|
19.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 337/28 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2017/2370,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2017,
Haagin käytännesäännöstön ja ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä
EUROOPA-N UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian, jäljempänä ’strategia’, jonka III luvussa on lueteltu sekä unionissa että kolmansissa maissa toteutettavia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi. |
|
(2) |
Unioni panee aktiivisesti täytäntöön strategiaa ja toteuttaa sen III luvussa lueteltuja toimenpiteitä erityisesti antamalla varoja sellaisten erityishankkeiden tukemiseen, joiden tavoitteena on edistää monenvälistä asesulkujärjestelmää ja monenvälisiä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Ballististen ohjusten leviämisen estävä Haagin käytännesäännöstö, jäljempänä ’käytännesäännöstö’, on olennainen osa tätä monenvälistä asesulkujärjestelmää. |
|
(3) |
Neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2003 yhteisen kannan 2003/805/YUTP (1). Kyseisessä yhteisessä kannassa kehotetaan unionia muun muassa saamaan mahdollisimman monet valtiot ja erityisesti ne, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, noudattamaan käytännesäännöstöä, minkä lisäksi siinä kehotetaan kehittämään käytännesäännöstöä ja panemaan se täytäntöön erityisesti luottamusta lisäävien toimenpiteiden osalta sekä edistämään tiiviimpien suhteiden luomista käytännesäännöstön ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) monenvälisen asesulkujärjestelmän välille. |
|
(4) |
Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 päätelmät ja asiakirjan ”Euroopan unionin uudet toimintalinjat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumiseksi”. Asiakirjassa todetaan muun muassa, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on edelleen suurimpia turvallisuushaasteita ja että asesulkupolitiikka on olennainen osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. |
|
(5) |
Neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2008 päätöksen 2008/974/YUTP (2) käytännesäännöstön tukemisesta strategian täytäntöönpanon yhteydessä. |
|
(6) |
Neuvosto hyväksyi 23 päivänä heinäkuuta 2012 päätöksen 2012/423/YUTP (3). Kyseisen päätöksen ansiosta on voitu onnistuneesti edistää käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista ja sen periaatteiden noudattamista. |
|
(7) |
Neuvosto hyväksyi 15 päivänä joulukuuta 2014 päätöksen 2014/913/YUTP (4). Kyseinen päätös auttoi nostamaan käytännesäännöstön profiilia ja helpotti siten uusien jäsenten sitoutumista käytännesäännöstöön. Unionille on ensiarvoisen tärkeää jatkaa käytännesäännöstöön sitoutuneiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden välistä vuoropuhelua, jotta voitaisiin edistää edelleen käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista sekä sen parempaa täytäntöönpanoa ja tehokkuutta. Tämän päätöksen on tarkoitus tukea tätä prosessia. |
|
(8) |
Yleisemmin joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusten jatkuva leviäminen on kasvava huolenaihe kansainväliselle yhteisölle, erityisesti Lähi-idässä, Koillis-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa käynnissä olevat ohjusohjelmat. |
|
(9) |
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1540 (2004) painotettiin ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 1977 (2011) ja 2325 (2016) palautettiin mieleen, että ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, ja velvoitettiin valtiot muun muassa pidättymään antamasta millään tavoin tukea valtiosta riippumattomille toimijoille ydinaseiden sekä kemiallisten tai biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien kehittämiseen, hankkimiseen, valmistamiseen, hallussa pitämiseen, kuljettamiseen, siirtämiseen tai käyttämiseen. Ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien aiheuttama uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle vahvistettiin uudelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1887 (2009) ydinsulusta ja ydinaseriisunnasta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa, jäljempänä ’strategia’, asetetaan tavoitteeksi monenvälisten aseriisunta- ja asesulkusopimusten tukeminen, täytäntöönpano ja lujittaminen, ja strategian mukaisesti unioni tukee edelleen ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön, jäljempänä ’käytännesäännöstö’, maailmanlaajuista soveltamista sekä sen täyttä täytäntöönpanoa ja tehokkuutta.
