(2)

Yksi BT:n kilpailijoista, joka on pyytänyt henkilöllisyytensä käsittelyä luottamuksellisena, teki 26 päivänä huhtikuuta 2006 kantelun, joka koski ministerin BT:lle myöntämää takausta (valtiontakaus). Kyseinen kilpailija toimitti 24 päivänä toukokuuta 2006 ja 22 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyillä sähköpostiviesteillä komissiolle lisätietoja takausjärjestelmästä.

(3)

Komissio pyysi 18 päivänä toukokuuta 2006 tietoja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilta, jotka vastasivat 18 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Komissio lähetti lisätietopyynnön 21 päivänä joulukuuta 2006. Määräajan pidentämisen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset vastasivat 27 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(5)

BT:n eläkejärjestelmän (BT Pension Scheme, jäljempänä ’BTPS’) toimitsijamiehiä edustavien lakimiesten kanssa pidettiin kokous 26 päivänä maaliskuuta 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten pyynnöstä. Lisätietoja toimitettiin 10 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä sähköpostiviestillä.

(6)

Komissio pyysi 10 päivänä toukokuuta 2007 tietoja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilta. Määräajan pidentämisen ja 11 päivänä kesäkuuta 2007 pidetyn kokouksen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset vastasivat 19 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja 3 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Määräajan pidentämisen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset vastasivat 3 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä.

(8)

Komissio teki 28 päivänä marraskuuta 2007 päätöksen, jonka se antoi tiedoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Kyseisen päätöksen mukaan valtiontakaus ei ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea siltä osin kuin se koskee BT:n eläkevastuita maksukyvyttömyystilanteessa. Komissio käynnisti samanaikaisesti muodollisen tutkintamenettelyn tietyistä BTPS:lle myönnettyyn valtiontakaukseen liittyvistä toimenpiteistä.

(9)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset lähettivät päätöstä koskevat huomautuksensa 30 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä.

(10)

Sen jälkeen kun 28 päivänä marraskuuta 2007 tehty päätös oli julkaistu, seuraavat asianomaiset esittivät huomautuksia komissiolle: UK Competitive Telecommunications Association (UKCTA), joka on BT:n kanssa kilpailevia teleoperaattoreita edustava ammattijärjestö, alkuperäisen kantelun tehnyt nimetön yritys, BT ja BTPS. Nämä huomautukset toimitettiin Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille 25 päivänä maaliskuuta 2008.

(11)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset pyysivät 25 päivänä huhtikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä lupaa toimittaa kolmansien huomautukset BT:lle. Kuultuaan kyseessä olevia tahoja ja saatuaan niiden suostumukset komissio antoi luvan toimittaa näiden asiakirjojen ei-luottamukselliset toisinnot BT:lle.

(12)

Komissio vastaanotti 30 päivänä toukokuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä huomautukset, jotka Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset esittivät kolmansien huomautuksista. Komissio vastaanotti 3 päivänä kesäkuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä huomautukset, jotka BT esitti kolmansien huomautuksista.

(13)

Komissio järjesti 22 päivänä heinäkuuta 2008 kokouksen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kanssa. Tämän jälkeen toimitettiin 19 päivänä syyskuuta 2008 päivätyllä sähköpostiviestillä uusia selvennyksiä.

(14)

BT:n ja BTPS:n lakimiehet tapasivat pyynnöstään komission edustajat 6 päivänä elokuuta 2008 ja 28 päivänä lokakuuta 2008.

(15)

Tarkasteltavina olevat toimenpiteet koskevat määräyksiä, joilla Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus takaa valtiontakauksella BT:n tiettyjen vastuiden, erityisesti eläkevastuiden, maksamisen ja vapauttaa BT:n velvollisuuksista, joista säädetään eläkejärjestelmiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettavassa lainsäädännössä.

(16)

Vuoden 1981 televiestintälain nojalla teletoiminnot, jotka aikaisemmin kuuluivat postilaitokselle, siirrettiin uuteen julkiseen yritykseen British Telecommunications. Vuoden 1984 televiestintälaissa säädettiin British Telecommunicationsin yksityistämisestä.

(17)

Vuoden 1984 televiestintälain 60 §:n nojalla julkisen yrityksen omaisuus, oikeudet ja vastuut siirrettiin yksityistetylle seuraajayritykselle British Telecommunications plc. Myös eläkejärjestelmään liittyvät julkisen yrityksen vastuut sisältyivät siirrettyihin vastuisiin. Kyseisenä ajankohtana eläkejärjestelmän alijäämä oli järjestelmän vakuutusmatemaattisen arvostuksen mukaan 626 miljoonaa Englannin puntaa.

(18)

Vuoden 1984 televiestintälain 68 pykälässä säädettiin valtiontakauksesta seuraavaa:

(19)

Valtiontakaus kattoi kaikki BT:lle vuonna 1984 siirretyt maksamatta olevat vastuut. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, ettei niillä ole täydellisiä tietoja katettujen muiden vastuiden kuin eläkevastuiden kokonaismäärästä, ne huomauttavat, että British Telecomin varainhoitovuoden 1983/1984 tilinpäätös antaa jonkin verran tietoja tilanteesta 31 päivänä maaliskuuta 1984:

(20)

Vuoden 2003 viestintälaissa kumottiin vuoden 1984 televiestintälain 60 pykälä ja muutettiin sen 68 pykälän 2 momenttia, jossa nykyisin määrätään, että ”valtiosihteeri on selvitystilan käynnistämisestä alkaen vastuussa niiden seuraajayrityksen maksamatta olevien eläkkeiden maksamiseen liittyvien vastuiden suorittamisesta, jotka oli uskottu kyseiselle yritykselle edellä olevan 60 pykälän nojalla” (alleviivaus lisätty).

(21)

Valtiontakauksen vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen on suoritettava julkisen yrityksen vastuut, jotka liittyvät BT:lle siirrettyjen eläkkeiden maksamiseen niille työntekijöille, jotka olivat julkisen yrityksen eläkejärjestelmän jäseniä ennen 6 päivää elokuuta 1984, jos BT on maksukyvytön ja selvitystilan kohteena ja ainoastaan siinä tapauksessa, että vastuu on kokonaan tai osittain suorittamatta selvitystilan alkaessa. Tämä edellyttää sitä, että BT:n eläkejärjestelmän varat eivät riitä kattamaan sen vastuita kyseisille työntekijöille kertyneiden oikeuksien osalta. Vaikka vuoden 1984 televiestintälaki ei ole selkeä tältä osin, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä valtiontakaus ei kata pelkästään kyseisten työntekijöiden ennen yksityistämistä hankkimia eläkeoikeuksia vaan myös sen jälkeen hankitut eläkeoikeudet.

(22)

Ennen yksityistämistä BT oli julkinen yritys, jota ei ollut mahdollista asettaa selvitystilaan ilman parlamentin säätämää lakia. Eläkevastuiden osalta valtiontakauksen tarkoituksena väitettiin olevan julkisen yrityksen niiden työntekijöiden huolenaiheiden lieventäminen, joiden eläkkeitä valtio ei enää turvaisi. Työntekijät olivat erityisesti huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, jos yksityistetty seuraajayritys tulisi maksukyvyttömäksi ja eläkejärjestelmä muuttuisi alijäämäiseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan vuonna 1984 myönnetty valtiontakaus vastasi näihin huolenaiheisiin, joita vuonna 1983 havaittu eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattinen alijäämä pahensi.

