European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2025/4351

1.8.2025

Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)

(C/2025/4351)

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(asetuksen [EU] 2024/1143 24 artikla)

”Fronton”

PDO-FR-A0595-AM01 – 8.5.2025

1.   Tuotteen nimi

”Fronton”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☒

Suojattu alkuperänimitys (SAN)

☐

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

☐

Maantieteellinen merkintä (MM)

3.   Ala

☐

Maataloustuotteet

☒

Viinit

☐

Tislatut alkoholijuomat

4.   Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

5.   Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Ministère de l’agriculture, de l’alimentation, de la pêche, de la ruralité et de l’aménagement du territoire (Maatalous-, elintarvike-, kalastus-, maaseutu- ja aluesuunnitteluministeriö)

6.   Luokittelu vakiomuutokseksi

Ranskan viranomaiset katsovat, että hakemus täyttää asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2024/1143 vaatimukset.

Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia.

Suojatun alkuperänimityksen ”Fronton” muutoshakemukseen ei liity mitään kolmesta unionin muutokselle ominaisesta tilanteesta, eli

a)

se ei sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa

b)

se ei uhkaa poistaa yhteyttä maantieteelliseen alueeseen;

c)

se ei aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia.

Ranskan viranomaiset katsovat näin ollen, että hakemus koskee vakiomuutosta.

7.   Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

1.   Maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevien vakiomääräysten lisäys

Tuote-eritelmän IV luvun [sic] ”Viininvalmistusmenetelmät” kohtaan ”Viinitarhan hoitaminen” on lisätty maatalouden ympäristötoimenpiteitä.

Näillä muutoksilla pyritään ottamaan paremmin huomioon kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä koskevat yhteiskunnan vaatimukset ja ympäristönäkökohdat.

Yhtenäistä asiakirjaa ei ole muutettu.

2.   Roseeviinin tuotoksia koskeva muutos

Tuote-eritelmässä vahvistettuja tuotoksia on korotettu roseeviinien osalta. Myös viljelylohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos ja kasteltujen viljelylohkojen lohkokohtainen keskimääräinen enimmäistuotos on muutettu vastaamaan roseeviinien tuotoksia koskevaa muutosta.

Ehdotetut tuotokset ovat yhdenmukaisia lounaisosien muiden alkuperänimitysten tuotosten kanssa. Vuosina 2015–2020 (ilmastouhat vaikuttivat vuosien 2021–2023 satoihin) alkuperänimityksen mukaisten roseeviinien keskimääräinen tuotos oli 53,17 hehtolitraa/hehtaari ja viininvalmistajista keskimäärin 44 prosenttia ylitti eritelmässä vahvistetun perustuotoksen.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Enimmäistuotos” on muutettu.

3.   Suojatun alkuperänimityksen käyttöoikeuden menettämiseen johtavan tuotoksen poistaminen

Edellisen muutoksen (roseeviinien muutetut tuotokset) mukaisesti 70 hehtolitran tuotos hehtaaria kohden, joka on esitetty kohdassa ”3. Suojatun alkuperänimityksen käyttöoikeuden menettäminen”, on liian lähellä ehdotettua enimmäistuotosrajaa (68 hehtolitraa hehtaaria kohden), minkä vuoksi se on poistettu.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Roseeviinien värin muuttaminen

SAN-roseeviinien ”Fronton” keskimääräinen väriprofiili on muuttunut noin 15:n viime vuoden aikana. Väri on edelleen voimakas, mutta se on selvästi vaalenemassa. Tuote-eritelmän muuttamisen tarkoituksena on mukautua viinitarhoilla käytettävien tuotantomenetelmien muutoksiin. Fronton-roseeviinejä on perinteisesti valmistettu pääasiassa saignée-tekniikalla, kun taas nykyään käytetään laajalti suorapuristusmenetelmää.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu.

5.   Roseeviinien valmistuksessa käytettävän saignée-tekniikan lisääminen

Roseeviinien valmistuksessa käytettävä saignée-tekniikka on lisätty eritelmän osaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”. Viininvalmistajat käyttävät saignée-tekniikkaa valmistaakseen roseeviinejä, joiden väri on syvempi kuorien ja rypälemehun pidemmän maserointiajan vuoksi. Toisaalta saignée-tekniikalla voidaan joissakin tapauksissa kompensoida fenoliyhdisteiden puutetta punaisten rypäleiden sammiossa. Tavoitteena on suojata saignée-tekniikan käyttö roseeviinien valmistuksessa.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu.

