<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2004FIB.0800857301.case.xml"><NO.CASE>C-280/02</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62002J0280</NO.CELEX><NO.SEQ>0016.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>8596</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>8632</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>37</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20040923">23.9.2004</DATE> — ASIA C-280/02</LEFT><RIGHT>KOMISSIO v. RANSKA</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20040923">23 päivänä syyskuuta 2004</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-280/02,</P><P>jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta,</P><P>joka on nostettu <DATE ISO="20020730">30.7.2002</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan yhteisöjen komissio,</HT> asiamiehinään aluksi M. Nolin, sittemmin G. Valero Jordana ja F. Simonetti, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta,</HT> asiamiehinään G. de Bergues, D. Petrausch ja E. Puisais, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><?PAGE NO="I-8597"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit J.-P. Puissochet, R. Schintgen, F. Macken (esittelevä tuomari) ja N. Colneric,</P><P>julkisasiamies: L. A. Geelhoed,</P><P>kirjaaja: R. Grass,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon asianosaisten esittämät huomautukset,</P></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20040325">25.3.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Euroopan yhteisöjen komissio vaatii kanteellaan yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä <DATE ISO="19910521">21 päivänä toukokuuta 1991</DATE> annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="135" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="40">EYVL L 135, s. 40</REF.DOC.OJ>) 5 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tämän direktiivin liitteen II mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole</TXT><?PAGE NO="I-8598"?><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>määrittänyt tiettyjä alueita rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi Seine-Normandien, Loire-Bretagnen, Artois-Picardien ja Rhône-Méditerranée-Corsen altaiden osalta</P></ITEM><ITEM><P>eikä käsitellyt tehokkaammin yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n (asukasvastineluku) taajamien jätevesiä, jotka johdetaan alueille, jotka ovat haavoittumiselle alttiita tai jotka olisi pitänyt määrittää haavoittumiselle alttiiksi alueiksi.</P></ITEM></LIST></P></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 1 artiklan mukaan kyseinen direktiivi koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien käsittelyä ja vesistöön johtamista, ja sen tarkoituksena on suojella ympäristöä edellä mainittujen jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta.</TXT></NP><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 2 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="2019"/>yhdyskuntajätevedellä<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="2019"/> talousjätevettä tai talous- ja teollisuusjäteveden ja/tai huleveden seosta</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-8599"?><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="2019"/>talousjätevedellä<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="2019"/> asuntojen ja laitosten jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouden toimista</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="2019"/>teollisuusjätevedellä<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="2019"/> teollisuustuotantoon ja muuhun elinkeinon harjoittamiseen käytettyjen kiinteistöjen jätevettä, joka ei ole talousjätevettä tai hulevettä</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="2019"/>taajamalla<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="2019"/> aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="2019"/>keräysjärjestelmällä<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="2019"/>yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja johtamiseen käytettävää viemärijärjestelmää</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>6)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="2019"/>yhdellä avl:llä (asukasvastineluvulla)<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="2019"/> sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa</TXT></NP></ITEM></LIST><P>— —</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>8)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="2019"/>biologisella käsittelyllä<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="2019"/> yhdyskuntajätevesien käsittelyä menetelmällä, jossa on yleensä biologisessa käsittelyssä jälkiselkeytys, tai muuta menetelmää, joka täyttää liitteen I taulukossa 1 esitetyt vaatimukset</TXT></NP></ITEM></LIST><P>— —</P><?PAGE NO="I-8600"?><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>11)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="2019"/>rehevöitymisellä<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="2019"/> sellaista ravinteiden, erityisesti typpi- tai fosforiyhdisteiden veteen rikastumista, joka aiheuttaa levien ja muiden korkeampien kasvilajien kasvua ja aiheuttaa veden eliötasapainon häiriintymistä ja veden laatuvaihteluja</TXT></NP></ITEM></LIST><P>— —.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>jos yhdyskuntajätevedet johdetaan vesistöihin, joita pidetään 5 artiklassa määriteltyinä <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="2019"/>haavoittumiselle alttiina alueina<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="2019"/>, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröintijärjestelmä on käytössä <DATE ISO="19981231">31 päivään joulukuuta 1998</DATE> mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin <FT TYPE="NUMBER">10000</FT><QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 4 artiklan 1 kohdan mukaan <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla — —<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 5 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on 2 kohdan soveltamiseksi määriteltävä <DATE ISO="19931231">31 päivään joulukuuta 1993</DATE> mennessä haavoittumiselle alttiit alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki viemäröidyt yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n taajamien jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin<?PAGE NO="I-8601"?> vesistöihin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin viimeistään <DATE ISO="19981231">31 päivästä joulukuuta 1998</DATE> alkaen.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisen on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut olennaiset vaatimukset.— —</TXT></NP><P>— —</P><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen säännösten tulee koskea myös haavoittumiselle alttiin vesistön valuma-alueella sijaitsevia jätevedenpuhdistamolta, joiden jätevedet osaltaan aiheuttavat vesistön pilaantumista.</TXT></NP><P>— — <QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 liitteen II otsikkona on <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>Perusteet haavoittumiselle alttiiden ja kuormitusta kestävien alueiden määrittämiseksi<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>, ja sen A kohdassa, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>Haavoittumiselle alttiit alueet<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>Vesistö, joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä, on määriteltävä haavoittumiselle alttiiksi alueeksi:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>luonnon makeavetiset järvet, muut sisävesistöt, suistot ja sellaiset rannikkovedet, jotka on todettu rehevöityneiksi tai jotka saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä, jollei suojelutoimiin ryhdytä.</TXT><?PAGE NO="I-8602"?><P>Seuraavat ryhmät voidaan ottaa huomioon harkittaessa, mitä ravinnetta jäteveden käsittelyssä olisi jäteveden jatkokäsittelyn avulla vähennettävä:</P><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>järvet ja sellaiset joet, jotka laskevat järviin /altaisiin /suljettuihin lahtiin, joissa veden vaihtuminen on todettu vähäiseksi ja joissa voi tapahtua ravinteiden rikastumista. Näillä alueilla jäteveden käsittelyyn tulisi sisältyä fosforin poisto, ellei voida osoittaa, että fosforin poistolla ei ole vaikutusta rehevöitymiseen. Suurten taajamien jätevesien osalta voidaan harkita myös typen poistoa</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>suistot, merenlahdet ja muut rannikkovedet, joissa veden on todettu vaihtuvan huonosti, tai joihin johdetaan suuria ravinnemääriä. Pienistä taajamista tulevalla kuormituksella on yleensä vain vähäinen merkitys tällaisilla alueilla, mutta suurten taajamien jätevesien käsittelyyn olisi sisällytettävä fosforin ja/tai typen poisto, ellei voida osoittaa, että poistolla ei ole vaikutusta rehevöitymiseen.