NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 603/1999,

annettu 15 päivänä maaliskuuta 1999,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Puolasta, T Osekin tasavallasta ja Unkarista peräisin olevan polypropeenista valmistetun lyhdelangan ja paalinarun tuonnissa sekä väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(1) Komission asetuksella (EY) N:o 2107/98 (2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", otettiin käyttöön väliaikainen tulli Puolasta, T Osekin tasavallasta, Unkarista ja Saudi-Arabiasta peräisin olevan polypropeenista valmistetun lyhdelangan ja paalinarun tuonnissa. Kaikki yhteistyössä toimineet unkarilaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja yksi t Osekkiläinen vientiä harjoittava tuottaja tarjosivat hintasitoumuksia, jotka hyväksyttiin väliaikaista tullia koskevalla asetuksella ja komission asetuksella (EY) N:o 2649/98.

B. MYÖHEMPI MENETTELY

(2) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tietyt tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavat tuottajat ja tuojat esittivät huomautuksensa kirjallisesti. Komissio antoi sitä pyytäneille osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluiksi.

(3) Komissio jatkoi väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen lopullisten päätelmien tekemiseksi tarpeellisena pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkastamista sekä tutki seuraavia yrityksiä:

a) Valituksen tehneet yhteisön tuottajat

- Pippo Tuote Oy, Outokumpu, Suomi

- Irish ropes, Kildare Irlanti.

b) Vientiä harjoittava tuottaja

WKI Isoliertechnik Spolska z.o.o., Weltyn Puola.

(4) Osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa niiden oli mahdollista tehdä huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(5) Asianomaisten osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon lopullisissa päätelmissä.

C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(6) Koska esille ei ole tullut uusia tietoja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 6-8 kappaleessa esitetyt väliaikaiset päätelmät vahvistetaan.

D. POLKUMYYNTI

1. Puola

a) Yhteistyö

(7) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 kappaleessa esitetään, kahden yrityksen vastauksia kyselylomakkeeseen pidettiin soveltumattomina käytettäväksi tutkimuksessa, sillä niissä annettujen tietojen avulla ei voitu tarkasti määrittää normaaliarvoja eikä vientihintoja. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen nämä kaksi yritystä pyysivät mahdollisuutta täydentää aiempia vastauksiaan sekä mahdollisuutta myöhäisen tarkastuksen suorittamiseen.

(8) Toinen yrityksistä väitti olevansa pieni yritys, jonka vientitoiminta oli tutkimusajanjakson aikana ollut hyvin rajoitettua ja jonka voimavarat eivät riittäneet täyttämään tutkimuksen asettamia ehtoja. Myöhäistä tarkastusta koskevaan pyyntöön ei kuitenkaan voitu suostua, sillä se olisi johtanut sääntöjen mukaisesti yhteistyössä toimineiden yritysten syrjimiseen, kuten yritykselle jo oli selvitetty silloin, kun sille ilmoitettiin riittämättömästä yhteistyöstään. Tämän lisäksi yritykselle oli ilmoitettu seurauksista, jotka syntyisivät yhteistyöstä kieltäytymisestä, ja sille oli annettu useita mahdollisuuksia korjata kyselylomakkeeseen annettuun vastaukseen sisältyvät puutteet.

(9) Toinen yritys perusteli pyyntöään sillä, että se oli virheellisesti katsonut toimivansa kaupan eri portaassa kuin muut tutkitut asianomaiset puolalaiset yritykset, sillä se tuotti paalinarua pääasiallisesti ulkoisessa jalostusmenettelyssä, jossa yhteisön markkinoilta hankitut raaka-aineet jalostettiin viimeistellyiksi tuotteiksi Puolassa ja vietiin sen jälkeen yhteisöön myytäviksi. Tämän erityistilanteen johdosta yritys oli virheellisesti uskonut, että polkumyyntitutkimus ei vaikuttaisi siihen, joten se ei antanut täydellistä vastausta kyselylomakkeeseen. Komissio katsoi, että koska yritys toimi eri olosuhteissa kuin muut puolalaiset tuottajat, sille voitiin antaa mahdollisuus toimittaa lisätietoja syrjimättä muita yhteistyössä toimineita yrityksiä. Näin ollen yritykselle annettiin uusi mahdollisuus esittää tarvittavat tiedot, jotka tarkastettiin. Tarkastuksen tulokset esitetään johdanto-osan 13 ja 15 kappaleessa.

(10) Kolmas yritys ilmoittautui vasta väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen ja pyysi saada toimia yhteistyössä menettelyssä. Pyyntö hylättiin, koska vastausta kyselylomakkeeseen koskeva määräaika oli päättynyt jo kauan sitten.

b) Normaaliarvo

(11) Kaksi yritystä vastusti komission normaaliarvojen muodostamisessa käyttämää voittomarginaalia ja ehdotti alhaisemman voiton käyttämistä. Toinen yrityksistä väitti, että normaaliarvon muodostamisessa käytetty voittomarginaali ei heijastanut sitä, että paalinarualan voittomarginaalit ovat melko alhaisia sekä että kausi- ja säävaihtelut vaikuttavat niihin voimakkaasti. Tämän yrityksen ehdottama vaihtoehtoinen voittomarginaali muodostettiin yrityksen koko toiminnan perusteella, johon kuuluivat myös muut kuin tutkimuksen kohteena olevat tuotteet. Toinen yritys väitti, että se ei voinut vaikuttaa markkinoilla vallitsevien myyntihintojen tasoon eikä saada komission vahvistamaa korkeampaa marginaalia, koska se oli melko uusi paalinarun tuottaja.

