(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 (2) soveltamisesta saatu kokemus on erityisesti sen jälkeen, kun sitä on viimeksi muutettu täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/764 (3), osoittanut, että on tarpeen toteuttaa useita muita toimenpiteitä ja että kyseisen päätöksen tiettyjä säännöksiä olisi mukautettava, jotta varmistetaan entistä tehokkaampi lähestymistapa Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismin, jäljempänä ’mainittu organismi’, unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen torjumiseksi.

(2)

Vaikka kartoitukset on tarpeen suorittaa jäsenvaltioiden tasolla arvioituun riskitasoon perustuen, kokemus on osoittanut, että niitä olisi tehtävä perusteellisemmin ja yhdenmukaisemmin, jotta varmistetaan, että kaikkien jäsenvaltioiden varotoimet mainitun organismin torjumiseksi ovat samantasoisia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kyseisiä kartoituksia tehdessään otettava huomioon komission antamat asiaa koskevat tekniset ohjeet.

(3)

Mainitun organismin yksilöinnin on kansainvälisten standardien mukaan osoitettu olevan luotettavinta, kun se perustuu vähintään kahteen eri testiin, joissa noudatetaan erilaisia biologisia periaatteita tai jotka kohdistuvat genomin eri osiin. Kyseisiä testejä koskevan luettelon olisi oltava saatavilla komission tietokannassa, jonka olisi avoimuuden vuoksi oltava julkinen. Rajattuja alueita ja muita kuin rajattuja alueita varten olisi oltava eri testit, koska mainitun organismin yksilöinti rajattujen alueiden ulkopuolella edellyttää testeiltä erilaista herkkyyttä.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi avoimuuden vuoksi julkaistava omat kansalliset valmiussuunnitelmansa internetissä.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, tammikuussa 2015 antamassa tieteellisessä lausunnossa (4) tarkoitettu tieteellinen näyttö osoittaa, että geneettinen rekombinaatio eri osissa maailmaa esiintyvien mainitun organismin alalajien kesken on mahdollista ja että sillä on vaikutusta uusiin kasvilajeihin, joiden ei ole koskaan aikaisemmin havaittu saaneen tartuntaa kyseisiltä alalajeilta. Unionissa on viime aikoina raportoitu eri alalajien esiintymisistä, joten varotoimien tehostamisen varmistamiseksi on tärkeää selventää, että havaittaessa jollakin alueella useampi kuin yksi mainitun organismin alalaji, kyseinen alue olisi rajattava mainitun organismin ja kaikkien sen mahdollisten alalajien suhteen. Silloin, kun jonkin alalajin esiintymiseen liittyvää yksilöintiä vielä odotetaan, asianomaisen jäsenvaltion olisi varotoimena rajattava kyseinen alue mainitun organismin ja kaikkien sen mahdollisten alalajien suhteen.

(6)

Kokemus on osoittanut, että puskurivyöhykkeillä tehtävissä kartoituksissa resurssien jakaminen on priorisoitava kasvinterveydellisen riskitason mukaisesti. Näin ollen olisi kohtuullista säätää, että kartoituksen on puskurivyöhykkeillä perustuttava ruudukkoon, joka on jaettu 100 m × 100 m kokoisiin neliöihin tartuntavyöhykettä ympäröivällä vähintään 1 km leveällä vyöhykkeellä ja 1 km × 1 km kokoisiin neliöihin muualla puskurivyöhykkeellä.

(7)

Nykyisen kokemuksen ja EFSAn raportoiman tieteellisen näytön perusteella kaikkien isäntäkasvien välitön poistaminen, niiden terveystilanteesta riippumatta, 100 metrin säteellä tartunnan saaneista kasveista, lisää mahdollisuuksia onnistua mainitun organismin hävittämisessä. Kaikkien isäntäkasvien poistaminen antaa paremman takuun, kun kyse on oireettomista tartunnoista, ja näin ollen paremman tilanteen mainitun organismin osalta kyseisellä alueella kuin rajoittamistoimenpiteet, joissa poistetaan ainoastaan kasvit, joissa tartunta on havaittu ja ainoastaan, jos ne sijaitsevat jollakin rajatun alueen osalla. Sen vuoksi on oikeasuhteista vähentää tartunta-aluetta ympäröivän puskurivyöhykkeen leveyttä 10 kilometristä 5 kilometriin kaikissa tapauksissa, joissa rajattu alue määritetään hävittämistoimenpiteitä varten. Leveys olisi kuitenkin pidettävä 10 kilometrinä, jos kyse on leviämisen rajoittamista varten määritettävistä rajatuista alueista, koska kyseisillä rajatuilla alueilla mainittua organismia esiintyy laajemmin, ja tällöin on tarpeen noudattaa varovaisempaa lähestymistapaa.

