuotteita, jotka on tarkoitettu tilan haltijan ja hänen talouteensa kuuluvien henkilöiden kulutukseen.

II

Kotipuutarhat on usein erotettu muusta maatalousmaasta, ja ne ovai tunnistettavissa kotipuutarhoiksi. Tilan kotipuutarhalta myydään vain satunnaisia ylimääräiseksi jääneitä tuotteita. Alueet, joilta tuotteita myydään jatkuvasti markkinoille, kuuluvat muihin kohtiin, vaikka haltija ja hänen talouteensa kuuluvat henkilöt käyttäisivätkin osan tuotteista.

Maa-alueet, joilta tuotetaan eläinten rehuja, kuuluvat vastaaviin omiin kohtiinsa siinäkin tapauksessa, että rehuja saaneet eläimet päätyisivät tilan haltijan ja hänen talouteensa kuuluvien kulutukseen.

Kotipuutarha voi koostua sekä pellosta että monivuotisista kasveista.

Tähän kohtaan ei lueta mukaan

— oleskelupuutarhoja (puistoja ja ruohokenttiä) (H/3),

— alueita, joita viljelevät yhteisötaloudet, esimerkiksi tutkimuslaitokset, uskonnolliset yhteisöt, sisäoppilaitokset, vankilat jne., jos tällainen yhteisötalouteen liittyvä tila täyttää muut maatilalle asetetut edellytykset. Nämä alueet luokitellaan samoin kuin maatilan alueet, eli niiden käytön mukaan.

F

 MONIVUOTINEN NURMI JA NIITTY

I

Maa, jota käytetään pysyvästi (vähintään viisi vuotta) nurmirehukasvien kasvattamiseen joko viljelemällä (kylvämällä) tai luonnollisesti (itseuudistuva) ja joka ei kuulu tilan viljelykiertojärjestelmään.

II

Maa voidaan käyttää laiduntamiseen tai niittää säilörehuksi tai heinäksi.

F/1

 Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

I

Monivuotinen nurmi hyvälaatuisella tai keskinkertaisella maaperällä. Näitä alueita voidaan yleensä käyttää teholaiduntamiseen.

II

Tähän ei lueta mukaan:

— väliaikaisesti tai pysyvästi käytettyjä luonnonlaitumia (F/2),

— käyttämättömiä nurmia ja niittyjä (H/1).

F/2

 Luonnonlaidun

I

Heikkotuottoiset monivuotiset nurmet, jotka sijaitsevat tavallisesti huonolaatuisella maaperällä, esimerkiksi mäkisellä maalla tai muilla korkeilla paikoilla ja joiden parantamiseen ei ole yleensä käytetty lannoitteita, viljelyä, kylvöä tai salaojitusta.

Näitä alueita voi yleensä käyttää vain laajaperäiseen laiduntamiseen, eivätkä laitumet kestä suuria määriä eläimiä, eikä niitä yleensä niitetä.

II

Tähän voivat kuulua kivinen maa, nummi, kangasmaa ja Skotlannin ”deer forests”.

Käyttämättömät luonnonlaitumet (H/1) eivät sisälly tähän.

▼M3

F/3

 Monivuotinen nurmi ja niitty, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoista

I Monivuotiset nurmet ja niityt, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön) mukaisesti säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja jotka ovat tilatukijärjestelmän piirissä.

▼M1

G

 MONIVUOTISET KASVIT

I

Viljelykiertoon kuulumattomat kasvit, lukuun ottamatta monivuotista nurmea ja niittyä, jotka varaavat maaperän pitkäksi ajaksi ja tuottavat satoa usean vuoden ajan.

II

Tähän ryhmään kuuluvat taimitarhat (lukuun ottamatta ei-kaupallisia metsässä sijaitsevia metsäpuiden taimitarhoja, jotka luetaan metsämaahan) ja kasvit, joita käytetään punontaan tai kutomiseen (koripaju, ruo'ot, kaislat jne.: G/6).

Kasveja, joita voidaan pitää vihanneksina, koristekasveina tai teollisuuskasveina (esim. parsa, ruusut, koristepensaat, joita viljellään niiden kukkien tai lehtien takia, mansikat, humalat), ei lueta tähän ryhmään, vaikka ne olisivat monivuotisia. Ne merkitään pelto-ryhmän vastaaviin kohtiin.

G/1—G/6

 Monivuotiset avomaan kasvit

G/1

 Hedelmä- ja marjaviljelmät

I

Maa-alueet, joilla on hedelmien tuotantoa varten viljeltäviä puita, pensaita ja muita monivuotisia marjaviljelmiä kuin mansikoita. Hedelmätarhat voivat olla tiheään istutettuja, jolloin puiden välillä on hyvin pieni välimatka, tai harvaan istutettuja, jolloin puiden välillä on suuri välimatka, eikä alueella saata olla muita kasveja.

II

Kastanjapuut luetaan tähän.

Sitrushedelmä- (G/2) ja oliiviviljelmiä (G/3) ja viinitarhoja (G/4) ei lueta tähän.

G/1 a)

 Lauhkean ilmastovyöhykkeen tuoreet hedelmä- ja marjalajit

I

Hedelmä- ja marjaviljelmät, joita perinteisesti viljellään lauhkeissa ilmastoissa tuoreiden hedelmien ja marjojen tuottamiseksi.

G/1 b)

 Subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmä- ja marjalajit

I

Hedelmä- ja marjaviljelmät, joita perinteisesti viljellään subtrooppisissa ilmastoissa tuoreiden hedelmien ja marjojen tuottamiseksi.

II

Esimerkiksi seuraavia lajeja pidetään subtrooppisina hedelmä- ja marjalajeina: annoona (Annona spp.), ananas (Ananas spp.), avokado (Persea spp.), banaani (Musa spp.), viikuna opuntia (Opuntia spp.), kiinanluumu (Litchi spp.), papaija (Carica spp.), mango (Mangifera spp.), guava (Psidium spp.), kärsimyshedelmä (Passiflora spp.).

G/1 c)

 Pähkinät

II

Näitä voivat olla esimerkiksi saksanpähkinät (Juglans regia L.), hasselpähkinät (Corylus avelanna L.), mantelit (Prunus dulcis (Mill.) D. A.Webb.), kastanjat (Castanea sativa Mill.).

G/2

 Sitrushedelmäviljelmät

I

Citrus spp.

G/3

 Oliiviviljelmät

I

Olea europea L.

G/3 a)

 tavallisesti ruokaoliiveja tuottavat

I

Pöytäoliivien tuottamiseen tavallisesti kasvatettavien lajikkeiden viljelmät.

G/3 b)

 tavallisesti oliiveja öljyntuotantoon tuottavat

II

Oliiviöljyn tuottamiseen tavallisesti kasvatettavien lajikkeiden viljelmät.

G/4

 Viinitarhat

I

Vitis vinifera L.

G/4 a)

 Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat laatuviinejä

I

Sellaisten viinirypälelajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti käytetään tarkoin määrätyillä alueilla tuotettujen laatuviinien tuottamiseen (tma-laatuviinit), jotka ovat viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 ( 9 ) tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön mukaiset ja täyttävät ne vaatimukset, jotka on annettu näitä säädöksiä sovellettaessa ja määritelty kansallisissa säännöksissä.

G/4 b)

 Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat muita viinejä

I

Sellaisia viinirypälelajikkeita tuottavat viljelmät, joita tavallisesti käytetään muiden viinien kuin tma-laatuviinien tuottamiseen.

G/4 c)

 Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat ruokarypäleitä

I

Sellaisia viinirypälelajikkeita tuottavat viljelmät, joita tavallisesti käytetään tuoreiden rypäleiden tuottamiseen.

G/4 d)

 Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat rusinoita

I

Sellaisia viinirypälelajikkeita tuottavat viljelmät, joita tavallisesti käytetään rusinoiden tuottamiseen.

G/5

 Taimitarhat

I

Sellaisten nuorten puumaisten (puuvartisten) kasvien ala, joita kasvatetaan avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten:

a) viini- ja juurakkotaimitarhat;

b) hedelmäpuiden taimitarhat;

c) koristekasvien taimitarhat;

d) metsäpuiden taimitarhat (lukuun ottamatta metsässä sijaitsevia tilan omaa tarvetta varten perustettuja metsäpuiden taimitarhoja);

e) puut ja pensaat puutarhoihin, puistoihin, tien varsille ja penkereille istuttamista varten (esim. pensasaitakasvit, ruusupensaat ja muut koristepensaat, koristehavupuut) sekä niiden perusrungot ja nuoret taimet.

II

Tähän ryhmään (G/5) kuuluvat kaupalliset metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat joko metsässä tai muualla, sekä tilan omaa tarvetta varten perustetut ei-kaupalliset metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat muualla kuin metsässä. Sellaisia, yleensä pieniä taimitarhoja, joissa kasvatetaan taimia tilan omaa tarvetta varten metsässä, ei lueta tähän vaan metsämaahan (H/2).



Metsäpuiden taimitarhat
 

Kaupalliset

Ei-kaupalliset

Metsässä

G/5

H/2

Muualla kuin metsässä

G/5

G/5

G/6

 Muut monivuotiset kasvit

I

Avomaalla kasvatetut monivuotiset kasvit, jotka eivät sisälly kohtiin G/1—G/5, ja erityisesti punontaan ja kudontaan käytetyt kasvit (ks. maataloustuoteluettelon kohta 02.01.42).

G/7

 Monivuotiset lasin alla viljeltävät kasvit

Ks. määritelmä D/15 ja D/17.

H

 MUU MAA

”Muu maa” sisältää käyttämättömän maatalousmaan (maatalousmaa, jota ei taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa) ja muun maan (maat, joilla on rakennuksia, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, louhoksia, tuottamatonta maata, kallioita jne.).

