NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 174/2000,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2000,

asetuksen (ETY) N:o 3433/91 kumoamisesta siltä osin kuin on kyse Japanista peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuonnissa käyttöön otetusta lopullisesta polkumyyntitullista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

1) Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 3433/91(2), jäljempänä "lopullista tullia koskeva asetus", käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuonnissa. Japanin osalta tulliksi määrättiin 35,7 prosenttia.

2) Lopullista tullia koskeva asetus muutettiin Kiinan osalta vuonna 1995 asetuksella (EY) N:o 1006/95(3). Thaimaan osalta se korvattiin maaliskuussa 1997 neuvoston asetuksella (EY) N:o 423/97(4).

2. Tarkastelun aloittaminen

3) Komissio julkaisi toukokuussa 1996 ilmoituksen Japania ja Korean tasavaltaa koskevien toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä(5). Ilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 11 artiklan 2 kohdan mukaisen, Japanista peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuontia koskevan tarkastelupyynnön, jonka jätti European Federation of Lighter Manufacturers yritysten BIC S.A. ja Flamagas S.A. puolesta. Myöhemmin pyyntöä tuki Swedish Match S.A. Yhdessä BIC S.A., Flamagas S.A. ja Swedish Match S.A. vastaavat lähes koko kyseisen tuotteen tuotannosta yhteisössä.

4) Pyyntöön sisältyi riittävä alustava näyttö siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnillä tapahtuvan, vahinkoa aiheuttavan tuonnin toistumiseen. Tämän todennäköisyyden tueksi esitettiin todisteita siitä, että Japanissa oli käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, sekä siitä, että tuonti Japanista painaisi yhteisön tuottajien hintoja välittömästi alaspäin. Lisäksi väitettiin, että tämä tilanne pahentaisi yhteisön tuotannonalan edelleen heikkoa tilaa.

5) Tämän vuoksi komissio ilmoitti panevansa Japanin osalta vireille lopullista tullia koskevan asetuksen tarkastelun(6). Tarkastelu pantiin vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, koska myös välivaiheen tarkastelu vaikutti tarpeelliselta. Korean tasavaltaa koskevien toimenpiteiden voimassaolo päättyi(7).

3. Tarkastelu

6) Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti Tokai Corporationille eli viejämaan ainoalle tuottajalle, jota asian tiedettiin koskevan, siihen etuyhteydessä olevalle yhteisön tuojalle Tokai Seiki GmbH:lle sekä viejämaan edustajille ja valituksen tekijöille.

7) Osapuolet, joita asia suoraan koski, saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Yksi valituksen tekijöistä pyysi saada tulla kuulluksi, ja sitä kuultiin asiassa.

8) Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai yksityiskohtaisia tietoja valituksen tehneiltä yhteisön tuottajilta, niiden tytäryhtiöiltä, japanilaiselta viejältä ja siihen etuyhteydessä olevalta yhteisössä sijaitsevalta tuojalta.

9) Komissio hankki ja tarkisti kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

Yhteisön tuottajat ja niiden tytäryhtiöt

- BIC S.A. (BIC-konserni), Clichy, Ranska,

- BIC BJ 75, Redon, Ranska,

- BIC Deutschland GmbH & Co., Ettlingen, Saksa,

- BIRO BIC Ltd, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Laforest BIC S.A., Tarragona, Espanja,

- Swedish Match Lighters B.V., Assen, Alankomaat,

- Swedish Match Lighters (mukaan lukien Cricket SA), Rillieux-la-Pape, Ranska,

- Arnold André GmbH & Co., KG, Bünde, Saksa,

- Flamagas S.A., Barcelona ja Llinas del Valle, Espanja.

Tuottaja alkuperämaassa

- Tokai Corporation Japan, Tokio, Japani.

10) Polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskeva tutkimus kattoi maantieteellisesti 15 jäsenvaltion yhteisön.

11) Polkumyyntiä koskeva tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 1996 ja 30 päivän syyskuuta 1996 välistä ajanjaksoa, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskeva tarkastelu käsitti ajanjakson vuodesta 1992 tutkimusajanjakson loppuun.

12) Tutkimus kesti perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdassa säädettyä tavanomaista määräaikaa kauemmin. Tämä johtui siitä, että komissio katsoi, etteivät aluksi kerätyt ja tutkitut tiedot riittäneet uuden polkumyyntitullin perusteeksi, ja siitä, että vahingollisen polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden täsmällinen arviointi edellytti tutkimuksen loppuvaiheessa viejän luokse tehtävää tarkastuskäyntiä. Tutkimusta pitkittivät lisäksi huomattavasti komission aiemmin tekemät, polkumyyntitullien voimassa pitämistä koskevat kaksi ehdotusta, joista neuvoteltiin pitkään neuvostossa.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

13) Tarkasteltavana ovat sytytinkivelliset kaasukäyttöiset kertatäyttöiset taskusytyttimet, jäljempänä "kertakäyttöiset sytytinkivelliset sytyttimet", jotka kuuluvat CN-koodiin ex 9613 10 00.

Pyyntö, joka koskee muiden sytyttimien sisällyttämistä tarkasteluun

14) Tässä yhteydessä on muistettava, että markkinoilla on myös muita kertakäyttöisiä sytyttimiä (niin kutsutut sähköiset sytyttimet tai pietsosähköiset sytyttimet), joihin ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä. Kaksi kuukautta tutkimuksen vireillepanon jälkeen Swedish Match S.A. pyysi, että tutkimus laajennettaisiin koskemaan myös sähköisiä (tai pietsosähköisiä) sytyttimiä väittäen, että sytytinkivelliset kaasukäyttöiset kertatäyttöiset taskusytyttimet ja sähköiset kaasukäyttöiset kertatäyttöiset sytyttimet, jäljempänä "sähköiset sytyttimet", muodostivat yhden tuoteluokan.

