European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/63

15.1.2025

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2025/63,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2025,

unionin taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisille teknologia-aloille tehtävien ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tarkastelusta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio ja korkea edustaja ovat hyväksyneet yhteisen tiedonannon Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (1), jäljempänä ’strategia’, jotta voidaan ottaa käyttöön kattava strateginen lähestymistapa taloudelliseen turvallisuuteen.

(2)

Unioni on edelleen globaalisti yksi houkuttelevimmista kohteista ja kumppaneista yritysten kannalta (2) ja merkittävä ulkomaille suuntautuvien investointien lähde. Unioni on edelleen sitoutunut avoimeen sijoitusympäristöön. Strategiassa kuitenkin todetaan, että ”[k]un geopoliittiset jännitteet kiristyvät ja globaali taloudellinen yhdentyminen lisääntyy, tietyt taloudelliset virrat ja toimet voivat vaarantaa EU:n turvallisuuden” ja että ”[i]sot teknologiset mullistukset ovat lisänneet tämän kilpailun intensiivisyyttä ja monimutkaistaneet talouden ja turvallisuuden haasteita”.

(3)

Strategiassa yksilöidään unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvia useita monimutkaisia haasteita ja tuodaan esiin, että nämä haasteet ulottuvat niin kauppaan, teknologiaan kuin turvallisuuteen liittyviin tavoitteisiin ja edellyttävät yhdennettyjä poliittisia toimia. Puuttumalla taloudelliseen turvallisuuteen liittyviin riskeihin autetaan varmistamaan, että unioni säilyttää teknologiajohtajan asemansa sekä pystyy edistämään ja puolustamaan etujaan, vastaamaan geopoliittisiin paineisiin ja kestämään talouden häiriöt. Strategiassa keskitytään riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan neljässä luokassa: toimitusketjujen häiriönsietokyky, kriittisen infrastruktuurin fyysiseen ja kyberturvallisuuteen kohdistuvat riskit, teknologiaturvallisuuteen ja teknologiavuotoon liittyvät riskit sekä taloudellisten riippuvuuksien hyödyntämiseen tai taloudelliseen pakottamiseen liittyvät riskit.

(4)

Teknologiavuodon aiheuttamat riskit ovat todennäköisesti erityisen akuutteja, kun on kyse tietystä kehittyneestä teknologiasta, joka voi parantaa sellaisten toimijoiden sotilaallisia ja tiedusteluvalmiuksia, jotka voivat käyttää näitä valmiuksia kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden heikentämiseen. Tällaisia vuotoja ei saisi ruokkia unionin pääomalla, asiantuntemuksella ja tietämyksellä, myöskään unionista ulkomaille suuntautuvien sijoitusten yhteydessä.

(5)

Komissio perusti ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin liittyviä teknologiavuotoriskejä koskevan arvioinnin tueksi heinäkuussa 2023 komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan ulkomaille suuntautuvia sijoituksia käsittelevän asiantuntijaryhmän (3), jäljempänä ’asiantuntijaryhmä’, joka on tarkastellut kriittisen teknologian ja taitotiedon tarkoituksellisen tai tahattoman vuotamisen riskiä unionista kolmansiin maihin suuntautuvien sijoitusten yhteydessä.

(6)

Komissio on myös yksilöinyt kriittisiä teknologia-aloja koskevassa komission suosituksessa (EU) 2023/2113 (4) kymmenen teknologia-alaa jäsenvaltioiden kanssa tehtävää riskinarviointia varten. Komissio on käynnistänyt suosituksen johdosta jäsenvaltioiden kanssa perusteellisia yhteisiä riskinarviointeja eräistä suosituksessa määritellyistä teknologia-aloista. Näiden arviointien tuloksia hyödynnetään ulkomaille suuntauvia sijoituksia koskevassa unionin lähestymistavassa, jota voidaan kehittää edelleen, kun riskejä ymmärretään paremmin.

(7)

Asiantuntijaryhmän työssä on vahvistettu, että jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä kerää järjestelmällisesti tietoja yksittäisistä ulkomaille suuntautuvista sijoitustapahtumista eivätkä tarkastele tällaisia sijoituksia tavalla, joka mahdollistaisi turvallisuusriskien tunnistamisen tai arvioinnin. Etusijalle olisi sen vuoksi asetettava tämänhetkisen tietovajeen korjaaminen siten, että jäsenvaltiot tarkastelevat järjestelmällisesti unionin ulkopuolelle suuntautuvia sijoituksia, jotta voidaan käydä tietoihin ja tosiseikkoihin perustuvaa poliittista keskustelua.

