<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.55-20141201.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C‑417/15</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62015CJ0417</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:881">EU:C:2016:881</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>8</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>8</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>TUOMIO <DATE ISO="20161116">16.11.2016</DATE> – ASIA C-417/15</P><P>SCHMIDT</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin Tuomioistuimen Tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20161116">16 päivänä marraskuuta 2016</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE><NOTE NUMBERING="roman" TYPE="ENDNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tämän tuomion 42 kohtaan on tehty kielellisiä muutoksia sen ensimmäisen julkaisemisen jälkeen.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INDEX><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EU) N:o 1215/2012</KEYWORD><KEYWORD>Tuomioistuimen toimivalta siviili- ja kauppaoikeuden alalla</KEYWORD><KEYWORD>Soveltamisala</KEYWORD><KEYWORD>24 artiklan 1 alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Yksinomainen toimivalta asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen</KEYWORD><KEYWORD>7 artiklan 1 alakohdan a alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Erityinen toimivalta sopimusta koskevassa asiassa</KEYWORD><KEYWORD>Kiinteistön lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamista ja kiinteistörekisteriin omistusoikeudesta tehdyn merkinnän poistamista koskeva kanne</KEYWORD></INDEX><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-417/15,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Landesgericht für Zivilrechtssachen Wien (Wienin siviilituomioistuin, Itävalta) on esittänyt <DATE ISO="20150723">23.7.2015</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20150729">29.7.2015</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Wolfgang Schmidt</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Christiane Schmidt,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Ilešič sekä tuomarit A. Prechal, A. Rosas, C. Toader (esittelevä tuomari) ja E. Jarašiūnas,</P><P>julkisasiamies: J. Kokott,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Wolfgang Schmidt, edustajanaan C. Beck, Rechtsanwalt,</P></ITEM><ITEM><P>Christiane Schmidt, edustajanaan M. Bartlmä, Rechtsanwalt,</P></ITEM><ITEM><P>Itävallan hallitus, asiamiehenään G. Eberhard,</P></ITEM><ITEM><P>Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek ja J. Vláčil,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään G. von Rintelen ja M. Wilderspin,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20160707">7.7.2016</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><?PAGE NO="2"?><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20121212">12.12.2012</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="351" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 351, s. 1</REF.DOC.OJ>) 24 artiklan 1 alakohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Wolfgang Schmidt ja vastaajana Christiane Schmidt ja joka koskee Itävallassa sijaitsevan kiinteistön lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamista.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1215/2012 johdanto-osan 15, 16 ja 34 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>(15)</NO.P><TXT>Tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen ennustettavuuden olisi oltava hyvä, ja niiden olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan toimivaltainen tuomioistuin määräytyy pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan perusteella. Vastaajan kotipaikan tuomioistuimen olisi aina oltava toimivaltainen, lukuun ottamatta joitakin tarkoin rajattuja tapauksia, joissa riita-asian kohteen tai osapuolten sopimusvapauden vuoksi jokin muu liittymäperuste on oikeutettu. – –</TXT></NP></CONSID><CONSID><NP><NO.P>(16)</NO.P><TXT>Moitteettoman lainkäytön helpottamiseksi tai tuomioistuimen ja riita-asian läheisen liittymän vuoksi olisi oltava vaihtoehtoisia toimivaltaperusteita vastaajan kotipaikan mukaan määräytyvän toimivaltaperusteen lisäksi. Läheisellä liittymällä olisi taattava oikeusvarmuus ja vältettävä mahdollisuus siitä, että vastaaja haastetaan sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimeen, johon hän ei kohtuudella ole voinut odottaa joutuvansa. – –</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(34)</NO.P><TXT>Olisi varmistettava jatkuvuus [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> tehdyn] yleissopimuksen [(<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="299" PAGE.FIRST="32" DATE.PUB="1972">EYVL 1972, L 299, s. 32</REF.DOC.OJ>)], [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20001222">22.12.2000</DATE> annetun neuvoston] asetuksen (EY) N:o 44/2001 [(<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="012" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2001">EYVL 2001, L 12, s. 1</REF.DOC.OJ>)] ja tämän asetuksen välillä, minkä vuoksi olisi säädettävä siirtymäsäännöksistä. Saman jatkuvuuden olisi koskettava myös Euroopan unionin tuomioistuimen tulkintaa [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla <DATE ISO="19680927">27.9.1968</DATE> tehdystä] yleissopimuksesta ja sen korvaavista asetuksista.