<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ1998FIA.0800512101.case.xml"><NO.CASE>C-400/96</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61996C0400</NO.CELEX><NO.SEQ>0007.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST>5123</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>5127</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>5</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES ALBERIN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-400/96</LEFT><RIGHT>HARPEGNIES</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Siegbert Alber</HT></P><P><DATE ISO="19980219">19 päivänä helmikuuta 1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Johdanto</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Esillä oleva ennakkoratkaisupyyntö kohdistuu siihen kysymykseen, onko kasvinsuojeluaineelle myönnettävän luvan edellyttämistä pidettävä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten vastaisena.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Pääasiassa on kysymys belgialaista maanviljelijää vastaan vireillepannusta rikosoikeudenkäynnistä; hänen tilaltaan oli löydetty kasvinsuojeluaineita, jotka eivät olleet Belgiassa hyväksyttyjä. Nämä aineet olivat peräisin Ranskasta, jossa ne oli hyväksytty ja asianmukaisesti saatettu markkinoille.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin pyrkii selvittämään, saako kansallinen lainsäätäjä edelleen vaatia näille aineille omaa kansallista (ja siis muualla jo myönnettyä täydentävää) lupaa ja säätää rangaistavaksi tämän vaatimuksen noudattamatta jättämisen. Kansallinen tuomioistuin esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Rikkooko Belgia tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä koskevia, ETY:n perustamissopimuksen 30 artiklassa määriteltyjä oikeussääntöjä vaatiessaan edelleen omien viranomaistensa hyväksyvän sellaiset kasvinsuojeluaineet, joita pidetään kaupan toisessa jäsenvaltiossa?<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja komissio ovat osallistuneet asian käsittelyyn. Palaan osapuolten esittämiin näkemyksiin asian oikeudellisen arvioinnin yhteydessä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Oikeudellinen arviointi</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Aivan aluksi on syytä panna merkille edellä esitetyin tavoin muotoillun ennakkoratkaisukysymyksen kohdistuvan kansallisen oikeuden yhteensopivuuteen yhteisön oikeuden kanssa. Tästä lausuminen ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä ci kuulu yhteisöjen tuomioistuimelle. Vakiintuneen oikcuskäytännön<?PAGE NO="I-5124"?> mukaan yhteisöjen tuomioistuin osoittaa tällaisissa tilanteissa kansalliselle tuomioistuimelle kaikki yhteisön oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joilla saattaa olla merkitystä sen arvioidessa näiden normien yhteensopivuutta yhteisön oikeuden esillä olevan säännön kanssa.<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Vrt. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="272/80" YEAR="1981" PAGE.ECR="3277">272/80, Frans-Nederlandse Maatschappij voor Biologische Producten, tuomio <DATE ISO="19811217">17.12.1981</DATE> (Kok. 1981, s. 3277, 9 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Seuraavaksi on syytä todeta, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevat eri säännökset sen mukaan, onko kysymys maanviljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista (jäljempänä torjunta-aineet) vai muualla kuin maanviljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista (jäljempänä biosidituotteet).</TXT><P>Torjunta-aineita koskee yhteisön oikeuteen kuuluvana erityissäädöksenä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta <DATE ISO="19910715">15 päivänä heinäkuuta 1991</DATE> annettu neuvoston direktiivi 91/414/ETY,<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="230" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="1">EYVL L 230, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> mutta biosidituotteista ei vielä ole annettu tällaista erityissäädöstä,<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sovittelukomitea on äskettäin hyväksynyt tätä koskevan direktiiviehdotuksen.</P></NOTE> joten niihin on sovellettava perustamissopimuksen yleisiä määräyksiä.