<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2025-12-202512C118202306330-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0633-23-202500894-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="19/01/2026 14:30:07" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="ZmmHvK+Q1WQ+8OsClo4gQuWcaJ17FeIlpcrXcGHlouD9x+fA8uieVBF4ixnkkcuCMDvEsNfLjbTNWV2/3l4BjBOllG6ikdUDXfZYB2QZZ+zMnk917g5Yjk6Phl0mgHXZLIaXwt3qBv191aq/P/OX1BrmaN2cWyd0/3wRbv9JZi8=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="liv" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0633" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="liv" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_orange" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 25-02-25 09:40:56" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="e4a7f61e0e4f4d2783f8fad602918ddf" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0633" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Ratkaisuehdotus – Athanasios Rantos – Asia C‑633/23</div>
      <div id="rId21" style="default">Electrabel ym.</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      ATHANASIOS RANTOS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      27 päivänä helmikuuta 2025  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑633/23
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      Electrabel SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      Fédération Belge des Entreprises Électriques et Gazières ASBL,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Organisatie voor Duurzame Energie Vlaanderen ASBL,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-8" title="page-1">
      Wind4wallonia 2 SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-9" title="page-1">
      Luminus SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-10" title="page-1">
      EDF Belgium SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-11" title="page-1">
      ActiVent Wallonie SCRL,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-12" title="page-1">
      Eol’Wapi SA,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-13" title="page-1">
      Lumiwind SC ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-14" title="page-1">
      Luminus Wind Together SC
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-15" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-16" title="page-1">
      Commission de Régulation de l’Electricité et du Gaz (CREG),
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-17" title="page-1">
      jossa asian käsittelyyn osallistuu 
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-18" title="page-1">
      Belgian valtio
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-19" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – cour d’appel de Bruxelles (Brysselin ylioikeus, Belgia))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-20" title="page-2">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Sähkön sisämarkkinat – Asetus (EU) 2022/1854 – Korkeisiin energianhintoihin liittyvä hätätoimenpide – 2 artiklan 5 ja 9 alakohta – 6–8 artikla – Sähkön markkinatulojen yläraja – ”Markkinatulojen” määrittäminen – Kansallinen säännöstö, jossa säädetään sellaisten olettamien käyttämisestä, jotka eivät ole kumottavissa tai jotka ovat vain osittain kumottavissa eivätkä mahdollista tosiasiallisesti realisoituneiden tulojen huomioon ottamista – Välitön oikeusvaikutus – Suhteellisuusperiaate – 22 artiklan 2 kohdan c alakohta – Asetuksen 2022/1854 6–8 artiklan soveltamiskausi – Markkinatulojen ylärajan soveltaminen asetuksessa säädettyä ajankohtaa aikaisempana ajankohtana – Ensisijaisuuden, tehokkuuden ja vilpittömän yhteistyön periaatteet
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-3">
      
        <br/>
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö koskee asetuksen (EU) 2022/1854 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) 6–8 ja 22 artiklan, luettuina yhdessä saman asetuksen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan, SEUT 288 artiklan ja SEU 6 artiklan sekä suhteellisuusperiaatteen, unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tehokkuuden periaatteen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen kanssa, tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö liittyy kolmeen kumoamiskanteeseen, joista yhden on nostanut Electrabel SA, toisen ovat nostaneet Fédération Belge des Entreprises Électriques et Gazières ASBL, Organizatie voor Duurzame Energie Vlaanderen ASBL ja Wind4Wallonia 2 SA (jäljempänä yhdessä FEBEG ym.) ja kolmannen ovat nostaneet Luminus SA, EDF Belgium SA, ActiVent Wallonie SCRL, Eol’Wapi SA, Lumiwind SC ja Luminus Wind Together SC (jäljempänä yhdessä Luminus ym.) (jäljempänä kaikki edellä mainitut yhdessä pääasian kantajat) ja joissa vaaditaan kumoamaan Commission de régulation de l’électricité et du gazin (sähkön ja kaasun sääntelyviranomainen, Belgia; jäljempänä CREG) päätös markkinatulojen ylärajan yhteydessä käyttöön otetun maksun suorittamiseen velvollisilta sähköntuottajilta edellytettävän ilmoituksen mallista (jäljempänä riidanalainen päätös (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>)).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Cour d’appel de Bruxelles (Brysselin ylioikeus, Belgia) pohtii, voidaanko edellä mainittujen unionin oikeuden säännösten ja määräysten mukaisena pitää sellaista kansallista säännöstöä, jolla otetaan käyttöön asetuksen 2022/1854 nojalla sähkön markkinatulojen ylärajaa koskeva järjestelmä, joka perustuu lukuisiin joko kumoamattomiin tai kumottavissa oleviin olettamiin, jossa ei voida huomioida sähköntuottajien tosiasiallisesti realisoituneita markkinatuloja ja jota on lisäksi sovellettu kyseisessä asetuksessa säädettyä ajankohtaa aikaisempana ajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuinta pyydetään tässä yhteydessä täsmentämään – ensimmäistä kertaa – jäsenvaltioille mahdollisesti jätetyn harkintavallan laajuus niiden toteuttaessa asetuksessa 2022/1854 käyttöön otetun toimenpiteen ylärajan asettamiseksi tiettyjen sähköntuottajien markkinatuloille sekä tarvittaessa vahvistamaan kriteerit, jotka tässä toimenpiteessä on huomioitava ja jotka koskevat yhtäältä esimerkiksi markkinatulojen määrittämisessä käytettävää menetelmää ja toisaalta tällaisen toimenpiteen ajallista soveltamisalaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin lainsäädäntö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen N:o 2022/1854 johdanto-osan 30 ja 37 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-30" title="page-5">
      ”(30) Markkinatulojen yläraja olisi asetettava markkinatuloille eikä tuotannon kokonaistuloille – –. Riippumatta siitä, missä sopimusmuodossa sähkökauppaa käydään, markkinatulojen ylärajaa olisi sovellettava ainoastaan toteutuneisiin markkinatuloihin. – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-31" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-32" title="page-5">
      (37) Markkinatulojen ylärajan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tuottajien – – on toimitettava jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä tarvittaessa verkonhaltijoille ja nimitetyille sähkömarkkinaoperaattoreille tarvittavat tiedot. Ottaen huomioon niiden yksittäisten transaktioiden suuren määrän, joiden osalta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava markkinatulojen ylärajan täytäntöönpano, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava käyttää kohtuullisia arvioita markkinatulojen ylärajan laskemiseksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 5 ja 9 alakohdassa täsmennetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-34" title="page-5">
      ”Tässä asetuksessa – – tarkoitetaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-36" title="page-5">
      5) ’markkinatuloilla’ realisoituneita tuloja, joita tuottaja saa vastineeksi sähkön myynnistä ja toimittamisesta unionissa, riippumatta siitä, missä sopimusmuodossa tällainen vaihto tapahtuu, – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-38" title="page-5">
      9) ’ylijäämätuloilla’ tuottajien sähkön megawattituntia kohti saamien markkinatulojen ja 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn sähkön markkinatulojen ylärajan, joka on 180 euroa megawattitunnilta, välistä positiivista erotusta;”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Markkinatulojen pakollinen yläraja”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-5">
      ”1. Tuottajien 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-6">
      3. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokkaita toimenpiteitä tuottajien 2 kohdan mukaisten velvoitteiden kiertämisen ehkäisemiseksi. Niiden on erityisesti varmistettava, että markkinatulojen ylärajaa tosiasiallisesti sovelletaan tapauksissa, joissa tuottajat ovat toisen yrityksen määräysvallassa tai osittain toisen yrityksen omistuksessa, erityisesti kun ne ovat osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-6">
      5. Komissio antaa jäsenvaltioille ohjausta tämän artiklan täytäntöönpanossa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Markkinatulojen ylärajan soveltaminen sähköntuottajiin”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-6">
      ”1. Edellä 6 artiklassa säädettyä markkinatulojen ylärajaa sovelletaan markkinatuloihin, jotka saadaan seuraavista lähteistä tuotetun sähkön myynnistä:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-48" title="page-6">