Komissio katsoo, että normaaliarvon muodostamisessa käytetty voittomarginaali oli muodostettu oikein ja perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti, eli käyttämällä ainoan yhteistyössä toimineen puolalaisen vientiä harjoittavan tuottajan, joka myi samankaltaista tuotetta riittävässä määrin kotimaansa markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä, kotimaisesta myynnistä saadun voiton painotettua keskiarvoa. Näin ollen näitä väitteitä ei voitu hyväksyä.

(12) Laskelmien tarkastusvaiheessa päätettiin, että kolmen puolalaisen vientiä harjoittavan tuottajan normaaliarvon muodostamisessa tehty teknisiä ominaisuuksia koskeva oikaisu oli tarpeeton (katso jäljempänä johdanto-osan 18 kappale).

(13) WKI Isoliertechnik Spolska z.o.o. -yrityksen, jäljempänä "WKI", paalinarun myynti Puolan markkinoilla oli edustava, koska sen määrä oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön viedystä määrästä. Yhteisöön suuntautuvaan vientiin myyty paalinaru ei kuitenkaan lajiltaan vastannut kotimaan markkinoilla myytyjä tuotelajeja. Näin ollen normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laskennallisen normaaliarvon perustaksi otettin tuotantokustannukset Puolassa (myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset mukaan luettuina) lisättynä kohtuullisella määrällä voittoa, kuten oli tehty kaikkien muiden yhteistyössä toimineiden puolalaisten tuottajien osalta. Tässä yhteydessä käytettiin yrityksen omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Voitto laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti käyttämällä sen ainoan Puolassa sijaitsevan yhteistyössä toimineen tuottajan tosiasiallista voittomarginaalia, joka myi samankaltaista tuotetta riittävässä määrin kotimaansa markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä.

c) Vientihinta, vertailu ja polkumyyntimarginaali

(14) Komission ilmoitettua lopullisista päätelmistään eräs yritys huomautti siihen sovellettavan polkumyyntitullin laskennassa tapahtuneesta kirjoitusvirheestä. Laskelmat on tarkastettu ja virhe korjattu. Puolalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ei saatu muita asiaa koskevia huomautuksia. Laskelmien tarkastuksen jälkeen vahvistetaan seuraavat polkumyyntimarginaalit:

>TAULUKON PAIKKA>

(15) WKI:n tapauksesssa tapahtui tarkasteltavana olevan tuotteen koko myynti yhteisön markkinoilla etuyhteydessä oleville asiakkaille. Näin ollen vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti laskennallisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran yhteisössä toimivalle riippumattomalle ostajalle. Tarkasteltavana olevan tuotteen lajikohtaisen normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin tämän yrityksen osalta vientihinnan painotettuun keskiarvoon perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi polkumyyntimarginaalin painotetuksi keskiarvoksi prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna vahvistetaan seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

(16) Se, että yhteistyössä toimineiden puolalaisten vientiä harjoittavien tuottajien edustama vientimäärä nousi WKI:n sisällyttämisen jälkeen alle 70 prosentista yli 90 prosenttiin, johti Puolan jäännöspolkumyyntimarginaalin tarkistamiseen. Korkeimman yhteistyössä toimineille puolalaisille yrityksille määritellyn polkumyyntimarginaalin tasolle vahvistettu jäännöspolkumyyntimarginaali prosentteina cif yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna on 46 %.

2. T Osekin tasavalta

a) Normaaliarvo

(17) Toinen t Osekkiläisistä vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että laskennallinen normaaliarvo oli muodostettu usean paalinarulajin osalta, jota myytiin kotimaan markkinoilla. Yrityksen mukaan näiden lajien normaaliarvon olisi sen vuoksi pitänyt perustua kotimaan myyntihintaan. Tähän pyyntöön ei voitu kuitenkaan suostua, koska kotimaan markkinoilla myydyt tuotteet eivät suurelta osin vastanneet vientimarkkinoilla myytyjä tuotteita ja koska niissäkin erittäin harvoissa tapauksissa, joissa tuotteet vastasivat väitteen mukaan toisiaan, myynti ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(18) Sama yritys vastusti pientä teknisiä ominaisuuksia koskevaa oikaisua, jonka komissio oli tehnyt väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa normaaliarvoa muodostaessaan. Esitettyjen väitteiden huolellisen tutkimisen jälkeen pääteltiin, että oikaisua ei voitu lopulta pitää perusteltuna, joten laskelmia oikaistiin vastaavasti.

(19) Lopuksi sama yritys väitti myös, että komissio käytti normaaliarvon muodostamisessa liian korkeaa voittotasoa, joka ei vastannut paalinarualan todellisuudessa paljon alhaisempaa kannattavuustasoa. Tässä yhteydessä olisi korostettava, että voittomarginaali laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti asianomaisen tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimaisesta myynnistä saaman voiton perusteella. Näin ollen väite hylätään ja alustavat päätelmät vahvistetaan tältä osin.

b) Vientihinta

(20) Asiasta ei ole esitetty huomautuksia.

c) Vertailu

(21) Molemmat t Osekkiläiset yritykset pyysivät oikaisua kaupan portaan osalta ja väittivät, että vaikka kotimaan myynti tapahtui loppukäyttäjille, vientiin tarkoitettu myynti tapahtui välittäjille. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty luotettavia todisteita. Toisen yrityksen osalta todettiin itse asiassa, että vientiin tarkoitettu ja kotimaan myynti tapahtuivat molemmat loppukäyttäjille; toisen yrityksen osalta todettiin, että huomattava osa kotimaan myynnistä oli tapahtunut välittäjille, eikä yritys kyennyt todistamaan, että käyttötarkoitukset ja hinnat olisivat vaihdelleet ostajan mukaan kaupan eri portaissa kyseisillä markkinoilla. Näin ollen näitä väitteitä ei voitu hyväksyä.