</P></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Asianosaiset ovat myös perustaneet argumentaationsa tältä osin erilaisiin lähtökohtiin.</TXT></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus</HT> lähtee siitä olettamuksesta, että kysymys on torjunta-aineita koskevan direktiivin 91/414/ETY soveltamisalaan kuuluvista kasvinsuojeluaineista. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus päätyy siihen, että luvan vaatiminen on edelleen sallittua.</TXT></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Komissio</HT> sitä vastoin olettaa, että kysymys on biosidituotteista, toisin sanoen muualla kuin maanviljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista, koska ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyssä päätöksessä viitataan <DATE ISO="19750605">5.6.1975</DATE> tehtyyn kuninkaan päätökseen, jolla jo on ollut merkitystä asiassa Brandsma<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-293/94" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-3159">C-293/94, Brandsma, tuomio <DATE ISO="19960627">27.6.1996</DATE> (Kok. 1996, s. I-3159)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> yhteisön tuomioistuimelle esitetyssä ennakkoratkaisupyynnössä tarkoitetussa pääasiassa, jossa taas on epäilyksettä ollut kysymys muualla kuin maanviljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen edellytyksistä. Vaikka komission lähtökohtainen käsitys asian tosiasiaperustasta ja siitä tehtävistä oikeudellisista päätelmistä onkin erilainen, myös komissio päätyy siihen, että vaatimus luvan myöntämisestä ennakolta ei ole ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdystä päätöksestä ja yhteisöjen tuomioistuimelle toimitetusta kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan pääasian oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevästä pääasian tosiasiaperustasta on pääteltävissä, että kysymys varsin todennäköisesti on maanviljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista eli torjunta-aineista. Kun tämä tosiasiakysymys ei kuitenkaan ole lopullisella varmuudella selvitettävissä, oikeustilaa on tarkasteltava kummankin vaihtoehdon näkökulmasta. Koska todennäköisempää on olettaa maanviljelystilalta löytyneiden kasvinsuojeluaineiden olleen tarkoitettuja maanviljelyssä käytettäviksi, seuraavassa tarkastellaan asiaa aluksi tästä lähtökohdasta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5125"?><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Direktiivi 91/414/ETY on annettu EY:n perustamissopimuksen 43 artiklan nojalla. Kasvinsuojeluaineista ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvien uhkien ja vaarojen<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. direktiivin johdanto-osan neljäs perustelukappale.</P></NOTE> johdosta direktiivin lähtökohtana on, että <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>kasvinsuojeluaineita ei saa saattaa markkinoille tai käyttää, ellei niitä ole virallisesti hyväksytty<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. direktiivin johdanto-osan kahdeksas perustelukappale.</P></NOTE> Direktiivin 3 artiklan 1 kohtaan sisältyy tämä vaatimus. Direktiivin 4 artiklassa säännellään aineellisia edellytyksiä. Kasvinsuojeluaineiden vapaan liikkuvuuden edun mukaisesti sääntelyllä pyritään siihen, että yhden jäsenvaltion myöntämät luvat ja niitä varten suoritetut testit tunnustetaan tietyin edellytyksin.<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. direktiivin johdanto-osan 16. perustelukappale.</P></NOTE> Direktiivin 10 artiklassa säädetään vastavuoroisen tunnustamisen edellytyksistä seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>Kun hakija sitä pyytää— — , on jäsenvaltion, jossa esitetään toisessa jäsenvaltiossa jo hyväksyttyä kasvinsuojeluainetta koskeva hakemus:</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>— —</P></ITEM><ITEM><P>jos yhdenmukaiset periaatteet on annettu 23 artiklan mukaisesti ja kun tuote sisältää ainoastaan liitteeseen I merkittyjä tehoaineita, sallittava myös mainitun tuotteen markkinoille saattaminen alueellaan, jos maatalouteen, kasvinsuojeluun ja ympäristöön sekä ilmastoon liittyvät ja tuotteen käytön kannalta merkitykselliset olosuhteet kyseisillä alueilla ovat verrattavissa toisiinsa.