EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.9.2026
COM(2026) 555 final
2026/0254(BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Työttömäksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2026/004 FI/Etelä-Suomi and Helsinki-Uusimaa paper
PERUSTELUT
EHDOTUKSEN TAUSTA
1.Työttömäksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä ’EGR’, rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/691 1 .
2.Suomi toimitti 19. toukokuuta 2026 hakemuksen ”EGF/2026/004 FI/ Etelä-Suomi and Helsinki-Uusimaa paper” EGR:n rahoitustuen saamiseksi paperiteollisuudessa tapahtuneiden työntekijävähennysten vuoksi Suomen NUTS 2 ‑alueilla Etelä-Suomi (FI1C) ja Helsinki-Uusimaa (FI1B).
3.Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut asetuksen (EU) 2021/691 kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät.
HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ
|
EGR-hakemus |
EGF/2026/004 FI/ Etelä-Suomi and Helsinki-Uusimaa paper |
|
Jäsenvaltio |
Suomi |
|
Asianomaiset alueet (NUTS 2 2 ‑taso) |
Etelä-Suomi (FI1C) ja Helsinki-Uusimaa (FI1B) |
|
Hakemuksen jättämispäivä |
19.5.2026 |
|
Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta |
19.5.2026 |
|
Lisätietopyyntö |
3.6.2026 |
|
Lisätietojen toimittamisen määräaika |
25.6.2026 |
|
Arvioinnin päättämisen määräaika |
4.9.2026 |
|
Toimintakriteeri |
Asetuksen (EU) 2021/691 4 artiklan 2 kohdan b alakohta. |
|
Asianomaisten yritysten määrä |
4 |
|
Toimiala(t) (NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso) 3 |
17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus |
|
Viiteajanjakso (kuusi kuukautta): |
1.10.2025–1.4.2026 |
|
Viiteajanjaksona tapahtuneet työntekijävähennykset (a) |
346 |
|
Työntekijävähennykset ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen (b) |
5 |
|
Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä (a + b) |
351 |
|
Tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärä |
351 |
|
Kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä |
351 |
|
Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina |
1 769 600 |
|
EGR:n täytäntöönpanon talousarvio 4 euroina |
68 000 |
|
Kokonaistalousarvio euroina |
1 837 600 |
|
EGR:n tuki (60 %) (euroa) |
1 102 560 |
HAKEMUKSEN ARVIOINTI
Menettely
4.Suomi toimitti hakemuksen ”EGF/2026/004 FI/Etelä-Suomi and Helsinki-Uusimaa paper” 19. toukokuuta 2026 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona asetuksen (EU) 2021/691 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio vahvisti vastaanottaneensa hakemuksen samana päivänä ja pyysi Suomelta lisätietoja 3. kesäkuuta 2026. Nämä lisätiedot toimitettiin 15 työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 50 työpäivän määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 4. syyskuuta 2026. Komission poikkeuksellinen kykenemättömyys noudattaa tätä määräaikaa johtuu kaikilta osin menettelyllisistä syistä, jotka liittyvät kesätauon aikana käytössä olevaan muutettuun päätöksentekoprosessiin.
Hakemuksen tukikelpoisuus
Asianomaiset yritykset ja edunsaajat
5.Hakemus koskee 346:tta työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely on loppunut paperiteollisuusalalla. Työntekijävähennykset ovat tapahtuneet NUTS 2 -alueilla Etelä-Suomi (FI1C) ja Helsinki-Uusimaa (FI1B).
|
Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla |
|||
|
Metsä Group Oyj |
57 |
||
|
Stora Enso Oyj |
30 |
||
|
UPM Communication Papers Oy |
166 |
||
|
SAPPI Finland Operations Oy |
93 |
||
|
|
Työntekijävähennysten kokonaismäärä: |
346 |
|
Toimintakriteerit
6.Suomi toimitti hakemuksen asetuksen (EU) 2021/691 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan toimintakriteerien nojalla; kyseisessä alakohdassa edellytetään, että vähintään 200 työntekijää vähennetään kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa. Viiteajanjakson aikana NUTS 2 -alueilla Etelä-Suomi (FI1C) ja Helsinki-Uusimaa (FI1B) työpaikkansa menetti 346 työntekijää.