(22) Eräs yritys väitti, että vientiin tarkoitettua myyntiä oli verrattu kotimaan myyntiin, jonka määrä oli huomattavasti pienempi ja jonka hinnat olivat tämän vuoksi korkeampia. Katsottiin kuitenkin, että kotimaan myynti oli riittävän edustava ja että se oli tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, mikä mahdollisti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa säädetyn tasapuolisen vertailun suorittamisen. Joka tapauksessa sitä seikkaa, että keskimääräinen tapahtumakohtainen myyntimäärä kotimaan markkinoilla oli pienempi kuin vastaava määrä vientimarkkinoilla ei pidetä riittävänä normaaliarvon oikaisun oikeuttamiseksi.

d) Polkumyyntimarginaali

(23) Laskelmien tarkistuksen jälkeen vahvistetaan seuraavat polkumyyntimarginaalit:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäännöspolkumyyntimarginaalin suuruudeksi vahvistetaan 24,8 prosenttia.

3. Unkari

a) Normaaliarvo

(24) Eräs yritys vastusti komission laskennallisen normaaliarvon muodostamisessa käyttämää menetelmää. Yritys väitti, että yrityksen kokonaan omistaman tytäryhtiön myynti-, hallinto- ja yleisiä kustannuksia ei olisi pitänyt sisällyttää laskennalliseen normaaliarvoon, koska kyseinen tytäryhtiö harjoitti muunlaista myyntitoimintaa. Tarkastuksesta ilmeni kuitenkin, että suurin osa paalinarun kotimaisesta myynnistä oli tapahtunut tämän tytäryhtiön kautta. Koska myynti-, hallinto- ja yleiset kustannukset ilmeisesti syntyivät kotimaan markkinoilla tapahtuneen paalinarun myynnin yhteydessä katsottiin, että ne olisi pitänyt ottaa huomioon tytäryhtiön kustannuslaskelmassa. Tämän vuoksi nämä kustannukset on otettava huomioon emoyhtiön myynti-, hallinto- ja yleisiä kustannuksia määritettäessä. Näin ollen asiaa koskevat alustavat päätelmät vahvistetaan.

(25) Toinen yritys väitti, että sen yhden kuukauden osalta ilmoittamat tietyn paalinarulajin tuotantokustannukset olivat korkeampia muihin kuukausiin verrattuna, joten ne olisi jätettävä huomioimatta. Yritys ei kuitenkaan kyennyt selittämään tyydyttävästi tämän poikkeaman syytä, joten väite hylättiin.

b) Vientihinta, vertailu ja polkumyyntimaginaali

(26) Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyistä vientihinnan määrityksestä, vertailusta ja polkumyyntimarginaalista ei ole saatu huomautuksia. Alustavissa päätelmissä määritetyt polkumyyntimarginaalit vahvistetaan siten seuraavan suuruisiksi:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäännöspolkumyyntimarginaalin suuruudeksi vahvistetaan 33,3 prosenttia.

4. Saudi-Arabia

(27) Polkumyynti jaettiin määrittämättä ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vahinkoa koskevasta kynnysarvosta tehtyjen päätelmien (katso johdanto-osan 71 kappale) perusteella.

E. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(28) Koska esille ei ole tullut uusia tietoja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

F. VAHINKO

1. Yleistä

(29) Saudi-Arabiasta tuleva tuonti on jätetty vahinkoa koskevan tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle vahinkoa koskevasta kynnysarvosta tehtyjen päätelmien (katso johdanto-osan 71 kappale) perusteella.

2. Yhteisön kulutus

(30) Yhteisön markkinoiden todettavissa olevaa kokonaiskulutusta määrittäessä yhteisön tuotannonalan kokonaismyynti ja muiden yhteistyöstä kieltäytyneiden yhteisöjen tuottajien myynti yhteisön markkinoilla lisättiin näille markkinoille suuntautuvaan tuontiin.

Tuontimäärä määritettiin lopullisia päätelmiä varten Eurostatin oikaistujen tietojen perusteella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 kappaleessa todetaan. Komissio jatkoi tutkimuksiaan väliaikaisen tullin käyttöönoton jälkeen ja tarkisti saamansa uudet tiedot. Tämä johti todettavissa olevaa kulutusta koskevien lukujen muuttamiseen tarkasteltavana olevan ajanjakson (vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välinen ajanjakso) osalta lähinnä Puolaa koskevien tuontilukujen oikaisun johdosta. Tämän perusteella yhteisön kulutus kasvoi 40 231 tonnista 51 788 tonniin vuosina 1994-1996 ja säilyi tämän jälkeen melko vakaana ja oli tutkimusajanjaksona 51 288 tonnia, mikä merkitsee 27 prosentin kokonaiskasvua tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana.