(8)

Ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin liittyvien mahdollisten huolenaiheiden laajuuden määrittämiseen liittyy useita haasteita. Alkuvaiheen haasteita ovat unionin ulkopuolelle suuntautuvien sijoitusten laajuuden ja luonteen ymmärtäminen, asiaankuuluvien tietojen ja näytön kerääminen ja sen arvioiminen, aiheuttavatko sijoitukset selkeästi tunnistettavia yhteisiä riskejä taloudelliselle turvallisuudelle tai pahentavatko ne niitä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on tarpeen hankkia tietoa asianomaisista yksittäisistä liiketoimista ja niihin liittyvästä teknologiasta ja taitotiedosta sekä tarvittaessa analysoida alakohtaisia tietoja ja investointisuuntauksia. Jäsenvaltioiden ja komission pitäisi saada yksittäisten liiketoimien tarkastelusta tarvittavat tiedot ulkomaille suuntautuvista investoinneista tietyillä teknologia-aloilla.

(9)

Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kerättyjen tietojen perusteella arvioitava, liittyykö ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin taloudellista turvallisuutta koskevia riskejä, ja tunnistettava mahdolliset puutteet EU:n politiikassa, myös siltä osin kuin on kyse kaupan ja investointien valvonnasta, joka koskee tällaisten turvallisuusriskien tunnistamista ja vähentämistä. Tämän avulla pitäisi pystyä määrittämään, tarvitaanko tietyillä teknologia-aloilla perusteellisempia tietoja, ja suunnittelemaan oikeasuhteisia ja kohdennettuja toimia tunnistettujen riskien vähentämiseksi joko olemassa olevien tai uusien kansallisen tai unionin tason välineiden avulla.

(10)

Edellä kuvatun prosessin käynnistämiseksi komissio julkaisi aiemmin tänä vuonna ulkomaille suuntautuvia sijoituksia koskevan valkoisen kirjan (5), jossa kuvataan aiheeseen liittyvää unionin alustavaa työtä. Vakoisen kirjan tavoitteena oli saada asianomaisilta sidosryhmiltä kommentteja, jotta komissio voisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa määritellä EU:n ulkopuolelle suuntautuvia sijoituksia koskevan komission tulevan suosituksen soveltamisalan.

(11)

Valkoisen kirjan tueksi järjestettiin julkinen kuuleminen (6), jotta saataisiin jäsenneltyä palautetta valkoisen kirjan lähestymistavasta. Kuulemiseen vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että ulkomaille suuntautuviin sijoituksiin liittyviä mahdollisia riskejä on arvioitava. Sen vuoksi komissio jatkaa tällä suosituksella asteittaista lähestymistapaansa ja vahvistaa yhteisen soveltamisalan jäsennettyä tarkastelua ja riskinarviointia varten. Jäsenvaltiot päättävät yksilöllisesti suosituksen täytäntöönpanon yksityiskohdista omien erityisolosuhteidensa mukaan.

(12)

Suosituksessa (EU) 2023/2113 määritettyjen teknologia-alojen osalta – ottaen huomioon asiantuntijaryhmän kanssa tehty työ, julkiseen kuulemiseen saadut vastaukset ja jäsenvaltioille ja yrityksille aiheutuva hallinnollinen rasite – jäsenvaltioiden suorittamassa tarkastelussa ja riskinarvioinnissa olisi keskityttävä kehittyneisiin puolijohteisiin, tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan, joiden on todettu aiheuttavan todennäköisimmin merkittävimmät teknologiavuodon riskit ulkomaille suuntautuvien investointien kautta.

(13)

Ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tyypin osalta tarkastelun olisi katettava laaja valikoima liiketoimia, mutta sen ulkopuolelle olisi jätettävä liiketoimet, jotka eivät todennäköisesti mahdollista tai helpota kriittisen teknologian tai taitotiedon kehittämistä tai siirtoa.

(14)

Maantieteellisen kattavuuden osalta tarkastelun olisi oltava ”maaneutraali”, eikä siinä pitäisi lähtökohtaisesti sulkea pois mitään kohteita. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin asettaa tarkastelussaan etusijalle yksittäiset maat niiden riskiprofiilien perusteella. Riskiprofiilit olisi määriteltävä koordinoidusti muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa, ja niihin olisi tarvittaessa sisällyttävä asianomaisen maan aiempi toiminta, mukaan lukien YK:n peruskirjan rikkominen.