15) Tätä pyyntöä tarkasteltaessa on muistettava, että huhtikuussa 1990 aloitettu menettely koskee sytytinkivellisiä kaasukäyttöisiä kertatäyttöisiä taskusytyttimiä ja että sähköiset sytyttimet on jo arvioitu (katso erityisesti asetus (ETY) N:o 3433/91, jossa vahvistetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1386/91 (EYVL L 133, 28.5.1991, s. 20) johdanto-osan 11 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät) teknisiltä (perus)ominaisuuksiltaan aivan erilaisiksi kuin ne kertakäyttöiset sytytinkivelliset sytyttimet, joihin tällä hetkellä sovelletaan polkumyyntitulleja. Pyyntöön ei sisältynyt minkäänlaista näyttöä siitä, ettei tämä päätelmä olisi edelleen asianmukainen. Siinä ei etenkään osoitettu, että kummankaan sytytintyypin tekniset (perus)ominaisuudet, kuten sytytysjärjestelmä, olisivat muuttuneet tavalla, joka olisi voinut mitätöidä lopullista tullia koskevan asetuksen päätelmät.

16) Koska esitetyt todisteet eivät riittäneet perusteeksi sähköisten sytyttimien sisällyttämiselle tutkimukseen ja koska pyynnön teki myöhästyneenä osapuoli, joka oli kannattanut tarkastelupyyntöä varauksetta, ei tarkastelualan laajentamista koskevaan pyyntöön voitu suostua.

Eri koot ja mallit

17) On vielä huomattava, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistetaan eri kokoisina ja eri malleina. Kaikilla näillä kertakäyttöisillä sytytinkivellisillä sytyttimillä on samat tekniset perusominaisuudet ja sama peruskäyttötarkoitus, ja ne täyttävät saman tehtävän. Siksi kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien kaikkien mallien katsottiin, kuten aiemmissakin tutkimuksissa, muodostavan yhden ainoan tuoteluokan.

2. Samankaltainen tuote

18) Tutkimus osoitti Japanissa tuotettujen ja siellä myytyjen kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien osalta, että kyseiset tuotteet joko olivat kaikin osin samanlaisia kyseisestä maasta yhteisöön vietyjen tuotteiden kanssa tai muistuttivat niitä läheisesti.

19) Tutkimus vahvisti myös, että asianomaisesta maasta tuoduilla kertakäyttöisillä sytytinkivellisillä sytyttimillä ja vastaavilla yhteisön tuotannonalan tuottamilla ja yhteisön markkinoilla myymillä tuotteilla on samat tekniset perusominaisuudet ja sama käyttötarkoitus. Yhteisön tuotannonalan tuottamia ja myymiä kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä ja asianomaisesta maasta tuotuja vastaavia tuotteita olisi sen vuoksi pidettävä samankaltaisina tuotteina.

20) Tämän mukaisesti pääteltiin, että yhteisössä tuotettuja ja myytyjä kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä, samoin kuin Japanissa tuotettuja ja myytyjä vastaavia tuotteita sekä Japanista yhteisöön vietyjä tuotteita olisi pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

21) Tokai Corporation oli, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin, ainoa yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava japanilainen tuottaja. Tutkimusajanjakson aikana se myi asianomaista tuotetta kotimarkkinoillaan 20 erilaisena mallina. Näistä malleista ainoastaan kahta vietiin yhteisöön.

22) Tämän viejän tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynnin kotimarkkinoilla todettiin olleen edustavaa tutkimusajanjaksona, sillä myynnin kokonaismäärä oli suurempi kuin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetty kynnysarvo, joka on viisi prosenttia viennistä. Kummankin yhteisöön viedyn tuotemallin myynti kotimarkkinoilla oli myös edustavaa, sillä se täytti saman viiden prosentin ehdon.

23) Perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission oli myös tarkasteltava kannattavan myynnin osuutta kokonaismyynnistä sen määrittämiseksi, oliko kunkin mallin kotimarkkinamyynti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tutkimus osoitti, että tutkimusajanjaksona kaikki myynti kotimarkkinoilla oli ollut kannattavaa. Näin ollen normaaliarvo määritettiin kyseisen kahden tuotemallin osalta kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotetun keskiarvon perusteella.

2. Vientihinta

24) Asianomaisen viejän vientimyynti tutkimusajanjaksona suuntautui kokonaisuudessaan siihen etuyhteydessä olevalle yhteisössä sijaitsevalle yritykselle. Tämän vuoksi vientihinnat muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, joita oli käytetty myynnissä ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle ja joihin oli tehty oikaisuja tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös polkumyynti- ja muiden tullien, ja viiden prosentin voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Viimeksi mainittu määritettiin niiden voittomarginaalien perusteella, joita pidettiin tällä liiketoiminnan alalla kohtuullisina riippumattomien tuojien osalta.

25) Sikäli kuin vientihintoja muodostettaessa oli tarpeen määrittää tuojien myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, tämä tehtiin liikevaihdon perusteella.

3. Vertailu ja polkumyyntimarginaali

26) Perusasetuksen 2 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisesti verrattiin kunkin mallin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vastaavan mallin vientihintojen painotettuun keskiarvoon vapaasti tehtaalla -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi oikaistiin hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat erot, jos niiden olemassaolosta esitettiin riittävät todisteet. Oikaisuja tehtiin siten kuljetus-, vakuutus-, luotto- ja pakkauskustannusten osalta.