2. Käytännesäännöstöä tukeviin toimiin, jotka vastaavat strategian mukaisia toimenpiteitä, kuuluu alueellisia ja osa-alueellisia työpajoja, konferensseja, asiantuntijavierailuja, tutkimusta, tiedotusta ja viestintää sekä oheistapahtumia kansainvälisten konferenssien yhteydessä.
3. Toimien tavoitteena on
|
a) |
edistää sitä, että mahdollisimman monet valtiot sitoutuisivat käytännesäännöstöön, ja lopulta säännöstön maailmanlaajuista soveltamista; |
|
b) |
tukea käytännesäännöstön täyttä täytäntöönpanoa; |
|
c) |
edistää käytännesäännöstöön sitoutuneiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden välistä vuoropuhelua tavoitteena lisätä luottamusta ja avoimuutta, kannustaa maltillisuuteen ja lisätä kaikkien vakautta ja turvallisuutta; |
|
d) |
lisätä käytännesäännöstön näkyvyyttä ja parantaa yleistä tietoisuutta ballististen ohjusten leviämisen aiheuttamista riskeistä ja uhkista; |
|
e) |
kartoittaa erityisesti akateemisten tutkimusten avulla mahdollisuuksia tehostaa käytännesäännöstöä ja edistää sen ja muiden asiaan liittyvien monenvälisten välineiden, kuten ohjusteknologian valvontajärjestelyn (MTCR), YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) ja ulkoavaruuteen lähetettyjä esineitä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien rekisterin, välistä yhteistyötä. |
4. Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus esitetään liitteessä.
2 artikla
1. Korkea edustaja vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä täytäntöönpanosta vastaa strategisen tutkimuksen säätiö (Fondation pour la Recherche Strategique (FRS)). FRS suorittaa tämän tehtävän korkean edustajan vastuulla. Tätä varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä FRS:n kanssa.
3 artikla
1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 1 878 120,05 euroa.
2. Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelytapojen ja sääntöjen mukaisesti.
3. Komissio valvoo, että 2 kohdassa tarkoitettuja menoja hallinnoidaan asianmukaisesti. Tätä varten se tekee FRS:n kanssa rahoitusohjetta vastaavan avustussopimuksen tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen. Kyseiseen avustussopimukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) avustuksia koskevia sääntöjä. Sopimuksessa on määrättävä, että FRS:n on varmistettava unionin rahoitusosuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.
4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun avustussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista sekä avustussopimuksen tekopäivästä.
4 artikla
1. Korkea edustaja raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta FRS:n säännöllisin väliajoin laatimien raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.
2. Komissio antaa tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista.
5 artikla
1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
2. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 40 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun avustussopimuksen tekemisestä. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos avustussopimusta ei ole siihen mennessä tehty.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2017.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
K. SIMSON
(1) Neuvoston yhteinen kanta 2003/805/YUTP 17 päivältä marraskuuta 2003, joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevien monenvälisten sopimusten saattamisesta maailmanlaajuisiksi ja niiden vahvistamisesta (EUVL L 302, 20.11.2003, s. 34).
(2) Neuvoston päätös 2008/974/YUTP, 18 päivänä joulukuuta 2008, ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 91).
(3) Neuvoston päätös 2012/423/YUTP, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2012, ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian sekä neuvoston yhteisen kannan 2003/805/YUTP täytäntöönpanon yhteydessä (EUVL L 196, 24.7.2012, s. 74).
(4) Neuvoston päätös 2014/913/YUTP, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Haagin käytännesäännöstön ja ballististen ohjusten leviämisen estämisen tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä (EUVL L 360, 17.12.2014, s. 44).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
LIITE
1. TAVOITE
Tämän päätöksen tärkeimpänä tavoitteena on edistää erityisillä toimenpiteillä ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön, jäljempänä ’käytännesäännöstö’, maailmanlaajuista soveltamista sekä sen täyttä täytäntöönpanoa ja tehokkuutta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian mukaisesti.
