EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.9.2025
COM(2025) 588 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023)8010 13 artiklan mukainen puolivuotiskertomus lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien toteuttamisesta
1. tammikuuta 2025 – 30. kesäkuuta 2025
Sisällysluettelo
1.Yhteenveto
2.Johdanto
3.Lainanottotoimien toteuttaminen vuoden 2025 alkupuoliskolla
4.Varainhankintakustannukset ja likviditeetinhallintakustannukset
5.Toimet EU:n joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi edelleen
6.Muut vuoden 2025 alkupuoliskolla saavutetut välitavoitteet
7.Liikkeeseenlaskunäkymät vuoden 2025 jälkipuoliskolla
VUODEN 2025 ALKUPUOLISKOLLA KERÄTTY RAHOITUS
TUOTTOJEN KÄYTTÖ
Kaikki määrät miljardeina euroina.
LIIKKEESSÄ OLEVAT EU:N JOUKKOLAINAT tilanne 30.6.2025
|
KESKEISET TIEDOT vuoden 2025 alkupuoliskosta
-Kuudella syndikoidulla liikkeeseenlaskulla ja seitsemällä huutokaupalla kerätyt varat 85,8 miljardia euroa, keskimääräinen maturiteetti noin 12 vuotta.
-Suurin osa varoista käytettiin NextGenerationEU-välineeseen (12,8 miljardia euroa) ja Ukrainan tukemiseen (10,1 miljardia euroa). Lisäksi maksuja suoritettiin Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineestä (118 miljoonaa euroa) ja Moldovan uudistus- ja kasvutukivälineestä (270 miljoonaa euroa).
-NextGenerationEU-välineen varainhankintakustannukset olivat 3,17 prosenttia (vuoden 2024 jälkipuoliskolla 2,99 %), kun taas Ukrainan tukivälineen kustannukset olivat 2,72 prosenttia, G7-maiden ERA-lainoja koskevan aloitteen mukaisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainan kustannukset olivat 2,53 prosenttia, Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen kustannukset olivat 2,77 prosenttia ja Moldovan uudistus- ja kasvutukivälineen kustannukset olivat 2,89 prosenttia.
|
1.Yhteenveto
EU keräsi vuoden 2025 alkupuoliskolla 85,8 miljardia euroa pitkäaikaista rahoitusta toteuttamalla kuusi syndikoitua liikkeeseenlaskua ja seitsemän huutokauppaa. Tästä 6,9 miljardia euroa kerättiin NextGenerationEU-välineen vihreillä joukkolainoilla. Kesäkuun 2025 lopussa EU:lla oli liikkeessä olevia EU:n joukkolainoja 661,6 miljardia euroa (keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti noin 12 vuotta). Tästä määrästä 75,1 miljardia euroa oli NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja. EU:n velkasitoumuksia oli liikkeessä kesäkuun 2025 lopussa 33,3 miljardia euroa.
Vuoden 2025 alkupuoliskolla kerätyt 85,8 miljardia euroa ovat osa komission vuodelle 2025 suunnittelemia yhteensä noin 160 miljardin euron joukkolainojen liikkeeseenlaskuja. Vuoden 2025 jälkipuoliskolle on ilmoitettu 70 miljardin euron liikkeeseenlaskusta. Tämä olisi tähän mennessä suurin vuotuinen EU:n liikkeeseenlasku, joka olisi jatkoa aiempien vuosien tasaiselle kasvulle (120 miljardista eurosta 140 miljardiin euroon vuosina 2023–2024).
Näistä liikkeeseenlaskuista saatujen tuottojen ansiosta komissio pystyi edelleen oikea-aikaisesti täyttämään lainanotolla rahoitettuihin ohjelmiin liittyvät maksutarpeet. NextGenerationEU on näistä ohjelmista suurin, ja sen puitteissa on jo maksettu 378,6 miljardia euroa EU:n lainanotolla kerättyjä varoja. Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävää tukea on kuitenkin vielä maksettava merkittävästi vuosina 2025 ja 2026.
Vuoden 2025 alkupuoliskolla liikkeeseenlaskujen tuotoista 12,8 miljardia euroa maksettiin NextGenerationEU-välineestä rahoitettavien investointien ja uudistusten toteuttamiseen. Ukraina sai yhteensä 10,1 miljardia euroa Ukrainan tukivälineestä ja G7-maiden ERA-lainoja koskevaan aloitteeseen liittyvän makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelman puitteissa. Lisäksi 270 miljoonaa euroa tuotoista käytettiin Moldovan uudistus- ja kasvutukivälineestä myönnetyn lainan rahoittamiseen ja 118 miljoonaa euroa käytettiin lainojen myöntämiseen Pohjois-Makedonialle, Albanialle, Montenegrolle ja Serbialle Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineestä.
Likviditeettivarat lisääntyivät vuoden 2025 alkupuoliskolla, koska NextGenerationEU-välineen maksut jäivät jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella ennustettuja määriä pienemmiksi. Toisin kuin aiemmilla raportointikausilla, jolloin käteisvarat tuottivat tuloja, tällä puolivuotiskaudella käteisvaroista on niiden pitkäaikaisen rahoitusprofiilin takia aiheutunut noin 195 miljoonan euron alustavat kustannukset. Komissio hallinnoi aktiivisesti tilapäisiä käteisvaroja minimoidakseen nämä hallussapitokustannukset. Käteisvarojen kertyminen on tilapäistä. Se on seurausta siitä, että liikkeeseenlaskussa noudatetaan säännöllistä ja ennustettavaa aikataulua parhaiden markkinaolosuhteiden varmistamiseksi, kun taas maksuissa noudatetaan kunkin tuetun ohjelman, ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen, täytäntöönpanoon liittyviä erityispiirteitä. NextGenerationEU-välineen maksujen vuoteen 2026 ajoittuvan päättymispäivän lähestyessä rahoituksen sisään- ja ulosvirtaukset lähenevät toisiaan.