27) Normaaliarvon ja vientihintojen vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän. Polkumyyntimarginaalin todettiin olevan prosentteina tuonnin cif-arvosta vapaasti yhteisön rajalla ilmaistuna 208,1 prosenttia.

D YHTEISÖN TUOTANNONALA

28) Tässä tutkimuksessa Tokai Corporationin tytäryhtiötä, Tokai Seiki GmbH:ta, joka on asianomaisen tuotteen tuottaja yhteisössä ja yhteisön ainoa yhteistyössä toimiva Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuoja, ei perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sisällytetty yhteisön tuotannonalan määritelmään, sillä se oli tarkasteltavana olevan tuotteen ainoa tuoja ja täysin Tokai Corporation Japan -yrityksen hallinnassa.

29) Kun Tokai Seiki GmbH:n tuotantoa ei oteta huomioon, kolme tässä tutkimuksessa yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa (ja niiden tytäryhtiöt) vastasi kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien lähes koko tuotannosta yhteisössä. Siten kyseiset kolme yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

E VAHINKO

1. Alustava huomautus

30) Lopullista tullia koskevassa asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa päätellään, että "Japanista, Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Thaimaasta peräisin oleva polkumyyntihintaan tapahtunut kumuloitu tuonti oli aiheuttanut huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle". Koska Korean tasavaltaa koskevat toimenpiteet ovat sittemmin rauenneet ja Kiinan kansantasavaltaa ja Thaimaata koskevia toimenpiteitä on muutettu välivaiheen tarkastelujen perusteella, kuten tämän asetuksen johdanto-osan 2 kappaleessa on todettu, on Japanista peräisin olevan tuonnin nykyisiä vaikutuksia sekä mahdollisia vaikutuksia polkumyynnin toistuessa tarkasteltava erillään.

2. Yhteisön kulutus

31) Kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien todettavissa olevan yhteisön kulutuksen laskemiseksi yhteisön tuottajien myynti yhteisössä lisättiin CN-koodiin ex 9613 10 00 kuuluvaksi ilmoitetun, kolmansista maista peräisin olevan tuonnin kokonaismäärään. Kiinasta vuosina 1994 ja 1995 tapahtuneen tuonnin osalta tehtiin oikaisu (katso asetuksen (EY) N:o 423/97 johdanto-osan 46 kappale). Tämän perusteella todettavissa oleva yhteisön vuosikulutus kasvoi 27 prosenttia eli 617,7 miljoonasta yksiköstä 785,4 miljoonaan yksikköön vuosien 1992 ja 1996 välisenä aikana.

3. Japanista peräisin olevaan tuontiin liittyvät tekijät

Määrä ja markkinaosuus

32) Vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuonti Japanista romahti absoluuttisina määrinä mitattuna hyvin alhaiselle tasolle. Tuonti oli indeksinä ilmaistuna 100 vuonna 1992, 150 vuonna 1993, 33 vuonna 1994 ja 83 vuonna 1995, kun taas tutkimusajanjaksona tuontia kuvaava indeksi oli ainoastaan 6,1. Japanista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli vuosina 1992-1993 noin 0,5 prosenttia, minkä jälkeen se väheni niin, että markkinaosuus tutkimusajanjaksona oli 0,06 prosenttia. Tarkastelun kohteena oleva polkumyyntitoimenpide rajoitti siten tehokkaasti Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonnissa esiintyvän polkumyynnin vaikutuksia.

33) Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että suuri osa kaikesta tuonnista tapahtui polkumyynnillä. Tällöin on erityisesti mainittava tuonti Meksikosta, Filippiineiltä ja Thaimaasta, kuten asetuksessa (EY) N:o 423/97 on todettu.

Hinnan alittavuus

34) Komissio laski, missä määrin viejän yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat alittivat yhteisön tuottajien veloittamat hinnat. Koska viejän koko myynti suuntautui siihen etuyhteydessä olevalle tuojalle, vertailutasona oli ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtunut myynti ja vertailun pohjana etuyhteydessä olevan tuojan ja yhteisön tuottajien myyntihintojen painotetut keskiarvot ilman hyvityksiä ja veroja. Etuyhteydessä olevan tuojan veloittamaan hintaan ei tehty oikaisua maksettujen polkumyyntitullien osalta.

35) Vertailu tehtiin tukkukauppiailta veloitettavan hinnan perusteella (myyntiä vähittäiskauppiaille ja mainosalalle ei siten otettu huomioon). Lisäksi hintavertailussa olivat mukana ainoastaan "paljaat" sytyttimet (mukaan lukien kuitenkin viejän "pakattuina" esittämät sytyttimet), sillä tutkimusajanjaksona viejä ei vienyt lainkaan tekstillä varustettuja tai kotelossa olevia sytyttimiä.

36) Samoin kuin alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä ja perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti hinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa otettiin huomioon sytyttimet, joiden kaasusisältö on sama (katso asetuksen (ETY) N:o 3433/91 johdanto-osan 13 kappale).

37) Tämän perusteella todettiin, että tuotujen tuotteiden keskihinta oli tutkimusajanjaksona 22,9 prosenttia alhaisempi kuin yhteisön tuottajien painotettu keskihinta. Lukua on verrattava alkuperäisessä tutkimuksessa todettuun hinnan alittavuuden keskiarvoon, joka oli 11,5 prosenttia. Tämän vuoksi on päätettävä viejän hintojen alittavuuden lisääntyneen, vaikka 35,7 prosentin polkumyyntitullin on täytynyt vaikuttaa nostavasti etuyhteydessä olevan tuojan perimiin hintoihin.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

Tuotanto

38) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi 28 prosenttia vuosina 1992-1996.

