|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2024/6865 |
28.11.2024 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto
Digitaalisten verkostojen ja infrastruktuurin yhteenliitettävyyttä koskeva paketti
(oma-aloitteinen lausunto)
(C/2024/6865)
Esittelijä:
Isabel CAÑO AGUILARYhteisesittelijä:
Maurizio MENSI|
Neuvonantajat |
Sergio SANTILLÁN (esittelijän neuvonantaja) Federico MARINI BALESTRA (yhteisesittelijän neuvonantaja) |
|
Komitean täysistunnon päätös |
15.2.2024 |
|
Oikeusperusta |
työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta |
|
Vastaava jaosto |
”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” |
|
Hyväksyminen jaostossa |
18.7.2024 |
|
Hyväksyminen täysistunnossa |
18.9.2024 |
|
Täysistunnon numero |
590 |
|
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä) |
169/0/0 |
1. Päätelmät ja suositukset
|
1.1 |
ETSK korostaa digitaalitalouden merkitystä EU:n taloudelle sekä yhteenliitettävyyden etuja kotien, julkisen liikenteen, terveyden ja ihmissuhteiden kannalta. |
|
1.2 |
EU on hyväksynyt digitaalitaloutta koskevia uusia asetuksia ja tehnyt muutoksia myös teollisuuspolitiikkaansa. Tämän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta keskeisen alan edistämiseksi tarvitaan kuitenkin uusia päätöksiä. Tavoitteen saavuttamiseen voidaan hyödyntää valkoista kirjaa ”Miten vastata Euroopan digi-infrastruktuuritarpeisiin?”. Uudessa teknologia- ja markkinaympäristössä on erittäin tärkeää luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille digitaalisen ekosysteemin toimijoille ja huolehtia siitä, että kuluttajia suojellaan samalla tavalla toimittajasta riippumatta. |
|
1.3 |
EU:lla on vastassaan monia haasteita, jotka koskevat
|
|
1.4 |
Hajanaisuus ei johdu pelkästään eri täytäntöönpanoviranomaisista vaan myös siitä, että direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on eroja jäsenvaltioiden välillä. Tästä syystä ETSK ehdottaa seuraavaa:
|
|
1.5 |
ETSK kannattaa sellaisten vahvojen markkinatoimijoiden luomista, jotka edistävät työllisyyttä ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua eurooppalaisten arvojen mukaisesti. |
|
1.6 |
Tulevat toimet – ETSK:n ehdotukset:
|
2. Johdanto
|
2.1 |
Tehokkuutta ja innovointia lisäävän digitaaliteknologian vaikutukset EU:n talouden kilpailukykyyn ovat kauaskantoiset. |
|
2.2 |
Yhteenliitettävyydestä koituu monia hyötyjä. Esimerkkinä mainittakoon seuraavat:
|
|
2.3 |
Säilyttääkseen teollisen johtoasemansa EU:n on otettava johtava rooli keskeisissä digitaaliteknologian ”vertikaalisissa teknologioissa”, jotka ulottuvat tekoälystä kvanttilaskentaan, mikroelektroniikkaan ja virtuaalitodellisuuteen. Lisäksi sen on otettava käyttöön digitaalista infrastruktuuria, joka kattaa muun muassa kyberturvallisuuden, 5G-verkot, pilvipalvelut ja datan. |
|
2.4 |
Pian päättyvällä vaalikaudella otettiin käyttöön uusia asetuksia, joita ovat muun muassa digipalvelu-, digimarkkina-, tekoäly-, data- ja datahallintosäädös. Sääntelyn lisäksi EU päivitti teollisuuspolitiikkaansa vuonna 2021. Digitaalisen ja vihreän pilarin jäsentämiseksi käynnistettiin useita aloitteita ja erityisesti Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita. Näillä hankkeilla ei ole toistaiseksi ollut odotettua vaikutusta. |
|
2.5 |
Digitaalista vuosikymmentä 2030 koskeviin toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa seuraavat:
|
3. EU:n haasteet
|
3.1 |
Euroopan komissio ja digitaalitalouden toimijat ovat yksimielisiä monista haasteista, jotka EU:n on ratkaistava: |
|
3.1.1 |
Teknologiset haasteet: Viestintä- ja tiedonkäsittelyteknologian nopea kehitys luo uusia liiketoimintamalleja ja verkkosovelluksia. Ne edellyttävät tietojenkäsittelyn sekä tiedontallennuksen ja -siirron samoin kuin teknologian kapasiteetin jatkuvaa eksponentiaalista lisäämistä. |
|
3.1.2 |