7.Hakemuksen kuuden kuukauden viiteajanjakso alkoi 1. lokakuuta 2025 ja päättyi 1. huhtikuuta 2026.
Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen
8.Asetuksen (EU) 2021/691 6 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan sekä 5 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan mukaisesti sellaisten työntekijöiden lukumäärä, joita työntekijävähennykset ovat viiteajanjakson aikana koskeneet, on laskettu seuraavasti:
– 253 henkilöä päivästä, jona on ilmoitettu joukkovähentämisestä
– 93 henkilöä päivästä, jona on annettu yksilöllinen ilmoitus irtisanomisesta.
Tukeen oikeutetut edunsaajat
9.Edellä tarkoitettujen työntekijöiden lisäksi tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat 5 työntekijää, joiden työskentely loppui ennen kuuden kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen. Näiden työntekijöiden työskentely loppui asetuksen (EU) 2021/691 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti joko korkeintaan kuusi kuukautta ennen 1. lokakuuta 2025 alkaneen viiteajanjakson alkua tai viiteajanjakson päättymisen ja tämän ehdotuksen hyväksymistä edeltävän päivän välisenä aikana asetuksen (EU) 2021/691 6 artiklan toisessa kohdassa annettujen edellytysten mukaisesti. Kyseisillä vähennyksillä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti työttömiksi jääneiden työntekijöiden työskentelyn loppumisen viiteajanjakson aikana, kuten asetuksen (EU) 2021/691 6 artiklan toisessa kohdassa edellytetään.
10.Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 351.
Kuvaus työntekijöiden vähentämisen ja työskentelyn loppumisen taustalla olevista tapahtumista
11.Metsäteollisuus Venäjän rajan vieressä sijaitsevassa Etelä-Karjalan maakunnassa, joka on osa Etelä-Suomen aluetta, on kärsinyt merkittävistä geopoliittisista ja taloudellisista haasteista. Nämä haasteet ovat johtaneet laajoihin rakenteellisiin muutoksiin ja merkittäviin henkilöstövähennyksiin. Ensisijaisena raaka-aineen toimittajana metsäteollisuus on vertikaalisesti sidoksissa paperiteollisuuteen, minkä vuoksi nämä haasteet ovat kohdistuneet myös paperiteollisuuteen.
12.Paperiteollisuuteen on kohdistunut viime vuosina myös muita vaikeita haasteita, jotka ovat johtuneet pääosin painotuotteiden kysynnän vähenemisestä digitalisaation vuoksi. 5 Teollisuudenalan energiaintensiivisyyden vuoksi myös energiakustannusten nousu on asettanut merkittäviä haasteita.
13.Paperiteollisuuteen kohdistuneiden yleisten rakenteellisten haasteiden lisäksi Venäjän vastaisen rajan sulkeminen vuonna 2023 on vaikuttanut merkittävästi Etelä-Karjalassa toimivien paperitehtaiden kustannusrakenteeseen. Alue oli aikaisemmin erityisen riippuvainen rajatylittävistä hankintaketjuista, etenkin Venäjältä tuodusta puusta. Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodan aiheuttaman geopoliittisen tilanteen vuoksi puun tuontiin Venäjältä kohdistettiin pakotteita, minkä seurauksena tuonti loppui. Puuta on tästä syystä jouduttu hankkimaan kauempaa ja korkeammilla hinnoilla, minkä seurauksena sellu- ja paperiteollisuuden tuotantokustannukset ovat nousseet jyrkästi. Kustannuspaineita on aiheutunut myös energian ja polttoaineiden hintojen noususta.
14.Painopaperin kysyntä on ollut laskussa jo pitkään, ja vuosina 2023–2024 se laski entisestään. Myös sellu- ja kartonkituotteiden markkinaolosuhteet heikentyivät Euroopan talouskasvun hidastumisen ja kuluttajien ostovoiman heikkenemisen myötä. Sellun lisääntynyt tarjonta maailmanmarkkinoilla aiheutti hintojen laskua.
15.Paperiyhtiöt reagoivat tilanteeseen käynnistämällä niin kutsutut muutosneuvottelut, mikä on lakisääteinen velvoite irtisanomisia tai rakenneuudistusta suunnitteleville yrityksille Suomessa. Neuvottelut johtivat tilapäisiin lomautuksiin kaikissa tärkeimmissä paperitehtaissa. Lomautukset kestivät enimmillään 90 päivää. Ensimmäinen merkittävä irtisanomisaalto tapahtui syksyllä 2024, kun Imatran kaupungissa sijaitseva Stora Enson paperitehdas vähensi 100 työpaikkaa.