      6. Tuottajien – – on toimitettava jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä tarvittaessa verkonhaltijoille ja nimetyille sähkömarkkinaoperaattoreille kaikki 6 artiklan soveltamiseksi tarvittavat tiedot, myös tuotetusta sähköstä ja siihen liittyvistä markkinatuloista riippumatta markkinoiden aikavälistä, jolla transaktio toteutetaan, ja siitä käydäänkö sähkökauppaa kahdenvälisesti, saman yrityksen sisällä vai keskitetyllä markkinapaikalla.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2022/1854 8 artiklassa, jonka otsikko on ”Kansalliset kriisitoimenpiteet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-50" title="page-6">
      ”1. Jäsenvaltiot voivat
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-6">
      a) pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista lähteistä sähköä tuottavien tuottajien markkinatuloja, mukaan lukien mahdollisuus tehdä ero eri teknologioiden välillä, – –;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-52" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-53" title="page-6">
      c) pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan niiden tuottajien markkinatuloja, jotka tuottavat sähköä muista kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-54" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-6">
      2. Tämän asetuksen mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat seuraavat vaatimukset:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-56" title="page-6">
      a) niiden on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-57" title="page-7">
      b) ne eivät saa vaarantaa investointisignaaleja;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-58" title="page-7">
      c) niillä on varmistettava, että investointi- ja toimintakustannukset katetaan;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-7">
      d) ne eivät saa vääristää sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa eivätkä varsinkaan vaikuttaa ajojärjestykseen ja hinnanmuodostukseen tukkumarkkinoilla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-7">
      e) niiden on oltava unionin oikeuden mukaisia.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 22 artiklan, jonka otsikko on ”Voimaantulo ja soveltaminen”, sanamuoto on seuraava:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-62" title="page-7">
      ”1. Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-63" title="page-7">
      2. – – tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2023 noudattaen seuraavaa:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-64" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-65" title="page-7">
      c)  6, 7 ja 8 artiklaa sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2022 30 päivään kesäkuuta 2023;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-66" title="page-7">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Belgian lainsäädäntö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sähkölaki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasiassa sovellettavan sähkömarkkinoiden järjestämisestä 29.4.1999 annetun lain (loi du 29 avril 1999 relative à l’organisation du marché de l’électricité), (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>) sellaisena kuin se on muutettuna sähkömarkkinoiden järjestämisestä ja sähköntuottajien saamien markkinatulojen ylärajan asettamisesta annetun lain muuttamisesta 16.12.2022 annetulla lailla (loi du 16 décembre 2022 modifiant la loi relative à l’organisation du marché de l'électricité et introduisant un plafond sur les recettes issues du marché des producteurs d’électricité), (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) (jäljempänä sähkölaki) 22 ter §:n 1 momentissa otetaan käyttöön sähköntuottajien saamien markkinatulojen yläraja ja säädetään maksusta, jonka valtio kerää 1.8.2022–30.6.2023 toteutuneista ylijäämätuloista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen pykälän 5 momentin 1 kohdan mukaan ”markkinatuloilla” tarkoitetaan realisoituneita tuloja, joita sähköntuottajat saavat vastineeksi kustakin sähkön myyntiä ja toimitusta koskevasta transaktiosta 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman 5 momentin 2 kohdassa säädetään useista olettamista, joita käytetään markkinatulojen määrittämisessä ja jotka vaihtelevat tuotantolaitosten tyypin mukaan. Tarkemmin sanottuna 2 kohdan 1 ja 2 alakohdassa vahvistetaan ydinvoimaloihin sovellettavat olettamat, jotka eivät ole kumottavissa. Saman kohdan 3–5 alakohdassa puolestaan vahvistetaan kumottavissa olevat olettamat, joita sovelletaan laitoksiin, joista ei säädetä 1 ja 2 kohdassa ja joiden tuotannosta on tehty sähkön ostosopimus (3 alakohta), laitoksiin, joista ei säädetä 1, 2 ja 3 alakohdassa ja jotka eivät saa tukea tuotantotukijärjestelmästä tai jotka saavat tuotantotukijärjestelmästä tukea, jonka määrä ei riipu sähkön hinnan kehityksestä tai jonka määrä riippuu sähkön hinnan kehityksestä kolmen vuoden ajanjaksolla (4 alakohta), sekä kaikkiin muihin laitoksiin, joista ei säädetä 1, 2, 3 ja 4 alakohdassa (5 alakohta). Saman kohdan 6 alakohdassa säädetään lisäksi, että 3–5 alakohdassa säädettyjen kumottavissa olevien olettamien soveltamisalaan kuuluvat tuottajat voivat kumota nämä olettamat esittämällä näyttöä siitä, että niiden toteutuneet markkinatulot poikkeavat kyseisten olettamien perusteella määritetyistä tuloista, kunhan ne esittävät tällaista näyttöä koko tuotantokantansa osalta. Nämä olettamat voidaan kuitenkin kumota ainoastaan seuraavilla olettamilla:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-8">
      ”a) vertikaalisesti integroituneen yrityksen sisäisen myynnin ja oston tai sellaisten yritysten välisen oston ja myynnin, joista toinen on toisen määräysvallassa tai osittain toisen välittömässä tai välillisessä omistuksessa, katsotaan toteutuneen tämän pykälän mukaisesti hinnalla, joka vastaa transaktion toteutumispäivän markkinahintaa sinä toimitusjaksona, johon transaktio liittyy, sellaisena kuin Belgiassa toimivan energiablokin sähköpörssi on sen määrännyt;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-73" title="page-8">
      b) sitä tuotetun ja myydyn sähkön määrää, jota ei ole myyty termiinillä, pidetään markkinoiden viitehinnalla myytynä;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-74" title="page-8">
      c) kaikki termiinillä tapahtuva sähkön myynti katsotaan transaktioksi, joka määritetään sen transaktiopäivän, hinnan ja määrän perusteella;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-8">
      d) vuorokausimarkkinoilla myydyn sähkön määrän katsotaan olleen transaktion kohteena jokaisena yhden tunnin toimitusjaksona.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun pykälän 6 momentin 4 kohdan mukaan CREG määrittää sen ilmoituksen mallin ja niiden asiakirjojen muodon, jotka ylärajan soveltamisalaan kuuluvien tuottajien on toimitettava maksun vahvistamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalainen päätös</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CREG antoi 28.2.2023 sähkölain 22 ter §:n 6 momentin 4 kohdan nojalla riidanalaisen päätöksen, jossa määritetään sen ilmoituksen malli ja niiden asiakirjojen muoto, jotka kyseisen lain 22 ter§:ssä käyttöön otetun maksun suorittamiseen velvollisten on toimitettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia, ennakkoratkaisukysymykset ja asian käsittely unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian kantajat ovat joko yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, jotka tuottavat tai toimittavat asetuksen 2022/1954 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista energianlähteistä tuotettua sähköä ja ovat velvollisia suorittamaan sähkölain 22 ter §:n 1 momentissa käyttöön otetun maksun, tai sellaisia muita yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä kuin sähkön tuottajia tai toimittajia, jotka niin ikään ovat velvollisia suorittamaan kyseisen maksun, taikka sähköntuotannon ja ‑toimituksen alalla toimivien yritysten toimialajärjestöjä, jotka toimivat jäsentensä hyväksi ja joiden oikeussuojan tarve on vahvistettu sähkölain perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Electrabel ja FEBEG ym. nostivat 29.3.2023 ja Luminus ym. 30.3.2023 ennakkoratkaisua pyytäneessä cour d’appel de Bruxellesissa kaikkiaan kolme kannetta, joissa vaaditaan riidanalaisen päätöksen kumoamista. Koska nämä kolme kannetta ovat samankaltaisia, cour d’appel de Bruxelles päätti yhdistää asiat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanteidensa tueksi pääasian kantajat vetoavat ensinnäkin kumoamisperusteisiin, jotka koskevat riidanalaisessa päätöksessä vahvistettujen kaltaisten olettamien poissulkevaa luonnetta. Kantajat väittävät lähinnä, että riidanalainen päätös on asetuksen 2022/1854 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan ja 6–8 artiklan vastainen, koska siinä velvoitetaan kantajat ilmoittamaan tuloja, jotka eivät ole tosiasiallisesti realisoituneet, vaikka kyseisessä asetuksessa velvoitetaan ilmoittamaan todelliset tulot. Kantajat moittivat CREG:tä siitä, että se soveltaa riidanalaisessa päätöksessä sähkölain 22 ter §:n 5 momentin 2 kohdan 1–6 alakohdassa vahvistettujen kuuden olettaman järjestelmää. Kantajat väittävät, että kyseinen järjestelmä perustuu yksinomaan olettamiin, jotka eivät ole kumottavissa tai jotka ovat kumottavissa vain tietyin edellytyksin ja muita olettamia käyttämällä, minkä takia järjestelmä pakottaa ottamaan huomioon fiktiiviset tulot huolimatta siitä, että asetuksen 2022/1854 nojalla asetettua ylärajaa sovelletaan