(23)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten esittämien selvitysten mukaan BT:n maksukyvyttömyystilanteessa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus joutuisi vastuuseen välittömästi selvitystilan alkaessa kaikista BT:lle yksityistämisen yhteydessä siirrettyjen työntekijöiden eläkejärjestelmään liittyvistä maksamatta olevista vastuista. Valtiosihteeri suorittaisi näitä maksamatta olevia vastuita vastaavan maksun BTPS:lle, ja siitä tulisi BT:n vakuudeton velkoja tämän summan osalta. Myös BTPS olisi maksukyvyttömän BT:n vakuudeton velkoja niihin työntekijöihin liittyvien vastuiden osalta, joita valtiontakaus ei kata, sillä laissa ei aseteta eläkejärjestelmän toimitsijamiehiä minkäänlaiseen erityisasemaan.

(24)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, etteivät ne pysty määrittämään niiden vastuiden arvoa, jotka takaus kattaisi. Maksamatta olevien vastuiden määrä riippuisi katettavien jäsenten lukumäärästä ja BT:n eläkejärjestelmän varoista, jos ja kun BT tulisi maksukyvyttömäksi ja asetettaisiin selvitystilaan.

(25)

Vuoteen 1969 asti postilaitoksen työntekijät olivat valtion virkamiehiä. Vuonna 1969 heistä tuli julkisen Post Office yrityksen työntekijöitä, mikä päätti työntekijöiden virkamiesaseman. Postilaitokselle annettiin yleisesti tehtäväksi henkilöstön eläkkeiden maksaminen perustamalla sen työntekijöitä koskeva eläkejärjestelmä Post Office Staff Superannuation Scheme, jäljempänä ’POSSS’, johon postilaitoksen työntekijöille kertyneet eläkeoikeudet siirrettiin.

(26)

Vuonna 1983 perustettiin British Telecommunicationsin työntekijöitä koskeva eläkejärjestelmä British Telecommunications Staff Superannuation Scheme, jäljempänä ’BTSSS’, jonka ehdot vastasivat läheisesti POSSS:n ehtoja. BT perusti 31 päivänä maaliskuuta 1986 uusille työntekijöille toisen eläkejärjestelmän, jonka nimi oli British Telecommunications plc. New Pension Scheme, jäljempänä ’BTNPS’. BTSSS-järjestelmään ei otettu uusia jäseniä tämän päivän jälkeen. Nämä kaksi järjestelmää yhdistettiin vuonna 1993, ja järjestelmän uudeksi nimeksi tuli BT Pension Scheme, jäljempänä ’BTPS’.

(27)

BTPS:n tavoitteena on varmistaa, että järjestelmässä on pitkällä aikavälillä aina riittävästi rahaa maksettavista eläkkeistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. BTPS:n sääntöjen mukaan BT:n on maksettava järjestelmään säännöllisiä vakuutusmaksueriä, jotka järjestelmän vakuutusmatemaatikko on määrittänyt, jotta järjestelmän mukaiset etuudet voidaan maksaa ja sen kustannukset kattaa. BT:n säännölliset työnantajamaksut olivat varainhoitovuonna 2006/2007 yhteensä 395 miljoonaa Englannin puntaa. Järjestelmän vakuutusmatemaatikon on myös tehtävä vakuutusmatemaattinen arvostus järjestelmän varoista ja vastuista (toisin sanoen tulevista eläke-etuuksista ja muista kustannuksista) korkeintaan kolmen vuoden välein ja raportoitava siitä BTPS:n toimitsijamiehille ja BT:lle. BT:n on myös tarvittaessa suoritettava lisämaksuja vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa havaitun järjestelmän varojen ja vastuiden välisen alijäämän korjaamiseksi saneeraussuunnitelman mukaisesti BTPS:n täysimääräisen rahoituksen palauttamiseksi […] (*1).

(28)

Esimerkiksi BTPS:n kolmen vuoden välein tapahtuvassa arvostuksessa 31 päivänä joulukuuta 2002 todettiin, että rahoitus oli alijäämäinen; BT lupautui maksamaan 15 vuoden aikana 232 miljoonaa Englannin puntaa vuodessa säännöllisten työnantajamaksujensa lisäksi tämän alijäämän korjaamiseksi. Viimeisimmän arvostuksen tulokset ilmoitettiin joulukuussa 2006. Sen mukaan vastuut olivat 37,8 miljardia Englannin puntaa ja varat 34,4 miljardia Englannin puntaa, eli alijäämä oli 3,4 miljardia Englannin puntaa. Saneeraussuunnitelman mukaan rahoitus kattaisi jälleen koko järjestelmän vuoteen 2015 mennessä. BT lupautui maksamaan kymmenen vuoden ajan 280 miljoonaa Englannin puntaa vuodessa, jonka odotetaan yhdessä sijoitustuottojen kanssa kattavan koko alijäämän. Jos seuraavassa vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa paljastuu, että järjestelmän täysimääräiseen rahoitukseen ei ole palattu, on sovittava uudesta saneeraussuunnitelmasta ja muutetuista lisämaksuista.

(29)

Eläkelainsäädäntö on muuttunut Yhdistyneessä kuningaskunnassa useita kertoja vuoden 1984 jälkeen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuoden 1995 eläkelaissa ja vuoden 2004 eläkelaissa tehtiin suurimmat muutokset yleisiin eläkkeitä koskeviin sääntöihin.

(30)

Vuoden 1995 eläkelain 56 pykälässä säädetään vähimmäisrahoitusvaatimuksesta, jonka mukaan järjestelmän varojen arvo ei saa olla pienempi kuin järjestelmän vastuiden määrä. Työeläkejärjestelmiä (Vähimmäisrahoitus vaatimus ja vakuutusmatemaattiset arvostukset) koskevissa säännöissä vuodelta 1996 kuitenkin määrätään seuraavaa:

”56 pykälää (vähimmäisrahoitusvaatimus) ei sovelleta […] mihinkään työeläkejärjestelmään, jonka osalta jokin ministeri on antanut takauksen tai tehnyt muita järjestelyjä sen varmistamiseksi, että järjestelmän varat riittävät sen vastuiden kattamiseen. […] Kun tällainen takaus koskee ainoastaan osaa järjestelmästä, pykälää ja näitä sääntöjä sovelletaan ikään kuin järjestelmän kyseinen osa ja toinen osa olisivat eri järjestelmiä” (alleviivaus lisätty).

(31)

Lisäksi vuoden 1995 eläkelain 75 pykälässä säädetään, että järjestelmän varojen ollessa maksukyvyttömyyden ajankohtana pienemmät kuin järjestelmän vastuut, erotusta pidetään työnantajan velkana järjestelmän toimitsijamiehille tai hallinnoijille. Työeläkejärjestelmiä (Alijäämä selvitystilassa) koskevissa säännöissä vuodelta 1996 kuitenkin määrätään seuraavaa:

”75 pykälää ei sovelleta […] mihinkään työeläkejärjestelmään, jonka osalta jokin ministeri on antanut takauksen tai tehnyt muita järjestelyjä sen varmistamiseksi, että järjestelmän varat riittävät sen vastuiden kattamiseen” [alleviivaus lisätty].

(32)

Tuhansien työntekijöiden menetettyä suuria määriä eläke-etuuksistaan toimeksiantavien yritysten konkurssin vuoksi vuoden 2004 eläkelain 2 osassa määrättiin kyseisenä ajankohtana vallinneen poliittisen paineen seurauksena eläketurvarahaston perustamisesta. Eläketurvarahasto perustettiin huhtikuussa 2005. Sen tehtävänä on maksaa korvausta sellaisten kelpoisuusvaatimukset täyttävien eläkejärjestelmien jäsenille, joiden toimeksiantavat työnantajat ovat kärsineet maksukyvyttömyydestä, jonka seurauksena järjestelmässä ei ole riittävästi varoja sellaisen turvan tarjoamiseksi jäsenille, joka vastaa eläketurvarahaston maksamaa tulevaa korvausta.

