European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2025/4996

9.9.2025

Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)

(C/2025/4996)

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)

”Miel de Granada”

PDO-ES-0243-AM02 – 11.6.2025

1.   Tuotteen nimi

”Miel de Granada”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☒

suojattu alkuperänimitys (SAN)

☐

suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

☐

maantieteellinen merkintä (MM)

3.   Ala

☒

Maataloustuotteet

☐

Viinit

☐

Tislatut alkoholijuomat

4.   Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Espanja

5.   Vakiomuotoisen muutoksen ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Dirección General de Alimentación – Ministerio de Agricultura Pesca y Alimentación (Elintarvikkeista vastaava pääosasto – Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriö)

6.   Luokittelu vakiomuutokseksi

Hyväksytty muutos on asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa säädetyn vakiomuutosta koskevan määritelmän mukainen, koska se ei sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä, se ei uhkaa poistaa vahvistettua yhteyttä maantieteelliseen alueeseen eikä se aiheuta uusia rajoituksia tuotteen kaupan pitämiseen.

7.   Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

Aihe

Fysikaalisiin ominaisuuksiin ja siitepölykoostumukseen liittyvien arvojen vähäiset tarkistukset.

Kuvaus

Tuote-eritelmän B jaksoa ”TUOTTEEN KUVAUS” ja 3.2 kohtaa ”Kuvaus yhtenäisen asiakirjan 1 kohdassa nimetystä tuotteesta” on muutettu.

Hunajan fysikaalis–kemiallisia ja siitepölykoostumukseen liittyviä ominaisuuksia mittaavien muuttujien vaihteluvälejä on muutettu siten, että niihin sisällytetään vahvistettujen enimmäis- ja vähimmäisarvojen ”yhtä suuri” -arvo seuraavasti:

”1.

Kaikkien hunajalajien yleiset fysikaalis–kemialliset ominaisuudet pakkaus- ja merkintähetkellä:

—

Kosteus: ≤ 17,5 %

—

Hydroksimetyylifurfuraali: ≤ 18 mg/kg.”

”3.

Erityiset fysikaalis–kemialliset ja siitepölykoostumukseen liittyvät ominaisuudet:

—

kastanjahunaja (yksikukkahunaja) (Castanea sativa): johtavuus (mS/cm) ≥ 0,8; väri (mmPfund) ≥ 80; siitepölypitoisuus ≥ 75 % Castanea sativa

—

rosmariinihunaja (yksikukkahunaja) (Rosmarinus officinalis): johtavuus (mS/cm) ≤ 0,25; väri (mmPfund) ≤ 35; siitepölypitoisuus ≥ 15 % Rosmarinus officinalis tai ≥ 10 % Rosmarinus officinalis ja ≥ 5 % muita huulikukkaiskasveja

—

timjamihunaja (yksikukkahunaja) (Thymus sp.): johtavuus (mS/cm) ≥ 0,3 ja < 0,8; väri (mmPfund) ≥ 55; siitepölypitoisuus ≥ 15 % Thymus sp.

—

avokadohunaja (yksikukkahunaja) (Persea americana): johtavuus (mS/cm) ≥ 0,7; väri (mmPfund) ≥ 100; siitepölypitoisuus ≥ 25 % Persea sp. Sisältää ≥ 0,2 % perseitolia, jos siitepölypitoisuus on ≤ 25 %

—

appelsiininkukkahunaja (yksikukkahunaja) (Citrus sp.): johtavuus (mS/cm) ≤ 0,3; väri (mmPfund) ≤ 30; siitepölypitoisuus ≥ 15 % Citrus sp. Jos siitepölypitoisuus on välillä ≥ 5,0 % – ≤ 15 %, metyyliantranilaattipitoisuuden on oltava ≥ 1,2 mg/kg

—

laventelihunaja (yksikukkahunaja) (Lavandula stoechas): johtavuus (mS/cm) ≤ 0,5; väri (mmPfund) ≤ 50; siitepölypitoisuus ≥ 15 % Lavandula stoechas

—

vuoristohunaja: siitepölypitoisuus ≥ 20 % Castanea sp. ”

Perustelut

Perustelu:

Hunajan fysikaalis–kemiallisten ja siitepölykoostumukseen liittyvien ominaisuuksien vaihteluväleissä havaitut virheet on korjattu sisällyttämällä niihin kunkin ominaisuuden osalta vahvistetut enimmäis- ja vähimmäisarvot.

