(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (1) yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Kreikka toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 7 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklassa säädettyä määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu 24 päivänä syyskuuta 2024 Kreikan esittämien perustelujen vuoksi.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Kreikalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 8 päivänä lokakuuta 2024 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen.

Kreikan viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi kesäkuussa 2024 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on neljä vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sopeutuskaudella (2025–2028) 3,1 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Kreikalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 esittämä viiteura

(7)

Kreikka ja komissio kävivät heinäkuusta syyskuuhun 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Kreikan kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset sekä sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Kreikan toimittamassa suunnitelmassa ei mainita, että ennen suunnitelman toimittamista olisi toteutettu asiaankuuluvien sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina) kuuleminen.

(9)

Kreikan finanssipoliittinen neuvosto on antanut lausunnon, jossa vahvistetaan monivuotisen nettomenopolun perustana oleva makrotalouden ennuste ja makrotaloudelliset oletukset. Kreikan finanssipoliittinen neuvosto kuitenkin kehotti olemaan valppaana ulkoisten häiriöiden ja makrotaloudellisten epävarmuustekijöiden suhteen. Kreikan finanssipoliittinen neuvosto suositteli edistämään rakenneuudistuksia tavara-, palvelu- ja työmarkkinoilla sekä toimia, joilla puututaan epäsuotuisaan väestönkehitykseen.

(10)

Suunnitelmasta keskusteltiin kansallisessa parlamentissa 4 päivänä lokakuuta 2024.

(11)

Kreikka toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 15 päivänä lokakuuta 2024. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 26 päivänä marraskuuta 2024 (7).

(12)

Komissio totesi 19 päivänä kesäkuuta 2024, että Kreikalla on makrotalouden epätasapainoja. Kreikassa on haavoittuvuustekijöitä, jotka liittyvät suureen julkiseen velkaan ja järjestämättömien lainojen suureen määrään tilanteessa, jossa työttömyys on korkea. Nämä haavoittuvuudet ovat edelleen merkityksellisiä, mutta ne ovat vähentyneet huomattavasti ja niiden odotetaan vähenevän edelleen, mutta ulkoinen rahoitusasema on edelleen heikko (8).

(13)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Kreikalle eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia (9).

(14)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(15)

Talouden toimeliaisuus lisääntyi vuonna 2023 Kreikassa 2,3 prosenttia, mikä johtui yksityisestä kulutuksesta, rakentamiseen tehdyistä investoinneista ja nettoviennistä. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa talouden odotetaan vuonna 2024 kasvavan 2,1 prosenttia yksityisen kulutuksen vakaan kasvun ja laitteistoihin tehtävien investointien nopeutumisen ansiosta. Samalla tuonnin voimakkaan lisääntymisen ja viennin hitaan kasvun odotetaan johtavan nettoviennin vähenemiseen. Reaalisen BKT:n on vuonna 2025 määrä kasvaa 2,3 prosenttia, kun kulutuksen odotetaan lisääntyvän edelleen voimakkaasti ja investointien ennustetaan kiihtyvän entisestään, kun elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutuksen painopiste siirtyy uudistuksista investointeihin. Nettoviennin oletetaan jarruttavan edelleen kasvua, koska tuonnin kasvun ennustetaan pysyvän vahvana. Reaalisen BKT:n odotetaan vuonna 2026 kasvavan 2,2 prosenttia, kun kotimaisen kysynnän ennustetaan lisääntyvän edelleen vakaasti samalla, kun nettoviennin vaikutuksen BKT:n kasvuun on määrä olla neutraali. Kreikan potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan lisääntyvän vuodeksi 2023 arvioidusta 0,7 prosentista 2,0 prosenttiin vuonna 2026 rakenneuudistusten positiivisesta vaikutuksesta johtuvan kokonaistuottavuuden nousun sekä työvoiman ja pääoman osuuden kasvun ansiosta. Työttömyysaste oli 11,1 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 10,4 prosenttia vuonna 2024, 9,8 prosenttia vuonna 2025 ja 9,2 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2023 oli 5,9 prosenttia, ennakoidaan hidastuvan 3,5 prosenttiin vuonna 2024, kiihtyvän 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2026.