(33)

Eläketurvarahasto rahoitetaan osittain niistä järjestelmistä siirretyillä varoilla, joista se on ottanut vastuun, ja osittain kelpoisuusvaatimukset täyttävien eläkejärjestelmien maksamilla vuosimaksuilla. Tähän maksuun sisältyy hallinnollinen maksu ja riskimaksu, joka koostuu kahdesta osasta: riskiin perustuva osa, jossa otetaan huomioon järjestelmän alirahoituksen riski ja työnantajan maksukyvyttömyyden riski (80 prosenttia maksusta) ja järjestelmään perustuva osa järjestelmän sitoumusten suuruuden perusteella (20 prosenttia maksusta). Varainhoitovuodelle 2005/2006 asetetun ensimmäisen maksun suuruudessa ei otettu huomioon riskiin perustuvaa osaa.

(34)

Eläketurvarahastoon osallistumista koskevissa säännöissä vuodelta 2005 täsmennetään, että ”järjestelmä, jonka osalta viranomainen on antanut takauksen tai tehnyt muita järjestelyjä sen varmistamiseksi, että järjestelmän varat riittävät kattamaan sen vastuut”, on vapautettu eläketurvarahastosta. Jos valtio takaa osan järjestelmästä, takauksen piiriin kuuluvia ja sen ulkopuolisia osia järjestelmästä olisi pidettävä erillisinä järjestelminä.

(35)

Lopuksi vuoden 2004 eläkelain 3 osassa otettiin käyttöön uudet järjestelmän rahoitusta koskevat vaatimukset (’Lakisääteiset rahoitustavoitteet’), jotka korvasivat vuoden 1995 vähimmäisrahoitusta koskevat vaatimukset. Lain 222 pykälässä säädetään, että järjestelmiin sovelletaan vaatimusta, jonka mukaan niillä on oltava riittävät ja asianmukaiset varat vakuutusteknisten varaustensa kattamiseksi. Työeläkejärjestelmiä (Järjestelmän rahoitus) koskevissa säännöissä vuodelta 2005 myönnetään poikkeus järjestelmälle, jolla on viranomaisen takaus. Jos valtio takaa osan järjestelmästä, takauksen piiriin kuuluvia ja sen ulkopuolisia osia järjestelmästä olisi pidettävä erillisinä järjestelminä.

(36)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 28 päivänä marraskuuta 2007 tekemässään päätöksessä komissio esitti alustavan arvionsa ja epäilynsä tarkasteltavina olevien toimenpiteiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Kyse oli seuraavista toimenpiteistä:

(37)

Kyseisessä päätöksessä komissio katsoi, että valtiontakaus eläkevastuille BT:n maksukyvyttömyystilanteessa sen toiminnan lopettamisen jälkeen hyödyttää ainoastaan työntekijöitä eikä sen vuoksi anna etua BT:lle, sillä se ei vaikuta luottoluokitukseen, investointeihin eikä BT:n työllistämispolitiikkaan. Sen vuoksi komissio päätteli, että siltä osin kuin valtiontakaus koskee BT:n eläkevastuita maksukyvyttömyystilanteessa, se ei anna erityistä lisäetua BT:lle, kun tarkastelussa ei oteta huomioon lainsäädäntöön vuosina 1995 ja 2004 tehtyjä muutoksia. Näin ollen se ei ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea (2).

(38)

Komissio päätyi kuitenkin toisenlaiseen tulokseen vuosina 1995 ja 2004 eläkelainsäädäntöön tehtyjen valtiontakaukseen liittyvien muutosten osalta. Komissio ilmoitti epäilevänsä alustavasti mahdollisen valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille ja pyysi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta selvennyksiä erityisesti seuraavista seikoista:

(39)

Yhdistyneen kuningaskunnan huomautukset koskevat 28 päivänä marraskuuta 2007 tehdyssä päätöksessä esille otettuja seikkoja, jotka liittyvät vähimmäisrahoitusvaatimukseen ja vapautukseen maksujen suorittamisesta eläketurvarahastoon.

(40)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että BT ja BTPS eivät käyttäneet hyväkseen vapautusta vähimmäisrahoitusvaatimusten soveltamisesta.

(41)

Vuoden 1995 eläkelain 56 pykälässä säädetyn vähimmäisrahoitusvaatimuksen, joka oli voimassa vuoteen 2004 asti, mukaan eläkerahaston varojen arvo ei saisi olla pienempi kuin vastuiden määrä. Yhdistynyt kuningaskunta korostaa, että vuoden 1995 eläkelain 56 pykälän 3 momentin mukainen eläkevastuiden laskentaperusta erosi siitä laskentaperustasta, jota eläkejärjestelmät yleensä käyttävät vastuiden säännöllisessä jatkuvassa arvostuksessa. Tämän seurauksena eri menetelmä johti vastuiden erilaisiin arvoihin.

(42)

Vähimmäisrahoitusvaatimukseen (”VRV”) perustuvan menetelmän mukaisen arvostuksen ja BTPS:n jatkuvan arvostuksen väliset erot esitetään seuraavassa taulukossa:

(43)

Nämä luvut osoittavat, että vuoden 1995 vähimmäisrahoitusvaatimuksen voimassaoloaikana, nimittäin vuosina 1999 ja 2002, suoritetuissa BTPS:n kahdessa arvostuksessa sen rahoitusasema vähimmäisrahoitusvaatimuksen perusteella laskettuna ylitti 100 prosenttia, vaikka sen jatkuva arvostus eri menetelmää käyttäen osoitti alijäämää. Tältä osin Yhdistynyt kuningaskunta korostaa, että vähimmäisrahoitusvaatimus ei edellytä, että järjestelmien varojen on ylitettävä vastuut, jotka on laskettu jatkuvan arvostuksen yhteydessä. Lisäksi vähimmäisrahoitusvaatimuksen perusteella laskettua alijäämääkään ei tarvinnut korjata välittömästi sellaiseen rahoitusasemaan, jossa varojen ja vastuiden suhde on 100 prosenttia, vaan enintään kymmenen vuoden kuluessa.

(44)

Vuoden 2004 eläkelaissa korvattiin vuoden 1995 vähimmäisrahoitusvaatimus uudella järjestelmän rahoitusjärjestelmällä, jonka mukaan eläkerahaston toimitsijamiesten on sovittava toimeksiantavan yrityksen kanssa suunnitelmasta, jolla korjataan mahdollinen rahoitusalijäämä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset korostavat, että työeläkejärjestelmiä koskevien sääntöjen mukaan ainoastaan eläkejärjestelmät, joilla on valtiontakaus ja jotka on perustettu säädöksellä (lailla), voidaan vapauttaa pakollisen rahoitusvaatimuksen soveltamisesta. Tältä osin on huomattava, että BTPS:ää ei perustettu säädöksellä.

(45)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset korostivat lisäksi, että BTPS oli noudattanut pakollista rahoitusvaatimusta täydellisesti, kuten BTPS:n toimitsijamiesten laatimat lausunnot osoittavat. Kyseisten lausuntojen mukaan vuoden 2004 rahoitusvaatimusta oli sovellettu täysimääräisesti vuoden 2005 arvostukseen liittyvään saneeraussuunnitelmaan. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat lisäksi, että eläkkeiden sääntelyvirasto (Pensions Regulator) oli vakuuttunut siitä, että takausta ei käytetty saneerausajanjakson pidentämiseksi tai vakuutusmatemaattisen arvostuksen tai saneeraussuunnitelman keskeisiin oletuksiin vaikuttamiseksi.

(46)

Eläketurvarahastoon suoritettavasta maksusta vapauttamisen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset muistuttavat, että eläketurvarahasto oli osa vuoden 2004 eläkelaissa säädettyä pakettia, jonka tarkoituksena oli parantaa eläkejärjestelmien jäsenten turvaa työnantajien maksukyvyttömyyden varalle. Eläketurvarahasto perustettiin jäsenten turvan vahvistamiseksi tilanteessa, jossa alirahoitettu järjestelmä lopetetaan ja jossa asianmukaisia järjestelyjä ei vielä ollut tehty. Koska velvollisuus maksun suorittamiseen liittyy suoraan eläketurvarahastosta saatavaan turvaan, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset katsovat, että järjestelmät, joilla jo on asianmukaiset järjestelyt kuten valtiontakaus, eivät sääntöjen mukaan kuulu eläketurvarahaston piiriin, koska eläketurvarahaston tarjoamalla turvalla ei ole niille merkitystä.

(47)

Sen vuoksi eläketurvarahastoa ei sovelleta BTPS:ään niiden työntekijöiden osalta, jotka valtiontakaus kattaa. Näiden työntekijöiden osalta BTPS ei tarvitse eläketurvarahastoa eikä saa siitä turvaa, minkä vuoksi maksua ei suoriteta. Tämän luokittelu vapautukseksi on Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä ristiriidassa eläketurvajärjestelmän logiikan kanssa. Päinvastoin jos BTPS maksaisi täyden maksun eläketurvarahastoon, järjestelmät, jotka kuuluvat eläketurvarahaston piiriin ja hyötyvät sen tarjoamasta turvasta, saisivat odottamatonta hyötyä.

(48)

BT ja BTPS korostavat 28 päivänä marraskuuta 2007 tehdystä päätöksestä antamassaan yhteisessä kannanotossa, että valtiontakaus on ainoastaan osa pakettia, joka otettiin käyttöön BT:n yksityistämisajankohtana vuonna 1984 ja jonka tarkoituksena oli suojella BT:n yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöiden virkamiestyyppisiä eläkeoikeuksia. Sen edun vastapainoksi, joka valtiontakauksesta saatiin yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöiden osalta, pakettiin sisältyi useita lisärasitteita, jotka eivät tavallisesti sisälly yrityksen talousarvioon:

(49)

BT toteaa lisäksi, että eläketurvarahaston maksun soveltamatta jättäminen on looginen seuraus valtiontakauksesta, sillä valtiontakaus tarjoaa jo erillisen eläketurvan. Se väittää, että nämä kaksi toimenpidettä (valtiontakaus ja siitä johtuva vapautus eläketurvarahaston maksusta) liittyvät olennaisesti vuoden 1984 eläkepakettiin. Tästä paketista on aiheutunut BT:lle merkittäviä taloudellisia rasitteita. Vakuutusmatematiikka-alan asiantuntijan mukaan BT:lle siirrettyjen ylimääräisten eläkevastuiden nettonykyarvo on […] Englannin puntaa; yksityisen sektorin yritykset eivät tavallisesti kanna tällaisia kustannuksia. Koska tämä rasite on selvästi suurempi kuin mikään eläketurvarahastolle ilman valtiontakausta maksettava summa, BT:lle ei myönnetä etua eikä valtiontukea sen vuoksi esiinny.

(50)

BT väittää myös, että olisi ristiriidassa valtiontukilainsäädännön kanssa luokitella valtiontueksi valtiontakauksen kaltainen toimenpide, joka ei ollut tukea sen myöntämisajankohtana, seurauksena ulkoisesta tapahtumasta, kuten eläketurvarahaston perustaminen 20 vuotta myöhemmin, joka ei ole muuttanut alkuperäisen toimenpiteen määräyksiä. Joka tapauksessa sen mukaan toimenpiteessä ei siirretä valtion varoja.

(51)

Siltä osin kuin kolmansien huomautuksissa asetetaan kyseenalaiseksi komission menettelyn aloittamisesta 28 päivänä marraskuuta 2007 tekemässä päätöksessä esitetyt päätelmät, joiden mukaan valtiontakaus ei sinällään antanut erityistä lisäetua BT:lle, tällaiset huomautukset eivät liity tämän päätöksen kohteeseen eikä niitä käsitellä tässä päätöksessä.

(52)

Kantelija toteaa, että siltä osin kuin takauksella on vaikutusta eläkevastuiden rahoitukseen, tämä vaikutus BT:hen on erittäin huomattava, sillä BTPS:n alijäämä – 3,4 miljardia Englannin puntaa – on huomattava suhteessa BT:n 1,55 miljardin Englannin punnan nettoarvoon samana ajankohtana. Jos järjestelmän alijäämä olisi otettu taseeseen, se olisi vaikuttanut BT:n suhdelukuihin, lainansaantimahdollisuuksiin ja lainaehtoihin. Valtiontakauksen mahdollistamat BTPS:n erilaiset rahoitusvaatimukset tuottaisivat siten etua BT:lle ilman tarvetta turvautua maksukyvyttömyyteen BTPS:n edunsaajien suojeluun liittyvien etujen lisäksi.

(53)

UKCTA katsoo, että vapautus vähimmäisrahoitusvaatimuksista ja maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon antavat BT:lle edun, joka ei ole perusteltu järjestelmän logiikan perusteella. Vaikka eläkejärjestelmien edunsaajille ei vuonna 1984, jolloin takaus myönnettiin, ollut saatavilla turvaa BTPS:n kaltaisia työeläkejärjestelmiä koskevien yleisten määräysten nojalla, vuosien 1995 ja 2004 uudistusten tavoitteena oli antaa edunsaajille tehokas turva, minkä vuoksi valtiontakaus muuttui tarpeettomaksi. Tietyn yrityksen vapauttaminen yleisestä velvollisuudesta, jonka mukaan yritykset ovat itse vastuussa turvajärjestelyn perustamisesta tai sellaiseen osallistumisesta, on selvästi ristiriidassa järjestelmän logiikan kanssa.

(54)

Vähimmäisrahoitusvaatimusten osalta UKCTA korostaa erityisesti, että vapauttamalla sellaiset järjestelmät, jotka valtiontakaus kattaa, vuosina 1995 ja 2004 säädetyistä vaatimuksista Yhdistynyt kuningaskunta on tarkoituksellisesti luopunut mahdollisuudesta pienentää valtiontakaukseen liittyvää riskiään. Lisäksi BT:n yksipuolinen päätös suorittaa BTPS:ään enemmän maksuja kuin oli tarpeen ei vaikuta millään tavoin valtion vastuuseen. Toimenpide ei lakkaa olemasta valtiontukea siitä syystä, että sitä ei vielä ole käytetty.

(55)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(56)

Jotta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa voitaisiin soveltaa, on oltava olemassa tukitoimenpide, jonka valtio on toteuttanut valtion varoin ja joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla antamalla tietyille yrityksille valikoivan taloudellisen edun.

(57)

Vuosien 1995 ja 2004 eläkelaissa säädetty vapautus vähimmäisrahoitusvaatimuksista ja vuoden 2004 eläkelaissa säädetty vapautus maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta ovat seurausta Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöelinten hyväksymistä määräyksistä. On syytä huomata, että sama pätee myös valtiontakaukseen. Tämän seurauksena kyseisiin toimenpiteisiin sisältyvä tuki on Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämää. Lisäksi vapautuksiin sisältyy valtion varoja, koska ne ovat seurausta valtiontakauksesta, johon sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan valtion varoja.

(58)

Vuoden 1984 televiestintälain mukaan Yhdistynyt kuningaskunta suorittaa seuraajayritykselle siirretyt maksamattomat vastuut, jotka oli uskottu julkiselle yritykselle BT, jos BT:n toiminta lopetetaan. Tämä vastuu on vuodesta 2003 rajoitettu eläkkeiden maksamiseen liittyviin maksamatta oleviin vastuisiin. Jos BT:n toiminta lopetetaan ja se on maksukyvytön, tämän sitoumuksen mukaisesti on maksettava kyseessä oleva osa BTPS:ään kohdistuvista eläkevastuista. Tässä tapauksessa Yhdistyneen kuningaskunnan varoilla on maksettava maksamatta olevat vastuut, jotka BT:n olisi muutoin täytynyt maksaa.

