Recommendation for a COUNCIL RECOMMENDATION on the National Reform Programme 2011 of Polandand delivering a Council opinionon the updated Convergence Programme of Poland, 2011-2014
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Puolan kansallisesta uudistusohjelmasta
vuodelta 2011
sekä siihen sisältyvä neuvoston lausunto
Puolan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2011–2014 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148
artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1466/97[1] ja
erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta
2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja
kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn
lisäämiseksi. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista
suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen
jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[3]. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt
suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat
huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3)
Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011
ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi uusi talouden ohjauksen ja
hallinnan jakso EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn
etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020
-strategiassa. (4)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta
2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka
ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston
päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että
etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden
kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten
avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita
toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä,
jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin
uudistusohjelmiin. (5)
Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä
maaliskuuta 2011 Euro Plus ‑sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita
esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai
lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. (6)
Puola toimitti vuosia 2011–2014 koskevan lähentymisohjelmansa
vuoden 2011 tarkistuksen 27 päivänä huhtikuuta 2011 ja vuonna 2011 laaditun
kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu
samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. (7)
Maailmanlaajuinen finanssikriisi johti Puolassa
talouden toimeliaisuuden hidastumiseen niin, että BKT:n määrän kasvu putosi
vuonna 2009 1,7 prosenttiin, eli ei aivan taantumaan asti. Vuonna 2010
BKT:n määrän kasvu ponnahti jälleen 3,8 prosenttiin, kun vahva ulkoinen kysyntä
vauhditti teollisuutta ja käänsi varastosyklin samalla kun kestävät
työmarkkinat tukivat yksityistä kulutusta. Vaikka työllisyys kasvoi, vuonna
2010 työttömyysaste nousi 9,6 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli ollut 7,1
prosenttia. Kriisi on heikentänyt julkista taloutta tuntuvasti. Julkisen
talouden alijäämä kasvoi 7,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se
vuonna 2008 oli 3,7 prosenttia. Vuonna 2010 alijäämä kasvoi vaatimattomasta
vakauttamispaketista huolimatta edelleen 7,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Velkasuhde oli 50,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mutta vuonna 2010
se nousi 55,1 prosenttiin, mikä on edelleen alle SEUT-sopimuksessa ja Puolan
perustuslaissa asetetun 60 prosentin viitearvon. (8)
Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97
mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä,
että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on
realistinen, vaikka se perustuukin vuoden 2012 osalta hieman liian
optimistisiin kasvuoletuksiin. Ohjelman mukaan tarkoituksena on supistaa
alijäämä alle 3 prosentin viitearvon neuvoston asettamaan määräaikaan eli
vuoteen 2012 mennessä. Julkisen talouden toimet ovat kaudella 2010–2012
pääpiirteittäin noin 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuten liiallista
alijäämää koskevan menettelyn mukaisesti 6 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa
neuvoston suosituksessa edellytetään. Keskipitkän aikavälin tavoitetta ei
arvioida saavutettavan ohjelmakauden aikana. Eläkeuudistuksen tarkistus