(8)

Lisäksi on oikeasuhteista vähentää puskurivyöhykettä 1 kilometriin tietyin edellytyksin, joilla varmistetaan, että mainittu organismi ei leviä laajemmalle, että tartunnan saaneet kasvit poistetaan välittömästi ja että tilannetta seurataan asianmukaisesti. Samoin on oikeasuhteista sallia rajatun alueen poistaminen 12 kuukauden kuluttua siitä, kun se on ensimmäisen kerran määritetty, jos käyttöön otetaan tehostettu näytteenottojärjestelmä, jolla varmistetaan, että mainittu organismi pysyy poissa kyseiseltä alueelta.

(9)

Jotta avoimuus ja yleinen tieto mainitun organismin torjumista koskevista toimenpiteistä lisääntyisivät, jäsenvaltioiden olisi julkaistava luettelo alueellaan sijaitsevista rajatuista alueista ja pidettävä sitä ajan tasalla, ja komission olisi julkaistava oma luettelonsa jäsenvaltioiden ilmoittamien alueiden perusteella.

(10)

Kokemus on osoittanut, että on oikeasuhteista sallia, että rajattu alue jätetään määrittämättä, jos mainittua organismia on havaittu paikassa, jossa on todistettavasti fyysinen suoja kyseisen organismin vektoreiden torjumiseksi. Tämä lähestymistapa on oikeasuhteinen, koska mainitun organismin leviämisriski on pieni ja sen välitön poistamismahdollisuus suuri sen kontrolloidun esiintymisympäristön ansiosta.

(11)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus antaa lupa istuttaa joitakin tai kaikkia isäntäkasveja leviämisen rajoittamistoimien kohteena olevilla tartuntavyöhykkeillä, jotka sijaitsevat puskurivyöhykkeen viereisen 20 kilometrin levyisen alueen ulkopuolella, asianmukaisin edellytyksin, jotta varmistetaan, että kyseiselle jäsenvaltiolle jää mahdollisuus toimia entistä joustavammin. Näin tehdessään niiden tulisi antaa etusija sellaisille lajikkeille, jotka on arvioitu mainittua organismia hyvin sietäviksi tai niille vastustuskykyisiksi, minkä tavoitteena on vähentää bakteeri-inokulaattien määrää kyseisillä alueilla.

(12)

Jäsenvaltioilla olisi oltava tietyn paikan perinteitä ja historiaa kunnioittaakseen mahdollisuus päättää, ettei sellaisia isäntäkasveja, jotka on virallisesti nimetty historiallisesti arvokkaiksi kasveiksi, tarvitse poistaa, jos ne eivät ole mainitun organismin tartuttamia, vaikka ne sijaitsisivat 100 metrin säteellä kasveista, jotka on testattu ja havaittu mainitun organismin tartuttamiksi. Niihin olisi kuitenkin sovellettava erityisehtoja, jotta estetään, että ne saisivat tartunnan ja levittäisivät mainittua organismia.

(13)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että mainitun organismin esiintymistä rajatuilla alueilla seurataan tarkoituksenmukaisina ajankohtina, olisi tarkennettava, että seurannassa ja siihen liittyvissä tarkastuksissa otetaan huomioon komission antamat tekniset ohjeet.

(14)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista rajata tartuntavyöhykkeet, joilla voidaan soveltaa leviämisen rajoittamista koskevia toimenpiteitä, niihin vyöhykkeisiin, jotka luetellaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 liitteessä.

(15)

Kun otetaan huomioon mainitun organismin kehitys unionissa ja rajoitusalueiden tunnustaminen myös muissa unionin osissa, kasvit olisi poistettava koko sillä rajoitusalueella, jolla mainittua organismia on virallisten kartoitusten perusteella havaittu esiintyvän. Kyseisiä virallisia kartoituksia olisi muiden unionin alueiden suojelemiseksi tehtävä ainakin niiden tuotantopaikkojen läheisyydessä, joilta mainittuja kasveja saa siirtää rajatuilta alueilta, sellaisten kasvien läheisyydessä, joilla on erityistä kulttuurillista, yhteiskunnallista ja tieteellistä arvoa, ja tartuntavyöhykkeellä 20 kilometrin sisällä kyseisen tartuntavyöhykkeen rajasta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan olisi sovellettava saarilla, jotka ovat kokonaan rajattuja alueita ja sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä lähimmästä unionin manneralueesta, koska nämä saaret ovat joka tapauksessa fyysisesti eristettyjä.