3. Kilpailun vastaista toimintaa koskeva väite

(31) Ilmoituksen jälkeen tekemissään huomautuksissa puolalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät edelleen, että hinnan alittavuuden marginaaleja koskevat laskelmat sekä muita vahingon tekijöitä, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät olivat epäluotettavia kahden tutkimuksen perusteella, jotka komissio oli väitteen mukaan pannut vireille yhteisön polypropeenirakeiden ja paalinarun tuottajien kilpailun vastaisten menettelytapojen johdosta.

(32) Puolalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kuitenkaan kyenneet esittämään todisteita sen väitteen tueksi, jonka mukaan raaka-aineiden ja paalinarujen osalta oli olemassa yhdenmukaistettu menettelytapa. Vaikka vuonna 1995 pantiin vireille olefiineja ja polyolefiineja, muun muassa polypropeenia, koskeva tutkimus (asia IV/E-2/35.765), päätelmät olivat kielteiset ja asian tutkiminen lopetettin. Paalinarun osalta komissio totesi, että asiasta ei ollut esitetty virallisia valituksia eikä tutkimuksia ollut pantu vireille.

(33) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että asiasta oli keskusteltu yhteisön tuottajien ja puolalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kesken, mikä on jo sinänsä kilpailun vastaista toimintaa. Olisi kuitenkin huomattava, että nämä keskustelut käytiin tekstiilisopimuksen yhteydessä ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

(34) Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että nämä väitteet olivat perusteettomia.

4. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus

a) Kumulaatio

(35) Kolmesta jäljellä olevasta maasta eli T Osekin tasavallasta, Unkarista ja Puolasta ei saatu uusia tietoja, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

b) Asianomaisista viejämaista tulevan tuonnin määrä, arvo ja markkinaosuus

(36) Tuonnin määrä kolmesta jäljellä olevasta tarkasteltavasta maasta nousi 5 264 tonnista 14 147 tonniin eli 169 prosenttia vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(37) Kolmesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kokonaiskulutuksesta yhteisössä kasvoi määrällisesti 13 prosentista 27, 6 prosenttiin vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, joten kasvua oli 111 prosenttia.

c) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat

(38) Vertailusta ilmeni, että hinnan alittavuuden marginaalit, jotka ilmaistaan prosentuaalisena osuutena yhteisön tuotannonalan keskimääräisistä myyntihinnoista, olivat seuraavat: Puola 4,7-16,3 prosenttia (painotettu kokonaiskeskiarvo 11,9 prosenttia), T Osekin tasavalta 16,1-19,2 prosenttia (painotettu kokonaiskeskiarvo 16,1 prosenttia) ja Unkari 16,9-21,4 prosenttia (painotettu kokonaiskeskiarvo 18,2 prosenttia).

(39) Eräs unkarilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi hinnan alittavuutta koskevassa laskelmassaan otettava huomioon hinta, jolla tämä yritys osti polypropeenirakeita Unkarissa. Tämä väite on hylättävä, koska hinnan alittavuutta koskevassa analyysissa asianomaisista maista yhteisöön tulevan tuonnin tosiasiallisia hintoja verrataan yhteisön tuotannonalan tosiasiallisiin hintoihin.

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(40) Kuten edellä johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio jatkoi väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen lopullisten päätelmien tekemiseksi tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkastelemista ja suoritti tutkimuksia yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien tiloissa. Tämä johti yhteisön tuotannonalan vahingon osoittimia koskeviin päätelmiin, jotka erosivat erittäin vähän väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyistä päätelmistä. Täydellisyyden vuoksi vahingon osoittimet luetellaan jäljempänä:

a) Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(41) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana 28 877 tonnista vuonna 1994 tutkimusajanjakson 33 557 tonniin. Tämä vastaa 16 prosentin kasvua. Tuotanto kasvoi hitaammin kuin yhteisön kulutus, joka kasvoi 27 prosenttia tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana.

(42) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 43 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti kapasiteetti kasvoi 42 232 tonnista 46 484 tonniin vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli 10 prosenttia. Tämä kasvu vastasi markkinoiden kasvuodotuksia. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana hieman nousten 68,4 prosentista vuonna 1994 72,2 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

b) Myynnin määrä

(43) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana 24 840 tonnista vuonna 1994 tutkimusajanjakson 26 796 tonniin. Tämä vastaa 8 prosentin kasvua.

c) Markkinaosuus

(44) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni, ja se oli 61,7 prosenttia vuonna 1994, 58,3 prosenttia vuonna 1995, 57,7 prosenttia vuonna 1996 ja 52,2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Markkinaosuus pieneni kaikkiaan 9,5 prosenttiyksikköä vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

d) Varastot

(45) Varastot lisääntyivät 42 prosenttia vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

e) Myyntihinnan keskiarvo ja hintakehitys

(46) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla kyseisen tuotteen myynnissä veloittamien hintojen painotetut keskiarvot vaihtelivat tarkasteltavana olevana ajanjaksona kohoten kaikkiaan 11 prosenttia.

f) Kannattavuus

(47) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus ilmaistuna prosenttiosuutena nettomyynnistä laski voiton painotettuna keskiarvona 3,5 prosentista vuonna 1994 tutkimusajanjakson 1,3 prosenttiin. Olisi kuitenkin huomattava, että taloudellinen tilanne heikkeni erityisesti vuodesta 1995 alkaen, jolloin voitto pieneni 13,4 prosentista tutkimusjakson 1,3 prosenttiin.

g) Investoinnit

(48) Yhteisön tuotannonalan tekemät vuotuiset investoinnit lisääntyivät 1,17 miljoonasta ecusta vuonna 1994 tutkimusajanjakson 1,29 miljoonaan ecuun, ja huippuvuonna 1996 investoinnit olivat 3,26 miljoonaa ecua. Näin ollen kokonaiskasvu oli tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana 11 prosenttia.

h) Työllisyys

(49) Työpaikkojen määrä nousi 590:stä 722:een vuosina 1994-1995. Tämä määrä on vuoden 1995 jälkeen laskenut 669:ään, eli 7,3 prosenttia.

i) Vahinkoa koskevia huomautuksia

(50) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilannetta voidaan pitää vakaana tai hyvänä. Tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana esiintyneet markkinaosuuden ja kannattavuuden pieneneminen eivät voi väitteen mukaan olla vahingon osoittimia, koska tilanne tasapainottui muiden vahingon osoittimien paranemisen johdosta.

