32000D0360

2000/360/EHTY: Komission päätös, annettu 15 päivänä helmikuuta 2000, valtiontuesta, jota Belgia aikoo myöntää NV Sidmarille (tiedoksiannettu numerolla K(2000) 517) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Virallinen lehti nro L 129 , 30/05/2000 s. 0026 - 0029


Komission päätös,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2000,

valtiontuesta, jota Belgia aikoo myöntää NV Sidmarille

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 517)

(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/360/EHTY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan c alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan, 1 kohdan a alakohdan yhdessä pöytäkirjan nro 14 kanssa,

ottaa huomioon yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehdyn komission päätöksen N:o 2496/96/EHTY(1),

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(2) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Belgia on ilmoittanut komissiolle 21 päivänä lokakuuta 1998 päivätyllä kirjeellä tuesta, jota Flanderin alueviranomaiset aikoivat myöntää NV Sidmar -teräsyrityksen kuudelle ympäristönsuojeluhankkeelle. Belgia on toimittanut komissiolle lisätietoja 31 päivänä toukokuuta ja 23 päivänä kesäkuuta 1999 päivätyillä kirjeillä.

(2) Komissio on ilmoittanut Belgialle 11 päivänä elokuuta 1999 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän tukea koskeva komission päätöksen N:o 2496/96/EHTY (jäljempänä "terästukisäännöt") 6 artiklan 5 kohdan mukainen menettely.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(3). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(4) Komissio on saanut huomautuksen NV Sidmarilta. Komissio on toimittanut huomautuksen Belgialle lausuntoa varten ja saanut sen lausunnon 10 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

(5) NV Sidmar on Gentiin sijoittautunut terästeollisuusyritys, jonka enemmistöosakas on luxemburgilainen Arbed SA. NV Sidmar valmistaa EHTY:n perustamissopimuksen mukaisia levytuotteita, kuten pinnoitettuja ja pinnoittamattomia kylmä- ja kuumavalssattuja keloja ja levyjä. Vuonna 1997 sen sulan teräksen tuotanto oli 4137000 tonnia ja liikevaihto 55814 miljoonaa Belgian frangia. Sen palveluksessa oli 6005 henkilöä 31 päivänä joulukuuta 1997. Yrityksen laitokset on rakennettu vuosina 1966, 1967 ja 1972. Uusien investointien tarkoituksena on mukauttaa nämä laitokset uusiin normeihin tai saavuttaa näitä normeja korkeampi ympäristönsuojelutaso.