</P></ITEM><ITEM><P>— — <QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></P></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Neuvosto on pyrkinyt määrittämään tässä säännöksessä tarkoitetut <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>yhdenmukaiset periaatteet<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/> antamalla direktiivin 94/43/EY,<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/4 H/ETY liitteestä VI <DATE ISO="19940727">27 päivänä heinäkuuta 1994</DATE> annettu neuvoston direktiivi 94/43/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="227" DATE.PUB="1994" PAGE.FIRST="31">EYVL L 227, s. 31</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> joka kuitenkin on kumottu yhteisöjen tuomioistuimen asiassa parlamentti vastaan neuvosto <DATE ISO="19960618">18.6.1996</DATE> antamalla tuomiolla.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-303/94" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-2943">C-303/94, Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto, tuomio <DATE ISO="19960618">18.6.1996</DATE> (Kok. 1996, s. I-2943)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Tämän vuoksi on lähdettävä siitä, että kyseisellä alalla on täysin muodollisista syistä saatettu voimaan järjestelmä, jossa edellytetään ennakolta myönnettävää lupaa, vaikka edellytyksiä toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn luvan vastavuoroiselle tunnustamiselle ei olekaan vielä määritetty. Direktiivin 91/414/ETY 8 artiklassa tosin säädetään siirtymä-ja poikkeustoimenpiteistä, mutta niiden turvin ci silti ole lähtökohtaisesti mahdollista poiketa luvan tarvetta koskevasta vaatimuksesta. Luvan edellyttäminen jäsen-valtiokohtaisesti on siten niin muodollisesti kuin sisällöllisestikin oikeutettua.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Komissio on viitannut siihen, että maanviljelyssä käytettäviin kasvinsuojeluaineisiin olisi sovellettava <DATE ISO="19750605">5.6.1975</DATE> tehdyn kuninkaan päätöksen sijasta <DATE ISO="19940228">28.2.1994</DATE> tehtyä kuninkaan päätöstä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää asiaan lopulta sovellettava kansallinen oikeussäännöstö.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5126"?><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Asian tyhjentäväksi käsittelemiseksi on vielä huomautettava, että haettaessa lupaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa jo hyväksytylle kasvinsuojeluaineelle on noudatettava direktiivin 91/414/ETY 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjä tiettyjä kevennyksiä jo suoritettujen testien ja määritysten tunnustamisen suhteen.</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Ainoastaan sen tilanteen varalta, että vastoin odotuksia pääasiassa ci olisikaan kysymys maanviljelyssä käytettävistä kasvinsuojeluaineista, seuraavassa tarkastellaan tällöin vallitsevaa oikeustilaa.</TXT></NP><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä voidaan viitata yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Frans-Nedcrlandse Maatschappij voor Biologische Producten<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 1 maininu asia.</P></NOTE> ja asiassa Brandsma<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 4 mainittu asia.</P></NOTE> antamiin tuomioihin. Asiassa Frans-Nederlandse Maatschappij voor Biologische Producten oli kysymys sellaisten biosidituotteiden myyntiä, varastointia ja käyttöä koskevan kiellon arvioinnista, joille ei ollut myönnetty Alankomaiden vuoden 1962 torjunta-aineita koskevan lain mukaista lupaa. Ne biosidituotteet, joiden maahantuonti oli perustana Alankomaissa vireillä olleelle pääasialle, oli laillisesti saatettu Ranskan markkinoille.</TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Asiassa Brandsma oli kysymys biosidituotteen markkinoinnista belgialaisessa vähittäismyymälässä ilman, että tälle tuotteelle olisi haettu lupaa Belgian kansanterveydestä vastaavalta ministeriöltä, joskin tuotteessa oli alankomaalaisen luvan numero.