31998R0368

Neuvoston asetus (EY) N:o 368/98, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa ja käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

Virallinen lehti nro L 047 , 18/02/1998 s. 0001 - 0007


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 368/98,

annettu 16 päivänä helmikuuta 1998,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa ja käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo, että

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(1) Komission asetuksella (EY) N:o 1731/97 (2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", otettiin käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodeihin ex 2931 00 80 ja ex 3808 30 27 kuuluvan glyfosaatin tuonnissa.

B. MYÖHEMPI MENETTELY

(2) Väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksensa kirjallisesti.

(3) Yhteisön tuojat, kiinalaiset viejät ja molemmat yhteisön tuottajat pyysivät saada tulla kuulluiksi, ja niitä kuultiin asiassa.

(4) Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä kannalta tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(5) Osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella oli tarkoitus suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamista ja väliaikaisten tullien vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin lisäksi määräaika, jonka kuluessa niiden oli esitettävä huomautuksensa tämän ilmoituksen johdosta.

(6) Asianomaisten osapuolten esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja komissio otti ne tarvittaessa huomioon lopullisia päätelmiä tehdessään.

C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltava oleva tuote

(7) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana oleva tuote on glyfosaatti. Tuotetta voidaan valmistaa eriasteisina tai -tyyppisinä väkevyyksinä, joista tärkeimpiä ovat seuraavat: formuloitu glyfosaatti (glyfosaattipitoisuus yleensä 36 prosenttia), suola (62 prosenttia), harkot (84 prosenttia) ja happo (95 prosenttia).

Kuljetuskustannusten alentamiseksi tavaran jakelijat hankkivat glyfosaatin väkevöidyssä muodossa (tavallisesti happona, mutta myös suolana) ja jalostavat sen edelleen formuloiduksi glyfosaatiksi, joka on ainoa lopputuotteena eli valikoimattomasti vaikuttavana rikkakasvien torjunta-aineena käytettävä muoto.

(8) Kiinalaiset viejät ja eräät yhteisön tuojat väittivät, että edellä mainittuja glyfosaatin eri muotoja ei voida pitää samana tuotteena, koska kustannukset, asiakasrakenne, hinta ja loppukäyttö ovat niiden osalta merkittävästi erilaisia. Yksi tuoja väitti erityisesti, että hapon muuttaminen formuloiduksi glyfosaatiksi vaati kemiallista jatkojalostusta, jonka tuloksena saatava formuloitu tuote oli kemialliselta koostumukseltaan erilainen kuin happomuotoinen glyfosaatti. Tuojat katsoivat tästä syystä, että glyfosaattihappoa, joka muodosti suurimman osan Kiinan kansantasavallasta tutkimusajanjaksona tuodusta glyfosaatista, ja formuloitua glyfosaattia, joka samana ajanjaksona oli yhteisön tuotannonalan eniten myymä glyfosaattimuoto, ei voitu pitää yhtenä ja samana tuotteena.

(9) Näitä väitteitä ei kuitenkaan pidetty oikeutettuina lähinnä seuraavista syistä:

- Tutkimuksen kuluessa todettiin, että kaikki edellä mainitut glyfosaattimuodot olivat kemiallisilta ominaisuuksiltaan periaatteessa samanlaisia. Vaikka happo onkin välimuoto formuloidun glyfosaatin valmistuksessa, siihen sisältyvät jo kaikki formuloidun tuotteen keskeiset ominaisuudet.

- Lisäksi voidaan todeta, että vaikka edellä mainitut glyfosaattimuodot ovat väkevyydeltään erilaisia ja niiden kustannuksissa ja hinnoissa on näin ollen eroja, kustannukset, jotka aiheutuvat glyfosaatin jalostamisesta muodosta toiseen, ovat vähäiset.

- Lopuksi olisi huomattava, että kaikkien glyfosaattimuotojen loppukäyttö on sama eli rikkakasvien torjunta, vaikkakin happo, suola ja harkot on ensin jalostettava formuloiduksi tuotteeksi, eikä niitä voida käyttää muuhun tarkoitukseen.

