EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.7.2021

COM(2021) 568 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta

LIITE I

Laskentamenetelmä 13 artiklassa tarkoitetuille jäsenvaltiokohtaisille rahastosta myönnettävien tukimäärärahojen enimmäismäärille

Tässä liitteessä esitetään menetelmä kunkin jäsenvaltion käytettävissä olevan tukimäärärahojen enimmäismäärän laskemiseksi 9 ja 13 artiklan mukaisesti.

Menetelmässä otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion osalta seuraavat muuttujat:

–köyhyysvaarassa oleva maaseutualueella asuva väestö (2019);

–kotitalouksien polttoaineiden poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt (vuosien 2016–2018 keskiarvo);

–prosenttiosuus köyhyysvaarassa olevista kotitalouksista, joilla on maksamattomia kaasu-, sähkö- ja vesilaskuja (2019);

–kokonaisväestö (2019);

–jäsenvaltion bruttokansantulo asukasta kohti mitattuna ostovoimastandardilla (2019);

–vertailupäästöjen osuus asetuksen (EU) 2018/842 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti [direktiivin 2003/87/EY IV luvussa] mainituilla aloilla (2016–2018 keskiarvo);

Jäsenvaltiokohtainen rahastosta myönnettävä tukimäärärahojen enimmäismäärä (MFCi) määritetään seuraavalla kaavalla:

jossa:

Rahaston toiminnan täytäntöönpanoon käytettävät kokonaismäärärahat muodostuvat määrärahojen summasta, johon 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa viitataan, ja ne ovat jäsenvaltion i osuus kokonaismäärärahasta, joka määräytyy seuraavien vaiheiden perusteella:

jolloin

βi = min(

γi =

δi = min(

fi = 1 jos ; fi = 2,5 jos

jossa kullekin jäsenvaltiolle i:

on köyhyysvaarassa oleva jäsenvaltion i maaseutualueella asuva väestö;

on köyhyysvaarassa oleva EU27-jäsenvaltioiden maaseutualueella asuva kokonaisväestö;

 on jäsenvaltion i väestö;

 on EU27-jäsenvaltioiden kokonaisväestö;

on jäsenvaltion i kotitalouksien polttoaineiden poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt;

on EU27-jäsenvaltioiden kotitalouksien polttoaineiden poltosta syntyvien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä;

on prosenttiosuus köyhyysvaarassa olevista jäsenvaltion i kotitalouksista, joilla on maksamattomia kaasu-, sähkö- ja vesilaskuja;

on prosenttiosuus köyhyysvaarassa olevista EU27-jäsenvaltioiden kotitalouksista, joilla on maksamattomia kaasu-, sähkö- ja vesilaskuja;

on bruttokansantulo asukasta kohti jäsenvaltiossa i;

on bruttokansantulo asukasta kohti EU27-jäsenvaltioissa.

βi mukautetaan suhteellisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa bruttokansantulo asukasta kohti on EU27-arvon alapuolella ja joille on vähimmäisosa, jotta kaikkien jäsenvaltioiden βi:n summa on yhtä kuin 100 prosenttia. Kaikki λi:t mukautetaan suhteellisesti, jotta niiden summa on yhtä kuin 100 prosenttia.

Niille jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on pienempi kuin 90 prosentilla EU27-jäsenvaltioista, ei voi olla alhaisempi kuin asetuksen (EU) 2018/842 4 artiklan 2 kohdan mukainen vertailupäästöjen osuus [direktiivin 2003/87/EY IV luvussa] mainituilla aloilla vuosien 2016–2018 keskiarvon mukaan. mukautetaan suhteellisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa bruttokansantulo asukasta kohti on EU27-arvon yläpuolella, jotta kaikkien summa on yhtä kuin 100 prosenttia.

LIITE II

9 ja 13 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltiokohtainen rahastosta myönnettävä tukimäärärahojen enimmäismäärä

Liitteessä I esitetyn menetelmän soveltaminen 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyihin tukimäärärahoihin johtaa seuraaviin jäsenvaltiokohtaisiin osuuksiin ja tukimäärärahojen enimmäismääriin.

Kaikki 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut menot korvataan määräsuhteen mukaisesti jäsenvaltiokohtaisten tukimäärärahojen enimmäismäärän puitteissa.

EU-jäsenvaltiokohtaiset tukimäärärahojen enimmäismäärät
Jäsenvaltio	% kokonaismäärästä	YHTEENSÄ 2025–2032 (euroa, käyvät hinnat)	Määrä vuosille 2025–2027 (euroa, käyvät hinnat)	Määrä vuosille 2028–2032 (euroa, käyvät hinnat)
Belgia	2,56	1 844 737 639	605 544 073	1 239 193 566
Bulgaria	3,85	2 778 104 958	911 926 420	1 866 178 538
Tšekki	2,40	1 735 707 679	569 754 460	1 165 953 219
Tanska	0,50	361 244 536	118 580 270	242 664 266
Saksa	8,19	5 910 983 488	1 940 308 984	3 970 674 504
Viro	0,29	207 004 992	67 950 392	139 054 600
Irlanti	1,02	737 392 966	242 052 816	495 340 150
Kreikka	5,52	3 986 664 037	1 308 641 796	2 678 022 241
Espanja	10,53	7 599 982 898	2 494 731 228	5 105 251 670
Ranska	11,20	8 087 962 701	2 654 912 964	5 433 049 737
Kroatia	1,94	1 403 864 753	460 825 411	943 039 343
Italia	10,81	7 806 923 117	2 562 660 358	5 244 262 759
Kypros	0,20	145 738 994	47 839 531	97 899 463
Latvia	0,71	515 361 901	169 170 042	346 191 859
Liettua	1,02	738 205 618	242 319 573	495 886 046
Luxemburg	0,10	73 476 421	24 118 991	49 357 430
Unkari	4,33	3 129 860 199	1 027 391 783	2 102 468 416
Malta	0,01	5 112 942	1 678 348	3 434 594
Alankomaat	1,11	800 832 270	262 877 075	537 955 195
Itävalta	0,89	643 517 259	211 237 660	432 279 599
Puola	17,61	12 714 118 688	4 173 471 093	8 540 647 595
Portugali	1,88	1 359 497 281	446 261 573	913 235 708
Romania	9,26	6 682 901 998	2 193 694 977	4 489 207 021
Slovenia	0,55	397 623 987	130 522 001	267 101 985
Slovakia	2,36	1 701 161 680	558 414 568	1 142 747 112
Suomi	0,54	386 966 933	127 023 772	259 943 161
Ruotsi	0,62	445 050 067	146 089 842	298 960 225
EU27	100 %	72 200 000 000	23 700 000 000	48 500 000 000