16.Tilanne huononi entisestään vuonna 2025. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit paitsi heikensivät kilpailukykyä myös muuttivat globaaleja arvoketjuja.
17.Vuonna 2025 paperia tuottavien yritysten muutosneuvottelut jatkuivat, mikä johti sekä tilapäisiin lomautuksiin että merkittäviin henkilöstövähennyksiin. Keväällä UPM irtisanoi 25 työntekijää Kaukaalla sijaitsevalta tehtaaltaan. Paperintuotanto lopetettiin kesällä, mikä johti 220 irtisanomiseen. Syksyllä Stora Enso vähensi 37 työpaikkaa ja Metsä Group noin 70 työpaikkaa. Lyhyessä ajassa alueella menetettiin noin 350 paperiteollisuuden työpaikkaa.
18.Vuoden 2025 lopussa Helsinki-Uudenmaan alueella Lohjan kaupungissa sijaitsevan Sappi Kirkniemi ‑tehtaan johto päätti sulkea pysyvästi yhden kolmesta paperikoneestaan. Tärkein syy paperikoneen sulkemiseen oli pitkäaikainen paperin kysynnän laskeminen digitalisaation myötä. Paperikoneen sulkeminen johti 93 työtehtävän pysyvään vähentämiseen.
Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen
19.Etelä-Karjalan vienti nojaa vahvasti teollisuuteen. Tehdasteollisuuden tuotannon osuus alueen viennistä on 99 prosenttia (kansallisen keskiarvon ollessa 78 prosenttia). 6 Metsäteollisuuden osuus alueellisesta tuotoksesta, arvonlisäyksestä, työpaikoista ja investoinneista on moninkertainen Suomen alueiden keskiarvoon verrattuna.
20.Metsäteollisuuden tarvitsemat palvelut hankitaan pääasiassa paikallisilta toimijoilta, mikä lisää tuotannossa tapahtuvien muutosten vaikutusta alueeseen. Tehtaan sulkeminen näkyy nopeasti alihankinta- ja palveluketjuissa: liikenne-, huolto-, logistiikka-, siivous-, turvallisuus-, energia- ja teknisten palvelujen kysyntä laskee merkittävästi sen myötä. Arviot kerrannaisvaikutuksista yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohden vaihtelevat 1 työpaikasta 2,5 työpaikkaan. Myös sellaisten palvelujen kysyntä, jotka eivät liity suoraan metsäteollisuuteen, vähenee kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen vuoksi.
21.Kansallisten tilastojen mukaan alueen työttömyysaste, joka oli 14,4 prosenttia vuonna 2025, on jo pitkään ollut kansallista keskiarvoa (12,6 prosenttia) korkeampi. 7 Tämä näkyy erityisen selvästi Imatralla, jossa työttömyysaste oli 16,7 prosenttia tammikuussa 2026 ja nousi edelleen kevään aikana.
22.Työpaikkojen väheneminen tehtaissa lisää rakenteellisen ja pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Alueella on rajallinen määrä työpaikkoja ja niiden tarjonta on keskitettyä, mikä vaikeuttaa työttömien työnhakua erityisesti silloin, kun heidän taitonsa eivät vastaa työnantajien tarpeita. Uudet investoinnit kohdistuvat yhä useammin korkeamman osaamistason tehtäviin, mikä hankaloittaa tehdasteollisuuden työntekijöiden työnhakua.
23.Lohjan alueella 93 työpaikan pysyvä vähentäminen aiheuttaa haasteita alueen taloudelle. Uudelleentyöllistymismahdollisuudet metsä- ja paperiteollisuudessa ovat rajalliset, minkä vuoksi tarvitaan kohderyhmän uudelleenkoulutusta työpaikan löytämiseksi eri alalta.
24.Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden lisääntyessä työntekijät tarvitsevat runsaasti yksilöllistä tukea ja uudelleenkoulutusta, jotta he onnistuvat uuden työpaikan löytämisessä. Tämä lisää entisestään paineita jouduttaa osaamisen kehittämiseen kohdistuvia toimenpiteitä.