Tämä päätös täydentää unionin diplomaattisia toimia käytännesäännöstöön sitoutuneiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden kanssa. Tältä osin unionin asiaan liittyvät viestit ovat
|
a) |
käytännesäännöstöön sitoutuneille valtioille:
|
|
b) |
käytännesäännöstöön sitoutumattomille valtioille:
|
Lisäksi tämän päätöksen avulla voidaan rahoittaa joitakin tutkimuksia käytännesäännöstön ja muiden asiaan liittyvien monenvälisten välineiden, kuten ohjusteknologian valvontajärjestelyn (MTCR), YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) ja ulkoavaruuteen lähetettyjä esineitä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien rekisterin, välisestä synergiasta.
Lopuksi, tämän päätöksen tavoitteena on tukea kansainvälisen yhteisön käynnissä olevaa poliittista vuoropuhelua ulkoavaruuden turvallisuudesta ja kestävyydestä, etenkin tarjoamalla rajallinen rahoitusosuus YK:n aseidenriisuntatutkimusinstituutin (UNIDIR) järjestämiin vuotuisiin avaruuskonferensseihin Genevessä.
2. TOIMENPITEET
2.1 Toimenpiteiden tavoitteet
|
a) |
edistää sitä, että mahdollisimman monet valtiot sitoutuisivat käytännesäännöstöön, ja lopulta käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista; |
|
b) |
tukea sitä, että käytännesäännöstöön sitoutuneet valtiot panevat sen täysin täytäntöön; |
|
c) |
edistää käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden ja siihen sitoutumattomien valtioiden välistä vuoropuhelua tavoitteena lisätä luottamusta ja avoimuutta, kannustaa maltillisuuteen ja lisätä vakautta ja turvallisuutta kaikille; |
|
d) |
lisätä käytännesäännöstön näkyvyyttä ja parantaa yleistä tietoisuutta ballististen ohjusten leviämisen aiheuttamista riskeistä ja uhkista; |
|
e) |
kartoittaa erityisesti akateemisten tutkimusten avulla mahdollisuuksia tehostaa käytännesäännöstöä ja edistää sen ja muiden asiaan liittyvien monenvälisten välineiden, kuten MTCR:n ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004), välistä yhteistyötä. |
2.2 Toimenpiteiden kuvaus
|
a) |
Strategisen tutkimuksen säätiö (FRS) järjestää tiedotustoimia alueellisten ja/tai osa-alueellisten seminaarien ja asiantuntijavierailujen muodossa tavoitteena
FRS järjestää korkeintaan yhdeksän alueellista ja/tai osa-alueellista tapahtumaa muun muassa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, Lähi-idässä tai Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa sekä korkeintaan kuusi maakohtaista asiantuntijavierailua käytännesäännöstöön sitoutumattomiin valtioihin. Kaikki tällaiset tapahtumat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä isännöivien hallitusten viranomaisten ja tapauksen mukaan asiaan liittyvien tiedemaailman edustajien kanssa; |
|
b) |
FRS järjestää korkeintaan kuusi käytännesäännöstöä käsittelevää oheistapahtumaa kansainvälisten konferenssien, etenkin Wienissä käytännesäännöstön vuosikokouksen ja New Yorkissa YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean kokousten, yhteydessä. Tällaisten oheistapahtumien tavoitteena on auttaa syventämään käytännesäännöstön ja YK:n välisiä suhteita YK:n yleiskokouksen 5 päivänä joulukuuta 2016 hyväksymän päätöslauselman 71/33 mukaisesti; |
|
c) |
FRS järjestää tiiviissä yhteistyössä asiaan liittyvien viranomaisten kanssa kansainvälisen asiantuntijaryhmän vierailun avaruuteenlaukaisupaikalle käytännesäännöstön 4 artiklan a kohdan ii alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti; |
|
d) |