LIITE III

Jäsenvaltion valvontajärjestelmän keskeiset edellytykset

(1)Jäsenvaltion on järjestettävä vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, johon kuuluu tehtävien eriyttäminen sekä raportointi-, valvonta- ja seurantajärjestelyt.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·jonkin viranomaisen nimittäminen koordinoijaksi, jolla on kokonaisvastuu ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmasta ja joka toimii yhteyspisteenä komissioon päin;

·se, että koordinoijalla on i) hallinnolliset valmiudet henkilöresurssien (henkilöstön määrä ja profiilit), institutionaalisen kokemuksen ja asiantuntemuksen suhteen ja ii) valtuutus ja toimivalta hoitaa kaikki asiaankuuluvat tehtävät, joihin kuuluvat valvonta- ja raportointivastuut;

·niiden viranomaisten nimeäminen, joille annetaan vastuu ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman toteuttamisesta ja asiaankuuluvien tehtävien jakamisesta;

·sen viranomaisen nimittäminen, jolla on vastuu maksupyyntöjä koskevien johdon vahvistuslausumien allekirjoittamisesta,

·menettelyt, joilla varmistetaan, että kyseinen viranomainen voi varmistua suunnitelmassa asetettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta, että varoja on hallinnoitu kaikkien sovellettavien sääntöjen ja erityisesti eturistiriitojen välttämistä, petosten ehkäisemistä, lahjontaa ja päällekkäistä rahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti;

·johto- ja tarkastustehtävien eriyttäminen tarkoituksenmukaisesti.

(2)Jäsenvaltion on tehokkaasti toteutettava oikeasuhtaisia petosten- ja lahjonnantorjuntatoimia sekä muita välttämättömiä toimia, joilla tehokkaasti vältetään eturistiriitoja.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·tarkoituksenmukaiset toimet, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja sekä vältetään päällekkäistä rahoitusta ja ryhdytään oikeudellisiin toimiin väärään tarkoitukseen käytettyjen varojen takaisinperimiseksi;

·petosriskin arviointi ja asianmukaisten petosriskiä lieventävien toimenpiteiden määrittely.

(3)Jäsenvaltion on huolehdittava tarkoituksenmukaisista menettelyistä johdon vahvistuslausuman ja tarkastuskertomuksien yhteenvedon laatimista varten kansallisella tasolla.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·toimiva menettely johdon vahvistuslausuman laatimista varten, jotta dokumentoidaan tarkastuskertomuksien yhteenvedot ja säilytetään tiedot jäljitysketjua varten;

·toimivat menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikista petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksista tehdään asianmukaisesti ilmoitus ja että ne oikaistaan takaisinperinnän avulla.

(4)Tarvittavien tietojen toimittamiseksi jäsenvaltion on varmistettava asianmukaiset hallintoa koskevat tarkastukset, joihin kuuluvat menettelyt välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen ja moitteettoman varainhoidon horisontaalisten periaatteiden noudattamisen tarkastamiseksi.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·asianmukaiset hallintoa koskevat tarkastukset, joiden avulla toimeenpanevat viranomaiset tarkastavat rahaston välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen (esimerkiksi asiakirjatarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset);

·asianmukaiset hallintoa koskevat tarkastukset, joiden avulla toimeenpanevat viranomaiset tarkistavat, ettei vakavia sääntöjenvastaisuuksia (petoksia, lahjontaa tai eturistiriitoja) tai päällekkäistä rahoitusta esiinny (esimerkiksi asiakirjatarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset).

(5)Jäsenvaltion on toteutettava riittäviä ja riippumattomia järjestelmien ja toimien tarkastuksia kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·elimen / elinten nimittäminen toteuttamaan järjestelmien ja toimien tarkastuksia ja sen / niiden toiminnallisen riippumattomuuden takaaminen;

·riittävien resurssien jakaminen rahastosta kyseiselle elimelle / kyseisille elimille rahaston tarkoituksen mukaisesti;

·tarkastuselimen / tarkastuselinten tuloksellinen toiminta petoksiin, lahjontaan, eturistiriitoihin ja päällekkäiseen rahoitukseen liittyvien riskien tapauksissa sekä järjestelmätarkastusten että toimien tarkastusten avulla.

(6)Jäsenvaltion on pidettävä yllä toimivaa järjestelmää, jolla taataan tietojen ja asiakirjojen säilyttäminen jäljitysketjua varten.

Tähän sisältyvät seuraavat:

·välitavoitteiden / tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden tai investointien lopullista vastaanottajaa koskevien tietojen toimiva sähköisen järjestelmän avulla keräys, tallennus ja säilytys elektronisessa tietojärjestelmässä;

·komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) ja (soveltuvin osin) Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) mahdollisuus tutustua lopullisia tuensaajia koskeviin tietoihin.

LIITE […]