(16)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Kreikan julkisen talouden alijäämä oli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan se laskee 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, supistuu edelleen 0,1 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana kääntyy 0,2 prosentin ylijäämäksi vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa on otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittu Kreikan alustava talousarvioesitys, jonka hallitus esitti kansalliselle parlamentille lokakuussa. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 163,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde supistuu vuoden 2024 loppuun mennessä 153,1 prosenttiin. Sen ennakoidaan supistuvan edelleen vuoden 2025 loppuun mennessä 146,8 prosenttiin ja vuoden 2026 loppuun mennessä 142,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(17)

Kreikan kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2028, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus neljäksi vuodeksi.

(18)

Suunnitelma sisältää kaikki asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot lukuun ottamatta 13 artiklan g alakohdan vi alakohdassa edellytettyä tietoa kansallisten sidosryhmien kuulemisesta ennen suunnitelman toimittamista.

(19)

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 3,3 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2028. Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2028) on suurempi kuin komission 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamalla viiteuralla. Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu nousee 2,5 prosenttiin vuonna 2025 (1,2 %:sta vuonna 2024), kunnes se laskee 1,5 prosenttiin vuonna 2028. Lisäksi suunnitelmassa odotetaan BKT-deflaattorin kasvuvauhdin laskevan 2,2 prosenttiin vuonna 2025 (3,0 %:sta vuonna 2024), minkä jälkeen se nousee 2,4 prosenttiin vuonna 2028.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Kreikan suunnitelmaan sisältyvät oletukset

(20)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 153,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuisi suunnitelman mukaan vähitellen niin, että se olisi vuonna 2028 sopeutuskauden päättyessä 133,4 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Sopeutuksen jälkeen keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2038) velkasuhteen ennustetaan jatkavan supistumistaan suunnitelman mukaisesti niin, että se on 114,9 prosenttia vuoteen 2038 mennessä.

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Kreikan suunnitelmassa

Näin ollen julkisen talouden velkasuhde kääntyisi suunnitelman mukaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2028) lasku-uralle. Tämä on uskottavaa, sillä suunnitelman oletusten perusteella velan arvioidaan suunnitelmassa supistuvan sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikkien komission velkakestävyysanalyysin determinististen stressitestien perusteella, ja stokastiset ennusteet viittaavat siihen, että velka supistuisi riittävän suurella todennäköisyydellä. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

(21)

Suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä supistuisi 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja kasvaisi sitten asteittain siten, että se olisi 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen sopeutuskauden loppuun mennessä. Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2028) 3 prosentin viitearvoa. Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2038) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(22)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän muutoksena mitatun julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on lineaarinen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa edellytetään. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen ja 36 artiklan 1 kohdan e alakohdan siirtymäsäännöksen mukainen.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Kreikan suunnitelmassa

(23)

Jos suunnitelman oletukset ja sitoumukset toteutuvat, rakenteellinen alijäämä pysyisi alle 1,5 prosentissa suhteessa BKT:hen koko sopeutuskauden ajan. Näin ollen suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen resilienssiä koskevan marginaalin noudattaminen jatkuu, joten asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua rakenteellisen perusjäämän lisäparannusta ei edellytetä.

(24)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 1 prosenttiyksikkö vuodessa, kunnes se laskee alle 90 prosentin, minkä jälkeen sen olisi pienennyttävä keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen pienentyminen lasketaan vuosilta 2024–2028, ja se on 5,1 prosenttiyksikköä (ks. taulukko 3). Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(25)

Suunnitelma perustuu makrotaloutta ja julkista taloutta koskeviin oletuksiin, jotka eroavat Kreikalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetään eri oletuksia erityisesti seuraavien neljän muuttujan osalta: julkisen talouden rahoitusaseman lähtötaso (eli rakenteellinen perusjäämä vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, kertaluonteisten toimenpiteiden nettovaikutus talousarvioon vuonna 2024 ja oletettu tulojousto. Näitä oletuksiin liittyviä eroja on tarpeen arvioida huolellisesti sen varmistamiseksi, että niille on olemassa pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, erityisesti siksi, että suunnitelmaan sisältyvä keskimääräinen nettomenojen kasvu on suurempi kuin viiteuralla. Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen.