Investointitarpeet: EU tarvitsee mittavia, yli 200 miljardin euron koordinoituja investointeja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, jotta se voi ottaa käyttöön suuren kapasiteetin digitaaliset verkot, jotka auttavat sitä saavuttamaan digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa asetetut tavoitteet. Lisäksi johtavien teleoperaattoreiden muuttaminen onnistuneesti verkko- ja pilvipalvelujen tarjoajiksi edellyttäisi merkittävää lisäinvestointikapasiteettia. Tarvitaan järkevä investointistrategia, jossa huomioon otetaan sijainti ja asukastiheys. Infrastruktuuria on myös ylläpidettävä ja parannettava. Merenalaisten kaapeleiden elinkaari on 25 vuotta, mutta ennakoivaa elinkaarihallintaa varten ei ole laadittu strategiaa. |
|
3.1.3 |
EU:n sääntelykehyksellä on ollut keskeinen merkitys markkinoiden vapauttamisessa ja investointien edistämisessä viimeisten 25 vuoden aikana. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi kuitenkin parannettava valmiuksiaan tukea teknologian kehittämiseen liittyvää horisontaalista yhteistyötä ja tutkimusta ja nopeutettava menettelyjä yksinkertaistamalla niitä ja joustavoittamalla sääntelyä. |
|
3.1.4 |
Halpoja innovatiivisia matkaviestintä- ja kuituverkkopalveluja on muihin toimijoihin verrattuna laajalti saatavilla kaikkialla EU:ssa. Nykyinen investointiporrasperiaatteeseen ja raukeamislausekkeeseen perustuva sääntelykehys on säilytettävä, ja sitä on tarvittaessa täydennettävä uusien palvelujen ja toimijoiden huomioon ottamiseksi. Kansallisten numerointisuunnitelmien ja lupajärjestelmien mahdolliset erot on M2M-palvelujen kehittymisen seurauksena poistettava, kenties niin, että luodaan tilapäisiä yleiseurooppalaisia järjestelmiä näitä luonnostaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja varten. On erittäin tärkeää, että komission valkoisessa kirjassa esitetyt politiikka- ja sääntelyskenaariot toteutetaan pikaisesti investointien tukemiseen tähtäävien konkreettisten toimien avulla. Investointeja tarvitaan, jotta EU voi saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitteensa ja pysyä muiden tärkeimpien globaalien talouksien tasalla. Näin voidaan varmistaa, että eurooppalaiset kuluttajat eivät jää paitsioon palvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. |
|
3.1.5 |
Radiotaajuuksien hallinnoinnin hajanaisuus: Aiemmat yritykset lisätä EU:n tason koordinointia taajuushallinnossa eivät ole onnistuneet kaikilta osin, ja lisäksi on havaittu jäsenvaltioiden välisiä eroja ja viivästyksiä taajuuksien myöntämisen ajoituksessa ja verkkoinfrastruktuurin käyttöönotossa. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan matkaviestintäpalveluissa käytettävien radiotaajuuksien vapauttamisessa ja toimiluvissa olisi noudatettava suurempaa yhdenmukaisuutta. |
|
3.1.6 |
Tasapuolisten toimintaedellytysten puute: Nykypäivän uudessa teknologia- ja markkinaympäristössä on erittäin tärkeää luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille digitaalisen ekosysteemin toimijoille ja huolehtia siitä, että kuluttajia suojellaan samalla tavalla toimittajasta riippumatta. Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevassa EU:n sääntelyjärjestelmässä ei oteta huomioon pilvi- ja televiestintäpalvelujen tarjoajien lähentymistä. Järjestelmä ei myöskään takaa yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia kaikille julkisille ja yksityisille toimijoille ja digitaalisten verkkojen loppukäyttäjille. Valkoisessa kirjassa kuvataan aivan oikein ekosysteemiä, jossa eri toimijoiden keskinäisiä suhteita leimaa moninaisuus ja jossa roolit hämärtyvät entistä enemmän. Tästä syystä ”perinteisten” sähköisen viestinnän tarjoajien ja toisaalta pilvipalvelujen ja digitaalisten palvelujen tarjoajien epäsymmetrinen sääntelykohtelu ei ole enää perusteltua. Tämä korostuu sitäkin selvemmin tilanteessa, jossa digitaaliset markkinat ja palvelut ovat hyvin keskittyneet ja jossa merkittävä ja vakiintunut markkinavoima on harvojen suurten viestintäautomaatioalustojen (erittäin suuret verkkoalustat ja portinvartijat) käsissä ja nämä toimittavat nk. välttämätöntä sisältöä tai välttämättömiä sovelluksia loppukäyttäjille.