6.   Toissijaisten lajikkeiden lisääminen

Asiakirjaan sisällytetään kaksi lajiketta, jotka ovat alueella kotoperäisiä:

Négret Pounjut N ja Bouysselet B. Lisäys johtuu siitä, että näillä rypälelajikkeilla on vahvat perinteet ja ne täydentävät Négrette N -lajiketta. Tavoitteena on integroida ne sekä puna- että roseeviinien valmistukseen.

Näin ollen suojelu- ja hallintoelin ehdotti kymmenen prosentin enimmäisosuuksien lisäämistä sekä rypälelajikkeiden Négret Pounjut ja Bouysselet yhdistelmien että niiden sekoitusten osalta.

Yhtenäisen asiakirjan kohtia ”Rypälelajike/rypälelajikkeet” ja ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu.

7.   Marselan N -lajikkeen lisääminen ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävänä lajikkeena

Pyyntö perustuu useisiin havaintoihin, joiden perusteella Fronton-viinejä valmistavat viininviljelijät ovat harkinneet uusien lajikkeiden lisäämistä tuote-eritelmäänsä. Ilmastonmuutos aiheuttaa pidempiä kuivuusjaksoja, hallan yleistymistä, lisääntynyttä alttiutta sairauksille ja fysiologisia prosesseja, jotka vaikuttavat pahenevan.

Loppujen lopuksi viininviljelijät valitsivat ainoastaan Marselan N -rypälelajikkeen, koska se on hyvin samankaltainen kuin Cabernet Sauvignon -lajike. Marselan on mielenkiintoinen vaihtoehto sekoituksissa käytettäväksi Cabernet-lajikkeiden vähentyessä merkittävästi. Lisäksi sitä on viljelty viinitarhoilla useiden vuosien ajan (18 hehtaaria 46 lohkolla 19 toimijan viljelemänä), ja sen aistinvaraiset ominaisuudet täydentävät Négrette N -lajiketta hienosti.

Marselan-lajikkeella on kaksi etua: se sopeutuu paremmin ilmastonmuutokseen (ei kovin hallanarka) eikä vaadi niin paljon torjunta-aineita (koska se ei ole kovin herkkä taudeille). Marselan N -lajiketta käytetään puna- ja roseeviinien valmistukseen.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Rypälelajike/rypälelajikkeet” on päivitetty.

8.   Rypälelajikkeita koskevien sääntöjen muutos

Päälajikkeen Négrette N vähimmäisosuus on säilytetty tuote-eritelmässä, mutta sitä on muutettu seuraavasti: ”vähintään 50 prosenttia viljellyistä rypäleistä” on muutettu muotoon ”vähintään 51 prosenttia”. Toissijaisten lajikkeiden enimmäisosuudet on poistettu.

Tavoitteena on yksinkertaistaa rypälelajikkeita koskevien sääntöjen seurantaa ja noudattamista pysyen kuitenkin linjassa sekoittamista koskevien sääntöjen kanssa.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Muutos IX luvun 3 kohtaan ”Pakkausmääräykset”

Nykyisen eritelmän sanamuodossa todetaan, että toimijoiden on aina pakkaamisen yhteydessä lähetettävä valvontaelimelle käsittelyrekisteriote ja ennen pakkaamista tehty analyysi. Viininviljelijät pitävät tätä velvoitetta liian ankarana ja ehdottavat, että käytettäisiin samaa sanamuotoa kuin muissakin eritelmissä: että valvontaelimen käyttöön on annettava käsittelyrekisteri ja ennen pakkaamista tai sen jälkeen tehty analyysi.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Siirtymätoimenpiteiden poistaminen

Eritelmästä on poistettu XI luvun 1 kohdassa ”Rypälelajikkeet” määrätyt siirtymätoimenpiteet, jotka päättyivät vuosina 2011 ja 2018.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Fronton