</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>— — <QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/></P></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 liitteessä I olevan B kohdan 3 alakohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen sellaisiin haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin, jotka liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan määritelmän mukaan ovat rehevöityviä, johdettavien jätevesien on lisäksi täytettävä tämän liitteen taulukossa 2 esitetyt vaatimukset<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/>. Kyseisessä taulukossa vahvistetaan erityisesti kyseisissä jätevesissä olevan kokonaisfosforin ja kokonaistypen enimmäispitoisuudet ja/tai niiden poistamisen vähimmäisteho.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-8603"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely</P></TI></TITLE><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Käytyään Ranskan viranomaisten kanssa runsasta kirjeenvaihtoa, joka koski direktiivin 91/271 täytäntöönpanoa Ranskan oikeusjärjestyksessä, komissio katsoi kyseisen täytäntöönpanon puutteelliseksi ja osoitti <DATE ISO="19991022">22.10.1999</DATE> Ranskan hallitukselle virallisen huomautuksen, jossa se moitti kyseistä hallitusta erityisesti siitä, että tämä oli määrittänyt puutteellisesti haavoittumiselle alttiit alueet, koska se ei ollut määrittänyt kaikkia Seine-Normandien, Artois-Picardien, Loire-Bretagnen ja Rhône-Méditerranée-Corsen altaiden rehevöityneitä vesistöjä, ja siitä, ettei se ollut käsitellyt tehokkaammin niitä yhdyskuntajätevesiä, jotka johdetaan alueille, jotka jo on määritetty haavoittumiselle alttiiksi alueiksi, ja niille alueille, jotka olisi pitänyt määrittää tällaisiksi alueiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Komissio ei pitänyt Ranskan viranomaisten antamia selityksiä tyydyttävinä, ja osoitti siksi <DATE ISO="20010410">10.4.2001</DATE> Ranskan tasavallalle perustellun lausunnon.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Koska komissio ei vakuuttunut Ranskan viranomaisten antamasta vastauksesta, se päätti nostaa käsiteltävänä olevan kanteen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Kanne</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan haavoittumiselle alttiit alueet on määritetty puutteellisesti</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Rehevöitymisen käsite</P></TI></TITLE><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Koska komissio ja Ranskan hallitus eivät ole samaa mieltä direktiivin 91/271 2 artiklan 11 alakohtaan sisältyvän määritelmän laajuudesta, ensin on syytä täsmentää tässä direktiivissä tarkoitetun rehevöitymisen käsitettä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8604"?><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Kuten direktiivin 91/271 1 artiklan toisesta kohdasta ilmenee, tämän direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta.</TXT></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Kyseinen direktiivi annettiin EY:n perustamissopimuksen 130 s artiklan (josta on muutettuna tullut EY 175 artikla) nojalla, jolla pyritään toteuttamaan EY:n perustamissopimuksen 130 r artiklassa (josta on muutettuna tullut EY 174 artikla) asetetut tavoitteet. Tämän viimeksi mainitun artiklan mukaan yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan muun muassa ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen sekä ihmisten terveyden suojeluun.</TXT></NP><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Tällaisella politiikalla pyritään näin ollen ehkäisemään, lieventämään tai poistamaan niitä haittoja, joita ihmisen toiminnasta aiheutuu eläimille ja kasveille, maaperälle, vesille, ilmalle ja ilmastolle, maisemalle ja erityisalueille sekä ihmisten terveydelle ja heidän elämänlaadulleen. Kyseinen politiikka on pantu eri aloilla täytäntöön erityisesti jätteistä <DATE ISO="19750715">15 päivänä heinäkuuta 1975</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 75/442/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="194" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="39">EYVL L 194, s. 39</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19910318">18.3.1991</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 91/156/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="078" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="32">EYVL L 78, s. 32</REF.DOC.OJ>); tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista <DATE ISO="19850627">27 päivänä kesäkuuta 1985</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 85/337/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="175" DATE.PUB="1985" PAGE.FIRST="40">EYVL L 175, s. 40</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="19970303">3.3.1997</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="073" DATE.PUB="1997" PAGE.FIRST="5">EYVL L 73, s. 5</REF.DOC.OJ>), ja vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta <DATE ISO="19911212">12 päivänä joulukuuta 1991</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 91/676/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="375" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="1">EYVL L 375, s. 1</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Näin ollen direktiivin 91/271 tavoite on pelkkää vesien ekosysteemien suojelua laajempi, ja sillä pyritään suojelemaan ihmisiä, eläimiä, kasveja, maaperää, vesiä, ilmaa ja maisemaa kaikilta tuntuvilta haitoilta, joita levien ja muiden korkeampien kasvilajien nopea kasvu aiheuttaa yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisen seurauksena.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8605"?><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 2 artiklan 11 alakohtaan sisältyvää rehevöitymisen käsitettä on syytä tulkita juuri kyseisen tavoitteen valossa.</TXT></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Kyseisen säännöksen mukaan rehevöitymisellä on seuraavat neljä kriteeriä:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>ravinteiden, erityisesti typpi- ja fosforiyhdisteiden veteen rikastuminen</P></ITEM><ITEM><P>levien ja muiden korkeampien kasvilajien nopea kasvu</P></ITEM><ITEM><P>veden eliötasapainon ei-toivottu häiriintyminen</P></ITEM><ITEM><P>veden laatuvaihtelut.</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Direktiivissä 91/271 tarkoitettu rehevöityminen edellyttää lisäksi syy-yhteyttä toisaalta ravinteiden rikastumisen ja levien ja muiden korkeampien kasvilajien nopean kasvun välillä ja toisaalta kyseisen kasvun ja veden eliötasapainon eitoivotun häiriintymisen ja veden laatuvaihtelujen välillä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8606"?><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää rehevöitymisen kolmannesta kriteeristä, että pelkkä kasvilajin nopea lisääntyminen ei riitä todisteeksi ei-toivotusta häiriintymisestä, kunhan veden muiden eliölajien tasapaino ei järky.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Tämän osalta on todettava, että — kuten ilmenee erityisesti Institut français de recherche pour l'exploitation de la merin (Ranskan merentutkimuslaitos; jäljempänä IFREMER) tammikuussa 2001 laatimasta selvityksestä, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>L'eutrophisation des eaux marines et saumâtres en Europe, en particulier en France<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/> (meri- ja murtovesien rehevöityminen Euroopassa, erityisesti Ranskassa; jäljempänä vuoden 2001 IFREMER-selvitys), ja Environmental Resources Managementin (jäljempänä ERM) huhtikuussa 2000 laatimasta selvityksestä, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>Criteria used for the definition of eutrophication in fresh and marine/coastal waters<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/> (makeiden vesien sekä meri- ja rannikkovesien rehevöitymisen määrittelyperusteet); komissio on esittänyt kyseiset selvitykset yhteisöjen tuomioistuimelle — veden ekosysteemin tasapaino perustuu kyseessä olevien eri kasvilajien väliseen monitahoiseen vuorovaikutukseen sekä vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Niinpä jonkin erityisen levä- tai kasvilajin nopea lisääntyminen häiritsee sellaisenaan veden ekosysteemin tasapainoa ja näin ollen veden eliötasapainoa, vaikka muut kasvilajit pysyisivätkin vakaina. Lisäksi on todettava, että koska kasvilajit kilpailevat keskenään ravintosuoloista ja valoenergiasta, yhden tai muutaman kasvilajin nopea lisääntyminen merkitsee useimmiten, jollei aina, muiden lajien vähentymistä, sillä muiden levien ja vesikasvien kasvulle välttämättömät luonnonvarat ovat silloin vain näiden yhden tai muutaman kasvilajin käytössä.