Komitea antaa arvoa sille, että komissio toteaa valkoisessa kirjassaan, että ”[k]aiken tulevan sääntelyn vakaana perustana olisi oltava – – digitaalisia oikeuksia – – koskeva eurooppalainen julistus”. Samalla komissio myös vahvistaa olevansa sitoutunut kehittämään riittävät puitteet, jotta kaikki digitalisaatiosta hyötyvät markkinatoimijat kantaisivat sosiaalisen vastuunsa ja osallistuisivat oikeudenmukaisesti ja oikeasuhtaisesti julkisten hyödykkeiden, palvelujen ja infrastruktuurien kustannuksiin kaikkien EU:ssa asuvien ihmisten eduksi. |
|
3.1.7 |
Suurten toimijoiden pilvipalvelukeskukset ovat usein yhteydessä verkkoihin, joita ei hyvin todennäköisesti ole nykysääntelyssä luokiteltu julkisiksi eikä yksityisiksi ja joihin tämän vuoksi liittyy sääntelyepävarmuutta. |
|
3.1.8 |
Tarve lisätä innovointia ja teollisia valmiuksia koko televiestinnän arvoketjussa: varmistaakseen verkkoinfrastruktuurinsa taloudellisen turvallisuuden EU voisi auttaa luomaan yhteistyöhön perustuvan ja monialaisen toimintaympäristön ja parantaa EU:n toimijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta edistämällä tiiviimpää yhteistyötä yksityisten ja julkisten investointistrategioiden välillä. |
|
3.1.9 |
Kestävyys: Tieto- ja viestintätekniikan alan osuus maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta on noin 7–9 prosenttia, ja se tuottaa noin kolme prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa. Jos digitaaliteknologiaa käytetään tarkoituksenmukaisesti, sen hyödyt voivat olla sen päästövaikutuksia suuremmat ja se voi auttaa vähentämään maailmanlaajuisia päästöjä. Tämä edellyttää kuitenkin lisäinvestointeja toiminnanharjoittajilta. |
|
3.1.10 |
Turvallisuus: Geopoliittisessa toimintaympäristössä, jota leimaavat kasvavat jännitteet ja lisääntyvät konfliktit, kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuuden, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn olisi perustuttava luotettaviin toimittajiin, päästä päähän -liitettävyyttä koskevien turvallisuusstandardien laatimiseen sekä parempaan häiriönsietokykyyn ja integraatioon kaikilla tasoilla: maanpäällisellä ja muulla kuin maanpäällisellä tasolla sekä liityntä- ja runkoverkkojen tasolla, mukaan lukien merenalaiset kaapeli-infrastruktuurit. |
4. Digitaalisten sisämarkkinoiden tarve
|
4.1 |
ETSK katsoo, että teleoperaattoreita koskeva sääntelykehys ei ole pikaisten muutosten tarpeessa. Nykyinen malli soveltuu edelleen markkinoiden avaamiseen, ja sillä voidaan estää markkinoiden keskittymistä, joka on yleensä haitallista asiakkaille, kun kyse on hinnoittelusta ja innovoinnista. |
|
4.2 |
Sen lisäksi, että sääntelykehyksellä edistetään ultralaajakaista-alan kilpailua, siinä olisi keskityttävä myös uusiin kysymyksiin, kuten rajat ylittävien M2M- ja esineiden internetpalvelujen sääntelykohteluun. |
|
4.3 |
Joissain tapauksissa voi olla tarpeen varmistaa pääsy tai yhteys datakeskuksia yhdistäviin kaukoverkkoihin, jotta voidaan vähentää uusien pilvidatakeskusten perustamisesta aiheutuvia kustannuksia, joista voi muodostua seuraava pullonkaula. Tällaisten verkkojen mahdollisessa sääntelyssä olisi noudatettava nk. perinteistä kolmivaiheista menettelyä, jonka mukaisesti kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa vaatimuksia uusilla markkinoilla Euroopan komission valvonnassa. |