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

3.1   Yhdistetyn nimikkeistön koodi

—

22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

4.   Viinin/viinien kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Viinit ovat hiilihapottomia puna- tai roseeviinejä. Punaviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia. Roseeviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia. Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13 tilavuusprosenttia. Kunkin punaviinierän omenahappopitoisuus on pakkausvaiheessa enintään 0,4 grammaa/litra. Pakkausvaiheessa: – viinien käymiskykyisten sokerien pitoisuus (glukoosi + fruktoosi) on enintään 3 grammaa/litra punaviineissä ja 4 grammaa/litra roseeviineissä, – haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 18 milliekvivalenttia/litra punaviineissä. Roseeviinien haihtuvien happojen pitoisuus sekä viinien kokonaishappo- ja rikkidioksidipitoisuus on vahvistettu EU:n lainsäädännössä. Muut ominaisuudet ovat oletusarvoisesti EU:n sääntelyn mukaisia. Viinit voidaan valmistaa ainoastaan Négrette N -lajikkeesta tai lajikesekoituksesta, jonka päälajike on Négrette N. Punaviinien makua leimaavat yleensä punaisten ja mustien hedelmien, kukkien, mausteiden ja lakritsin aromit. Niissä on tanniineja, jotka tuottavat ikääntyessään rakennetta ja pyöreyttä. Ne ovat miellyttäviä nuorina juotaessa mutta sopivat myös vanhennettaviksi. Roseeviinien maulle tunnusomaisia ovat melko hedelmäiset aromit ja pieni happopitoisuus. Ne ovat voimakkaan värisiä, ja ne nautitaan nuorina.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): —

—

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): —

—

Vähimmäishappopitoisuus: —

—

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): —

—

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): —

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Viljelymenetelmä

a)

Istutustiheys Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaaria kohden. Rivien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on vähintään 0,80 metriä.

b)

Leikkaussäännöt Viiniköynnösten leikkauksessa käytetään matalaleikkausta ja kannusleikkausmenetelmää (Goblet-leikkaus, yksipuolinen Cordon de Royat-leikkaus tai kaksipuolinen Cordon-leikkaus) tai yksi- tai kaksipuolista Guyot-leikkausta (joka tunnetaan paikallisesti nimellä tirette). Silmuja on enintään 12 viiniköynnöstä kohden. Käytetystä leikkausmenetelmästä riippumatta hedelmää kantavien oksien määrä köynnöstä kohden 1. kesäkuuta jälkeen saa olla enintään kymmenen.

Keinokastelu on sallittua.

2.   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistusmenetelmät: – Punaviineille sallitaan vettä poistavat väkevöintimenetelmät, ja osittaisen väkevöimisen enimmäisosuudeksi suhteessa käytettyihin määriin vahvistetaan kymmenen prosenttia. Viininvalmistajat saavat käyttää roseeviinien valmistuksessa viininvalmistukseen tarkoitettua hiiltä – pelkästään rypäleen puristemehuissa ja vielä käymistilassa olevissa uusissa viineissä – niin, että tietyn viininvalmistajan tietystä sadosta ja tietyn värisistä rypäleistä valmistamien roseeviinien määrästä enintään 20 prosentissa on lupa käyttää hiiltä.

Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13 tilavuusprosenttia.

Lisäksi näiden viinien valmistusmenetelmien on oltava sekä unionin että Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

5.2   Enimmäistuotos

1.

Roseeviinit

60 hehtolitraa hehtaaria kohden

2.

Punaviinit

50 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja ikäännytettävä seuraavien kuntien alueella: – Haute-Garonnen departementti: Bouloc, Castelnau-d’Estrétefonds, Fronton, Saint-Rustice, Vacquiers, Villaudric, Villematier, Villemur-sur-Tarn ja Villeneuve-lès-Bouloc – Tarn-et-Garonnen departementti: Bessens, Campsas, Canals, Dieupentale, Fabas, Grisolles, Labastide-Saint-Pierre, Montbartier, Nohic, Orgueil ja Pompignan.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Bouysselet

Cabernet Franc N

Cabernet Sauvignon N

Gamay N

Marselan N

Mérille N

Negret Pounjut

Négrette N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

a)   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Suojatun alkuperänimityksen ”Fronton” maantieteellinen alue sijaitsee noin 20 kilometriä Toulousen pohjoispuolella muinaisten alluviaaliesiintymien muodostamilla Tarnin penkereillä, jotka ovat syntyneet tertiäärikauden molassimuodostumien päälle kvaternäärikauden eri jäätiköitymisten aikana. Viljelylohkot on rajattu tarkasti rypäleiden sadonkorjuuta varten. Ne levittäytyvät kolmelle geomorfologiselle tasolle: Tarnin matalalle penkereelle, keskipenkereelle ja korkealle penkereelle. Ne eivät kuitenkaan yllä Tarnin matalalle tasangolle eivätkä alueen etelä- ja länsiosiin oligoseenimolassille muodostuneelle maaperälle.