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1215/2012 I luvun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Soveltamisala ja määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, 1 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tätä asetusta sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään. – –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA><P>Tätä asetusta ei sovelleta</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>luonnollisten henkilöiden oikeudelliseen asemaan, oikeuskelpoisuuteen tai oikeustoimikelpoisuuteen eikä myöskään aviovarallisuussuhteisiin tai sellaisiin suhteisiin liittyviin varallisuussuhteisiin, joilla niihin sovellettavan lain mukaan katsotaan olevan avioliittoon verrattavia vaikutuksia.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen II luvun 2 jakson otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Erityinen toimivalta<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>. Jaksossa on 7 artikla, jossa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>sopimusta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite on täytetty tai täytettävä,</TXT></NP></ITEM></LIST></TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Saman jakson 8 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Jos henkilöllä on kotipaikka jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne myös</P><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>jos asia koskee sopimusta ja kanne voidaan yhdistää samaa vastaajaa vastaan nostettuun kanteeseen, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kiinteistö sijaitsee.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1215/2012 II luvun 6 jaksoon, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>Yksinomainen toimivalta<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, sisältyvässä 24 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Seuraavilla jäsenvaltion tuomioistuimilla on asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomainen toimivalta:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta, sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa kiinteistö sijaitsee.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Itävallan oikeus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Merkitykselliset kansallisen oikeuden säännökset ovat siviililaissa (Allgemeines Bürgerliches Gesetzbuch, jäljempänä ABGB) ja kiinteistörekisterilaissa (Allgemeines Grundbuchsgesetz, jäljempänä GBG).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>ABGB:n 380 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Omistusoikeutta ei voi saada ilman omistusoikeusasiakirjaa ja oikeudellista saantoa.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>ABGB:n 425 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Pelkkä omistusoikeusasiakirja ei vielä anna omistusoikeutta. Omistusoikeus ja kaikki esineoikeudet voidaan laissa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta hankkia vain oikeudellisella luovutuksella ja saannolla.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>ABGB:n 431 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>Kiinteistöä koskevan omistusoikeuden siirtämiseksi saanto on merkittävä sitä varten tarkoitettuun julkiseen rekisteriin. Tätä merkintää kutsutaan kiinteistörekisterimerkinnäksi (Einverleibungen (Intabulation).<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>ABGB:n 444 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Omistusoikeus voi lakata omistajan tahdosta, lain nojalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Kiinteistöön kohdistuva omistusoikeus lakkaa kuitenkin vain poistamalla se julkisista rekistereistä.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>GBG:n 8 §:ssä kiinteistörekisteriin tehtävät merkinnät erotellaan seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Kiinteistörekisteriin voidaan tehdä seuraavia merkintöjä:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>kiinteistörekisterimerkinnät (Einverleibungen) (merkinnät ehdottomista oikeuksien saamisista tai niiden lakkaamisesta – rekisteröinnit Intabulationen tai rekisteröintien poistot Extabulationen) ilman muuta oikeudellista perustaa tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>alustavat merkinnät (merkinnät ehdollisista oikeuksien saamisista tai niiden lakkaamisesta – alustavat rekisteröinnit), jotka saavat aikaan kirjatun oikeuden saamisen, siirron, rajoituksen tai menetyksen vain, jos niiden osalta esitetään myöhemmin oikeudellinen perusta</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>pelkät huomautukset.