☒

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät

”Miel de Granada”

EU-viitenumero: PDO-ES-0243-AM02 – 11.6.2025

1.   Nimi/nimet

Miel de Granada

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☑

SAN

☐

SMM

☐

MM

3.   Maa, johon määritelty maantieteellinen alue kuuluu

Espanja

4.   Maataloustuotteen kuvaus

4.1   Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti

04 – MAITO JA MEIJERITUOTTEET; LINNUNMUNAT; LUONNON-HUNAJA; MUUALLE KUULUMATTOMAT ELÄINPERÄISET SYÖTÄVÄT TUOTTEET

4.2   Kuvaus rekisteröidyllä nimellä nimetystä maataloustuotteesta

Hunaja: elintarvike, jota hunajamehiläiset valmistavat kukkien medestä tai kasvien elävistä osista taikka niiden pinnalta peräisin olevista eritteistä, joita mehiläiset keräävät, jalostavat, yhdistävät itsestään peräisin oleviin aineisiin, varastoivat ja kypsyttävät pesänsä kennoissa; se voi olla nestemäistä, sakeaa tai kiteistä.

Suojattu hunaja on luokiteltava seuraavasti:

—

kastanjahunaja (yksikukkahunaja) (Castanea sativa)

—

rosmariinihunaja (yksikukkahunaja) (Rosmarinus officinalis)

—

timjamihunaja (yksikukkahunaja) (Thymus sp.)

—

avokadohunaja (yksikukkahunaja) (Persea americana)

—

appelsiininkukkahunaja (yksikukkahunaja) (Citrus sp.)

—

laventelihunaja (yksikukkahunaja) (Lavandula stoechas)

—

vuoristohunaja

—

monikukkahunaja.

(1)

Kaikkien hunajalajien yleiset fysikaalis–kemialliset ominaisuudet pakkaus- ja merkintähetkellä:

—

Kosteus: ≤ 17,5 %

—

Hydroksimetyylifurfuraali: ≤ 18 mg/kg.

(2)

Kaikille hunajatyypeille yhteiset siitepölykoostumukseen liittyvät ominaisuudet:

(a)

Granadan kasvillisuudelle tyypillinen siitepölyspektri muodostuu pääsiassa seuraavista kasviheimoista: Cistaceae, Lamiaceae, Fagaceae, Rosaceae, Asteraceae, Brassicaceae, Fabaceae, Borraginaceae, Salicaceae, Campanulaceae, Resedaceae, Plantaginaceae, Apiaceae, Caesalpinaceae ja Lauraceae.

(3)

Erityiset fysikaalis–kemialliset ja siitepölykoostumukseen liittyvät ominaisuudet:

Hunajatyyppi

Johtavuus

Väri

Siitepölypitoisuus

(x m S/cm)

(mm Pfund)

kastanjahunaja (yksikukkahunaja) (Castanea sativa)

≥ 0,8

≥ 80

≥ 75 % Castanea sativa

rosmariinihunaja (yksikukkahunaja) (Rosmarinus officinalis)

≤ 0,25

≤ 35

≥ 15 % Rosmarinus officinalis tai ≥ 10 % Rosmarinus officinalis ja ≥ 5 % muita huulikukkaiskasveja

timjamihunaja (yksikukkahunaja) (Thymus sp.)