Jäljelle jäävillä oletuksiin liittyvillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan joustoa koskevan varovaisemman oletuksen vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun tasapainottaa potentiaalisen BKT:n kasvua koskevan poikkeavan oletuksen vaikutusta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että suunnitelman nettomenopolun ja viiteuran välinen ero selittyy ainoastaan päivitetyllä julkisen talouden rahoitusaseman lähtötasolla. Kaikki oletuksiin liittyvät erot yhdessä johtavat siihen, että keskimääräinen nettomenojen kasvu on suunnitelmassa viiteuraa nopeampaa. Tämän arvion perusteella suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklan b alakohdan vaatimuksen. Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon nettomenopolun noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

(26)

Suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan talousarvion meno- ja tulopuoleen kohdistuvilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä sekä muuttamalla finanssipolitiikan painopisteitä. Suunnitelmassa esitetty finanssipoliittinen strategia sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään käytettävissä olevia tuloja ja vastaamaan väestörakenteesta johtuviin haasteisiin ja asumistarpeisiin vaarantamatta nettomenojen kasvu-uran noudattamista. Nettomenopolku mahdollistaa nettomenojen lisäämisen keskimäärin 3,3 prosentilla vuodessa. Kreikka aikoo toteuttaa tämän liikkumavaran puitteissa tuloja vähentäviä toimenpiteitä, joita ovat muun muassa sosiaalisten solidaarisuusmaksujen alentaminen ja kiinteämääräisen veron poistaminen itsenäisiltä ammatinharjoittajilta, sekä menoja lisääviä toimenpiteitä, joista tärkein on julkisen sektorin palkkojen asteittainen korottaminen, joka johtuu suunnitellusta vähimmäispalkan korottamisesta. Muita toimenpiteitä ovat lapsiperheiden tukemiseen tähtäävät toimet sekä toimet, joilla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista ja kasvattamaan asuntokantaa. Käyttöön otettavien toimenpiteiden määrällisesti ilmaistu erittely on määrä vahvistaa tai mukauttaa vuotuisissa talousarvioissa. Suunnitelmaan sisältyvän ohjeellisen finanssipoliittisen strategian täytäntöönpanoon liittyy joitakin riskejä, jotka johtuvat vireillä olevista oikeustapauksista, erityisesti julkista kiinteistöyhtiötä vastaan käynnissä olevista riita-asioista, jotka voivat edellyttää muiden nettomenoerien rajoittamista. Vuoden 2025 alustava talousarviosuunnitelma on yhdenmukainen vuoden 2025 nettomenoja koskevan sitoumuksen kanssa (10).

(27)

Suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (erityisesti maakohtaisissa suosituksissa, makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää noin 226 uudistusta ja investointia, joista 132 saa taloudellista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä ja 52 koheesiopolitiikan rahastoista.