Vuoden 2025 alkupuoliskolla EU:n liikkeeseenlaskut hyötyivät edelleen vahvasta sijoittajakysynnästä, kun taas EU:n joukkolainojen tuottoero pienentyi useimpien Euroopan valtioiden joukkolainojen tuottoihin nähden. EU:n joukkolainojen ja puoliksi Saksan ja puoliksi Ranskan valtion joukkolainoista muodostuvan korin välinen korkoero kymmenen vuoden ajanjaksolla pieneni vuoden 2025 alun 13 peruspisteestä 5 peruspisteeseen kesäkuun 2025 loppuun mennessä. Kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin vaikuttavien markkinaolosuhteiden vuoksi EU:n varainhankintakustannukset kasvoivat kauden aikana 3,17 prosenttiin, kun ne edellisellä rahoituskaudella olivat 2,99 prosenttia.
Osana jatkuvia pyrkimyksiään lujittaa ja parantaa EU:n joukkolainojen ja velkasitoumusten liikkeeseenlaskuohjelmaa komissio otti huhtikuussa 2025 käyttöön huutokaupat, joissa on tarjolla kolmenlaisia joukkolainoja (joilla on kolme eri maturiteettia), minkä ansiosta se pystyy keräämään enemmän varoja kussakin huutokaupassa. Tätä toimea täydennetään ottamalla syksyllä 2025 käyttöön kilpailuun perustumaton huutokauppajako, minkä pitäisi lisätä huutokaupalla myytävien joukkolainojen kysyntää. Tammikuussa 2025 komissio otti myös käyttöön huutokauppoja, joissa on tarjolla kolmenlaisia velkasitoumuksia, avaamalla uuden 12 kuukauden EU:n velkasitoumuksen kolmen ja kuuden kuukauden maturiteettien lisäksi. Markkinasidosryhmät jatkoivat omia aloitteitaan komissiosta riippumatta. Joulukuussa 2024 käynnistettiin indeksipohjainen futuurisopimus, minkä jälkeen vuoden 2025 alkupuoliskolla ilmoitettiin EU:n joukkolainoja koskevan futuurisopimuksen (joka selvitetään luovuttamalla kohde-etuus) käynnistämisestä syyskuussa 2025.
Neuvosto hyväksyi toukokuun 2025 lopussa uuden Euroopan turvallisuutta edistävän välineen (SAFE-väline). Tämän välineen avulla EU voi kerätä pääomamarkkinoilta vuoden 2030 loppuun mennessä enintään 150 miljardia euroa rahoittaakseen jäsenvaltioille myönnettäviä lainoja, joita voidaan käyttää sotilaallisten suorituskykyjen hankinnan nopeuttamiseen. Tämä uusi valtuutus yhdessä jo liikkeessä oleviin joukkolainoihin liittyvien mittavien jälleenrahoitustarpeiden kanssa tarkoittaa sitä, että EU tulee olemaan vakaasti läsnä markkinoilla vuoden 2027 jälkeenkin. Sen jälkeen, kun NextGenerationEU käynnistettiin kesäkuussa 2021, komissio on saanut valtuudet rahoittaa muita politiikkoja yhteensä 240 miljardilla eurolla, ja uuden velan liikkeeseenlaskun määräajat ulottuvat vuoteen 2030. Kaikki rahoitustarpeet kootaan yhteen ja rahoitetaan laskemalla liikkeeseen EU:n joukkolainoja ja EU:n velkasitoumuksia yhden ja saman rahoitusohjelman puitteissa, mikä tukee EU:n läsnäoloa markkinoilla liikkeeseenlaskijana.
2.Johdanto
Komissio on ottanut lainaa EU:n puolesta yli 40 vuoden ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana EU:n joukkolainojen liikkeeseenlasku on lisääntynyt huomattavasti, sillä EU turvautuu pääomamarkkinoihin rahoittaessaan suuria ohjelmia, kuten SURE-välinettä, NextGenerationEU-välinettä ja Ukrainalle myönnettävää rahoitustukea (makrotaloudellinen rahoitusapu plus, Ukrainan tukiväline sekä osana G7-maiden ERA-aloitetta myönnettävä makrotaloudellisen rahoitusavun laina). EU:n kokonaisvelkakanta 30. kesäkuuta 2025 oli 694,9 miljardia euroa, josta 33,3 miljardia euroa oli EU:n velkasitoumusten muodossa.
Tässä puolivuotiskertomuksessa tarkastellaan 1. tammikuuta 2025 – 30. kesäkuuta 2025 suoritettujen lainanottotoimien toteuttamista. Kertomuksessa tarkastellaan myös EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskunäkymiä vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Tässä kertomuksessa ei arvioida, miten EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskuista saadut tuotot on käytetty (tämä koskee myös vihreitä menoja), koska tätä käsitellään kutakin välinettä koskevien asetusten mukaisissa erillisissä kertomuksissa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kesäkuussa 2023 antaman suosituksen mukaisesti tämän kertomuksen liitteessä esitetään indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata komission yhdistettyä varainhankintamenetelmää ohjaavan yleisen velanhoitostrategian täytäntöönpanoa.
3.Lainanottotoimien toteuttaminen vuoden 2025 alkupuoliskolla
Vuoden 2025 alkupuoliskolla komissio jatkoi varainhankintaa markkinoilta käyttämällä yhdistettyä varainhankintamenetelmäänsä. Sen lisäksi, että kaikki maksusitoumukset täytettiin ajallaan, liikkeeseen laskettujen joukkolainojen määrät ja maturiteetit pysyivät ennalta asetettujen parametrien rajoissa ja rahoitusehdot olivat linjassa EU:n kokoon ja luottoluokitukseen nähden. Seuraavissa jaksoissa esitellään joitakin komission vuoden 2025 alkupuoliskolla toteuttamien lainanotto- ja lainanantotoimien keskeisiä osatekijöitä. Muita komission varainhankintastrategian täytäntöönpanon seurantaan käytettäviä indikaattoreita käsitellään tämän kertomuksen liitteessä.
Varainhankintatoimien toteuttaminen vuoden 2025 alkupuoliskolla
Komissio keräsi yhteensä 85,8 miljardia euroa EU:n joukkolainoilla, joiden keskimääräinen maturiteetti oli noin 12 vuotta (mikä vastaa vuoden 2024 jälkipuoliskolla kerätyn rahoituksen keskimääräistä maturiteettia). Vuoden 2025 alkupuoliskolla NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskulla kerättiin 6,9 miljardia euroa.