(16)

EFSAn maaliskuussa 2016 arvioiman alhaisen kasvinterveysriskin (5) vuoksi on aiheellista sallia rajatuilta alueilta sellaisten mainittujen kasvien lajikkeiden siirrot, joiden osalta on osoitettu, että ne eivät ole alttiita yhdelle tai useammalle mainitun organismin alalajille, ilman että niiden mukana on komission direktiivin 92/105/ETY (6) mukaisesti laaditut ja myönnetyt kasvipassit.

(17)

Vektorihyönteisten lennonaikaiseen leviämiskapasiteettiin perustuen on aiheellista ja oikeasuhteista sallia mainittujen kasvien siirto tuotantopaikoista, joita ympäröi 100 metrin levyinen vyöhyke, jolla on tehty kahdesti vuodessa tarkastuksia ja välittömästi poistettu kaikki kasvit, joissa mainitun organismin aiheuttamia oireita tai tartuntaa on havaittu. Samaa sääntöä olisi johdonmukaisuuden vuoksi sovellettava niihin kolmansien maiden tuotantopaikkoihin, joissa mainittua organismia tiedetään esiintyvän.

(18)

Kokemus on osoittanut, että tuotantopaikat, joissa isäntäkasveja kasvatetaan rajattujen alueiden ulkopuolella, tarkastetaan vuosittain, ja jos kasveissa esiintyy oireita, niistä otetaan näytteitä ja ne testataan, jotta voidaan luotettavalla tavalla varmistua siitä, ettei mainittua organismia esiinny. Sen vuoksi olisi vahvistettava kyseisiä tuotantopaikkoja koskevat vaatimukset, jotta varmistetaan yhdenmukainen suojan taso unionissa.

(19)

Lajien Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L. ja Prunus dulcis (Mill.) D.A. Webb on osoitettu saaneen toistuvasti mainitun organismin tartunnan ja tarjoavan taudille helpon leviämistien unionissa. Vaikka jäljittämistoimia toteutetaan edelleen unionissa havaittujen tartunnan saaneiden kasvien alkuperän vahvistamiseksi ennaltavarautumisen periaatteen mukaisesti, kyseisiä mainittuja kasveja saisi kasvattaa ainoastaan paikoissa, joissa niille tehdään vuosittain virallinen tarkastus sekä näytteenotto ja testaus sen vahvistamiseksi, ettei mainittua organismia esiinny. Koska kyseiset kasvit ovat selvästi muita alttiimpia mainitulle organismille, mainitun organismin esiintyminen olisi yksilöitävä vähintään kahdella positiivisella testillä, joista ainakin toisen olisi oltava asianomaisessa komission tietokannassa lueteltu molekyylitesti.

(20)

Samaa vaatimusta olisi johdonmukaisuuden vuoksi sovellettava niihin kolmansiin maihin, joissa mainittua organismia ei vielä tiedetä esiintyvän. Lisäksi ammattimaisten toimijoiden olisi kyseisiä kasveja unionin sisällä siirrettäessä pidettävä kolmen vuoden ajan kirjaa siirroista, jotta jäljitettävyys ja viralliset seurantatarkastukset varmistetaan asianmukaisesti.

(21)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/789 vahvistetaan unionin sisällä tapahtuvia siirtoja koskevat tiukat säännökset, joita sovelletaan niihin tiettyihin kasvilajeihin, jäljempänä ’isäntäkasvit’, joiden on havaittu olevan mainitun organismin eurooppalaisten isolaattien tartuttamia. Kyseisiin isäntäkasveihin sovelletaan tiukkoja ehtoja, vaikka niitä ei koskaan kasvatettaisi rajatulla alueella.