≥ 0,3 ja < 0,8

≥ 55

≥ 15 % Thymus sp.

avokadohunaja (yksikukkahunaja) (Persea americana)

≥ 0,7

≥ 100

≥ 25 % Persea sp.

Sisältää ≥ 0,2 % perseitolia, jos siitepölypitoisuus on ≤ 25 %

appelsiininkukkahunaja (yksikukkahunaja) (Citrus sp.)

≤ 0,3

≤ 30

≥ 15 % Citrus sp.

Jos siitepölypitoisuus on

välillä ≥ 5,0 % – ≤ 15 %, metyyliantranilaattipitoisuuden on oltava

≥ 1,2 mg/kg

laventelihunaja (yksikukkahunaja) (Lavandula stoechas)

≤ 0,5

≤ 50

≥ 15 % Lavandula stoechas

vuoristohunaja

 

 

≥ 20 % Castanea sp.

4.3   Rehun hankintaa koskevat poikkeukset (ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä nimettyjen eläinperäisten tuotteiden osalta) ja raaka-aineiden hankintaa koskevat rajoitukset (ainoastaan suojatulla maantieteellisellä merkinnällä nimettyjen jalostettujen tuotteiden osalta)

Tätä kohtaa ei sovelleta.

4.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki

4.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Esillepano ja pakkaus

Nestemäisessä tai kiinteässä (kiteisessä) olomuodossa tai rakenteeltaan kermainen hunaja

Pakkausten sisältö

Vetoisuudeltaan enintään 5 kg:n pakkaus, joka on aina voimassa olevan lainsäädännön mukainen

Pakkausmateriaali: läpinäkyvä ja väritön lasi

Pakkauksen merkintä ja lisämerkintä eivät saa peittää sisältöä.

Pakkaus on ilmatiiviisti suljettu.

Savesta tehtyjen ilmatiivisti suljettavien perinteisten pakkausten käyttö, joiden nettopaino on 500 tai 1 000 grammaa, on sallittua.

4.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Sääntelyneuvosto hyväksyy merkinnät nimityksen tai tuotenimen käytön osalta. Pakkausmerkinnöissä on oltava näkyvästi esillä seuraavat maininnat: ”Suojattu alkuperänimitys”, Euroopan unionin tunnus ja nimitys ”Miel de Granada”.

Riippumatta siitä, minkä tyyppisissä pakkauksissa hunaja lähetetään kulutusta varten, pakkauksessa on oltava sääntelyneuvoston antama numeroitu merkintä tai lisämerkintä, joka on kiinnitettävä ennen lähettämistä tätä tarkoitusta varten vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja siten, ettei merkintöjä voida käyttää uudelleen.

4.7   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alue, jonne mehiläispesät on sijoitettu ja jossa hunaja kerätään, eli tuotantoalue kattaa kaikki Andalusian itsehallintoalueella, Granadan maakunnassa sijaitsevat kunnat. Kokonaispinta-ala on 12 531 km2. Pakkausalue on sama kuin tuotantoalue.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