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>GBG:n 9 §:n mukaan kiinteistörekisteriin voidaan merkitä vain esineoikeudet ja rasitteet, takaisinosto-oikeus, etuosto-oikeus ja vuokraoikeus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>GBG:n 61 §:n, joka koskee kiinteistörekisteriin tehtäviä, riitoja koskevia merkintöjä, sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="061.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>1)</NO.PARAG><ALINEA>Henkilö, jonka oikeuksia on mahdollisesti loukattu kiinteistörekisterimerkinnällä ja joka nostaa kanteen kiinteistörekisterimerkinnän pätemättömyyden perusteella ja vaatii kiinteistörekisterin edeltävän tilan palauttamista, voi vaatia riidan merkitsemistä kiinteistörekisteriin joko kannetta nostettaessa tai myöhemmin. Riitaa koskevaa merkintää voidaan hakea sekä asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa että kiinteistörekisteriä pitävässä tuomioistuimessa.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="061.002"><NO.PARAG>2)</NO.PARAG><ALINEA>Riitaa koskeva merkintä tekee kanteen johdosta annettavasta tuomiosta täysin tehokkaan myös niitä henkilöitä vastaan, jotka saavat oikeuksia vasta sen jälkeen, kun riitaa koskevaa merkintää kiinteistörekisterissä koskeva hakemus on saapunut kiinteistörekisteriä pitävään tuomioistuimeen.<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Itävallassa asuva Wolfgang Schmidt omisti Wienissä (Itävalta) sijaitsevan kiinteistön. Hän lahjoitti kiinteistön <DATE ISO="20131114">14.11.2013</DATE> Wienissä tehdyllä notaarin laatimalla asiakirjalla tyttärelleen Christiane Schmidtille, joka kirjattiin mainitusta päivästä lähtien kiinteistörekisteriin tämän kiinteistön omistajana. Christiane Schmidt asui lahjoitushetkellä Saksassa ja asuu edelleen siellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Asiakirja-aineistosta käy ilmi, että psykiatrisen asiantuntijalausunnon, jonka mukaan toukokuusta 2013 alkaen Wolfgang Schmidtillä oli ollut vakavia ongelmia, johdosta hänelle määrättiin <DATE ISO="20141117">17.11.2014</DATE> tehdyllä päätöksellä edunvalvoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Wolfgang Schmidt, jota edusti edunvalvoja, nosti Landesgericht für Zivilrechtssachen Wienissä (Wienin siviilituomioistuin, Itävalta) <DATE ISO="20150324">24.3.2015</DATE> kanteen <DATE ISO="20131114">14.11.2013</DATE> tehdyn lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamiseksi ja siten myös vastaajan omistusoikeutta koskevan merkinnän poistamiseksi kiinteistörekisteristä sillä perusteella, että tämä merkintä oli pätemätön. Kantajan vaatimuksesta rekisteristä poistamista koskevan kanteen kirjaaminen kiinteistörekisteriin hyväksyttiin GBG:n 61 §:n 1 momentin nojalla <DATE ISO="20150325">25.3.2015</DATE> annetulla ratkaisulla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Christiane Schmidt väitti, että ennakkoratkaisua pyytäneeltä tuomioistuimelta puuttui toimivalta käsitellä pääasia sillä perusteella, että asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohta ei voinut olla perusteena kyseisen tuomioistuimen toimivallalle, koska kanne ei koskenut tässä säännöksessä tarkoitettua esineoikeutta kiinteään omaisuuteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Landesgericht für Zivilrechtssachen Wien esittää epäilyjä asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdan tulkinnasta viitaten yhtäältä unionin tuomioistuimen asiassa Gaillard <DATE ISO="20010405">5.4.2001</DATE> antamaan määräykseen (<REF.DOC.ECR><NO.CASE>C-518/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:209">EU:C:2001:209</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), jossa sääntöä, joka koskee yksinomaista toimivaltaa esineoikeutta kiinteään omaisuuteen koskevassa asiassa, ei sovellettu kiinteistöä koskevan kauppasopimuksen purkamista koskevaan kanteeseen, ja toisaalta asiassa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Weber</NAME.CASE> <DATE ISO="20140403">3.4.2014</DATE> (<NO.CASE>C‑438/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:212">EU:C:2014:212</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) annettuun tuomioon, jonka mukaan kiinteistöä koskevan etuosto-oikeuden käytön pätemättömyyttä koskeva kanne kuului tähän yksinomaiseen toimivaltaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että rekisteristä poistamista koskevan kanteen hyväksyvään tuomioon, joka annetaan GBG:n 61 §:n 1 momentin nojalla, voidaan vedota sekä Christiane Schmidtiä vastaan että – kiinteistörekisteriin tehdyn riitaa koskevan merkinnän johdosta – kolmansia vastaan, jotka ovat menettelyn kuluessa saaneet esineoikeuden kyseiseen kiinteistöön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa Landesgericht für Zivilrechtssachen Wien on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Sovelletaanko lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamista lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi ja lahjansaajan omistusoikeutta koskevan kiinteistörekisterimerkinnän poistamista koskevaan asiaan asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdan säännöstä, jossa säädetään yksinomaisesta toimivallasta asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen?<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohtaa tulkittava siten, että kiinteistön lahjoittamisen pätemättömäksi julistamista lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi ja lahjansaajan omistusoikeutta koskevan kiinteistörekisterimerkinnän poistamista koskeva kanne on kanne, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Aluksi on todettava, että tällainen kanne kuuluu asetuksen N:o 1215/2012 aineelliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>On nimittäin niin, että vaikka tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolelle muun muassa luonnollisten henkilöiden oikeudellinen asema, oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus, lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden määrittäminen ei nyt käsiteltävän kaltaisessa asiassa kuitenkaan ole – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 27–31 kohdassa – lahjan oikeudellista pätevyyttä koskevan kanteen pääasiallinen kohde vaan ainoastaan esikysymys.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdan sanamuodosta käy ilmi, että asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen, yksinomainen toimivalta on sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa kiinteistö sijaitsee (forum rei sitae), eikä osapuolten kotipaikalla ole merkitystä. Koska tässä säännöksessä toistetaan pääosin asetuksen N:o 44/2001 22 artiklan 1 alakohdan sisältö, on todettava, että siltä osin kuin asetus N:o 1215/2012 korvaa asetuksen N:o 44/2001, unionin tuomioistuimen viimeksi mainitun asetuksen säännöksistä antama tulkinta pätee myös tämän asetuksen säännösten osalta, mikäli näiden molempien unionin oikeuden säädösten säännösten voidaan katsoa vastaavan toisiaan (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160616">16.6.2016</DATE>, <NAME.CASE>Universal Music International Holding</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-12/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:449">EU:C:2016:449</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on katsonut asetuksen N:o 44/2001 22 artiklan 1 alakohdasta, että ilmaisun <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>[asia], joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, merkitys on ratkaistava unionin oikeudessa itsenäisesti, jotta voidaan mahdollisimman hyvin taata se, että jäsenvaltioille ja niille, joita asia koskee, kyseisen asetuksen perusteella syntyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapuolisia ja yhdenmukaisia (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140403">3.4.2014</DATE>, <NAME.CASE>Weber</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-438/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:212">EU:C:2014:212</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151217">17.12.2015</DATE>, <NAME.CASE>Komu ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-605/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:833">EU:C:2015:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Asetusta N:o 44/2001 koskevasta unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että koska tämän asetuksen 22 artiklan 1 alakohdan säännökset ovat poikkeus asetuksen yleisistä toimivaltasäännöistä ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohtaan sisältyvästä säännöstä, jonka mukaan kanne henkilöä vastaan, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, nostetaan tuon jäsenvaltion tuomioistuimissa, jollei kyseisen asetuksen säännöksistä muuta johdu, niitä ei pidä tulkita laajemmin kuin niiden tavoitteen takia on välttämätöntä. Mainittujen säännösten vaikutuksesta nimittäin asianosaisilla ei ole heille muutoin kuuluvaa, oikeuspaikkaa koskevaa valinnanvapautta, ja joissakin tilanteissa niistä aiheutuu, että asia tulee vireille tuomioistuimessa, joka ei ole yhdenkään asianosaisen kotipaikan tuomioistuin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151217">17.12.2015</DATE>, <NAME.CASE>Komu ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-605/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:833">EU:C:2015:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Siltä osin kuin kyse on edellä mainittujen säännösten tavoitteesta, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla tehdystä yleissopimuksesta laaditusta selvityksestä (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="059" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1979">EYVL 1979, C 59, s. 1</REF.DOC.OJ>) ja asetuksen N:o 44/2001 22 artiklan 1 alakohtaa koskevasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että pääasiallinen syy siihen, että sen sopimusvaltion tuomioistuimilla, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, on yksinomainen toimivalta, on se, että kiinteän omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimella on läheisen sijainnin vuoksi parhaat edellytykset saada tietoonsa tosiseikat ja soveltaa yleensä sijaintipaikkavaltion perusteella määräytyviä oikeussääntöjä