supistaa julkisen talouden rakenteellista alijäämää 0,7 prosenttia vuonna 2011
ja vuonna 2012 vielä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta ei kohenna
julkisen talouden tilannetta, koska se lisää pitkän aikavälin sitoumuksia
vastaavalla määrällä. Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu
heikkenemisriskejä. Etenkin välittömät verotulot saattavat jäädä odotettua
heikommiksi, koska veropohjan joustoa koskevat oletukset ovat osoittautuneet
liian optimistisiksi; ohjelmassa esitetyt sosiaaliturvamaksuja koskevat
ennusteet perustuvat työllisyyttä ja palkkojen kasvua koskeviin suotuisiin
skenaarioihin; ja alijäämää supistavien toimenpiteiden täytäntöönpanoon
liittyvät mahdolliset viivästykset ja muutokset, joihin hallitus ei voi
välttämättä suoraan vaikuttaa, saattavat johtaa lipsumiseen talousarvion
toteutuksessa. (9)
Puolan hallitus on sitoutunut supistamaan julkisen
talouden alijäämän neuvoston suosituksen mukaisesti alle 3 prosenttiin
suhteessa BKT:hen vuoteen 2012 mennessä ja varmistamaan julkisen talouden
vakauden pitkällä aikavälillä. Tätä varten se on alkanut vuonna 2011 toteuttaa
julkisen talouden huomattavaan vakauttamiseen tähtäävää suunnitelmaa, jonka
toimenpiteet kohdistuvat sekä tulo- että menopuolelle ja sisältävät merkittäviä
julkisten investointimenojen leikkauksia. Hallitus hyväksyi 5 päivänä
toukokuuta 2011 vuoden 2012 talousarvioesityksen, jonka odotetaan osaltaan
supistavan alijäämää merkittävästi. Vuoden 2012 talousarvioesityksen ohella
saattaa silti olla tarpeen toteuttaa lisätoimia, jotta liiallisen alijäämän korjaamiselle
asetettu vuoden 2012 määräaika voi toteutua. Julkisten investointimenojen
lisäleikkaukset saattaisivat kuitenkin vaarantaa kyvyn myöntää yhteisrahoitusta
EU:n osarahoittamiin investointihankkeisiin. (10)
Puola on vuosien mittaan lujittanut finanssipoliittista
kehystään. Voimassa olevat finanssipolitiikan säännöt ja keskipitkän aikavälin
ohjelmamenettelyt eivät kuitenkaan näytä takaavan talousarviomenettelyjen
riittävää avoimuutta, kannustimia eri hallintotasoilla toteutettavien toimien
koordinointiin tai joustavuutta puuttua makrotaloudellisiin häiriöihin ja
epätasapainotiloihin niin, että julkisen talouden kestävyys voitaisiin
varmistaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan sääntöjen
tulisi myös perustua riittävän laajoihin julkisen talouden aggregaatteihin, ja
niiden tulisi olla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95)
mukaiset. Nykyisten toimintalinjojen pohjalta voidaan arvioida, että väestön
ikääntymisen aiheuttama riski julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen
on keskisuuri. (11)
Vaikka hallitus on lopettanut useimpien
edunsaajien erityiset varhaiseläkkeet, virkapukuisen henkilöstön ja
kaivostyöläisten erityiset varhaiseläkejärjestelyt ovat edelleen voimassa, ja
naisten lakisääteinen eläkeikä on alempi kuin miesten.
Lisäksi avokätisesti rahoitettu viljelijöiden sosiaaliturvarahasto
(KRUS) ei juuri kannusta viljelijöitä siirtymään muille aloille, mikä hidastaa
talouden uudelleenjärjestelyä ja tuottavuuden kasvua. (12)
Koulutusjärjestelmää ei ole täysin räätälöity työmarkkinoiden
tarpeita silmällä pitäen. Vaikka korkea-asteen koulutukseen pääsy on
lisääntynyt voimakkaasti, työllistyvyyttä haittaa edelleen ammattitaitoisen
työvoiman ja työpaikkojen kohtaamattomuus. Korkea-asteen koulutusjärjestelmällä
ei ole tarvittavia yhteyksiä liiketoimintaympäristöön ja työmarkkinoille.
Yleissivistävään tai ammattikoulutukseen osallistuu edelleen vain hyvin pieni
osa aikuisväestöstä (etenkin iäkkäämmistä ja vähän koulutusta saaneista
työntekijöistä). (13)
Julkisia menoja käytetään T&K-toimintaan
Puolassa niukasti, eikä lisävaroja juuri saada myöskään yksityiseltä
sektorilta, jonka T&K-menot kuuluvat EU:n alhaisimpiin. Lisäksi nämä menot
ovat viime vuosina entisestään supistuneet, koska yksityisellä sektorilla ei
ole riittävästi kannustimia tehdä investointeja. Tästä muodostuu
todennäköisesti huomattava talouskasvun este keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. T&K-järjestelmä ei ole yhdentynyt, vaan yliopistojen,
tutkimuslaitosten ja teollisuuden väliset yhteydet ovat heikkoja. (14)
Naisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä,
mikä johtuu osittain siitä, että lasten ja muiden huollettavien