5. Laadukkaiden työpaikkojen tarve edellytyksenä sille, että EU voi kilpailla globaaleilla markkinoilla digitaalisesti ja teknologisesti suvereenina toimijana
|
5.1 |
Televiestintäalan työpaikoissa on vuodesta 2015 alkaen tapahtunut huomattavia muutoksia. Siirtyminen tietyistä työtehtävistätyypeistä toisiin olisi toteutettava yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Samalla olisi tärkeää huolehtia uudelleenkoulutusmahdollisuuksista ja riittävästä henkilöstöstä ja parantaa näin digitaalisen verkkoinfrastruktuurialan tulevaisuudennäkymiä. |
|
5.2 |
Periaate, jota voitaisiin käyttää uuden kehyksen luomiseksi kaikille digitaalialan toimijoille, sääntöjen virtaviivaistamiseksi, nykyisen kehyksen soveltamisalan laajentamiseksi ja samojen sääntöjen soveltamiseksi vastaaviin palveluihin, on ”sama palvelu, sama sääntö”. Näin varmistettaisiin, että kaikilla toimijoilla ja digitaalisten verkkojen loppukäyttäjillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. |
|
5.3 |
ETSK kannustaa siihen, että asetuksessa, joka pakottaa operaattorit jakamaan verkkonsa muiden operaattoreiden kanssa, säädetään uusiin verkkoihin investoivien operaattoreiden mahdollisuudesta hyötyä vuokrasopimuksesta. On tärkeää varmistaa, että kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti toimijoiden kesken. |
|
5.4 |
ETSK kannattaa sellaisten vahvojen markkinatoimijoiden luomista, jotka edistävät työllisyyttä ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua eurooppalaisten arvojen mukaisesti. |
6. Sääntöjen yhdenmukaistaminen, hallinnon uudistaminen ja raportoinnin yksinkertaistaminen
|
6.1 |
Hajanaisuus ei johdu pelkästään eri täytäntöönpanoviranomaisista vaan myös siitä, että direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on eroja jäsenvaltioiden välillä. Jopa sellaisten jäsenvaltioiden sisällä, joissa toimivalta jakautuu eri alueviranomaisille, on eroja arviointiperusteissa. Seurauksena on lainsäädännöllinen sokkelo, jonka selvittämiseen tarvitaan oikeudellisten asiantuntijoiden palkkaamista ja joka hidastaa päätöksentekoa. |
|
6.2 |
Tämän vuoksi tarvitaan seuraavia toimia: |
|
6.2.1 |
Lainsäädäntöä annettaessa priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan asetuksia. |
|
6.2.2 |
Sovelletaan eurooppalaisissa säännöissä vahvistettua yhden viranomaisen periaatetta. |
|
6.2.3 |
Nopeutetaan sertifiointiprosessia, joka voi nykyisellään kestää 12 tai jopa 24 kuukautta, ja yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan taajuuksien jakamista koskevia sääntöjä ja kustannuksia. Joissakin jäsenvaltioissa taajuuksien osoittamisesta aiheutuu operaattoreille erittäin korkeita kustannuksia, mikä voi hidastaa investointeja uusiin verkkoihin. |
|
6.2.4 |
Sovelletaan tiettyihin virtuaalisempiin ja tyypillisesti valtioiden rajat ylittäviin palveluihin (esim. M2M ja esineiden internet) alkuperämaaperiaatetta kansallisen yleislupajärjestelmän sijaan. |
|
6.2.5 |
Annetaan eurooppalaiseen sähköisen viestinnän säännöstöön perustuvat pätevyyttä ja sääntelyä koskevat ohjeet, joita sovelletaan yksityisiin sähköisen viestinnän palveluihin ja verkostoihin ja sellaisiin sähköisen viestinnän palveluihin, jotka ovat numeroista riippumattomia mutta joihin liittyy edelleen numero loppukäyttäjän tunnistamiseksi. |
|
6.2.6 |
Asetetaan realistinen määräaika kupariverkon sulkemiselle ottaen huomioon myös, että jäsenvaltioiden välillä on maantieteelliseen sijaintiin, väestöön sekä nk. viimeisen osuuden (last mile) pituuteen liittyviä eroja. Tästä syystä joillakin alueilla voi olla järkevää sallia hybriditeknologian (esim. valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti ja vektorointi) käyttö pidempään. |
|
6.2.7 |
Asetetaan seuraavan sukupolven verkon käyttöönoton nopeuttamiseksi horisontaalisia (symmetrisiä) velvoitteita kaikille sellaista siviili-infrastruktuuria omistaville sidosryhmille, jota voidaan hyödyntää kaapeleiden ja antennien käytössä. |
|
6.2.8 |
Yhdenmukaistetaan säännöksiä, joita sovelletaan numerovaroihin, joita yrityskäyttäjät hyödyntävät yhä enemmän rajatylittävästi palvelujen ja verkkojen digitalisoinnin ja virtualisoinnin seurauksena. |
7. Tulevat toimet
|
7.1 |
Yhteenliitettävyys: tehostetaan taajuuksien yhdenmukaistamista Euroopassa:
|
|
7.2 |
Riskipääomasijoitusten vapauttaminen: |
|
7.2.1 |
Nopeutetaan myöhäisen vaiheen investointivälineiden luomista ja siirrytään noudattamaan kaikkia kansallisia pääomamarkkinoita koskevaa yhtä EU:n säännöstöä, jota tuetaan lisäämällä paikallisten ja EU:n viranomaisten välistä yhteistyötä. |
|
7.3 |
Lisätään älykkäitä verkkoja koskevaa tutkimusta ja lyhennetään viivettä: |
|
7.3.1 |
Lääkinnälliset laitteet ja etädiagnostiikka ovat erityisen alttiita kärsimään digitaalisissa verkoissa esiintyvästä viipeestä. Kyky parantaa terveydenhuollon diagnostiikkaa syrjäisillä alueilla ja mahdollisuuksia tekoälyavustukseen tällä osa-alueella riippuu suuresti nopeasta ja luotettavasta digitaalisesta verkkoinfrastruktuurista. |
|
7.3.2 |
Älykkäiden verkkojen avulla voidaan vähentää päästöjä ja luoda energiatehokkaampia työpaikkoja ja koteja sekä tarjota dynaaminen keino varmistaa lastausteholtaan tehokkaampi julkinen liikenne. |
|
7.3.3 |
Noudatetaan komission kannattamaa yhden kerran raportointiperiaatetta ja raportoidaan vain yhdelle nimetylle viranomaiselle. |
|
7.4 |
Datatalous:
|
|
7.5 |
Euroopan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen: säänneltyjen yritysten kyberturvallisuus:
|
|
7.6 |
Yhdenmukaistetaan ohjelmistojen viestintäprotokollia. |
|
7.7 |
Asetetaan joitakin perusvaatimuksia kaikille viestintäohjelmille, esimerkiksi vaatimus, että kaikki tiedonsiirrot olisi salattava. |
|
7.8 |
Digitaalisten palvelujen julkiset hankinnat: |
|
7.8.1 |
Muutetaan julkisia hankintoja koskeva direktiivi asetukseksi ja edistetään yhdenmukaistettuja hankintasopimusten tekoperusteita, joissa kyberturvallisuus ja kestävyys arvotetaan yhtä tärkeiksi kuin kustannukset. Annetaan lyhyellä aikavälillä direktiivin mukaisia ohjeita ohjelmistojen ostamisesta. |
Bryssel 18. syyskuuta 2024.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Oliver RÖPKE
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6865/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)