H/1   Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon)

I

Alue, jota on aikaisemmin käytetty maatalousmaana, mutta jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon, mikä tarkoittaa, että aluetta ei suunnitella maatalouskäyttöön.

II

Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn maatilalla tavallisesti käytettävissä olevin voimavaroin.

Tähän eivät kuulu:

— oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät) (H/3),

— kesanto (D/21 ja D/22).

H/2   Metsämaat

I

Alueet, joita peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät joko metsässä tai muualla sekä tilan omiin tarpeisiin tarkoitetut metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat metsässä, samoin kuin metsään tehdyt rakennelmat (metsätiet, puutavaran varastointipaikat jne.).

II

Jos maatalouskasvien viljely on yhdistetty metsämaan kanssa, alue jaetaan käytetyn maa-alan suhteessa.

Suojaistutukset, suojametsät ja pensasaidat jne. luetaan myös mukaan tähän, jos on tarkoituksenmukaista pitää niitä metsämaana.

Joulupuut sekä pääasiassa energiantuotantoon kasvatetut puut ja pensaat luetaan tähän mukaan, riippumatta siitä, missä ne on kasvatettu.

Seuraavia ei lueta mukaan:

— saksanpähkinä- ja kastanjapuut, joita kasvatetaan pääasiassa niiden hedelmien vuoksi (G/1), muut ei-metsäpuuviljelmät (G) ja koripajut (G/6),

— alueet, joilla on yksittäisiä puita, pieniä puuryhmiä tai puurivistöjä (H/3),

— puistot (H/3), oleskelupuutarhat (H/3), nurmet (F/1 ja F/2) ja käyttämättömät luonnonlaitumet (H/1),

— nummet ja kangasmaat (F/1 tai H/1),

— kaupalliset metsäpuiden taimitarhat ja muualla kuin metsässä sijaitsevat taimitarhat (G/5).

H/3   Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, oleskelupuutarhoja, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, louhoksia, tuottamataonta maata, kalliota tms.)

I

Maatilan koko pinta-alasta kaikki ne osat, jotka eivät ole käytössä olevaa maatalousmaata, muuta käyttämätöntä maatalousmaata tai metsämaata.

II

Tähän sisältyvät erityisesti:

1. alueet, joita ei suoranaisesti käytetä viljelyyn, mutta jotka ovat maatilan toiminnalle välttämättömiä (esim. alueet, joilla on rakennuksia tai ajoteitä);

2. alueet, jotka eivät sovellu maataloustuotantoon eli sellaiset alueet, joita voidaan viljellä ainoastaan niin tehokkailla erityiskeinoilla, joita ei tavallisesti ole käytettävissä maatilalla (esim. suot, nummet jne.);

3. oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät).

I

 SIENET, KASTELU, MAAT, JOITA EI ENÄÄ KÄYTETÄ TUOTANTOTARKOITUKSIIN JA JOIHIN SOVELLETAAN TUKIJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ MAAT, JOIHIN SOVELLETAAN KESANTOTUKIJÄRJESTELMÄÄ

▼M3

▼M1

I/1   Peräkkäinen täydentävä viljely (lukuun ottamatta kauppapuutarha- ja kasvihuonekasveja)

I

Kasvit, jotka seuraavat (tai mahdollisesti edeltävät) pääkasvia ja joiden sato korjataan 12 kuukauden viiteajanjakson aikana. Kunkin kasvin viljelyala ilmoitetaan, jos seuraavia (tai edeltäviä) kasveja on useampi kuin yksi.

II

Peräkkäisten kasvien viljelyala ei tule lasketuksi kahteen kertaan, sillä ainoastaan pääkasvin viljelyala merkitään D—G kohtiin ja sitä seuraavan kasvin viljelyala merkitään vain kohtaan I/1.

Tähän ei lueta kauppapuutarha- (D/14 b) ja kasvihuonekasveja (D/15, D/17) eikä kotipuutarhoja (E).

I/2   Sienet

I

Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti sienien viljelyä varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa sekä maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa.

II

Tutkimuksessa otetaan huomioon se sienten viljelyyn käytettävissä olevien kasvualustojen (penkit, säkit tai vastaavat alustat) ala, joka 12 kuukauden viiteajanjakson aikana käytetään vähintään kerran.

Jos tämä tehdään useammin kuin kerran, ala lasketaan mukaan ainoastaan kerran.

I/3 a)

 Kasteltavissa oleva alue yhteensä

I

Suurin mahdollinen alue, joka voitaisiin kastella viitevuoden aikana tilalla tavallisesti käytettävissä olevia laitteita ja vesimääriä käyttäen.

II

Kasteltavissa olevan alueen kokonaispinta-ala saattaa poiketa niiden alueiden kokonaisalasta, jotka on varustettu kastelulaitteilla, koska laitteet voivat olla siirrettäviä ja siten käytettävissä useilla pelloilla satovuoden aikana ja koska kapasiteettia voi myös rajoittaa saatavissa olevan veden määrä tai ajanjakso, jonka aikana siirtäminen on mahdollista.

I/3 b)

 Viljelty keinokastelualue

I

Viljelykasvien alat, jotka tosiasiallisesti on kasteltu vähintään kerran tutkimusajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

II

Lasin alla viljeltäviä kasveja ja kotipuutarhoja, joita lähes aina kastellaan, ei oteta tässä huomioon.

Jos useampaa kuin yhtä kasvia kasvatetaan pellolla satovuoden aikana, alue tulisi ilmoittaa ainoastaan kerran pääkasvin osalta, jos sitä kasteltiin, tai muussa tapauksessa tärkeimmän kastellun toissijaisen tai peräkkäisen kasvin yhteydessä.

I/5   Kasvien yhdistetty viljely

I

Lyhytaikaisten kasvien (peltokasvit tai laidun ja niitty) ja monivuotisten kasvien ja/tai metsätalouskasvien samanaikainen viljely yhdellä ja samalla alueella; yleisemmin myös eri tyyppisten monivuotisten tai lyhytaikaisten kasvien samanaikainen viljely yhdellä ja samalla alueella.

II

Tässä otetaan huomioon kokonaispinta-ala, jota tosiasiallisesti on käytetty yhdistettyyn kasvinviljelyyn. Kokonaispinta-alan jakautuminen eri kasveille määritellään kohdissa D—H ”Maatilan kokonaispinta-ala”.

I/7   Eläimistä peräisin oleva lanta (kiinteä lanta, lantavesi ja liete)

I

Kiinteä lanta : kotieläinten sontaa, (jossa on tai ei ole mukana olkia) ja jossa mahdollisesti on pieni määrä virtsaa.

Lantavesi : kotieläinten virtsaa, jossa mahdollisesti on mukana pieni määrä sontaa ja/tai vettä.

Lietelanta : nestemäistä lantaa eli kotieläinten sonnan ja virtsan sekoitusta, jossa mahdollisesti on mukana vettä ja/tai pieni määrä olkia.

I/7 a)

 Varastointitilat

I

Kiinteän lannan varastointitilalla tarkoitetaan katoksella varustettua tai ilman katosta olevaa tiivistä suojarakennelmaa, jossa on valumisenesto.

Lantaveden ja lietelannan varastointitilalla tarkoitetaan avointa tai katettua vesitiivistä säiliötä tai vuorattua allasta.

II

Varastointitiloja, joita ei 12 kuukauden viitejakson aikana ole käytetty, ei merkitä.

I/7 b)

 Käytettävissä olevan varaston koko

I

IIlmoitetaan kuinka monen kuukauden ajan tiloilla tuotettua lantaa voidaan säilyttää varastointitiloissa tyhjentämättä ilman valumisen vaaraa.

▼M3

I/8   Maa, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja johon sovelletaan tukijärjestelmää sekä maa, johon sovelletaan kesantotukijärjestelmää, josta:

a) maata, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja johon sovelletaan tukijärjestelmää (merkitty kohtiin D/22 ja F/3);

b) maata, jota käytetään muun kuin elintarvikkeisiin tarkoitetun maataloudesta peräisin olevan raaka-aineen tuottamiseen (esim. rapsi, puut ja pensaat jne. mukaan luettuna linssit, kahviherneet ja virnat; (merkitty kohtiin D ja G);

▼M1

c) pysyviksi laitumiksi ja niityiksi muutettua maata (merkitty jo kohtiin F/1 ja F/2);

d) entistä maatalousmaata, joka on metsitetty tai valmistettu metsitystä varten (merkitty jo kohtaan H/2);

e) muuta maa-aluetta (merkitty kohtiin H/1 ja H/3).

▼M3

I

Maa, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja jonka osalta maatila on oikeutettu rahalliseen tukeen. Tähän kuuluvat maa-aleet, joita asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (tai soveltuvissa tapauksissa uusimman lainsäädännön) mukaisesti ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin, joita säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja jotka ovat tilatukijärjestelmän tai kesannointitukioikeuksien piirissä. Jos käytössä on samankaltaisia kansallisia järjestelmiä, myös ne sisällytetään tähän ominaisuuteen.

▼M1

II

Tähän luetaan ainoastaan se maa, jota varten maatila on oikeutettu tutkimusvuotta koskevaan rahalliseen tukeen.

Tähän luetaan myös se maa, jota varten maatila on oikeutettu saamaan rahallista tukea aiempaan lainsäädäntöön liittyvien samanlaisten järjestelmien perusteella.