(10) Edellä selostetuista syistä pääteltiin, että glyfosaatin kaikkia muotoja on glyfosaattipitoisuudesta riippumatta pidettävä tässä tutkimuksessa yhtenä ja samana tuotteena.

2. Samankaltainen tuote

(11) Yksi tuoja väitti, että yhteisössä ja Brasiliassa (vertailumaa) käytössä oleva glyfosaatin tuotantomenetelmä on erilainen kuin Kiinan kansantasavallan käyttämä, mistä syystä myös tuloksena olevat tuotteet ovat erilaisia.

(12) Tutkimus vahvisti sen, että yhteisön ja Brasilian käyttämä tuotantomenetelmä poikkeaa Kiinan kansantasavallan käyttämästä tuotantomenetelmästä. Näillä menetelmillä tuotettu glyfosaatti todettiin kuitenkin kaikissa suhteissa samanlaisiksi.

(13) Koska muita väitteitä ei esitetty, vahvistettiin, että Kiinan kansantasavallan yhteisöön viemä glyfosaatti ja yhteisön tuotannonalan tuottama ja myymä glyfosaatti ovat kaikissa suhteissa samanlaisia. Sama koskee Brasiliassa tuotettua glyfosaattia verrattuna Kiinan kansantasavallasta vietyyn glyfosaattiin ja yhteisössä tuotettuun glyfosaattiin. Kaikki nämä tuotteet ovat tästä syystä asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

D. POLKUMYYNTI

1. Vertailumaa

(14) Eräät viejät ja tuojat toistivat Brasilian valintaa vertailumaaksi koskeneet vastaväitteensä ja tekivät useita vastaehdotuksia. Viejät ja tuojat väittivät erityisesti, että komissio ei tarkistanut riittävän perusteellisesti, olisivatko vaihtoehtoina esitetyt maat olleet Brasiliaa sopivampia vertailumaita.

(15) Komissio tarkasteli perusteellisesti tehtyjä vastaehdotuksia. Huomattakoon, että kaikki indonesialaiset tuottajat kieltäytyivät toimimasta yhteistyössä komission tutkimuksessa. Brasiliassa on kaksi alan tuottajaa ja tuotetta tuodaan sinne merkittävässä määrin; Argentiinassa, Australiassa, Intiassa ja Malesiassa markkinoita hallitsevat suurelta osin yritykset, jotka ovat etuyhteydessä valituksen pääasialliseen tekijään, yhteisössä toimivaan tuottajaan Monsantoon. Näissä olosuhteissa pääteltiin, ettei yksikään ehdotetuista maista ollut Brasiliaa sopivampi vertailumaaksi.

2. Normaaliarvo

(16) Viejät pyysivät komissiolta perusteluja sille, että hapolle määriteltiin laskennallinen normaaliarvo, kun taas formuloidun tuotteen osalta käytettiin kotimarkkinahintoja.

(17) Tässä suhteessa olisi huomattava, kuten viejille tutkimuksen kuluessa kerrottiin, että hapon normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, koska kotimainen myynti riippumattomille asiakkaille ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, vaikka olikin määrältään edustavaa. Koska normaaliarvon osalta ei esitetty muita väitteitä, voidaan väliaikaiset päätelmät vahvistaa.

3. Vientihinta

(18) Koska vientihinnan osalta ei esitetty uusia väitteitä, voidaan väliaikaiset päätelmät vahvistaa.

4. Vertailu

(19) Viejät väittivät, että komissio oli polkumyyntimarginaalia määrittäessään verrannut glyfosaattihapon vientihintoja sekä hapon että formuloidun tuotteen painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon. Tältä osin voidaan todeta, että hapon vientihintoja verrattiin ainoastaan hapon normaaliarvoon. Samaa menetelmää käytettiin formuloidun tuotteen osalta. Tämän perusteella laskettiin sitten painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali.