(6) Tukiehdotus muodostuu 102955200 Belgian frangin tuesta, joka on määrä myöntää kuudelle investointihankkeelle; näillä hankkeilla yritys pyrkii parantamaan ympäristönsuojelun tasoa. Tuki on 15 prosenttia Flanderin alueviranomaisten tukikelpoisiksi katsomista investointikustannuksista. Investointien kokonaiskustannukset ovat 953500000 Belgian frangia, ja ne jakautuvat seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(7) Purkunosturin pölysuojaa koskevalla hankkeella yritys pyrkii vähentämään ympäristön pölyhaittoja laivojen lastia purettaessa. Laissa ei tätä edellytetä, mutta hanke edistää merkittävästi ympäristönsuojelua (pölyn määrä vähenee 15 tonnista 2 tonniin vuodessa). Investointi ei vaikuta tuotantoon, ja kaikki kustannukset liittyvät yksinomaan ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(8) Masuunisuodatteen käsittelyä koskevalla hankkeella yritys pyrkii optimoimaan nykyisen vedenpuhdistusjärjestelmänsä toimintaa. Investoinnilla pyritään vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia entisestään, koska yritys jo nyt eli ennen investoinnin toteuttamista noudattaa jätevesipäästöjä koskevia edellytyksiä. Hankkeella pienennetään sinkkipäästöjä 5 tonnista 2 tonniin vuodessa. Investointi ei vaikuta tuotantoon, ja kaikki kustannukset liittyvät yksinomaan ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(9) Masuuniin nro 4 tehtäviä muutostöitä koskeva hanke käsittää suodattimen vaihtamisen, tehokkaamman poistopuhaltimen rakentamisen, savupiipun vaihtamisen ja varasavupiipun rakentamisen. Klooripäästöt ovat tällä hetkellä noin 25 mg/Nm3, mutta 1 päivänä tammikuuta 1999 voimaan tulleella normilla sallitaan vain 5 mg/Nm3:n päästöt. Tällä investoinnilla yritys pyrkii noudattamaan savukaasujen puhdistamisessa 1 päivänä tammikuuta 1999 voimaan tulleita normeja ja jopa alittamaan ne (klooripäästöjen tavoitetasona on 3 mg/Nm3). Yrityksen vetykloridipäästöt ovat tällä hetkellä noin 50 mg/Nm3, mutta 1 päivänä tammikuuta 1999 voimaan tulleella normilla sallitaan vain 30 mg/Nm3:n päästöt. Investoinnin jälkeen päästöt ovat ainoastaan 15 mg/Nm3. Investointi ei vaikuta tuotantoon, ja kaikki kustannukset liittyvät yksinomaan ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(10) Teollisuusviemäreiden optimointia koskevalla hankkeella yhtiö pyrkii tehostamaan nykyisestään jätevesiensä uudelleenkäyttöä ja tämän ansiosta vähentämään vuosittaista vedenkulutustaan 9 miljoonalla m3:llä (yrityksen vuosittainen vedenkulutus on tällä hetkellä 35 miljoonaa m3). Investointi kattaa toisen putkiverkoston rakentamisen ja kahden lisäpumpun asentamisen. Lisäputkia tarvitaan palauttamaan puhdistettu jätevesi kylmävalssilaitokseen ja kuljettamaan jätevesi koksitehtaasta kuumavalssilaitoksen jätealtaaseen. Kun investointi on toteutettu, veden saastepitoisuus pysyy samana, mutta koska jäteveden määrä pienenee, päästöjen absoluuttinen määrä vähenee. Bruttomääräiset COD-päästöt alenevat 1300 tonnista 1000 tonniin vuodessa. PAH-yhdisteiden vuosittaiset päästöt laskevat 5 kg:sta 4 kg:aan ja myös raskasmetallipäästöt vähenevät. Lisäksi erityisen jäteveden puhdistajan kautta kulkevan ja lopulta hävitettävän jätevesilietteen määrä pienenee 200 tonnilla vuodessa. Investointi ei vaikuta tuotantokustannuksiin, koska vesi pumpataan ilmaiseksi kanaalista, ja kaikki kustannukset liittyvät yksinomaan ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(11) Masuunin panostuksessa syntyvien pölypäästöjen alentamista koskevalla hankkeella pyritään vähentämään pölypäästöjä masuuneja panostettaessa. Tällä hetkellä laitoksessa on tuuletusjärjestelmä ja suodatin, jonka kapasiteetti on 140000 Nm3 tunnissa. Nykyisen järjestelmän lisäksi aiotaan rakentaa lisäjärjestelmä, jonka kapasiteetti on 100000 Nm3 tunnissa. Kun poistokaasu on kerätty ja puhdistettu, se vapautetaan poistoputken kautta, jonka kapasiteetti on 10000 Nm3/h. Puhdistuksen jälkeen pölypitoisuus on enää 10 mg/Nm3, joka vastaa alle yhden tonnin pölypäästöjä vuodessa. Nykyiset pölypäästöt ovat 30 tonnia vuodessa. Investointi ei vaikuta tuotantoon, ja kaikki kustannukset liittyvät yksinomaan ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseen.

(12) Pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevalla hankkeella yritys pyrkii alentamaan sintrausuunin pölypäästöjä. Tällä hetkellä pölypäästöt ovat 151 mg/Nm3, mutta tammikuussa 1999 voimaan tulleen normin mukaan sallitut enimmäispäästöt ovat 50 mg/Nm3. Investoinnin jälkeen päästöt ovat ainoastaan 20 mg/Nm3, eli uudessa normissa säädettyä alhaisemmat. Ilmoituksen mukaan tämä hanke sisältää kaksi pääosaa:

a) Sähkösuodatin

Sähkösuodatin on osa investointia, joka liittyy suoraan uuden normin noudattamiseksi toteutettavaan pölypäästöjen alentamiseen. Tämän investoinnin osan kustannukset ovat 36 miljoonaa Belgian frangia, ja Belgian viranomaiset aikovat rahoittaa siitä 15 prosenttia.