(28)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää 88 uudistusta ja investointia, joiden Kreikka odottaa edistävän vihreää ja digitaalista siirtymäänsä. Merkittävä osa vihreään siirtymään liittyvistä uudistuksista ja investoinneista sisältyy toimenpiteinä Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ja sen REPowerEU-lukuun tai niitä tuetaan koheesiopolitiikan rahastoista. Suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien odotetaan esimerkiksi edistävän tiettyihin maakohtaisiin suosituksiin vastaamista muun muassa siten, että niillä vähennetään Kreikan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista laajentamalla uusiutuviin energialähteisiin, kuten merituulivoimaan ja vetyyn, perustuvaa sähköntuotantoa sekä parannetaan energiainfrastruktuurin ja -verkkojen kapasiteettia (vuosina 2023 ja 2022 annetut uusiutuvaa energiaa sekä energiainfrastruktuuria ja -verkkoja koskevat maakohtaiset suositukset). Muilla suunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla pyritään parantamaan maan rakennuskannan energiatehokkuutta (vuosina 2023 ja 2022 annetut maakohtaiset suositukset energiatehokkuudesta), järjestämään uudelleen kunnalliset vesihuoltoyksiköt ja vahvistamaan kastelu- ja jätevesihuoltoinfrastruktuuria (vuonna 2019 annettu maakohtainen suositus ympäristöpolitiikasta ja resurssien hallinnasta) sekä laatimaan erityisiä maankäyttösuunnitelmia ja vahvistamaan pelastuspalvelun hallintajärjestelmää (vuonna 2024 annettu maakohtainen suositus ilmastonmuutokseen sopeutumisesta). Kreikan suunnitelmaan sisältyy myös joitakin Kreikan liikennesektorin sähköistämiseen tähtääviä uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan parantavan liikennesektorin kestävyyttä (vuosina 2024, 2023 ja 2022 annetut liikennettä koskevat maakohtaiset suositukset). Näitä ovat muun muassa rautatiesektorin organisaatiouudistus sekä investoinnit sähköajoneuvojen latauspisteiden lisäämiseen kaikkialla Kreikassa. Esimerkkejä suunnitelmaan sisältyvistä digitaaliseen siirtymään liittyvistä uudistuksista ja investoinneista ovat uudistus, jolla pyritään täydentämään kansallista kiinteistörekisteriä ja jonka odotetaan vahvistavan liiketoimintaympäristöä (vuonna 2023 annettu liiketoimintaympäristöä koskeva maakohtainen suositus), investointi, jolla pyritään digitalisoimaan julkiset arkistot ja jonka odotetaan edistävän julkishallinnon digitalisaatiota (vuosina 2020 ja 2019 annetut maakohtaiset suositukset julkishallinnon ja julkisten palvelujen digitalisoinnista), sekä investointi, jolla pyritään tukemaan digitaalisten välineiden kehittämistä kreikkalaisille pk-yrityksille (vuonna 2019 annettu maakohtainen suositus yritysten digitalisaatiosta). Useimmat suunnitelmaan sisältyvistä uudistuksista ja investoinneista, joilla pyritään edistämään Kreikan digitaalista siirtymää, ovat osa Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa tai saavat tukea koheesiopolitiikan rahastoista.

(29)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää 94 uudistusta ja investointia, joiden Kreikka odottaa vahvistavan maan yhteiskunnan ja talouden resilienssiä. Esimerkkejä Kreikan suunnitelmaan sisältyvistä uudistuksista ja investoinneista, jotka liittyvät tiettyihin maakohtaisiin suosituksiin, ovat Kreikan veropoliittisen kehyksen muutokset, joiden odotetaan edistävän tuloveropohjan laajentamista ja lisäävän verohallinnon operatiivista itsenäisyyttä (vuosina 2023 ja 2022 annetut veropolitiikkaa ja verohallintoa koskevat maakohtaiset suositukset), perusterveydenhuoltoa koskevan uudistuksen toteuttaminen, jonka odotetaan parantavan terveydenhuollon saavutettavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä (vuosina 2023 ja 2022 annetut terveydenhuoltoa koskevat maakohtaiset suositukset), tutkimukseen ja kehitykseen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien lisääminen (vuonna 2019 annettu tutkimusta ja innovointia koskeva maakohtainen suositus) sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, koulutuksen ja työllistettävyyden vahvistamiseen tähtäävien investointien edistäminen, jonka odotetaan edistävän täydennys- ja uudelleenkoulutusta (vuosina 2019 ja 2023 annetut osaamista, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat maakohtaiset suositukset sekä vuonna 2019 annettu aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja sosiaalisen osallisuuden varmistamista koskeva maakohtainen suositus). Lisäksi suunnitelma sisältää uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan edistävän julkishallinnon nykyaikaistamista (vuosina 2024, 2023 ja 2022 annetut julkishallintoa koskevat maakohtaiset suositukset) ja vähentävän järjestämättömien lainojen määrää (vuosina 2024 ja 2023 annetut yksityisen sektorin velkaa sekä maksukyvyttömyyskehystä ja rahoitusvakautta koskevat maakohtaiset suositukset, jotka liittyvät myös makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn), sekä uudistuksen, jolla pyritään järjestämään uudelleen Kreikan omaisuudenhoitoyhtiö (vuonna 2024 annettu valtio-omisteisia yrityksiä koskeva maakohtainen suositus).