5. Polkumyyntimarginaalit

(20) Lopullisen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä käytettävät menetelmät ovat samat kuin ne, joita käytettiin väliaikaisen polkumyyntimarginaalin laskemisessa. Koska normaaliarvon ja vientihinnan vahvistamisen osalta ei tehty muutoksia, voidaan väliaikaiset päätelmät vahvistaa.

(21) Polkumyyntimarginaali lopullisesti määritettynä ja ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla on siten edelleen 38,2 prosenttia.

E. VAHINKO

1. Kulutus yhteisön markkinoilla

(22) Määrittäessään yhteisön markkinoiden todettavissa olevaa kokonaiskulutusta komissio laski yhteen yhteisön tuottajien myynnin ja yhteisöön suuntautuvan tuonnin.

(23) Kiinan kansantasavallasta ja muista kolmansista maista peräisin olevien tuontimäärien tarkempi tarkastelu johti pienehköihin muutoksiin tuonnin kokonaismäärässä ja näin ollen myös kulutusmäärissä tarkastelujakson aikana. Tämän pohjalta voidaan todeta, että yhteisön kulutus kasvoi 130 prosentilla vuodesta 1991 tutkimusajanjakson loppuun.

2. Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(24) Osa tuojista asetti kyseenalaiseksi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalle tuonnille väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa määritetyn markkinaosuuden. Tuojat väittivät, että markkinaosuus oli arvioitu liian suureksi, koska siinä ei otettu huomioon muista kolmansista maista kuten Yhdysvalloista, Intiasta, Sveitsistä ja Japanista peräisin olevan tuonnin suhteellista tärkeyttä, vaikka tämä tuonti oli kyseisten tuojien mukaan merkittävää Eurostat-tilastojen perusteella.

(25) Tässä yhteydessä on muistettava, että alustavassa tutkimuksessa muista kolmansista maista kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä määritettiin yhteistyössä toimineiden yhteisön tuojien antamien tietojen perusteella. Eurostat-tilastojen käyttöä ei pidetty tarkoituksenmukaisena, koska niiden perusteella ei voitu määrittää tarkkoja lukuja tälle tuonnille. Eurostat-tilastoissa tuonti on jaoteltu ainoastaan CN-koodeittain. Koska glyfosaattiin sovellettavia CN-koodeja sovelletaan myös muihin kuin tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, tätä menettelyä pidettiin sopivana. Lisäksi on voitu vahvistaa Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin osalta (selvästi suurimmat yksittäiset Eurostat-tiedoissa esiintyvät tuontimäärät ovat peräisin Yhdysvalloista), että glyfosaatin kanssa samaan CN-koodiin kuuluvina tuotiin myös muita tuotteita tarkastelujakson aikana. Tilanne näyttäisi olevan sama myös muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin osalta, sillä Eurostatin ilmoittamat tuontimäärät olivat tiettyjen kolmansien maiden osalta huomattavasti suuremmat kuin tuojien ilmoittamat glyfosaatin tuontimäärät.

Edellä mainituista syistä ja koska muunlaista lähestymistapaa puoltavia tietoja ei esitetty, muista kolmansista maista kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä määritettiin lopullisesti tuojien toimittamien tietojen perusteella.

(26) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä määriteltiin alustavassa tutkimuksessa Eurostatin tietojen perusteella, koska komission käytettävissä olleiden tietojen mukaan Kiinan kansantasavallasta ei tuotu glyfosaatin kanssa samaan CN-koodiin kuuluvina muita tuotteita. Tutkimuksen lopullisessa vaiheessa pidettiin kuitenkin aiheellisena tehdä myös Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin kehitystä koskevat päätelmät tuojien toimittamien tietojen perusteella, koska näitä tietoja pidettiin luotettavina.

(27) Edellä selostettu tarkastelu johti pieniin muutoksiin kulutuksen arvioinnissa (katso johdanto-osan 23 kappale) ja tämän seurauksena sekä tuonnin että yhteisön tuottajien myynnin markkinaosuuksissa.