(15)

Tämän suosituksen perusteella tehtävässä tarkastelussa olisi myös selvitettävä, nopeuttavatko tai lisäävätkö unionista kolmansiin maihin suuntautuvat sijoitukset kriittisen teknologian menestyksekästä kehittämistä maissa, jotka voisivat käyttää tällaista teknologiaa unionin, sen jäsenvaltioiden ja muiden maiden turvallisuuteen liittyvien valmiuksien torjumiseen tai ylittämiseen taikka kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden heikentämiseen.

(16)

Jäsenvaltioiden komission tuella toteuttaman riskinarvioinnin tulosten olisi mahdollistettava yhteinen käsitys riskeistä asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmässä käytävät keskustelut ovat hyödyllinen lähtökohta mahdollisille tuleville toimintapoliittisille valinnoille, ja ne auttavat määrittämään lieventävien toimenpiteiden mahdollisen tarpeen. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että arkaluonteisia tietoja jaetaan ja tallennetaan turvallisesti ja että ne tarvittaessa turvaluokitellaan, jotta varmistetaan tarvittava suojan taso.

(17)

Tämä suositus ei vaikuta riskinarviointien tuloksiin eikä tarpeeseen toteuttaa toimenpiteitä mahdollisten riskien lieventämiseksi. Arvioinnit toimivat pohjana mahdollisille myöhemmille ehdotuksille, jotka koskevat lieventäviä toimia taloudellisen turvallisuuden suojaamiseksi. Kaikkien politiikkatoimien olisi oltava oikeasuhteisia ja tarkasti kohdennettuja, jotta voidaan puuttua riskeihin, jotka on todettu kunkin ulkomaille suuntautuvan sijoituksen tai toiminnan tyypin tai kriittisen teknologia-alan osalta.

(18)

Komissio kannustaa jäsenvaltioita kuulemaan asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten yrityksiä, tiedeyhteisöä ja kansalaisyhteiskuntaa, osana tarkastelua, jotta saadaan kattava kuva sijoitusympäristöstä ja mahdollisista riskeistä ja jotta voidaan toimia unionin kansalaisten ja yritysten edun mukaisesti.

(19)

Tässä suosituksessa kaavaillut tarkastelu ja riskinarviointi ovat ajallisesti rajattuja toimenpiteitä, joilla autetaan muokkaamaan asianmukaisia politiikkatoimia,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1.   Tarkastelun kohteena olevat teknologia-alat

Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava ulkomaille suuntautuvia sijoituksia, jotka liittyvät seuraaviin edellä käsiteltyihin teknologia-aloihin:

a)

Puolijohdeteknologia, jolla tarkoitetaan teknologiaa tai taitotietoa, joka liittyy seuraaviin:

i.

integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden (7) suunnittelu, mukaan lukien niihin liittyvät keskeiset teollis- ja tekijänoikeudet;

ii.

elektronisen suunnittelun automaatio-ohjelmistot integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden suunnittelua tai kehittyneen pakkaamisen suunnittelua varten;

iii.

integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden alkuvaiheen valmistus;

iv.

integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden, mukaan lukien kehittyneet painetut piirilevyt ja kehittynyt pakkaaminen, kokoonpano, testaus ja pakkaaminen;

v.

puolijohteiden valmistuslaitteet integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden alku- ja loppuvaiheen valmistusta varten, mukaan lukien syövytys, pinnoitus, epitaksi, litografia, kehittyneet pakkaus-, testaus- tai metrologiatyökalut;

vi.

puolijohteiden valmistuslaitteiden keskeiset komponentit tai ohjelmistot;

vii.

integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden valmistuksessa käytetyt materiaalit, erityisesti erikoiskemikaalit, jalokaasut, puolijohdemateriaalit, substraatit tai kiekot.

b)

Tekoälyteknologia, jolla tarkoitetaan mitä tahansa teknologiaa tai taitotietoa, joka liittyy konepohjaiseen järjestelmään, joka on suunniteltu toimimaan autonomisesti eriasteisesti ja joka voi osoittaa mukautumiskykyä käyttöönoton jälkeen ja joka eksplisiittisten tai implisiittisten tavoitteiden saavuttamiseksi päättelee saamiensa tietojen perusteella, miten tuottaa tuloksia, kuten ennusteita, sisältöjä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin, jäljempänä ’tekoälyjärjestelmä’, ja jota käytetään seuraavissa sovelluksissa:

i.