Tuotantokapasiteetti ja sen käyttöaste

39) Kapasiteetin käyttöaste kasvoi 66 prosentista 73 prosenttiin vuosina 1992-1994 ja laski sen jälkeen niin, että käyttöaste tutkimusajanjaksona oli 71 prosenttia. Tuotantokapasiteetti kuitenkin lisääntyi samanaikaisesti, kun käyttöaste aleni. Vaikka tuotantokapasiteetin ilmoitettiin lisääntyneen lähes 25 prosenttia, tämä lisäys on tapahtunut melko äskettäin, sillä vuosina 1992-1994 kapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi.

Myynnin määrä

40) Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla kasvoi yksikköinä mitattuna 33 prosenttia vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välillä.

Markkinaosuus

41) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni kasvavilla markkinoilla melko tasaisesti ollen 66,1 prosentista vuonna 1992 ja 46,8 prosenttiin vuonna 1995, minkä jälkeen se kasvoi jonkin verran ja oli tutkimusajanjaksona 53,6 prosenttia. Tämä markkinaosuus on edelleen jonkin verran pienempi kuin vuoden 1990 markkinaosuus, joka oli 57,3 prosenttia (katso asetuksen (EY) N:o 423/97 johdanto-osan 48 kappale), mutta osoittaa, että yhteisön tuotannonala alkaa toipua polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksista.

Hintakehitys ja myynnin kokonaisarvo

42) Yhteisön tuotannonalan myyntihintojen painotetun keskiarvon todettiin laskeneen lähes kahdeksan prosenttia vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myyntimäärien suotuisa kehitys ei siten täysin kuvastunut liikevaihdossa: yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin arvo kasvoi ainoastaan 23 prosenttia.

43) Sytytinmarkkinoiden tiedetään olevan hyvin alttiit hintavaihteluille. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan on polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin alhaisten hintojen vuoksi joko alennettava omia hintojaan markkinaosuuden, tuotantotason ja kapasiteetin käyttöasteen säilyttämiseksi tai, jos se yrittää pitää. hinnat entisellä tasolla, tyydyttävä markkinaosuuden menetyksiin.

Kannattavuus

44) Usean tappiollisen vuoden jälkeen yhteisön tuotannonala teki vuonna 1991 jonkin verran voittoa ja vuonna 1992 tulos heikkeni jonkin verran (katso asetuksen (EY) N:o 423/97 johdanto-osan 55 kappale).

45) Tässä tutkimuksessa vertailupohjaksi otettiin vuosi 1992. Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos heikkeni edelleen vuonna 1993, mutta on sen jälkeen parantunut tasaisesti: vuoteen 1992 verrattuna voitto oli vuonna 1994 yli kaksinkertainen ja tutkimusajanjaksona yli kolminkertainen.

46) Yhteisön tuotannonalan, johon ei tässä tapauksessa lasketa yhtä valituksen tekijöistä, koska tämä ei ollut ilmoittanut kannattavuustietoja hyväksyttävällä tavalla, toimittamista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että tuotannonalan taloudellinen tulos kokonaisuudessaan on vuodesta 1992 jatkuvasti ollut alhaisempi kuin se voitto, joka lopullista tullia koskevassa asetuksessa määriteltiin sen osalta kohtuulliseksi voitoksi (katso mainitun asetuksen johdanto-osan 17 kappale). Todellisuudessa voitto oli hyvin pieni vuosina 1992 ja 1993, ja vaikka seuraavina vuosina olikin havaittavissa tilanteen kohentumista, voitto oli alle puolet määritellystä vahingon poistavasta tasosta.

Varastot

47) Yhteisön tuotannonala ei koonnut merkittäviä varastoja. Alan yleisenä käytäntönä on tuotannon keskeyttäminen, jos varastot kasvavat liikaa, koska kaasua sisältävien sytyttimien pitkäaikainen varastointi merkitsee turvallisuusriskiä. Lisäksi järkiperäistämisen seurauksena varastot olivat tutkimusajanjakson päättyessä noin 30 prosenttia pienemmät kuin vuoden 1992 lopussa.

Työllisyys

48) Yhteisön tuotannonalan työllisyystaso pysyi vakaana vuosina 1992-1994 ja kasvoi noin 17 prosenttia vuodesta 1995 tutkimusajanjaksoon. Vaikka tätä voidaan pitää elpymisen merkkinä, on huomattava, että työntekijämäärä oli vuonna 1992 alimmillaan ja oli vähentynyt 13 prosenttia vuodesta 1989 (katso asetuksen (EY) N:o 1006/95 johdanto-osan 49 kappale). Havaittiin, että huomattava osa työllisyyden kasvusta liittyi myynti- ja hallintotehtäviin eikä niinkään tuotantoon.

Vienti

49) Yhteisön tuotannonala menestyi hyvin vientimarkkinoilla. Sen myynti kasvoi yksikköinä mitattuna tasaisesti vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tänä aikana vienti, joka on noin 60 prosenttia yhteisön tuotannonalan koko tuotannosta, kasvoi 69 prosenttia.

5. Päätelmä

50) Yhteisön tuotannonalan tilanne on kohentunut viime vuosina sekä yhteisön että kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen myynnin kasvun ansiosta. Tämä kehitys tapahtui samanaikaisesti, kun otettiin käyttöön useita polkumyyntitulleja.

51) Myynnin kasvu yhteisön markkinoilla johtuu hyvin todennäköisesti sekä kulutuksen kasvusta että vähemmässä määrin myös yhteisön käyttöön ottamista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä.

52) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden laskeva kehitys kääntyi päinvastaiseksi vuonna 1995, mutta tutkimusajanjakson aikainen 53,6 prosentin markkinaosuus on edelleen vuoden 1992 markkinaosuutta pienempi.

53) Todettavissa olevan kulutuksen kasvun ja polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton olisi normaalisti pitänyt vaikuttaa hintoja nostavasti yhteisön markkinoilla. Yhteisön tuotannonalan hintojen todettiin kuitenkin laskeneen kahdeksan prosenttia.

54) Osoittautui, että yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla oli kannattavampaa tutkimusajanjakson aikana kuin esimerkiksi vuonna 1992. Viejän yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat olivat kuitenkin vielä polkumyyntitullin kantamisen jälkeenkin alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, ja kannattavuus oli edelleen paljon alle lopullista tullia koskevassa asetuksessa määritetyn vahingon poistavan tason.

55) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuu edelleen vahinkoa erityisesti siltä osin kuin on kyse kannattavuudesta ja markkinaosuuden kasvusta. Koska Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien markkinaosuus on hyvin pieni, ei ollut mahdollista määrittää Japanista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja mainitun vahingon välistä syy-yhteyttä. Tämän vuoksi katsotaan, että kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko on vähäinen tai ei ainakaan missään tapauksessa merkittävä.

F VAHINKOA AIHEUTTAVAN POLKUMYYNNIN TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Johdanto

56) Yhteisön tuotannonala pyysi lopullista tullia koskevan asetuksen tarkastelua väittäen, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin toistuminen oli todennäköistä. Tämän selvittämiseksi tarkasteltiin useita seikkoja, joista mainittakoon erityisesti viejän konsernin käyttäytyminen, viejän Japanissa olevan tuotantolaitoksen käyttämätön tuotantokapasiteetti, viejän konserniin kuuluvan yrityksen viemiä tuotteita koskeva hintasitoumus sekä hinta, jonka viejä mahdollisesti veloittaisi, jos tullin voimassaolon annettaisiin päättyä. Yhteisön tuotannonalan tilanteen lisäksi tarkasteltiin sitä vaikutusta, joka Japanista peräisin olevan tuonnin uudelleen alkamisella todennäköisesti olisi yhteisön tuotannonalaan, polkumyyntikäytäntöjen esiintymistä sekä koko yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin markkinaosuuden kehittymistä.

2. Viejän konsernin käyttäytyminen

57) Viime vuosina Japanista on tuotu yhteisön markkinoille myytäväksi ainoastaan pieniä määriä kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä, etenkin jos tuontia verrataan monista muista kolmansista maista (pääasiassa Kiinasta, Meksikosta, Filippiineiltä ja Thaimaasta) tulevaan tuontiin, jonka hintojen todettiin olevan polkumyyntitasolla. Japanista peräisin olevan tuonnin vähäisyyttä on kuitenkin tarkasteltava Tokai-konsernin käyttäytymisen valossa.

58) Ainoa viejä tutkimuksessa, joka koski muun muassa tuontia Meksikosta ja jonka jälkeen otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet maaliskuussa 1997, oli Tokai-konsernin kokonaan omistama ja valvoma tytäryhtiö, joka perustettiin Japanista peräisin olevia kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen (katso asetuksen (EY) N:o 423/97 johdanto-osan 9 ja 36 kappale). Tuontiluvut osoittavat, että tuonti Meksikosta on korvannut Tokai Corporationin Japanin tuotantolaitoksessaan tuottamat (ja Japanista viemät) tuotteet sen jälkeen, kun viimeksi mainittuja koskevat toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 1991. Meksikosta tuotujen sytyttimien määrät vastaavat niitä määriä, jotka Tokai Corporation toimitti Japanista yhteisön markkinoille ennen vuonna 1991 käyttöön otettuja toimenpiteitä. Lisäksi on muistettava, että Tokai Corporation käynnisti hintojen laskusuuntauksen myymällä japanilaisia sytyttimiä polkuhintaan 1980-luvun lopulla. Tätä kehityssuuntausta vahvistivat edelleen muiden aasialaisten tuottajien polkumyyntikäytännöt sekä polkumyynti, jota Tokai Corporation jatkoi Meksikoon perustetun tytäryhtiönsä kautta.

59) Edellä esitetty huomioon ottaen ei Japanista peräisin olevan tuonnin vähäisyydestä tutkimusajanjaksona voida päätellä, että toimenpiteiden vuonna 1991 tapahtuneen käyttöönoton jälkeinen kehitys olisi seurausta vientiä harjoittavan tuottajan tavanomaisesta taloudellisesta käyttäytymisestä eli sellaisesta käyttäytymisestä, johon eivät vaikuta tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet. Kyse on itse asiassa Tokai-yhtymän selvän strategian tuloksista.

60) Näin ollen kun tarkastellaan, mitä todennäköisesti tapahtuu, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta, on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon, että Meksikosta, Filippiineiltä ja Thaimaasta peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonnissa otettiin asetuksella (EY) N:o 423/97 käyttöön lopulliset polkumyyntitullit 7 päivänä maaliskuuta 1997 ja että tällä hetkellä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kohteena oleva meksikolainen viejä on japanilaisen viejän tytäryhtiö.

3. Japanin tuotantokapasiteetti

61) Viejän tuotantokapasiteetti väheni vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 54 prosenttia. Kapasiteetin vähenemisen lisäksi jäljellä olevan kapasiteetin käyttöaste aleni 38 prosenttia vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

62) Tutkimusajanjakson aikana viejän Japanissa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa oli käyttämätöntä tuotantokapasiteettia niin paljon, että sillä olisi voitu tuottaa kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä suurempi määrä kuin ne 56,6 miljoonaa kappaletta, jotka Tokoi Corporation vei Japanista vuonna 1989 (eli alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksona). Lisäksi todettiin, että käyttämätön kapasiteetti pysyi absoluuttisesti mitattuna melko samansuuruisena vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun otetaan huomioon, että tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste vähenivät samanaikaisesti.