Komissio käytti kuuden syndikoidun liikkeeseenlaskun (59 % kerätystä määrästä) ja seitsemän huutokaupan (41 % kerätystä määrästä) yhdistelmää ilmoitetun tavoitteen mukaisesti. Maaliskuussa 2025 komissio otti käyttöön huutokauppoja, joissa on tarjolla kolmenlaisia joukkolainoja (aiemmin huutokaupoissa oli ollut tarjolla kahdenlaisia joukkolainoja), lisätäkseen hieman huutokauppakohtaisia määriä. EU:n joukkolainoja laskettiin puolivuotiskauden aikana liikkeeseen säännöllisin väliajoin siten, että markkinoiden likviditeettitilanne otettiin huomioon ja samalla varmistettiin säännöllinen läsnäolo markkinoilla.
Vuoden 2025 alkupuoliskolla toteutettujen transaktioiden seurauksena liikkeessä olevien EU:n joukkolainojen kokonaismäärä 30. kesäkuuta 2025 oli 661,6 miljardia euroa. Määrästä 516,2 miljardia euroa laskettiin liikkeeseen EU:n yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti. Liikkeessä olevien NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen kokonaisarvo oli 75,1 miljardia euroa.
Tammikuussa 2025 komissio otti myös käyttöön huutokauppoja, joissa on tarjolla kolmenlaisia velkasitoumuksia, avaamalla uuden 12 kuukauden EU:n velkasitoumuksen kolmen ja kuuden kuukauden maturiteettien lisäksi. EU:lla oli kesäkuun 2025 lopussa liikkeessä 33,3 miljardia euroa velkaa EU:n velkasitoumusten kautta.
Kaavio 1: Yhdistetyllä varainhankintamenetelmällä kerätty rahoitus
* Kaksi ensimmäistä NextGenerationEU-transaktiota toteutettiin kesäkuussa 2021. Nämä on sisällytetty vuoden 2021 jälkipuoliskon lukuun, sillä ne kuuluivat samaan varainhankintasuunnitelmaan kuin vuoden 2021 jälkipuoliskolla toteutetut transaktiot.
Kaikki määrät miljardeina euroina.
Suoritetut maksut
Näiden toimien ansiosta komissio jatkoi jäsenvaltioiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoittamista maksamalla varat nopeasti (keskimäärin yhdeksän työpäivän kuluessa).
Komissio maksoi vuoden 2025 alkupuoliskolla yhteensä 23,3 miljardia euroa kaikkiin toimintapolitiikkoihin. Varoista 12,8 miljardia euroa käytettiin NextGenerationEU-välineen rahoittamiseen. Tästä määrästä 8,2 miljardia euroa käytettiin rahoittamaan jäsenvaltioiden kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tästä summasta puolestaan maksettiin 5,7 miljardia euroa avustuksina 11 jäsenvaltiolle ja myönnettiin 2,5 miljardia euroa lainoina kolmelle jäsenvaltiolle. Loput 4,6 miljardia euroa käytettiin NextGenerationEU-välineestä tuettavien, EU:n hallinnoimien ohjelmien rahoittamiseen.
Komissio on kesästä 2021 lähtien maksanut kaikkiaan 391 miljardia euroa NextGenerationEU-välineen tukemiseksi. Tämä sisältää 205,9 miljardia euroa avustuksina ja 111,2 miljardia euroa lainoina jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa ja 73,9 miljardia euroa EU:n hallinnoimille NextGenerationEU-ohjelmille. NextGenerationEU-välineen 391 miljardin euron kokonaistuesta 378,6 miljardia euroa on rahoitettu laskemalla liikkeeseen velkaa.
NextGenerationEU-välineen maksujen lisäksi komissio maksoi Ukrainalle vuoden 2025 alkupuoliskolla 10,1 miljardia euroa, josta 3,1 miljardia euroa maksettiin Ukrainan tukivälineestä ja 7 miljardia euroa Ukrainalle tarkoitetun makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmasta osana G7-maiden ERA-aloitetta.
Vuoden 2025 alkupuoliskolla EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskusta rahoitettiin myös 118 miljoonaa euroa lainoja Pohjois-Makedonialle, Albanialle, Montenegrolle ja Serbialle Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineestä sekä 270 miljoonaa euroa lainoja Moldovan uudistus- ja kasvutukivälineestä.
Sijoittajakysyntä ja jälkimarkkinoiden likviditeetti
EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskuihin kohdistui edelleen tasapainoisen ja monipuolisen maailmanlaajuisen sijoittajapohjan kysyntää.
Kaavio 2: Sijoittajat vuoden 2025 alkupuoliskolla toteutetuissa syndikoiduissa transaktioissa sijoittajan tyypin mukaan
Vuoden 2025 alkupuoliskolla sellaiset sijoittajat, joilla on tyypillisesti pidemmät sijoitushorisontit, (eli rahastonhoitajat, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot) ostivat yli 40 prosenttia syndikoidusti liikkeeseen lasketuista EU:n joukkolainoista. Keskuspankkien / julkisten laitosten (jotka yleensä sijoittavat mieluiten maturiteetiltaan enintään 10 vuoden joukkolainoihin) osuus syndikoidusti liikkeeseen lasketuista EU:n joukkolainoista oli noin 17 prosenttia, kun taas pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastot olivat suurin yksittäinen kysynnän lähde (niiden osuus syndikoidun liikkeeseenlaskun tarjouskirjoista oli 33 %).
Kaavio 3: Sijoittajat vuoden 2025 alkupuoliskolla toteutetuissa syndikoiduissa transaktioissa maittain/alueittain
Syndikoidusti liikkeeseen lasketut EU:n joukkolainat ovat houkutelleet yli 1 900 eri sijoittajaa yli 70 eri maasta sen jälkeen, kun NextGenerationEU-väline otettiin käyttöön vuonna 2021. Vuoden 2025 alkupuoliskolla yli 66 prosenttia EU:n joukkolainojen syndikoituihin liikkeeseenlaskuihin tehdyistä sijoituksista on tullut EU:ssa sijaitsevilta sijoittajilta, ja yli 22 prosenttia on tullut Yhdistyneestä kuningaskunnasta käsin toimivilta kansainvälisiltä sijoittajilta. Loput ovat tulleet kansainvälisiltä sijoittajilta Aasiasta tai muista EU:n ulkopuolisista Euroopan maista, kuten Norjasta ja Sveitsistä.