generatiiviset tekoälyjärjestelmät, jotka on koulutettu käyttämään yli 10^25 liukulukutoimitusta (FLOPS);

ii.

generatiiviset tekoälyjärjestelmät, joista merkittävä osa on koulutettu biologisella/genomisella datalla tai jotka on suunniteltu käytettäviksi bioteknologisessa tai avaruus- tai puolustusympäristössä.

c)

Kvanttiteknologia, jolla tarkoitetaan teknologiaa tai taitotietoa, joka liittyy seuraaviin:

i.

kvanttilaskenta;

ii.

kvanttiviestintä;

iii.

kvanttitunnistus.

2.   Tarkastelun kohteena olevat sijoitustoimet

Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava unionissa asuvien tai sinne sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jäljempänä ’EU-sijoittajat’, ulkomaille suuntautuvia sijoituksia (8), jotka tehdään 1 kohdassa määriteltyyn teknologia-alaan liittyvän taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi kolmannessa maassa, esimerkiksi seuraavia:

a)

yhtiön hankkiminen tai sellaisen osuuden hankkiminen yhtiöstä, joka mahdollistaa tosiasiallisen osallistumisen yhtiön johtamiseen tai määräysvallan käyttämiseen, jäljempänä ’yritysosto’;

b)

yhden tai useamman yrityksen sulauttaminen muuhun yritykseen tai kahden tai useamman yrityksen yhdistäminen uuden yrityksen muodostamiseksi, jäljempänä ’sulautuma’;

c)

sopimusjärjestelyn seurauksena tapahtuva taloudellisen toiminnan aloittamisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömän aineellisen tai aineettoman omaisuuden, myös teollis- ja tekijänoikeuksien tai erityisen taitotiedon, siirto, jos se on yksilöitävissä oleva osa yrityksen liiketoimintaa, lukuun ottamatta kaksikäyttötuotteita koskevan asetuksen (EU) 2021/821 (9) soveltamisalaan kuuluvien sellaisten yksittäisten kaksikäyttötuotteiden tai -ohjelmistojen siirtoa, jotka eivät ole osa muita laajempia tavaroita tai palveluja, jäljempänä ’resurssien siirto’;

d)

uuden yrityksen perustaminen, mukaan lukien tytäryhtiön, sivuliikkeen tai vastaavien yritysten perustaminen, jäljempänä ’sijoitus täysin uuteen toimintaan’;

e)

sellaisen yrityksen perustaminen tai sellaiseen yritykseen tehtävä sijoitus, joka yhdistää resurssit yhteisen yrittäjyystavoitteen saavuttamiseksi toisen henkilön kanssa, jäljempänä ’yhteisyritys’;

f)

pääoman tarjoaminen siten, että se liittyy tiettyihin aineettomiin hyötyihin, kuten johtamiseen liittyvään apuun, pääsyyn investointi- ja osaamisverkostoihin, markkinoille pääsyyn ja lisärahoituksen parempaan saatavuuteen, jäljempänä ’pääomasijoitus’, jos EU-sijoittajalla on asiantuntemusta tai se on aiemmin sijoittanut yrityksiin, joilla on käytössään tai jotka kehittävät jotakin 1 kohdassa määritellyistä kolmesta teknologia-alasta.

Tarkastelun ulkopuolelle olisi jätettävä määräysvallattomat sijoitukset, jotka rajoittuvat sijoitetun pääoman tuoton hakemiseen.

Tarkastelun olisi katettava myös EU-sijoittajan tekemät epäsuorat sijoitukset, kuten sijoitukset, jotka tehdään sijoitusyhtiönä käytettävän kolmannen maan yhteisön kautta, olemassa olevan tytäryhtiön kautta tai kolmannesta maasta peräisin olevan tai kolmannessa maassa sijaitsevan olemassa olevan yhteisyrityksen yhteydessä. Tähän sisältyvät resurssien asteittainen siirtäminen ajan mittaan (mutta tarkastelun aikana) sekä sijoitukset, joilla pyritään rikkomaan tai kiertämään voimassa olevaa turvallisuuteen liittyvää kauppa- ja investointivalvontaa (sekä kohdennettuja yksittäisiä toimenpiteitä), mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaiset unionin rajoittavat toimenpiteet.