(28) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaatin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kokonaismäärä kasvoi koko ajan merkittävästi nousten vuoden 1991 erittäin alhaisista määristä 1 487 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Kiinan kansantasavallasta tuotiin glyfosaatin kolmea päämuotoa (happo, suola ja formuloidut tuotteet), ja niitä myytiin eräissä jäsenvaltioissa enemmän kuin toisissa.

(29) Tuonnin markkinaosuus noudatti samanlaista kasvavaa suuntaa nousten vuosien 1991-1993 erittäin alhaiselta tasolta 9 prosenttiin vuonna 1994 ja 11 prosenttiin tutkimusajanjaksona, mikä osoittaa, että kasvu oli erittäin nopeaa vuoden 1993 jälkeen.

3. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(30) Sekä yhteisön tuotannonala että tuojat esittivät huomautuksia alustavassa tutkimuksessa suoritetusta hinnan alittavuudesta määrittämisestä.

(31) Tässä yhteydessä on muistettava, että hintoja vertailtiin formuloidun tuotteen tasolla. Hintojen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että markkinoilla on useita erilaisia formuloituja glyfosaattityyppejä, joiden hinnat vaihtelevat merkittävästi sekä tuotteen glyfosaattipitoisuudesta että käytetystä pinta-aktiivisesta aineesta riippuen, komission yksiköt valitsivat tarkasteltavaksi tavallisimman, 3A:ksi kutsutun formuloidun tuotteen, jonka glyfosaattipitoisuus on 360 grammaa litraa kohti. Tätä vertailua varten tehtyjen laskelmien ulkopuolelle jätettiin tästä syystä yksi yhteisön tuotannonalan valmistama 3A-tuotteen tyyppi, joka sisältää erityistä valmisteen tehokkuutta lisäävää pinta-aktiivista ainetta (alkyylipolyoksalkyyliammoniumkvaatti).

(32) Yksi yhteisön tuottajista väitti kuitenkin, että kaikki väkevyydeltään samanlaiset formuloidut tuotteet ovat kuluttajan näkökulmasta samanarvoisia käytetystä pinta-aktiivisesta aineesta riippumatta. Tämän tuottajan mukaan kaikki nämä tuotteet, myös asianomaista pinta-aktiivista ainetta sisältävät, olisi tästä syystä otettava vertailussa huomioon, jotta kiinalaisten formuloitujen tuotteiden hinnan alittavuus voitaisiin määritellä asianmukaisesti.

Käytettävissä olevat tiedot kuitenkin viittasivat siihen, että kyseistä pinta-aktiivista ainetta sisältävä tuote oli tehokkuutensa ja ympäristövaikutustensa suhteen laadukkaampi kuin muut glyfosaattipitoisuudeltaan samanlaiset tuotteet ja että sen hinta oli huomattavasti korkeampi kuin yhteisön tuotannonalan valmistamien tavallisten 3A-tuotteiden. Alustavassa tutkimuksessa sovellettua menetelmää sovellettiin siten myös tutkimuksen tässä vaiheessa hintojen vertailtavuuden varmistamiseksi.

(33) Tuojat asettivat kyseenalaiseksi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tuotteiden osalta käytetyt hinnat väittäen, että ne eivät olleet edustavia, koska formuloidut tuotteet muodostivat vain pienen osan kaikesta Kiinan kansantasavallasta tutkimusajanjakson aikana tuodusta glyfosaatista.

(34) Kuten edellä todettiin, olisi huomattava, että hinnan alittavuus määriteltiin formuloidun tuotteen osalta ottamalla huomioon sekä yhden viejän ilmoittamat, yhteisöön suoraan formuloituina tuotteina tuotujen tuotteiden hinnat että yhteistyössä toimineiden yhteisön tuojien ilmoittamat, kiinalaisesta haposta yhteisössä jalostettujen formuloitujen tuotteiden hinnat. Näin ollen tutkimuksessa käytetyt hinnat vastasivat edustavaa määrää kaikesta glyfosaatin tuonnista Kiinan kansantasavallasta.