Tässä yhteydessä olisi muistettava, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti mikään yksittäinen vahinkoa koskeva tekijä ei välttämättä anna ratkaisevaa viitettä yhteisön tuotannonalan tilanteesta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on todettu, että yhteisön tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myynti, myyntihinta, investoinnit ja työllisyys eivät tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana kehittyneet kielteisesti.

Olisi huomattava, että edellä mainittua tilannetta on tarkasteltava yhteisön kulutuksen pitkäaikaisen kasvun valossa. Tuotanto kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana hitaammin kuin yhteisön kulutus. Samana ajanjaksona tapahtuneesta tuottavuuden kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan markkinaosuus lisäksi pieneni huomattavasti samaan aikaan kuin yhteisön kulutus kasvoi 27 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos heikkeni lisäksi huomattavasti vuodesta 1995, ja voitto laski tutkimusajanjakson aikana 13,4 prosentista 1,3 prosenttiin nettomyynnistä, minkä lisäksi polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti huomattavaa hintapainetta koko tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana, ja hinnan alittavuus oli jopa 21,4 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(51) Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että työpaikkojen määrä kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana. On kuitenkin myös otettava huomioon, että työllisyystilanteen kohennuttua vuonna 1996 se heikentyi jälleen tutkimusajanjakson aikana. Investointien osalta on huomattava, että eräs yhteisön tuottaja joutui vuonna 1996 hankkimaan uudet tuotantolaitteet tehtaansa tulipalossa tuhoutuneiden tilalle. Tämä on yksi syy investointien kasvuun tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana.

6. Vahinkoa koskeva päätelmä

(52) Koska yhteisön tuotannonalan tilanteesta ei ole esitetty uusia väitteitä, vahvistetaan edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36-51 kappaleessa esitetyt päätelmät, joiden mukaan yhteisön tuotannonalalle on aiheuttunut perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

G. VAHINGON SYY-YHTEYS

1. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(53) Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrää ja markkinaosuutta koskevat päätelmät muutettiin johdanto-osan 35 kappaleessa esitettyjen kumulaatiota koskevien päätelmien perusteella. Todettiin, että Puolasta, T Osekin tasavallasta ja Unkarista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä oli kasvanut huomattavasti vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana (169 prosenttia). On syytä huomata, että vuosien 1994 ja 1995 välillä polkumyynnillä tapahtuva tuonnin määrä yhteisöön kasvoi 62 prosenttia ja se lisääntyi edelleen merkittävästi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tästä aiheutui, että kolmesta asianomaisesta viejämaasta peräisin olevan tuonnin kumuloitu kokonaismarkkinaosuus kasvoi 13,1 prosentista 27,6 prosenttiin vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, toisin sanoen 14,5 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus sitä vastoin laski 9,5 prosenttiyksikköä saman ajanjakson aikana. Lisäksi olisi huomattava, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 5,4 prosenttiyksikköä pelkästään vuosina 1996-1997, jolloin asianomaisista viejämaista peräisin oleva tuonti lisääntyi erityisen paljon.

(54) Tämän lisäksi todettiin, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi koko tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana, mukaan lukien vuoden 1995 jälkeinen ajanjakso, joten ne vaikuttivat laskevasti yhteisön tuotannonalan myyntihintoihin.

Yhteisön tuotannonalan kannattavuuden lasku vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana oli näin ollen selvästi yhteydessä saman ajanjakson aikana esiintyneeseen hintojen laskuun, ja samanaikaisesti polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat merkittävästi.

(55) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti vievänsä yhteisöön hyvin pieniä määriä verrattuna yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen kulutukseen tutkimusajanjakson aikana, joten se ei voinut aiheuttaa minkäänlaista vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tämä väite oli hylättävä, koska yksittäisen yrityksen vientimäärä ei sinänsä vaikuta yhteisön tuotantoalalle aiheutuneen vahingon laajuuden määrittämiseen, joka suoritetaan kokonaisten maiden eikä yksittäisten yritysten osalta.

2. Muiden tekijöiden vaikutukset

a) Yleistä

(56) Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonalan mahdollisesti kärsimä merkittävä vahinko ei voinut johtua kolmesta asianomaisesta maasta peräisin olevasta tuonnista.

Ne väittivät, että vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana esiintynyt yhteisön tuotannonalan kannattavuustason lasku johtui yhteisön tuotannonalan raaka-aineista maksamasta ylihinnasta. Tämän lisäksi ne väittivät, että mahdollinen kannattavuuden heikkeneminen johtui myös yhteisön tuotannonalan tekemien huomattavien investointien aiheuttamista kasvaneista yleiskustannuksista, erityisesti kuoletus- ja korkokustannuksista.