Tarkastelun olisi katettava uudet ja käynnissä olevat liiketoimet sekä 1. tammikuuta 2021 jälkeen päätökseen saatetut liiketoimet, mutta siinä voidaan kattaa myös kyseistä päivämäärää edeltävät toimet, jos jäsenvaltiot havaitsevat erityistä huolta aiheuttavia liiketoimia.

3.   Tarkasteluvälineet ja tiedonvaihto sidosryhmien kanssa

a)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava asianmukainen tarkastelujärjestelmä, jossa voidaan säätää liiketoimia koskevien tietojen vapaaehtoisesta tai pakollisesta toimittamisesta. Niiden olisi harkittava nykyisten mekanismien mukauttamista tässä suosituksessa esitettyjä tarkastelutoimia varten.

b)

Jäsenvaltioita kannustetaan kuulemaan asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten yrityksiä, tiedeyhteisöä ja kansalaisyhteiskuntaa, osana tarkastelutoimintaansa.

4.   Kerättävät tiedot

a)

Jäsenvaltioiden olisi kerättävä riittävästi tietoa, jotta voidaan arvioida eri liiketoimista ja toiminnoista sekä asiaan liittyvistä yhteisöistä mahdollisesti aiheutuvat riskit.

b)

Edellä a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin olisi sisällyttävä seuraavat:

i.

sijoitustoimen osapuolet, mukaan lukien tiedot oikeushenkilöiden perustamispaikasta ja (jäsenvaltion käytettävissä olevien parhaiden tietojen perusteella) liiketoimeen osallistuvien osapuolten lopullinen omistaja tai lopulliset omistajat ja niiden alkuperämaa;

ii.

sijoituksen tyyppi ja likimääräinen arvo, mukaan lukien hankittu pääomaosuus (jos kyseessä on yritysosto) ja siihen liittyvät äänestys- ja päätöksenteko-oikeudet;

iii.

sijoituksen kohteena olevat tuotteet, palvelut ja teknologiat;

iv.

kaikki sopimusjärjestelyt, jotka koskevat tutkimus- ja kehitystyötä, teollis- ja tekijänoikeuksien lisensointia ja avainhenkilöiden liikkeitä osana sijoitusta;

v.

päivämäärä, jona sijoitus on tarkoitus saattaa päätökseen tai jona se on saatettu päätökseen;

vi.

tiedot sijoitustoimen osapuolten toteuttamista aikaisemmista ja ilmoitetuista liiketoimista;

vii.

tiedot EU:n tai jonkin jäsenvaltion sijoitusyhteisölle antamasta julkisesta rahoituksesta, joka liittyy erityisesti kyseisiin teknologia-aloihin.

c)

Kaikki kerätyt tiedot olisi suojattava asianmukaisesti ja tarvittaessa turvaluokiteltava ennen niiden jakamista komission tai muiden jäsenvaltioiden kanssa.

5.   Riskinarviointi

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä komission tuella kunkin tarkasteltavan liiketoimen osalta tässä kohdassa esitetty riskinarviointi sen yksilöimiseksi, liittyykö liiketoimeen taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä.

a)

Riskinarvioinnin olisi sisällettävä laadullinen tapauskohtainen arvio liiketoimista ja toiminnoista, ja etusijalle olisi asetettava ne, joilla on suurin ja todennäköisin mahdollinen vaikutus taloudelliseen turvallisuuteen, mukaan lukien tarvittaessa yrityksen osallistuminen EU:n hankkeisiin tai ohjelmiin.

b)

Riskinarvioinnissa olisi yksilöitävä riskitekijät ja mahdolliset haavoittuvuudet, erityisesti teknologiavuotojen osalta, kuten tärkeimmät uhkatyypit ja uhkatoimijat sekä mahdolliset geopoliittiset tekijät, kuten aiemmat teknologian hankintatavat, joilla on merkitystä arvioitaessa taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten todennäköisyyttä.

c)

Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon muun muassa seuraavat näkökohdat:

i.

liiketoimen asiayhteys;

ii.

teknologian nykyinen kehitystaso;

iii.

teknologian saatavuus sijoituksen kohteena olevassa maassa;

iv.

kyseisen teknologian arvoketju ja toimitusketju;

v.

riskien kehittyminen sekä asiaankuuluva teknologinen kehitys ja käyttötapaukset;

vi.

kyseisen kriittisen teknologian ekosysteemin maailmanlaajuinen yhteenliitettävyys, mukaan lukien tutkimustoiminta;

vii.

yrityksen osallistuminen EU:n hankkeisiin tai ohjelmiin, kun sillä on erityistä merkitystä teknologia-alan kannalta.

d)

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava yhteistä menetelmää, joka kehitetään komission kanssa asiantuntijaryhmän puitteissa.