(35) Edellä selostetun menetelmän mukaisesti lasketut hinnan alittavuuden marginaalit vaihtelevat tutkimusajanjakson aikana 2 prosentista 13 prosenttiin yhteisön tuotannonalan myymien tuotteiden vastaavasta keskimääräisestä painotetusta yksikköhinnasta.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.1. Markkinaosuus

(36) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti laskien vuonna 1991 todetuista 98 prosentista 95 prosenttiin vuonna 1992, 93 prosenttiin vuonna 1993, 86 prosenttiin vuonna 1994 ja edelleen 85 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

4.2. Kannattavuus

(37) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus arvioitiin uudelleen, jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaiset tekijät kuin rahoituskustannukset, jotka oli toisen tuottajan kohdalla määritelty virheellisesti alustavassa tutkimuksessa. Toisen tuottajan vahvistettiin kärsineen vakavia taloudellisia tappioita tutkimusajanjaksona. Toisen tuottajan kannattavuus heikkeni merkittävästi ja asettui erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjakson aikana.

Lisäksi tätä tuottajaa koskevat kannattavuuslaskelmat osoittivat, että taloudelliset tappiot olivat merkittäviä niiden hinnan alittavuuden määrittämisessä käytettyjen tuotetyyppien myynnissä, jotka kilpailevat suoraan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tuotteiden kanssa.

4.3. Työllisyys

(38) Yksi tuoja väitti, että alustavassa tutkimuksessa määritelty yhteisön tuotannonalan työllisyyttä koskeva luku vaikutti liian suurelta, koska glyfosaatin tuotannossa ei tavallisesti tarvita niin paljon työntekijöitä. Komissio vahvistaa, että todennetut tiedot osoittavat glyfosaattia valmistavan yhteisön tuotannonalan työllistäneen noin 814 henkilöä tutkimusajanjaksona.

(39) Koska muita väitteitä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46-53 kappaleessa esitetyt muut päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta voidaan vahvistaa.

4.4. Vahinkoa koskeva päätelmä

(40) Tuojat väittivät, että koska yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti, tuotanto ja myyntimäärät olivat kasvaneet ja työllisyys parantunut, tuotannonalan ei voitu katsoa kärsineen merkittävää vahinkoa tarkastelujakson aikana.

On kuitenkin muistettava, että perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan yksi tai useampi siinä mainituista vahinkoa kuvaavista tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva arvioitaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikka edellä mainittujen tekijöiden osalta tapahtuikin tarkastelujakson aikana myönteistä kehitystä markkinoiden voimakkaan laajentumisen johdosta, yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi ja sen hinnat ja voitot alenivat. Lisäksi muistutetaan, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41-44 kappaleessa selostettu tuontihintojen tarkastelu osoitti, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan glyfosaattihapon polkumyyntihinnat olivat tutkimusajanjaksona alempia kuin yhteisön tuotannonalalle hapon valmistuksesta aiheutuvat kustannukset. Tämä osoittaa, kuinka merkittäviä tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutukset yhteisön tuotannonalaan ovat.

Tästä syystä vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54-55 kappaleessa esitetty päätelmä, jonka mukaan yhteisön tuotannonala kärsi merkittävää vahinkoa tarkastelujakson aikana.

F. SYY-YHTEYS

1. Patentin voimassaolon päättyminen

(41) Tuojat väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne ja erityisesti sen hintojen ja voittojen aleneminen johtui pääasiassa toisen yhteisön tuottajan hallussa vuoteen 1991 olleen patentin voimassaolon päättymisestä. Tuojat väittivät erityisesti, että glyfosaatin hintojen lasku yhteisön markkinoilla vastasi tilannetta muissa patenttien päättymistapauksissa ja että entisen patentinhaltijan kannattavuuden lasku oli näin ollen odotettua.

Toisen tuottajan mahdollisesti kärsimien tappioiden tuojat väittivät johtuvan siitä, että se ei ollut osannut ennakoida hintojen kehitystä markkinoilla patentin voimassaolon päättymisen jälkeen. Tuojat väittivät lisäksi, että glyfosaatin hinnat yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana olivat verrattavissa tuotteen hintoihin maailman muilla markkinoilla, esimerkiksi Argentiinassa, mikä osoitti, että hinnat yhteisön markkinoilla olivat patentin voimassaolon päättymisen seurauksena saavuttaneet normaalitason.