hoitojärjestelyt ovat riittämättömiä. Puolassa on tarjolla alle 3-vuotiaille
tarkoitettuja virallisia hoitopaikkoja selvästi vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Tätä vanhempien lasten päivähoito on viime vuosina yleistynyt, mutta sekin on
vähäistä. Monissa tapauksissa nuoret vanhemmat voivat osallistua
työmarkkinoille vain jos he saavat lapset sukulaisten hoitoon. Hoitopalvelujen
puute vähentää myös erityisesti iäkkäämpien naisten mahdollisuuksia osallistua
työmarkkinoille, koska he jäävät pois työelämästä tai siirtyvät eläkkeelle
varhain voidakseen hoitaa lapsenlapsia tai muita huollettavia. (15)
Kehittymätön verkkoinfrastruktuuri on este
yritystoiminnalle ja ulkomaisille investoinneille, ja kehittymätön
liikenneinfrastruktuuri syventää alueellisia eroavuuksia. Nopeasti vanheneva
energiainfrastruktuuri on saavuttanut kapasiteettinsa rajat. Lisäksi se
tarvitsee huomattavia mukautuksia täyttääkseen ilmastonmuutoksen
lieventämistoimien edellyttämät vaatimukset. Vaikka Puolan rautatieverkko on
Euroopan kolmanneksi laajin, se ei voi tukea taloudellisen toiminnan
laajenemista riittävästi, koska infrastruktuuri ja kalusto ovat vanhanaikaisia. (16)
Liiketoimintaympäristön laatu on Puolassa heikko ja
julkisen hallinnon tehokkuus alhainen. Maiden välisessä vertailussa Puolan
erityisongelmia ovat veronkanto, yrityksen perustaminen ja lopettaminen,
sopimusten täytäntöönpano ja omaisuuden rekisteröinti. Pitkälliset lisenssi- ja
lupamenettelyt vaikeuttavat yritysten toimintaa. Esimerkiksi sopimusten
täytäntöönpanoon ja rakennuslupien saamiseen liittyy runsaasti oikeudellisia
menettelyjä, ja koko prosessi kestää liian pitkään. (17)
Puola on tehnyt Euro Plus -sopimuksen nojalla[4] useita sitoumuksia. Julkisessa taloudessa
Puola sitoutuu olemassa olevaan velkaan ja väliaikaiseen menosääntöön sekä
lupaa ottaa käyttöön paikallishallintojen alijäämäsuhdetta supistavia uusia
asetuksia ja pysyvän menosäännön. Rahoitusvakautta vahvistaviin toimenpiteisiin
kuuluu pankkisektorin tehokkaampi sääntely ja valvonta. Työllisyystoimissa
keskitytään naisten ja iäkkäämpien työntekijöiden työmarkkinoille
osallistumiseen sekä uudistuksiin yritystoiminnan ja koulutuksen välisten
yhteyksien lujittamiseksi. Kilpailukykytoimissa pääpaino on koulutuksessa ja
tiedesektorilla, liikenteen ja laajakaistainfrastruktuurin kehittämisessä ja
liiketoimintaympäristön parantamisessa. Sitoumukset koskevat sopimuksen neljää
osa-aluetta, ja ne perustuvat lähentymisohjelmassa ja kansallisissa
uudistusohjelmissa esitettyihin toimenpiteisiin. Useita osa-alueita on
kuitenkin jätetty huomiotta (esim. iäkkäämpien työntekijöiden alhainen
osallistumisaste) tai niitä on vain raapaistu pinnalta (esim. yrityshallinnon
kehittäminen). Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja
otettu huomioon suosituksissa. (18)
Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja
kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt
sitoumukset[5]. Se
on ottanut huomioon niiden merkityksen Puolan finanssipolitiikan sekä sosiaali-
ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne
EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska Euroopan unionin talouden ohjausta
ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos
tuleviin kansallisiin päätöksiin. Se katsoo, että ohjelmiin perustuva julkisen
talouden vakauttamissuunnitelma on kunnianhimoinen, ja kannustaa hallitusta
panemaan ohjelman täytäntöön ja toteuttamaan tarvittaessa lisätoimia, jotta
julkisen talouden alijäämä saadaan supistettua alle 3 prosenttiin suhteessa
BKT:hen vuoteen 2012 mennessä. Kuluneen vuosikymmenen saavutusten pohjalta
olisi jatkettava työllisyyden kohentamista pääasiallisesti toteuttamalla
uudistuksia eläke- ja koulutusjärjestelmässä sekä kehittämällä lasten ja
huollettavien hoitopalveluja. Lisäksi muuta kilpailukykyä kuin
hintakilpailukykyä olisi edelleen parannettava kehittämällä T&K-kehystä ja
liiketoimintaympäristöä sekä edistämällä investointeja infrastruktuuriin. (19)
Neuvosto on tutkinut Puolan tarkistetun
lähentymisohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja
ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126
artiklan 7 kohdan nojalla 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen.