25.Mainitut haasteet korostavat tarvetta nykyaikaistaa niin metsä- kuin paperiteollisuutta ja nopeuttaa investointeja uusiin, erityisesti vihreisiin teollisuudenaloihin.
26.Alueellisten erojen kasvaessa tarvitaan kiireellisiä toimia. Paperi- ja metsäteollisuuden haasteiden vaikutukset ovat erityisen voimakkaita Kaakkois- ja Itä-Suomessa, sillä työpaikkojen menetykset heikentävät taloudellista toimintaa, kunnallista veropohjaa ja investointimahdollisuuksia.
Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen soveltaminen
27.Suomi on selostanut, miten muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon. EGR:n tuki on suunniteltu EU:n laatukehyksen mukaiseksi, sillä tuella vahvistetaan varhaista puuttumista, aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja koordinoituja tukipaketteja. Ohjelman seurantakomitea, joka koostuu ministeriöiden, alueiden ja työmarkkinaosapuolten edustajista, valvoo täytäntöönpanoa, vaikuttavuutta ja strategisten tavoitteiden noudattamista sekä varmistaa, että EU:n varoja ja kansallisia resursseja käytetään täydentävällä ja koordinoidulla tavalla.
28.Työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi käyttöönotettujen toimien osalta Suomi on ilmoittanut, että Etelä-Karjalan ja Lohjan julkiset työvoimapalvelut järjestivät tiedotustilaisuuksia ja aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen työntekijävähennysten kohteena oleville työntekijöille heti sen jälkeen, kun vähennyksistä ilmoitettiin syksyllä 2025. Toimiin sisältyvät muun muassa yksilöllisten tarpeiden arviointi, tuki työnhakuun ja työnhakijoille tarjottaviin palveluihin liittyvä ohjaus.
Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin
29.Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin jäljempänä kuvattuihin toimiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.
30.Yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista tai EU:n varoista rahoitettuja toimia.
Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi
31.Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti on laadittu asiantuntijoita ja työmarkkinaosapuolia kuullen asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. EGR:n tuesta on keskusteltu marraskuusta 2025 lähtien äkillisen rakennemuutoksen toteuttamista käsittelevässä alueellisessa seurantaryhmässä, jossa on mukana alueellisia sidosryhmiä sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lopullisesta toimenpidepaketista keskusteltiin ja sovittiin 27. maaliskuuta 2026 julkisten työvoimapalvelujen sekä asiaankuuluvien yritysten työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa pidetyssä kokouksessa.
Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimenpiteet
Kohteena olevat edunsaajat
32.Kaikkien 351:n työttömäksi jääneen työntekijän odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin. Asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 7 kohdan f alakohdan mukaisesti näiden työntekijöiden ilmoitettu jakauma sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan on seuraava:
|
Ryhmä |
Kohteena olevia
|
||
|
Sukupuoli |
Miehiä |
303 |
(86,3 %) |
|
Naisia |
48 |
(13,7 %) |
|
|
Muunsukupuolisia |
0 |
(0,0 %) |
|
|
Ikäryhmä |
Alle 30-vuotiaita |
58 |
(16,5 %) |
|
30–54-vuotiaita |
127 |
(36,2 %) |
|
|
Yli 54-vuotiaita |
166 |
(47,3 %) |
|
|
Koulutustaso |
Enintään ylempi perusaste 8 |
27 |
(7,7 %) |
|
294 |
(83,8 %) |
||
|
Korkea-asteen koulutus 11 |
30 |
(8,5 %) |
|
Ehdotetut toimenpiteet
33.Työttömiksi jääneille työntekijöille asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 7 kohdan h alakohdan mukaisesti tarjottava yksilöllinen koordinoitu paketti koostuu seuraavista toimenpiteistä:
–Työnhaku- ja uravalmennus: Osallistujat saavat tietoa työnhakijoille tarjolla olevista tukipalveluista sekä koulutusta, jonka avulla he voivat vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla. Asiantuntijat arvioivat heidän taitojaan, erityisesti digitaalisia taitoja. Uusien työllistymismahdollisuuksien löytämiseksi tarjotaan työnhakutoimintoja ja työhönvalmennusta. Palvelun tarjoamisesta vastaavat sekä julkiset työvoimapalvelut että ulkopuoliset asiantuntijat, ja siihen sisältyy yksilö- ja ryhmätoimintaa.