vain sähköntuottajien tosiasiallisesti saamiin tuloihin. Asetuksessa säädetään myös, että ylärajaa sovelletaan transaktioittain, kun taas kaikkien pääasiassa tarkasteltavien olettamien mukaan sähköä on myyty päivittäin sähköpörssissä kyseisen päivän päivittäiseen hintaan, jos sähköä myydään termiinillä, ja tuntihintaan, jos sähköä myydään päivänsisäisillä markkinoilla. Kyseisestä järjestelmästä seuraa maksu, jos yläraja ylittyy yhtenäkin toimitusjakson vuorokautena tai tuntina, vaikka tosiasiallisesti laskutettu keskimääräinen tai kiinteä hinta alittaa markkinatulojen ylärajan. Kantajat katsovat, että pääasiassa käsiteltävän kaltaisen järjestelmän käyttöönotto ei ole oikeutettua ja sen tarkoituksena on suurentaa perittävää maksua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CREG ja Belgian valtio sen sijaan vetoavat eritysesti asetuksen 2022/1854 johdanto-osan 37 perustelukappaleeseen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää kohtuullisia arvioita markkinatulojen ylärajan laskemiseksi. Ne väittävät, ettei asetuksessa vahvisteta mitään erityissääntöä tulojen määrän laskemiseksi. CREG:n ja Belgian valtion mukaan olettamien käyttäminen ei johda fiktiivisten tulojen verottamiseen, vaan tällä tavalla voidaan ratkaista tekniset ongelmat, jotka liittyvät maksun soveltamiskaudella myydyn ja toimitetun sähkön tarkan hinnan määrittämiseen megawattituntikohtaisesti, ja samalla keventää sekä maksuvelvollisille että maksun keräämisestä vastaaville viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Sähkölain 22 ter §:n 5 momentin 2 kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädettyjen olettamien kumoamattomuudesta CREG ja Belgian valtio katsovat, että tämä on perusteltua, koska järjestelmä perustuu aikaisempiin myyntistrategioihin, jotka on vahvistettu yhteistyössä asianomaisten ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajien kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa aluksi, että se tosiseikka, että käsiteltävässä asiassa väitetyt lainvastaisuudet johtuvat sähkölain 22 ter §:n 5 momentin 2 kohdan 1–6 alakohdan soveltamisesta, ei vaikuta sen toimivaltaan tutkia riidanalaisen päätöksen laillisuutta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan mainituissa säännöksissä vahvistetut olettamat, joiden perusteella CREG vahvisti riidanalaisessa päätöksessä tulojen ilmoittamisessa – joka on kunkin maksuvelvollisen suoritettavaksi tulevan maksun määrittämistä edeltävä vaihe – käytettävän mallin, joka pohjautuu olettamien kokonaisuuteen tai porrastettuihin olettamiin ja jossa maksuvelvollinen ei voi koskaan täysin välttyä olettamien soveltamiselta, johtavat siihen, ettei maksuvelvollinen voi ilmoittaa tosiasiallisesti saamiaan todellisia tuloja. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, ettei käsiteltävässä asiassa ole osoitettu, että todellisten tulojen määrittäminen on yleisesti ottaen teknisesti mahdotonta. Näin ollen se katsoo, että tekniset ongelmat voivat toki tietyssä määrin oikeuttaa olettamien käyttämisen, mutta ne eivät kuitenkaan oikeuta sitä, että olettamat eivät ole kumottavissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tuo lisäksi esiin, että asetuksen 2022/1854 eri säännökset markkinatulojen ylärajan määrittämisestä saattavat olla keskenään ristiriidassa. Se katsoo nimittäin, että vaikka asetuksen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdasta sekä 6 ja 7 artiklasta, luettuina yhdessä saman asetuksen johdanto-osan 30 perustelukappaleen kanssa, näyttää ilmenevän, että ylijäämätulot on laskettava tuottajien tosiasiallisesti saamista tuloista, saman asetuksen johdanto-osan 37 perustelukappaleessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää kohtuullisia arvioita tulojen ylärajan laskemiseksi. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, ettei se ole ensi näkemältä vakuuttunut siitä, että mainittu mahdollisuus sallia jäsenvaltioiden käyttää arvioita oikeuttaa jäsenvaltiot säätämään sellaisesta järjestelmästä, joka perustuu yksinomaan kumoamattomiin olettamiin tai olettamiin, jotka ovat kumottavissa vain osittain niin, että jäsenvaltion teoreettisesti määrittämiä osia jää edelleen voimaan riippumatta tosiasiallisesti saaduista tuloista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi Electrabel ja FEBEG ym. viittaavat riidanalaisen päätöksen kattamaan ajanjaksoon ja väittävät lähinnä, että riidanalainen päätös on asetuksen 2022/1854 6–8, 20 ja 22 artiklan ja SEUT 288 artiklan vastainen ja loukkaa unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tehokkuuden ja vilpittömän yhteistyön periaatteita, koska siinä vahvistetaan ilmoituksen malli ajanjaksolle 1.8.2022–31.12.2022, vaikka ylärajan soveltamiskausi alkaa asetuksen 2022/1854 mukaisesti 1.12.2022 eikä jäsenvaltioilla ole oikeutta periä ylijäämätuloja takautuvasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CREG ja Belgian valtio puolestaan väittävät, että Belgian lainsäätäjällä päinvastoin oli oikeus toimia näin edellä mainitun ajanjakson osalta yleisen verotusvaltansa nojalla. Belgian valtio viittaa erityisesti asetuksen 2022/1854 8 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat ”pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen – – markkinatuloja”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Belgian lainsäätäjä ei ole perustellut, miksi se asetti käsiteltävässä asiassa tarkasteltavan maksun voimaantulopäiväksi eri ajankohdan kuin mistä säädetään asetuksessa 2022/1854, koska Belgian lainsäätäjä tyytyy vain toteamaan, ettei käyttöön otettu järjestelmä loukkaa veroalalla sovellettavaa taannehtivuuskiellon periaatetta, eikä se myöskään täsmennä, onko kyseinen maksu toteutettu unionin lainsäädännöstä riippumattomana kansallisena toimenpiteenä ajanjaksolla 1.8.2022–30.11.2022. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo näin ollen, että kyseisen asetuksen 22 artiklan 2 kohta saattaa olla esteenä kansallisille toimenpiteille, joilla varmistetaan mainitussa säännöksessä määritettyä ajankohtaa aikaisempana ajankohtana käyttöön otettavaksi säädetyn järjestelmän täytäntöönpano, kun otetaan huomioon unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tehokkuuden sekä vilpittömän yhteistyön periaatteet. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin arvioi tässä yhteydessä, ettei asetuksen 8 artiklan 1 kohta ole yksiselitteinen siltä osin, sisältääkö siinä jäsenvaltioille annettu mahdollisuus myös ylärajaa koskevan järjestelmän käyttöönoton ennen itse asetuksen voimaantulopäivää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa cour d’appel de Bruxelles päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-90" title="page-12">
      ”1) Onko – – asetuksen 2022/1854 6, 7 ja 8 artiklaa, luettuina yhdessä sen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan kanssa, sen johdanto-osan kaikkien perustelukappaleiden valossa ja erityisesti yhdessä SEUT 288 ja SEU 6 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sähkölain 22 ter §:n ja erityisesti sen 5 momentin 2 kohdan kaltaisille kansallisille toimenpiteille, joissa säädetään, että kyseisen asetuksen 6 artiklassa säädetty yläraja tarkoittaa, että tämän ylärajan ylittävät tulot kerätään maksuina sähköntuottajilta, jos tulojen ylijäämäisyys asetettuun ylärajaan verrattuna määritetään tiettyjen laitosten tietyiltä markkinoilta saamien tulojen perusteella käyttämällä olettamia, jotka eivät ole kumottavissa ja joiden avulla laitoksille lasketaan teoreettiset tulot (ks. sähkölain 22 ter §:n 5 momentin 2 kohdan 1 ja 2 alakohta), ja siten estetään maksuvelvollisia ilmoittamasta ja käyttämästä laskennassa todellisia tulojaan?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-91" title="page-12">
      2) Onko – – asetuksen 2022/1854 6, 7 ja 8 artiklaa, luettuina yhdessä sen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan kanssa, sen johdanto-osan kaikkien perustelukappaleiden valossa ja erityisesti yhdessä SEUT 288 ja SEU 6 artiklan ja suhteellisuusperiaatteen kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sähkölain 22 ter §:n ja erityisesti sen 5 momentin 2 kohdan kaltaisille kansallisille toimenpiteille, joissa säädetään, että kyseisen asetuksen 6 artiklassa säädetty yläraja tarkoittaa, että tämän ylärajan ylittävät tulot kerätään maksuina sähköntuottajilta, jos tulojen ylijäämäisyys asetettuun ylärajaan verrattuna määritetään tiettyjen laitosten tietyiltä markkinoilta saamien tulojen perusteella (ks. sähkölain 22 ter §:n 5 momentin 2 kohdan 3, 4, 5 ja 6 alakohta) käyttämällä olettamia, joiden esitetään olevan kumottavissa mutta jotka voidaan kumota yhtäältä vain esittämällä näyttöä sähköntuottajien kaikkien laitosten tosiasiallisista tuloista, [mainitun] asetuksen soveltamisalaan kuulumattomat laitokset mukaan luettuina, ja toisaalta vain käyttämällä tiettyjä muita olettamia, jolloin estetään maksuvelvollisia ilmoittamasta ja käyttämästä laskennassa todellisia tulojaan?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-92" title="page-12">