Komissio on jo käsitellyt raaka-aineen hintaa koskevaa väitettä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58 kappaleessa ja todennut, että yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa hintojaan riittävästi asianomaisista viejämaista tulevan tuonnin hintojen huomattavan alittavuuden vuoksi.

(57) Lisäksi todettiin, että yhteisön tuotannonalan tekemillä investoinneilla oli ainoastaan marginaalinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksiin tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana, mikä johtui pääasiallisesti siitä, että uusiin investointeihin liittyvät kustannukset saatiin korvattua tuottavuuden paranemisella sekä muiden yleis- ja hallintokustannusten vähenemisellä.

b) Muu tuonti

(58) Muista maista tulevan tuonnin vaikutuksista ei saatu uusia huomautuksia. Näin ollen vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 kappaleessa esitetyt toteamukset ja päätelmät, jotka koskivat muista maista kuin Puolasta, T Osekin tasavallasta ja Unkarista tuotujen tuotteiden vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

c) Eurooppa-sopimukset

(59) Unkarilaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei ollut alustavissa päätelmissään erottanut polkumyynnin aiheuttamaa tuonnin kasvua ja yhteisön markkinoille pääsyä parantavan Eurooppa-sopimuksen voimaantulon aiheuttamaa ennalta nähtävissä olevaa tuonnin kasvua toisistaan.

Eurooppa-sopimuksen tavoitteena on tosin ollut etuuskohteluun perustuvien kauppasuhteiden perustaminen Unkarin kanssa muun muassa alentamalla paalinarun tuonnissa maksettavaa tullia asteittain 9 prosentista 0 prosenttiin, mutta tämä ei estä komissiota toimimasta hyvän kauppatavan vastaisia käyttäntöjä koskevissa tapauksissa. Tämän lisäksi tämän tutkimuksen koskeman kolmen maan todettuja hinnan alittavuuden ja polkumyynnin tasoja ei voida selittää aiemman voimassa olevan tullin tason alenemisella. Tullin asteittaista poistamista ei näissä olosuhteissa pidetä riittävänä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen yhteyden katkaisemiseksi.

Tämä väite on näin ollen hylättävä.

d) Monikuitujärjestelyn purkamisen seuraukset

(60) Puolalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei ollut alustavissa päätelmissään ottanut huomioon sitä, että monikuitusopimuksen purkaminen johtaa markkinaosuuden pienemiseen ja että se on tietyssä määrin yhteisön tuotannonalan hintoihin kohdistuvan paineen aiheuttaja.

On huomattava, että Puolasta tulevaan tuontiin sovellettiin tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana yhteisön ja Puolan tekstiilisopimuksen mukaista kiintiöjärjestelmää. Vuosien 1995, 1996 ja 1997 kiintiöt olivat 5 281, 5 545 ja 5 823 tonnia. Puolalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät vuosina 1995 ja 1996 käyttäneet niille asetettuja kiintiöitä kokonaan. Kiintiöt käytettiin kokonaan ainoastaan tutkimusajanjakson aikana. Puolasta tulevan tuonnin noususuuntaus esiintyi samaan aikaan polkumyynnin kanssa.

Tältä osin pääteltiin, että yhteisön suuntautuvan tuonnin kasvu ei sinänsä aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, vaan syynä oli se, että tämä tuonti tapahtui vahingollisilla polkumyyntihinnoilla, kuten tutkimuksessa todettiin. Tämän lisäksi monikuitusopimuksessa määrätty kiintiöjärjestelmän purkaminen tapahtui vuonna 1998 eli tarkasteltavana olevan ajanjakson päättymisen jälkeen.

Tämän vuoksi monikuitusopimuksen purkamisella ei näytä olevan merkitystä tässä tapauksessa.

e) Huonojen sääolosuhteiden vaikutukset

(61) Eräät vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johtunut asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista, vaan huonojen sääolosuhteiden aiheuttamasta kulutuksen laskusta, joka aiheutti lisäkustannuksia.

Todettiin, että kulutus yhteisön markkinoilla kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana, jolloin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi 169 prosenttia sääolosuhteista huolimatta. On selvää, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan lähinnä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvun eikä huonojen sääolosuhteiden johdosta.

f) Yhteisön tuotannonalan ylikapasiteetti

(62) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johtunut polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista vaan ylikapasiteetista.

Tutkimuksen aikana todettiin, että yhteisön tuotantomäärä ei riittänyt tyydyttämään yhteisön paalinarumarkkinoiden kysyntää. Näin ollen ylikapasiteettia koskeva väite on hylättävä.

g) Paalinarumarkkinoiden rakennemuutokset

(63) Samat asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, että yhteisön tuotannonala ei ollut tunnistanut, että markkinaosapuolet olivat vähitellen siirtymässä ohuesta paalinarusta verkkoihin ja keskiraskaasta raskaaseen paalinaruun. Tämän lisäksi ne väittivät, että siirtyminen keskiraskaasta raskaaseen paalinaruun oli vaikuttanut suoraan myytyihin määriin, koska raskasta paalinarua tarvitaan pienempiä määriä keskiraskaaseen paalinaruun verrattuna saman paalimäärän valmistamiseen.

On totta, että mainittuja muutoksia esiintyi yhteisön paalinarumarkkinoilla tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana. Todettiin kuitenkin, että yhteisön tuotannonala mukautui näihin muutoksiin erityisesti korvaamalla vanhaa koneistoa ja lisäämällä toimintaa raskaan paalinarun markkinoilla. Tämän lisäksi olisi huomattava, että kulutus kasvoi tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana, joten väite, jonka mukaan siirtyminen keskiraskaasta raskaaseen paalinaruun vaikutti määriin, on hylättävä.

3. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(64) Vaikka muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa haitallisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, edellä esitetyn perusteella katsotaan, että tämä mahdollinen vaikutus ei kuitenkaan poista syy-yhteyttä asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön kärsimän vahingon välillä. Näin ollen ja koska asiasta ei ole saatavilla uutta tietoa, vahvistetaan päätelmä, jonka mukaan Puolasta, T Osekin tasavallasta ja Unkarista peräisin olevan paalinarun tuonnin yhteisvaikutus on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Tämä päätelmä voidaan tehdä erityisesti, kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pienentyminen ja sen kannattavuuden heikkeminen, jotka ilmenevät samaan aikaan kun polkumyynnillä tuotujen tuotteiden, joiden hinnat alittavat jatkuvasti yhteisön tuotannonalan hinnat, määrä ja markkinaosuus kasvoivat.

H. YHTEISÖN ETU

(65) Väitettiin, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ei esitetty todisteita, jotka tukisivat yhteisön etua koskevaa päätelmää. Erityisesti väitettiin, että komissio oli päätelmänsä tueksi jättänyt ottamatta huomioon polkumyyntitoimenpiteiden vaikutukset tuojiin.

Olisi huomattava, että komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin tuojiin. Saadut vastaukset olivat kuitenkin rajallisia ja yleisluontoisia. Edellä mainitut osapuolet eivät myöskään esittäneet lisähuomautuksia väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(66) Koska käyttäjät eivät reagoineet, oletettiin, että odotettavissa olevien hinnankorotusten vaikutukset ovat ehdotetun tullin tason huomioon ottaen rajallisia. Katsotaan myös, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaa tehokkaan kilpailun palauttamiseen, minkä ansiosta yhteisön tuotannonala voi saada menetetyn markkinaosuuden takaisin ja parantaa kannattavuuttaan.

(67) Tästä syystä päätellään, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 ja 67 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

I. LOPULLISET TOIMENPITEET

1. Lopulliset toimenpiteet

a) Vahingon korjaava taso

(68) Unkarilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen vientihintoja oli oikaistava vahingon korjaavan tason arvioimiseksi, jotta arvioinnissa huomioitaisiin Unkarin ja yhteisön tuotannonalan käyttämien raaka-aineiden hintojen erot.

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa esitetään, vahingon korjaava taso on kuitenkin määritelty käyttämällä perustana yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksia ja kohtuullista voittoa. Näin ollen on tältä osin merkityksetöntä, poikkesivatko Unkarin ja yhteisön tuotannonalan tuotantokustannukset toisistaan.

(69) Käyttöön otettavien lopullisten toimenpiteiden tason määrittämiseksi katsottiin, että polkumyynnillä tuotujen tuotteiden hinnat olisi nostettava vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle. Tarvittava hinnan lisäys tai vahinkomarginaali määritettiin siten, että hinnan alittavuuden määrittämisessä käytettyjen paalinarulajien cif yhteisön rajalla -hintana ilmaistujen vientihintojen painotettua keskiarvoa verrattiin yhteisön tuotannonalan todellisten tuotantokustannusten painotettuun keskiarvoon, johon lisättiin 5 prosentin voittomarginaali. Tätä voittomarginaalia pidettiin kannattavuustasona, joka todennäköisesti saavutetaan vahingollisen polkumyynnin puuttuessa, ja siinä otetaan huomioon, että asianomaiset osapuolet pitävät tarkasteltavana olevaa tuotetta hyödykkeenä.

(70) Vahinkomarginaali määritettiin kunkin asianomaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, ja se ilmoitettiin prosentuaalisena osuutena niiden yhteisöön harjoittaman viennin cif-arvosta.

(71) Väliaikaisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esitettiin saudiarabialaisen vientiä harjoittavan tuottajan vahinkomarginaalin määrittämisessä käytettyä menetelmää koskevia huomautuksia.

Väitettiin, että komission olisi lisättävä laskelmiinsa sellainen paalinarulaji, joka edusti suurinta osaa Saudi-Arabiasta tuotujen tuotteiden myynnistä Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla. Komissio otti tämän väitteen huomioon ja totesi, että laskelmat olisivat edustavampia, jos niihin lisätään saudiarabialaisen vientiä harjoittavan tuottajan kyseinen myynti Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla. Komissio tarkisti laskelmansa tämän mukaisesti, käyttäen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa esitettyä menetelmää.

Tämän menetelmän perusteella todettiin, että ainoan saudiarabialaisen vientiä harjoittavan tuottajan (Synthec) tarkistettu vahinkomarginaali oli vähimmäistasoa; kahden puolalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta todettiin seuraavat marginaalit: PAT Defalin s.a. 27 prosenttia ja Terplast z.o.o. 6,1 prosenttia. WKI:n osalta määritetty vahingon poistava taso on 15,7 prosenttia. Muita vientiä harjoittavia tuottajia koskevat vahinkomarginaalit pysyvät muuttumattomina.