ja käytäntöjä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151217">17.12.2015</DATE>, <NAME.CASE>Komu ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-605/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:833">EU:C:2015:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Lisäksi unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että sopimusvaltion, jossa kiinteistö sijaitsee, tuomioistuinten yksinomainen toimivalta ei koske kaikkia esineoikeutta kiinteään omaisuuteen koskevia kanteita vaan ainoastaan kanteita, jotka kuuluvat kyseisen yleissopimuksen tai vastaavasti mainitun asetuksen soveltamisalaan ja joilla pyritään yhtäältä vahvistamaan kiinteän omaisuuden laajuus ja koostumus, omistus- ja hallintaoikeus taikka muut kiinteään omaisuuteen kohdistuvat esineoikeudet sekä toisaalta turvaamaan näiden oikeuksien haltijoille heidän oikeusasemansa perusteella syntyneet oikeudet (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151217">17.12.2015</DATE>, <NAME.CASE>Komu ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-605/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:833">EU:C:2015:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>On myös muistutettava siitä, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan esineoikeuden ja velvoiteoikeuden välinen ero on se, että ensimmäinen koskee esinettä ja sen oikeusvaikutukset ulottuvat jokaiseen, kun taas jälkimmäiseen voidaan vedota ainoastaan velallista vastaan (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151217">17.12.2015</DATE>, <NAME.CASE>Komu ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-605/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:833">EU:C:2015:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että Itävallan siviilioikeudessa lahjasopimuksen toteamisella pätemättömäksi lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi on taannehtivia vaikutuksia, ja se johtaa lahjoitetun omaisuuden palauttamiseen. Kiinteistöjä koskevien sopimusten osalta tämä palauttaminen merkitsee sitä, että kiinteistörekisteristä poistetaan kaikki merkinnät, jotka koskevat siihen omistajaksi kirjatun henkilön omistusoikeutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Koska Wolfgang Schmidtin kanteessa vaaditaan yhtäältä lahjan pätemättömäksi julistamista hänen oikeustoimikelpoisuutensa puuttumisen vuoksi ja toisaalta hänen tyttärensä omistusoikeuden kirjaamisen poistamista kiinteistörekisteristä, tämän kanteen luonnetta on arvioitava kumpaankin vaatimukseen nähden.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Ensinnäkin kiinteistön lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamista koskevasta vaatimuksesta on todettava, että ennakkoratkaisupyynnön mukaan tämä vaatimus perustuu siihen, että sopimuksen väitetään olevan pätemätön pääasian kantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sen jäsenvaltion, jossa kiinteistö sijaitsee, tuomioistuimen toimivaltaisuuteen ei kuitenkaan riitä, että kanne koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai liittyy kiinteistöön. On päinvastoin tarpeen, että kanne perustuu esineoikeuteen eikä velvoiteoikeuteen (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20010405">5.4.2001</DATE>, <NAME.CASE>Gaillard</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-518/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:209">EU:C:2001:209</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0016">16</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Tämä tulkinta saa tukea myös Tanskan kuningaskunnan, Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevaan yleissopimukseen sekä sen tulkitsemista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskevaan pöytäkirjaan tehtyä yleissopimusta koskevasta Schlosserin selvityksestä (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="059" PAGE.FIRST="71" DATE.PUB="1979">EYVL 1979, C 59, s. 71</REF.DOC.OJ>, 170–172 kohta), jossa täsmennetään, että silloin, kun on kyse sekatyyppisistä kanteista, jotka perustuvat velvoiteoikeuteen ja joissa vaaditaan esineoikeuden saamista, voidaan esittää useita seikkoja sen käsityksen tueksi, että tällaiset kanteet ovat velvoiteoikeudellisia ja että sääntöä yksinomaisesta toimivallasta kiinteää omaisuutta koskevissa asioissa ei siis voida soveltaa (ks. analogisesti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20010405">5.4.2001</DATE>, <NAME.CASE>Gaillard</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-518/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:209">EU:C:2001:209</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 40 kohdassa, sillä, että sopimus, jonka pätemättömäksi julistamista on vaadittu, liittyy kiinteään omaisuuteen, ei ole sen pätevyyden arvioinnin kannalta mitään merkitystä, koska sillä, että sopimuksen aineellisena kohteena on kiinteä omaisuus, on tässä yhteydessä vain toissijainen merkitys (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060518">18.5.2006</DATE>, <NAME.CASE>ČEZ</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑343/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:330">EU:C:2006:330</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Lisäksi