      3) Onko – – asetuksen 2022/1854 6, 7, 8 ja 22 artiklaa, luettuina yhdessä unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tehokkuuden periaatteiden ja vilpittömän yhteistyön periaatteen (SEU 4 artiklan 3 kohta) ja erityisesti SEUT 288 artiklan kanssa ja kyseisen asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden valossa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä 16.12.2022 annetulla lailla [sähkölakiin lisätyn] 22 ter §:n 1 momentin kaltaisille kansallisille toimenpiteille, jotka on toteutettu kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen ja joilla sähköntuottajien saamien markkinatulojen yläraja pannaan täytäntöön aikaisempana ajankohtana kuin 1.12.2022, eli jo 1.8.2022?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen menettelyssä kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Electrabel, FEBEG ym., Luminus ym., CREG, Belgian ja Kreikan hallitukset ja Euroopan komissio.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen ja toinen ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä ja toisessa kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetus 2022/1854 ja erityisesti sen 6–8 artikla, luettuina yhdessä kyseisen asetuksen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan kanssa, kaikkien sen johdanto-osan perustelukappaleiden valossa ja erityisesti SEUT 288 artiklan ja SEU 6 artiklan sekä suhteellisuusperiaatteen kanssa, esteenä kansalliselle toimenpiteelle, jolla otetaan käyttöön markkinoilta saatujen tulojen laskentajärjestelmä, jossa näihin tuloihin sovelletaan (mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyä) ylärajaa sellaisten olettamien perusteella, jotka eivät ole kumottavissa (ensimmäinen kysymys) tai jotka ovat osittain kumottavissa (toinen kysymys), jolloin estetään maksuvelvollisia käyttämästä laskennassa todellisia tulojaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäistä ja toista kysymystä on tarkasteltava yhdessä, koska ne kohdistuvat samoihin unionin oikeuden säännöksiin ja määräyksiin ja koskevat käsitteen ”markkinatulot” tulkintaa ylärajan soveltamisalaan kuuluvien sähköntuottajien osalta ja tarkemmin sanottuna näiden tulojen laskennassa huomioon otettavien kriteerien määrittämistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennen kuin tarkastelen näitä kahta kysymystä lähemmin, katson tarpeelliseksi palauttaa lyhyesti mieliin asetuksessa 2022/1854 vahvistetun yleisen kehyksen sekä selventää, onko ylärajaa koskevilla säännöksillä ja erityisesti kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdalla välitön oikeusvaikutus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksessa 2022/1854 vahvistettu yleinen kehys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi muistutan, että asetuksessa 2022/1854 on kyse hätätoimenpiteestä, jolla pyritään reagoimaan Venäjän Ukrainassa käynnistämästä hyökkäyssodasta seuranneen energiakriisin aiheuttamaan sähkön hintojen nousuun sekä merkittäviin häiriöihin, joita sähkömarkkinoilla esiintyy energiakriisistä seuranneiden vakavien toimitusvaikeuksien takia. Tällä toimenpiteellä unionin lainsäätäjä halusi luoda yhdenmukaistetun kehyksen ylijäämätulojen uudelleenjakamiselle hälventääkseen huolia, jotka liittyvät energiamarkkinat mahdollisesti vaarantaviin merkittäviin vääristymiin tuottajien välillä. Asetus on annettu SEUT 122 artiklan nojalla, eikä sen tarkoituksena siis ole ottaa käyttöön pysyviä markkinatoimenpiteitä, vaan kyse on kohdennetuista ja ajallisesti rajoitetuista poikkeusaloitteista, joiden tarkoituksena on torjua erityisten markkinaolosuhteiden vaikutusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Huomautan lisäksi, ettei kyseisellä asetuksella toteuteta kattavaa yhdenmukaistamista, vaan sillä otetaan käyttöön väline, jolla voidaan sovittaa yhteen erilaiset toimenpiteet, joita jäsenvaltiot toteuttavat energiakriisin johdosta. Jäsenvaltioille jätetään siis liikkumavaraa kyseisen välineen käytössä, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) mutta sen käytölle asetetaan kyseisen asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa edellytyksiä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava edellä mainittuja toimenpiteitä toteuttaessaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Totean myös, että vaikka asetuksessa 2022/1854 annetaan yleisiä ohjeita asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, yhdessäkään sen säännöksessä ei säädetä erityisestä ja sitovasta menettelystä, jota jäsenvaltioiden olisi noudatettava päättäessään siitä, miten yläraja ja sen soveltamisalaan kuuluvat tulot määritetään. Tältä osin on huomautettava, että vaikka kyseisen asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa säädetään, että ”komissio antaa jäsenvaltioille ohjausta tämän artiklan täytäntöönpanossa”, se ei ole vahvistanut tällaisia ohjeita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2022/1854 tulojen ylärajaa koskevien säännösten välitön oikeusvaikutus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Heti aluksi huomautan, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei nimenomaisesti pyydä unionin tuomioistuinta lausumaan asetuksen 2022/1854 tulojen ylärajaa koskevien säännösten välittömästä oikeusvaikutuksesta ja erityisesti tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdasta, sen kaksi ensimmäistä kysymystä koskevat kuitenkin SEUT 288 artiklaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) Näin ollen tarkastelen lyhyesti tätä seikkaa ennen kuin arvioin syvällisemmin esitettyihin kysymyksiin sisältyvää asiakysymystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistutettava, että SEUT 288 artiklan mukaan asetus on lähtökohtaisesti kaikilta osin sellaisenaan sovellettava, mutta unionin tuomioistuin on katsonut, että asetusten tiettyjen säännösten täytäntöönpano voi kuitenkin edellyttää kansallisten täytäntöönpanotoimien toteuttamista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) Vaikka asetuksen säännöksillä on yleensä välitön oikeusvaikutus, ei myöskään ole poissuljettua, että sen tietyillä säännöksillä ei tällaista vaikutusta ole, jos ne eivät ole riittävän selkeitä, täsmällisiä ja ehdottomia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa ei ole riitautettu – kuten muistutetaan edellä ratkaisuehdotuksen 30 ja 31 kohdassa – sitä, että kun otetaan huomioon se oikeusperusta, jonka nojalla asetus 2022/1854 on annettu, nimittäin SEUT 122 artikla, kyseisellä asetuksella ei toteuteta kattavaa yhdenmukaistamista verotuksen alalla, vaan kyse on erilaisten kansallisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja jäsenvaltioilla on tätä varten tietty liikkumavara asetuksen täytäntöönpanossa, mutta tämä seikka ei kuitenkaan itsessään voi viedä kyseiseltä asetukselta välitöntä oikeusvaikutusta, kuten Belgian hallitus ja CREG väittävät. Vaikka jäsenvaltioilla onkin asetuksen täytäntöönpanossa tietty liikkumavara sen osalta, millaisia erityistoimenpiteitä ne voivat ottaa käyttöön, tätä liikkumavaraa on käytettävä unionin lainsäädännössä asetetuissa rajoissa. Tämän liikkumavaran käyttäminen ei siis salli jäsenvaltioiden toteuttaa toimia, jotka ovat omiaan muuttamaan asetuksen 2022/1854 ulottuvuutta, eikä se saa myöskään johtaa unionin lainsäädännön vastaisen toimenpiteen antamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seuraavaksi onkin tutkittava, täyttääkö asetuksen 2022/1854 6 artiklan 1 kohta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetut ja edellä ratkaisuehdotuksen 34 kohdassa mainitut edellytykset, jotta tällä säännöksellä voidaan katsoa olevan välitön oikeusvaikutus, eli onko se riittävän selkeä, täsmällinen ja ehdoton. On todettava, että käsiteltävässä asiassa näin on siltä osin kuin kyseisessä säännöksessä asetetaan ehdoton velvollisuus ottaa käyttöön markkinatuloja koskeva yläraja (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>) ja yhtäältä yksilöidään täsmällisesti ja yksiselitteisesti ylärajan soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden erityinen luokka viittaamalla asetuksen 7 artiklan 1 kohtaan, joka sisältää yksityiskohtaisen luettelon energianlähteistä, joihin ylärajaa on sovellettava, ja toisaalta vahvistetaan ylärajan enimmäismäärä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On syytä muistuttaa, että kahdessa ensimmäisessä kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy unionin tuomioistuimelta, onko sellainen kansallinen säännöstö asetuksen 2022/1854 mukainen, jolla otetaan käyttöön kyseisessä säännöstössä vahvistetun ylärajan laskennassa huomioitavien tulojen määrittämiseksi olettamia, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan eivät ole lainkaan kumottavissa tai ovat vaikeasti kumottavissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi huomautan, että vaikka ylijäämätulojen määrän laskennalle ei ole säädetty erityistä menetelmää, asetuksen 2022/1854 tekstistä ilmenee, ettei jäsenvaltioiden kyseisen asetuksen nojalla käyttöön ottamaa ylärajaa voida lähtökohtaisesti soveltaa teoreettisiin tuloihin, jotka eivät vastaa markkinoiden todellista tilaa, vaan tulojen on heijastettava realistisesti asianomaisten tuottajien realisoituneita voittoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä ilmenee selvästi asetuksen 6–8 artiklasta, jossa säädetään, että pakollista ylärajaa sovelletaan markkinatuloihin, joilla siis tarkoitetaan asetuksen 2 artiklan 5 alakohdassa annetun määritelmän mukaan ”realisoituneita tuloja, joita tuottaja saa vastineeksi sähkön myynnistä ja toimittamisesta unionissa”. Viimeksi mainitun artiklan 9 alakohdassa säädetään lisäksi, että ylijäämätuloilla tarkoitetaan tuottajien markkinoilta saamien tulojen ja kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn ylärajan välistä positiivista erotusta. Asetuksen johdanto-osan 30 perustelukappaleessa todetaan myös, että yläraja olisi asetettava markkinatuloille eikä tuotannon kokonaistuloille ja että markkinatulojen ylärajaa olisi sovellettava ainoastaan toteutuneisiin markkinatuloihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin todettava, että vaikka