I/9 a)

 Suojakasvustojen käyttö talvisin

I

Kasvusto, joka on kylvetty erityisesti vähentämään ilmaan, pintaveteen tai pohjaveteen suuntautuvaa ravinteiden huuhtoutumista talvisin tai muina aikoina, jolloin maan pinta on paljas tai muuten altis hävikille. Näiden kasvustojen taloudellinen merkitys on pieni ja niiden tärkeimpänä tavoitteena on maaperän suojelu.

II

Maatalousmaa, jota ei kasvusto suojaa tai jonka pinnalla on vain kasvijäämiä, on erityisen altis ravinteiden huuhtoutumiselle. Sekä maanviljelijät että viranomaiset lainsäädännössään ovat ottaneet tämän huomioon. Ympäristön ja taloudellisen ajattelun kannalta haitallisten hävikkien ehkäisemisessä on maan kasvipeitteisyys kaikkina vuodenaikoina yksi tehokkaimmista keinoista. Eräissä jäsenvaltioissa edellytetään, että tietty prosenttimäärä pellosta on katettava joko tavanomaisin talvikauden viljelykasvein, kuten syysvehnällä, tai tässä kohdassa tarkoitetuilla suojakasvustoilla. Nämä edellytykset on sisällytetty joko lainsäädäntöön tai osaksi maatalouden ympäristötukijärjestelmiä, joihin viljelijöillä on mahdollisuus sitoutua.

Kasvustoja ei pidä sekoittaa tavanomaisiin talvisin vihreinä oleviin kasvustoihin kuten korjattavaksi tarkoitettuun syysvehnään tai nurmeen. Suojakasvustot kylvetään syksyllä ja niiden ainoana tarkoituksena on vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Ne kynnetään yleensä peltoon keväällä ennen uuden kasvin kylvämistä, mutta niistä ei korjata satoa, eikä niitä käytetä laitumena.

J

 KOTIELÄIMET (tietojen keruun viitepäivänä)

J/1—J/19   Kotieläimet

I

Suoraan maatilalle kuuluvien tai maatilalla hoidossa olevien tuotantoeläinten määrä tietojenkeruupäivänä. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla haltijan omistamia. Eläimet voivat tutkimuksen suoritusaikana olla tilalla (tilan käytössä olevalla alueella tai tilan käyttämissä rakennuksissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai muutoin poissa tilalta jne.).

II

Hevosia lukuun ottamatta lemmikkieläimiä ja muita eläimiä, joita ei käytetä tuotannossa eikä tulon hankkimiseen liittyvässä toiminnassa, vaan ne liittyvät pelkästään haltijan oman perheen vapaa-ajan toimintaan, ei lueta mukaan.

Eläimet, jotka laiduntavat maatilalla, mutta kuuluvat toiselle (ei-maatalous) yritykselle (esim. rehutehtaalle, teurastamolle), luetaan mukaan.

Paikasta toiseen siirtyviä eläinlaumoja, jotka eivät kuulu maatalousmaata käyttäville tiloille, pidetään itsenäisinä yksikköinä.

Tähän ei lueta seuraavia:

— tilalta poissa olevat eläimet (esim. naaraseläimet, jotka on viety astutettaviksi),

— eläimet, jotka laiduntavat toisella tilalla.

J/1   Hevoset

I

Equus-perheeseen kuuluvat kotieläimet.

II

Tähän luetaan myös ratsu- ja kilpahevoset sekä haltijan oman perheen ainoastaan vapaa-ajantoiminnassaan käyttämät hevoset.

J/2—J/8   Nautakarja

I

Bos Taurus- ja Bubalus bubalis -lajien kotieläimet.

II

Muut puhvelilajit luetaan mukaan.

J/2   Alle vuoden ikäiset naudat, sonni- ja hiehovasikat

J/3   Sonnit, 1- mutta alle 2-vuotiaat

J/4   Hiehot, 1- mutta alle 2-vuotiaat

II

Sellaisia hiehoja, jotka ovat jo poikineet, ei lueta tähän (J/7 ja J/8).

J/5   Sonnit, kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat

J/6   Hiehot, kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat

I

Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat hiehot, jotka eivät ole vielä poikineet.

II

Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat hiehot, jotka eivät ole vielä poikineet, luetaan tähän siinäkin tapauksessa, että ne ovat tiineinä tutkimuspäivänä.

J/7 ja J/8   Lypsylehmät, muut lehmät

I

Lehmät: lehmät, jotka ovat jo poikineet (mukaan lukien alle kaksivuotiaat).

J/7   Lypsylehmät

I

Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseen ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten. Tähän sisältyvät teuraaksi tarkoitetut lypsylehmät (joko lihotettu tai ei viimeisen poikimisen ja teurastuksen välillä).

J/8   Muut lehmät

I

1. Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maitoa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai jalostettavaksi meijerituotteiksi.

2. Vetojuhdat.

II

Muut teuraseläimiksi tarkoitetut lehmät (joko lihotettu tai ei ennen teurastusta) luetaan mukaan.

J/9   Lampaat (kaiken ikäiset)

I

Ovis-lajin kotieläimet.

J/9 a)

 Lampaat: siitosuuhet

I

Uuhet, jotka ovat karitsoineet.

II

Mukaan lukien

— uuhet ja uuhikaritsat siitosta varten,

— teuraaksi tarkoitetut uuhet.

J/9 b)

 Muut lampaat

I

Muut kuin siitosuuhet.

J/10   Vuohet (kaiken ikäiset)

I

Capra-lajin kotieläimet.

J/10 a)

 Vuohet: siitoskutut

I

Kutut, jotka ovat poikineet.

II

Mukaan lukien

— kutut ja kilit siitosta varten,

— teuraaksi tarkoitetut kutut.

J/10 b)

 Muut vuohet

I

Muut vuohet kuin siitoskutut.

J/11—J/13   Siat

I

Sus scrofa -lajin kotieläimet.

J/11   Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg

J/12   Siitosemakot, jotka painavat 50 kg tai sen yli

I

Siitostarkoituksiin tarkoitetut emakot riippumatta siitä, ovatko ne porsineet.

II

Tähän ei lueta teuraaksi tarkoitettuja emakoita.

J/13   Muut siat

I

Siat, joiden elopaino on 20 mutta alle 50 kg, lihasiat, myös teuraaksi tarkoitetut karjut ja emakot joiden elopaino on vähintään 50 kg (joko lihotettu tai ei ennen teurastusta) ja siitoskarjut, joiden elopaino on vähintään 50 kg.

J/14—J/16   Siipikarja

J/14   Broilerit

I

Lihantuotantoon tarkoitetut Gallus domesticus -lajin kotieläimet

II

Tähän ei lueta munantuotantoon tarkoitettuja kananpoikia, munivia kanoja ja teuraaksi tarkoitettuja munivia kanoja.

J/15   Munivat kanat

I

Munantuotantoon tarkoitetut Gallus domesticus -lajin kotieläimet.

II

Nuoret kanat, jotka eivät vielä ole aloittaneet munintaa, ja teuraaksi tarkoitetut kanat luetaan tähän mukaan. Kaikki kanat, jotka ovat aloittaneet muninnan luetaan mukaan, olivatpa munat sitten kulutusta tai siitosta varten. Siitoskukot luetaan mukaan.

J/16   Muu siipikarja

I

Siipikarja, jota ei ole mainittu J/14 tai J/15 kohdassa.

J/16 a)

 Kalkkunat

I

Meleagris-lajin kotieläimet.

J/16 b)

 Ankat

I

Anas-lajin kotieläimet.

II

Tähän luetaan ankan maksan (”foie gras”) valmistukseen käytettävät ankat.

J/16 c)

 Hanhet

I

Anser anser dom -lajin kotieläimet.

II

Tähän luetaan hanhen maksan (”foie gras”) valmistukseen käytettävät hanhet.

J/16 d)

 Muualla mainitsematon siipikarja

II

Esimerkiksi viiriäiset (Coturnix), fasaanit (Phasianus), helmikanat (Numida meleagris dom), kyyhkyset (Colombinae), strutsit (Struthio camelus).

Lihantuotannon sijaan metsästystarkoituksiin suljetuissa tiloissa kasvatettuja eläimiä ei lueta tähän.

J/17   Kaniinit: siitosnaaraat

I

Lihotuskanien tuotantoon tarkoitetut naaraskaniinit (Oryctolagus), jotka ovat penikoineet.

J/18   Mehiläiset

I

Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläisten (Apis mellifera) pesien lukumäärä.

II

Jokainen mehiläisyhdyskunta (parvi) merkitään yhtenä mehiläispesänä mehiläispesän luonteesta ja tyypistä riippumatta.

J/19   Muualla mainitsemattomat kotieläimet

I

Kaikki liitteen II jaksossa A lueteltujen maataloustuotteiden tuotannossa käytettävät kotieläimet, lukuun ottamatta liitteen II jaksossa B lueteltuja.

K

 TRAKTORIT JA MUUT KONEET JA LAITTEET

Koneiden käyttö

I

Koneet, joita maatilalla on käytetty tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatilalle kuuluvat:

I

Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat yksinomaan maatilan omaisuutta tutkimuspäivänä.

II

Myös sellaiset moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka on vuokrattu toisille maatiloille väliaikaisesti, luetaan tähän mukaan.

Useiden maatilojen käyttämät:

1   Toiselle tilalle kuuluvat:

I

Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat toisen maatilan omaisuutta ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää (esim. vastavuoroisten auttamisjärjestelyjen yhteydessä tai vuokraamalla konevuokraamosta).

2   Osuuskunnalle kuuluvat:

I

Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka kuuluvat osuustoiminnallisille yhdistyksille ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää.

3   Yhteisomistuksessa olevat:

I

Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat kahden tai useamman maatilan omistuksessa tai jotka kuuluvat koneyhtymälle.