</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Rehevöitymisen kolmas kriteeri edellyttää kuitenkin, että tällainen veden eliötasapainon häiriintyminen on ei-toivottua. Sikäli kuin direktiivin 91/271 tavoite on pelkkää vesien ekosysteemien suojelua laajempi, kuten tämän tuomion 16 kohdasta ilmenee, kyseistä ei-toivottua häiriintymistä koskeva kriteeri on katsottava täyttyneeksi myös silloin, kun tuntuvaa haittaa on aiheutunut paitsi eläimille tai kasveille myös ihmisille, maaperälle, vesille, ilmalle tai maisemalle.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8607"?><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Veden eliötasapainon ei-toivottua häiriintymistä ovat näin ollen erityisesti lajimuutokset ja niiden seurauksena ekosysteemin biologisen monimuotoisuuden häviäminen, opportunististen makrolevien nopeasta lisääntymisestä johtuvat haitat sekä myrkyllisen tai haitallisen kasviplanktonin voimakas kasvu.</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Rehevöitymisen neljännellä kriteerillä puolestaan tarkoitetaan, toisin kuin Ranskan hallitus katsoo, paitsi ekosysteemeille vahingollista vedenlaadun huonontumista myös veden värin, ulkonäön, maun tai tuoksun huonontumista tai kaikenlaisia muita muutoksia, jotka ovat esteenä tai rajoituksena sellaisille veden käyttötarkoituksille kuin matkailu, kalastus ja kalanviljely, simpukoiden keräys ja niiden viljely, juomaveden kanavointi tai teollisuuslaitosten jäähdytys.</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon yhteisön lainsäätäjän tavoite suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuvilta haitoilta, jäsenvaltioiden velvollisuutena on direktiivin 91/271 5 artiklan 1 kohdan nojalla vain määrittää alueet, joiden osalta kyseinen johtaminen myötävaikuttaa merkittävästi rehevöitymiseen tai sen uhkaan (ks. vastaavasti direktiivin 91/676 osalta asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-293/97" YEAR="1999" PAGE.ECR="I-2603">C-293/97, Standley ym., tuomio <DATE ISO="19990429">29.4.1999</DATE>, Kok. 1999, s. I-2603, 35 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Ensimmäisen kanneperusteen laajuus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Kunkin komission kanteessaan tarkoittaman alueen osalta on tarkistettava, olisiko kyseinen alue pitänyt määritellä rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8608"?><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan mukaan rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi on määriteltävä luonnon makeavetiset järvet, muut sisävesistöt, suistot ja sellaiset rannikkovedet, <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>jotka on todettu rehevöityneiksi tai jotka saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä, jollei suojelutoimiin ryhdytä<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää, että virallinen huomautus koski ainoastaan todettuja rehevöitymistapauksia ja että vaikka komissio mainitsikin perustellussa lausunnossa ja kanteessa rehevöitymisen uhan huomioon ottamisen, se ei tehnyt tästä tiettyjen alueiden osalta mitään päätelmiä. Näin ollen Ranskan hallitus väittää, että kun komissio katsoo vastauksessaan, että vaikka sen tarkoittamia alueita ei olekaan todettu rehevöityneiksi, kyseiset alueet ovat ainakin vaarassa rehevöityä, se laajentaa kanneperusteitaan niistä perusteista, jotka se esitti niin oikeudenkäyntiä edeltäneessä vaiheessa kuin kanteessaankin.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Tämän osalta on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission jäsenvaltiolle esittämässä virallisessa huomautuksessa ja sittemmin komission antamassa perustellussa lausunnossa rajataan riidan kohde, jota ei sen jälkeen voida enää laajentaa. Tämän vuoksi perustellun lausunnon ja komission kanteen on nojauduttava oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn aloittavassa virallisessa huomautuksessa esiin tuotuihin perusteisiin (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-365/97" YEAR="1999" PAGE.ECR="I-7773">C-365/97, komissio v. Italia, tuomio <DATE ISO="19991109">9.11.1999</DATE>, Kok. 1999, s. I-7773, 23 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-229/00" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-5727">C-229/00, komissio v. Suomi, tuomio <DATE ISO="20030612">12.6.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-5727, 44 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Tämä edellytys ei kuitenkaan voi merkitä sitä, että virallisessa huomautuksessa esitettyjen väitteiden, perustellun lausunnon lausunto-osan ja kanteessa esitettyjen vaatimusten pitäisi aina olla täysin yhteneviä, kun riidan kohdetta ei ole laajennettu tai muutettu (em. asia komissio v. Italia, tuomion 25 kohta ja em. asia komissio v. Suomi, tuomion 46 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-8609"?><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Käsiteltävänä olevassa asiassa on katsottava, että kun komissio totesi ensimmäistä kertaa vasta vastauskirjelmässään, että vaikka sen kanteessaan tarkoittamat alueet eivät sen väittämän mukaan olekaan rehevöityneet, ne olisi kuitenkin pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi, sillä ne saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä, se ei laajentanut eikä muuttanut menettelyn aikana riidan kohdetta, joka koskee sitä, että tiettyjä vesistöjä ei ole määritetty rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi, koska direktiivin 91/271 liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan mukaan rehevöityneet alueet ja sellaiset alueet, jotka saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä, on samalla tavalla määritettävä haavoittumiselle alttiiksi alueiksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Seine-Normandien allas</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Seinen lahti</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>On varmaa, että Seinen lahden vesistöön on rikastunut ravinteita, erityisesti typpiyhdisteitä, joiden määrä jatkuvasti lisääntyy, ja että kyseisessä vesistössä kasvaa nopeasti leviä ja muita korkeampia kasvilajeja (ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-258/00" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-5959">C-258/00, komissio v. Ranska, tuomio <DATE ISO="20020627">27.6.2002</DATE>, Kok. 2002, s. I-5959, 64 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Kaikissa komission esittämissä selvityksissä ja tutkimuksissa, erityisesti niissä ekologisissa malleissa, jotka Philippe Cugier kehitti Caenin yliopistossa vuonna 1999 puolustamassaan väitöskirjassa nimeltä <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>Modélisation du devenir à moyen terme dans l'eau et le sédiment des éléments majeurs (N, P, Si) rejetés par la Seine en baie de Seine<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/> (Mallit Seinejoesta Seinen lahteen johtuvien tärkeimpien alkuaineiden (N, P, Si) kehityksestä vedessä ja sedimentissä keskipitkällä aikavälillä) tehdään sellainen päätelmä, että yhtäältä Seinen lahden saamien ravinnemäärien ja näiden keskinäisen suhteen ja toisaalta tällä alueella vuosittain todetun kasviplanktonin kukinnan välillä on syy-yhteys.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8610"?><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Siitä Ranskan hallituksen väitteestä, jonka mukaan Cugier'n väitöskirjan perustana oleva kolmiulotteinen ekologinen malli on epätäydellinen, on tärkeää palauttaa mieliin, että EY 174 artiklan mukaan yhteisön ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa on todettava, että Seinen lahden saamien ravinnemäärien ja tällä alueella esiintyvän kasviplanktonin nopean kasvun välillä on käytettävissä olevien tieteellisten ja teknisten tietojen perusteella sellainen riittävän todennäköinen syy-yhteys, joka edellyttää direktiivin 91/271 mukaisia ympäristönsuojelutoimia, jos muut rehevöitymisen kriteerit täyttyvät.</TXT></NP><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Ranskan hallitus kiistää, että kasviplanktonin kasvu Seinen lahdella häiritsee ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa.</TXT></NP><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>Tämän osalta kaikista komission esittämistä tutkimuksista ilmenee, että kyseisellä alueella lisääntyy nopeasti Dinophysis-sukuun kuuluvia kasviplanktonlajeja, jotka tuottavat sellaisia DSP-myrkkyjä (Diarrheic Shellfish Poisoning — äyriäisten aiheuttama ripuliin johtava myrkytys), jotka voivat kerääntyä simpukoihin ja jotka ovat ihmisille tällaisia simpukoita syötäessä vaarallisia. Koko lahdella, erityisesti sen keskiosassa, havaittiin vuosina 1990-1999 niin suuria Dinophysis-pitoisuuksia, että niiden takia simpukoihin kerääntyi myrkkyjä. Dinophysis-planktonia havaittiin tänä ajanjaksona 2-6 kertaa lahden länsiosassa ja 7-10 kertaa lahden keski- ja itäosassa (vuoden 2001 IFREMER-selvitys). Kyseisen planktonin kasvu <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>näyttää jo useita vuosia voimistuneen Courseullesin (Calvados) ja Dieppen (Seine-Maritime) välillä, minkä takia simpukoiden keräys on ajoittain kiellettyä<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/> (schema directeur d'aménagement et de gestion des eaux du bassin Seine-Normandie) (Seine-Normandien altaan vesistön parannus- ja hoitosuunnitelma; jäljempänä SDAGE Seine-Normandie -asiakirja).</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Lisäksi toinen kasviplanktonlaji, Phaeocystis, <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>on jo muutamia vuosia kasvanut nopeasti joissakin Seine-Maritimen ja Calvadosin osissa<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/>, ja vaikkei se olekaan<?PAGE NO="I-8611"?> myrkyllinen, se <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>aiheuttaa lietettä ja vähentää rannikon houkuttavuutta matkailukohteena<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/> (SDAGE Seine-Normandie -asiakirja). Phaeocystis-kasviplanktonin nimittäin tiedetään näyttävän suurina kasaumina limaiselta vaahtomassalta, joka peittää veden pinnan, ajautuu meren rantaan tai tukkii kalaverkkoja.</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Kuten tämän tuomion 23 kohdassa korostettiin, kasviplanktonyhteisön rakenteen kehitys siten, että myrkyllisten tai haitallisten lajien määrä kasvaa, häiritsee ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa. Toisin kuin Ranskan hallitus väittää, kyseinen kehitys koskee koko Seinen lahtea, vaikka tilanne onkin pahin sen keski- ja itäosassa.</TXT></NP><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>Rajoitukset ja haitat, joita Dynophisis-kasviplankton aiheuttaa simpukoiden keräämiselle ja Phaeocystis-kasviplankton puolestaan matkailulle Seinen lahden rannikolla, kuvastavat lisäksi tämän lahden huonontunutta vedenlaatua.</TXT></NP><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>Seinen, joka on Seinen lahden pääjoki, välityksellä mereen kulkeutuvista typpivirroista 40 prosenttia on peräisin yhdyskunnista (ERM:n helmikuussa 1999 laatima selvitys, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>Verification of vulnerable zones identified under the nitrate directive and sensitive areas identified under the urban waste water treatment directive<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/> (Nitraattidirektiivin mukaisesti määritettyjen pilaantumisalttiiden vyöhykkeiden ja yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaisesti määritettyjen haavoittumiselle alttiiden alueiden tarkistus); jäljempänä vuoden 1999 ERM-selvitys). Ranskan hallitus väittää, että yhdyskunnista peräisin olevien typpipäästöjen osuus oli vuonna 2000 ainoastaan 28 prosenttia, muttei esitä mitään asiakirjaa väitteensä tueksi. Sitä paitsi on todettava, että vaikka kyseinen osuus oletettaisiinkin 28 prosentiksi 40 prosentin sijaan, komissio voisi silti perustellusti päätellä, että yhdyskuntajätevesien johtaminen vesistöön myötävaikuttaa tuntuvasti Seinen lahden vesistön rehevöitymiseen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8612"?><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää myös, että Cugier ei väitöskirjassaan täysin usko mahdollisuuteen toteuttaa sellaisia teknisiä toimia, joilla voitaisiin vähentää typenja fosforinsaantia. Tällainen väite ei kuitenkaan saa tukea mistään niistä kyseisen väitöskirjan otteista, jotka yhteisöjen tuomioistuimelle on esitetty. Kuten komissio perustellusti katsoo, yhdyskunnista peräisin olevien ravinnemäärien vähentämismahdollisuutta ei missään tapauksessa tarvitse käsitellä siinä vaiheessa, kun määritetään rehevöitymiselle alttiita alueita.</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>Komissio on näin ollen perustellusti todennut, että Seinen lahti on rehevöitynyt direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla ja että kyseinen lahti olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Seinejoki ja sen sivujoet sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Kaikista komission esittämistä selvityksistä ja tutkimuksista ilmenee, että Seinejoessa kasvaa sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella suuria kasviplanktonmääriä.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>Tällaisessa kasvussa <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>kasviplanktonin biomassa voi — — kuluttaa happea enemmän kuin se sitä tuottaa<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/>, ja <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>kasviplanktonin väheneminen johtaa silloin hapenpuutteeseen<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/> (asiakirja, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>Seine-Aval 2: L'analyse et la gestion environnementales<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/>; Seinejoen alajuoksu 2: ympäristöasioiden analysointi ja hallinta). Seinejoen suiston happimäärän väheneminen aiheuttaa sen, että <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="201D"/>melkein 50 kilometrin pituinen alue on lähes täysin hapeton (anoksia)<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="201D"/>, minkä takia <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>vesi on kelvotonta moniin käyttötarkoituksiin ja kaikenlaiselle korkeampien eliölajien elämiselle<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/>, ja kyseinen alue <QUOT.START ID="QS0031" REF.END="QE0031" CODE="201D"/>muodostaa lähes puolet vuodesta ylipääsemättömän esteen lohen tai ankeriaan kaltaisille kaloille, jotka elävät vuorotellen makeassa vedessä ja suolavedessä<QUOT.END ID="QE0031" REF.START="QS0031" CODE="201D"/> (tutkimus, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0032" REF.END="QE0032" CODE="201D"/>Programme scientifique Seine-Aval: L'oxygène<QUOT.END ID="QE0032" REF.START="QS0032" CODE="201D"/>; Seinejoen alajuoksua koskeva tieteellinen ohjelma: happi).</TXT></NP><?PAGE NO="I-8613"?><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Nämä ilmiöt selvästi häiritsevät ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa ja huonontavat veden laatua.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Se Ranskan hallituksen väite on merkityksetön, jonka mukaan fosforinsaannin tuntuvalla vähentämisellä on saatu vain hyvin vähän lisättyä hapen vuosittaista keskimäärää Poses-Honfleurin osassa. Typensaanti nimittäin on samaan aikaan jatkuvasti kasvanut.</TXT></NP><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Komissio on näin ollen perustellusti todennut, että Seinejoki on sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella rehevöitynyt direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla ja että se olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>Sitä vastoin niiden jokien osalta, jotka laskevat Seinejokeen tämän ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, komissio tyytyy viittaamaan SDAGE Seine-Normandie -asiakirjaan, jonka mukaan <QUOT.START ID="QS0033" REF.END="QE0033" CODE="201D"/>[Seine-Normandien altaan] suurissa joissa on keväällä ja kesällä leväkukintoja<QUOT.END ID="QE0033" REF.START="QS0033" CODE="201D"/> ja <QUOT.START ID="QS0034" REF.END="QE0034" CODE="201D"/>monet pienet joet ovat tiettyinä ajankohtina korkeampien kasvilajien, rihmalevien tai benttisten [eli veden pohjalla elävien] piilevien vallassa<QUOT.END ID="QE0034" REF.START="QS0034" CODE="201D"/>, muttei esitä mitään tarkkaa seikkaa, jolla voitaisiin osoittaa, että rehevöitymisen määritelmän kolmas ja neljäs kriteeri täyttyvät.</TXT></NP><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Komissio ei näin ollen osoita, että Seinen sivujoet sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella ovat rehevöityneet tai saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-8614"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Artois-Picardien allas</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Artois-Picardien altaan rannikkovedet</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>50</NO.P><TXT>Kaikista komission esittämistä selvityksistä ilmenee, että Artois-Picardien altaan rannikkovesiin on rikastunut ravinteita ja että niissä kasvaa lähes vuosittain runsaasti kasviplanktonia (IFREMER:n joulukuussa 1997 ja Agence de l'Eau Artois-Picardien lokakuussa 1999 laatimat selvitykset Nord-Pas-de-Calais/Picardien rannikolla esiintyvien ravinteiden alueellisesta seurannasta, ja vuoden 2001 IFREMER-selvitys).