edellä mainituista säännöksistä näyttää ilmenevän, että ylijäämätulot on laskettava tuottajien tosiasiallisesti saamista tuloista, asetuksen 2022/1854 johdanto-osan 37 perustelukappaleessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää kohtuullisia arvioita markkinatulojen ylärajan laskemiseksi, mutta asetuksessa ei kuitenkaan määritellä tai täsmennetä, miten käsitettä ”kohtuulliset arviot” pitäisi tulkita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on ensiksi tutkittava, onko olettamien käyttäminen markkinatulojen arvioimiseksi oikeutettua, kun otetaan huomioon asetuksen 2022/1854 tavoitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan ensinnäkin, että siinä erityisessä asiayhteydessä, jossa velvollisuus asettaa tuloille yläraja otettiin käyttöön, asetuksen tavoitteena oli toteuttaa hätätoimenpide korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämiseksi, mikä edellytti ylärajan nopeaa täytäntöönpanoa, jotta tiettyjen tuottajien saamat poikkeukselliset voitot voidaan jakaa uudelleen energiakriisistä kärsivien kuluttajien hyödyksi. Onkin todettava, että tällaisessa asiayhteydessä kohtuullisten arvioiden, mukaan lukien olettamien, käyttäminen voi olla tehokas keino toteuttaa välittömästi lyhytaikaisia toimenpiteitä, ja useissa tapauksissa se on myös välttämätön keino, jotta hätätoimenpiteitä on mahdollista soveltaa ja siten varmistaa ylärajaa koskevan toimenpiteen tehokkuus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi viittaan edellä ratkaisuehdotuksen 30 kohtaan ja huomautan, että vaikka jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksen 2022/1854 sisältöä ja sille asetettuja tavoitteita, niille on jätetty tietty liikkumavara muun muassa sen suhteen, miten ne määrittävät markkinatulot. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava valita menetelmät, jotka ne katsovat teknisesti ja hallinnollisesti välttämättömiksi ja kansallisten markkinoidensa ominaispiirteitä vastaaviksi, jotta ne voivat toteuttaa poikkeukselliset hätätoimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti ja asianmukaisesti. Kyseisille arvioille annettu kansallinen luonnehdinta on lisäksi merkityksetön, eikä sen pitäisi olla esteenä sille, että arvioita sovelletaan olettamien muodossa, kunhan kansallinen lainsäädäntö täyttää mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi huomautan, että asetuksen 2022/1854 tehokas täytäntöönpano perustuu käytännössä tietoihin, jotka tuottajien on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat vahvistaa ylärajan ja kerättävien maksujen määrät. Asetuksen johdanto-osan 37 perustelukappaleessa sallitaankin jäsenvaltioiden käyttää kohtuullisia arvioita markkinatulojen ylärajan laskennassa juuri käytännön näkökohtien vuoksi, kun otetaan huomioon, että ylärajan soveltamisalaan kuuluvien transaktioiden määrä saattaa olla suuri ja todellisten tulojen tarkkaa määrää voi olla hankala arvioida. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi totean, että jäsenvaltioiden on mainitun asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan otettava käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla varmistetaan ylärajan tehokas soveltaminen ja estetään saman artiklan 1 kohdassa vahvistetun markkinatulojen ylärajan kiertäminen. Saman artiklan 3 kohdassa täsmennetään lisäksi, että jäsenvaltioiden ”on erityisesti varmistettava, että markkinatulojen ylärajaa tosiasiallisesti sovelletaan tapauksissa, joissa tuottajat ovat toisen yrityksen määräysvallassa tai osittain toisen yrityksen omistuksessa, erityisesti kun ne ovat osa vertikaalisesti integroitunutta yritystä”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on todettava, että kuten ilmenee Belgian hallituksen ja CREG:n kirjallisista huomautuksista, tiettyjen kumottavissa olevien olettamien käytön voidaan katsoa kuuluvan väärinkäytösten estämiseen liittyvään strategiaan, jonka tavoitteena on vähentää riskiä ylärajan kiertämisestä ja siten taata asetuksen 2022/1854 nojalla toteutettavien kansallisten toimenpiteiden tehokas soveltaminen. Kun siis otetaan huomioon, että sähkön määrän määrittäminen tuotantomenetelmäkohtaisesti ja samalle tuottajalle kuuluvien eri laitosten saamien tulojen erittely on teknisesti hankalaa, jopa mahdotonta, kyseiset olettamat olivat välttämättömiä sen estämiseksi, että useita tuotantolaitoksia hallitsevat sähköntuottajat voisivat kohdentaa ylärajan ylittäviä tuloja marginaalisille tuotantolaitoksilleen (joihin ylärajaa ei sovelleta) tai turvautua konsernin sisäisiin transaktioihin (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>) välttääkseen ylärajan soveltamisen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitettyjen seikkojen valossa on todettava, että olettamien käyttäminen ylärajan soveltamisalaan kuuluvien tulojen määrän vahvistamiseksi voi olla oikeutettua, kun otetaan huomioon asetuksen 2022/1854 tavoitteet, mutta toiseksi on vielä tutkittava, täyttääkö Belgian säännöstössä käyttöön otettu olettamajärjestelmä kyseisen asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni on tärkeää korostaa tässä yhteydessä, että sen arvioiminen, onko Belgian säännöstössä käyttöön otettu olettamajärjestelmä asetuksesta 2022/1854 johtuvien periaatteiden mukainen, edellyttää paitsi kaikkien niiden tosiasiallisten ja teknisten seikkojen syvällistä analysointia, jotka ovat vain ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen saatavilla, myös mainitun säännöstön konkreettisten vaikutusten tarkastelua, jonka tekeminen kuuluu yksinomaan kyseisen tuomioistuimen toimivaltaan. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin antaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle ohjeita tätä varten. Mielestäni seuraavaksi esitettävät kriteerit ovat merkityksellisiä analyysissa, joka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tehtävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseksi totean, että kuten ilmenee edellä ratkaisuehdotuksen 42 ja 46 kohdasta, asetuksen 2022/1854 johdanto-osan 37 perustelukappaleen mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus käyttää olettamia vahvistaakseen tulot, joihin ylärajaa on sovellettava, mutta ensin on tarkistettava, voidaanko kyseisten olettamien perusteella tehdä kohtuullinen arvio tuottajien tosiasiallisesti realisoituneista tuloista. Kun otetaan huomioon, ettei kohtuullisen arvion käsitettä määritellä asetuksessa, on täsmennettävä hieman sen tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jotta olettamajärjestelmä olisi mainitun käsitteen mukainen, Belgian säännöstössä käyttöön otettujen olettamien on ehdottomasti perustuttava objektiivisiin seikkoihin, kuten sellaisiin markkinatietoihin, jotka ovat omiaan heijastamaan mahdollisimman tarkasti asianomaisten tuottajien todellisia tuloja. On kuitenkin täsmennettävä, että arvio on aina lähtökohtaisesti likimääräinen laskelma tietystä arvosta eikä siis aina vastaa tarkkaa arvoa. Tästä seuraa, että mahdollinen erotus todellisten tulojen ja oletettujen tulojen välillä voidaan hyväksyä ilman, että se johtaisi automaattisesti siihen, että käsiteltävässä asiassa tarkasteltavat olettamat ovat asetuksen 2022/1854 vastaisia. Tämä ero voi koitua joko asianomaisten tuottajien eduksi tai haitaksi, mutta sen on joka tapauksessa oltava kohtuullinen eli lievä, eikä se saa johtaa kyseisten tuottajien realisoituneiden tulojen merkittävään yliarvioimiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen olettamajärjestelmä, joka ei mahdollista asianomaisten tuottajien ilmoittaa tosiasiallisesti realisoituneita tulojaan tai oikaista kyseisten arvioiden mahdollisia merkittäviä virheitä, on katsottava asetuksen 2022/1854 vastaiseksi vain siinä tapauksessa, että olettamien vahvistamisessa käytetyt kriteerit osoittautuvat kohtuuttomiksi, koska olettamien perustana olevat tiedot ovat lähtökohtaisesti virheellisiä ja epätäydellisiä ja johtavat fiktiivisiin ja todellisesta markkinatilanteesta täysin irrallaan oleviin tuloihin tai de facto huomattavaan eroon arvioitujen ja tosiasiallisesti saatujen tulojen välillä. Vaikka onkin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä suorittaa tällainen arviointi, on hyvä huomauttaa esimerkinomaisesti, että kyseisen asetuksen 8 artiklan 2 kohdan valossa mahdollisuus luokitella säädetyt olettamat kohtuullisiksi arvioiksi edellyttää, etteivät nämä olettamat johda sellaisten sähkömäärien verottamiseen, joita ei ole tuotettu, tai tilanteisiin, joissa sähköä myydään tappiolla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa onkin korostettava, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin näyttää olevan samaa mieltä pääasian kantajien kanssa siitä, etteivät Belgian säännöstössä vahvistetut kumoamattomat tai kumottavissa olevat olettamat mahdollista sen varmistamista, että ylärajaa sovelletaan tosiasiallisesti realisoituneisiin tuloihin, jolloin syntyy riski, että tulojen arvioitu määrä poikkeaa huomattavasti todellisista tuloista, tämä riski esitetään hyvin abstraktilla tasolla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi huomautan, että vaikka hallinnollisen rasituksen keventämiseen ja ylärajan kiertämisen estämiseen liittyvät tavoitteet oikeuttavat periaatteessa olettamien käyttämisen esimerkiksi ylärajan tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi, kuten todetaan edellä ratkaisuehdotuksen 44–46 kohdassa, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että väärinkäytösten estämiseen liittyvät säännökset eivät saa lähtökohtaisesti ylittää sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, eivätkä