FRS siirtää unionin myöntämästä avustuksesta kolme kertaa 29 240,00 euroa UNIDIRille sen vuotuisten avaruuden turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevien konferenssien osarahoittamiseksi ja sitä kautta käytännesäännöstön tukemista koskevan yleistavoitteen edistämiseksi. FRS ja UNIDIR varmistavat unionin näkyvyyden näissä konferensseissa unionin rahoitusosuuden suuruuden mukaisesti; |
|
e) |
FRS tilaa ja julkistaa vähintään neljä käytännesäännöstöön liittyvää tutkimusta, joista vähintään yksi käsittelee käytännesäännöstön ja muiden asiaan liittyvien monenvälisten välineiden, kuten MTCR:n ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004), välisiä suhteita. Tätä varten FRS pyytää rahoitusosuutta kaikilta tutkimuslaitoksilta, jotka kuuluvat EU:n asesulku- ja aseriisuntakonsortioon tai ovat assosioituneet siihen. Tutkimusten aiheista sovitaan FRS:n ja Euroopan ulkosuhdehallinnon asianmukaisten yksiköiden kesken; |
|
f) |
FRS toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia, joiden tavoitteena on sekä lisätä käytännesäännöstön näkyvyyttä että unionin osuutta siinä. FRS laatii yksityiskohtaisen viestintä- ja tiedotussuunnitelman Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission hyväksyttäväksi. |
2.3 Toimenpiteiden tulokset
|
a) |
käytännesäännöstöön sitoutuneiden valtioiden määrää kasvaa; |
|
b) |
käytännesäännöstöön sitoutuneet valtiot panevat sen paremmin täytäntöön; |
|
c) |
päätöksentekijöiden, sääntelyviranomaisten, asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuus käytännesäännöstöön sitoutumisen ja sen täytäntöönpanon merkityksestä lisääntyy; |
|
d) |
unionin toimien näkyvyys käytännesäännöstön maailmanlaajuisen soveltamisen, täyden täytäntöönpanon ja tehostamisen edistämiseksi lisääntyy. |
3. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUKSEEN OSALLISTUVAT KUMPPANIT
FRS jatkaa tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa toimivien kumppanuuksien kehittämistä asiasta kiinnostuneiden alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen, valtion viranomaisten, tutkimuslaitosten ja muiden asiaan liittyvien elinten kanssa.
FRS tekee tiivistä yhteistyötä UNIDIRin kanssa 2.2 alakohdan e alakohdassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi.
4. VUOROVAIKUTUS UNIONIN TOIMIEN KANSSA
FRS:n toimistaan säännöllisesti antaman palautteen perusteella unioni voi päättää täydentää kyseisiä toimia kohdennetuilla diplomaattisilla toimilla, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka tärkeää valtioiden olisi sitoutua käytännesäännöstöön ja panna se täytäntöön.
5. TOIMENPITEIDEN EDUNSAAJAT
|
a) |
valtiot, sekä käytännesäännöstöön sitoutuneet että siihen sitoutumattomat valtiot; |
|
b) |
virkamiehet, päätöksentekijät, sääntelyviranomaiset, asiantuntijat; |
|
c) |
kansainväliset, alueelliset ja osa-alueelliset järjestöt; |
|
d) |
tiedemaailma ja kansalaisyhteiskunta; |
|
e) |
käytännesääntöjen puheenjohtaja. |
6. PAIKKA
FRS valitsee Euroopan ulkosuhdehallinnon asiaan liittyviä yksiköitä kuultuaan kokousten, työpajojen ja muiden tapahtumien mahdolliset pitopaikat. Paikkojen valintakriteereihin kuuluu asiaan liittyvän valtion tai tietyn alueen hallitustenvälisen järjestön halukkuus ja sitoutuminen tapahtuman isännöimiseen. Maakohtaisten vierailujen ja toimien tarkka sijainti riippuu asiasta kiinnostuneiden valtioiden tai hallitustenvälisten järjestöjen kutsuista.
7. KESTO
Toimen arvioitu kokonaiskesto on 36 kuukautta.