Ranskan keskiylängöltä peräisin oleville alluviaaliesiintymille on ominaista piipitoisten ainesten, sora-ainesten ja hiekkojen runsaus sekä kalkkikiven puuttuminen. Matalan penkereen, joka sijaitsee keskimäärin 130 metrin korkeudessa, maaperä on heterogeenistä, ja siinä on silttejä, enemmän tai vähemmän karkeaa hiekkaa ja savea. Keskipenger sijaitsee 130–160 metrin korkeudessa. Sen maaperässä näkyy rapautumista ja enemmän huuhtoutumista kuin matalalla penkereellä. Korkea penger on vanhin ja pinta-alaltaan pienin. Se sijaitsee korkeimmillaan 200 metrin korkeudessa. Koska hienommat ainekset ovat hävinneet eroosion vaikutuksesta, sen maaperä on hyvin soraista ja runsaskivistä.

Maantieteellinen alue jakautuu 20 kuntaan, jotka kuuluvat Haute-Garonnen ja Tarn-et-Garonnen departementteihin.

Maisema on topografialtaan pääosin tasainen. Maisemaan tuovat vaihtelua pienet kukkulat, penkereiden väliset seinämät ja Tarnin sivujokien muodostamat loivat rinteet.

Frontonin alueella vallitsee meri-ilmasto, johon vaikuttaa myös Välimeri. Talvet ovat melko leutoja, ja keväällä lämpötila kohoaa selvästi. Kesät ovat huomattavan aurinkoisia ja kesälämpötilat korkeita. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 650–700 millimetriä. Se jakautuu tasaisesti ympäri vuoden, tosin keväisin sataa erityisen paljon. Tuulet puhaltavat pääasiassa lännestä. Koska ne saapuvat Atlantin valtamereltä, ne tuovat mukanaan pilviä ja sateita. Hieman harvemmin esiintyy lämmintä, kuivaa Autan-tuulta, joka puhaltaa kaakosta.

b)   Yhteyden kannalta merkitykselliset ihmiseen liittyvät tekijät

Viinitarhojen historia liittyy läheisesti Frontonin kaupunkiin, jota hallitsi 1100-luvun alussa Jerusalemin johanniittain ritarikunta (nykyisin Maltan ritarikunta) useiden valtiaiden tekemien lahjoitusten seurauksena. Adrien Escudier (Histoire de Fronton et du Frontonnais, ”Frontonin ja Frontonin alueen historia”, 1905 ) viittaa Pons Bernard de Benquen, hänen vaimonsa Alamanden ja Payenin vuonna 1122 ritarikunnalle tekemään lahjoitukseen, johon sisältyi kirkko ja kaikki sen määräysvaltaan kuuluva ja jossa varattiin oikeus pitää seitsemäsosa rypälesadosta. Frontonin viinitarhat olivat näin ollen vakiintuneet jo 1100-luvun alussa.

Viinejä on siitä lähtien hoidettu ja käsitelty erityisen hyvin. Frontonin kunnan arkistoissa viitataan kahdeksan asiantuntijan nimittämiseen vuosittain Frontonin konsulaatin viinitarhoilla vierailua ja tarhojen tarkastusta varten. Jokaisessa piirikunnassa käytiin, ja asiantuntijat tarkastivat rypäleiden kypsyyden. Konsulaatin edustustolle toimitettiin suullinen raportti, jossa vahvistettiin sadonkorjuun alkamispäivä. Kaupungin oikeudenpalvelija ilmoitti sadonkorjuun alkamisesta asukkaille.