Maailmanlaajuisen kauppapolitiikan epävarmuuden aiheuttamasta epävakaasta markkinaympäristöstä huolimatta sijoittajien huojennuksena vaatima liikkeeseenlaskupreemio
EU:n syndikoidusti liikkeeseen laskemissa joukkolainoissa pysyi maltillisena vuoden 2025 alkupuoliskolla ja oli keskimäärin noin 1,6 peruspistettä. Tämä oli samaa luokkaa kuin keskimääräinen liikkeeseenlaskupreemio vuonna 2024 (1,65 peruspistettä) ja muiden liikkeeseenlaskijoiden preemiot vertailukelpoisissa transaktioissa (koolla ja maturiteetilla mitattuna).
Samaan aikaan EU:n joukkolainojen jälkimarkkinalikviditeetti pysyi vahvana marraskuusta 2023 lähtien käytössä olleiden hintatarjousjärjestelyjen tuella. Näissä järjestelyissä EU:n päämarkkinatakaajia kannustetaan julkaisemaan luotettavia EU:n joukkolainojen hintoja johtavilla sähköisillä joukkolainojen kaupankäyntialustoilla. Näiden noteerausjärjestelyjen käyttöönoton jälkeen EU:n joukkolainojen päivittäiset kaupankäyntimäärät tärkeimmässä sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä ovat olleet keskimäärin noin 767 miljoonaa euroa, ja huippupäivien volyymit ovat olleet yli 2 miljardia euroa. Vuoden 2025 alkupuoliskolla keskiarvo oli hieman alhaisempi, ja keskimääräinen päivittäinen liikevaihto oli 643 miljoonaa euroa, mikä kertoo siitä, että investointiympäristö oli epävakaampi.
Komissio tuki myös EU:n joukkolainojen käyrän likviditeettiä hyödyntämällä olemassa olevia varainhankintajärjestelyjä ja loi samalla uusia varainhankintajärjestelyjä ohjelmien tarpeiden ja sijoittajien kysynnän tyydyttämiseksi. Keskimääräinen liikkeessä oleva määrä EU:n joukkolainaa kohti kasvoi siten noin 16 miljardiin euroon vuoden 2025 alkupuoliskon lopussa, kun se vuoden 2024 lopussa oli 14,8 miljardia euroa. Vuoden 2025 alkupuoliskolla otettiin myös käyttöön uusia kolme-, seitsemän- ja kymmenvuotisia varainhankintajärjestelyjä.
Kaavio 4: EU:n joukkolainojen ja Euroopan valtioiden joukkolainojen neljännesvuosittainen vaihto jälkimarkkinoilla (% liikkeessä olevasta määrästä)
Lähde: Euroopan komissio, talous- ja rahoituskomitean EU:n valtionvelkamarkkinoita käsittelevän alakomitean (ESDM) tietojen pohjalta.
Huomautus: Euroopan valtioiden joukkolainojen markkinat käsittävät tässä kaaviossa euroalueen valtioiden, Euroopan rahoitusvakausrahaston ja Euroopan vakausmekanismin liikkeeseen laskemat joukkolainat. Vuoden 2025 ensimmäisen ja toisen neljänneksen tietoja ei ole vielä saatavilla.
4.Varainhankintakustannukset ja likviditeetinhallintakustannukset
Varainhankintakustannukset
Monipuolisen varainhankintastrategian mukaisen kustannustenjakomenetelmän avulla komissio voi yhdistää edunsaajilta (EU:n talousarvio tai lainansaajat) veloitettavat rahoituskustannukset ehtoihin, jotka markkinoilla olivat voimassa maksujen rahoitushetkellä.
Lisäksi tämä menetelmä mahdollistaa lainanottokustannusten kohdentamisen ohjelmakohtaisin perustein. Tämä kuvastaa monipuolista varainhankintastrategiaa noudattaen ja yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti rahoitettavien toimintapoliittisten ohjelmien määrän kasvua.
Tämän menetelmän mukaisesti NextGenerationEU-välineen maksujen varainhankintakustannuksiksi arvioidaan tammikuusta kesäkuuhun 2025 ulottuvassa aikaosiossa (jäljempänä olevassa taulukossa TC8) 3,17 prosenttia, kun ne edellisessä kuuden kuukauden aikaosiossa olivat 2,99 prosenttia. Ukrainan tukivälineen, Egyptin makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelman ja Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukivälineen mukaisten maksujen varainhankintakustannukset olivat kesäkuun 2025 lopussa 2,70–2,80 prosenttia. Osana G7-maiden ERA-aloitetta Ukrainalle myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun lainan varainhankintakustannukset olivat 2,53 prosenttia.
Ohjelmaosioiden väliset erot varainhankintakustannuksissa kuvastavat ohjelmien ominaispiirteitä, kuten eroja lainanottovälineiden keskimääräisissä maturiteeteissa.
Kaavio 5: Varainhankintakustannukset
|
NextGenerationEU
|
TC1
|
TC2
|
TC3
|
TC4
|
TC5
|
TC6
|
TC7
|
TC8
|
|
|
0,15 %
|
1,38 %
|
2,61 %
|
3,22 %
|
3,53 %
|
3,19 %
|
2,99 %
|
3,17 %
|
|
Ukrainan tukiväline
|
Makrotaloudellinen rahoitusapu plus
|
Makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainalle (G7 ERA)
|
|
2,72 %
|
3,16 %
|
2,53 %
|
|
Makrotaloudellinen rahoitusapu Egyptille
|
Länsi-Balkan (CP1)
|
Moldovan uudistus- ja kasvutukiväline
|
|
2,70 %
|
2,77 %
|
2,89 %
|
Varainhankintakustannusten muutokset kuvastavat myös vallitsevia markkinaolosuhteita, jotka vaikuttavat EU:n liikkeeseenlaskujen lainanottokustannuksiin. Vuoden 2025 alkupuoliskon aikana korot olivat huomattavan epävakaat, mikä johtui kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin vaikuttavista taloudellisista ja rahoitusta koskevista epävarmuustekijöistä. Tämän seurauksena kymmenvuotisten EU:n joukkolainojen korko vaihteli puolivuotiskauden aikana 2,8 prosentin ja 3,3 prosentin välillä ja oli puolivuotiskauden päättyessä 2,95 prosenttia, kun se tammikuun 2025 alussa oli 2,93 prosenttia. Samaan aikaan EU:n ja useimpien Euroopan valtioiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden väliset tuottoerot supistuivat hieman. EU:n joukkolainojen ja puoliksi Saksan ja puoliksi Ranskan valtion joukkolainoista muodostuvan korin välinen korkoero kymmenen vuoden ajanjaksolla pieneni vuoden alun noin 13 peruspisteestä 5 peruspisteeseen kesäkuussa 2025.