</TXT></NP><NP><NO.P>51</NO.P><TXT>Artois-Picardien rannikkovesissä on <QUOT.START ID="QS0035" REF.END="QE0035" CODE="201D"/>kausittainen ravinteiden (lähinnä nitraatti, fosfaatti ja silikaatti) kierto, joka on läheisessä yhteydessä tärkeimpien kasviplanktonlajien kehityskiertoon<QUOT.END ID="QE0035" REF.START="QS0035" CODE="201D"/> (vuoden 2001 IFREMER-selvitys). Artois-Picardien rannikkovesiin rikastuneiden ravinteiden ja todetun kasviplanktonin kukinnan välinen syy-yhteys on näin ollen katsottava käytettävissä olevien tieteellisten ja teknisten tietojen perusteella toteen näytetyksi, toisin kuin Ranskan hallitus väittää.</TXT></NP><NP><NO.P>52</NO.P><TXT>Artois-Picardien altaaseen kohdistuu <QUOT.START ID="QS0036" REF.END="QE0036" CODE="201D"/>merkittävä teollisuuden ja asutuksen paine (väestötiheys kansalliseen keskiarvoon verrattuna kolminkertainen)<QUOT.END ID="QE0036" REF.START="QS0036" CODE="201D"/> (Agence de l'Eau Artois-Picardien laatima asiakirja). Niinpä on katsottava, että yhdyskuntajätevesien johtaminen vesistöön myötävaikuttaa tuntuvasti kyseisen altaan vesistön rehevöitymiseen, erityisesti sen rannikkovesiin, mitä Ranskan hallitus ei sitä paitsi edes kiistä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8615"?><NP><NO.P>53</NO.P><TXT>Koko Artois-Picardien rannikolla, mukaan lukien Dunkerquessa, Boulogne-sur-Merissä ja Calaisssa, kasvaa lähes vuosittain huhti-toukokuussa runsaasti Phaeocystis-kasviplanktonia, joka <QUOT.START ID="QS0037" REF.END="QE0037" CODE="201D"/>on — —huomiota herättävä ekologinen tapahtuma<QUOT.END ID="QE0037" REF.START="QS0037" CODE="201D"/> ja jonka seurauksena <QUOT.START ID="QS0038" REF.END="QE0038" CODE="201D"/>veden väri muuttuu, rannikolla on toisinaan kuvottava haju<QUOT.START ID="QS0039" REF.END="QE0039" CODE="201D"/> ja <QUOT.END ID="QE0039" REF.START="QS0039" CODE="201D"/>vesi tulee tahmeaksi ja voi olla rannikolla esiintyvien hätkähdyttävien vaahtoilmiöiden (foaming) taustalla<QUOT.END ID="QE0038" REF.START="QS0038" CODE="201D"/> (vuoden 2001 IFREMER-selvitys).</TXT></NP><NP><NO.P>54</NO.P><TXT>Lisäksi Sommen lahden happimäärä on rehevöitymisen takia vähentynyt (vuoden 2001 IFREMER-selvitys). IFREMER:n mainitsemassa vuoden 1990 tutkimuksessa pidetään hyvin todennäköisenä, että todetut kuolemantapaukset johtuvat siitä, että vedessä on liikaa orgaanisia aineita, minkä takia sen ympäristö on ajoittain hapeton (anoksia). IFREMER:n mukaan muilla Pohjanmeren alueilla on jo todettu, että Artois-Picardien rannikkovesillä esiintyvän kaltaisilla Phaeocystis-planktonin kukinnoilla voi olla dramaattisia seurauksia vedenpohjan (benttinen) ja vapaan veden alueen (pelagiaali) ekosysteemien rakenteelle ja toiminnalle. Ranskan hallitus tosin väittää, että IFREMER:n Agence de 1'eau Artois-Picardielle toimittamassa selvityksessä täsmennetään, ettei mikään simpukka- tai kalakuolema liity Sommen lahdella esiintyvän Phaeocystis-planktonin kukintaan, mutta se ei esitä kyseistä asiakirjaa.</TXT></NP><NP><NO.P>55</NO.P><TXT>Kasviplanktonyhteisön rakenteen muuttuminen siten, että Phaeocystis-planktonin kaltainen myrkytön mutta silti haitallinen laji lisääntyy, häiritsee ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa paitsi Sommen lahdella myös koko Artois-Picardien rannikolla.</TXT></NP><NP><NO.P>56</NO.P><TXT>Veden värin, tuoksun ja sakeuden muutokset, joilla ilmiselvästi on kielteisiä vaikutuksia matkailuun ja jotka todennäköisesti haittaavat vakavasti myös kalastusta, kuvastavat huonontunutta veden laatua.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8616"?><NP><NO.P>57</NO.P><TXT>Komissio on näin ollen perustellusti todennut, että kaikki Artois-Picardien rannikkovedet ovat rehevöityneet direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla ja että ne olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Artois-Picardien altaan sisävedet (yhtäältä Aa-joen kanavoidun osan/Escaut-joen ja toisaalta Belgian rajan välinen vesistöverkko, Scarpe-joki Arras'n alapuolella, Lensin kanava Lensin alapuolella ja Somme-joki kokonaisuudessaan)</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>58</NO.P><TXT>Komissio esittää kanteensa tueksi useita Agence de l'Eau Artois-Picardien laatimia asiakirjoja. Näistä asiakirjoista ilmenee, että <QUOT.START ID="QS0040" REF.END="QE0040" CODE="201D"/>veden yleislaadun parantuminen, joka on viime vuosina havaittu yhdessä suuren typpi- ja varsinkin fosforikuormituksen kanssa, edistää kasvien kasvua, olipa kyse kasviplanktonista, rihmalevistä tai makrofyyteistä (limaskat, lumpeet, jne.)<QUOT.START ID="QS0041" REF.END="QE0041" CODE="201D"/>; että <QUOT.END ID="QE0041" REF.START="QS0041" CODE="201D"/>tämä kasvien nopea lisääntyminen aiheuttaa monia haittoja, useimmiten vesien värj ääntymistä, hajuja, vesien virtauksen hankaloitumista ja varsinkin massiivisia tukehtumisesta johtuvia kalakuolemia<QUOT.START ID="QS0042" REF.END="QE0042" CODE="201D"/> ja että <QUOT.END ID="QE0042" REF.START="QS0042" CODE="201D"/>liiallisesta kasvillisuudesta on haittaa: siitä on esteettistä haittaa, se tuottaa hajuja ja vaikeuttaa veneiden käyttöä sekä tukkii suodattimia juomavettä tuotettaessa<QUOT.END ID="QE0040" REF.START="QS0040" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>59</NO.P><TXT>Kyseisistä asiakirjoista ilmenee myös, että Artois-Picardien altaan joet ovat muiden maakuntien jokia huonommassa asemassa, koska yhtäältä <QUOT.START ID="QS0043" REF.END="QE0043" CODE="201D"/>teollisuuden ja asutuksen paine on suurempi (väestötiheys kolminkertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna)<QUOT.END ID="QE0043" REF.START="QS0043" CODE="201D"/> ja koska toisaalta <QUOT.START ID="QS0044" REF.END="QE0044" CODE="201D"/>jokien virtaama on kaiken saasteen poistumisen kannalta liian hidas<QUOT.END ID="QE0044" REF.START="QS0044" CODE="201D"/> ja koska <QUOT.START ID="QS0045" REF.END="QE0045" CODE="201D"/>jokien virtausnopeus — —on heikko: niiden happipitoisuus ei juurikaan suurene, niiden pohjat ovat liejuuntuneet, kalat eivät lisäänny, ja eläinlajit vähenevät<QUOT.END ID="QE0045" REF.START="QS0045" CODE="201D"/>.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8617"?><NP><NO.P>60</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää kuitenkin, että Artois-Picardien altaan joissa ei ole millään tavalla havaittu, että veden virtaus olisi heikentynyt tai että veden eläimistö tai kasvisto ja varsinkin viljellyt kalakannat olisivat vahingoittuneet. Se väittää, että komission mainitsemat asiakirjat on laadittu suurelle yleisölle kansantajuistamistarkoituksessa ja että niissä ei siis ole kaikkia toivottavia vivahteita, joten niillä ei voida todistaa komission väitteitä.</TXT></NP><NP><NO.P>61</NO.P><TXT>Tämän osalta on syytä todeta, että vaikka yhdessä niistä asiakirjoista, joihin tämän tuomion 58 ja 59 kohdassa viitataan, täsmennetäänkin, että Somme-joen yläjuoksun lammet ja Aa-joen suiston kanavat ovat rehevöityneet, rehevöityminen määritellään kyseisessä asiakirjassa <QUOT.START ID="QS0046" REF.END="QE0046" CODE="201D"/>ravinteiden rikastumiseksi — —, joka voi johtaa kasvien nopeaan lisääntymiseen<QUOT.END ID="QE0046" REF.START="QS0046" CODE="201D"/>, joten kyseisen asiakirjan perusteella ei voida tietää, täyttyvätkö rehevöitymisen kolmas ja neljäs kriteeri kyseisessä asiakirjassa tarkoitetuissa vesissä.</TXT></NP><NP><NO.P>62</NO.P><TXT>Muista asiakirjoista taas on todettava, että niiden perusteella ei voida selvittää, mikä joki tai kanaali on rehevöitynyt tai saattaa rehevöityä. Niissä ei myöskään aina eroteta nimenomaan vesistöverkon mahdollisen rehevöitymisen seurauksia yleisen saastumisen seurauksista, jotka eivät ilmene pelkästään ravinteiden lisääntymisenä.</TXT></NP><NP><NO.P>63</NO.P><TXT>Virallisessa huomautuksessa ja perustellussa lausunnossa mainitusta vuoden 1999 ERM-selvityksestä — johon komissio näyttää pääasiallisesti nojautuneen katsoessaan, että kyseisen vesistöverkon yhtä osaa ei ole määritetty haavoittumiselle alttiiksi alueeksi — puolestaan on todettava, että kyseisen selvityksen sitä osaa, joka koskee Artois-Picardien allasta, ei ole toimitettu yhteisöjen tuomioistuimelle.</TXT></NP><NP><NO.P>64</NO.P><TXT>Komission esittämien asiakirjojen valossa ei näin ollen ole millään tavalla perusteltua, että komissio sisällytti kanneperusteeseensa Artois-Picardien altaan tietyt joet<?PAGE NO="I-8618"?> muttei sen muita jokia. Komissio ei myöskään ole vedonnut ensimmäisen kanneperusteensa tueksi yhteenkään niistä asiakirjoista, jotka koskevat kyseisen altaan vesistöverkkoa ja jotka Ranskan hallitus on tässä menettelyssä esittänyt.</TXT></NP><NP><NO.P>65</NO.P><TXT>Komissio ei näin ollen näytä toteen, että ne Artois-Picardien altaan sisävedet, joihin se kanteessaan viittaa, olisivat rehevöityneet tai saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Loire-Bretagnen allas</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Vilainen lahti</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>66</NO.P><TXT>Vuoden 2001 IFREMER-selvityksestä ilmenee, että Vilainen lahti on Ranskan rannikkoalueista rehevöitynein. Sillä esiintyy vakavaa hapenpuutetta eli hypoksiaa ja jopa täydellistä hapettomuutta eli anoksiaa, jotka johtuvat huomattavan kasviplanktonbiomassan kehittymisestä ja sen jälkeisestä bakteerien aiheuttamasta saastumisesta ja jotka voivat aiheuttaa massiivista kalojen ja benttisten eli veden pohjalla elävien selkärangattomien eläinten kuolleisuutta. Tämän lahden kolmen kohdan osalta on toisaalta katsottu, että makrolevä (<QUOT.START ID="QS0047" REF.END="QE0047" CODE="201D"/>leväsaaste<QUOT.END ID="QE0047" REF.START="QS0047" CODE="201D"/>) saattaa lisääntyä niissä nopeasti, ja näin on ainakin kerran tapahtunutkin vuosina 1997-1999 eli ajanjaksona, jonka kyseinen tutkimus käsittää.</TXT></NP><NP><NO.P>67</NO.P><TXT>Ranskan hallitus ei kiistä, että yhdyskunnista peräisin olevat ravinteet, erityisesti typpi, jotka kulkeutuvat vesistöön Vilaine-joen välityksellä, vaikuttavat merkittävästi kyseisen lahden rehevöitymiseen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8619"?><NP><NO.P>68</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää jo luokitelleensa Vilainen valuma-alueen rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi, joten kaikkiin niihin taajamiin, joiden asukasvastineluku (avl) on yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> ja jotka johtavat jätevetensä kyseiselle alueelle, sovelletaan direktiivin 91/271 säännöksiä. Ranskan hallitus katsoo, että koska yksikään sellainen taajama, jonka asukasvastineluku on yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT>, ei sen mukaan johda jätevesiään suoraan Vilainen lahteen ja koska Loiren välityksellä kulkeutuvat jätevedet eivät sen mukaan vaikuta kyseiseen lahteen, toisin kuin komissio väittää, kyseisen lahden määrittäminen rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi on merkityksetöntä, joten se ei mielestään ole jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.</TXT></NP><NP><NO.P>69</NO.P><TXT>Tämän osalta on katsottava, että vaikka oletettaisiinkin, että yksikään sellainen taajama, jonka asukasvastineluku on yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT>, ei johda jätevesiään suoraan Vilainen lahteen ja että, toisin kuin komissio väittää, Loiren välityksellä kulkeutuvat jätevedet eivät vaikuta kyseiseen lahteen, sillä seikalla, että Vilaine-joen valuma-alue jo on määritetty rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi, ei voida perustella sitä, että kyseinen lahti jätetään määrittämättä tällaiseksi alueeksi. Direktiivin 91/271 5 artiklan 1 kohdasta, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan kanssa, nimittäin seuraa, että jäsenvaltioiden on määritettävä kaikki rehevöityneet vesistöt haavoittumiselle alttiiksi alueiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>70</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta ei näin ollen ole noudattanut velvoitteitaan, koska se ei ole määrittänyt Vilainen lahtea direktiivissä 91/271 tarkoitetuksi rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Lorientin satamaselkä</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>71</NO.P><TXT>Ranskan hallitus ei kiistä, että Lorientin satamaselän vesiin on rikastunut ravinteita.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8620"?><NP><NO.P>72</NO.P><TXT>Vuoden 2001 IFREMER-selvityksestä ilmenee, että vuosina 1997-1999 makrolevä (<QUOT.START ID="QS0048" REF.END="QE0048" CODE="201D"/>leväsaaste<QUOT.END ID="QE0048" REF.START="QS0048" CODE="201D"/>) lisääntyi nopeasti pitkin rantoja kahdessa Lorientin satamaselän kohdassa.</TXT></NP><NP><NO.P>73</NO.P><TXT>Samassa selvityksessä täsmennetään, että Bretagnen rannikon leväsaaste, jota esiintyy yleensä toukokuusta elosyyskuuhun, aiheutuu Uivalajiin kuuluvien viherlevien nopeasta lisääntymisestä, joka johtuu ravinteiden rikastumisesta vesiin. Nämä opportunistiset levät irtoavat helposti substraatistaan, ajelehtivat sitten vedessä ja päätyvät lopulta rannoille usein paksuksi leväpeitoksi. Leväsaaste haittaa suuresti tavanomaista matkailutoimintaa, kuten uimista, kalastusta, merenrannalla patikointia, ja niin edelleen, tai tekee sen jopa mahdottomaksi. Kuntien on kerättävä levät matkailutoiminnan säilyttämiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>74</NO.P><TXT>Kuten tämän tuomion 23 kohdassa korostettiin, tällainen makrolevien nopea lisääntyminen häiritsee ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa. Erityisesti matkailutoiminnalle aiheuttamiensa kielteisten seurausten lisäksi leväsaaste myös huonontaa veden laatua.</TXT></NP><NP><NO.P>75</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää kuitenkin, että yhdyskunnista peräisin olevien typpivirtojen osuus on keväisin ja kesäisin ainoastaan 9,8 prosenttia, joten yhdyskuntajätevesien johtaminen vesistöön ei ole merkityksellistä. Se väittää komission myöntäneen perustellussa lausunnossaan, että Saint-Brieucin lahdella esiintyvät yhdyskunnista peräisin olevat typpimäärät, jotka ovat 8,9 prosenttia kokonaismäärästä, eivät ole merkityksellisiä ja että sama päätelmä on tehtävä Lorientin satamaselän osalta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8621"?><NP><NO.P>76</NO.P><TXT>Tämän osalta on katsottava, että se, että komissio on myöntänyt, ettei yhdyskuntajätevesien johtaminen myötävaikuta merkittävästi Saint-Brieucin satamaselän rehevöitymiseen, ei millään tavalla vaikuta Lorientin satamaselän määrittämiseen haavoittumiselle alttiiksi alueeksi, koska on varmaa, että nämä kaksi vesistöä ovat toisistaan riippumattomia.</TXT></NP><NP><NO.P>77</NO.P><TXT>Komission esittämästä vuoden 1999 ERM-selvityksestä ilmenee, että Lorientin satamaselällä keväisin ja kesäisin eli viherlevien nopean lisääntymisen aikaan esiintyvistä nitraattimääristä 9,8 prosenttia eli 374 tonnia on peräisin yhdyskunnista. Komissio katsoo näin ollen perustellusti, että yhdyskuntajätevesien johtaminen vesistöön myötävaikuttaa merkittävästi Lorientin satamaselän vesien rehevöitymiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>78</NO.P><TXT>Komissio on siis perustellusti todennut, että Lorientin satamaselkä on rehevöitynyt direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla ja että se olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Elornin suisto, Morbihanin lahti, Douarnenezn lahti ja Concarneaun lahti</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>79</NO.P><TXT>Ranskan hallitus ei kiistä, että näihin vesistöihin on rikastunut ravinteita.</TXT></NP><NP><NO.P>80</NO.P><TXT>Vuoden 2001 IFREMER-selvityksestä ilmenee, että kyseessä olevilla alueilla esiintyi leväsaastetta vuosina 1997-1999 eli ajanjaksona, jota kyseinen tutkimus koski. Ranskan hallitus sitä paitsi myöntää ilmiön todellisuuden ja merkittävyyden Concarneaun lahdella.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8622"?><NP><NO.P>81</NO.P><TXT>Tämän tuomion 73 ja 74 kohdassa esitetyistä syistä komissio siis näyttää toteen, että Elornin suisto, Morbihanin lahti, Douarnenez'n lahti ja Concarneaun lahti ovat rehevöityneet.</TXT></NP><NP><NO.P>82</NO.P><TXT>Ranskan hallitus väittää kuitenkin, että yhdyskunnista peräisin olevat ravinnemäärät eivät myötävaikuta merkittävästi kyseisten vesistöjen rehevöitymiseen, joten niitä ei ole syytä määrittää direktiivissä 91/271 tarkoitetuiksi haavoittumiselle alttiiksi alueiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>83</NO.P><TXT>Tämän osalta on varmaa, että kyseisten alueiden typpisaasteet ovat pääasiallisesti peräisin maataloudesta.</TXT></NP><NP><NO.P>84</NO.P><TXT>Elornin suiston osalta komissio ja Ranskan hallitus ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että keväisin ja kesäisin eli viherlevien nopean lisääntymisen aikaan esiintyvistä nitraattimääristä 21 prosenttia on peräisin yhdyskunnista, kuten vuoden 1999 ERM-selvityksessä todetaan.</TXT></NP><NP><NO.P>85</NO.P><TXT>Keväisin ja kesäisin esiintyvien yhdyskunnista peräisin olevien nitraattimäärien osuus on saman selvityksen mukaan 23 prosenttia Douarnenezin lahdella ja 32 prosenttia Concarneaun lahdella. Ilmoitettuaan perusteltuun lausuntoon antamassaan vastauksessa, että insinööritoimisto Saunier'n elokuussa 1993 laatiman tutkimuksen (jäljempänä Saunier-tutkimus) mukaan kyseinen osuus oli 22 ja 34 prosenttia, Ranskan hallitus väitti vastineessaan, että Douarnenez'n lahden saamasta typen ja fosforin määrästä 90 prosenttia on peräisin maataloudesta, ja perusti näkemyksensä tutkimukseen, jonka CEVAIFREMER oli laatinut Pôle Analytique de l'Eaulle. On kuitenkin todettava, ettei Ranskan hallitus esitä kyseistä tutkimusta. Concarneaun lahden osalta Ranskan hallitus ilmoittaa, että useiden tutkimusten ja mittauskampanjoiden (IFREMER, Ceva, DDE, In vivo) avulla on voitu arvioida, että kyseinen lahti saa ravinteita vuodessa noin 500 tonnia, joista ainoastaan 6,5 tonnia (eli 1,3 prosenttia) on peräisin Concarneaun jätevedenpuhdistamosta.<?PAGE NO="I-8623"?> Se ei kuitenkaan esitä näitäkään tutkimuksia ja selvityksiä. Tarkastelun pohjaksi on näin ollen syytä ottaa ne prosenttimäärät, jotka ilmenevät komission esittämästä vuoden 1999 ERM-selvityksestä.</TXT></NP><NP><NO.P>86</NO.P><TXT>Morbihanin lahdesta taas Ranskan hallitus väittää, että sen esittämän Saunier-tutkimuksen mukaan kevään ja kesän nitraattimääristä vain 10 prosenttia on peräisin yhdyskunnista. Tätä lukua ei kuitenkaan voida vahvistaa kyseistä tutkimusta tarkastelemalla, joten tässäkin on syytä käyttää sitä 21 prosentin määrää, joka ilmenee vuoden 1999 ERM-selvityksestä. Joka tapauksessa on todettava, että Saunier-tutkimus on vuodelta 1993, joten vuoden 1999 ERM-selvitys tarjoaa tuoreemman arvion Ranskan rannikkovesien tilasta.</TXT></NP><NP><NO.P>87</NO.P><TXT>Komissio katsoo perustellusti, että yhdyskunnista peräisin olevat typpimäärät, jotka ovat 21-32 prosenttia typensaannin kokonaismäärästä levien tai muiden korkeampien kasvilajien nopean kasvun aikana, vaikuttavat merkittävästi rehevöitymisen ilmaantumiseen, leviämiseen tai säilymiseen kyseessä olevissa vesistöissä.</TXT></NP><NP><NO.P>88</NO.P><TXT>Komissio on näin ollen perustellusti todennut, että Elornin suisto, Morbihanin lahti, Douarnenez'n lahti ja Concarneaun lahti ovat rehevöityneet direktiivissä 91/271 tarkoitetulla tavalla ja että ne olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Sèvre niortaise</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>89</NO.P><TXT>Komissio luopui vastauskirjelmässään ensimmäisestä kanneperusteestaan tämän alueen osalta.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-8624"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Rhône-Méditerranée-Corsen allas</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Vistre-joki</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>90</NO.P><TXT>Komissio väittää, että Vistre-joki on rehevöitynyt Nimesin alapuolella ja että se olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP><NP><NO.P>91</NO.P><TXT>Ranskan hallitus myöntää tämän kanneperusteen perustelluksi ja ilmoittaa, että Vistre-joen yksittäinen ongelma, joka koskee ainoastaan Nimesin taajaman jätevesipäästöjä, ratkeaa, kun koko taajama yhdistetään <DATE ISO="20051231">31.12.2005</DATE> mennessä Länsi-Nimesin laajennettuun jätevedenpuhdistamoon.</TXT></NP><NP><NO.P>92</NO.P><TXT>Ranskan viranomaisten olisi näin ollen pitänyt määrittää Nimesin alapuolinen Vistre-joki rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Thau-lampi</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>93</NO.P><TXT>On varmaa, että Thau-lammen vesiin on rikastunut ravinteita. Vuoden 2001 IFREMER-selvityksestä ilmenee lisäksi, että <QUOT.START ID="QS0049" REF.END="QE0049" CODE="201D"/>Välimeren ekosysteemien rehevöityminen ei pääasiallisesti johdu maataloudesta vaan yhdyskuntajätevesien johtamisesta vesistöön<QUOT.END ID="QE0049" REF.START="QS0049" CODE="201D"/>, mitä Ranskan hallitus ei kiistä Thau-lammen osalta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8625"?><NP><NO.P>94</NO.P><TXT>Tämän saman selvityksen mukaan Thau-lammessa esiintyy huomattavia <QUOT.START ID="QS0050" REF.END="QE0050" CODE="201D"/>malaïgue<QUOT.END ID="QE0050" REF.START="QS0050" CODE="201D"/>-ilmiöiksi kutsuttuja anoksiatapauksia, jotka <QUOT.START ID="QS0051" REF.END="QE0051" CODE="201D"/>todennäköisesti alkavat rannalla runsaina kasvavien levien saastumisesta ja lisääntyvät korkeiden lämpötilojen takia<QUOT.END ID="QE0051" REF.START="QS0051" CODE="201D"/> ja jotka tekevät vedet niissä eläville eläimille ja kasveille myrkyllisiksi. Tällaisia ilmiöitä esiintyi vuosina 1975, 1982, 1983, 1987, 1990 ja 1997.</TXT></NP><NP><NO.P>95</NO.P><TXT>Ranskan hallitus nojautuu kuitenkin IFREMER:n vuonna 1998 laatimaan tutkimukseen, jonka otsikkona on <QUOT.START ID="QS0052" REF.END="QE0052" CODE="201D"/>La crise anoxique du bassin de Thau de l'été 1997<QUOT.END ID="QE0052" REF.START="QS0052" CODE="201D"/> (Thaun altaan anoksiakriisi kesällä 1997; jäljempänä vuoden 1998 IFREMER-tutkimus), ja vuotta 2000 koskevaan Bulletin du réseau de suivi Iagunaire -lehteen, jota IFREMER ja Languedoc-Roussillonin maakunta julkaisevat, ja väittää niiden perusteella, että Thau-lammen rehevöityminen on 1970-lukuun verrattuna selvästi vähentynyt. Ranskan hallituksen mukaan 20:n viime vuoden aikana todettujen anoksiatapausten syynä ei enää ole lammen rehevöitymisestä johtuva kasvien nopea lisääntyminen vaan se vielä epätäydellinen tapa, jolla hoidetaan elävien ja hienontuneiden orgaanisten aineiden kantoja, joita syntyy erityisesti hyvin merkittävästä simpukanviljelystä Thau-lammella.</TXT></NP><NP><NO.P>96</NO.P><TXT>Vuoden 1998 IFREMER-tutkimuksesta ilmenee tämän osalta, että koska lampea ympäröivää aluetta on 1970-luvulta lähtien parannettu ihmisen toiminnasta aiheutuvien ravinnemäärien vähentämiseksi, <QUOT.START ID="QS0053" REF.END="QE0053" CODE="201D"/>voidaan katsoa, että Thaun allas ei enää ole rehevöitynyt<QUOT.END ID="QE0053" REF.START="QS0053" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>97</NO.P><TXT>Tämän tutkimuksen mukaan on itse asiassa todettava, että vaikka Thau-lammen vesissä kasvaakin runsaasti kasviplanktonia, kyseessä olevat kasviplanktonlajit eivät ole myrkyllisiä, ja ne mahdollistavat simpukoiden, lähinnä ostereiden, viljelyn kasvavina määrinä. Satoon (sinisimpukat, osterit, jne.) sisältyvän typen määrä on sitä paitsi yli 60 prosenttia kyseessä olevan valuma-alueen typensaannista. Näin ollen Thau-lammen vesien eliötasapaino ei nykyisin ole häiriintynyt ei-toivotulla tavalla.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8626"?><NP><NO.P>98</NO.P><TXT>Vuoden 1998 IFREMER-tutkimuksessa kuitenkin korostetaan sitä riskiä, että Thau-lammen vesiä alkaa rasittaa malaigue-ilmiö, joka ilmenee vesien anoksiana, sulfidien tuotantona ja kyseisestä ilmiöstä kärsivien alueiden kaikkien elollisten olentojen, mukaan lukien ostereiden, massiivisena kuolemana. Viimeisin maläigue-ilmiö on vuodelta 1997. Tällainen ilmiö sekä häiritsee ei-toivotulla tavalla veden eliötasapainoa että huonontaa veden laatua.</TXT></NP><NP><NO.P>99</NO.P><TXT>Toisin kuin Ranskan hallitus väittää, vuoden 1998 IFREMER-tutkimuksesta ilmenee, että vaikka simpukanviljelystä aiheutuvat orgaaniset aineet osaltaan edistävätkin vuonna 1997 esiintyneen kaltaisten malaigue-ilmiöiden kehitystä, makrofyyttien kasvu lammen rannalla, mikä johtuu ravinteiden rikastumisesta vesiin, vaikuttaa merkittävästi kyseisten ilmiöiden esiintymiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>100</NO.P><TXT>Tämän saman tutkimuksen mukaan malaigue-ilmiöiden esiintyminen ei ole tulevaisuudessa mahdotonta sellaisissa poikkeuksellisissa sääoloissa, jotka vallitsivat vuoden 1997 anoksiakriisin aikana. Thau-lampea ympäröivällä alueella on <QUOT.START ID="QS0054" REF.END="QE0054" CODE="201D"/>muutamia mahdollisia pesäkkeitä niissä osissa, jotka sijaitsevat erityisesti altaiden vesistä syntyvien tärkeimpien jokien laskukohdassa<QUOT.END ID="QE0054" REF.START="QS0054" CODE="201D"/>. Tämä seikka vahvistetaan vuotta 2000 koskevassa Bulletin du réseau de suivi lagunaire -lehdessä, jonka mukaan yksi Thau-lammen osa (crique de l'Angle) on rehevöitymiseen nähden kohtalaisessa tilassa.</TXT></NP><NP><NO.P>101</NO.P><TXT>Komissio on näin ollen perustellusti todennut, että Thau-lampi saattaa lähitulevaisuudessa rehevöityä, jollei suojelutoimiin ryhdytä, ja että se olisi pitänyt määrittää direktiivissä 91/271 tarkoitetuksi rehevöitymiselle alttiiksi alueeksi.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8627"?><NP><NO.P>102</NO.P><TXT>Vuoden 1998 IFREMER-tutkimuksen mukaan <QUOT.START ID="QS0055" REF.END="QE0055" CODE="201D"/>valuma-alueen välityksellä kulkeutuvat määrät ovat-----tarpeen, jotta Thaun altaan tukikapasiteetti simpukanviljelyä varten voitaisiin säilyttää<QUOT.END ID="QE0055" REF.START="QS0055" CODE="201D"/>, sillä <QUOT.START ID="QS0056" REF.END="QE0056" CODE="201D"/>planktonintuotannon lasku todennäköisesti johtaisi simpukantuotannon laskuun<QUOT.END ID="QE0056" REF.START="QS0056" CODE="201D"/>, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. Direktiivin 91/271 liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa kuitenkin säädetään mahdollisuudesta mukauttaa sitä tehokkaampaa käsittelyä, jota normaalisti sovelletaan haavoittumiselle alttiille alueelle johdettuihin yhdyskuntajätevesiin.