(1)

Komission päätöksellä 2009/367/EY (2) hyväksytään varainhoitovuoden 2008 osalta kaikkien maksajavirastojen tilit, lukuun ottamatta Belgian maksajavirastoa ”ALV:tä”, Saksan maksajavirastoa ”Baden-Württembergiä”, Kreikan maksajavirastoa ”OPEKEPE:tä”, Italian maksajavirastoa ”ARBEA:ta”, Maltan maksajavirastoa ”MRRA:ta”, Portugalin maksajavirastoa ”IFAP:tä” ja Romanian maksajavirastoa ”PIAA:ta”.

(2)

Uusien tietojen toimittamisen ja lisätarkastusten perusteella komissio voi nyt tehdä päätöksen Belgian maksajaviraston ”ALV:n”, Saksan maksajaviraston ”Bayern-Württembergin”, Maltan maksajaviraston ”MRRA:n”, Portugalin maksajaviraston ”IFAP:n” ja Romanian maksajaviraston ”PIAA:n” toimittamien tilien täydellisyydestä, tarkkuudesta ja todenperäisyydestä.

(3)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (3) 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden eli varainhoitovuoden 2008 osalta maksetut ennakkomaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Nämä summat vähennetään tilien tarkastus- ja hyväksymispäätöstä seuraavan toisen kuukauden menojen perusteella maksettavista ennakkomaksuista tai lisätään niihin.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdan mukaan siinä tapauksessa, että takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä, tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvista rahoituksellisista seurauksista vastaa 50-prosenttisesti kyseinen jäsenvaltio, ja 50-prosenttisesti ne katetaan yhteisön talousarviosta. Mainitun asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toimittamaan komissiolle tilinpäätöksen yhteydessä yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä. Jäsenvaltioiden takaisin perittävien määrien ilmoitusvelvollisuuden soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan asetuksessa (EY) N:o 885/2006. Mainitun asetuksen liitteessä esitetään taulukko, joka jäsenvaltioiden on toimitettava vuonna 2009. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella rahoituksellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai vastaavasti kahdeksan vuoden kuluessa. Tämä päätös ei rajoita sääntöjenmukaisuutta koskevien myöhempien päätösten tekemistä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 6 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai väärinkäytöksestä oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden vuoksi, ja tämä on todettu ja hyväksytty asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti yhteisön talousarviosta. Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa yhteenvedossa ilmoitetaan määrät, joiden osalta jäsenvaltio on päättänyt olla toteuttamatta takaisinperintää, sekä päätöksen perustelut. Nämä määrät eivät jää asianomaisten jäsenvaltioiden vastattaviksi, vaan ne katetaan yhteisön talousarviosta. Tämä päätös ei rajoita sääntöjenmukaisuutta koskevien myöhempien päätösten tekemistä mainitun asetuksen 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(6)

Kyseisten maksajavirastojen tilejä tarkastaessaan ja hyväksyessään komissio ottaa huomioon kyseisiltä jäsenvaltioilta jo päätöksen 2009/367/EY perusteella pidätetyt määrät.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä päätös ei rajoita sellaisten myöhempien komission päätösten tekemistä, joilla jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, joita ei ole suoritettu yhteisön sääntöjen mukaisesti,