Kaavio 6: Kymmenvuotisten EU:n joukkolainojen tuotot
Likviditeetinhallintakustannukset
Vuoden 2025 alkupuoliskolla keskimääräiset likviditeettivarat olivat 71,1 miljardia euroa, kun ne vuoden 2024 jälkipuoliskolla olivat 50,7 miljardia euroa. Tämä johtui pääasiassa NextGenerationEU-välineen maksujen viivästymisestä ennusteisiin nähden. Erityisesti vuoden 2025 alkupuoliskon lopulle ennustetut lähes 45 miljardin euron maksut lykkääntyivät pidemmälle kesään. Myös muissa ohjelmissa oli hieman viivästyksiä ennusteisiin nähden.
Likviditeettivarojen huomattava lisääntyminen selittyy tarpeella säilyttää kokonaislainanotto korkealla tasolla, koska NextGenerationEU-ohjelmasta on vielä maksettava suuri määrä varoja vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kun otetaan huomioon, että NextGenerationEU-välineen viimeisen täytäntöönpanovuoden aikana tarvitaan huomattava määrä rahoitusta, on olennaisen tärkeää, että komissio jatkaa lainanottotoimiaan säännöllisen ja ennakoitavan aikataulun mukaisesti, jotta se voi varmistaa parhaat markkinaehdot ja taata ennustettavuuden sijoittajien kannalta.
Aiempina vuosina tällaiset käteisvarat tuottivat voittoa, mutta korkoympäristön muutos on johtanut siihen, että käteisvarat ovat alkaneet aiheuttaa nettokustannuksia. Rahapolitiikan ohjauskorkojen nopeat muutokset ja tuottokäyrien jyrkkeneminen markkinoilla ovatkin lisänneet näiden likviditeettivarojen kustannuksia.
Maksimoidakseen näiden käteisvarojen sijoittamisesta saatavan tuoton lyhyellä aikavälillä komissio toteutti laajoja likviditeetinhallintatoimia, joissa käytettiin määräaikaistalletuksia ja takaisinmyyntitransaktioita, sijoittaakseen keskimäärin noin 50–60 prosenttia käteisvaroista vuoden 2025 alkupuoliskon aikana. Nämä lyhytaikaiset sijoitukset auttoivat vähentämään sijoitettuihin käteisvaroihin liittyvää negatiivista tuottoeroa jopa 20–25 peruspistettä. Kaiken kaikkiaan vuoden 2025 alkupuoliskon alustavat nettomääräiset likviditeetinhallintakustannukset olivat arviolta noin 195 miljoonaa euroa
, kun vuonna 2024 likviditeettivaroista saatiin 140 miljoonan euron tulot.
5.Toimet EU:n joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi edelleen
Hintatarjousjärjestelyjen käyttöönotto vuoden 2023 lopussa ja takaisinostojärjestelyn perustaminen lokakuussa 2024 paransivat EU:n joukkolainamarkkinoiden häiriönsietokykyä, syvyyttä ja likviditeettiä. Vuoden 2025 alkupuoliskolla komissio panosti edelleen EU:n joukkolainamarkkinoiden syventämiseen. EU:n velkasitoumusohjelmaa vahvistettiin ottamalla tammikuussa 2025 käyttöön uusi 12 kuukauden velkasitoumus (olemassa olevien kolmen ja kuuden kuukauden maturiteettien lisäksi) ja maaliskuussa 2025 uudenlaiset EU:n joukkolainojen huutokaupat, joissa on tarjolla kolmenlaisia joukkolainoja. Tämän jälkeen on pyritty ottamaan käyttöön kilpailuun perustumaton huutokauppajako.
Kilpailuun perustumattoman huutokauppajaon käyttöönoton ansiosta komissio voi tarjota päämarkkinatakaajilleen lisää huutokaupattavia joukkolainoja (20 % alun perin jaetusta huutokauppamäärästä) joukkolainojen huutokauppaa seuraavana päivänä. Tätä uutta ominaisuutta käytetään myös monissa valtioiden huutokauppaohjelmissa. Sillä kannustetaan päämarkkinatakaajia osallistumaan huutokauppoihin ja lisätään sijoittajien kiinnostusta. Asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävä valmistelutyö on parhaillaan käynnissä, ja kilpailuun perustumattomat tarjoukset on tarkoitus ottaa käyttöön syksystä 2025 alkaen.
Samalla markkinasidosryhmät jatkoivat itsenäisten aloitteiden toteuttamista. Joulukuussa 2024 käynnistettiin ICE-indeksiin perustuva futuurisopimus, ja syyskuussa 2025 EUREX ilmoitti kohde-etuuden toimittamiseen perustuvan EU:n joukkolainoja koskevan futuurisopimuksen käynnistämisestä. Hyvin toimivat futuurimarkkinat voivat auttaa markkinatoimijoita hinnoittelemaan EU:n joukkolainat ja suojaamaan avoimet positiot. Siksi ne voivat olla arvokas lisäkeino tuettaessa EU:n joukkolainojen markkinoiden toimintaa ja EU:n joukkolainojen roolia likvidinä, turvallisena omaisuuseränä. Vaikka komissiolla ei ole suoraa roolia tai vastuuta futuurisopimusten toiminnassa, se suhtautuu myönteisesti näihin riippumattomiin aloitteisiin tiedostaen EU:n joukkolainojen nopeasti kypsyvien markkinoiden merkityksen sijoittajien kannalta.