Konepalveluja tarjoavalle yritykselle kuuluvat:

I

Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat konepalveluja tarjoavan yrityksen omaisuutta.

II

Palveluja tarjoavat yritykset ovat yrityksiä, jotka tekevät töitä maatilalla moottoriajoneuvoja yms. käyttäen sopimuksen mukaan. Kyseinen toiminta voi olla yritykselle pääasiallista tai toissijaista toimintaa (esim. yritykset, joiden pääasiallinen toiminta on maatalouskoneiden myynti ja korjaus, maataloustuotteiden myynti tai jalostus taikka maanviljely sekä paikalliset luonnonsuojeluviranomaiset).

K/1   Nelipyörätraktorit, telaketjutraktorit, työkalukoneet

I

Kaikki maatilan töissä käytettävät vähintään kaksiakseliset traktorit ja kaikki maataloustraktoreina käytettävät moottoriajoneuvot. Tähän kuuluvat maataloustraktoreina käytettävät erikoisajoneuvot kuten maastoautot, ”Unimogit” jne.).

Tähän ei kuitenkaan lueta mukaan sellaisia moottoriajoneuvoja, joita tutkimuksen kohteena olevien 12 kuukauden aikana on käytetty yksinomaan metsätaloudessa, kalastuksessa, ojien ja teiden rakentamisessa ja muussa kaivaustyössä.

K/2   Harat, pöyhintäkoneet, maajyrsimet, niittokoneet

I

Maataloudessa, puutarhataloudessa ja viininviljelyssä käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on yksi akseli, tai samankaltaiset ajoneuvot ilman akselia.

II

Tähän ei lueta mukaan koneita, joita käytetään yksinomaan puistojen ja ruohokenttien hoitamiseen.

K/3   Leikkuupuimurit

I

Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktoriin kytkettävät koneet, joita käytetään viljan (mukaan lukien riisi ja viljamaissi), palkokasvien ja öljysiemenkasvien sekä palkokasvien ja nurmikasvien siementen korjuuseen ja puintiin.

II

Tähän ei lueta herneiden korjuuseen tarkoitettuja erikoiskoneita.

K/9   Muut täysin koneelliset sadonkorjuukoneet

I

Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktoriin kytkettävät koneet, jotka eivät ole leikkuupuimureita (K/3) ja joita käytetään sokerijuurikkaan, perunan tai rehukasvien sadonkorjuuseen.

II

Sadonkorjuu voi tapahtua yhtenä tai useampana toimintona (esim. kun käytetään peräkkäin useampia koneita eri toimintoihin. Eri koneet lasketaan tällöin yhdeksi koneeksi.)

K/10   Kastelulaitteet

I

Kaikenlaiset kastelutarkoituksiin käytetyt laitteet riippumatta siitä, ruiskutetaanko vesi kasvien päälle vai ohjataanko se ojituksen tai putkien avulla maahan.

II

Pelkästään kauppapuutarhoissa tai kasvihuoneissa käytettäviä kastelulaitteita ei lueta mukaan, mutta pellolla viljeltävien vihannesten kasteluun tarkoitetut laitteet luetaan mukaan.

K/10 a)

 Siirrettävät kastelulaitteet

I

Kaikki kastelutarkoituksiin käytettävät laitteet, jotka voidaan siirtää saman kasvukauden aikana yhdeltä pellolta toiselle.

K/10 b)

 Kiinteät kastelulaitteet

I

Kaikki kastelutarkoituksiin käytettävät kiinteät laitteet, joita ei voida siirtää kasvukauden aikana.

L

 MAATILAN TYÖVOIMA

Työvoimaa koskevat tilastotiedot kerätään siten, että niistä saadaan taulukot, joissa eri työvoimaryhmiä ja -luokkia koskevat tiedot (kuten ikä ja työaika) ristiintaulukoidaan keskenään ja/tai muiden tutkittavien ominaisuuksien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen maataloustyötä tilalla tekevä henkilö on luokiteltava ryhmänsä edellyttämien luokkien mukaan.

Yhtä henkilöä koskevat tiedot kerätään vain kerran eli jos henkilö on tilalla useassa roolissa, esimerkiksi haltijan vaimo, joka on samalla tilan johtaja, tätä henkilöä koskevia tietoja ei saa kerätä kahteen kertaan. Tiedot kerätään siinä järjestyksessä kuin ryhmät esiintyvät eli ensin tulee haltijan, sitten tilan johtajan, sen jälkeen puolison ja viimeiseksi muun perheenjäsenen roolissa oleva henkilö.

Tilayhtymillä (katso B/1 b) ei katsota olevan työvoimana perheenjäseniä. Sen vuoksi tilayhtymien osalta kohdan ”puoliso” (yleensä L/2) ja ”muut perheenjäsenet” (yleensä L/3 a ja b) tiedot merkitään kohtaan L/4.

Jos tilan haltija on oikeushenkilö, kohtia ”haltija” (L/1), ”puoliso” (L/2) ja ”muu perheenjäsen” (L/3 a ja b) ei täytetä. Tilan johtaja merkitään kohtaan L/1 a ja häntä pidetään muuna kuin perheenjäseniin kuuluvana työvoimana. Jos tilan johtajan puoliso tai hänen perheensä muu jäsen työskentelee säännöllisesti tilalla, hänet merkitään kohtaan L/4, ja jos hän työskentelee epäsäännöllisesti tilalla, hänet merkitään kohtaan L/5 + 6.

L/1—L/6   Tilan maataloustyövoima

I

Kaikki ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet pakollisen oppivelvollisuutensa (ylittäneet oppivelvollisuusiän) ja jotka ovat tehneet maataloustyötä tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

II

Seuraavat tiedot kerätään, mutta niitä ei lasketa ”Maatilan kokonaistyövoimaan”

— yksittäiset haltijat, jotka eivät tee maataloustyötä tilalla,

— yksittäisten haltijoiden puolisot, jotka eivät tee maataloustyötä tilalla.

Tietoja ei kerätä niistä tilayhtymien osakkaista, jotka eivät tee maataloustyötä tilalla.

Tutkimusjakso voi olla alle 12 kuukautta, jos hankitut tiedot perustuvat 12 kuukauden tietoihin.

Kaikki eläkeikäiset henkilöt, jotka jatkavat työntekoa tilalla, luetaan tilan työvoimaan.



Belgia

18 vuotta

Tanska

16 vuotta

Saksa

15 tai 16 vuotta

Kreikka

15 vuotta

Espanja

16 vuotta

Ranska

16 vuotta

Irlanti

15 vuotta

Italia

16 vuotta

Luxemburg

15 vuotta

Alankomaat

16 vuotta

Itävalta

15 vuotta

Portugali

15 vuotta

Suomi

16 vuotta

Ruotsi

16 vuotta

Yhdistynyt kuningaskunta

16 vuotta

▼A1

Tšekin tasavalta

15 vuotta

Viro

17 vuotta

Kypros

15 vuotta

Latvia

18 vuotta

Liettua

16 vuotta

Unkari

16 vuotta

Malta

16 vuotta

Puola

18 vuotta

Slovenia

15 vuotta

Slovakia

16 vuotta

▼M4

Bulgaria

16 vuotta

Romania

15 vuotta

▼M1

Belgialla, Saksalla ja Alankomailla on kokopäiväinen pakollinen oppivelvollisuus tiettyyn ikään saakka, jonka jälkeen alkaa 2 tai 3 vuotta kestävä osapäiväinen oppivelvollisuus (yleensä harjoittelu). Saksassa säännökset ovat erilaisia eri osavaltioissa.

Huomautus:Edellä mainittuja ikiä on tulkittava joustavasti, sillä useissa jäsenvaltioissa määrätään oppivelvollisuusiän sijasta kouluvuosien lukumäärä. Koulunsa epätavallisessa iässä aloittaneella on näin ollen myös mahdollisuus päättää koulunsa epätavallisessa iässä.

Tähän ei lueta tilalla työskentelevää työvoimaa, joka on kolmannen henkilön palkkaama tai perustuu vastavuoroista apua tarjoaviin järjestelyihin (maatalousurakoitsijoiden tai osuuskuntien työvoima).

L/1—L/6   Maataloustyö

I

Maataloustyöllä tarkoitetaan kaikkea tietojen keruun kohteena olevalla tilalla tehtyä työtä, jolla edistetään liitteessä II lueteltujen tuotteiden tuotantoa ja tuotantokykyä tai tuotannollisesta työstä suoraan johtuvia toimintoja.

II

’Työllä, jolla edistetään tuotantoa’ tarkoitetaan muun muassa seuraavia tehtäviä:

— tilan johto ja hoito (osto ja myynti, kirjanpito jne.),

— peltotyö (kyntäminen, heinätyöt, sadonkorjuu jne.),

— eläinten kasvatus (rehun valmistus ja jakelu, lypsy, eläinten hoito jne.),

— kaikki tilalla tehtävät maatalouden alkutuotteisiin liittyvät varastointi-, jalostus- ja pakkaustyöt (säilörehun valmistus, pakkaaminen jne.),

— huoltotyöt (rakennusten, koneiden, laitteiden jne.),

— tilan omaan lukuun harjoitettava kuljetus, jos sen suorittaa tilan oma työvoima,

— kaikki muut kuin maatalouteen kuuluvat, mutta siihen erottamattomana osana liittyvät toiminnot. Kyse on töistä, jotka liittyvät kiinteästi maataloustuotantoon ja joita ei voida erottaa pääasiallisesta maataloustyöstä (esim. voin valmistus).