–Ammatillinen koulutus: Koulutus toteutetaan osallistujien ja alueen työmarkkinoiden tarpeiden mukaan joko ryhmissä tai yksilöllisesti. Osallistujille tehdään henkilökohtainen taitojen kehittämistä koskeva suunnitelma, jotta koulutus voidaan mukauttaa olemassa olevaan osaamiseen ja yksilöllisiin tavoitteisiin. Myös erilaisten sertifiointien ja lupien, esimerkiksi työturvallisuus- tai tulityökortin, hankkiminen on mahdollista.
–Starttiraha: Starttirahan tarkoitus on tukea yrityksen perustavia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen aloittavia työntekijöitä kattamalla yrityksen perustamisesta ja varhaisen vaiheen kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Avustusta maksetaan todellisten kustannusten perusteella, eikä sitä voida kohdentaa palkkakuluihin tai edunsaajan henkilökohtaiseen toimeentuloon. Tämä toimenpide on käytössä ainoastaan Etelä-Karjalassa.
–Rekrytointi- ja osaamistarpeita koskeva kyselytutkimus ja tekoälypohjainen ratkaisu: Etelä-Karjalan työllisyysalueella toteutetaan tekoälyyn perustuva pilottihanke, jolla kartoitetaan alueen työmarkkinoiden rekrytointi- ja osaamistarpeita työvoiman kohtaannon parantamiseksi sekä selvitetään koulutuksella täydennettäviä osaamisvajeita.
–Palkkatuki: Palkkatuet alentavat rekrytointikynnystä pienentämällä uuden työnantajan palkkakustannuksia. Tavoitteena on auttaa työnhakijoita löytämään työtä avoimilla työmarkkinoilla ja kehittämään ammatillisia valmiuksiaan. Palkkatuen määrä on yleensä 50 prosenttia palkkakustannuksista. Tuettavan kauden pituus riippuu työsopimuksesta ja edeltävän työttömyyskauden kestosta.
–Liikkuvuusavustus: Avustuksen tarkoituksena on kannustaa vastaanottamaan työtä pidemmän matkan päästä korvaamalla työmatka- ja muuttokuluja.
–Avustus yrityksen perustamista varten: Yrityksen perustamisen yhteydessä työntekijälle myönnetään toimeentulon turvaamiseksi päivärahaa 37,21 euroa viideltä päivältä viikossa enintään 12 kuukauden ajan. Tämä toimenpide on käytössä ainoastaan Lohjalla.
34.Monipuolisella edunsaajien digitaalisten taitojen alkuarviointiin ja palvelujen saavutettavuudesta tehtyihin havaintoihin perustuvalla tieto- ja viestintätekniikan koulutuksella ja lisätuella voidaan jakaa digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavia taitoja asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 2 kohdassa esitetyn vaatimuksen mukaisesti.
35.Tässä kuvatut ehdotetut toimet ovat aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat osa asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.
36.Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Suomi on asetuksen (EU) 2021/691 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistanut, että tällaisia toimenpiteitä ei korvata EGR:n rahoitustuella.
Alustava talousarvio
37.Kokonaiskustannukset ovat arviolta 1 837 600 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 1 769 600 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimien osuus 68 000 euroa.
38.EGR:ltä haettu rahoitustuki on yhteensä 1 102 560 euroa (60 % kokonaiskustannuksista).
39.Suomi on asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 7 kohdan m alakohdan mukaisesti täsmentänyt, että kansallisen ennakkorahoituksen ja yhteisrahoituksen myöntävät Etelä-Karjalan ja Lohja-Karkkilan työllisyysalueet.