(59)

Jos BT tulee maksukyvyttömäksi, Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut käyttämään taloudellisia resurssejaan, ja lisäksi tämä sitoumus myönnetään ilmaiseksi, sillä BT:n ei tarvitse maksaa säännöllisesti tai jälkikäteen Yhdistyneen kuningaskunnan minkään toimivaltaisen rahoituslaitoksen yleiseen talousarvioon minkäänlaista maksua tai taloudellista korvausta. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta luopuu mahdollisista tuloista ja siten valtion varoista, joita se voisi saada valtiontakauksen myöntämisestä.

(60)

Vuosien 1995 ja 2004 eläkelaissa säädetty vapautus vähimmäisrahoitusvaatimuksista valtiontakauksen perusteella ja vuoden 2004 eläkelaissa säädetty vapautus maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta ovat seurausta valtiontakauksen olemassaolosta, johon sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan varoja. Tämän vuoksi nämä vapautukset ovat riippuvaisia Yhdistyneen kuningaskunnan varoista ja sisältävät näin ollen sen varoja perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä.

(61)

Osapuolten menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä esittämien huomautusten vuoksi on välttämätöntä tarkastella, onko BT saanut taloudellista etua vuosien 1995 ja 2004 eläkelaissa säädetystä vapautuksesta vähimmäisrahoitusvaatimuksista tai vuoden 2004 eläkelaissa säädetystä vapautuksesta maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta.

(62)

Vuoden 1995 eläkelaissa säädettiin vähimmäisrahoitusvaatimuksesta, jonka mukaan järjestelmän varat eivät saa olla pienemmät kuin järjestelmän vastuut vahvistetun vakuutusmatemaattisen arvostusmenetelmän perusteella. Eläkerahastot, joilla on valtiontakaus, vapautettiin tästä rahoitusvaatimuksesta. Vuoden 2004 eläkelain 3 osassa muutettiin vuoden 1995 lakia siten, että siinä otettiin käyttöön uusi rahoitusvaatimuksia ja vakuutusmatemaattisia arvostuksia koskeva järjestelmä, josta valtiontakauksen saaneet eläkerahastot ovat myös vapautettuja, jos ne on perustettu säädöksellä.

(63)

Vuoden 2004 eläkelaissa säädettyjen vähimmäisrahoitusvaatimusten noudattamisen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella BTPS ei täytä yhtä vapautuksen edellytystä, koska sitä ei ole perustettu säädöksellä. Näin ollen BTPS:ään sovelletaan vuoden 2004 eläkelaissa säädettyjä vähimmäisrahoitusvaatimuksia valtiontakauksesta huolimatta. Tämän seurauksena BT ei voi käyttää hyväkseen lain sisältämää poikkeusta ja sen on täytettävä lain vaatimukset niin kauan kuin ne ovat voimassa.

(64)

Eläkkeiden sääntelyvirasto (Pension Regulator) on tarkastellut BTPS:n viimeisimmän saneeraussuunnitelman, josta BT ja BTPS:n toimitsijamies sopivat joulukuussa 2005, sisältöä. Eläkkeiden sääntelyvirasto on vuoden 2004 eläkelaissa perustettu riippumaton viranomainen, joka vastaa eläkejärjestelmien sääntelystä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat virallisesti, että eläkkeiden sääntelyvirasto oli vakuuttunut siitä, että valtiontakausta ei käytetty saneerausajanjakson pidentämiseksi tai vakuutusmatemaattisen arvostuksen tai BTPS:n saneeraussuunnitelman keskeisiin oletuksiin vaikuttamiseksi.

(65)

On kuitenkin välttämätöntä arvioida, saiko BT tai BTPS etua valtiontakauksen perusteella vapautuksesta vuoden 1995 eläkelaissa säädetyistä rahoitusvaatimuksista; kyseiseen vapautukseen ei sovellettu ehtoa, jonka mukaan kyseinen eläkejärjestelmä on täytynyt perustaa säädöksellä. Mahdollinen etu olisi koskenut vuosia 1995–2004, jolloin kyseiset vaatimukset olivat voimassa.

(66)

Määritellyt vaatimukset koskivat erityisesti menetelmää, jota on sovellettava järjestelmän rahoitusaseman vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa, sekä sitä 10 vuoden ajanjaksoa, jonka kuluessa kirjattu alijäämä on korjattava. Vapautus olisi periaatteessa voinut antaa taloudellisen edun BT:n kaltaisille työnantajayrityksille, joiden vastuut eläkerahastoon valtiontakaus kattaa. Tällaisiin yrityksiin mahdollisesti sovellettavat vaatimukset olisivat voineet olla lievempiä seuraavien seikkojen osalta: i) velvollisuus korjata mahdollinen alijäämä, ii) käytetty menetelmä järjestelmän varojen ja vastuiden arvioimiseksi ja iii) asetetut ehdot ja määräaika. Näiden vaatimusten noudattamatta jättämisen seurauksena vapautuneita varoja olisi voitu käyttää muihin taloudellisiin toimintoihin.

(67)

Rahoitusvaatimuksen osalta BTPS:n vuosien 1995–2004 säännöissä velvoitettiin BT korjaamaan järjestelmän vakuutusmatemaatikon mahdollisesti havaitsema alijäämä. Vaikka BT olisi voinut käyttää hyväkseen vapautusta vuoden 1995 eläkelaista, se ei tehnyt niin täysimääräiseen rahoitukseen palaamista koskevan velvoitteen osalta.

(68)

Menetelmän osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimittivat komissiolle kaikki BTPS:n sijoitusperiaatteet vuodesta 1996. Niiden mukaan BTPS:n sijoituspolitiikassa on aina otettu huomioon vuoden 1995 eläkelaissa säädetyt vähimmäisrahoitusvaatimukset. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että itse asiassa BT rahoitti BTPS:ää aivan kuin vuosien 1995 ja 2004 eläkelaissa säädettyjä vähimmäisrahoitusvaatimuksia sovellettaisiin siihen täysimääräisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat myös osoittaneet, että nämä vaatimukset täyttyivät vuosina 1999 ja 2002 suoritettujen arvostusten mukaan, vaikka toisen, jatkuvan arvostusmenetelmän perusteella vahvistettiin alijäämä. Vuosina 1999 ja 2002, jolloin vuoden 1995 eläkelain vähimmäisrahoitusvaatimukset olivat voimassa, suoritettuihin arvostuksiin perustuva BTPS:n rahoitusasema ei osoita minkäänlaista alijäämää, joka BT:n olisi pitänyt korjata kyseisten vaatimusten mukaisesti. Vaikka BT olisi voinut käyttää hyväkseen vapautusta vuoden 1995 eläkelaista määrätyn menetelmän osalta, se ei tehnyt niin vaan itse asiassa sovelsi menetelmää, jossa asetetaan tiukemmat velvoitteet BTPS:n alijäämän rahoituksen suhteen.

(69)

Täysimääräiseen rahoitukseen palaamiselle asetetun määräajan osalta on todettava, että jos vuoden 1995 eläkelaissa säädettyjen vähimmäisrahoitusvaatimusten nojalla olisi ollut alijäämä, sitä ei olisi tarvinnut korjata välittömästi vaan vahvistetussa enintään kymmenen vuoden määräajassa. On totta, että BT:n velvollisuutena oli ja on edelleen BTPS:n sääntöjen mukaan korjata järjestelmän varojen ja vastuiden välinen mahdollinen alijäämä, joka on havaittu vakuutusmatemaattisessa arvostuksessa, […]. Koska BTPS:llä ei ollut alijäämää vuoden 1995 eläkelaissa säädetyn menetelmän mukaan, laissa säädettyä pitempi ajanjakso, jonka kuluessa BT olisi voinut korjata sen, ei näytä antaneen BT:lle todellista taloudellista etua.