6.Muut vuoden 2025 alkupuoliskolla saavutetut välitavoitteet
Euroopan turvallisuutta edistävä väline (SAFE): EU:n lainanotolla rahoitettava uusi EU:n rahoitusväline
Neuvosto antoi 27. toukokuuta 2025 asetuksen
, jolla perustettiin uusi rahoitusväline – Euroopan turvallisuutta edistävä väline (SAFE) – jolla autetaan jäsenvaltioita nopeuttamaan sotilaallisten suorituskykyjen hankintaa. Tämän välineen puitteissa komissiolla on valtuudet myöntää enintään 150 miljardia euroa lisärahoitusta vuoden 2030 loppuun saakka. Tuotot siirretään jäsenvaltioille lainoina, joilla rahoitetaan tärkeiden sotilaallisten suorituskykyjen hankintaa.
Jäsenvaltioiden on jätettävä lainahakemuksensa marraskuun 2025 loppuun mennessä. Lainojen määrä ja mahdollinen ennakkorahoitus (joka voi olla enintään 15 % lainasta) vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksissä, joiden perusteella uuden välineen mukaiset maksut suoritetaan.
SAFE-välineen pidennetyn aikakehyksen (joka ulottuu vuoden 2030 loppuun asti) ja maksujen kysyntälähtöisen luonteen ansiosta komissio pystyy ottamaan varat käyttöön sujuvasti ja tarpeen mukaan käyttäen lyhyt- ja pitkäaikaista rahoitusta koko tuottokäyrällä. Koska rahoituksessa noudatetaan EU:n yhdistettyä varainhankintamenetelmää, maksut rahoitetaan kilpailullisesti hinnoitelluilla pitkän maturiteetin EU:n joukkolainoilla ja edunsaajajäsenvaltiot maksavat ne takaisin.
SAFE-lainojen rahoituksen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2026, kun jäsenmaiden suunnitelmat ja lainasopimukset on hyväksytty. Kaikki SAFE-lainojen rahoittamiseen tarkoitetut liikkeeseenlaskut toteutetaan ”EU:n joukkolainojen” nimellä.
7.Liikkeeseenlaskunäkymät vuoden 2025 jälkipuoliskolla
Komissio jatkoi säännöllisen, ennakoitavan ja suurivolyymisen varainhankintasuunnitelman toteuttamista läpi vuoden 2025 alkupuoliskon tilanteessa, jossa markkinat olivat epävakaat. Komissio on tammikuusta 2025 alkaen hankkinut 85,8 miljardia euroa pitkäaikaista rahoitusta EU:n joukkolainoilla ja on siten toteuttanut vuoden 2025 alkupuoliskoa koskevan varainhankintasuunnitelmansa julkaisemansa aikataulun ja markkinaodotusten mukaisesti. Tuotoilla on rahoitettu monenlaisia EU:n politiikkoja, kuten NextGenerationEU-välinettä, Ukrainalle annettavaa rahoitusapua sekä jäsenehdokasmaille ja EU:n ulkopuolisille maille suunnattuja ohjelmia.
EU:n liikkeeseenlaskuihin kohdistui edelleen vahvaa sijoittajakysyntää, mikä näkyy syndikoitujen liikkeeseenlaskujen tarjouskirjoissa sekä EU:n velkasitoumusten ja EU:n joukkolainojen huutokauppojen osakseen saamassa vakaassa ja johdonmukaisessa tuessa. Tämä on osoitus siitä, että EU:n joukkolainat tarjoavat turvaa ja likviditeettiä eurooppalaisille ja globaaleille sijoittajille, jotka etsivät hyviä mahdollisuuksia sijoittaa korkean luokituksen saaneisiin euromääräisiin arvopapereihin.
Komissio ilmoitti 23. kesäkuuta 2025 aikovansa laskea vuoden 2025 jälkipuoliskolla liikkeeseen EU:n joukkolainoja jopa 70 miljardin euron arvosta. Varainhankintasuunnitelma perustuu vuoden 2025 alkupuoliskoa koskevaan 90 miljardin euron varainhankintasuunnitelmaan, ja siinä noudatetaan vuodelle 2025 aiemmin ilmoitettua noin 160 miljardin euron odotettua vuotuista liikkeeseenlaskumäärää.
Tämä tavoite olisi EU:n joukkolainaohjelman suurin vuotuinen liikkeeseenlasku, joka on jatkoa edellisvuosien kasvulle (120 miljardista eurosta 140 miljardiin euroon vuosina 2023–2024) ja kuvastaa seuraavien kahden vuoden varainhankintatarpeita, joihin sisältyy lähes 335 miljardia euroa elpymis- ja palautumistukivälineen varoja ohjelman jäljellä olevan keston aikana. Komissio kuvailee 4. kesäkuuta 2025 antamassaan
tiedonannossa
kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan niiden täytäntöönpanoa. Tuottoja käytetään myös rahoitusavun antamiseen Ukrainalle, jäsenehdokasmaille ja EU:n ulkopuolisille maille sekä erääntyvien joukkolainojen jälleenrahoitukseen.
EU:n joukkolainoilla kerättyjä varoja täydennetään EU:n velkasitoumuksilla hankittavalla lyhytaikaisella rahoituksella. NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskut (joiden määrä on tällä hetkellä 75,1 miljardia euroa) mitoitetaan jatkossakin tarkasti jäsenvaltioiden raportoimien vihreiden menojen mukaan, ja niillä rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen vihreää komponenttia. NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen uusien liikkeeseenlaskujen edellytyksenä on, että jäsenvaltiot ilmoittavat ja vahvistavat ilmaston kannalta merkityksellisiä lisämenoja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa mukaisesti.