b) Energiansäästö

Myös investoinnin toinen osa, johon kuuluu uuden sintrausuunin asentaminen, edistää ympäristönsuojelutavoitteita, mutta lisäksi sen avulla yritys pyrkii energiansäästöihin. Investointi auttaa säästämään energiaa, koska tähdelämpö hyödynnetään ja sintteri jäähdytetään energiatehokkaasti. Koska sintteri on jo murskattu ja sintterin ja jäähdytysilman välinen kontaktipinta on suurempi, ilma pääsee helpommin sintteripatjaan, minkä johdosta lämmönsiirto tapahtuu tehokkaammin. Jäähdytykseen tarvitaan näin ollen vähemmän energiaa, minkä ansiosta jäähdytystuulettimen energiantarve vähenee nykyisestä 5,6 MW:sta 2 MW:iin. Tämän investoinnin osan kustannukset ovat 582 miljoonaa Belgian frangia. Belgian viranomaiset aikovat myöntää tukea 73,44 miljoonaa Belgian frangia, eli 15 prosenttia tukikelpoisiksi katsomistaan investointikustannuksista (jotka ovat 486740316 Belgian frangia). Tukikelpoiset kustannukset lasketaan vähentämällä investointikustannuksista kahden vuoden aikana saatavat säästöt.

(13) Komissio on katsonut, että kaikki kuusi hanketta edistävät ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamista. Pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevalle hankkeelle myönnettävää tukea lukuun ottamatta kaikki ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(4) ja terästukisäännöissä esitetyt ehdot täyttyvät. Muiden hankkeiden tuki-intensiteetti ei ylitä sallittuja rajoja, kaikki kustannukset liittyvät ympäristönsuojeluun ja pilaantumistasot alenevat huomattavasti.

(14) Komissio on katsonut, että pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevalle hankkeelle myönnettävä ilmoitettu tuki ylittää sallitut rajat. Ylitys johtuu siitä, että Belgian viranomaiset määrittelevät tukikelpoiset kustannukset yhteisön sääntöjä laajemmin. Yhteisön säännöissä edellytetään, että kaikki yrityksen investoinnista saamat tuotantoon liittyvät kustannusedut on vähennettävä hankkeen kustannuksista. Vaikka kyseisen investoinnin poistoaika on kymmenen vuotta, Belgia aikoo vähentää ainoastaan kahden vuoden aikana toteutuneet kustannussäästöt. Kaikkien yrityksen investoinnista saamien kustannusetujen määrittämiseksi on otettava huomioon kyseisen investoinnin koko kesto. Tässä tapauksessa Belgian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että investoinnin poistoaika eli kesto olisi kymmenen vuotta. Mikäli saatuja säästöjä vähennettäisiin vain kahden vuoden ajan, tuettu investointi tarjoaisi yritykselle kustannusetuja jäljellä olevien kahdeksan vuoden ajan, mikä olisi yhteisön sääntöjen vastaista.

(15) Lisäksi Belgian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yritys pyrkii näiden kymmenen vuoden aikana 510075887 Belgian frangin energiakustannussäästöihin, mutta joutuu tänä aikana vastaamaan investointiin liittyvistä 485533829 Belgian frangin lisäkustannuksista, jotka muodostuvat seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Belgian ilmoituksen mukaan uuden investoinnin tuomat kustannussäästöt kompensoivat nämä lisäkustannukset kymmenen vuoden aikana, jolloin yrityksen nettosäästöt olisivat ainoastaan 24542000 Belgian frangia; tämä määrä olisi vähennettävä, mikäli investoinnin kesto otettaisiin huomioon.

(16) Komissio epäili hankkeelle suunnitellun tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille, eikä voinut hyväksyä tätä perustelua. Näin ollen se on päättänyt aloittaa terästukisääntöjen 6 artiklan 5 kohdan mukaisen menettelyn.