”Tilan maataloustyöhön” ei kuulu:

— haltijan/tilayhtymän osakkaiden tai tilan johtajan ja heidän perheenjäsentensä yksityistalouteen liittyvät työt,

— metsätalouteen, metsästykseen, kalastukseen tai kalanviljelykseen liittyvät toiminnot (riippumatta siitä, tapahtuvatko ne tilalla tai eivät). Kuitenkin pieni osa näistä töistä voidaan sisällyttää maataloustyöntekijän työhön, jos niitä on mahdotonta arvioida erikseen.

— muut kuin maatalouteen kuuluvat toiminnot, jotka voidaan erottaa maataloustyöstä (esim. tilalla suoritettava maataloustuotteiden jalostus),

— kaikki muuhun kuin maatalouteen liittyvä työ,

— kaikki muu haltijan ja/tai tilan työvoiman harjoittama muu ansiotoiminta (ks. L/7—L/9 ”Muu ansiotoiminta” ja M/1-jakso.

L/1—L/6   Työaika tilalla

I

Tilan maataloustöihin todellisuudessa käytetty työaika, johon ei lueta mukaan haltijan tai johtajan kotitaloudessa suoritettuun työhön menevää aikaa.

II

’Kokopäiväisellä työllä’ tarkoitetaan kansallisissa työsopimusehdoissa määrättyä vähimmäistyöaikaa. Jos niissä ei määrätä vuosittaisesta työtuntien määrästä, vähimmäistyöaikana pidetään 1 800:aa tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää).

L/1 ja L/1 a)

 Tilan haltija ja johtaja: määritelty B/1 ja B/2 kohdissa

II

Kaikki pyydetyt tiedot kerätään tilan haltijana (L/1) tai johtajana (L/1 a) toimivasta luonnollisesta henkilöstä. Tilayhtymän osalta tiedot kerätään henkilöstä, joka katsotaan haltijaksi (ks. B/1 b). Tiedot kerätään ainoastaan luonnollisista henkilöistä. Jos haltija on oikeushenkilö, tiedot kerätään ainoastaan johtajasta.

L/2   Tilan haltijan puoliso

II

Tiedot kerätään yksittäisten haltijoiden puolisoista, myös niistä, jotka eivät työskentele tilalla. Jos puoliso on tilayhtymän osakas, hänet merkitään kohtaan L/4. Jos puoliso on tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/1 a.

L/3   Muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet

I

Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, lukuun ottamatta puolisoa, jotka tekevät maataloustyötä tiedon keruun kohteena olevalla tilalla, mutta eivät välttämättä asu tilalla.

II

’Haltijan perheenjäsenillä’ tarkoitetaan yleensä puolisoa, sukulaisia ylenevässä ja alenevassa polvessa (mukaan lukien avioliiton ja adoption kautta tulleet sukulaisuussuhteet) sekä haltijan ja/tai hänen puolisonsa veljiä ja sisaria (katso B/2 a). Sillä, saavatko perheenjäsenet palkkaa vai eivät tai työskentelevätkö he säännöllisesti vai epäsäännöllisesti tilalla, ei ole merkitystä.

Jos haltijan perheenjäsen on tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/1 a, mutta jos hän on tilayhtymän osakas, hänet merkitään kohtaan L/4.

L/4—L/6   Perheen ulkopuolinen työvoima

I

Kaikki maatilan palkkaamat tilalla maataloustyötä tekevät henkilöt haltijaa ja hänen perheenjäseniään lukuun ottamatta.

II

Tähän luetaan muut kuin haltijana (ks. B/1 b) pidettävät tilan osakkaat ja tilalla maataloustyötä tekevät tilayhtymän osakkaiden puolisot ja muut perheenjäsenet. Heidät katsotaan perheen ulkopuoliseksi työvoimaksi, eikä sillä, maksetaanko heille palkkaa vai ei, ole merkitystä.

L/4   Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät

I

 Vakinaisesti palkattu työvoima :

Henkilöt, jotka ovat tehneet maataloustyötä tutkimuksen kohteena olevalla tilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana, riippumatta työviikon pituudesta.

Henkilöt, jotka ovat työskennelleet osan kyseisestä 12 kuukauden ajasta, mutta eivät ole voineet työskennellä koko aikaa jostakin seuraavista syistä, otetaan myös huomioon:

1) tilan erityiset tuotanto-olosuhteet;

2) poissaolo lomien, asepalvelun, sairauden, onnettomuuden tai kuoleman vuoksi;

3) työsuhteen alkaminen tai päättyminen tilalla;

4) tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.).

II

Edellä 1 kohdassa tarkoitetaan esimerkiksi oliivi- tai viinitiloja ja tiloja, jotka ovat erikoistuneet hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen avomaalla tai karjan lihottamiseen laiduntamalla ja tarvitsevat työvoimaa ainoastaan rajoitetun kuukausimäärän.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetaan myös sellaisia työntekijöitä, jotka ovat siirtyneet tilalta toiselle tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Lyhytaikaiset kausityöntekijät, esim. työvoima, joka osallistuu ainoastaan hedelmien tai vihannesten poimintaan, eivät kuulu tähän vaan kohtiin L/5 ja L/6, joihin merkitään työssäolopäivien lukumäärä.

L/5 ja L/6   Muut kuin vakituisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät

I

’Ei vakinaisesti palkatulla’ työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana johtuen syistä, joita ei ole mainittu kohdassa L/4.

L/5 ja L/6   Epäsäännöllisesti tilalla työtä tekevän perheen ulkopuolisen työvoiman työpäivien lukumäärä

I

Kaikki sellaiset päivät, joista työntekijä saa koko päivän palkkaa vastaavan täyden korvauksen ja joiden aikana on tehty sellaista työtä, jota kokopäiväinen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi.

II

Täydellä työpäivällä tarkoitetaan kokopäiväisesti palkattujen säännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden tavanomaista työpäivää. Epäsäännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden työaika muunnetaan täysiksi työpäiviksi, vaikka työsopimuksen mukaan heidän työpäivänsä olisivat pidempiä tai lyhyempiä kuin säännöllisesti tilalla työtä tekevien.

L/7—L/9   Muu ansiotoiminta

I

Lukuun ottamatta L kohdassa määriteltyä maataloustyötä kaikki muu toiminta, jota tehdään korvausta vastaan (palkka, etuus tai muu maksu, mukaan lukien maksu luontaissuorituksina suoritetun palvelun mukaan).

II

Muuna ansiotoimintana pidetään muuta kuin maatalouteen liittyvää toimintaa itse tilalla (leirintäalueet, matkailijoiden majoittaminen jne.) tai toimintaa toisella maatilalla sekä maatalouden ulkopuolisessa yrityksessä. Mukaan luetaan toisella maatilalla suoritettava maataloustyö.

Maatalouteen erottamattomana osana liittyviä ei-maataloustöitä, jotka tehdään tilalla, ei lasketa mukaan.

L/7: tiedot kerätään ainoastaan niistä haltijoista, jotka ovat myös johtajia.

L/8: puolisoa koskevat tiedot kerätään vain tiloista, joilla on yksittäinen haltija (riippumatta siitä, työskenteleekö puoliso tilalla).

L/9: tiedot kerätään vain tiloista, joilla on yksittäinen haltija.

Jos haltija on oikeushenkilö, johtajaa koskevia tietoja ei kerätä.

Päätoimi

I

Toiminta, jonka vastaaja ilmoittaa olevan hänen pääasiallista toimintaansa.

II

Tällainen toiminta vie tavallisesti enemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö. Jos vastaaja ei työskentele varsinaisesti tilalla, päätoimeksi katsotaan kaikki edellä tarkoitettu ansiotyö.

Sivutoimi

I

Vastaajan kaikki muu toiminta silloin kun ko. henkilö ilmoittaa maataloustyön olevan hänen pääasiallista toimintaansa tutkimuksen kohteena olevalla tilalla.

II

Tällainen toiminta vie tavallisesti vähemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö.

L/10   Sellaisen maataloustyön määrä täysiksi työpäiviksi muunnettuna, joka ei sisälly kohtiin L/1—L/6 ja jota tilalla ovat tehneet muut kuin suoraan tilan palkkaamat henkilöt (esim. alihankkijan työntekijät)

I

Kaikentyyppinen maataloustyö (ks. huomautukset kohdissa L/1—L/6 ”Maataloustyö”), jota tilalla sen hyväksi suorittavat sellaiset henkilöt, jotka eivät ole suoraan tilan palkkaamia, vaan jotka ovat yrittäjiä tai kolmannen osapuolen, esim. urakoitsijoiden tai osuuskuntien palkkaamia. Työtuntien määrä on muutettava vastaaviksi täysiksi työpäiviksi tai -viikoiksi.

II

Tähän luetaan mukaan sellaisten henkilöiden työpäivät, jotka työskentelevät tilalla toisen henkilön tai yrityksen lukuun. Tähän ei lueta maatalouden kirjanpitoyritysten tekemää työtä eikä palkatonta vastavuoroista työtä.

M

 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN

Tiedot kerätään siitä, harjoittaako tilan haltija ja/tai hänen puolisonsa tai muu perheenjäsenensä tai tilayhtymän yksi tai useampi osakas ansiotoimintaa, joka liittyy suoranaisesti tilan toimintaan (johon ei sisälly kohdissa L/1—L/6 tarkoitettua maataloustyötä) ja jolla on taloudellinen vaikutus tilan toimintaan.

Samalla tilalla voidaan harjoittaa useaa tällaista toimintaa. Kaikki toiminnat ilmoitetaan.

Mukaan ei lueta tilan toimintaan erottamattomana osana liittyvää ansiotoimintaa.

Myöskään metsään liittyvää toimintaa ei lueta mukaan.

M/1   Muu suoraan tilan toimintaan liittyvä ansiotoiminta

I

Toiminta, johon käytetään tilan resursseja (aluetta, rakennuksia, koneita jne.) tai tuotteita.