Liite: Täytäntöönpanoindikaattorit, jotka koskevat komission yleisen velanhoitostrategian tehokkuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamiseen tarkoitettujen keinojen käyttöä
|
Keino
|
Indikaattori
|
Arvo vuoden 2025 alkupuoliskolla (jollei toisin ilmoiteta)
|
Täytäntöönpanoa koskevat huomautukset vuoden 2024 jälkipuoliskolla
|
|
EU:n joukkolainaohjelman täytäntöönpano
|
a) Säännölliset liikkeeseenlaskut koko käyrällä
Säännölliset EU:n joukkolainojen (ja NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen) liikkeeseenlaskut koko käyrän kaikissa maturiteeteissa (30 vuoteen saakka), jotta erityyppisille sijoittajille voidaan tarjota sijoitusmahdollisuuksia ja siten säilyttää sijoittajien vahva kysyntä ja näin ollen joustavuus määrittää liikkeeseenlaskun määrät ja maturiteetit yksittäisten transaktioiden osalta markkinaolosuhteiden perusteella.
|
I.Liikkeeseenlaskuohjelman maturiteettijakauma
|
1–4 vuotta: 21 %
4–8 vuotta: 21 %
8–12 vuotta: 19 %
12–17 vuotta: 10 %
17–23 vuotta: 12 %
23–31 vuotta: 17 %
|
Vuoden 2025 alkupuoliskolla komissio pyrki tavoitteeseensa laskemalla säännöllisesti liikkeeseen joukkolainoja eri maturiteeteilla tarjotakseen likviditeettiä EU:n tuottokäyrän kaikkiin segmentteihin. Rahoitustoimet jaettiin koko kuuden kuukauden jaksolle, jotta voitiin varmistaa säännöllinen läsnäolo markkinoilla. Transaktioita oli enemmän kuin vuoden 2024 jälkipuoliskolla, sillä vuoden 2025 alkupuoliskon varainhankintatavoite, enintään 90 miljardia euroa, oli suurempi kuin vuoden 2024 jälkipuoliskon rahoitustavoite (65 miljardia euroa).
Vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlasku oli hieman vähäisempää kuin vuoden 2024 jälkipuoliskolla, mikä johtuu jäsenvaltioiden ilmoittamista kumulatiivisista vihreistä menoista ja vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskujen asianmukaisesta mitoituksesta näihin menoihin nähden.
|
|
|
b)
|
II.Liikkeeseenlaskujen ajallinen jakautuminen
|
Kuusi syndikoitua liikkeeseenlaskua ja seitsemän joukkolainahuutokauppaa, joiden myötä liikkeeseenlaskuja oli vähintään kaksi kuukaudessa.
|
|
|
|
c)
|
III.Vihreät liikkeeseenlaskut
|
6,9 miljardia euroa hyödyntämällä vuosina 2033 ja 2050 erääntyviä EU:n joukkolainoja.
|
|
|
|
d) Huutokauppojen ja syndikoitujen liikkeeseenlaskujen asianmukaisen tasapainon saavuttaminen
Käytetään erilaisia varainhankintatekniikoita, joissa on asianmukainen tasapaino liikkeeseenlaskun kokonaismäärän ja markkinaolosuhteiden mukaan, jotta voidaan hallita toteuttamisriskejä, parantaa jälkimarkkinoiden likviditeettiä ja alentaa vieraan pääoman kustannuksia.
|
I.Huutokauppojen / syndikoitujen liikkeeseenlaskujen prosenttiosuudet
|
41 prosenttia joukkolainojen liikkeeseenlaskuista huutokaupalla.
|
Vuoden 2025 alkupuoliskolla komissio laski 41 prosenttia EU:n joukkolainoista liikkeeseen huutokaupalla. Osuus oli hieman pienempi kuin vuoden 2024 jälkipuoliskolla (42 %).
|
|
|
e) Suurten ja likvidien viitejoukkolainojen perustaminen
EU:n joukkolainojen hyödyntäminen, jotta eri varainhankintajärjestelyjen liikkeessä oleva määrä saadaan suuria ja likvidejä viitevarainhankintajärjestelyjä vastaavalle tasolle.
|
I.Uusien joukkolainojen liikkeeseenlasku verrattuna volyymin kasvattamiseen liikkeessä olevia lainoja hyödyntämällä
|
·22 miljardia euroa uusilla joukkolainoilla
·64 miljardia euroa hyödyntämällä liikkeessä olevia lainoja
|
Komissio pyrki tukemaan EU:n arvopaperien likviditeettiä siten, että se käytti transaktioitaan hyödyntääkseen olemassa olevia varainhankintajärjestelyjä; noin 75 prosenttia varoista saatiin käyttöön tällä tavoin.
Uusia varainhankintajärjestelyjä otettiin käyttöön, jotta markkinoille saataisiin uusia viitejärjestelyjä sen mukaan kuin niitä tarvittiin käyrän eri kohdissa, sekä EU:n päämarkkinatakaajien suositusten perusteella. Vuoden 2025 alkupuoliskolla markkinoille tuotiin uusia 3-, 10- ja 20-vuotisia joukkolainoja.
Tämän vuoksi keskimääräinen liikkeessä oleva määrä joukkolainaa kohti kasvoi noin 16 miljardiin euroon kesäkuun 2025 loppuun mennessä, mikä varmisti joukkolainojen tasaisen likviditeetin.
|
|
|
f)
|
II.Uusien joukkolainojen hyödyntämisen nopeus
|
Noin kolme kuukautta.
|
|
|
|
g)
|
III.Liikkeessä olevien joukkolainojen keskimääräinen koko
|
Noin 16 miljardia euroa
|
|
|
|
h)
|
IV.Vaihto suhteessa liikkeeseenlaskun määrään
|
Noin 174 % vuoden 2025 alkupuoliskolla ja 155 % vuoden 2024 jälkipuoliskolla
|
|
|
|
i)
|
V.Absoluuttinen vaihto
|
1154 miljardia euroa vuoden 2025 alkupuoliskolla ja 894 miljardia euroa vuoden 2024 jälkipuoliskolla
|
|
|
|
d) EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskujen maturiteettiprofiilin hallinta ottaen asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:
·väliaikainen lisäliikkumavara (NextGenerationEU-välineeseen liittyvä lainanotto) ja pysyvä liikkumavara (makrotaloudellinen rahoitusapu plus -väline) EU:n talousarviossa
·tulevien maksujen lunastus kunakin vuonna
·vakaat tulevat jälleenrahoitustarpeet
·tarve suojata EU:n luottoluokitusta, jotta voidaan varmistaa alhaiset lainakustannukset pitkällä aikavälillä ja vahva kysyntä sijoittajien ydinjoukossa.
|
I.Liikkeeseenlaskun keskimääräinen maturiteetti
|
Noin 12 vuotta
|
Vuoden 2025 alkupuoliskolla EU:n joukkolainojen liikkeeseenlaskujen keskimääräinen maturiteetti oli 12 vuotta. Tämä kuvastaa tarvetta jakaa lunastusprofiili ajallisesti ja samalla houkutella sijoittajia EU:n ensimarkkinoilla toteutettaviin transaktioihin. Keskimääräinen maturiteetti oli lyhyempi kuin vuotta 2025 koskevassa vuotuisessa lainanottopäätöksessä vahvistettu 17 vuoden keskimääräinen enimmäismaturiteetti.