(70)

Komissio panee merkille kolmansien esittämän väitteen, jonka mukaan toimenpide ei lakkaa olemasta valtiontukea, koska sitä ei ole vielä käytetty. Tässä tapauksessa kyseessä oleva toimenpide ei ole enää voimassa eikä ole todisteita siitä, että BT olisi saanut taloudellista etua vuosina 1995–2004.

(71)

Näissä olosuhteissa komissio katsoo, ettei ole osoitettu, että vapautus vuoden 1995 eläkelaissa säädetyistä vähimmäisrahoitusvaatimuksista ja vielä vähemmän vuoden 2004 eläkelain sisältämistä säännöistä on antanut tai antaa edelleen BT:lle taloudellista etua. Sen vuoksi tältä osin valtiontukea ei ole, koska perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt kumulatiiviset edellytykset eivät täyty.

(72)

Vuoden 2004 eläkelaissa perustettiin eläketurvarahasto, johon eläkerahastojen on yleensä suoritettava vuotuinen maksu, jollei niillä ole valtiontakausta, jonka seurauksena ne on vapautettu tästä maksusta. Vuonna 2004 perustettiin yleinen eläketurvarahastojärjestelmä. Työeläkejärjestelmien ja välillisesti työnantajien on suoritettava maksuja eläketurvarahastoon, joka takaa maksuja suorittaviin järjestelmiin kuuluvien työntekijöiden eläkkeet. Toisin sanoen yleisen järjestelmän mukaan työnantajien on maksettava lisäturvasta täysimääräisen maksun suorittamisen muodossa.

(73)

Eläketurvarahastoon osallistumista koskevien sääntöjen mukaan valtiontakauksella taattujen työntekijöiden eläkeoikeuksia koskeva osa BTPS:stä on vapautettu. Sen vuoksi eläketurvarahasto jättää BTPS:n maksua laskiessaan pois kaikki järjestelmän jäsenet, jotka liittyivät siihen ennen yksityistämistä, koska vuoden 1984 lain 68 pykälässä taataan maksut, jotka BT:n on suoritettava BTPS:ään näiden jäsenten osalta. Tämän seurauksena BTPS:n vuodesta 2005 alkaen suorittama maksu eläketurvarahastoon eroaa maksusta, jonka se olisi suorittanut, jos valtiontakauksen olemassaoloa ei olisi otettu huomioon.

(74)

Esimerkiksi BTPS:n varainhoitovuonna 2005/2006 suorittama maksu oli […] Englannin puntaa, kun taas oletettu maksu ilman valtiontakausta olisi ollut […] Englannin puntaa. Toisin sanoen todella suoritettu maksu oli alle […] summasta, joka BTPS:n olisi täytynyt maksaa ilman valtiontakausta. Tämän jälkeen ilman valtiontakausta suoritettava maksu olisi ollut varainhoitovuonna 2006/2007 […] Englannin puntaa ja varainhoitovuonna 2007/2008 […] Englannin puntaa.

(75)

Komissio ei katso, että eläketurvarahastoon suoritettavan maksun alennus on oikeutettu ”järjestelmän logiikan perusteella”. Komissio katsoo, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa eläkkeiden turvaamiseksi perustetun ”järjestelmän” ei voida katsoa muodostuvan ainoastaan eläketurvarahastosta. Ennemminkin kaikki toimenpiteet eläketurvan saavuttamiseksi on otettava huomioon. Jos BT muuttuu maksukyvyttömäksi ja sen eläkerahasto on alijäämäinen, yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöiden eläkkeet maksaa valtio eikä yksityisesti rahoitettu eläketurvarahasto kuten tavanomaisia sääntöjä sovellettaessa. Kuten edellä todettiin, BTPS saa valtiontakauksen antaman turvan maksamatta siitä mitään. Ainoa tässä tapauksessa ilmeinen ”logiikka” on se, että käytettäessä valtion varoja yrityksen eläkejärjestelmän turvaamisen rahoittamiseen yksityistä turvaa ei tarvita.

(76)

Yhdistyneen kuningaskunnan väitteessä, jonka mukaan eläketurvarahastolla perustettua turvajärjestelmää sovelletaan ainoastaan silloin, kun muita asianmukaisia turvajärjestelyjä kuten valtiontakausta ei ole, ei oteta huomioon sitä seikkaa, että BT:n ei tarvitse maksaa mitään BTPS:lle tarjotuista turvajärjestelyistä. Vaikka myönnettäisiin, että eläketurvarahasto on turvaverkko, joka on tarkoitettu ainoastaan sellaisille eläkejärjestelmille, joilla ei ole asianmukaista turvaa työnantajan maksukyvyttömyyden varalle, tämä ei muuta sitä seikkaa, että BT ei maksa tällaisesta turvasta yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöiden eläkeoikeuksien osalta ja valtio täydentää sitä turvaa, jonka se tarjoaa muille työeläkejärjestelmien piiriin kuuluville työntekijöille ja joka katsotaan asianmukaiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yksityistämisen jälkeisen ajan työntekijöiden osalta, joiden oikeuksia valtiontakaus ei kata, BTPS hyötyy eläketurvarahastosta ja suorittaa siihen maksuja.

(77)

Komissio ei myöskään yhdy BT:n ja BTPS:n esittämään näkemykseen, jonka mukaan toimenpidettä, joka ei oletetusti ollut tukea sen myöntämisajankohtana vuonna 1984, ei voida luokitella tueksi 20 vuotta myöhemmin seurauksena ulkopuolisista tapahtumista. Komissio huomauttaa ensinnäkin, ettei se katso takauksen sinällään olevan tukea BT:lle. Kuten komissio totesi 28 päivänä marraskuuta 2007 tekemässään päätöksessä, eläkevastuita koskeva valtiontakaus myönnettiin kyseessä olevien työntekijöiden hyväksi eikä siitä ollut suoraan taloudellista etua BT:lle. Takaus muodostaa kuitenkin nyt perimmäisen syyn siihen, miksi BT hyötyy edusta, jonka se saa poikkeuksena täysimääräisestä maksusta vuoden 2004 eläkelaissa säädetyn eläketurvarahaston rahoittamiseksi. BT suorittaa maksun ainoastaan yksityistämisen jälkeisen ajan työntekijöiden osalta. Kyseinen poikkeus ei ollut mahdollinen valtiontakauksen myöntämisajankohtana, koska silloin ei ollut velvollisuutta suorittaa maksuja samaan tai vastaavanlaiseen rahastoon. Vuoden 2004 eläkelaissa takauksen kuitenkin tunnustetaan oikeuttavan poikkeukseen.

(78)

BT:n ja BTPS:n väitteessä, jonka mukaan maksun suorittamista koskevan velvollisuuden luominen ei ole yhteydessä valtiontakaukseen, ei oteta huomioon sitä, että edun luonne ja edunsaaja eivät ole samoja vuosina 1984 ja 2004. Eläkeoikeuksien kattaminen BT:n maksukyvyttömyystilanteessa on etu yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöille, koska se takaa työntekijöille kertyneiden oikeuksien maksamisen. Vapautus eläketurvarahastosta ja täysimääräisen maksun suorittamisesta on kuitenkin etu BT:lle, koska se pienentää maksua, joka sen olisi muutoin maksettava, ja kyseinen vapautus on seurausta valtiontakauksesta.

(79)

Komissio hylkää myös väitteen, jonka mukaan etua ei ole, koska BT:n osakkaat ovat jo maksaneet takauksesta siinä kokonaishinnassa, jonka ne maksoivat yrityksestä vuonna 1984. Kuten 28 päivänä marraskuuta 2007 tehdyssä päätöksessä selitettiin, komissio päätteli käytettävissä olleiden tietojen perusteella, että valtiontakaus sinällään ei myöntämisajankohtanaan antanut etua BT:lle siltä osin kuin se kattaa BT:n eläkevastuut, minkä vuoksi ei ole syytä olettaa, että BT:n osakkaat maksoivat lisähinnan tietyille työntekijöille suunnatusta edusta, joka toteutuisi ainoastaan BT:n maksukyvyttömyystilanteessa. Takaus ei merkinnyt etua vuoteen 2004 asti, jolloin lainsäädäntö muutti huomattavasti sen aiheuttamia seuraamuksia. Yksityistämisajankohtana eläkevastuut kattavalla valtiontakauksella ei ollut selvää arvoa BT:n osakkaiden kannalta eläkelainsäädäntöön myöhemmin tehtävien ja ennalta arvaamattomien muutosten perusteella. Vuonna 1984 ei ollut mahdollista ennakoida BT:n velvollisuutta suorittaa maksuja vuonna 2004 perustettuun eläketurvarahastoon eikä sitä mahdollista taloudellista etua, jonka se saisi näistä velvollisuuksista vapauttamisen muodossa valtiontakauksen perusteella.

(80)

BTPS väittää lisäksi, että eläketurvarahastoon suoritettavista alhaisemmista maksuista mahdollisesti saatava etu enemmän kuin korvautuu niillä […] Englannin punnan suuruisilla ylimääräisillä vastuilla ja taloudellisilla rasitteilla, jotka BT:n ja BTPS:n on kannettava BTPS:n erityisluonteen vuoksi. Komissio ei katso, että väitettyjä haittoja ei voida käyttää edun hyvittämiseksi.

(81)

Toisin kuin muut sähköisen viestinnän alalla ja muilla aloilla toimivat yritykset, jotka eivät hyödy vuoden 2004 eläkelaissa säädetystä vapautuksesta eläketurvarahastoon suoritettavasta maksusta valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta, BT saa taloudellista etua, koska se suorittaa paljon pienemmän maksun eläketurvarahastoon. Tämän seurauksena BT voi käyttää näitä varoja taloudellisten toimintojensa rahoittamiseen niillä markkinoilla, joilla se toimii.

(82)

Näyttääkin siltä, että BT:lle on myönnetty valtion rahoittama taloudellinen etu vuonna 2005 annettujen eläketurvarahastoon osallistumista koskevien sääntöjen voimaantulosta alkaen.

(83)

Mitä tulee tarkasteltavina olevien toimenpiteiden edunsaajaan, on korostettava, että BTPS ja BT ovat kaksi erillistä oikeushenkilöä. Vapautus asianmukaisen eläketurvarahastomaksun suorittamisesta koskee suoraan BTPS:ää, jonka toimitsijamiehet ovat vastuussa maksun suorittamisesta. Esimerkiksi BTPS:n varainhoitovuoden 2005/2006 maksu rahoitettiin oletettavasti järjestelmän varoista. BT:n on kuitenkin osallistuttava eläkejärjestelmänsä alijäämän ja hallinnollisten kustannusten kattamiseen niin kauan kuin se on maksukykyinen. Vaikka laskua ei osoiteta BT:lle eikä BT suorita eläketurvamaksua sen erääntyessä, alhaisempi maksu pienentää BTPS:n kustannuksia ja lisää BTPS:n varoja, mikä pienentää BT:n vastuita BTPS:n suhteen. Tämän seurauksena tarkasteltavana olevasta toimenpiteestä BTPS:lle aiheutuvat taloudelliset edut siirtyvät kokonaisuudessaan BT:lle.

(84)

Lisäksi toimenpide on valikoiva, koska vuoden 2004 eläkelain täytäntöönpanoa koskevien vuonna 2005 annettujen eläketurvarahaston osallistumissääntöjen se määräys, jolla myönnetään vapautus eläketurvarahastoon suoritettavasta maksusta, on valikoiva, sillä se on seurausta valtiontakauksesta, josta säädettiin ainoastaan BT:lle uskottuja vastuita koskevassa vuoden 1984 laissa. Kyseisillä toimenpiteillä yhdessä otettiin käyttöön vapautuksia yleisistä velvollisuuksista, joita eläkelaissa asetetaan muille yrityksille, joilla ei ole vastaavaa etua. Ne ovat sen vuoksi valikoivia.

(85)

BT harjoittaa eri tytäryhtiöidensä kautta merkittävää toimintaa sähköisten viestintäpalvelujen tarjonnan alalla useissa jäsenvaltioissa mukaan lukien Saksa, Italia, Espanja, Alankomaat, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (3). Sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan sisältyy olennaisesti sisällön välittäminen verkosta toiseen yhteismarkkinoiden sisäisten rajojen yli riippumatta siitä, tarjotaanko kyseisiä palveluja paikallisesti, kansallisesti vai kansainvälisesti.

(86)

Erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan osalta sähköisen viestinnän sääntelyviranomainen OFCOM on todennut, että BT:llä on merkittävästi markkinavoimaa sähköisiä viestintäpalveluja ja verkkoja koskevassa EU:n sääntelykehyksessä tarkoitetussa merkityksessä useilla vähittäis- ja tukkupalvelujen markkinoilla. Näihin markkinoihin sisältyvät kokonaisuudessaan tai osittain seuraavat markkinat: kiinteän verkon kapeakaistapalvelujen vähittäismarkkinat, kiinteän verkon keskusyhteyspalvelujen tukkumarkkinat, lähdeverkko- ja siirtopalvelujen markkinat, laajakaistayhteyksien tukkumarkkinat sekä paikallisliittymien ja kiinteiden johtojen tukkumarkkinat (4). Kaikilla näillä palvelumarkkinoilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa BT kilpailee merkittävästi heikompien kilpailijoiden kanssa, jotka eivät saa eläketurvarahastoon suorittamansa maksun osalta samanlaista etua kuin jonka valtiontakaus antaa BT:lle. BT:n merkittävä markkinavoima heikentää kilpailua kyseisten yritysten ja BT:n välillä, ja tarkasteltavana oleva toimenpide vääristää tätä kilpailua entisestään.

(87)

Ottaen huomioon BT:n asema sähköisen viestinnän kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla tämä etu voi vaikuttaa kilpailuun ja kauppaan jäsenvaltioiden välillä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä.

(88)

Yhteenvetona voidaan todeta, että vapautus maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon BT:n eläkevastuille myönnetyn valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta antaa BT:lle taloudellisen edun, jossa käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan valtion varoja. Tämä etu on omiaan vaikuttamaan kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisessa merkityksessä.

(89)

Vuoden 2004 eläkelain ja eläketurvarahastoon osallistumista koskevien vuoden 2005 sääntöjen antamisesta alkaen BT on saanut edun vapautuksena täyden maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon.

(90)

Tämä vapautus muodostaa perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen eikä siitä ole ilmoitettu komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän seurauksena toimenpide on sääntöjenvastainen.

(91)

Koska on vahvistettu, että vapautukseen täyden maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon sisältyy valtiontukea, on arvioitava tällaisen tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille yhteisön sääntöjen nojalla. Tältä osin Yhdistynyt kuningaskunta, BT ja BTPS eivät ole väittäneet, että tarkasteltavina olevat toimenpiteet voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi.

(92)

Vaikka BT:lle on annettu tehtäväksi tiettyjä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä velvollisuuksia perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tukea ei ole rajoitettu tai muulla tavoin liitetty kyseisten velvollisuuksien täyttämiseen, minkä vuoksi siitä hyötyvät kaikki BT:n toiminnot. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ja BT eivät myöskään väitä, että täyden maksun suorittaminen eläketurvarahastoon haittaisi BT:lle osoitettujen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien tehtävien hoitamista. Näissä olosuhteissa perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa määrättyä poikkeusta ei voida soveltaa.