saa johtaa petoksia ja väärinkäytöksiä koskevan yleisen olettaman vahvistamiseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>) Unionin tuomioistuin on katsonut erityisesti verotusta koskevista kumoamattomista olettamista, että toisin kuin kumottavissa olevalla olettamalla, sellaisella järjestelyllä, jossa väärinkäytöstä tai petollista toimintaa pidetään olettamana pelkästään siitä syystä, että kyseisessä järjestelyssä säädetyt edellytykset täyttyvät, ja jossa asianomainen talouden toimija ei voi kumota tätä olettamaa ja näyttää toteen asianomaisen tuotteen tosiasiallista käyttöä, ylitetään se, mikä on tarpeen veropetosten ja veronkierron estämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ei voida kuitenkaan poissulkea sitä, etteikö tällaisten olettamien käyttäminen voisi olla oikeutettua, kun otetaan huomioon kyseisen poikkeustoimenpiteen kiireellisyys ja tilapäisyys sekä jäsenvaltioille jätetty harkintavalta ylärajan soveltamisalaan kuuluvien tulojen tarkassa määrittämisessä. Näin on etenkin silloin – kuten näyttää olevan käsiteltävässä asiassa – kun kohteena on rajattu ja erityinen tuottajien kategoria, jonka osalta tulot on näiden tuottajien ominaispiirteiden johdosta (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>) vahvistettu etukäteen yhteistyössä viranomaisten kanssa ja määritelty kansallisessa säännöstössä niin, etteivät asianomaiset tuottajat voi kovin helposti irrottautua niistä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan siten, että asetuksen 2022/1854 6–8 artikla, luettuina yhdessä saman asetuksen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan kanssa, kaikkien sen johdanto-osan perustelukappaleiden valossa ja erityisesti SEUT 288 artiklan ja SEU 6 artiklan kanssa, eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, joka perustuu olettamiin sähköntuottajien ylärajan soveltamisalaan kuuluvien tulojen laskemiseksi, kunhan tällainen olettamajärjestelmä takaa, että mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannessa kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetus 2022/1854 ja erityisesti sen 6–8 artikla ja 22 artiklan 2 kohdan c alakohta, luettuina yhdessä asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden, SEUT 288 artiklan sekä ensisijaisuuden, tehokkuuden ja vilpittömän yhteistyön periaatteiden kanssa, esteenä kansalliselle säännöstölle, joka on annettu kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi ja jolla laajennetaan kyseisen asetuksen 6 artiklassa käyttöön otetun ylärajaa koskevan toimenpiteen ajallista soveltamisalaa asetuksessa säädettyä päivämäärää aikaisempaan ajankohtaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä kysymys on esitettävä käsiteltävässä asiassa, kun otetaan huomioon se tosiseikka, ettei asetuksen 2022/1854 täytäntöönpanosta annetun Belgian säännöstön ajallinen soveltamisala vastaa kyseisessä asetuksessa säädettyä. Tarkemmin sanottuna ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilykset Belgian säännöstön yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa johtuvat siitä, että vaikka kyseinen säännöstö on annettu 16.12.2022, eli mainitun asetuksen antamispäivän jälkeen, Belgian lainsäätäjä päätti soveltaa asetuksen 6 artiklassa säädettyä ylärajaa 1.8.2022 lukien, kun taas asetuksen 22 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan tulojen ylijäämää koskevia 6–8 artiklaa oli sovellettava 1.12.2022–30.6.2023.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka on varmaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksessa 2022/1854 säädettyjä edellytyksiä asetuksen kattamalla ajanjaksolla, ei mielestäni voida väittää, että tämä asetus voisi luoda jäsenvaltioille minkäänlaisia velvollisuuksia asetuksessa nimenomaisesti säädetyn ajallisen soveltamisalan ulkopuolisella ajanjaksolla, koska tämän ajanjakson ulkopuolella jäsenvaltioilla on vapaus säännellä oikeudellisia tilanteita kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Näin ollen ylärajan soveltaminen ennen mainittua ajanjaksoa jää oletettavasti kyseisen asetuksen ajallisen soveltamisalan ulkopuolelle eikä siihen sovelleta unionin oikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka asetuksessa 2022/1854 ei säädetäkään nimenomaisesti, että ylijäämätulojen ylärajaa voidaan soveltaa Belgian hallituksen valitsemalla tavalla, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) yhdestäkään asetuksen säännöksestä ei ilmene, että asetusta sovellettaisiin sellaiseen kansallisella säännöstöllä käyttöön otettuun tulojen ylärajaa koskevaan toimenpiteeseen, joka toteutetaan asetuksen voimaantuloa aikaisempana ajankohtana, ja että tällaisen säännöstön olisi välttämättä noudatettava kyseisessä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä. Markkinatulojen ylärajaa koskevan toimenpiteen voimaantulopäivä ei nimittäin voi vaikuttaa niin, että se estäisi verotusvaltaansa käyttäviä jäsenvaltioita toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat identtisiä asetukseen 2022/1854 sisältyvien toimenpiteiden kanssa mutta joiden ajallinen soveltamisala ei vastaa asetuksessa säädettyä ajallista soveltamisalaa, edellyttäen kuitenkin, että jäsenvaltiot näin tehdessään noudattavat mahdollisesti sovellettavia unionin säännöksiä ja määräyksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni se seikka, että riidanalainen kansallinen toimenpide toteutettiin kyseisen asetuksen täytäntöön panemiseksi ja asetuksen voimaantulon jälkeen, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin muistuttaa, ei aseta kyseenalaiseksi edellä esitettyä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) Sama pätee ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esiin tuomaan seikkaan siitä, ettei sähkölain perusteluosassa todeta, että käsiteltävässä asiassa riitautettu ylärajaa koskeva toimenpide olisi luonteeltaan hybridi, eli että se olisi yhtäältä asetuksen 2022/1854 täytäntöön panemiseksi toteutettu toimenpide, jota sovellettiin 1.12.2022 alkavalla ajanjaksolla, ja toisaalta toimenpide, jonka Belgian kuningaskunta toteuttaa käyttäessään toimivaltaa, joka sille kuuluu ajanjaksolla 1.8.2022–30.11.2022. Jos nimittäin katsottaisiin, että Belgian hallitus toteutti yhden ja saman oikeusperustan nojalla yhden sijasta kaksi toimenpidettä, jotka koskivat eri ajanjaksoja, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämää kysymystä ei olisi tarpeen ratkaista tai siihen voitaisiin ainakin antaa erilainen vastaus ja todeta, että mahdollisuus soveltaa kyseistä ylärajaa asetuksen 2022/1854 voimaantuloa aikaisempana ajanjaksona riippuu kansallisen lainsäätäjän valinnasta, mikä johtaisi mielestäni epäilemättä liialliseen muodollisuuteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka oletettaisiin, että realisoituneita tuloja koskevan ylärajan soveltaminen ennen 1.12.2022 kuuluu kyseisen asetuksen ajalliseen soveltamisalaan, mistä en ole vakuuttunut, kuten todetaan edellä ratkaisuehdotuksen 59–60 kohdassa, kantani pysyy samana siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen kansallisia toimenpiteitä ylärajan käyttöön ottamiseksi asetuksessa mainittua päivämäärää aikaisemmasta ajankohdasta lukien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan tässä yhteydessä, ettei asetuksella 2022/1854 toteuteta kattavaa yhdenmukaistamista, vaan kyseessä on väline, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen erilaiset toimenpiteet, joita jäsenvaltiot toteuttavat energiakriisin yhteydessä, jolloin jäsenvaltioille jätetään tietty harkintavalta asetuksen täytäntöönpanossa. On lisäksi huomautettava, että kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat ”pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista lähteistä sähköä tuottavien tuottajien markkinatuloja”, kunhan 8 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikuttaa siis siltä, että käyttäessään sanamuotoa ”pitää voimassa” unionin lainsäätäjä on halunnut viitata toimenpiteisiin, jotka oli jo otettu käyttöön ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa, eli toimenpiteisiin, jotka jäsenvaltiot olivat toteuttaneet ennen 1.12.2022 ja joiden pitämiseen voimassa jäsenvaltioille annettiin nimenomaisesti mahdollisuus. Asetuksen sanamuodosta ei kuitenkaan ilmene selvästi, tarkoittaako se, että jäsenvaltioiden sallitaan ottaa käyttöön toimenpiteitä tulojen rajoittamiseksi edelleen, myös sitä, että 8 artiklassa sallitaan myös ylärajan soveltaminen eri ajankohtana, eli käsiteltävässä asiassa asetuksessa 2022/1854 vahvistettua ajanjaksoa aikaisempana ajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seuraavaksi esittelen syyt, joiden takia katson kuitenkin, että tällainen tulkinta olisi asetukselle 2022/1854 asetettujen tavoitteiden mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin erilainen ratkaisu johtaisi mielestäni paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa muiden jäsenvaltioiden ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa toteuttamien toimenpiteiden pätevyyttä ei asetettaisi kyseenalaiseksi asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla, koska tässä kohdassa sallitaan nimenomaisesti kyseisten kaltaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa, kun taas Belgian hallituksen käyttöön ottamat toimenpiteet asetettaisiin kyseenalaisiksi vain siksi, että ne toteutettiin kyseisen asetuksen antamisajankohdan jälkeen, siitäkin huolimatta, että Belgian toimenpiteet ovat analogisia muiden jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden kanssa, koskevat samaa ajanjaksoa (eli asetuksen voimaantuloa