|
Toimenpiteet |
Arvioitu osallistujamäärä |
Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti
|
Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) 13 |
|
Yksilölliset palvelut (asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaiset toimenpiteet) |
|||
|
Työnhaku- ja uravalmennus |
351 |
1 231 |
432 040 |
|
Ammatillinen koulutus |
101 |
4733 |
478 000 |
|
Starttiraha
|
17 |
12 353 |
210 000 |
|
Rekrytointi- ja osaamistarpeita koskeva kyselytutkimus ja tekoälypohjainen ratkaisu |
258 |
233 |
60 000 |
|
Välisumma (a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista |
– |
1 180 040 |
|
|
(66,68 %) |
|||
|
Avustukset ja kannustimet (asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaiset toimenpiteet) |
|||
|
Palkkatuki |
59 |
9 518 |
561 560 |
|
Liikkuvuusavustus |
20 |
150 |
3 000 |
|
Avustus yrityksen perustamista varten |
5 |
5 000 |
25 000 |
|
Välisumma (b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista: |
– |
589 560 |
|
|
(33,32 %) |
|||
|
Asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 5 kohdan mukaiset toimet |
|||
|
1. Valmistelutoimet |
– |
0 14 |
|
|
2. Hallinnointi |
– |
47 500 |
|
|
3. Tiedotus ja mainonta |
– |
11 500 |
|
|
4. Valvonta ja raportointi |
– |
9 000 |
|
|
Välisumma (c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista: |
– |
68 000 |
|
|
(3,70 %) |
|||
|
Kustannukset yhteensä (a + b + c): |
– |
1 837 600 |
|
|
EGR:n rahoitustuki (60 % kokonaiskustannuksista) |
– |
1 102 560 |
|
40.Edellä olevassa taulukossa asetuksen (EU) 2021/691 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisiksi toimenpiteiksi yksilöityjen toimenpiteiden kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimenpiteiden edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin.
Menojen tukikelpoisuuskausi
41.Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. tammikuuta 2026. Toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkoi 1. tammikuuta 2026 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä.
42.Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2026 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkoi 1. tammikuuta 2026 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät
43.Hakemuksessa on asetuksen (EU) 2021/691 23 artiklan nojalla edellytetty hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustuen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat samat työ- ja elinkeinoministeriön yksiköt, jotka toimivat ESR+:n hallinto- ja todentamisviranomaisena Suomessa. Tarkastusviranomaisena EGR:n osalta toimii työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö.
Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset
44.Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:
–Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.
–Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.
–Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti.
–Kaksinkertainen rahoitus estetään.
–EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.
TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Talousarvioesitys
45.EGR ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 15 8 artiklassa säädetään.
46.Tutkittuaan hakemuksen asetuksen (EU) 2021/691 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 1 102 560 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle.
47.Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät asetuksen (EU) 2021/691 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen nojalla yhdessä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 9 kohdan mukaisesti ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta 16 .
Muut asiaan liittyvät asiakirjat
48.Samaan aikaan kun komissio esittää tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 1 102 560 euroa.
49.Samaan aikaan kun komissio hyväksyi tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se hyväksyi rahoitustukea koskevan päätöksen, joka on asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 17 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös. Kyseinen rahoituspäätös tulee asetuksen (EU) 2021/691 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron.
2026/0254 (BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Työttömäksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2026/004 FI/Etelä-Suomi and Helsinki-Uusimaa paper
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691 18 ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 19 ja erityisesti sen 9 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Työttömäksi jääneitä työntekijöitä tukevalla Euroopan globalisaatiorahastolla, jäljempänä ’EGR’, pyritään osoittamaan solidaarisuutta ja edistämään ihmisarvoista ja kestävää työllisyyttä unionissa tarjoamalla tukea suurten rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamalla heitä palaamaan ihmisarvoiseen ja kestävään työhön mahdollisimman nopeasti.
(2)EGR ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 20 8 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/691 16 artiklassa säädetään.
(3)Suomi toimitti 19 päivänä toukokuuta 2026 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti niiden työntekijävähennysten vuoksi, jotka toteutettiin Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) 21 Rev. 2:n kaksinumerotasoon 17 (Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) 22 2-tason alueilla Etelä-Suomi (FI1C) ja Helsinki-Uusimaa (FI1B) Suomessa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Hakemuksen katsotaan täyttävän asetuksen (EU) 2021/691 13 artiklassa säädetyt EGR:n rahoitustuen edellytykset sen arvioinnin perusteella, jonka komissio teki ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi rahaston varojen käyttöönottamisesta 23 .
(4)Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 1 102 560 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella.
(5)Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Otetaan työttömäksi jääneitä työntekijöitä tukevasta Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 1 102 560 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2026 koskevaa unionin yleistä talousarviota.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [sen hyväksymispäivästä] 24* .
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja