11.Vaikka suojelu tällaisilta vahingoilta on perustavaa laatua oleva yleisesti tunnustettu periaate, sopimusmaiden lainsäädännöissä esiintyy huomattavia sitä koskevia eroavaisuuksia. Esimerkiksi jo pelkästään Ranskan ja Englannin lainsäädännöt sisältävät eroavaisuuksia. Ranskan lain mukaan rikollisen teon tunnusmerkkien täyttyminen edellyttää vahingon aiheuttajan vahingoittamistarkoituksen osoittamista, kun taas vastuu häviää, jos tekijän vilpitön mieli näytetään toteen. Englannin lain mukaan rikollinen teko (joka tunnetaan ilmauksella libel) täyttyy, jos kirjoitus on valamiesten harkinnan mukaan loukkaava ilman, että vahinkoa kärsineen henkilön pitäisi osoittaa kärsineensä vahinkoa, eikä tekijän vilpittömällä mielellä ole merkitystä. Sitä vastoin tilanne on päinvastainen yksityiselämää koskevien loukkausten osalta, jonka suojelu Ranskan oikeudessa on erityisen tehokasta. Täten professori Badinter on kirjoittanut seuraavasti:... Jos yksityiselämän kunnioittaminen tunnustetaan subjektiiviseksi oikeudeksi, se merkitsisi, että jokainen vahinko on sinänsä moitittava ilman, että vahinkoakärsineen olisi näytettävä toteen karsimansa vahinko.Le droit au respect de la vie privée, Semaine juridique., 1968, nro 2136, 24 kohu. Ks. myös Cour d'appel de Paris'n tuomio 27.2.1967 (Brigitte Bardot), jossa ei millään uvalia viitata tuottamuskìsitteeseen (Recueil Dalloz Sirey, 1967, s. 450).
<TI><NP><NO.P>I —</NO.P><TXT>Vahingon paikallistaminen</TXT></NP></TI>14.Mm. Gaudemet-Tallon on kirjoittanut seuraavasti:Yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa käytetty ilmaus aiheuttaa tulkintavaikeuksia kolmessa tapauksessa: silloin kun vahinkoa aiheuttanut teko on tehty eri paikassa kuin siellä, missä vahinko on ilmennyt; silloin kun kantaja on kärsinyt välillistä vahinkoa; ja lopuksi silloin, kun vahingon ilmenemispaikkaa on vaikea määrittää.Edellä mainittu, nro 189.
15.Yhteisöjen tuomioistuin on tutkinut ensimmäisenä mainitun tyyppisen tapauksen asiassa Mines de potasse d'AlsaceAsia 21/76, tuomio 30.11.1976 (Kok. 1976, s. 1735).
, toiseksi mainitun tyyppisen tapauksen tuomiossaan asiassa Dumez France et TracobaAsia C-220/88, tuomio 11.1.1990 (Kok. 1990, s. I-49).
ja kolmanneksi mainitun tyyppisen tapauksen nyt esillä olevassa asiassalama kysymys on myös asian Marinari (C-364/93) ydin, jota koskevan ratkaisuehdotuksen annan lähitulevaisuudessa.
.16.Asiassa Mines de potasse d'Alsace oli kysymys rajat ylittävästä saastuttamistapauksesta, josta vastuullisena pidettiin erästä Ranskassa sijaitsevaa yritystä, ja jonka seurauksena eräs Alankomaissa toimiva puutarhuri oli kärsinyt vahinkoa. Vastaajan esittämän toimivallan puuttumista koskevan väitteen seurauksena asiaa tutkinut hollantilainen tuomioistuin tiedusteli yhteisöjen tuomioistuimelta, oliko ilmauksen paikkakunnan, ... missä vahinko sattui tulkittava tarkoittavan paikkakuntaa, missä vahingon seuraukset ilmenivät vai paikkakuntaa, missä vallinko aiheutettiin.17.Tutkittuaan yleissopimuksen 5 artiklan sisältämien erityisten toimivaltuuksien perusteet, yhteisöjen tuomioistuin on todennut,että tämä valinnanvapaus sisällytettiin yleissopimukseen ottaen huomioon tietyissä tarkasti määritellyissä tapauksissa ilmenevä erityisen suora liittymä riita-asian ja sitä tutkivan tuomioistuimen välillä prosessin tarkoituksenmukaista järjestämistä ajatellen.11 kohta.
18.Yhteisöjen tuomioistuin on siis katsonut, ottamatta erityisesti huomioon vahingonkärsijän suojelun tarpeellisuutta, että ilmaus paikkakunnan, ... missä vahinko sattui tarkoittaa samanaikaisesti... sekä paikkakuntaa, missä vahingon seuraukset ovat ilmenneet, että paikkakuntaa, mihin kausaaliyhteydessä oleva tapahtuma sijoittuu.Tuomiolauselma.
19.Asiassa DumezEdellä mainittu tuomio asiassa C-220/88.
antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin sai tilaisuuden todeta uudelleen, että 5 artiklan 3 kohdan sisältämä toimivaltasääntö tukee periaatetta, jonka mukaan riita-asian ja valitun oikeuspaikan välillä on oltava sellainen läheinen liittymä, joka myötävaikuttaa hyvän oikeushallinnon toteutumiseen.20.Tästä syystä yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa:27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdan sisältämää toimivaltasääntöä ei voida tulkita siten, että se oikeuttaisi kantajan, joka väittää itselleen aiheutuneen vahinkoa muiden välitöntä vahinkoa kärsineiden henkilöiden vahingon seurauksena, saattamaan asian sen tuomioistuimen tutkittavaksi, jonka piirissä hän itse on todennut omaisuudelleen aiheutuneen vahinkoa.Tuomiolauselma.
21.Näissä tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin on luonut ilmauksesta paikkakunnan, ... missä vahinko sattui itsenäisen käsitteen, poiketen siten asiassa Tessili Italiana ComoEdellä mainittu tuomio asiassa 12/76.
annetussa tuomiossa lausutusta ilmausta velvoitteen täyttämispaikkakunta koskevasta määrittelystä, jonka yhteisöjen tuomioistuin on toistanut aikaisemmassa tuomiossaan asiassa Custom Made CommercialAsia C-288/92, tuomio 29.6.1994 (Kok. 1994, s. I-2913).
, jossa se on katsonut, että 5 artiklan 1 kohdan yhteydessä... velvoitteen (vaatimuksen perustana olevan) täyttämispaikkakunta on määriteltävä riidanalaiseen velvoitteeseen sovellettavan aineellisen oikeuden mukaisesti, joka määräytyy valitun tuomioistuimen lainvalintasäännösten mukaan ...29 kohta.
22.Julkisasiamies Capotorti kannatti, yhä ajankohtaisin perusteluin, asiaa Mines de potasse d'Alsace koskevassa ratkaisuehdotuksessaan itsenäisen määritelmän antamista ilmaisulle paikkakunnan, ... missä vahinko sattui.23.Myös vallitseva opillinen suuntaus hyväksyy edellä mainitun tulkinnan, jonka tarkoituksena on estää positiiviset, tai vielä huolestuttavammat negatiiviset toimivaltaristiriidat.24.Ison-Britannian ja Saksan hallitukset katsovat kuitenkin, että kysymys siitä, muodostavatko vahingot yhden kokonaisuuden vai useita erillisiä vahinkoja, kuuluu kunkin sopimusvaltion sisäisen oikeuden soveltamisalaan. Sitä vastoin komissio sekä Ranskan ja Espanjan hallitukset ovat ehdottaneet vahingon aiheuttamispaikkakuntaa ja sen seurausten ilmenemispaikkakuntaa koskevien määritelmien käyttöönottamista yhteisötasolla.25.Viimeksi mainittu ratkaisu näyttää vastaavan yleissopimuksen tavoitetta, joka pyrkii jakamaan oikeusasiat sopimusvaltioiden tuomioistuinten kesken johdonmukaisesti, itsenäisiä perusteita noudattaen, asioissa Mines de potasse d'Alsace ja Dumez esitetyn logiikan mukaisesti.26.Ensiksi mainitun tuomion seurauksena tietyt sopimusvaltiot ovat omaksuneet uuden toimivaltaperusteen. Sitä vastoin jälkimmäisessä tuomiossa kaikenlainen välilliseen vahinkoon perustuva toimivalta on hylätty.27.Olisi vähintäänkin ristiriitaista, jos 5 artiklan 3 kohdan tehokas soveltaminen vaarannettaisiin silloin, kun vahingon paikallistaminen, eli myös toimivaltainen oikeuspaikka, vaihtelee sopimusvaltiosta toiseen.28.Vaikka sopimusvaltioiden lainsäädäntöjen vertailun osoittama ratkaisujen vaihtelevuus tekee valinnan monimutkaiseksi, sen ei pitäisi olla ylitsepääsemätön este.29.Vertailu on tarpeen, kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut, koska 5 artiklan 3 kohdan tulkinnan on tässä yhteydessä... vältettävä kaikkinainen sisäisten lainsäädäntöjen noudattamien ratkaisujen sekoittaminen, koska pyrkimyksenä on yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhtenäistäminen vakiinnuttamalla useimmissa asianomaisissa maissa jo omaksutut periaatteelliset ratkaisut.Edellä mainittu tuomio asiassa 21/76, 23 kohta.
30.Saksan oikeuden mukaan sekä julkaisupaikan että jakelupaikan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, edellyttäen viimeksi mainitussa tapauksessa, että kustantaja on joko itse huolehtinut julkaisun jakelusta tai hän on voinut ennalta arvioida jakelun kulun.Bundesgerichtshof, 3.5.1977, Neue Juristische Wochenschrift, 1977, s. 1590; Oberlandesgericht München, 17.10.1986, Entscheidungen der Oberlandesgerichte in Zivilsachen, 1987, s. 216.
Valtion sisäisissä asioissa jokainen tuomioistuin voi, sen toimivaltaperusteesta riippumatta, velvoittaa korvaamaan aiheutuneen vahingon kokonaisuudessaan. Tietyn tieteellisen kannan mukaan tätä ratkaisua olisi noudatettava myös kansainvälisissä yhteyksissä, vaikkei asiasta käsitykseni mukaan olekaan tämänsuuntaista oikeuskäytäntöä.31.Geimerin ja SchützenInternationale Urteilsanerkennung, Bad I, 1. Halbband, C. H. Beck'sche Verlagsbuchhandlung, München, 1983, s. 631.
mukaan:Die konkurrierende Zuständigkeit am Handlungs- wie am Erfolgsort eröffnet eine Klagemöglichkeit für den gesamten Schaden, wo immer er auch entstanden ist, nicht nur für den im Hoheitsgebiet des Gerichtsstaates entstandenen Schaden.Vapaa käännös: Vahingon aiheuttaneen seikan sijaintipaikan ja vahingon ilmenemispaikan kilpaileva toimivalta avaa mahdollisuuden päättää koko vahingosta, missä se sitten aiheutuukin, eikä ainoastaan sen vahingon osalta, joka on ilmennyt tuomioistuimen oman valtion alueella.
32.KrophollerinEuropäisches Zivilprozeßrecht, Verlag Recht und Wirtschaft GmbH, Heidelberg, 1991, s. 103, 45 kohta.
kanta on samanlainen:So besteht bei der durch ein Druckerzeugnis verübten unerlaubten Handlung eine internationale Zuständigkeit nich nur am Ort der Herstellung, sondern auch an den unter Umständen sehr zahlreichen Orten, an denen es bestimmungsgemäß verbreitet wird.Vapaa käännös: Painotuotteilla aiheutettujen lainvastaisten tekojen ollessa kyseessä kansainvälinen toimivalta koko vahingon osalta kuuluu painopaikan tuomioistuinten lisäksi myös niiden paikkakuntien tuomioistuimille, missä tuotteita on levitetty.
33.Belgian oikeudessa tuomioistuimet näyttävät käyttävän toimivaltaansa silloin, kun jokin vahingon aiheuttaneen rikollisen teon tunnusmerkeistä on täyttynyt niiden alueella (jakelu, julkaisu), tunnustamatta kuitenkaan näillä kahdella perusteella vahtrujen tuomioistuinten kumulatiivista toimivaltaa. Vallitsevan opillisen suuntauksen mukaan yleensä kunkin valitun tuomioistuimen, valintaperusteesta huolimatta, pitäisi voida päättää kaikkien aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.Erauw, J.: De onrechtmatige daad in het internationaal privaatrecht, Antwerpen, Maarten Kluwer, 1982, s. 194—197.
34.Ranskan oikeudessa lehdistön kautta aiheutettua, valtioiden rajat ylittävää vahinkoa koskevat ratkaisut ovat syntyneet yksityiselämän häirinnän yhteydessä. Uuden siviiliprosessilain 46 pykälän kolmannen momentin mukaan kantaja saa valita joko vastaajan kotipaikan tuomioistuimen tai kausaaliyhteydessä olevan tapahtuman paikkakunnan tuomioistuimen, tai vielä sen paikkakunnan tuomioistuimen, missä vahingon seuraukset ovat ilmenneet. Kahden viimeksi mainitun oikeuspaikan valintamahdollisuuden on ymmärretty tarkoittavan toisaalta julkaisupaikan tuomioistuinta, toisaalta jakelupaikkojen tuomioistuimia. Ensimmäinen on toimivaltainen koko vahingon osalta; toiseksi mainitut voivat päättää vahingonkorvauksista ainoastaan niiden tuomiopiirissä kärsityistä vahingoista.Tribunal de grande instance de Paris'n tuomiot 29.9.1982 (Romy Schneider), 27.4.1983 (Caroline de Monaco), ja 20.2.1992 (Vincent Lindon); Cour d'appel de Paris'n tuomio 19.3.1984 (Caroline de Monaco).
Kuten jäljempänä ilmenee, tietyt oikeusteoreetikot ovat arvostelleet tätä oikeuskäytäntöä.35.Luxemburgin oikeudessa siviiliprossessilain 37 pykälän mukaan sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevissa asioissa kanne voidaan nostaa kantajan valinnan mukaan joko vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa tai sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui. Ilmausta paikkakunnan, ... missä vahinko sattui ei ole täsmennetty oikeuskäytännössä, mutta ranskalaiseen oikeuskäytäntöön perustuvassa vallitsevassa oppisuuntauksessa katsotaan, että:... lehdistöllä aiheutettua yksityiselämän häirintää koskevien tapausten yhteydessä jakelupaikan tuomioistuimet ovat julkaisupaikan tuomioistuinten lisäksi toimivaltaisia käsittelemään siellä tapahtuneita vahinkoja koskevat kanteet ...Schockweiler, E: Les conflits de lois et les conflits de juridictions en droit international privé luxembourgeois. Ministère de la justice, Luxembourg, 1987, nro 858.
36.EspanjanKs. Tribunal Supremon määräykset 20.11.1980 {Repertorio Aramadi de Jurisprudencia [RAfl, 1980, nro 4524), 7.7.1983 {RAJ, 1983, nro 4112), ja 28.9.1992 (RAJ, 1992, nro 7385).
ja ItalianKs. Corte di Cassazionen tuomio 28.7.1990, Cassazione penale, 1992, s. 644.
oikeuksien mukaan ainoastaan painopaikan ja ensimmäisen jakelupaikan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan koko vahingon korvaamista koskevan asian, sen ilmenemispaikasta riippumatta. Tällaisia asioita varten on siten osoitettu eräänlainen keskitetty forum.37.Englannin ja Irlannin noudattama peruste toimivaltaisen oikeuspaikan määräämiseksi on vahingonkärsijän mainetta loukkaavan kirjoituksen välittäminen jonkin kolmannen henkilön tietoon. Sitä vastoin, vaikka englantilaisessa oikeuskäytännössä en ole havainnut ratkaisua, jossa olisi käsitelty toimivallan laajuutta, silloin kun vahinko on aiheutunut usean valtion alueella, Irlannin korkeimman oikeuden mukaan the extent of publication on merkittävä seikka vaaditun vahingonkorvauksen määrää laskettaessa.Tuomio Barret v. Independent Newspapers (1986) ILRM 601.
38.Portugalissa lehdistön kautta aiheutettua kunnianloukkausta koskeva toimivaltaongelma on pääasiallisesti ratkaistu rikosoikeuden yhteydessä. Joissakin ratkaisuissa on otettu huomioon loukkaavan kirjeen lähettämispaikkaSupremo Tribunal de Justiçan tuomio 18.4.1990, Actualidade Jurídica, nro 8, s. 2; Tribunal da Relação de Coimbra 8.1.1963, Castelo Branco Calvāo, Direito e Processo Penal, Coimbra, 1982, s. 32
, kun taas toisissa on otettu huomioon sen saapumispaikkaTribunal da Relação de Lisboan tuomiot 11.2.1955 ja 17.2.1965, Castelo Branco Galvão, edellä mainittu, s. 32.
.39.Lopuksi Alankomaissa ainoastaan vastaajan kotipaikan oikeuspaikka, tai sen puuttuessa vastaajan asuinpaikan oikeuspaikka, on toimivaltainen. Ellei vastaajalla ole kotipaikkaa tai asuinpaikkaa tässä maassa, noudatetaan forum actoris -sääntöä.40.Jäsenvaltioiden sisäisten oikeusjärjestelmien omaksumien ratkaisujen vaihtelevuus aiheuttaa vaikeuksia vahingon sijaintipaikan määrittämisessä, silloin kun vahinko on aineeton. Tästä syystä Gaudemet-Tallon korostaa erittäin perustellusti, ettäOikeustapausta Mines de potasse d'Alsace ei ole helppo soveltaa silloin, kun vahingon ja sen aiheuttaneen seikan paikallistamisesta ei ole yksimielisyyttä.193 kohta.
41.Näiden eroavaisuuksien ulkopuolella kuitenkin ilmenee kaksoisperuste, joka liittyy julkaisuun tai painoon/jakeluun tai tiedottamiseen, vaikka tietyissä oikeusjärjestelmissä otetaan huomioon ainoastaan yksi näistä kahdesta liittymäperusteesta hyväksymättä toista, kun taas tietyissä oikeusjärjestelmissä myönnetään vaihtoehtoinen toimivalta näin määräytyneille oikeuspaikoille.42.Tietyt oikeusteoreetikot ovat kyseenalaistaneet näiden liittymäperusteiden merkityksen korostaen, ainakin aineettomien vahinkojen osalta, vahingon ilmenemispaikkana pidetyn vahingonkärsijän kotipaikan tärkeyttä. Gaudemet-Tallon on todennut tässä yhteydessä, että ilmaisu jakelu sisältää samanaikaisesti sekä kausaaliyhteydessä olevan tapahtuman että vahingon, siten että silloin kun julkaiseminen on vahingon ensimmäinen syy, toinen syy on jakelu.Tästä syystä toimivallan valintamahdollisuuden kannalta vahingonkärsijän kotipaikkaa tulisi pitää vahingon ilmenemispaikkana.Revue critique de droit international privé, 1983, s. 674. Ks. myös Heinrichs, T.: Die Bestimmung der Gerichtlichen Zuständigkeit nach dem Begehungsort im nationalen und internationalen Zrvilprozeßrecht, 1984, s. 188—201; Schwiegel-Klein, E.: Persönlichkeitsrechtverletzungen durch Massenmedien im Internationalen Privatrecht, 1983, s. 68—82.
43.Bourelin mukaan:... tämän kirjoittajan tekemä luokittelu, jonka mukaan jakelu on vahingon aiheuttanut teko, ei täysin vastaa todellisuutta.Du rattachement de quelques délits spéciaux, edellä mainittu, s. 356.
Hän jatkaa:
Ilmaisu kausaaliyhteydessä oleva tapahtuma, jolla on korvattu vahingon aiheuttanut teko osoittaa selvästi kuinka vaikeaa on tehdä ero vahingon aiheuttaneen seikan ja itse vahingon välillä. Se osoittaa oikeudellisissa kannanotoissa käyttöönotetun kausaliteettikäsitteen välityksellä suoran liittymän siviilioikeudellisen vastuun muodostavien erilaisten tunnusmerkkien välillä, sekä sen kuinka vaikeaa on erottaa tällaiset tunnusmerkit paikallisesta liittymästään. Jos jakelu on viimeinen kausaahyhteydessä oleva teko, se on sinänsä myös teko, jonka seurauksena vahinko aiheutuu ja konkretisoituu.Edellinen viite.
44.Tämän seurauksena asianomainen kirjoittaja sanoo kannattavansa toimivallan myöntämistä vahingonkärsijän kotipaikan tuomioistuimelle, ... jota pidetään ... kokonaisuutena ymmärretyn rikollisen teon ilmenemispaikkana, sillä perusteella, että julkaiseminen ja jakelu eivät ole merkittäviä tuomioistuimen toimivallan kannalta, koska ne ovat neutraaleja, mahdotonta luokitella ja siten käyttökelvottomia.S. 357.
45.Tämän oikeuspaikan hyväksyminen merkitsisi kuitenkin toimivallan myöntämistä rikollisen teon tekopaikan tuomioistuimelle (forum actoris), jota kohtaan yhteisöjen tuomioistuin on jo useita kertoja katsonut yleissopimuksen suhtautuvan kielteisesti. Tástä syystä asiassa Dumez yhteisöjen tuomioistuin on muistuttanut, että:... yleissopimuksen kielteinen suhtautuminen kantajan kotipaikan tuomioistuinten toimivaltaa kohtaan ilmenee siinä, että sen 3 artiklan 2 kohdassa kielletään sellaisten kansallisten säännösten soveltaminen, jotka sallivat mainittujen oikeuspaikkojen toimivallan sellaisia vastaajia vastaan, joiden kotipaikka on jonkin sopimusvaltion alueella.16 kohu 16. Ks. myös asia C-89/91, Shearson Lehman Hutton, tuomio 19.1.1993 (Kok. 1993, s. I-139), 17 kohta.
46.Tällainen oikeuspaikka ei myöskään vastaa hyvän oikeushallinnon ylläpitämisen vaatimusta, jota seikkaa yhteisöjen tuomioistuin on korostanut useassa ratkaisussaanTarkoitan erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita Tessili Italiana Como (13 kohta), Mines de potasse d'Alsace (11 kohta), asia 266/85, Shenavai, tuomio 15.1.1987, (Kok. 1987, s. 239, 6 kohta) ja Dumez (17 kohta).
, vaikka mainitun oikeuspaikan hyväksyminen mahdollistaisi oikeudenkäynnin keskittämisen, minkä mahdollisuuden kuitenkin tarjoaa myös vastaajan kotipaikan tuomioistuimen hyväksyminen oikeuspaikaksi. Tässä yhteydessä erityisen merkittävä on Ison-Britannian hallituksen antama esimerkki italialaisesta näyttelijästä, jonka kotipaikka on Englannissa, missä hän on yleisölle täysin tuntematon.Kirjalliset huomautukset, 20 kohta.
Italialainen sanomalehti, jota ei levitetä Englannissa, tuottaa vahinkoa hänen kunnialleen. Jos kantajan kotipaikan tuomioistuinten toimivalta hyväksytään, kantaja voisi nostaa kanteen englantilaisissa tuomioistuimissa ilman hyvän oikeushallinnon oikeuttamaa perustetta.47.Lopuksi todettakoon, ettei niinkään sopimusvaltion oikeusjärjestys ole hyväksynyt mainittua oikeuspaikkaa.48.Tämän vuoksi on aiheellista tässä vaiheessa keskittyä erottamaan toisistaan kaksi vahingon paikallistamiseen liittyvää toimivaltaperustetta, nimittäin vahingon ilmenemispaikka ja sen aiheuttaneen tapahtuman paikkakunta.49.Näiden erottaminen ilmenee ab initio kiistämättömästi asiassa Mines de potasse d'Alsace annetussa tuomiossa. Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut aiheelliseksi muistuttaa tästä asiassa Dumez:... 30 päivänä marraskuuta 1976 annettu tuomio ... koski tapausta, jossa vahinko — eli tässä tapauksessa Alankomaissa sijaitseville viljelyksille aiheutettu vahinko — ilmeni jonkin matkan päässä kausaaliyhteydessä olevan tapahtuman paikkakunnasta — eli tässä tapauksessa mainittu tapahtuma oli se, että Ranskassa sijaitseva yritys oli kaatanut haitallista jätettä Rein-jokeen — mutta vallinko aiheutui suoraan sen syyn seurauksena; tämä syy oli haitallisten jätteiden fyysinen siirtyminen.12 kohu.
50.Esillä olevassa tapauksessa komissio sekä Espanjan ja Ranskan hallitukset ovat katsoneet, että vahingon aiheuttanut seikka on tapahtunut riidan kohteena olevan aikakausjulkaisun julkaisupaikassa, ja vahinko on ilmennnyt jokaisessa sopimusvaltiossa, missä henkilön mainetta on vahingoitettu kirjoituksen tahallisella levittämisellä. Ison-Britannian hallitus on puolestaan katsonut, että paikkakunta, missä kirjoitus on saatettu kolmansien tietoon on samanaikaisesti sekä vahinkoa aiheuttaneen seikan että vahingon aiheutumisen sijaintipaikka.51.Viittaamalla pelkästään yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon asiassa Mines de potasse d'Alsace, voidaan todeta, että yhteisöjen tuomioistuin on korostanut ilmauksiin kausaaliyhteydessä oleva tapahtuma ja vahingon ilmenemispaikkakunta15 kohta.
liittyvien toimivaltaperusteiden merkitystä tapauksessa, jossa vahinkoa aiheuttanut seikka oh aiheuttanut yhden ainoan vahingon.52.Tutkittavana olevassa tapauksessa tilanne on monimutkaisempi, koska teon seurauksena on aiheutunut useita vahinkoja. Itse asiassa vahinko ilmenee siellä, missä rikollisen teon viimeinen tunnusmerkki on täyttynyt, toisin sanoen lehdistön, radion tai television välityksellä tehdyn rikollisen teon osalta kaikissa niissä valtioissa, missä kirjoitusta on levitetty tai missä ohjelmaa on lähetetty. Välittömästi vahingon aiheuttanut kausaaliyhteydessä oleva tapahtuma sijoittuu objektiivisesti ajatellen kirjoituksen julkaisemispaikkaan tai ohjelman lähetyspaikkaan.53.Maineelle ja/tai kunnialle aiheutunut vahinko ilmenee itse asiassa niillä eri paikkakunnilla, missä kunnianloukkaus on saatettu kolmannen tietoon. Vahinko ilmenee siis silloin, kun mainittu seikka saatetaan yleisön tietoon, ottaen huomioon, että riidan kohteena olevan sanomalehden julkaiseminen toimii tiedonvälittäjänä. Kausaaliyhteydessä oleva tapahtuma ja vallinko sijoittuvat siten eri paikkoihin.54.Asiassa Mines de potasse d'Alsace esitetyn oikeuskäytännön yleistämiseen liittyy lehdistön kautta tehtyjen rajat ylittävien rikollisten tekojen osalta se haitta, että se johtaa toimivaltaisten tuomioistuinten lisääntymiseen, minkä vuoksi tietyt oikeusteoreetikot ovat ehdottaneet erityisten perusteiden omaksumista.55.Lasok ja StoneConflict of Laws in the European Community, edellä mainittu
ovat siten todenneet seuraavaa:... it is thought that the Bier decision does not preclude the eventual adoption of specific rules for particular torts; e. g. a rule that for the purposes of defamation by a single publication, the relevant place is that of the publication to the third person.S. 232.
56.KayeCivil Jurisdiction and Enforcement of Foreign Judgments, edellä mainittu.
on puolestaan katsonut, että... it is considered that in the context of Article 5(3), when a defamatory statement is uttered, written, broadcast or posted in State A, published in State B and causes damage to reputation in State C (to which news for the publication spread by natural processes), it is defendant's act in State A which should be held to be the event giving rise to the damage and consequently the harmful event for purposes of Article 5(3) ...S. 580.
57.Mainittua lähestymistapaa käyttäen vältetään varmuudella toimivaltaisten oikeuspaikkojen lisääntyminen, mikä onkin yksi yleissopimuksen tavoitteista. Sen lisäksi, ettei läheisyysperiaatteen perusteella voida suosia vahinkoa aiheuttaneen seikan sijaintipaikan tai sen ilmenemispaikan tuomioistuimia, mielestäni kuitenkin tietyn liittymän hylkääminen tietyissä asioissa ja toisen hylkääminen toisissa asioissa saattaa vaarantaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön johdonmukaisuuden, kuten olen todennut asiassa Dumez antamassani ratkaisuehdotuksessa.11 kohta.
58.Kantaja voi siten valintansa mukaan nostaa kanteen vastaajan oikeuspaikassa, kausaaliyhteydessä olevan tapahtuman oikeuspaikassa tai vahingon ilmenemispaikan oikeuspaikassa.59.Tämän seurauksena tulee välittömästi esille kysymys näiden tuomioistuinten toimivallan laajuudesta, erityisesti niiden osalta, joiden tuomiopiirissä loukkaavaksi väitettyä kirjoitusta on levitetty.<TI><NP><NO.P>II —</NO.P><TXT>Vahingon ilmenemispaikan tuomioistuimen toimivallan laajuus</TXT></NP></TI>60.Vastaajan kotipaikan tuomioistuimen lisäksi siis vahinkoa aiheuttaneen tapahtuman sijaintipaikan tuomioistuin on toimivaltainen kaiken ilmenneen vahingon osalta, silloin kun vahinko on aiheutunut laittoman teon seurauksena. Onko sitä vastoin tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä vahinko on ilmennyt, toimivaltainen päättämään korvauksesta kaikissa vahingoissa, muissa valtioissa ilmenneet vahingot mukaan lukien?61.Olen edellä viitannut sekä Geimerin ja Schützen että Krophollerin kantaan, joiden mukaan vahingon ilmenemispaikan tuomioistuimen on voitava käsitellä asia kaikkien vahinkojen osalta siitä riippumatta, ovatko ne ilmenneet sen tuomiopiirissä tai muiden sopimusvaltioiden alueella.Ks. edellä 30— 32 kohdat.
Viimeksi mainittu kuitenkin varoittaa tähän lähestymistapaan liittyvään forum shopping vaarasta.62.Sitä vastoin eräässä erittäin arvostetussa artikkelissaanRevue critique de droit international privé, 1974, s. 700.
, Lagarde on katsonut, että:Silloin kun teko on aiheuttanut vahinkoa useissa valtioissa samanaikaisesti, tämän teon tekopaikan tuomioistuin (tässä tapauksessa julkaisupaikan) on sopiva käsittelemään asian kaikkien tämän teon aiheuttamien vahinkojen osalta, niiden aiheutumispaikasta riippumatta, sillä kukin tällainen vahinko liittyy kokonaisuudessaan mainittuun tekoon. Sitä vastoin tuomioistuin, jonka piirissä jokin vahingoista on ilmennyt, on toimivaltainen ainoastaan sen oman valtion alueelle sijoittuvien teon aiheuttamien seurausten osalta, koska muissa valtioissa aiheutetuilla vahingoilla ei ole liittymäkohtaa asianomaiseen tuomioistuimeen, ei vahingon ilmenemispaikan eikä moitittavan teonkaan perusteella.S. 704.
63.DrozRecueil Dalloz Sirey, 1977, s. 614—615.
sekä Gothot ja HolleauxLa convention de Bruxelles du 27 septembre 1968 — Compétence judiciaire et effets des jugements dans L CEE, Jupiter, 1985, 88 kohta, s. 49.
ovat tukeneet mainittua kantaa. HuetJournal du droit international, Ì977, s. 728.
on myös katsonut asiaa Mines de potasse d'Alsace koskevassa artikkelissaan, että tapauksessa, jossa lainvastainen teko on aiheuttanut useita vahinkoja eri paikoissa,kantajan on nostettava kanne kaikissa niissä tuomioistuimissa, joiden tuomiopiirissä vahinko on ilmennyt ...S. 733. Eräässä viimeaikaisemmassa artikkelissaan tämä kirjoittaja on katsonut, että asioiden keskittämisen kannalta asian Shenavai mukainen oikeuskäytäntö voidaan laajentaa rikkomusperusteista vastuuta koskeviin asioihin siten, että pääasiallisen vahingon paikkakunnan tuomioistuin olisi toimivaltainen kaikkien eri sopimusvaltioissa kärsittyjen vahinkojen osalta (Journal du droit international, 1994, s. 169—170).
64.Suurin osa ranskalaisista tuomioistuimista, jotka eivät ole katsoneet olevansa toimivaltaisia muiden sopimusvaltioiden alueella ilmenneiden vahinkojen osalta silloin, kun lainvastainen teko on tehty jossakin viimeksi mainituista maista, on yhtä mieltä edellä esitetyn päättelyn kanssa.Ks. edellä mainitut eri tuomiot, viite 27.
65.Saksalaisten kirjoittajien esittämän ratkaisun ansio on kieltämättä siinä, että sen avulla voidaan välttää toimivaltaisten oikeuspaikkojen lisääntyminen. Mainitun ratkaisun pääasiallinen huolenaihe liittyy vahingonkärsijän aseman suojeluun, jonka ei siten tarvitsisi nostaa erikseen kannetta jokaisessa sopimusvaltiossa, jonka alueella vahinko on ilmennyt.66.Tosin on aiheellista muistuttaa, että sekä vahingon aiheuttaneen seikan sijaintipaikan että vastaajan kotipaikan tuomioistuin ovat ne kaksi keskittävää oikeuspaikkaa, joiden toimivaltaa ei pitäisi rajoittaa.67.Lisäksi erityisesti tämänkaltaisissa tapauksissa, joissa vahingonkärsijällä olisi käytännössä mahdollisuus nostaa kanne minkä tahansa sopimusvaltion tuomioistuimissaItse asiassa ei voida kieltää, että jossakin sopimusvaltiossa julkaistua sanomalehteä jaetaan käytännöllisesti katsoen kaikissa muissa valtioissa.
, mainittu ratkaisu näyttää olevan ristiriidassa yleissopimuksen lähtökohdan kanssa, joka ei epäilemättä suosi forum shopping menettelyä, vaan pyrkii järjestämään erityistoimivallan jakamisen. On selvää, että vahingonkärsinyt valitsisi sen oikeuspaikan, jossa vahingonkorvaus hänen mielestään olisi suurin.68.Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee ensinnäkin, että... Yleissopimuksen 5 ja 6 artiklassa mainitut erityiset toimivaltaperusteet ovat poikkeuksia pääsäännöstä, jonka mukaan sen valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, missä vastaajalla on kotipaikka, ja niitä on tulkittava suppeasti.Edellä mainittu asia Kalfelis, tuomio 27.9.1988, 19 kohta. Ks. myös asia C-26/91, Handte, tuomio 17.6.1992 (Kok. 1992, s. I-3967, 14 kohta).
69.Toiseksi edellä mainittu ratkaisu edistäisi kilpailevien oikeuspaikkojen lisääntymistä. On kuitenkin syytä muistaa, että yhteisöjen tuomioistuin on asiassa EfferAsia 38/81, tuomio 4.3.1982 (Kok. 1982, s. 825).
antamassaan tuomiossa korostanut, että:... Yleissopimus sisältää sääntökokonaisuuden, jolla pyritään muun muassa välttämään yksityisoikeuden alalla kilpailevien oikeudenkäyntien lisääntyminen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, ja jonka avulla voidaan oikeusturvan ja asianosaisten edun mukaisesti määrittää alueellisesti soveltuvin kansallinen tuomioistuin ratkaisemaan asian.6 kohu.
70.Tärkeää on huomata, ettei tällainen ratkaisu kuitenkaan millään tavoin ilmene yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Mines de potasse d'Alsace antaman tuomion mukaisesta oikeuskäytännöstä. Itse asiassa vahinkoa aiheuttaneen seikan sijaintipaikan tuomioistuin on toimivaltainen kaiken lainvastaisesta teosta johtuvan vahingon osalta. Sillä on vastaajan kotipaikan ohella vankka asema tutkia kaikki aiheutuneet vahingot. Sitä vastoin käsiteltävänä olevan kaltaisessa tapauksessa vahingon ilmenemispaikan tuomioistuinten toimivalta perustuu yksinomaan seuraavalle ajatukselle, jonka mukaan:... oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta riidan ja sen tuomioistuimen välillä, jota saatetaan pyytää ratkaisemaan asia, on oltava erityisen suora liittymä.Edellä mainittu tuomio asiatta 21/76, 11 kohta.
71.Tästä syystä vahingon ilmenemispaikan tuomioistuimen ei pidä tutkia vahingonkorvauskannetta, joka perustuu muissa sopimusvaltioissa ilmenneisiin vahinkoihin, koska oikeuspaikan ja riidan välillä ei ole läheistä yhteyttä.72.Tuskin voidaan kiistää, että tämän rajoituksen pääasiallinen haitta on toimivaltaisten oikeuspaikkojen hsääntyminen ja sen seurauksena vaara, että asian tutkineiden tuomioistuinten antamat tuomiot ovat erilaisia, vaikka ne eivät olisikaan ristiriitaisia.Yleissopimuksen 27 artiklan 3 kohdan kannalta päätösten ristiriidan puuttumisen osalta viittaan 97 kohtaan ja sitä seuraaviin.
Edellä mainittu rajoitus on kuitenkin yleissopimuksen lukuisten tavoitteiden mukainen, kuten yhteisöjen tuomioistuin on osoittanut.73.Ensinnäkin vahingon ilmenemispaikan tuomioistuin soveltuu parhaiten arvioimaan vahingonkärsijän maineelle aiheutetun vahingon tuomiopiirissään sekä määrittelemään vahingon laajuuden.74.Toiseksi tällaisen perusteen avulla voidaan välttää kilpailevien oikeuspaikkojen esille tuleminen.Ks. edellä mainittu tuomio asiassa 38/81, 6 kohta.
Itse asiassa tässä tapauksessa jokainen niistä on toimivaltainen ainoastaan tuomiopiirissään ilmenneiden vahinkojen osalta.75.Kolmanneksi, oikeussuojan tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan silloin, kun toimivaltasäännöt voidaan ennakoida, mihin yhteisöjen tuomioistuin on viitannut tuomioissaan HandteAsia C-26/91, tuomio 17.6.1992 (Kok. 1992, s. I-3967).
ja Custom Made CommercialEdellä mainittu tuomio asiassa C-288/92.
. Vastaaja on täysin tietoinen siitä, mihin tuomioistuimeen hänet voidaan haastaa sanomalehtien jakelupaikan perusteella, sekä siitä, minkälaisia puolustusväitteitä sen käytettävissä on sovellettava lain mukaan.76.Lopuksi erityistä toimivaltaa koskevien sääntöjen suppea tulkinta tukee ehdottamaani ratkaisua erityisesti tämänkaltaisessa tapauksessa. Tältä osin on syytä muistaa, että yhteisöjen tuomioistuin on asiassa Kalfelis katsonut:... että 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti rikolliseen tekoon perustuvien kanteen osien osalta toimivaltainen tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan kanteen sellaisia osia, jotka eivät perustu rikolliseen tekoon.19 kohu.
77.Olen puolestani ehdottanut, että kanteeseen, joka perustuu samanaikaisesti sopimukseen perustumattomaan vahingonkorvausvastuuseen, sopimusperusteiseen vastuuseen sekä perusteettoman edun saamiseen, on sovellettava yksinomaan 5 artiklan 1 kohdassa olevia sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevia säännöksiä, ottaen huomioon toimivallan rationalisointitarve sekä tarpeen keskittää oikeudenkäynti yhteen ainoaan oikeuspaikkaan.Olen käyttänyt tätä päättelytapaa edellä mainitussa asiassa Shearson Lehmin Hutton (asia C-89/91) antamassani ratkaisuehdotuksessa sekä 8.6.1994 antamassani ratkaisuehdotuksessa tällä hetkellä vireillä olevassa asiassa Brenner ja Nolier (asia C-318/93).
78.Tällainen ratkaisu perustuu sekä pääasiallisesti sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiin liittyvän vaatimuksen perusteisiin että tuomioistuimen parempaan tuntemukseen sopimuksesta, sen asiayhteydestä sekä sen vaikutuksista oikeudenkäynnin kannalta.Ks. 27 ja 28 kohta asiassa Kalfelis antamassani ratkaisuehdotuksessa.