aikaisempaa ajanjaksoa) ja päämääränä on niin ikään jakaa uudelleen ylijäämäiset tulot energiakriisistä kärsivien kuluttajien hyväksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi tällainen lähestymistapa herättäisi kysymyksiä ylärajan soveltamisalaan kuuluvien tuottajien yhdenvertaisesta kohtelusta, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) koska belgialaisilla sähkön tuottajilla tai toimittajilla (erityisesti inframarginaalisilla tuottajilla) olisi mahdollisuus säilyttää sellaiset ylijäämäiset voitot, jotka on saatu ennen asetuksen 2022/1854 voimaantuloa, kun taas muissa jäsenvaltioissa toimivien sähkön tuottajien ja toimittajien tuloja verotettaisiin näissä jäsenvaltioissa käyttöön otettujen ylärajaa koskevien toimenpiteiden perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi vaikuttaa hankalalta hahmottaa, miten ylärajan soveltaminen ennen asetuksessa 2022/1854 tarkoitettua ajanjaksoa saatuihin ja realisoituneisiin markkinatuloihin voisi haitata asetuksessa säädetyn ylärajan soveltamista tai muiden asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja siten loukata unionin oikeuden ensisijaisuuden ja tehokkuuden periaatteita, joihin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kysymyksessään. Kun otetaan huomioon, että kyseisessä asetuksessa unionin lainsäätäjä myöntää itse yhtäältä, että ainakaan helmikuusta 2022 alkaen hintojen nousua ei voitu perustella markkinoiden normaalilla toiminnalla, koska kyseessä oli ennemminkin poikkeuksellinen tilanne, jossa jäsenvaltiot voivat toteuttaa poikkeuksellisia toimenpiteitä, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>) Belgian hallitusta ei voida moittia sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joilla pyrittiin nimenomaan puuttumaan asetuksessa 2022/1854 todettuihin markkinoiden häiriöihin. Se seikka, että Belgian hallitus päätti soveltaa samaa ylärajajärjestelmää sekä kyseisessä asetuksessa tarkoitetulla ajanjaksolla että sitä edeltävällä ajanjaksolla, ei myöskään aseta kyseenalaiseksi unionin lainsäätäjän asettamia tavoitteita vaan pikemmin edesauttaa näiden tavoitteiden saavuttamista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siinä tapauksessa, että riidanalainen kansallinen säännöstö kuuluu kyseisen asetuksen ajalliseen soveltamisalaan, tämän säännöstön arvioiminen markkinatoimijoiden oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden valossa – niin kuin pääasian kantajat esittävät – ei todennäköisesti johda toisenlaiseen vastaukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Luottamuksensuojan periaatteesta on nimittäin yhtäältä muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mahdollisuus vedota kyseiseen periaatteeseen on kaikilla talouden toimijoilla, joille on kansallisen viranomaisen toiminnan vuoksi syntynyt perusteltuja odotuksia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>) Silloin, kun huolellisella ja valistuneella talouden toimijalla on mahdollisuus ennakoida etuihinsa vaikuttavan toimenpiteen toteuttaminen, se ei kuitenkaan voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen, kun tällainen toimenpide toteutetaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa huolellisen ja valistuneen talouden toimijan pitäisi osata odottaa, että kansalliset viranomaiset reagoivat markkinoiden häiriöihin toteuttamalla kiireellisiä ja tilapäisiä toimenpiteitä torjuakseen sähkön markkinahintojen ennakoimatonta nousua, joten tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa kansallisten viranomaisten toiminnasta ei voinut syntyä asianomaisille minkäänlaisia odotuksia poikkeuksellisten ja odottamattomien tulojen säilyttämisestä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta muistutan oikeusvarmuuden periaatteesta, että sitä on noudatettava erityisen tiukasti silloin, kun kysymys on sellaisesta sääntelystä, joka saattaa saada aikaan taloudellisia rasitteita, ja se estää sen, että unionin toimen soveltamisen alkamisajankohta on aikaisempi kuin sen julkaisuajankohta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>) Tilanne voi poikkeuksellisesti olla toinen, jos yleisen edun mukainen päämäärä sitä edellyttää, asianomaisten perusteltua luottamusta kunnioitetaan asianmukaisella tavalla ja kyseisten oikeussääntöjen sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka todettaisiin, että Belgian hallitus on soveltanut taannehtivasti asetuksessa 2022/1854 säädettyä toimenpidettä tulojen ylärajan asettamiseksi, tällainen lähestymistapa on mielestäni käsiteltävässä asiassa oikeutettu, kun otetaan huomioon, että toimenpiteen päämäärä on yleisen edun mukainen, koska sillä pyritään suojelemaan kuluttajia energiakriisiin liittyvällä lyhytaikaisella ja kiireellisellä toimenpiteellä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että kolmanteen kysymykseen vastataan siten, että asetuksen 2022/1854 6–8 artikla ja 22 artiklan 2 kohdan c alakohta, luettuina yhdessä asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden, SEUT 288 artiklan sekä ensisijaisuuden, tehokkuuden ja vilpittömän yhteistyön periaatteiden kanssa, eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään järjestelystä tulojen ylärajan soveltamiseksi markkinatuloihin, jotka sähköntuottajat ovat saaneet kyseisen asetuksen voimaantuloa aikaisempana ajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn huomioon ottaen ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa cour d’appel de Bruxellesin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-150" title="page-26">
      1) Korkeisiin energianhintoihin liittyvästä hätätoimenpiteestä 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 6, 7 ja 8 artiklaa, luettuina yhdessä tämän asetuksen 2 artiklan 5 ja 9 alakohdan kanssa ja kaikkien johdanto-osan perustelukappaleiden valossa ja erityisesti SEUT 288 artiklan ja SEU 6 artiklan kanssa sekä suhteellisuusperiaatteen kanssa,
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-151" title="page-26">
      on tulkittava siten,
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-152" title="page-26">
      että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, joka perustuu olettamiin sähköntuottajien ylärajan alaisten tulojen laskemiseksi, kunhan tällainen olettamajärjestelmä takaa, että mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-153" title="page-26">
      2) Asetuksen 2022/1854 6–8 artiklaa ja 22 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, luettuina yhdessä tämän asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden, SEUT 288 artiklan sekä ensisijaisuuden, tehokkuuden ja vilpittömän yhteistyön periaatteiden kanssa,
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-154" title="page-26">
      on tulkittava siten,
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-155" title="page-26">
      että ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään järjestelystä ylärajan soveltamiseksi sellaisiin markkinatuloihin, jotka sähköntuottajat ovat saaneet kyseisen asetuksen voimaantuloa aikaisempana ajankohtana.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) Korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annettu neuvoston asetus (EU) 2022/1854 (EUVL 2022, L 261 I, s. 1).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>)  Päätös (B)2511, annettu 28.2.2023.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Moniteur belge, 11.5.1999, s. 16264.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Moniteur belge, 22.12.2022, s. 98819.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Minkä osoittaa epäyhtenäisyys jäsenvaltioiden toimenpiteissä asetuksen 2022/1854 täytäntöön panemiseksi, kuten korostetaan myös korkeisiin energianhintoihin liittyvien hätätoimenpiteiden uudelleentarkastelusta asetuksen – – 2022/1854 mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa komission kertomuksessa (COM(2023) 302 final; jäljempänä komission kertomus).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Jos nimittäin katsottaisiin, että jäsenvaltiolla on oikeus ja siten harkintavalta määrittää ylärajan suuruus ja maksuvelvollisuuden soveltamisalaan kuuluvat tulot haluamallaan tavalla, asetuksessa 2022/1854 haluttu ja tavoiteltu yhteensovittaminen menettäisi tarkoituksensa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Belgian hallitus sen sijaan korostaa tältä osin, että unionin tuomioistuimen on välttämätöntä lausua kyseisten säännösten välittömästä oikeusvaikutuksesta, koska siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin katsoo asetuksen 2022/1854 olevan esteenä käsiteltävässä asiassa tarkasteltavien kaltaisten olettamien käytölle, olisi pohdittava, onko ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen jätettävä soveltamatta riidanalaisia kansallisia säännöksiä. Belgian hallitus mainitsee erityisesti 24.6.2019 annetun tuomion Popławski (C‑573/17, EU:C:2019:530, 68 kohta), jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen ei ole pelkästään unionin oikeuden perusteella jätettävä soveltamatta kansallisen oikeutensa säännöstä, joka on ristiriidassa unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen kanssa, jos viimeksi mainitulla säännöksellä tai määräyksellä ei ole välitöntä oikeusvaikutusta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Ks. erityisesti tuomio 11.1.2001, Monte Arcosu (C‑403/98, EU:C:2001:6, 26 ja 28 kohta); tuomio 12.4.2018, komissio v. Tanska (C 541/16, EU:C:2018:251, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio 30.6.2024, Expedia (C 663/22, EU:C:2024:433, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Ks. oikeuskirjallisuudesta Lenaerts, K. ja Van Nuffel, P., EU Constitutional Law, Oxford University Press, Oxford, 2021, nro 18.013, s. 721–723.