Neuvoston lausunto[6] on
esitetty erityisesti jäljempänä 1 ja 2 kohdassa esitetyssä suosituksessa.
Neuvosto on tutkinut Puolan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25
päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät, SUOSITTAA, että Puola toteuttaisi
vuosina 2011–2012 toimia, joilla se (1)
panee täytäntöön vuoden 2012 talousarviolain
luonnoksessa esitetyt toimenpiteet ja toteuttaa tarvittaessa pysyväisluonteisia
lisätoimia, jotta julkisen talouden alijäämää saadaan supistettua niin, että se
on vuonna 2012 alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen; leikkaa kasvua edistäviä
tulevia menoja ja erityisesti EU-hankkeiden yhteisrahoitusta mahdollisimman
vähän ja varmistaa samalla asianmukaisen etenemisen kohti keskipitkän aikavälin
tavoitetta; (2)
Antaa lainsäädäntöä pysyvän menosäännön ottamiseksi
käyttöön vuoteen 2013 mennessä. Tämän säännön tulisi perustua riittävän
laajoihin julkisen talouden aggregaatteihin ja sen tulisi olla Euroopan
kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukainen. toteuttaa lisäksi toimenpiteitä
koordinointimekanismien vahvistamiseksi eri hallintotasoilla keskipitkällä
aikavälillä ja vuotuisissa budjettimenettelyissä; (3)
nostaa virkapukuisen henkilöstön lakisääteistä
eläkeikää suunnitellusti, jatkaa toimia todellisen eläkkeellesiirtymisiän
nostamiseksi ja sitoo sen elinajanodotteeseen; laatii aikataulun, jonka mukaan
viljelijöiltä sosiaaliturvarahastoon (KRUS) kerättäviä maksuja koskevia
sääntöjä tarkistetaan niin, että maksut vastaavat paremmin maksajan tuloja; (4)
panee täytäntöön elinikäistä oppimista koskevan
strategian ja kehittää oppisopimuskoulutusta sekä iäkkäiden ja vähän
koulutettujen työntekijöiden ammatillisia ja yleissivistäviä koulutusohjelmia; lujittaa tieteen ja teollisuuden välisiä yhteyksiä
panemalla täytäntöön osaamista koskevan erityisohjelman (Budujemy na Wiedzy);
toteuttaa korkeakoulutuksen uudistusta koskevan ohjelman (Partnerstwo dla
Wiedzy) niin, että koulutustarjonta ja työmarkkinoiden tarpeet vastaavat
paremmin toisiaan; (5)
lisää naisten osallistumista työmarkkinoille toteuttamalla
toimenpiteitä, joiden avulla turvataan esikouluikäisten lasten
hoitojärjestelyjen rahoitus ja lisätään alle 3-vuotiaiden osallistumista
tällaisiin hoitojärjestelyihin; (6)
Toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla kannustimet
investoida energian tuotantokapasiteettiin voidaan saattaa jälleen tasapainoon
niin, että voidaan tukea vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia kestäviä
teknologioita ja jatkaa rajatylittävien sähkön liitäntäverkkojen kehittämistä; laatii monivuotisen suunnitelman rautatieinfrastruktuuriin
tehtäviä investointeja varten ja toteuttaa rautatiekuljetuksia koskevan
yleissuunnitelman; (7)
Laatii aikataulun sopimusten täytäntöönpanoon
liittyvien oikeudellisten menettelyjen yksinkertaistamista varten; tarkistaa
rakennus- ja kaavoituslainsäädäntöä, jotta muutoksenhakumenettelyjä voidaan
virtaviivaistaa ja hallinnollisia menettelyjä nopeuttaa. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] EUVL C [...], […..], s. […]. [3] Pidetään voimassa vuonna 2011 19 päivänä
toukokuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/308/EU. [4] Lisätietoa Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyistä
sitoumuksista on asiakirjassa SEC(2011) 729. [5] SEC(2011) 729. [6] Lausunnosta on säädetty neuvoston asetuksen (EY) N:o
1466/97 9 artiklan 3 kohdassa.