79.Kantani tutkittavana olevassa asiassa ei ole millään tavalla ristiriidassa edellä esitetyn kanssa. Jos yksi ainoa tuomioistuin olisi katsottu toimivaltaiseksi sopimuksen osalta, oikeudenkäynnin objektiivinen keskittäminen olisi ollut mahdollista Kalfelin kaltaisessa tapauksessa, ilman forum shopping riskiä. Esillä olevassa tapauksessa mainittu riski olisi kuitenkin huomattava, jos kantaja voisi, välttyäkseen usean oikeuspaikan aiheuttamalta hankaluudelta, valita yhden tuomioistuimista — oikeudenkäyntiin ja aineelliseen oikeuteen liittyvistä strategisista syistä — saadakseen korvauksen vahingosta, jota väittää kärsineensä usean sopimusvaltion alueella. Jälleen kerran, oikeudenkäynti voidaan keskittää joko vastaajan kotipaikan tai vahinkoa aiheuttaneen seikan sijaintipaikan tuomioistuimeen. Voidaan tuskin vaatia, että keskittäminen yhteen tuomioistuimeen voitaisiin aina saavuttaa myös jollakin erityisellä toimivaltaperusteella, jota siis, toistettakoon se tässä, on tulkittava suppeasti.80.Siten, Huetin käyttämää ilmausta lainaten, on kysymys kansainvälisen toimivallan hajoittamisesta.Journal du droit internaţional, 1977, s. 728, 732.
Tämän seurauksena hän onkin ehdottanut eräässä viimeaikaisessa artikkelissaanJournal du droit international, 1994, s. 169.
asian ShenavaiAsia 266/85, tuomio 15.1.1987 (Kok. 1987, s. 239).
mukaisen oikeuskäytännön laajentamista rajat ylittäviin yksityiselämän loukkaukseen liittyviin rikollisiin tekoihin.81.On syytä muistaa, että yhteisöjen tuomioistuin on sanotussa tuomiossaan katsonut, että silloin kun riita koskee useita samasta sopimuksesta johtuvia velvoitteita,... asiaa tutkivan tuomioistuimen on toimivaltakysymystä ratkaistessaan nojauduttava periaatteeseen, jonka mukaan sivuasia seuraa pääasiaa. Toisin sanoen useiden velvoitteiden ollessa kyseessä päävelvoite määräisi tuomioistuimen toimivallan.19 kohu.
82.Huetin mukaan:Jos edellä mainittua periaatetta, jonka mukaan sivuasia seuraa pääasiaa, sovelletaan sopimukseen perustumattomaan vahingonkorvausvastuuseen, erityisesti useissa valtioissa tiedotusvälineiden välityksellä tapahtuneeseen yksityiselämän loukkaukseen, useita vahinkoja (jotka sijoittuvat eri jakelupaikkoihin) kärsinyt kantaja voisi saattaa yhdellä ainoalla kanteella asian sen paikkakunnan tuomioistuimen tutkittavaksi, missä pääasiallinen vahinko on ilmennyt (pääasiallinen vahinko ei välttämättä ilmene siinä valtiossa, missä lehti on julkaistu).Ks. viittaukset edellä, viite 70, s. 171.
83.Ehdottamatta siten perinteisen locus delicti commissi perusteen hylkäämistä, edellä esitetyllä näkökannalla pyritään korjaamaan sen vaikutukset niissä tilanteissa, joissa periaatteen automaattinen soveltaminen saattaisi johtaa toimivallan jakamiseen usean oikeuspaikan kesken.84.Niin houkuttelevalta kuin edellä esitetty lähestymistapa vaikuttaakin, olen itse sitä mieltä, edellyttäen, että tuomioistuin varmistaa oman toimivaltansa ratione matériáéKs. jäljempänä, 104 kohta ja s.
, ettei yleissopimuksen tarkoituksena ole sitoa tuomarin toimivaltaa oikeudenkäynnin aineellisten edellytysten käsittelyyn. Yleissopimus perustuu läheisen liittymän objektiiviseen eikä subjektiiviseen käsitteeseen, jonka ei pitäisi vaihdella tapauksen ominaisuuksien mukaan. Pääasiallisen vahingon määritteleminen voi kansainvälisesti tunnettujen henkilöiden osalta olla vaikeata ellei mahdotonta, erityisesti silloin, kun heillä ei ole yhteisössä mitään liittymää, ei kansallisuuden eikä asuinpaikankaan perusteella.85.Sitä vastoin suurimmassa osassa tapauksia sopimuksen päävelvoite on paikallistettava objektiivisesti, vaikka se joskus tuntuukin vaikealta.86.Vaikka tietyt väliintulijat ehdottivat edellä esitettyä lähestymistapaa asian Mines de potasse d'Alsace yhteydessä, julkisasiamies Capotorti hylkäsi sen seuraavin sanoin:Käsitteen most significant connection hyväksyminen olisi vaikea sovittaa yhteen sen yleissopimuksen laatijoiden tavoitteen kanssa, jonka mukaan toimivaltaisen oikeuspaikan vaivattomaan määrittämiseen pyritään sellaisten selvien, täsmällisten ja riittävän objektiivisten perusteiden avulla, joita voidaan soveltaa yhdenmukaisesti kaikissa yleissopimukseen liittyneissä valtioissa. Tässä mielessä sellainen peruste, jota ei edellä mainitun tapaan voida abstraktisti täsmentää ja joka nojautuu pikemminkin tuomarin harkintaan, ei anna riittäviä takeita.S. 1754.
87.Näyttää lisäksi siltä, että tutkittavana oleva asia sijoittuu yksityisoikeuden rajamaille, joten territoriaalisuuskäsitteen hyväksyminen tietyin rajoituksin tuntuu mielestäni tarkoituksenmukaisemmalta.88.Juuri edellä mainittu periaate johti yhteisön patenttia koskevan sopimuksen laatijatmuotoileman 69 artiklan 2 kohdan seuraavasti:
Yhteisön patenttia koskeva väärennöskanne voidaan saattaa sellaisen sopimusvaltion tuomioistuimen tutkittavaksi, jonka alueella väärennös on tehty. Valittu tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan ainoastaan sen valtion alueella tehdyt väärennökset.