(22)

Samanaikaisesti komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/167 (7) annettiin Belgialle, Espanjalle, Ranskalle ja Tšekille väliaikainen lupa sertifioida tiettyjen neuvoston direktiivin 2008/90/EY (8) liitteessä I tarkoitettujen hedelmäkasvilajien esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, jotka on tuotettu avomaalla olosuhteissa, joissa niitä ei ole suojattu hyönteisiltä. Monien kyseisistä lajeista, eli Juglans regia L., Olea europaea L., Prunus amygdalus Batsch, P. amygdalus × P. persica, P. armeniaca L., P. avium (L.) L., P. cerasus L., P. domestica L., P. domestica × P. salicina, P. dulcis (Mill.) D.A. Webb, P. persica (L.) Batsch ja P. salicina Lindley, tiedetään olevan alttiita sekä mainitun organismin eurooppalaisille että Euroopan ulkopuolisille isolaateille, ja ne on lueteltu ”mainittuina organismeina” täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 liitteessä I.

(23)

Koska mainitun organismin aiheuttama uhka unionin alueella kasvaa, kyseisiä esiperusemokasveja ja kyseistä esiperusaineistoa koskevaa sertifiointilupaa, joka poikkeaa hyönteisiltä suojaavissa olosuhteissa kasvattamista koskevasta edellytyksestä, olisi täydennettävä vaihtoehtoisilla kasvinsuojelullisilla takeilla siinäkin tapauksessa, etteivät kasvit sijaitse täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 nojalla rajatulla alueella.

(24)

Sen vuoksi esiperusemokasveja ja esiperusaineistoa, joihin sovelletaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/167, saisi siirtää unionin alueella ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi. Tarkoituksena on taata, että esiperusemokasvit ja esiperusaineisto sekä kaikki tuotettu lisäysaineisto ja tuotetut hedelmäkasvit ovat mainitusta organismista vapaita. Lisäksi kyseisille esiperusemokasveille ja esiperusaineistolle olisi tehtävä silmämääräinen tarkastus, näytteenotto ja molekyylitestaus sen varmistamiseksi, ettei mainittua organismia esiinny, ja pidettävä kyseisten kasvien ja kyseisen aineiston terveystilanne lisäysprosessin aikana ennallaan.

(25)

Lisäksi kaikki ne kasvilajit, jotka komissio on täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 viimeisen muuttamisen jälkeen yksilöinyt mainituiksi kasveiksi, olisi sisällytettävä kyseisen päätöksen liitteeseen I.

(26)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2015/789 olisi muutettava.

(27)

Asiaa koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä maaliskuuta 2018, jotta ammattimaiset toimijat ja asiasta vastaavat viralliset elimet voisivat mukautua uusiin siirtoa koskeviin vaatimuksiin, joita sovelletaan lajien Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L., ja Prunus dulcis (Mill.) D.A.Webb. istutettaviksi tarkoitettuihin kasveihin, lukuun ottamatta siemeniä.

(28)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

(*1)   ”Guidelines for the survey of Xylella fastidiosa (Wells et al.) in the Union territory” http://ec.europa.eu/food/sites/food/files/plant/docs/ph_biosec_legis_guidelines_xylella-survey.pdf” "

2)

Korvataan 3 a artiklan 4 kohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

5)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

7)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

8)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

9)

Lisätään 16 artiklan toinen alakohta seuraavasti:

”Istutettavaksi tarkoitettuja kasveja Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L. ja Prunus dulcis (Mill.) D.A. Webb, siemeniä lukuun ottamatta, saa tuoda unioniin ainoastaan, jos niitä on kasvatettu paikassa, jossa kyseisille kasveille tehdään vuosittain mainitun organismin esiintymisen varalta virallinen tarkastus, näytteenotto sekä testaus kansainvälisiä standardeja noudattaen ja tarkoituksenmukaisina vuoden ajankohtina, jotka vahvistavat, ettei mainittua organismia esiinny, käyttäen sellaista näytteenottojärjestelmää, jolla voidaan 99 prosentin luotettavuudella yksilöidä tartunnan saaneiden kasvien 5 prosentin esiintymisaste ja jossa näytteenotto kohdistuu sellaisiin kasveihin, joissa on oireita, sekä niiden läheisyydessä oleviin oireettomiin kasveihin.”

10)

Korvataan 17 artiklan 4 kohdan c, d ja e alakohta seuraavasti:

11)

Muutetaan liite I tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.

12)

Korvataan liite II tämän päätöksen liitteellä II.

13)

Lisätään liite III tämän päätöksen liitteen III mukaisesti.