(42) Olisi ensinnäkin huomattava, että asiaa koskevien väliaikaisten päätelmien tekemisen jälkeen ei ole toimitettu uusia todisteita, jotka antaisivat aihetta muuttaa syy-yhteyttä koskevia päätelmiä. Yhteisön ja Argentiinan glyfosaattihintojen vertailun osalta on erityisesti huomattava, että Argentiinan markkinoilla sovellettavista hinnoista ei esitetty riittäviä todisteita kuten ei siitäkään, vastasivatko Argentiinan kilpailuedellytykset tilannetta yhteisössä patentin voimassaolon päättymisen jälkeen. Lisäksi on huomattava, että koska tilanne eri markkinoilla on patenttisuojan suhteen erilainen, tuotteelle ei ole voitu vahvistaa maailmanmarkkinahintaa.

(43) Yhteisön tuotannonalan kannattavuudesta voidaan todeta, että vaikka tuotannonalan kustannukset laskivat merkittävästi, sen hinnat alenivat vielä enemmän. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että tämä hintojen lasku kiihtyi huomattavasti vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin kiinalaisia tuotteita tuli merkittäviä määriä yhteisön markkinoille. Tämä osoittaa, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalla tuonnilla oli kielteinen vaikutus hintatasoon yhteisön markkinoilla aivan riippumatta patentin voimassaolon päättymisestä.

(44) Toimintansa patentin voimassaolon päättymisen jälkeen aloittanut yhteisön tuottaja oli laatinut yksityiskohtaiset ennusteet patentin päättymistä seuraavasta hintojen laskusta. Hinnat laskivat kuitenkin selvästikin ennakoitua enemmän.

(45) Lopuksi on korostettava, että Kiinan kansantasavallasta tuodun glyfosaattihapon hintojen todettiin tutkimusajanjaksona olleen yhteisön tuotannonalan valmistuskustannuksia alempia eli tasolla, joka ei sisältänyt lainkaan myynti-, hallinto- tai yleiskustannuksia, mikä painoi formuloidun tuotteen hintoja jatkuvasti alaspäin.

(46) Edellä selostettujen tekijöiden perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetty päätelmä, jonka mukaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat vaikuttavat suuresti yhteisön tuotannonalan hintoihin ja voittoihin tarkastelujakson aikana. Lisäksi on muistettava, että kiinalaisten harjoittama polkumyynti johti siihen, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tuotteiden markkinaosuus kasvoi, samalla kun yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni.

2. Muu tuonti

(47) Yksi tuoja väitti, että komissio oli aliarvioinut muista kolmansista maista kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrän erityisesti Unkarin osalta.

Kuten johdanto-osan 25 kappaleessa selostettiin, tuonnin määrä arvioitiin tuojien toimittamien tietojen avulla. Glyfosaattia todettiin tuotavan Kiinan kansantasavallan lisäksi Unkarista, Koreasta, Taiwanista, Sloveniasta, Intiasta ja Malesiasta. Tämän tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli 3,2 prosenttia maakohtaisten markkinaosuuksien ollessa vähemmän kuin 1 prosentti kaikkien muiden maiden paitsi Unkarin kohdalla. Unkarin markkinaosuus tutkimusajanjakson aikana oli 2 prosenttia. Kuitenkaan todisteita siitä, että unkarilaiset harjoittaisivat polkumyyntiä, ei ollut.

(48) Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että muulla tuonnilla tuskin oli merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

3. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(49) Vaikka patentin voimassaolon päättymisellä onkin kiistatta ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, oli päätelmänä se, että tarkasteltavana oleva tuonti on sellaisenaan aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56-60 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan siten vahvistaa.