(72) Edellä esitettyjen päätelmien perusteella ehdotetaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa T Osekin tasavallasta, Unkarista ja Puolasta peräisin olevan lyhdelangan ja paalinarun tuonnissa. Saudi-Arabiasta tulevan tuonnin osalta ehdotetaan menettelyn päättämistä ilman toimenpiteitä perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(73) Ehdotettu tulli perustuu perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta vahinko- tai polkumyyntimarginaaliin riippuen siitä, kumpi on pienempi. Samaa menetelmää sovelletaan jäännöstulliin. On huomattava, että puolalaiset yhteistyössä toimineet tuottajat edustavat lopullisten päätelmien osalta yli 90 prosenttia Puolan viennin kokonaismäärästä. Näin ollen jäänöstulli laskettiin käyttämällä korkeinta yhteistyössä toimineille puolalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä tullia.

b) Lopullisten toimenpiteiden muoto ja taso

(74) Edellä olevien polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella tarkasteltiin, minkätyyppisiä ja -tasoisia polkumyyntitoimenpiteitä olisi toteutettava vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin kauppaa vääristävien vaikutusten poistamiseksi sekä tehokkaiden kilpailuolosuhteiden palauttamiseksi yhteisön markkinoille.

(75) Lopulliset toimenpiteeet olisi toteutettava arvotullien muodossa, joiden taso on märitelty yhteistyössä toimineen yrityksen osalta erikseen. Tällainen toimenpide voidaan hyväksyä myös sitoumuksia tarjonneiden yritysten osalta. Nämä sitoumukset vastaavat tutkimuksen lopullisia päätelmiä vähimmäishintojen osalta ja ne on hyväksytty komission päätöksellä 1999/215/EY (3).

c) Sitoumukset

(76) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todettiin, että yhteistyössä toimineet unkarilaiset vientiä harjoittavat tuottajat olivat tarjonneet sitoumuksia, jotka komissio oli hyväksynyt.

(77) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yksi yhteistyössä toiminut t Osekkiläinen vientiä harjoittava tuottaja (Juta a.s.) tarjosi hintasitoumusta komissiolle perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio piti asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan sitoumusta hyväksyttävänä ja väliaikaista tullia koskeva asetus muutettiin neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen komission asetuksella (EY) N:o 2649/98 (4). Komission ilmoitettua lopullisista päätelmistään toinen yhteistyössä toiminut t Osekkiläinen yritys ja yksi puolalainen yritys tarjosivat sitoumuksia, joita pidettiin hyväksyttävinä. Kaikki komission hyväksymät sitoumukset esitetään päätöksessä 1999/215/EY.

2. Väliaikaisten tullien kantaminen

(78) Myös viisi muuta puolalaista tuottajaa tarjosi sitoumusta joka - toisin kuin muilta tuottajilta tässä menettelyssä hyväksytyt sitoumukset - olisi sallinut kyseisten yritysten vapaasti päättää, noudattavatko ne viennissään kyseistä sitoumusta vai eivät. Komissio hylkäsi tarjoukset sillä perusteella, että yritykset olisivat voineet viedä kalliimpia tuotteita sitoumusta noudattaen, kun taas halvemmista tuotteista olisi kannettu tulli. Olisi huomattava, että neljännesvuosittaiseen painotettuun keskiarvoon perustuvan vähimmäishinnan, jota kunkin tuoteryhmän osalta on noudatettava, tarkoituksena on taata, että kaikki myynti tapahtuu vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla. Jos osan myynnistä olisi sallittu tapahtuvan ilman, että sitoumusta noudatetaan, tämä tavoite ei olisi toteutunut.

(79) Yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon vakavuuden vuoksi katsotaan, että asetuksella (EY) N:o 2107/98 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät on kannettava lopullisesti lopullisen tullin tasoisina.

J. MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN SAUDI-ARABIAN OSALTA

(80) Lopullisen tutkimuksen päätelmien perusteella Saudi-Arabiasta tulevaa tuontia koskeva menettely päätetään ilman toimenpiteitä komission päätöksellä 1999/215/EY. Tämän vuoksi väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi vapautettava.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Puolasta, T Osekin tasavallasta ja Unkarista peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodiin ex 5607 41 00 (Taric-lisäkoodi 5607 41 00*10) kuuluvan polypropeenista valmistetun lyhdelangan tai paalinarun tuonnissa.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja ja muita tullikäytäntöjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1. Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, lopullista tullia ei sovelleta sellaisen polypropeenista valmistetun lyhdelangan tai paalinarun tuonnissa, jonka ovat tuottaneet, välittömästi vieneet ja laskuttaneet yhteisössä toimivalta tuontiyritykseltä 2 kohdassa luetellut yritykset, joiden tarjoamat hintasitoumukset komissio on hyväksynyt.

2. Tarjottujen ja hyväksyttyjen sitoumusten yhteydessä harjoitettava tuonti on ilmoitettava tullattavaksi seuraavien Taric-lisäkoodien mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

3 artikla

1. Edellä 1 artiklassa mainituista maista peräisin olevan tuonnin osalta asetuksella (EY) N:o 2107/98 vakuudeksi asetetut määrät kannetaan lopullisesti lopullisen tullin tasoisina.

2. Saudi-Arabiasta peräisin olevan tuonnin osalta asetuksella (EY) N:o 2107/98 vakuudeksi asetetut määrät vapautetaan.

3. Kumotaan asetuksen (EY) N:o 2107/98 2 artiklan 2 kohta.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä maaliskuuta 1999.

Neuvoston puolesta

W. MÜLLER

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(2) EYVL L 267, 2.10.1998, s. 7, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2649/98 (EYVL L 335, 10.12.1998, s. 41).

(3) Ks. tämän virallisen lehden sivu 34

(4) EYVL L 335, 10.12.1998, s. 41