6.   Raportointi komissiolle ja muille jäsenvaltioille

Jäsenvaltioiden olisi asiantuntijaryhmän puitteissa vaihdettava säännöllisesti tietoja tarkastelun edistymisestä ja toimitettava komissiolle tilannekatsaus työnsä edistymisestä 15. heinäkuuta 2025 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava 30. kesäkuuta 2026 mennessä kattava raportti komissiolle ja muille jäsenvaltioille tämän suosituksen täytäntöönpanosta, myös tarkastelun ja riskinarvioinnin tuloksista.

Jos riskejä havaitaan, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot riskitekijöiden yhdistelmistä, jotka ovat ominaisia sellaisille ulkomaille suuntautuville sijoituksille, jotka todennäköisesti vaikuttavat taloudelliseen turvallisuuteen.

Tänä aikana jäsenvaltioiden ja komission olisi jatkettava tietojen vaihtoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (10) ja (tarvittaessa) EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien turvallisuussääntöjen (11) mukaisesti sekä arviointeja asiantuntijaryhmän puitteissa, mukaan lukien tiedot yksittäisistä liiketoimista, joita jäsenvaltiot tarkastelevat 5 kohdassa tarkoitettua riskinarviointia varten.

7.   Tarkastelun päätelmät

Jäsenvaltioiden ja komission olisi keskusteltava 6 kohdassa tarkoitetussa raportissa jaettujen tietojen perusteella tarkastelun tuloksista, jotta asiantuntijaryhmässä päästäisiin yhteisymmärrykseen riskeistä.

8.   Jäsenvaltioiden viranomaiset

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä keskitetty yhteyspiste, joka vastaa tämän suosituksen johdosta toteutettavia jatkotoimia koskevasta viestinnästä. Niiden olisi tarvittaessa nimettävä yksi tai useampi kansallinen viranomainen, joka vastaa ulkomaille suuntautuvien sijoitustoimien suositellusta tarkastelusta, ja varmistettava, että kyseiset kansalliset viranomaiset soveltavat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia välineitä, mukaan lukien kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta, torjuakseen riskejä, joita ne ovat havainneet tässä suosituksessa esitetyssä tarkastelussa. Niiden olisi ilmoitettava keskitettyä yhteyspistettä ja nimettyjä viranomaisia koskevat tiedot komissiolle viimeistään 15. maaliskuuta 2025.

Tehty Brysselissä 15 päivänä tammikuuta 2025.

Komission puolesta

Maroš ŠEFČOVIČ

Komission jäsen


(1)  Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (JOIN(2023) 20 final).

(2)  Suosituksen englanninkielisessä versiossa käytetään yrityksestä termejä ”company”, ”undertaking”, ”business” ja ”firm” samassa merkityksessä.

(3)  Komission asiantuntijaryhmien rekisteri, koodi E03911.

(4)  Komission suositus (EU) 2023/2113, annettu 3 päivänä lokakuuta 2023, EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisistä teknologia-aloista jäsenvaltioiden kanssa tehtävää riskinarviointia varten (EUVL L, 2023/2113, 11.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2023/2113/oj).

(5)  COM(2024) 24 final.

(6)   https://policy.trade.ec.europa.eu/consultations/monitoring-and-risk-assessment-outbound-investment_en.

(7)   ”Integroitujen piirien ja muiden puolijohteiden” käsite kattaa muun muassa mikroprosessorit, graafiset prosessorit, mikro-ohjaimet, loogiset sirut, muistisirut, radiotaajuussirut, fotoniset sirut, analogiset sirut, kvanttisirut, optiset puolijohteet, tehopuolijohteet, erillispiirit ja anturit/mikrojärjestelmät.

(8)  Termi ”sijoitus” ei sisällä seuraavankaltaista toimintaa: pankkien luotonanto, selvitys, maksujen lähettäminen, vakuutustoiminta, luottoluokituspalvelut, perusarvopapereiden välityspalvelut, globaali omaisuudenhoito, osaketutkimus tai -analyysi, eikä muuta liiketoimeen nähden toissijaisia palveluja.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 206, 11.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/821/oj).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(11)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/444/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2025/63/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)