G. YHTEISÖN ETU

1. Vaikutus tuojiin/formuloijiin

(50) Yhteisön tuojat väittivät, että polkumyyntitullien käyttöönotto pakottaisi ne vähentämään toimintaansa merkittävässä määrin. Ottaen huomioon väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 ja 67 kappaleessa esitetyt syyt ja sen seikan, että väitettä ei perusteltu, sitä ei voitu pitää oikeutettuna.

2. Yhteisön sisäinen kilpailu

(51) Yksi tuoja väitti, että tullien käyttöönotto vahvistaisi entisen patentinhaltijan asemaa yhteisön markkinoilla ja estäisi kilpailun kehittymisen.

(52) Tältä osin katsotaan, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä voidaan päinvastoin varmistaa sekä uusien että nykyisten tuottajien toimintamahdollisuudet yhteisössä ja näin lisätä markkinoilla toimivien määrää.

(53) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen 70 ja 71 kappaleessa selitettiin, yhteisön markkinoille on patentin voimassaolon päättymisen jälkeen tullut kaksi uutta tuottajaa. Näiden uusien tuottajien tekemiä investointeja uhkaa kuitenkin edelleen jatkuva polkumyynnillä tapahtuva tuonti, jonka hinnat ovat ilmeisesti jatkaneet laskuaan tutkimusajanjakson jälkeen.

Oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten aikaansaaminen yhteisön markkinoille on välttämätöntä näiden tuottajien elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja tuotannon aloittamista suunnittelevien uusien toimijoiden rohkaisemiseksi.

(54) Lisäksi on mahdollista, ottaen huomioon kiinalaisten polkumyyntihinnoista uusille tuottajille aiheutuneet vaikeudet, että jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, kilpailu yhteisön markkinoilla rajoittuisi entiseen patentinhaltijaan ja kiinalaisiin yrityksiin, sikäli kuin entinen patentinhaltija olisi taloudellisesti riittävän hyvässä asemassa vastatakseen kiinalaisten viejien erittäin alhaisiin hintoihin. Kilpailu yhteisön markkinoilla tehostuisi uusien tulokkaiden myötä, koska markkinoilla olisi enemmän toimijoita. Yhteisön kuluttajille olisi tarjolla suurempi määrä luotettavia tavarantoimittajia kuin siinä tapauksessa, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat tuotteet olisivat ainoa vaihtoehto entisen patentinhaltijan tuotteille.

3. Yhteisön etua koskeva päätelmä

(55) Koska muita väitteitä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61-74 kappaleessa esitetyt päätelmät yhteisön edusta voidaan vahvistaa.

H. LOPULLINEN TULLI

(56) Tullin määrittämisen perustana käytettiin glyfosaattihappoa, koska sen osuus Kiinan kansantasavallasta tutkimusajanjaksona tuodusta glyfosaatista oli 67 prosenttia. Lisäksi happo on kaikkien Kiinan kansantasavallasta vietyjen ja yhteisössä tuotettujen glyfosaattituotteiden yhteinen perusraaka-aine.

(57) Komissio katsoi, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoja oli vahingon korjaavan tason laskemiseksi verrattava yhteisön tuotannonalan glyfosaattihapon tuotantokustannuksiin, joihin oli lisätty kohtuullinen määrä voittoa. Tässä yhteydessä yhteisön tuotannonala asetti kyseenalaiseksi toisaalta alustavassa tutkimuksessa määritetyt tuotantokustannukset, koska niihin ei oltu sisällytetty tiettyjä tuotannonalan vaatimia tutkimus- ja kehittämiskustannuksia, ja toisaalta komission käyttämän voittotason, jota tuotannonala piti liian alhaisena maatalouskemikaaleihin kuuluvalle tuotteelle.

(58) Yhteisön tuotannonala väitti tarkasti ottaen, että komissio oli alustavassa tutkimuksessa luokitellut glyfosaattihapon virheellisesti perushyödykkeeksi, mikä oli johtanut siihen, että sekä tuotteen tutkimus- ja kehittämiskustannukset että voittomarginaali oli arvioitu liian pieniksi. Yhteisön tuotannonala väitti, että glyfosaattihappo on teknisesti erittäin pitkälle kehitetty tuote, johon liittyen on tehtävä jatkuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä ympäristövaatimusten täyttämiseksi.