a)   Historiallinen yhteys

Granadan hunajan laatu tunnetaan hyvin, ja siitä on runsaasti merkintöjä, jotka ulottuvat aina 1300-luvun alkuun. Hunajaa on tuotettu alueella aikojen alusta. Ensimmäiset kirjalliset todisteet juontavat juurensa Ibn al-Jathibin (1313–1375) Granadan kuningaskunnasta kertovaan teokseen ”Descripción del Reino de Granada”, jossa viitataan hunajantuotannon runsauteen Granadan alueilla, joilla tämä perinteinen luonnonvara on edelleen merkittävä tulonlähde. Hunajaan viitataan myös monissa tämän aikakauden historioitsijoiden kirjoituksissa, joissa kuvataan kristittyjen sotajoukkojen Granadan-valloitusta. Valloituksen seurauksena kunnat alkoivat järjestää uudella tavalla taloudellista toimintaansa. Esimerkiksi Bazassa, kuten vuodelta 1564 peräisin olevassa omaisuuskirjassa ”Libro de Propios” kerrotaan, kunta peri veroa Bazan vuoristossa sijaitsevista mehiläispesistään, joiden tuottama rosmariinihunaja oli tunnettua. Granadan kaupungin elinkeinoluettelossa (1752) mainitaan nimenomaisesti mehiläistenhoitajan ammatti (”Criador de colmena”). Juan de la Serna mainitsee maantieteellisessä hakuteoksessaan ”Diccionario Geográfico o descripción de todos los reinos” (1777) Granadaan viitatessaan sen runsaan vaha- ja hunajatuotannon. Myös Sebastián de Miñano (1826) viittaa Granadan runsaaseen hunajatuotantoon ja sen erinomaiseen laatuun hakuteoksessaan ”Diccionario Geográfico Estadístico de España y Portugal” ja mainitsee Granadan tärkeinä hunajantuotantoalueina Bazan, Alhama de Granadan, Güejar-Sierran ja Guadixin. Pascual Madoz kiinnittää huomiota Granadan hunajan monimuotoisuuteen, runsauteen ja erinomaisuuteen Espanjan maantiedettä ja historiaa käsittelevässä hakuteoksessaan ”Diccionario Geográfico, Estadístico e Histórico de España”. Hän toteaa, että valkoista hunajaa on runsaasti Lojan kunnassa ja mainitsee, että rannikolla (La Garnatillassa ja Motrilissa) hunajan tuotanto on tärkeää. Myös Tomás López mainitsee 1700-luvun viimeiseltä neljännekseltä peräisin olevassa Andalusian ja Granadan maantiedettä käsittelevässä hakuteoksessaan ”Diccionario Geográfico de Andalucía: Granada” muutamia Granadassa sijaitsevia paikkoja, kuten Quéntar ja Ribera de Oveja (Granadaan liitetty), joissa mehiläispesät ja hunaja ovat erittäin tärkeässä asemassa. Luis Morell y Terry toteutti vuonna 1888 laskennan, jossa mehiläispesien määräksi arvioitiin noin 15 000. Perinteisillä mehiläistenhoitoalueilla, joita ovat itäiset vuoristoalueet, las Alpujarras ja pääkaupunki Granada, mehiläispesiä on edelleen runsaasti. Samana vuonna 1888, D.a Bertha Wihelmi otti käyttöön irtorakenteiset mehiläispesät, jotka vähitellen yleistyessään korvasivat (arabien) perinteiset kiinteät mehiläispesät. Näin Granadasta tuli Wilhelmin opastuksella yksi uusien mehiläishoitotekniikoiden kehittämisen ja edistämisen uraauurtavista maakunnista. Vuonna 1909 ilmestyneessä ”Granada Agrícola” -sanomalehden numerossa uutisoitiin Saksan markkinoiden kiinnostuksesta tuoda Saksaan Granadan laadukasta hunajaa, joka oli valmistettu Granadan vuoristossa, erityisesti Sierran Nevadan alueella, runsaina kukoistavista aromaattisista ja lääkekasveista.