(93)

Toimenpide ei näytä soveltuvan yhteismarkkinoille myöskään perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan nojalla. Erityisesti 87 artiklan 2 kohdan a alakohta koskee yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea. Tarkasteltava valtiontuki hyödyttää BT:tä itseään. Näin ollen tällainen tuki ei kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamisalaan.

(94)

Lisäksi komissio katsoo, että perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a, b ja d alakohtaa ei selvästi voida soveltaa, eivätkä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ja BT tai BTPS olekaan väittäneet sellaista.

(95)

Ainoa perusta, jonka mukaan tarkasteltavana olevan toimenpiteen voitaisiin katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille, näyttäisi tässä vaiheessa olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohta. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että kyseinen toimenpide noudattaisi mitään niistä säännöistä, jotka komissio on tähän mennessä antanut kyseisen alakohdan soveltamisesta suuntaviivojen ja tiedonantojen muodossa. Sen vuoksi tämän toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille olisi arvioitava suoraan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, jonka mukaan ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”, voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(96)

Soveltuakseen yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tuella on oltava yhteisen edun mukainen tavoite ja sen on oltava välttämätöntä ja oikeasuhteista. Tältä osin komissio pitää asianmukaisena arvioida seuraavia kysymyksiä:

(97)

Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osoittanut, että tarkasteltavana olevan toimenpiteen tavoitteena oli tietyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen täyttäminen. Lisäksi ei ole selviä merkkejä tai perusteita, jotka osoittaisivat, että tarkasteltavana olevan valtiontuen myöntäminen on asianmukainen ja oikeasuhteinen väline, joka luo sopivan kannustavan vaikutuksen niiden taloudellisten toimintojen kehittämiseen, joita BT muiden kilpailijoiden ohella harjoittaa. Kuten edellä todettiin, tarkasteltavana oleva toimenpide ei liity eikä sitä ole rajoitettu BT:lle uskotun yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän tehtävän täyttämiseen.

(98)

Sen vuoksi ainoa selvä yhteisen edun mukainen tavoite, joka voitaisiin pyrkiä täyttämään eläkelainsäädännön merkityksellisillä säännöksillä, näyttää olevan työntekijöiden eläkeoikeuksien ylimääräinen turva työnantajan maksukyvyttömyyden varalle. Lisätakaus sille, että eläkkeellä olevat työntekijät nauttivat käytännössä hyvinvoinnista, joka on suhteessa heidän työpanokseensa heidän työelämänsä aikana, on taloudellisten toimintojen yleisesti ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen yhteisen edun mukaista. Luomalla vapautuksen maksusta, joka BTPS:n kuuluisi suorittaa, tukitoimenpide ei edistä näiden tavoitteiden täyttämistä.

(99)

Yhdistyneen kuningaskunnan mielestä eläketurvatoimenpiteet voivat tarjota turvan ainoastaan silloin, kun toista vaihtoehtoista ja riittävää turvaa ei ole. Tässä tapauksessa vuoden 2004 eläkelain voitaisiin myös katsoa kannustavan yrityksiä luomaan itse omalla kustannuksellaan vaihtoehtoisia järjestelyjä tai mekanismeja, joiden ansiosta niiden ei tarvitsisi suorittaa maksua yleiseen eläketurvarahastoon eivätkä ne olisi riippuvaisia siitä. Tukitoimenpide ilman siitä suoritettavaa maksua poistaa kuitenkin BT:ltä kaikki kannustimet luoda vaihtoehtoisia järjestelyjä. Sitä vastoin jos tuki poistettaisiin, BT:llä olisi kannustin tehdä niin tai ainakin se turvautuisi yksityisesti rahoitettuun eläketurvarahastoon taatakseen yksityistämistä edeltävän ajan työntekijöidensä eläkeoikeudet.

(100)

Tämän seurauksena tukitoimenpide ei ole asianmukainen väline Yhdistyneen kuningaskunnan eläkelainsäädännössä olevan yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Päinvastoin tuki vapauttaa BTPS:n ja siten BT:n toimintakustannuksista, joita tällaiseen tavoitteeseen pyrkiminen tavallisesti aiheuttaisi niille. Tämän seurauksena toimintatueksi katsottavan toimenpiteen kielteiset vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun eivät tasoitu muissa suhteissa myönteisillä vaikutuksilla, joten vaikutus on kaiken kaikkiaan kielteinen.

(101)

Sen vuoksi komissio päättelee, että vapautusta täyden maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon ei voida julistaa yhteismarkkinoille soveltuvaksi perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan tai 87 artiklan 3 kohdan nojalla.

(102)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että vapautus maksun suorittamisesta eläketurvarahastoon BT:n eläkevastuille myönnetyn valtiontakauksen kattamien eläkevastuiden osalta on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jota ei voida julistaa yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

(103)

Sääntöjenvastaista tukea koskeviin kielteisiin päätöksiin sovellettavan neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (5) 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Ainoastaan yhteismarkkinoille soveltumaton tuki peritään takaisin.

(104)

Takaisinperinnän tarkoituksena on palauttaa tuen myöntämistä edeltävä tilanne. Tilanne palautuu, kun BT on maksanut takaisin yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen. Näin BT menettää edun, josta se oli nauttinut markkinoilla kilpailijoihinsa nähden seurauksena siitä, ettei BTPS ole suorittanut täyttä maksua eläketurvarahastoon vuodesta 2005. Takaisinperittävän summan olisi oltava sellainen, että se poistaa BT:lle, joka edellä johdanto-osan 83 kappaleessa esitetyistä syistä on toimenpiteen edunsaaja, annetun taloudellisen edun.

(105)

Yhteismarkkinoille soveltumaton tuki BT:lle vastaa eroa sen maksun, joka olisi täytynyt suorittaa eläketurvarahastoon ilman valtiontakausta rahaston perustamisesta vuonna 2005 alkaen, ja BTPS:n todella suorittaman maksun välillä. Tämä erotus muodostaa takaisinperittävän summan, johon on lisättävä takaisinperintäkorko, joka ei saa olla alhaisempi kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (6) 9 artiklan mukaisesti laskettu korko.

(106)

On syytä huomata, että Yhdistyneen kuningaskunnan 29 päivänä maaliskuuta 2007 toimittamien tietojen mukaan eläketurvarahaston hallitus, BT ja BTPS:n toimitsijamies tekivät turvatalletussopimuksen, jonka mukaan sulkutilille talletetaan sen summan, joka BTPS:n olisi täytynyt maksaa varainhoitovuonna 2005/2006 ilman valtiontakausta, ja sen todella maksaman summan välinen erotus. Tämän jälkeisinä vuosina BTPS:n on täytynyt maksaa sulkutilille summa, joka BTPS:n olisi täytynyt maksaa ilman valtiontakausta. Näille summille kertyy […] korkoa, joka Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan on […].

(107)

Turvatalletussopimuksen määräysten mukaan nämä järjestelyt ovat voimassa siihen asti, kunnes komissio saa päätökseen tutkimuksensa siitä, onko eläketurvarahastoon suoritettavien maksujen alentaminen yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea, tai päättää olla käsittelemättä asiaa tarkemmin. Ensin mainitussa tapauksessa eläketurvarahaston eläketurvamaksuista laskuttamaan lopulliseen summaan sisältyy myös korko, jota sulkutilille maksetulle summalle on kertynyt. Sen vuoksi […] aiheuttaa etua eläketurvarahastolle, jos komissio päättää tuen olevan yhteismarkkinoille soveltumatonta, eikä BTPS:lle tai BT:lle. Tämän pitäisi varmistaa, että sulkutilille kertynyt korko ei lisää entisestään BT:lle myönnettyä taloudellista etua,