(59) Asianomaisen tuottajien toimittamat lisätodisteet olivat riittävät osoittamaan, että tiettyjen tutkimus- ja kehittämiskustannusten ja asianomaisen tuotteen välillä oli yhteys.

(60) Tästä syystä vahinkoa aiheuttamattoman hintatason määrittämisessä käytettäviä yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksia tarkistettiin tarvittaessa kyseisten tutkimus- ja kehittämiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(61) Glyfosaattiin liittyvistä tutkimus- ja kehittämiskustannuksista, jotka olisi otettava huomioon tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, ei esitetty muita todisteita. Entisen patentinhaltijan osalta voidaan lisäksi todeta, että kun otetaan huomioon patenttisuojan todellinen kesto, tuotteen mahdollisiin muihin merkittäviin tutkimuskustannuksiin käytettyjen varojen voidaan jo katsoa palautuneen takaisin yritykselle.

(62) Yhteisön tuotannonalan mukaan sopiva voittotaso glyfosaattialalla on korkeampi kuin alustavassa tutkimuksessa käytetty. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että hintoihin yhteisön markkinoilla vaikuttivat tarkastelujakson valtaosan ajan aiempi patentti ja myöhemmin kiinalaisten viejien polkumyyntihinnat. Tästä syystä ei ollut mahdollista saada luotettavaa tietoa siitä voittotasosta, joka tämän tuotannonalan olisi mahdollista saavuttaa tavanomaisten kilpailuedellytysten vallitessa.

(63) Olisi joka tapauksessa pidettävä mielessä, että riippumatta siitä, pitäisikö glyfosaattihappo luokitella perushyödykkeeksi, tämä tuote on pitkän ajan ollut patentin suojaama. Tästä syystä 5 prosenttia liikevaihdosta vastaavaa voittotasoa pidettiin kohtuullisena. Olisi huomattava, että samaa voittotasoa pidettiin sopivana vertailumaan tuottajien osalta (katso väliaikaista tullia koskevan asetuksen 26 kappale).

(64) Lisäksi todettiin, että kiinalaisen glyfosaattihapon CIF-vientihintaan lisätyn, tuonnin jälkeisiin kustannuksiin liittyvän oikaisun määrää oli tarkistettava alaspäin, jotta vertailu voitaisiin suorittaa samassa kaupan portaassa.

(65) Näiden tarkistettujen lukujen perusteella verrattiin tullin ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi oikaistua glyfosaattihapon painotettua keskimääräistä CIF-vientihintaa yhteisön rajalla tutkimusajanjaksona yhteisön tuotannonalan painotettuihin keskimääräisiin tuotantokustannuksiin, joihin on lisätty 5 prosentin voittomarginaali.

(66) Vertailun tuloksena saatu vahinkomarginaali on 24,0 prosenttia keskimääräisestä vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta.

(67) Koska vahinkomarginaali on todettua polkumyyntimarginaalia alempi, lopulliset polkumyyntitullit olisi määrättävä tämän alemman marginaalin perusteella perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

I. VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN

(68) Koska polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmät on lopullisesti vahvistettu ja koska lopullinen tulli on väliaikaisesti vahvistettua tullia korkeampi, väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa vahvistetun tullin suuruisina.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodeihin ex 2931 00 95 (Taric-koodi 2931 00 95 * 80) ja ex 3808 30 27 (Taric-koodi 3808 30 27 * 10) kuuluvan glyfosaatin tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on 24,0 prosenttia.

3. Ellei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena asetuksen (EY) N:o 1731/97 mukaisesti oleva määrä kannetaan lopullisesti väliaikaisen tullin suuruisena.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 1998.

Neuvoston puolesta

G. BROWN

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (EYVL L 317, 6.12.1996, s. 1).

(2) EYVL L 243, 5.9.1997, s. 7