II

Jos toimintaan käytetään ainoastaan perheen ulkopuolista työvoimaa, eikä siihen käytetä muita tilan resursseja, työntekijöiden katsotaan työskentelevän kahdessa eri yrityksessä, eikä toimintaa siten pidetä suoraan tilan toimintaan liittyvänä.

Toimintaa, joka ei suoraan liity tilan toimintaan, kuten kauppa, jossa ei myydä mitään tilan omia tuotteita, ei lueta mukaan.

M/1 a)

 Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

I

Kaikki matkailuun, majoituspalveluihin, tilan esittelyyn matkailijoille tai muille ryhmille, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvä toiminta, johon käytetään joko tilan aluetta, rakennuksia tai muita tilan resursseja.

M/1 b)

 Käsityö

I

Haltijan tai hänen perheenjäsenensä taikka perheen ulkopuolisen työvoiman tilalla tuottamat käsityöt edellyttäen, että ko. henkilöt tekevät myös maataloustyötä tilalla, riippumatta siitä, miten tuotteet myydään.

M/1 c)

 Maataloustuotteiden jalostus

I

Kaikki tilalla suoritettava maatalouden alkutuotteiden jalostus, riippumatta siitä, tuotetaanko raaka-aine tilalla vai tuodaanko se ulkopuolelta.

II

Tähän luetaan muun muassa lihan jalostus, juuston valmistus, viinin tuotanto jne.

Kaikki maataloustuotteiden jalostus kuuluu tähän kohtaan, riippumatta siitä, pidetäänkö sitä osana maataloutta vai ei (esimerkiksi viinin valmistusta pidetään joillain alueilla osana viininviljelyprosessia ja toisilla alueilla erillisenä prosessina).

Maataloustuotteiden myynti suoraan kuluttajalle luetaan tähän kohtaan, paitsi jos tuotetta ei tilalla jalosteta mitenkään (esimerkiksi maidon myyntiä naapurille ei lueta tähän kohtaan, sillä se ei edellytä jalostusta). Omaan käyttöön tuotettuja maataloustuotteita tai tällaisten tuotteiden mahdollisen ylituotannon myyntiä ei lueta tähän.

M/1 d)

 Puutavaran jalostus (esim. sahaus jne.)

I

Myyntiin tarkoitetun raakapuun jalostus tilalla (puutavaran sahaus jne.)

II

Jatkojalostus, kuten huonekalujen valmistus puutavarasta, kuuluu yleensä kohtaan M/1 b.

M/1 e)

 Kalanviljely

I

Tilalla kasvatettujen kalojen, rapujen jne. viljely.

II

Ainoastaan kalastusta sisältävää toimintaa ei lueta tähän.

M/1 f)

 Uusiutuvan energian tuotanto (tuulienergia, oljenpoltto jne.)

I

Markkinoille tarkoitetun uusiutuvan energian tuotanto, esimerkiksi tuulimyllyjen tai biokaasun tuotanto sähköntuotantoa varten tai maataloustuotteiden, oljen tai puun myynti energialaitoksille jne.

II

Ainoastaan tilan omaan käyttöön tuotettavaa uusiutuvaa energiaa ei lueta tähän.

M/1 g)

 Urakointi (johon käytetään tilan laitteistoa)

I

Maatalouteen liittyvä tai siihen kuulumaton urakointi, johon käytetään tilan laitteistoa, esimerkiksi lumen auraus, kuljetustyöt, maiseman hoito, maatalouteen liittyvät palvelut, ympäristöpalvelut jne.

M/1 h)

 Muu toiminta

I

Muu ansiotoiminta, jota ei mainita muualla, muun muassa turkiseläinten kasvatus.

N

 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIA

N/1   Kasteluveden alkuperä

I

Tilalla käytettävän kasteluveden alkuperä, josta kaikki tai suurin osa tilalla käytettävästä vedestä saadaan.

II

Tila voi käyttää yhtä tai useampaa kasteluveden lähdettä sääolosuhteiden tai hintaehtojen mukaan. Tämän kohdan tiedot kerätään tavanomaisen tai kuivan vuoden aikana käytettävän kasteluveden alkuperästä. Jos sääolosuhteet ovat olleet tietojenkeruuta edeltävänä vuonna epätavallisen sateiset, tiedot olisi kerättävä toiselta vuodelta.

N/1 a)

 Pohjavesi

I

Tilalla tai tilan läheisyydessä sijaitsevat vesilähteet, joiden vesi on peräisin porakaivosta, kaivetusta kaivosta tai vapaasti virtaavista pohjavesilähteistä tai vastaavista.

II

Näiden vesilähteiden ei tarvitse olla vain kastelua varten, vaan niitä voidaan käyttää tilalla myös muihin tarkoituksiin.

N/1 b)

 Maatilalta peräisin oleva pintavesi (lampi tai muu padottu vesi)

I

Tilalla kokonaan sijaitsevat tai ainoastaan yhden tilan käyttämät pienet luonnonlammet tai keinotekoisesti padottu vesi.

II

Veden alkuperäinen lähde voi olla joko altaaseen koottu sadevesi tai pohjavesi. Jos pohjavesi padotaan altaaseen ainoastaan kastelukautena, se merkitään kohtaan N/1 a.

N/1 c)

 Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva pintavesi (järvi, joki tai muut vedet)

I

Makeat pintavedet (järvet, joet, muut vesiväylät), joita ei ole keinotekoisesti rakennettu kastelutarkoituksiin.

II

Keinotekoisesti padotut vedet, kanavat tai joet, merkitään kohtaan N/1 d, vaikka niitä ei olisi tehty erityisesti kastelutarkoituksiin.

Pienet (pohja)vesialtaat (alle 1 000 m3), jotka on tehty ainoastaan parantamaan pienissä virroissa käytettävien pumppujen toimintaa, kuuluvat tähän kohtaan.

N/1 d)

 Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva julkinen vesihuoltojärjestelmä

I

Muut kuin kohdassa N/1 c mainitut tilan ulkopuolelta peräisin olevat vesilähteet, jotka ovat vähintään kahden tilan käytössä. Näiden vesien käytöstä veloitetaan yleensä maksu.

II

Vesihuoltojärjestelmä voi olla joko julkinen tai yksityinen. Veden alkuperällä ei ole merkitystä. Tilalle säiliöissä kuljetettava vesi merkitään yleensä tähän kohtaan, paitsi jos vesi on selvästi peräisin edellä N/1 c kohdassa tarkoitetusta pintavedestä.

N/1 e/i)

 Merivesi, josta suola on poistettu tai murtovesi

I

Vesi, joka on peräisin hyvin suolaisista lähteistä kuten Atlantin valtamerestä tai Välimerestä, jolloin se ennen käyttöä käsitellään suolapitoisuuden vähentämiseksi (suolanpoisto), tai murtovedestä (vähäsuolaisista vesistä) kuten Itämeri ja eräät joet, jolloin se voidaan ottaa käyttöön ilman erityiskäsittelyä.

N/1 e/ii)

 Uudelleen käytetty vesi

I

Vesi, joka on puhdistettu jätevesikäsittelyllä ja palautetaan käyttäjälle uudelleenkäytettäväksi jätevetenä.

N/2   Käytetyt kastelujärjestelmät

II

Kasvihuoneessa tai korkean suojakatoksen alla olevien kasvien tai kotipuutarhojen kasteluun tarkoitettuja kastelujärjestelmiä ei lueta tähän.

N/2 a)

 Valutuskastelu (veden päästäminen pellolle, uomat)

I

Veden päästäminen pellolle maanpinnalla painovoiman avulla, joko valuttamalla koko alue tai johtamalla vesi pienten uomien kautta kasvirivistöjen väliin.

N/2 b)

 Sadetuskastelu

I

Kasvien kastelu ruiskuttamalla vettä korkeapaineen avulla sateen tavoin palstoille.

N/2 c)

 Tiputuskastelu

I

Kasvien kastelu tiputtamalla vettä kasvien juureen tai kastelemalla mikrosprinklerillä taikka luomalla sumunkaltaiset olosuhteet.

N/3   Viljelemättömät peltojen reuna-alueet tai osat, jotka ovat viljelijän ylläpitämät ympäristösyistä ja joihin myönnetään tähän tarkoitukseen yhteisötukea

I

Viljelemättömät peltojen reuna-alueet tai muut pellon osat, joita viljelijä hoitaa ympäristösyistä erityisten kansallisesti tai alueellisesti hyväksyttyjen maatalouden kehitysohjelmien mukaisten maatalouden ympäristösitoumusten mukaisesti ja jota varten haltija saa asetuksen (EY) N:o 1257/1999 säännösten nojalla myönnettyjä maksuja. Alueiden laajuus on suurempi kuin tavanomaisissa hyvään viljelytapaan liittyvissä vaatimuksissa tai asianomaisessa lainsäädännössä edellytetään. Nämä maa-alueet voidaan merkitä H/1 tai I/8 kohtaan sen mukaan, mitä sitoumusta koskevissa säännöissä säädetään.

II

Tässä kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien tavoitteena on yleensä lisätä tilan biologista monimuotoisuutta tai suojella pohja- tai pintavesiä. Tähän kohtaan merkitään erityisesti alueet, jotka on vedetty pitkäksi ajaksi (vähintään 10 vuotta) pois maataloustuotannosta tai alueet, joilla toteutetaan biotooppitoimia.

Näiden alueiden käyttöä ja hoitoa koskevat säännöt vaihtelevat kansallisten ja alueellisten järjestelmien mukaan, mutta niitä voidaan käyttää hyvin laajaperäiseen laiduntamiseen tai poistaa kasvanut nurmi. Torjunta-aineiden tai lannoitteiden käyttöä ei kuitenkaan yleensä sallita.

Kylvön ja muiden tavanomaisten maanviljelyrutiinien vaatimia päistealueita sekä melko kapeita peltojen reuna-alueita, joita voidaan pitää tavanomaiseen hyvään viljelytapaan kuuluvina ja joille sen vuoksi voidaan vaatia asetuksen (EY) N:o 1251/1999 mukaista tukea, pidetään osana pellolla viljeltävää kasvustoa, eikä niitä sen vuoksi merkitä tähän kohtaan.

▼B



LIITE II

A.   MAATALOUSTUOTELUETTELO ( 10 )



01.1

  

Kasvinviljely, puutarhatalous

01.11

  

Viljat ja muut viljelykasvit

01.11

1

Vilja

11

Durumvehnä

11.1  Syysvehnä

11.2  Kevätvehnä

12

Tavallinen vehnä

12.1  Syysvehnä

12.2  Kevätvehnä

13

Maissi

14

Riisi, esikuorimaton (paddy- tai raakariisi)

15

Ohra

15.1  Syysohra

15.2  Kevätohra

16

Ruis, kaura

16.1  Ruis

16.11  Syysruis

16.12  Kevätruis

16.2  Kaura

17

Muu vilja

17.1  Durra

17.2  Tattari

17.3  Hirssi

17.4  Kanariansiemenet

17.5  Speltti

17.6  Seosvilja

17.7  Ruisvehnä

17.8  Muut

01.11

2

Kasvikset

21

Peruna

21.1  Uudet perunat

21.2  Muut perunat

22

Kuivatut palkokasvit

22.1  Kuivatut ruokaherneet ja rehuherneet

22.11  Kuivatut ruokaherneet

22.12  Rehuherneet

22.2  Kahviherneet

22.3  Kuivatut ruokatarhapavut

22.4  Linssit

22.5  Härkäpavut

22.6  Härkäpavut

22.7  Muut kuivatut palkokasvit

22.71  Virnansiemenet

22.72  Lupiininsiemenet

22.73  Muut kuivatut palkokasvit sekä kuivatut palkokasviseokset sekä viljan ja kuivattujen palkokasvien seokset

23

Syötävät juurekset ja mukulat, runsaasti tärkkelystä tai inuliinia sisältävät

23.1  Maniokki

23.2  Bataatit

23.3  Maa-artisokat

23.4  Saleppi

23.5  Muut juurekset ja mukulakasvit

01.11

3

Öljykasvit

31  Soijapavut

32  Maapähkinät

33  Muut kuin trooppiset öljynsiemenet

33.1  Rapsin- ja rypsinsiemenet

33.2  Auringonkukan siemenet

33.3  Seesaminsiemenet

33.4  Sinapinsiemenet

33.5  Saflorinsiemenet

34  Puuvillansiemenet

35  Trooppiset öljysiemenet ja -hedelmät

35.1  Kopra

35.2  Pellavansiemen

35.3  Palmunpähkinät ja -ytimet

35.4  Risiininsiemen

35.5  Trooppiset öljynsiemenet

35.51  Unikonsiemenet

35.52  Sheapähkinät (karitepähkinät)

35.53  Muut

01.11

4

Valmistamaton tupakka

41

Tupakka, riipimätön

42

Tupakka, osittain tai kokonaan riivitty

01.11

5

Sokerin valmistukseen käytetyt kasvit

51

Sokerijuurikas

52

Sokeriruoko

01.11

6

Rehukasvit

61

Valmistamattomat oljet ja akanat (1)

62

Muut

62.1  Lantut

62.2  Rehujuurikkaat

62.3  Muut rehujuuret

62.4  Heinä

62.5  Sinimailanen (alfalfa)

62.6  Apila

62.7  Esparsetti

62.8  Rehukaali

62.9  Lupiini

62.10  Virna ja muut rehutuotteet, (mukaan lukien vihreänä korjattu rehumaissi)

01.11

7

Kuitukasvit

71

Puhdistamaton puuvilla

72

Juutti ja muut niinitekstiilikuidut

73

Pellava ja hamppu ja muut kuitukasvit

73.1  Pellava, raaka tai liotettu

73.2  Hamppu, raaka tai liotettu

73.3  Raaka kookospähkinä (kookoskuitu)

73.4  Raaka abaca

73.5  Muut raa'at kuitukasvit

01.11

8

Raaka luonnonkumi

81

Raaka kumilateksi

82

Muu luonnonkumi

01.11

9

Muut teollisuuskasvit

91

Aromaattiset ja lääkekasvit

91.1  Lakritsijuuret

91.2  Gingsengjuuret

91.3  Muut aromaattiset tai lääkekasvit

92

Juurikas- ja rehukasvisiemenet

92.1  Sokerijuurikkaan siemenet

92.2  Muiden rehukasvien kuin juurikkaiden siemenet

92.21  Sinimailasensiemen (alfalfa)

92.22  Apilansiemen

92.23  Nadansiemen

92.24  Niittynurmikan siemen

92.25  Raiheinänsiemen

92.26  Timoteinsiemen

92.27  Muut siemenet

93

Muualle luokittelemattomat teollisuuskasvit

93.1  Tuoreet humalantähkät

93.2  Muut teollisuuskasvit

01.12

  

Vihannekset, koristekasvit ja taimet

01.12

1

Vihannekset

11

Syötävät juuri-, mukula- ja sipulikasvit

11.1  Ruokasipulit

11.2  Salottisipulit

11.3  Valkosipulit

11.4  Purjosipulit

11.5  Muut Allium-sukuiset kasvit

11.6  Porkkanat

11.7  Nauriit

11.8  Punajuuret

11.9  Kaurajuuri

11.10  Mukulaselleri

11.11  Retiisit

11.12  Muut vastaavat syötävät juuri-, mukula- ja sipulikasvit

12

Vihanneshedelmät ja palkovihannekset

12.1  Tomaatit

12.2  Avomaankurkku ja kasvihuonekurkku

12.3  Palkovihannekset

12.31  Herneet

12.32  Pavut

12.33  Muut palkokasvit

12.4  Melonit (mukaan lukien vesimelonit)

13

Muut tuoreet vihannekset, muualle luokittelemattomat

13.1  Keräkaalit, kukkakaalit sekä niiden kaltaiset Brassica-sukuiset syötävät kaalit

13.11  Kukkakaalit ja parsakaali

13.12  Ruusukaalit

13.13  Muut (kyssäkaalit, valko- ja punakaalit, savoijinkaalit jne.)

13.2  Salaatit ja sikurit

13.21  Salaatit

13.211  Keräsalaatti

13.212  Muut salaatit

13.22  Sikuri

13.221  Salaattisikuri

13.222  Muut sikurit ja endiivit

13.3  Muut vihannekset

13.31  Latva-artisokat

13.32  Parsat

13.33  Munakoisot, kurpitsat ja kesäkurpitsat

13.34  Varsiselleri, muut kuin mukulaselleri

13.35  Sienet ja multasienet

13.351  Sienet

13.352  Multasienet

13.36  Paprika (Capsicum- tai Pimenta-sukuinen)

13.37  Pinaatit, uudenseelanninpinaatit ja tarhamaltsat

13.38  Muut (persilja, vihanneskrassi, raparperi, vuonankaali, kardonit jne.)

01.12

2

Taimet, koriste- ja kukkakasvit

21

Taimet, viherkasvit tai kukkakasvit

21.1  Sipulit, juuri- ja varsimukulat sekä juurakot, lepotilassa olevat, kasvavina tai kukkivina

21.2  Muut elävät kasvit (niiden juuret mukaan lukien), pistokkaat ja varttamisoksat

21.21  Juurruttamattomat pistokkaat ja varttamisoksat

21.22  Puut ja pensaat

21.23  Rhododendronit ja atsaleat

21.24  Ruusut

21.25  Muut

22

Leikkokukat

23

Kukkien ja hedelmien siemenet

24

Muut puutarhapistokkaat ja -siemenet

01.13

  

Hedelmät, pähkinät, juoma- ja maustekasvit

01.13

1

Viinirypäleet

11

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

11.1  Tuoreet viinirypäleet

11.2  Rusinat

12

Viinin valmistukseen tarkoitetut rypäleet

01.13

2

Hedelmät ja pähkinät

21

Trooppiset hedelmät

21.1  Kookospähkinät

21.2  Parapähkinät

21.3  Cashew-pähkinät

21.4  Banaanit

21.5  Taatelit

21.6  Viikunat

21.7  Ananakset

21.8  Avokadot

21.9  Guavat, mangot ja mangostaanit

21.10  Muut trooppiset hedelmät

22

Sitrushedelmät

22.1  Appelsiinit

22.2  Mandariinit (tangeriinit ja satsumat mukaan lukien), klementiinit, wilkingit

22.3  Sitruunat ja limetit

22.4  Greipit

22.5  Muut sitrushedelmät

23

Lauhkean ilmaston hedelmät

23.1  Papaijat

23.2  Omenat

23.3  Päärynät

23.4  Kvittenit

23.5  Aprikoosit

23.6  Kirsikat

23.7  Persikat (mukaan lukien nektariinit)

23.8  Luumut

23.9  Villiluumut

23.10  Muut tuoreet hedelmät ja marjat

23.101  Mansikat

23.102  Vadelmat, mustavatukat ja jättivatukat

23.103  Musta-, valko- ja punaherukat sekä karviaiset

23.104  Karpalot, mustikat ja muut Vaccinium-suvun marjat

23.105  Muut

23.11  Johanneksenleipäpuut, niiden siemenet mukaan lukien

24

Oliivit ja pähkinät

24.1  Oliivit

24.2  Mantelit

24.3  Hasselpähkinät

24.4  Saksanpähkinät

24.5  Kastanjat

24.6  Pistaasimantelit

24.7  Muut

01.13

3

Raakakahvi, tee ja kaakao

31

Kahvi, paahtamaton, kofeiinipitoinen

32

Tee (vihreä ja musta)

33

Mate

34

Kaakaopavut

01.13

4

Mausteet

41

Pippuri, vanilja, kaneli, mausteneilikka, muskottipähkinä

42

Aniksen, tähtianiksen, maustefenkolin, korianterin ja kuminan siemenet sekä katajanmarjat

43

Inkivääri, saframi, timjami ja laakerinlehdet

44

Muut

01.13

5

Viini itse tuotetuista viinirypäleistä (1)

51

Rypälemehu

52.1  Laatuviini

52.2  Pöytäviini

52.3  Muut

01.13

6

Oliiviöljy itse tuotetuista oliiveista (1)

61

Käsittelemätön oliiviöljy

62

Puhdistamaton oliiviöljy

01.2

  

Eläimet, maito, siemenneste

01.21

  

Nautakarja, maidontuotanto

01.21

1

Nautakarja

11

Nautaeläimet, muut kuin vasikat

11.1  Puhdasrotuiset siitoseläimet

11.2  Muut

12

Vasikat

01.21

2

Lehmän maito, raaka

01.21

3

Naudan siemenneste

01.22

  

Lampaat, vuohet, hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

01.22

1

Lampaat, vuohet, hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

12

Lampaat

13

Vuohet

14

Hevoset, aasit, muulit ja muuliaasit

14.1  Hevoset

14.11  Puhdasrotuiset siitoseläimet

14.12  Muut

14.2  Aasit, muulit ja muuliaasit

01.22

2

Lampaan- ja vuohenmaito, raaka

21

Lampaanmaito, raaka

22

Vuohenmaito, raaka

01.22

3

Villa ja eläimenkarva

31

Keritty, pesemätön villa (rasvavilla)

32

Karstaamaton ja kampaamaton hieno tai karkea eläimenkarva (myös jouhet)

01.23

  

Siat

01.23

1

Siat

11

Puhdasrotuiset siitoseläimet

12

Muut

12.1  Muut alle 50-kiloiset

12.2  Muut vähintään 50-kiloiset

01.24

  

Siipikarja ja munat

01.24

1

Siipikarja

11

Gallus domesticus -sukuinen siipikarja sekä ankat, hanhet, kalkkunat ja helmikanat

12

Muut

01.24

2

Munat

01.25

  

Muut eläimet

01.25

1

Muut elävät eläimet

01.25

2

Muut eläintuotteet

21

Luonnonhunaja

22

Sammakot ja etanat (ei rantakotilot) (1)

23

Syötävät eläinperäiset tuotteet (1)

24

Silkkiäistoukan kokongit (1)

25

Hyönteisvahat ja spermaseetti (1)

01.25

3

Vuodat, nahat ja turkisnahat (1)

31

Kasvatettujen tai pyydystettyjen eläinten (minkki, majava, piisami, kettu jne.) vuodat ja nahat

32

Kanin, jäniksen ja karitsan turkisnahat

33

Muut vuodat ja nahat

01.4

Maanviljelyä ja eläintenhoitoa palveleva toiminta, ei kuitenkaan eläinlääkintä (1)

Ainoastaan maatalousurakointi eli työ, jota maatalousyritykset suorittavat yleensä itse. Tähän kuuluu joko itse urakoitsijan tai viljelijän suorittama kyntö, niitto, puinti, tupakankuivaus, lampaiden keritseminen, eläinten hoito ja uusien viljelmien perustaminen.

01.5

Metsästys, ansapyynti, riistatuotteet ja niitä palveleva toiminta (1)

02.01

41

Koristetarkoituksiin käytetyt kasvien osat, ruoho, sammal ja jäkälä (1)

02.01

42

Erinäiset raa'at kasviainekset (joita käytetään pääasiassa palmikointiin tai punontaan)

42.1  Bambu

42.2  Rottinki

42.3  Muut (ruo'ot, kaislat, koripaju, palmuraffia, kapokki, täpeheinä, luutadurra jne.)

(1)   Ks. B osa.

B.   LUETTELO TUOTTEISTA, JOITA EI LUETA MUKAAN



01.11

61

Valmistamattomat oljet ja akanat (1)

01.13

5

Itse tuotetuista viinirypäleistä valmistettu viini (2)

51

Rypälemehu

52.1  Laatuviinit

52.2  Pöytäviinit

52.3  Muut

01.13

6

Itse tuotetuista oliiveista valmistettu oliiviöljy (2)

61

Raaka oliiviöljy

62

Puhdistamaton oliiviöljy

01.25

2

Muut eläintuotteet

22

Sammakot ja etanat (muut kuin rantakotilot)

23

Syötävät eläinperäiset tuotteet

24

Silkkiäistoukan kokongit

25

Hyönteisvahat ja spermaseetti

01.25

3

Vuodat, nahat ja turkisnahat

31

Kasvatettujen tai pyydystettyjen eläinten (minkin, majavan, piisamin, ketun jne.) vuodat ja nahat

32

Kanin, jäniksen ja karitsan turkisnahat (1)

33

Muut vuodat ja nahat

01.4

Maanviljelyä ja eläintenhoitoa palveleva toiminta, ei kuitenkaan eläinlääkintä

01.5

Metsästys, ansapyynti, riistatuotteet ja niitä palveleva toiminta

Kaikki luonnosta kerättävät tuotteet (3)

(1)   Koska päätuote sisältyy mukaan.

(2)   Koska ensimmäinen tuotantovaihe sisältyy mukaan.

(3)   Koska niitä ei yleensä kerätä/korjata tilalla, eivätkä ne kasva maatalousmaassa, eikä niitä voida arvioida tilastollisesti.

▼M1



LIITE III

LUETTELO MÄÄRITELMÄLUETTELOON HYVÄKSYTYISTÄ POIKKEUKSISTA

a)   Belgia

L/8

Muuta ansiotoimintaa koskevia tietoja ei kerätä niistä haltijan puolisoista, jotka eivät työskentele maatilalla.

b)   Tanska

J/15

Siitoskukkoja ei lueta kohtaan ”Munivat kanat”.

c)   Saksan liittotasavalta

G/6

Muualla kuin metsässä kasvatetut joulupuut ja poppeli-istutukset sisältyvät kohtaan ”Muut monivuotiset kasvit” (G/6) ja sisältyvät siis käytettyyn maatalousmaahan.

J/14

Kohta ”Broilerit” sisältää siitoskukot. Ne eivät sisälly kohtaan ”Munivat kanat” (J/15).

L/3

Muita haltijan perheenjäseniä, jotka tekevät maataloustyötä tilalla, mutta eivät asu siellä, pidetään ”perheen ulkopuolisina työntekijöinä” (L/4—L/6).

d)   Espanja

J/14

Kohta ”Broilerit” sisältää siitoskukot. Ne eivät sisälly kohtaan ”Munivat kanat” (J/15).

N/2

Käytetyt kastelujärjestelmät sisältävät myös kasvihuoneissa ja keittiöpuutarhoissa käytettävät järjestelmät.

e)   Ranska

J/14

Broilerien siitoskukot sisältyvät tähän kohtaan.

f)   Irlanti

J/9 a)

Teuraaksi tarkoitetut uuhet eivät sisälly tähän kohtaan.

g)   Italia

J/16 b) ja c)

Hanhet sisältyvät kohtaan J/16 b.

h)   Alankomaat

D/23, D/24, D/31, D/32, D/33

kohtiin sisältyy myös siementuotanto.

E

Kohtaan ”Kotipuutarhat” sisältyvä pinta-ala kohtaan ”Muu maa” (H).

J/15

Siitoskukkoja ei lueta kohtaan ”Munivat kanat”.

L/3

Tilalla maataloustyötä tekeviä haltijan lapsia pidetään aina perhetyövoimana. Muita tilan ulkopuolella asuvia, tilalla työskenteleviä haltijan perheenjäseniä pidetään kuitenkin ”perheen ulkopuolisena työvoimana” (L/4—L/6).

i)   Portugali

J/14

Tähän kohtaan merkitään myös broilerien siitoskukot.

j)   Itävalta

L/3

Muita tilan ulkopuolella asuvia, tilalla maataloustyötä tekeviä haltijan perheenjäseniä pidetään ”perheen ulkopuolisena työvoimana” (L/4—L/6).

k)   Suomi

H/2

Tuottamaton metsämaa ja pensailla peitetyt alueet eivät sisälly tähän kohtaan.

l)   Ruotsi

H/2

Tuottamaton metsämaa ja pensailla peitetyt alueet eivät sisälly tähän kohtaan.

m)   Yhdistynyt kuningaskunta

E

”Kotipuutarhoihin” sisältyvä pinta-ala merkitään kohtaan ”Muu maa” (H).

▼M2 —————


( 1 ) EYVL L 56, 2.3.1988, s. 1.

( 2 ) EYVL L 168, 13.6.1998, s. 29.

( 3 ) EYVL L 391, 30.12.1989, s. 1.

( 4 ) EYVL L 177, 5.7.1997, s. 26.

( 5 ) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

( 6 ) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

( 7 ) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.

( 8 ) EYVL L 75, 16.3.2001, s. 21.

( 9 ) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

( 10 ) Tämä luettelo perustuu ”Maa- ja metsätalouden tilinpidon käsikirja (rev.1)” (1997) englanninkielisen version liitteeseen 1-A ”Maatalouden toimialan luonteenomaisten toimintojen luettelo”.