on todettava, että tällainen tulkinta ei heikennä asianmukaisen oikeudenkäytön vaatimusta, joka – kuten tämän tuomion 29 kohdasta käy ilmi – on asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdan perustana, koska käsitellessään vaatimusta lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamisesta lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi tuomioistuimen ei tarvitse tehdä yksinomaan kyseiseen kiinteistöön liittyviä tarkastuksia, joilla voitaisiin perustella tässä artiklassa säädetyn yksinomaista toimivaltaa koskevan säännöksen soveltamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Kuten julkisasiamies on kuitenkin todennut ratkaisuehdotuksensa 50 kohdassa ja kuten Tšekin hallitus on katsonut kirjallisissa huomautuksissaan, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi perustaa toimivallan kiinteää omaisuutta koskevan lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamista koskevan asian käsittelemiseksi asetuksen N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan a alakohtaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Tämän säännöksen mukaan sopimusta koskevat oikeusriidat voidaan nimittäin käsitellä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena oleva velvoite eli velvoite, joka vastaa kantajan kanteen perusteena olevaa sopimuksesta johtuvaa oikeutta, on täytetty tai täytettävä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19761006">6.10.1976</DATE>, <NAME.CASE>De Bloos</NAME.CASE>, <NO.CASE>14/76</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1976:134">EU:C:1976:134</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0010">10</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Nyt pääasiassa nostettu kanne perustuu sellaisen sopimusvelvoitteen väitettyyn pätemättömyyteen, joka muodostuu kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja jonka – mikäli sopimus on pätevä – on tapahduttava ja joka on alun perin tapahtunut Itävallassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Toiseksi vaatimuksesta, joka koskee lahjansaajan omistusoikeuden poistamista kiinteistörekisteristä, on todettava, että vaatimus perustuu omaisuuden luovutuksen pätemättömyyteen ja näin ollen esineoikeuteen, johon pääasian kantaja vetoaa kyseessä olevan kiinteistön osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Tällainen vaatimus, jonka tarkoituksena on esineoikeuteen perustuvien oikeuksien säilyttäminen, kuuluu sen jäsenvaltion, jossa kiinteistö sijaitsee, yksinomaiseen toimivaltaan asetuksen N:o 1215/2012 24 artiklan 1 alakohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Tämän yksinomaisen toimivallan lisäksi, joka jäsenvaltion, jossa kiinteistö sijaitsee, tuomioistuimella on käsitellä vaatimus lahjansaajan omistusoikeuden poistamisesta kiinteistörekisteristä, tällä tuomioistuimella on myös – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 51–58 kohdassa – asetuksen N:o 1215/2012 8 artiklan 4 alakohdan nojalla asiayhteyteen perustuva toimivalta käsitellä kiinteistöä koskevan lahjan pätemättömäksi julistamista koskeva vaatimus, koska nämä molemmat vaatimukset on kohdistettu samaan vastaajaan ja ne voidaan, kuten unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta käy ilmi, yhdistää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella on esitettyyn kysymykseen vastattava seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Asetuksen N:o 1215/2012 säännöksiä on tulkittava siten, että kanne kiinteistöä koskevan lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamiseksi lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi ei kuulu mainitun asetuksen 24 artiklan 1 alakohdassa säädettyyn sen jäsenvaltion, jossa kyseinen kiinteistö sijaitsee, yksinomaiseen toimivaltaan vaan saman asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa säädettyyn erityiseen toimivaltaan</P></ITEM><ITEM><P>Kanne lahjansaajan omistusoikeutta koskevien merkintöjen poistamiseksi kiinteistörekisteristä kuuluu saman asetuksen 24 artiklan 1 alakohdassa säädettyyn yksinomaiseen toimivaltaan.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla <DATE ISO="20121212">12.12.2012</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 säännöksiä on tulkittava siten, että kanne kiinteistöä koskevan lahjasopimuksen pätemättömäksi julistamiseksi lahjanantajan oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen vuoksi ei kuulu mainitun asetuksen 24 artiklan 1 alakohdassa säädettyyn sen jäsenvaltion, jossa kyseinen kiinteistö sijaitsee, yksinomaiseen toimivaltaan vaan kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa säädettyyn erityiseen toimivaltaan.</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Kanne lahjansaajan omistusoikeutta koskevien merkintöjen poistamiseksi kiinteistörekisteristä kuuluu saman asetuksen 24 artiklan 1 alakohdassa säädettyyn yksinomaiseen toimivaltaan.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>