(30)

Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää 11 uudistusta ja investointia, joiden Kreikka odottaa parantavan maan energiaturvallisuutta ja vastaavan osaltaan tiettyihin maakohtaisiin suosituksiin. Nämä uudistukset ja investointitoimenpiteet sisältyvät kaikki REPowerEU-luvun sisältävään Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan. Kreikan suunnitelma sisältää esimerkiksi uudistuksia maan varastointikapasiteetin lisäämiseksi ja sen energiatehokkuuden parantamiseksi (vuosina 2023 ja 2022 annetut energiainfrastruktuuria ja energiatehokkuutta koskevat maakohtaiset suositukset). Lisäksi suunnitelma sisältää investointeja, joilla pyritään lisäämään edelleen sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä ja vahvistamaan sähköverkkojen kapasiteettia (vuosina 2023 ja 2022 annetut uusiutuvaa energiaa ja verkkoja koskevat maakohtaiset suositukset) ja joiden odotetaan myös vähentävän Kreikan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja siten vahvistavan sen energiaturvallisuutta.

(31)

Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää 14 uudistusta ja investointia, joista yksi sisältyy Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ja joiden Kreikka odottaa edistävän maan puolustusvoimavarojen vahvistamista.

(32)

Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan rahastojen ja Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää ministeriökohtaisia yksityiskohtaisia taulukoita, joissa esitetään asiaankuuluvat uudistukset ja investoinnit kunkin yhteisen painopisteen osalta, niiden yhteys maakohtaisiin suosituksiin sekä se, sisältyvätkö ne elpymis- ja palautumissuunnitelmaan tai kuuluvatko ne muiden EU:n rahoitusvälineiden (pääasiassa EU:n koheesiopolitiikan rahastojen) piiriin.

(33)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvistä julkisten investointien tarpeista Kreikassa, ja sillä pyritään edistämään niihin vastaamista. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän painopisteen osalta suunnitelmassa luetellaan tärkeimmät koheesiopolitiikan rahastojen, myös oikeudenmukaisen siirtymän kehitysohjelman, kattamat painopisteet, sekä Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin investointeihin liittyvät ministeriökohtaiset erityistarpeet. Suunnitelmassa todetaan, että 30 prosenttia koheesiopolitiikan rahastojen kokonaisbudjetista vuosiksi 2021–2027 on kohdennettu vihreää siirtymää koskeviin toimiin liittyviin toimintapolitiikkoihin. Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelmassa luetellaan koheesiopolitiikan rahastojen (2021–2027), myös ESR+:n, kattamat tärkeimmät painopisteet, sekä Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin investointeihin liittyvät ministeriökohtaiset investointitarpeet. Energiaturvallisuuteen liittyvän painopisteen osalta suunnitelmassa viitataan koheesiopolitiikan rahastoista tuettavaan ”Alexandroupolin riippumattomaan maakaasujärjestelmään (ASFA)”, jonka odotetaan edistävän merkittävästi Kreikan maakaasun lähteiden monipuolistamista ja mahdollistavan näin edelleen maan riippuvuuden vähentämisen Venäjältä peräisin olevasta maakaasusta. Puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevan painopisteen osalta suunnitelmassa luetellaan hankkeita, joita puolustusministeriön ja kansalaisten suojelusta vastaavan ministeriön on tarkoitus toteuttaa ja jotka koskevat muun muassa Kreikan puolustusteollisuuden vahvistamista Kreikan puolustusalan innovaatiokeskuksen avulla sekä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien hankkimista rajavalvontaa varten.

(34)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Kreikan suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(35)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Kreikan keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(36)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(37)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Neuvosto toteaa erityisesti, että komission arvion mukaan suunnitelman nettomenopolun ja viiteuran välinen ero selittyy ainoastaan päivitetyllä julkisen talouden rahoitusaseman lähtötasolla. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(38)

Neuvosto odottaa Kreikan olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(39)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(40)

Neuvosto panee merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(41)

Neuvosto odottaa Kreikan antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(42)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Kreikalle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua,

1.