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) Käsite ”markkinatulot” määritellään myös selkeästi asetuksen 2022/1854 2 artiklan 5 alakohdassa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Tältä osin on täsmennettävä, että vaikka asetuksessa 2022/1854 ei säädetä erityisestä ja sitovasta menettelystä ylärajan laskemiseksi ja tietyt asetuksen säännökset jättävät jäsenvaltioille harkintavaltaa tämän ylärajan vahvistamisessa, mukaan lukien yhtäältä saman asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa annettu mahdollisuus ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen markkinatuloja, sekä tehdä ero sähköntuottajien käyttämien teknologioiden välillä ja toisaalta mahdollisuus säätää kyseisen asetuksen 7 artiklan 3–5 kohdan nojalla lisäpoikkeuksista kansallisten energiamarkkinoiden ominaispiirteiden mukaisesti, tämä ei voi poistaa asetuksen 6 artiklan 1 kohdan välitöntä oikeusvaikutusta, koska jäsenvaltioille jätetty harkintavalta rajataan asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa. Sama pätee asetuksen 2022/1854 6 artiklan 3 ja 4 kohtaan, joissa sallitaan jäsenvaltioiden ottaa käyttöön tehokkaita toimenpiteitä sen estämiseksi, että sähköntuottajat kiertävät niille asetettuja velvollisuuksia.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) Kuten ilmenee komission kertomuksesta, useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet hankaluuksista tietojen keräämisessä ja tulojen laskemisessa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) Sähkölain 22 §:n 5 momentin 2 kohdan 6 alakohdassa säädettiin kahdesta edellytyksestä, joiden täyttyessä 3–5 alakohdassa vahvistetut olettamat voidaan kumota. Ensimmäisen edellytyksen mukaan asianomaisen tuottajan oli esitettävä näyttöä tuloistaan koko tuotantokantansa osalta. Tämä olettama antoi Belgian viranomaisille mahdollisuuden valvoa tapaa, jolla tuottajat kohdensivat tulonsa eri tuotantolaitoksilleen, millä pyrittiin estämään se, että kaikkein suurimmat tulot kohdennetaan tuotantolaitoksille, joihin ylärajaa ei sovelleta, ja pienimmät tulot kohdennetaan laitoksille, joihin ylärajaa sovelletaan. Toisen edellytyksen mukaan konsernin sisäisessä myynnissä sähkö katsottiin myydyksi markkinahintaa vastaavalla hinnalla. Tämän edellytyksen tarkoituksena oli estää se, että sähköä myydään saman konsernin sisällä keinotekoisen alhaisilla hinnoilla niin, että tuottajat (jotka myyvät sähköä ylärajaa alhaisemmalla hinnalla) välttyvät ylärajan soveltamiselta, sekä se, että ylijäämätulot menevät (saman konsernin sisällä) sellaisille kolmansille osapuolille, joihin ei sovelleta ylärajaa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Tältä osin on todettava, että Belgian viranomaisten esiin tuoma petosriski on kantajien mukaan hypoteettinen ja joka tapauksessa merkityksetön kyseisten olettamien oikeuttamiseksi, mutta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei näytä ottavan konkreettisesti kantaa kansallisen säännöstön merkityksellisten säännösten päämäärään estää väärinkäytökset.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei nimittäin ota kantaa siihen, perustuvatko kumoamattomien olettamien vahvistamisessa käytetyt kriteerit kohtuullisiin arvioihin tuloista, koska se katsoo voivansa tutkia tämän seikan vasta sitten, kun olettamiin perustuvan poikkeuksellisen järjestelmän laillisuutta koskeva kysymys on ratkaistu.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Ks. tuomio 7.9.2017, Eqiom ja Enka (C‑6/16, EU:C:2017:641, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Ks. tuomio 27.1.2022, Komissio v. Espanja (Tietojenantovelvollisuus verotuksessa) (C‑788/19, EU:C:2022:55, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>)  Käsiteltävässä asiassa tarkoituksena on pidentää tiettyjen ydinvoimaloiden toimintaa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>)  On myös täsmennettävä, että asetuksen 2022/1854 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä ero eri teknologioiden välillä. Kyseinen asetus ei siis joka tapauksessa voi olla esteenä sille, että ylärajan soveltamisalaan kuuluvat tulot määritetään kunkin sähköntuotantoteknologian osalta eri menetelmiä käyttäen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>)  Tässä yhteydessä täsmennän, että kuten ilmenee asetuksen 2022/1854 valmisteluasiakirjoista, komission antamassa asetusehdotuksessa säädettiin, että asetusehdotuksen 6 artiklassa tarkoitettua ylärajaa koskevaa toimenpidettä sovelletaan 1.12.2022 alkaen, ja täsmennettiin seuraavaa: ”Tämä säännös ei rajoita jäsenvaltioita soveltamasta [toimenpidettä] vapaaehtoisesti ja ennakoivasti.” Tätä jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa asetusta taannehtivasti ei kuitenkaan sisällytetty asetuksen lopulliseen tekstiversioon.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) Siltä osin kuin kansallisessa säännöstössä pannaan täytäntöön asetus 2022/1854 sen 22 artiklassa nimenomaisesti säädetyllä ajanjaksolla ja Belgia täyttää näin sille unionin oikeudesta johtuvan velvoitteen, se, että jäsenvaltio päättää toteuttaa saman ylärajaa koskevan toimenpiteen eri ajanjaksolla, joka on kyseisessä asetuksessa nimenomaisesti säädettyä ajankohtaa aikaisempi, kuuluu tämän jäsenvaltion kansalliseen verotusvaltaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Tässä yhteydessä on huomattava, että komission kertomuksesta ilmenee, että Belgian kuningaskunta mukaan luettuna seitsemän jäsenvaltiota sovelsi ylärajaa taannehtivasti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) Näin on riippumatta siitä, että kansallisesti on omaksuttu erilaisia sääntöjä ylijäämätuloja koskevien maksujen perimiseksi ennen asetuksen 2022/1854 voimaantuloa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Sama pätee myös kuluttajiin, kun otetaan huomioon, että mikäli Belgian kuningaskunnalla ei olisi mahdollisuutta soveltaa markkinatulojen ylärajaa asetuksen 2022/1854 voimaantuloa aikaisempana ajankohtana (ja jos julkisesta talousarvioista ei rahoitettaisi vastaavia toimenpiteitä asianomaisilta tuottajilta perittyjen summien korvaamiseksi), belgialaiset kuluttajat jäisivät ilman sitä taloudellista tukea, jonka saavat sellaisissa jäsenvaltioissa asuvat kuluttajat, joissa ylärajaa koskevaa toimenpidettä sovellettiin ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Ks. asetuksen 2022/1854 johdanto-osan 28 perustelukappale sekä komission 8.3.2022 antama tiedonanto (COM(2022) 198 final, erityisesti s. 4), jossa komissio toteaa, että jäsenvaltiot voivat harkita windfall-tuottoja koskevia tilapäisiä verotoimenpiteitä kyseisten hätätoimenpiteiden rahoittamiseksi.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Etenkin kun yksi asetuksen 2022/1854 pääasiallisista tavoitteista on unionin lainsäätäjän tahto yhteensovittaa unionin tasolla eri jäsenvaltioiden toteuttamat toimet, kun otetaan huomioon, että koordinoimattomien sähkön markkinatulojen ylärajojen käyttöönotto voisi johtaa merkittäviin vääristymiin unionin laajuisesti kilpailevien tuottajien välillä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Ks. vastaavasti määräys 1.3.2022, Milis Energy ym. (C‑306/19, C‑512/19, C‑595/19 ja C‑608/20–C‑611/20, EU:C:2022:164, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Oikeuskäytännössä täsmennetään muun muassa, etteivät talouden toimijat voi perustellusti luottaa sellaisen olemassa olevan tilanteen säilymiseen, jota voidaan muuttaa kansallisten viranomaisten harkintavallan rajoissa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>) Ks. myös esittämäni ratkaisuehdotus Secab (C‑423/23, EU:C:2025:63, erityisesti 52 ja 53 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>) Kyseessä on kansallisen lainsäädännön alaan kuuluva asiakysymys, jota unionin tuomioistuin ei voi arvioida ja jonka tutkimisessa toimivalta kuuluu yksinomaan ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, mutta mielestäni merkitykselliseltä vaikuttaa myös Belgian hallituksen ja CREG:n esittämä argumentti, jonka mukaan riidanalainen kansallinen säännöstö kattaa vain sellaiset tulot, jotka on saatu kyseisen säännöstön voimaantulohetkellä meneillään olevan verovuoden aikana, joten tarkasteltava tilanne ei siten ollut verotuksen näkökulmasta lopullinen. Näyttää siis siltä, että verotoimenpiteitä voidaan toteuttaa kuluvan verokauden – joka vastaa yleensä kalenterivuotta – loppuun asti kyseisen verokauden aikana saatujen tulojen osalta, eli on mahdollista kohdentaa joulukuussa 2022 toteutettu verotoimenpide ennen tätä ajankohtaa realisoituneisiin tuloihin ilman, että tämä toimenpide voidaan luokitella Belgian lainsäädännön mukaisesti taannehtivaksi. Näin ollen tuottajat eivät voineet kohtuudella olettaa, että odotetun tason ylittävät ja vuoden 2022 aikana saadut tulot voitaisiin katsoa lopullisiksi tuloiksi, joihin ei enää kohdistuisi verotoimenpidettä, ja tämä pätee vähintään vuoden 2022 loppuun asti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>) Ks. tuomio 13.2.2019, Human Operator (C‑434/17, EU:C:2019:112, 35 ja 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>) Ks. esim. tuomio 4.5.2023, Kapniki A. Michailidis (C‑99/22, EU:C:2023:382, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 18.7.2013, Citroën Belux (C‑265/12, EU:C:2013:498, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio 23.1.2019, Walbusch Walter Busch (C‑430/17, EU:C:2019:47, 42 kohta).</p>
</body>
</html>