4. Toista konsernin yritystä koskeva hintasitoumus

63) Tarkasteltavana olevan toimenpiteen käyttöönoton jälkeen viejä siirsi yhteisön markkinoille vietäviksi tarkoitettujen kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuotannon Meksikoon ja esitti myöhemmin sieltä peräisin olevaan tuontiin liittyvää hintasitoumusta, kun kyseistä tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet katsottiin aiheellisiksi maaliskuussa 1997.

64) Viejällä on tuotantolinjoja Meksikosta Japaniin siirtämättäkin riittävästi vapaata tuotantokapasiteettia Japanin tuotantolaitoksellaan, jotta se voisi toimittaa yhteisön markkinoille vuoden 1989 vientiä suuremman määrän asianomaista tuotetta, minkä lisäksi se pystyisi tällöin soveltamaan yhteisön markkinoilla alempia hintoja kuin ne, jotka ovat sallittuja Meksikosta peräisin olevien tuotteiden osalta.

5. Polkumyynnin jatkuminen ja viejän mahdollisesti veloittama hinta

65) Kuten edellä todettiin, tapahtui Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonti tutkimusajanjakson aikana edelleen polkumyynnillä. Koska tuotujen tuotteiden polkumyyntimarginaali oli vielä suurempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, vaikuttaa polkumyynnin jatkuminen todennäköiseltä.

66) Polkumyyntitullin soveltamisesta huolimatta tuontihinnat olivat edelleen huomattavasti alempia (22,9 %) kuin yhteisön tuottajien veloittama keskimääräinen yksikköhinta tutkimusajanjaksona. Jos polkumyyntitulli olisi vähennetty ensimmäiseltä riippumattomalta ostajalta veloitetusta hinnasta, olisi yhteisön tuotannonalan keskihinta alittunut peräti 43,1 prosentilla.

6. Vaikutus yhteisön tuotannonalaan

67) Polkumyynnin jatkuminen painoi hintoja alas tutkimusajanjaksona hyvin vähän, mikä selittyy pienillä tuontimäärillä ja polkumyyntitullin soveltamisella. Viejällä oli kuitenkin niin paljon käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, että se pystyisi aloittamaan uudelleen Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien viennin merkittävinä määrinä eli vuonna 1989 tuotua määrää vastaavasti (56,6 miljoonaa kappaletta). Tällaisen määrän myyminen yhteisön markkinoilla samalla hinnalla, kuin mitä viejän saksalainen tytäryhtiö veloitti tutkimusajanjakson aikana, painaisi hintoja merkittävästi alaspäin yhteisön markkinoilla ja johtaisi vastaaviin liikevaihdon ja markkinaosuuden menetyksiin.

68) Japanista vuonna 1989 tuotu määrä vastaisi nykytilanteessa noin 7,2 prosentin markkinaosuutta. Se on niin huomattava, että se vaikuttaisi pakostakin yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Ei ollut kuitenkaan mahdollista määritellä tarkasti, miten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen vaikuttaisi yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden, kannattavuuden ja työllisyyden kaltaisiin seikkoihin, sillä paljon riippuu sellaisista epävarmoista tekijöistä kuin kulutuksen kasvusta yhteisössä ja siitä hintojen yleisestä laskusta, jonka huomattavien tuotemäärien tuonnin aloittaminen uudelleen saattaa aiheuttaa.

69) Joitakin yhteisön tärkeimpiin alueellisiin markkinoihin liittyviä näkökohtia arvioitiin kattavasti, jotta voitaisiin määritellä, miten yhteisön tuotannonalaan todennäköisesti vaikuttaisi se, että Japanista peräisin olevia kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä tuotaisiin yhteisöön merkittävinä määrinä hinnoilla, jotka alittavat huomattavasti yhteisössä sovellettavan hinnan.

70) Todettiin, että kilpailu Saksan markkinoilla oli ankaraa, koska suuret jakelijat ja etenkin valintamyymäläketjut valikoivat tavallisesti kutakin tarjoamaansa tuotetta varten yhden tai kaksi tavarantoimittajaa ja painavat näin kyseisten tavarantoimittajien hintoja alaspäin. Tällaisessa tilanteessa jo hyvin vähäinen hinnan alittavuus estää yhteisön tuotannonalan pääsyn suuria kuluttajamääriä palvelevaan jakeluverkkoon. Tulevan hinnan alittavuuden vaikutukset olisivat tämän vuoksi merkittäviä sekä markkinaosuuden että kannattavuuden menetysten osalta, koska ne olisivat todennäköisesti pitkäaikaisia, sillä jakeluverkkoon pääsyä koskevat sopimukset tehdään tavallisesti pitkiksi ajanjaksoiksi.

71) Todettiin myös, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuottajahinnat olivat suhteellisen alhaisia ja että yhteisön tuottajien asema näillä markkinoilla ei ollut vakiintunut. Näissä olosuhteissa tuleva hinnan alittavuus vaikeuttaisi yhteisön tuottajien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien pääsyä näille jo ennestään vaikeille markkinoille ja heikentäisi edelleen niiden myynnin kannattavuutta.

72) Kilpailun Ranskan markkinoilla todettiin olevan kovaa, koska siellä sijaitsevat kahden suuren yhteisön tuottajan tuotantolaitokset, mutta hintojen lasku näytti olevan vähäisempää kuin esimerkiksi Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hinnan nykyistä suurempi alittavuus johtaisi kuitenkin todennäköisesti hintojen laskun nopeutumiseen ja markkinaosuuden menetyksiin.