III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(17) Asianomaisista ainoastaan tuensaaja NV Sidmar on lähettänyt huomautuksensa. Lokakuun 29 päivänä 1999 päivätyssä kirjeessään se puolustaa kantaansa, jonka mukaan kyseinen investointi ei ole energiansäästöinvestointi, kuten Belgian viranomaiset ovat ilmoittaneet, vaan investointi, jolla pyritään saattamaan tuotantolaitos uusien ympäristönormien mukaiseksi, eikä sitä voida erottaa hankkeen ensimmäisestä osasta, jota on kuvattu kohdassa "sähkösuodatin". Lisäksi NV Sidmar toteaa, että ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen mukaan kustannussäästöjä ei tarvitse vähentää investointikustannuksista silloin, kun yritys pyrkii hankkeellaan noudattamaan ympäristönormeja. NV Sidmar toteaa myös, että mikäli komissio edelleen pitää hanketta investointina, jolla pyritään energiansäästöihin ja näiden säästöjen vähentämiseen, säästöistä olisi vähennettävä kaikki hankkeeseen liittyvät ja edellä esitetyt kustannukset.

IV BELGIAN HUOMAUTUKSET

(18) Belgian viranomaiset ovat menettelyn kuluessa toistaneet ilmoituksessa esittämänsä kannan, jonka mukaan pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevaan hankkeeseen liittyvistä investointikustannuksista olisi vähennettävä ainoastaan kahden vuoden aikana toteutuneet säästöt. Yrityksen esittämän kannan mukaisesti ne katsovat kuitenkin, että mikäli poistoaika olisi kymmenen vuotta, kaikki investointiin liittyvät kustannukset olisi otettava huomioon. Lisäksi ne vahvistavat NV Sidmarin menettelyn kuluessa tekemät huomautukset ja ilmoittavat, että yritys pyrkii kyseisellä hankkeella alentamaan sintrauslaitoksen pölypäästöjä noudattaakseen uusia VLAREM II -normeja ja että investointihanke muodostaa yhden kokonaisuuden. Energiankulutuksen alentaminen ei ole missään vaiheessa ollut pääsyy hankkeen toteuttamiselle. Näin ollen Belgian viranomaiset katsovat, että komission on tutkittava sallittu tuki ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa esitettyjen uusien pakollisten normien noudattamiseksi myönnettävää investointitukea koskevien sääntöjen nojalla.

V ARVIOINTI TUESTA

(19) Terästukisääntöjen 3 artiklassa säädetään terästeollisuusyritysten mahdollisuudesta saada tukea ympäristönsuojeluun liittyviin investointeihin. Ympäristönsuojelutukiin sovellettavat säännöt ja ehdot on esitetty terästukisääntöjen liitteessä sekä ympäristönsuojelutukea koskevissa suuntaviivoissa. Näiden sääntöjen mukaan investointituet, joilla yritykset mukautuvat uusiin normeihin, voidaan sallia, mikäli niiden bruttomäärä on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen A.3.2 kohta). Tuet sellaisille investoinneille, joilla yritykset voivat saavuttaa vain hieman pakollisia normeja korkeamman ympäristönsuojelun tason, voidaan sallia, mikäli niiden bruttomäärä on enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen B.3.2 kohta). Tukikelpoisten kustannusten on kaikissa tapauksissa liityttävä ainoastaan ympäristönsuojeluun.

(20) Kuten terästukisääntöjen liitteessä on täsmennetty, ympäristönsuojelutukia arvioidessaan komissio pyrkii estämään, että yleistä investointitukea myönnettäisiin ympäristönsuojelun nimissä uusien laitteiden hankintaan. Tiukalla valvonnalla komissio varmistaa, että tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan ympäristönsuojeluun liittyvät investointikustannukset. Toisin kuin yritys väittää, ympäristönsuojelutukea koskevissa suuntaviivoissa mainitaan selvästi, että investoinnin tukikelpoiset kustannukset on rajoitettava tiukasti niihin lisäinvestointikustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee kaikkia investointeja riippumatta syistä, joiden vuoksi yritys on ne toteuttanut (uusien normien noudattaminen, normien ylittäminen tai energiankulutuksen alentaminen). Ympäristönsuojelutukea koskevien suuntaviivojen 2.3 kohdassa mainitaan, että energian säästämiseksi myönnettyjä tukia pidetään ympäristönsuojelutukina.