</TXT></NP><NP><NO.P>103</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella on katsottava, että ensimmäinen kanneperuste on perusteltu seuraavien alueiden osalta: Seinen lahti, Seinejoki sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, Artois-Picardien altaan rannikkovedet, Vilainen lahti, Lorientin satamaselkä, Elornin suisto, Douarnenez'n lahti, Concarneaun lahti, Morbihanin lahti, Vistre-joki Nimesin alapuolella sekä Thau-lampi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Toinen kanneperuste, jonka mukaan yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n (asukasvastineluku) taajamien ne jätevedet, jotka johdetaan haavoittumiselle alttiille alueille, on jätetty vaille tehokkaampaa käsittelyä</P></TI></TITLE><NP><NO.P>104</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 5 artiklan 2 kohdasta seuraa, että Ranskan viranomaiset olivat velvollisia ryhtymään tarpeellisiin toimiin, jotta yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n taajamien kaikki viemäröidyt jätevedet voitaisiin käsitellä ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin saman direktiivin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin viimeistään <DATE ISO="19981231">31 päivästä joulukuuta 1998</DATE> alkaen.</TXT></NP><NP><NO.P>105</NO.P><TXT>Direktiivin 91/271 5 artiklan 3 kohdan ja tämän direktiivin liitteessä I olevan B kohdan 3 alakohdan säännösten mukaan kyseisen tehokkaamman käsittelyn on erityisesti niiden jätevesien osalta, jotka johdetaan rehevöitymiselle alttiisiin<?PAGE NO="I-8628"?> vesistöihin, täytettävä saman liitteen taulukossa 2 esitetyt vaatimukset, jollei kyseisen direktiivin liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan toisen alakohdan säännöksistä muuta johdu.</TXT></NP><NP><NO.P>106</NO.P><TXT>Komissio väittää ensinnäkin, että viralliseen huomautukseen vastatessaan Ranskan viranomaiset myönsivät <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyllä kirjeellä, että 130 taajamassa, joista ne antoivat luettelon, yhdyskuntajätevesien käsittely ei <DATE ISO="19981231">31 päivään joulukuuta 1998</DATE> asetetun määräajan päätyttyä täyttänyt direktiivin 91/271 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.</TXT></NP><NP><NO.P>107</NO.P><TXT>Ranskan hallitus ilmoittaa vastauksessaan, että kyseiseen luetteloon sisältyvistä 130 taajamasta 32 on täyttänyt direktiivin 91/271 mukaiset vaatimukset, ja 10 niistä (Vichy, Aix-en-Provence, Mâcon, Créhange, Saint-Avoid, Bailleul, Aurillac, Montauban, Châtillon-sur-Seine ja Gray) täytti ne jo ennen perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymistä.</TXT></NP><NP><NO.P>108</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, että kun arvioidaan sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä (ks. erityisesti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-446/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-6053">C-446/01, komissio v. Espanja, tuomio <DATE ISO="20030612">12.6.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-6053, 15 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>109</NO.P><TXT>Koska Vichyn, Aix-en-Provencen, Mâconin, Créhangen, Saint-Avoldin, Bailleulin, Aurillacin, Montaubanin, Châtillon-sur-Seinen ja Grayn taajamat täyttivät kyseisen direktiivin mukaiset vaatimukset ennen perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymistä, kanneperuste ei ole niiden osalta perusteltu.</TXT></NP><?PAGE NO="I-8629"?><NP><NO.P>110</NO.P><TXT>Se on sitä vastoin perusteltu niiden muiden taajamien osalta, jotka mainitaan Ranskan viranomaisten <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyssä kirjeessä, mukaan lukien ne taajamat, joiden väitetään täyttäneen kyseisen direktiivin mukaiset vaatimukset perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymisen jälkeen.</TXT></NP><NP><NO.P>111</NO.P><TXT>Komissio moittii Ranskan viranomaisia myös siitä, etteivät nämä ole noudattaneet velvollisuuksiaan Montpellier'n taajaman osalta, joka ei sisälly <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyn kirjeen liitteenä olevaan luetteloon.</TXT></NP><NP><NO.P>112</NO.P><TXT>Ranskan hallituksen perusteltuun lausuntoon antamasta vastauksesta ilmenee, että Montpellier'n taajama johtaa jätevetensä haavoittumiselle alttiille alueelle ja että vaatimusten mukaisen jätevedenpuhdistamon ja merestä virtaavan laskujoen rakennustyöt saadaan valmiiksi vasta vuonna 2004. Koska Ranskan hallitus ei ole yhteisöjen tuomioistuimessa väittänyt, että kyseiset työt olisivat valmistuneet suunniteltua aikaisemmin ja joka tapauksessa ennen perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymistä, toinen kanneperuste on perusteltu myös Montpellier'n taajaman osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>113</NO.P><TXT>Komissio väittää lopuksi, että Ranskan viranomaisten olisi myös pitänyt huolehtia siitä, että sellaiset yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n taajamien jätevedet, jotka johdetaan ensimmäisessä kanneperusteessa tarkoitetuille alueille, jotka olisi pitänyt määrittää rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi, käsitellään tehokkaammin direktiivin 91/271 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>114</NO.P><TXT>Tämän osalta on todettava, että Ranskan hallitus — joka ei kiistä, että yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> avl:n taajamien jätevedet johdetaan tämän tuomion 103 kohdassa tarkoitetuille alueille tai<?PAGE NO="I-8630"?> niiden valuma-alueille — ei ole yhteisöjen tuomioistuimessa väittänyt eikä sitäkään suuremmalla syyllä osoittanut, että perustellussa lausunnossa asetetun mäarajan päätyttyä kyseisiä jätevesiä käsiteltiin tehokkaammin direktiivin 91/271 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>115</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 91/271 5 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tämän direktiivin liitteen II mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>määrittänyt rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi Seinen lahtea, Seinejokea sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, Artois-Picardien altaan rannikkovesiä, Vilainen lahtea, Lorientin satamaselkää, Elornin suistoa, Douarnenez'n lahtea, Concarneaun lahtea, Morbihanin lahtea, Vistre-jokea Nimesin alapuolella sekä Thau-lampea</P></ITEM><ITEM><P>eikä käsitellyt tehokkaammin Ranskan viranomaisten <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyssä kirjeessä tarkoitettujen taajamien — muiden kuin Vichyn, Aix-en-Provencen, Mâconin, Créhangen, Saint-Avoldin, Bailleulin, Aurillaan, Montaubanin, Châtillon-sur-Seinen ja Grayn — ja Montpellier'n taajaman jätevesiä sekä yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> asukasvastineluvun (avl) taajamien jätevesiä, jotka johdetaan Seinen lahteen, Seinejokeen sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, Artois-Picardien altaan rannikkovesiin, Vilainen lahteen, Lorientin satamaselkään, Elornin suistoon, Douarnenez'n lahteen, Concarneaun lahteen, Morbihanin lahteen, Vistre-jokeen Nimesin alapuolella sekä Thau-lampeen</P></ITEM></LIST></P><P>Kanne hylätään muilta osin.</P></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-8631"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>116</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut, että Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja koska Ranskan tasavalta on pääosin hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä <DATE ISO="19910521">21 päivänä toukokuuta 1991</DATE> annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tämän direktiivin liitteen II mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>määrittänyt rehevöitymiselle alttiiksi alueiksi Seinen lahtea, Seinejokea sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, Artois-Picardien altaan rannikkovesiä, Vilainen lahtea, Lorientin satamaselkää, Elornin suistoa, Douamenez'n lahtea, Concarneaun lahtea, Morbihanin lahtea, Vistre-jokea Nimesin alapuolella sekä Thau-Iampea</P></ITEM><ITEM><P>eikä käsitellyt tehokkaammin Ranskan viranomaisten <DATE ISO="20001212">12.12.2000</DATE> päivätyssä kirjeessä tarkoitettujen taajamien — muiden kuin Vichyn, Aix-en-Provencen, Mâconin, Créhangen, Saint-Avoldin, Bailleulin,<?PAGE NO="I-8632"?> Aurillacin, Montaubanin, Châtillon-sur-Seinen ja Grayn — ja Montpel-Iier'n taajaman jätevesiä sekä yli <FT TYPE="NUMBER">10000</FT> asukasvastineluvun (avl) taajamien jätevesiä, jotka johdetaan Seinen lahteen, Seinejokeen sen ja Andelle-joen yhtymäkohdan alapuolella, Artois-Picardien altaan rannikkovesiin, Vilainen lahteen, Lorientin satamaselkään, Elornin suistoon, Douarnenez'n lahteen, Concarneaun lahteen, Morbihanin lahteen, Vistre-jokeen Nimesin alapuolella sekä Thau-lampeen.</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Kanne hylätään muilta osin.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>