73) Lisäksi todettiin, että kahdella yhteisön tuottajalla on tuotantolaitokset Espanjassa ja että niillä on vakiintunut asema näillä markkinoilla. Merkittävän osan Espanjan markkinoille tarkoitetuista tuotteista toimittivat muut kuin yhteisön tuottajat, sillä Espanja oli vuonna 1995 toiseksi eniten kyseistä tuotetta tuova jäsenvaltio; lisäksi hinnat olivat alhaiset Ranskan ja Saksan hintoihin verrattuna. Koska toinen Espanjaan sijoittautuneista tuottajista ilmoitti, että järkiperäistäminen ja kustannusten alentaminen ei enää ollut mahdollista sen tuotantolaitoksessa, on todennäköistä, että huomattava markkinaosuuden menetys tai hintasota Espanjan markkinoilla johtaisi kyseisen tuotantolaitoksen sulkemiseen, etenkin jos markkinaosuuden menetykseen liittyisi vastaava kehitys lähellä sijaitsevilla, tärkeillä Ranskan markkinoilla.

7. Koko tuonnin määrä ja hinnat

74) Kuten edellä todettiin, japanilainen viejä päätti ryhtyä toimittamaan yhteisön markkinoille Meksikossa valmistettuja tuotteita, joiden osalta otettiin käyttöön polkumyynnin vastaiset toimenpiteet maaliskuussa 1997. Vuonna 1991 käyttöön otetun toimenpiteen korjaava vaikutus oli tämän vuoksi paljon vähäisempi kuin se olisi ollut tavanomaisissa olosuhteissa.

75) Lisäksi kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonnin kokonaismäärä kasvoi vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 74 prosenttia, mikä on paljon enemmän kuin kulutuksen kasvu samana ajanjaksona. Seurauksena oli kyseisen tuonnin markkinaosuuden kasvu 33,5 prosentista 53 prosenttiin vuosina 1992-1995 ja 46,3 prosenttiin vuonna 1996.

76) Kuten peräkkäiset, vuosina 1992-1998 käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet osoittavat, yhteisön markkinoille on virrannut jatkuvasti polkuhintaisia tuotteita kolmansista maista. Tämän seurauksena hinnat yhteisön markkinoilla ovat laskeneet jatkuvasti ja päätyneet alhaiselle tasolle; markkinoiden kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat kahdeksan prosenttia vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

G YHTEISÖN ETU

1. Yhteisön tuotannonala

77) Yhteisön tuotannonala on lähes vuosikymmenen kärsinyt polkumyynnillä tapahtuvasta halpojen kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonnista. Tarkastelun kohteena olevaan lopulliseen tulliin liittyvä tavoite eli terveen kilpailun palauttaminen yhteisön tuottajien ja kolmansissa maissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien välille yhteisön markkinoilla ei ole täysin toteutunut, mitä osoittaa se, että Tokai itse perusti tuotantolaitoksen Meksikoon ja alkoi harjoittaa sieltä vientiä Euroopan yhteisöön polkuhintaan samaan aikaan, kun myös muut kolmannet maat - erityisesti Kiina, Filippiinit ja Thaimaa - turvautuivat polkumyyntiin. Tämän johdosta yhteisön tuotannonalan elpyminen ei ole täysin toteutunut, huolimatta sen ponnisteluista kustannusten vähentämiseksi ja suurtuotannon etujen hyödyntämiseksi.

78) Yhteisön tuotannonalan muodostavat kaksi monikansallista konsernia, jotka myyvät kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien lisäksi useita muita tuotteita, ja yksi suhteellisen pieni tuottaja, joka kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuotannon ohella harjoittaa kauppayhtiötoimintaa.

79) Viime vuosina yhteisön tuotannonala on panostanut huomattavasti tuottavuutensa parantamiseen pyrkien alentamaan tuotantokustannuksiaan niin paljon kuin mahdollista ja parantamaan kilpailukykyään näillä hinnanmuutoksille herkillä markkinoilla. Toimintaa on pyritty järkiperäistämään: molemmat tuotantokonsernit ovat järkiperäistäneet tuotantomenetelmiään ja tehneet rakenteellisia mukautuksia ja kolmas tuottaja on ensi sijassa panostanut suurtuotannon etujen saavuttamiseen. Tuottavuuden parantamiseksi on myös tehty uusia investointeja. Koska vienti kuitenkin kasvoi paljon nopeammin kuin myynti yhteisön sisällä ja viennin osuus yhteisön tuottajien myynnistä on yli puolet, liittyivät tuotantokapasiteettiin tehdyt investoinnit ensi sijassa tuotteiden toimittamiseen yhteisön ulkopuolisille markkinoille.

80) Yhtään tuotantolaitosta ei suljettu, mutta tämä näyttäisi johtuvan asianomaisten tuottajien soveltamasta strategiasta, jota tukivat voimassa olevat kertakäyttöisiin sytytinkivellisiin sytyttimiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tuottajien viennin kehittyminen. Olisi huomattava, että kaikilla kolmella tuottajalla on kannattavaa taloudellista toimintaa muilla sektoreilla, minkä ansiosta ne voivat jonkin aikaa ylläpitää kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä valmistavia tuotantolaitoksiaan. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, ettei polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassaolon päättyminen aiheuttaisi yhden tai useamman tuotantolaitoksen sulkemista.

81) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että ne yhteisön toimenpiteet, joilla on pyritty palauttamaan tasavertaiset ja avoimet markkinaolot ja suojaamaan yhteisön tuotannonalaa vilpillisiltä kauppakäytännöiltä, ovat nyt vaarassa menettää tehonsa. Tämän merkittävän näkökohdan lisäksi on olemassa vakava vaara, että yhteisön tuottajat lopettavat tuotannon yhdellä tai useammalla tuotantolaitoksella, jos polkumyynnin vastaisen toimenpiteen annetaan raueta, mikä johtaisi siihen, että Japanista peräisin olevia kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä myytäisiin suuria määriä polkumyynnillä vahinkoa aiheuttaen.

2. Tuojat

82) Koska viejä ei ilmoittanut suorasta myynnistä yhdellekään etuyhteyttä vailla olevalle osapuolelle Euroopan yhteisössä ja koska yksikään tuoja ei ilmoittautunut menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen, ei japanilaista alkuperää olevien Tokain sytyttimien etuyhteyttä vailla olevia tuojia voitu yksilöidä.

83) Ainoan Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuojan, Tokain Saksassa sijaitsevan tytäryhtiön, suhteen olisi huomattava, että sen palveluksessa oli huomattavasti vähemmän työntekijöitä kuin yhteisön tuotannonalan palveluksessa. Sen vuoksi tarkastelun kohteena olevan toimenpiteen voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi mainittuun tuojaan todennäköisesti hyvin vähän.

3. Kuluttajat

84) Alkuperäisessä tutkimuksessa tuojat väittivät, että kertakäyttöisiä sytytinkivellisiä sytyttimiä koskeva polkumyynnin vastainen toimenpide vaikuttaisi haitallisesti kuluttajien etuihin. Kuluttajajärjestöt eivät kuitenkaan esittäneet tämän tutkimuksen yhteydessä asiaa koskevia huomautuksia, eikä muutoinkaan ole mitään syytä olettaa, että olosuhteissa olisi tapahtunut jokin muutos, joka saattaisi mitätöidä aiemmassa tutkimuksessa tämän väitteen torjumiseksi käytetyt perustelut.

H POLKUMYYNNIN VASTAISEN TOIMENPITEEN KUMOAMINEN

85) Komissio päätteli edellä selostettujen seikkojen perusteella, että vahinkoa aiheuttava polkumyynti todennäköisesti toistuisi ja teki huhtikuussa 1999 toistamiseen ehdotuksen lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta Japanista peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuonnissa. Kumpikaan komission asetusehdotuksista ei kuitenkaan saanut riittävää enemmistöä neuvostossa.

86) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, että lopullisen polkumyyntitoimenpiteen voimassaolo päättyy viisi vuotta sen käyttöön ottamisen jälkeen, ellei tarkastelussa todeta, että toimenpiteen voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Jos toimenpiteen voimassaolon päättymistä tarkastellaan, toimenpide on voimassa siihen saakka, kun tarkastelun tulokset on saatu.

87) Jos neuvosto tässä tapauksessa päättää olla antamatta komission ehdotukseen perustuvaa asetusta, on seurauksena, että tarkastelumenettely pysyy vireillä ja että nykyiset toimenpiteet pysyvät voimassa määräämättömän ajan.

88) Perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdassa säädetään lisäksi, että tarkastelu suoritetaan nopeasti ja saatetaan tavallisesti päätökseen 12 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamispäivästä.

89) Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että Japanista peräisin olevia sytytinkivellisiä kaasukäyttöisiä kertatäyttöisiä taskusytyttimiä koskeva polkumyyntitulli olisi kumottava, jotta vältettäisiin sekä tarkastelun kohtuuton pitkittyminen että polkumyynnin vastaisen toimenpiteen säilyminen voimassa määräämättömän ajan.

I LOPPUSÄÄNNÖKSET

90) Kaikki tutkimuksessa yhteistyössä toimineet asianomaiset osapuolet, valituksen tekijät, viejä sekä Japanin hallitus saivat kirjallisesti tiedoksi ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella komissio aikoi suositella lopullisen toimenpiteen kumoamista.

91) Valituksen tehneet tuottajat vastustivat toimenpiteen kumoamista todeten, että olosuhteet eivät olleet muuttuneet ja että polkumyyntitulli olisi pidettävä voimassa.

92) Koska asetuksella, jolla otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Japanista peräisin olevien kertakäyttöisten sytytinkivellisten sytyttimien tuonnissa, otettiin käyttöön polkumyyntitulli myös Korean tasavallasta peräisin olevan tuonnin osalta ja koska kyseisen tullin voimassaoloaika on tällä välin päättynyt, olisi Korean tasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia koskevat viittaukset poistettava asetuksesta,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Kumotaan asetus (ETY) N:o 3433/91 siltä osin kuin siinä on otettu käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodiin ex 9613 10 00 kuuluvien, Japanista peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuonnissa.

2. Muutetaan asetus (ETY) N:o 3433/91 seuraavasti:

i) Korvataan 1 artiklan 1 kohdassa ilmaus "Japanista, Kiinan kansantasavallasta ja Korean tasavallasta peräisin olevia" ilmauksella "Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia".

ii) Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Tulli on 0,065 euroa sytytintä kohti."

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä tammikuuta 2000.

Neuvoston puolesta

J. GAMA

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(2) EYVL L 326, 28.11.1991, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 423/97 (EYVL L 65, 6.3.1997, s. 1 ).

(3) EYVL L 101, 4.5.1995, s. 38.

(4) EYVL L 65, 6.3.1997, s. 1.

(5) EYVL C 155, 30.5.1996, s. 6.

(6) EYVL C 361, 30.11.1996, s. 3.

(7) EYVL C 360, 29.11.1996, s. 2.