(21) Kuten komissio on menettelyn aloittamisen yhteydessä maininnut, se katsoo, että pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskeva hanke edistää ympäristönsuojelua merkittävästi, minkä vuoksi sille voidaan myöntää ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen soveltamisalaan kuuluvaa tukea. Komissio myöntää, että hankkeella oli mainittuja ympäristötavoitteita, mutta komissio ei käsittelisi asiaa toisin, vaikka säästöt kohdistuisivat energiakustannusten sijaan toisentyyppisiin kustannuksiin. Sen varmistamiseksi, että investoinnin tukikelpoiset kustannukset on rajoitettu tiukasti niihin lisäinvestointikustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, komissio vähentää investointikustannuksista kaikki yrityksen investoinnista saamat tuotantokustannussäästöt. Tämä voidaan tehdä ainoastaan ottamalla huomioon laitteiden käyttöaikana tai mainittujen laitteiden poistoaikana toteutetut säästöt. Tässä tapauksessa tämä merkitsee sitä, että Belgian on vähennettävä investointikustannuksista investoinnista suoraan kymmenen vuoden aikana saatavat kustannussäästöt.

(22) Tukikelpoisina kustannuksina ei voida pitää myöskään hankkeeseen liittyviä käyttökustannuksia. Tietyn laitteen rahoitus-, huolto- ja tavanomaiset toimintakustannukset kuin myös muut vastaavat kustannukset ovat jokaisen yrityksen tavanomaisia yritystoiminnan kustannuksia. Niitä ei voida pitää ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi välttämättöminä lisäinvestointikustannuksina. Tässä tapauksessa tämä merkitsee sitä, että yritykselle laitteista kymmenen vuoden kuoletusaikana aiheutuneita kustannuksia ei voida pitää ympäristötukikelpoisina kustannuksina.

VI PÄÄTELMÄT

(23) Belgian ilmoittama, pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevalle hankkeelle myönnettävä tuki ei täytä ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa ja terästukisäännöissä esitettyjä ehtoja. Sitä vastoin muille hankkeille myönnettäväksi ilmoitetut tuet täyttävät kaikki mainitut ehdot, kuten komissio oli jo menettelyä aloittaessaan ilmoittanut. Näin ollen komissio katsoo, että purkunosturin pölysuojaa, masuunisuodatteen käsittelyä, masuuniin nro 4 tehtäviä muutostöitä, teollisuusviemäreiden optimointia ja masuunin panostuksessa syntyvien pölypäästöjen alentamista koskeville hankkeille myönnetyt tuet, joiden yhteismäärä on 24516600 Belgian frangia, soveltuvat yhteismarkkinoille. Pyöröjäähdyttimen rakentamista sintrauslaitokseen nro 2 koskevalle hankkeelle myönnettyä 78438600 Belgian frangin tukea komissio pitää kuitenkin soveltumattomana yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuet, jotka Belgia aikoo myöntää NV Sidmarin ympäristönsuojeluhankkeille purkunosturin pölysuoja, masuunisuodatteen käsittely, masuuniin nro 4 tehtävät muutostyöt, teollisuusviemäreiden optimointi ja masuunin panostuksessa syntyvien pölypäästöjen alentaminen ja joiden yhteismäärä on 24516600 Belgian frangia, soveltuvat yhteismarkkinoille.

2 artikla

Tuki, jonka Belgia aikoo myöntää NV Sidmarin ympäristönsuojeluhankkeelle pyöröjäähdyttimen rakentaminen sintrauslaitokseen nro 2 ja jonka määrä on 78438600 Belgian frangia, ei sovellu yhteismarkkinoille.

Tämän vuoksi tätä tukea ei saa myöntää.

3 artikla

Belgian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 338, 28.12.1996, s. 42.

(2) EYVL C 280, 2.10.1999, s. 29.

(3) Katso alaviite 2.

(4) EYVL C 72, 10.3.1994, s. 3.