Vuonna 1470 Aymerie de Senergues, toulouselaisen Dauraden apottiluostarin priori, myönsi alamaisilleen vapauskirjan, jolla annettiin kaikille viiniköynnöksiä istuttaville maaorjille oikeus vaatia vapautta ja omistusoikeutta Villaudricin raivattuun maahan. Frontonin ja Villaudricin seurakunnat kiistelivät alueen hallinnasta 1600-luvulla.

Viinitarhat saavuttivat huippunsa 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin viinejä toimitettiin kaikkialle Eurooppaan Bordeaux’n sataman kautta. Pierre Galet (Cépages et vignobles de France, ”Ranskan viiniköynnöslajikkeet ja viinitarhat”, 1962) toteaa seuraavaa: ”Frontonin ja Villaudricin viinitarhat ovat jo pitkään olleet Haute-Garonnen tunnetuimpia, sillä ne sijaitsevat lähellä Tarn-joen Villemuria, jossa viinit lastattiin ja josta ne kuljetettiin jokea pitkin Bordeaux’hon.”

Frontonin alue kärsi vuonna 1878 viinikirvoista. Négrette N -rypälelajike, joka tunnettiin aiemmin paikallisesti nimellä Le Négret, oli viinitarhojen tärkein lajike ennen tuota vuotta, jolloin viinikirvat aiheuttivat tuhoa viinitarhoilla. Lajiketta istutettiin laajalti uudelleen viinikirvakriisin jälkeen, mutta varttamisen vuoksi kasvi tuotti usein vähemmän hedelmiä ja siitä tuli herkempi harmaahomeelle. Tähän historialliseen rypälelajikkeeseen kiintyneet viininviljelijät pystyivät kuitenkin sitkeytensä ansiosta mukautumaan ja jatkamaan lajikkeen viljelyperinnettä. Koska Négrette N -lajikkeesta valmistetussa viinissä ei yleensä ole happamuutta, sitä täydennetään usein myöhään korjattavilla lajikkeilla.

Alkuperänimitys Vins Délimités de Qualité Supérieure (erinomainen rajatun alueen viini) ”Villaudric” tunnustettiin Toulousen ensimmäisen oikeusasteen siviilituomioistuimessa 28. heinäkuuta 1944 annetulla tuomiolla. Se kattaa kuusi Haute-Garonnen departementin kuntaa. Alkuperänimitys Vins Délimités de Qualité Supérieure ”Fronton” / ”Côtes de Fronton” tunnustettiin vuotta myöhemmin, 31. heinäkuuta 1945. Maantieteelliseen alueeseen kuuluu 15 Haute-Garonnen ja Tarn-et-Garonnen departementeissa sijaitsevaa kuntaa. Vuonna 1970 noiden kahden tarkistetun alkuperänimityksen tuottajat, jotka olivat tietoisia yhteisestä historiastaan ja käytännöistään, perustivat yhteisen järjestön. Tarkistettu alkuperänimitys ”Côtes du Frontonnais” tunnustettiin 7. helmikuuta 1975 annetulla asetuksella, ja maantieteellisiä nimiä oli kaksi: ”Fronton” ja ”Villaudric”. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Frontonnais” tunnustettiin kuuluvan tarkistettuun alkuperänimitykseen ”Fronton” 30 vuotta myöhemmin, 31. elokuuta 2005 annetulla asetuksella.

Vuoteen 2008 mennessä yli 110 tuottajaa viljeli yli 1 700 hehtaarin pinta-alaa, joka jakautui 40 itsenäiseen viinikellariin, yhteen viininvalmistusosuuskuntaan ja kahteen viininvalmistaja-kauppiaaseen. Noin kolmannes tuotannosta on roseeviiniä ja kaksi kolmasosaa punaviiniä. Viinit voidaan valmistaa ainoastaan Négrette N -lajikkeesta tai lajikesekoituksesta, jonka päälajike on Négrette N. Seokseen voidaan lisätä seuraavia toissijaisia rypälelajikkeita: Cabernet Franc N, Cabernet Sauvignon N, Cinsaut N, Cot N, Fer N, Gamay N, Mérille N, Syrah N, Négret Pounjut N ja Bouysselet B.