Liikkeessä olevan velan painotettu keskimääräinen erääntymisaika lyheni hieman (noin 11 vuoteen laskettuaan ensin 11,5 vuoden rajan alle), mikä johtui liikkeeseenlaskuprofiilista ja roll down -menetelmän soveltamisesta olemassa olevaan velkaan.
Myös jälleenrahoitus pysyi aiempien liikkeeseenlaskujen ja lunastusprofiilin myötä vakaana.
|
|
|
e)
|
II.Liikkeessä olevan velan keskimääräinen erääntymisaika
|
Noin 11 vuotta
|
|
|
|
f)
|
III.Lyhytaikainen jälleenrahoitus eli seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvien joukkolainojen ja velkasitoumusten prosenttiosuus
|
Alle 10 prosenttia
|
|
|
|
g)
|
IV.Keskipitkän aikavälin jälleenrahoitus eli seuraavien viiden vuoden aikana erääntyvien joukkolainojen ja velkasitoumusten prosenttiosuus
|
Alle 37 prosenttia
|
|
|
EU:n velkasitoumusohjelman täytäntöönpano
|
Maturiteetiltaan enintään yhden vuoden EU:n velkasitoumusten säännöllinen liikkeeseenlasku huutokaupalla uusien sijoittajien houkuttelemiseksi (tai nykyisten sijoittajien sijoitussalkkujen kasvattamiseksi) ja likviditeetin hallinnan tukemiseksi.
|
I.EU:n velkasitoumusten liikkeessä oleva määrä
|
Noin 30 miljardia euroa
|
EU:n velkasitoumuksia koskevan ohjelman mukainen liikkeessä oleva velka kasvoi jakson aikana noin 25 miljardista eurosta noin 30 miljardiin euroon osana ohjelman kehittämistä likviditeetin lisäämiseksi tarvittaessa. Tähän sisältyi myös uuden 12 kuukauden EU:n velkasitoumuksen käyttöönotto.
|
|
|
|
II.EU:n velkasitoumushuutokauppojen lukumäärä
|
12
|
|
|
Likviditeetin hallinta
|
Likviditeettipoolin hallinta maksuvelvoitteiden, maksutarpeiden ja käteisvarojen hallussapidon kustannusten pohjalta sekä ottaen asianmukaisesti huomioon vallitsevat markkinaolosuhteet.
|
I.Likviditeetin puutteesta johtuvien maksuhäiriöiden lukumäärä
|
Ei ole
|
Komissio täytti kaikki maksutarpeet, eikä vuoden 2024 jälkipuoliskolla ollut maksuhäiriöitä.
|
|
Päämarkkinatakaajien verkosto
|
Houkutellaan monenlaisia rahoituslaitoksia, jotka osoittavat olevansa vahvasti sitoutuneita tukemaan EU:n liikkeeseenlaskuja.
|
I.Niiden laitosten lukumäärä, jotka ovat allekirjoittaneet transaktioita koskevia merkintäsitoumuksia viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana
|
19 (vuoden 2024 jälkipuoliskolla 18)
|
EU:n päämarkkinatakaajat tukivat edelleen komissiota, ja syndikaatioiden rotaation ansiosta komissio pystyi hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia syndikaattiin soveltuvia pankkeja.
|
|
Viestintä eri markkinasidosryhmien ja vastaavien liikkeeseenlaskijoiden kanssa
|
Ylläpidetään ja rakennetaan sijoittajapohjan, markkinaosapuolten ja vastaavien liikkeeseenlaskijoiden luottamusta, jotta voidaan tukea EU:n velan kysyntää ja parantaa EU:n ymmärrystä markkinadynamiikasta ja sijoittajien tarpeista.
|
I.Poikkeamat ennalta ilmoitetuista varainhankintasuunnitelmien julkaisuajoista
|
Ei ole
|
Komissio jatkoi säännöllistä ja ennakoitavaa viestintää markkinoihin nähden aiempien ilmoitusten mukaisesti.
Vuoden 2025 alkupuoliskon aikana joukkolainojen huutokaupoissa määrää vähennettiin noin 4 miljardilla eurolla houkuttelevien rahoitusehtojen turvaamiseksi.
Komissio julkaisi säännöllisesti sijoittajatilastoja, ja sen monipuolinen sijoittajapohja kasvoi edelleen.
|
|
|
|
II.Poikkeaminen varainhankintasuunnitelmassa ilmoitetuista määristä
|
Noin 4 miljardia euroa eli alle 5 prosenttia (alle 2 % vuoden 2024 jälkipuoliskolla).
|
|
|
|
|
III.Sijoittajien jakaumatilastot
|
Tyypeittäin:
keskuspankit / julkiset laitokset 17 %, rahastonhoitajat 24 %, pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastot 33 %, vakuutus- ja eläkerahastot 17 %, pankit 8 %, hedgerahastot 2 %.
Maittain/alueittain: Yhdistynyt kuningaskunta 22 %, Pohjoismaat 11 %, Ranska 10 %, Benelux-maat 9 %, Italia 9 %, Aasian ja Tyynenmeren alue 5 %, Saksa 8 %, Espanja ja Portugali 12 %, muut EU-maat 7 %, EU:n ulkopuoliset Euroopan maat 2 %, Amerikka 1 %, Lähi-itä ja Afrikka 2 %
|
|