b)   Luonnollinen yhteys

Tuotteeseen suoraan vaikuttavista luonnollisista tekijöitä on syytä mainita pinnanmuodostus, ilmasto ja kasvillisuus, ja inhimillisistä tekijöistä puolestaan sisäiset reitit, joita Granadan mehiläistenhoitajat käyttävät tyypillisesti mehiläisten siirtohoidossa. Granadan maakunnan maasto- ja ilmasto-olot ovat varsin moninaiset, ja niillä on suora vaikutus mehiläistenhoitoon, muun muassa siihen, miten mehiläistenhoitajat valitsevat siirtohoidossa käyttämiään reittejä etsiessään erilaisia kukintoja. Mehiläishoidon näkökulmasta tämä monimuotoisuus antaa Granadan mehiläishoitajalle mahdollisuuden käyttää siirtohoidossa maakunnan sisällä kulkevia vertikaalisia reittejä, koska kukinnot vaihtelevat alueen sisällä siinä määrin, että se mahdollistaa ympärivuotisen hunajankeruun. Kukintojen tyypit ja kukinta-ajat vaihtelevat korkeustasojen mukaan, minkä vuoksi mehiläistenhoitajat liikkuvat korkeussuunnassa etsiessään kukintoja, mikä edellyttää useimmiten enintään 50 kilometrin siirtymää. Rannikolla, Lecrínin laaksossa ja La Alpujarra-Sierra Nevadassa toimivat mehiläishoitajat käyttävät näin ollen siirtohoidossa tyypillisiä rannikolta vuoristoon ja päinvastoin kulkevia reittejä etsiessään kasvillisuutta, jonka kukinta-ajat vaihtelevat korkeuden mukaan. Maakunnan kasvisto on epäilemättä tärkein Miel de Granada -hunajan erityisominaisuuksiin vaikuttava seikka, joka myös erottaa sen muista tuotoksista. Maakunnassa on yli 296 000 hehtaaria puuttomia rinteitä, joilla kasvaa aromaattisia kasveja, minkä ansiosta mehiläistenhoito on tärkeässä asemassa. Lisäksi on syytä mainita laajat kastanja- ja appelsiinipuita kasvavat alueet sekä rannikkoalueet, joilla kasvaa avokadoja. Avokadojen tuotanto rajoittuu yksinomaan Granadan ja Malagan rannikkoalueille. Käytännössä 70 prosentilla Granadan mehiläistarhojen omistajista on kytkös suojelualueisiin (Sierra Nevadan kansallispuisto, Sierra Nevadan luonnonpuisto, Sierra de Bazan luonnonpuisto, Sierra de Huétorin luonnonpuisto, Sierra de Castrillin luonnonpuisto sekä Tejedan, Alhaman ja Almijaran vuoristojen luonnonpuisto), koska he asuvat näillä alueilla. Myös heidän mehiläistarhansa sijaitsevat osan vuotta näillä alueilla, jotka toimivat joko tuotantoalueina tai talvehtimisalueina. Mehiläistenhoitajien koko Granadan maakunnan alueella harjoittama mehiläisten siirtohoito (jossa etsitään parhaita kukintoja pitkin vuotta tai talvehtimispaikkoja) tuottaa hunajaa, jonka siitepölyspektri on tunnusomainen Miel de Granada -hunajalle. Kyse on alueista, jotka ovat olleet jo pitkään eristyksissä. Mehiläistenhoidolla on ollut tärkeä taloudellinen rooli maatilojen tulojen monipuolistajana. Näiden puistojen runsas kasvisto tuottaa yhdistelmiltään ainutlaatuisia hunajalaatuja. Pelkästään Sierra Nevadassa on yli 160 kotoperäistä kasvilajia. Näistä lajeista noin 60 kasvaa yksinomaan tällä alueella. Maakunnassa tehdyissä siitepölytutkimuksissa on tunnistettu noin 92 siitepölyä, jotka kuuluvat noin 50 kasvitieteelliseen heimoon. Granadan hunajalle tyypillinen siitepölyspektri muodostuu pääsiassa kasviheimoista Cistaceae, Lamiaceae, Fagaceae, Rosaceae, Asteraceae, Brassicaceae, Fabaceae, Borraginaceae, Salicaceae, Campanulaceae, Resedaceae, Plantaginaceae, Apiaceae, Caesalpinaceae ja Lauraceae. Tietämys Granadan siitepölyspektrin koostumuksesta sekä kotoperäisten kasvien merkittävä määrä ovat maantieteellisiä tunnusmerkkejä, joiden avulla kyseisen alueen tuotokset voidaan erottaa muista Iberian niemimaan tuotoksista.

Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)

https://lajunta.es/5mep7


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/4996/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)