Punaviinien makua leimaavat yleensä punaisten ja mustien hedelmien, kukkien, mausteiden ja lakritsin aromit. Niissä on tanniineja, jotka tuottavat ikääntyessään rakennetta ja pyöreyttä. Ne ovat miellyttäviä nuorina juotaessa mutta sopivat myös vanhennettaviksi. Jatkuvatoimisten puristimien käyttö on kiellettyä tanniinien liiallisen irtoamisen estämiseksi. Viinejä on kypsytettävä vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 15. tammikuuta asti.

Roseeviinien maulle tunnusomaisia ovat melko hedelmäiset aromit ja pieni happopitoisuus. Niiden väri vaihtelee litsistä vadelmaan (Centre du Rosé -värikartan mukaan) käytetyn tekniikan mukaan (suorapuristus tai saignée), ja ne nautitaan nuorina. Aromaattisten ominaisuuksiensa vuoksi arvostettua Négrette N -rypälelajiketta viljeltiin aikanaan laajalti Grand Sud-Ouestin alueella. Lajike on luontaisesti voimakas ja hedelmällinen. Rypäleiden ohut kuori ja terttujen tiiviys tekevät siitä kuitenkin erittäin herkän härmälle, harmaahomeelle ja punkeille. Négrette N -lajikkeesta on luovuttu useimmilla alueilla sen viljelyyn liittyvien vaikeuksien vuoksi, mutta se on löytänyt ekologisen lokeronsa Frontonin alueelta, jolla köyhä, hapan ja metallioksidipitoinen maaperä tekee viiniköynnöksistä melko elinvoimaisia. Tämä säätelee tuotoksia luonnollisesti ja takaa ihanteellisen kypsyyden, voimakkaan, monivivahteisen aromin ja erittäin hienostuneet tanniinit.

Frontonin alueen viininviljelijät ovat onnistuneet hoitamaan tätä tunnusomaista rypälelajiketta ja siten ylläpitämään sen viljelyä mukauttamalla osaamistaan erityisesti leikkausmenetelmillä, jotka mahdollistavat rypäleterttujen hyvän jakautumisen, sekä kloonivalinnan avulla.

Frontonin alueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet soveltuvat erityisen hyvin viiniköynnösten, erityisesti Négrette N -rypälelajikkeen, viljelyyn. Meri-ilmaston ansiosta ilma on keväällä kosteaa. Tämä yhdessä lämpötilan huomattavan nousun kanssa takaa viiniköynnösten hyvän kasvun. Leuto talvi vähentää kovan hallan riskiä. Kesällä Välimeren vaikutus tuo alueelle kuivaa lämpöä ja auringonpaistetta, jotka edistävät rypäleiden säännöllistä, ihanteellista kypsymistä. Kesällä myös vesistressi on kohtalaista, joten rypäleet kypsyvät hyvin. Autan-tuuli vaikuttaa viiniköynnöksen kasvukäyttäytymiseen koko kasvukauden ajan erityisesti nopeuttamalla silmujen puhkeamista, kukintaa ja rypäleiden kehittymisen alkamista. Se puhaltaa toisinaan voimakkaasti loppukesästä, mikä edistää rypäleiden kypsymistä ja kuivaa viiniköynnökset elokuun myrskyjen jälkeen. Tämä vähentää sienitauteja. Myöhään alkava kylmyys mahdollistaa hyvän tuleentumisen.

Rajattu viljelylohkoalue heijastelee paikallisympäristön käyttöä ja tuntemusta, ja sen paikan valitsemisessa on suosittu maaperää, joka kuivuu hyvin ja lämpenee helposti. Maaperässä on runsaasti hiekkaa ja soraa, ja sen siltti- ja savipitoisuus vaihtelee. Kylmiä, hallalle alttiita alueita ja hedelmällisintä maaperää ei käytetä viljelyyn.

Vuonna 1975 myönnetyn tarkistetun alkuperänimityksen myötä yhteisö on säilyttänyt Fronton-viinien maineen ja arvostuksen dynaamisuutensa, asiantuntemuksensa ja Négrette N -rypälelajikkeeseen sitoutumisensa ansiosta.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Sud-Ouest”. Kyseinen maantieteellinen yksikkö voidaan ilmoittaa myös kaikentyyppisissä esitteissä ja astioissa. Suurempi maantieteellinen yksikkö voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään yhtä suuria kuin kirjaimet, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/boagri/document_administratif-c6bb8395-ee7c-45c5-b59b-dee556bb82f6


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/4351/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)