</TXT></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Nämä molemmat tapaukset ovat täten vertailukelpoisia nyt esillä olevaan asiaan. Yhteisöjen tuomioistuimen niistä esittämät seuraavat toteamukset ovat näin ollen sovellettavissa myös puheena olevassa tilanteessa:</TXT><P><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>[V]akiintuncen oikeuskäytännön mukaan esillä olevassa asiassa sovellettavien oikeussääntöjen kaltaiset oikeussäännöt ovat perustamissopimuksen 30 artiklassa tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, kun niillä voidaan rajoittaa suoraan tai välillisesti taikka tosiasiallisesti tai mahdollisesti yhteisön sisäistä kauppaa— —.<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 4 mainittu asia Brandsma, tuomion 5 kohta. Ks. samoin asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="125/88" YEAR="1989" PAGE.ECR="3533">125/88, Nijman, tuomio <DATE ISO="19891107">7.11.1989</DATE> (Kok. 1989, s. 3533, 12 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></P></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>EY:n perustamissopimuksen 30 artiklan yleisen säännön soveltamista rajoittavat 36 artiklan määräykset, joiden mukaan 30—34 artiklan määräykset eivät estä sellaisia tuontia koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja muun muassa <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. samoin edellä alaviitteessä 1 mainittu asia, tuomion 11 kohta.</P></NOTE> <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>Biosidituotteet sisältävät<?PAGE NO="I-5127"?> väistämättä vaarallisia aineita, koska niitä käytetään ihmisten tai eläinten terveydelle vahingollisten eliöiden torjuntaan sekä sellaisten eliöiden torjuntaan, jotka voivat vahingoittaa luonnontuotteita tai tehdastuotteita.<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 4 mainittu asia Brantlsma, tuomion 11 kohta; ks. myös edellä alaviitteessä 12 mainittu asia Nijman, tuomion 13 kohta.</P></NOTE> Myös nyt esillä olevan asian osalta pitää kiistatta paikkansa, että puheena olevan kansallisen lainsäädännön tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen ja että tämä lainsäädäntö näin ollen kuuluu 36 artiklan poikkeussääntelyn soveltamisalaan.<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 1 mainittu asia, tuomion !3 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>[Y]hdenmukaistettujcn oikeussääntöjen puuttuessa jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää siitä, millä tasolla ne haluavat turvata kansanterveyden ja ihmisten elämän suojelun, sekä tällaisten tuotteiden markkinoille saattamisen hyväksymisestä ennakolta.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 4 mainittu asia Brandsma, tuomion 11 kohta; ks. myös edellä alaviitteessä 12 mainittu asia Nijman, tuomion 14 kohta.</P></NOTE> Molemmista tässä tarkastelluista tuomioista ilmenevin tavoin jäsenvaltioiden on silti <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>edistettävä tarkastusten keventämistä yhteisön sisäisessä kaupassa ja otettava huomioon ne tekniset tai kemialliset kokeet tai laboratoriotestit, jotka on jo tehty toisessa jäsenvaltiossa<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 4 mainittu asia Brandsma, tuomion 12 kolua; ks. myös edellä alaviitteessä 1 mainittu asia, tuomion 14 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Tulevaisuutta silmällä pitäen vaikuttaa toivottavalta, että jo kertaalleen hyväksyttyä tuotetta pidettäisiin hyväksyttynä koko yhteisössä. Nykyisin vallitsevassa oikeustilassa on kuitenkin lähtökohtaisesti päädyttävä siihen tulokseen, että yhteisön oikeudessa annetaan jäsenvaltiolle oikeus edellyttää lupaa kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamiselta. Tässä yhteydessä on otettava huomioon edellä jo esitetyt, muiden jäsenvaltioiden lupamenettelyjen tarkastelut. Kansallisen tuomioistuimen esittämään kysymykseen, onko toisen kansallisen luvan vaatiminen ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, on siten kaiken kaikkiaan vastattava kieltävästi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>C</NO.P><TXT>Ratkaisuehdotus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa Tribunal correctionnel de Charleroin esittämään kysymykseen seuraavasti:</TXT><P>Jäsenvaltion oikeussäännökset, joissa edellytetään kasvinsuojeluaineen markkinoille saattamiselta tämän jäsenvaltion viranomaisten myöntämää lupaa, vaikka tämä aine on jo hyväksytty ja saatettu markkinoille toisessa jäsenvaltiossa, ovat periaatteessa yhteensopivia yhteisön oikeuden kanssa.</P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>