—

Pärlitigu OÜ, edustajanaan advokaat M. Maksing,

—

Viron hallitus, asiamiehenään L. Uibo,

—

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään T. Tobreluts ja J.-P. Hix, avustajanaan Rechtsanwalt G. Berrisch,

—

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään K. Saaremäel-Stoilov, H. van Vliet ja A. Sipos,

1

Ennakkoratkaisupyynnössä on kyse tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1719/2005 (EUVL L 286, s. 1), alanimikkeiden 05119110 ja 03032200 tulkinnasta ja Norjasta peräisin olevan viljellyn lohen tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 85/2006 (EYVL L 15, s. 1) 1 artiklan 5 kohdan pätevyydestä.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Viron vero- ja tulliviranomainen Maksu- ja Tolliameti Põhja maksu- ja tollikeskus (jäljempänä PMTK) ja Viron oikeuden mukaan perustettu yhtiö Pärlitigu OÜ (jäljempänä Pärlitigu) ja jossa on kyse tälle yhtiölle osoitetusta verotuspäätöksestä.

3

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A kohta sisältää yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt, ja siinä säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

4

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson otsikkona on ”Elävät eläimet ja eläintuotteet”, ja se sisältää viisi ryhmää.

5

Näistä 3 ryhmä, jonka otsikkona on ”Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat”, sisältää nimikkeen 0303. Tämä nimike, jonka otsikkona on”Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha”, jakautuu seuraavasti:

– –”

6

Mainitun 3 ryhmän huomautuksissa todetaan seuraavaa:

7

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 5 ryhmään, jonka otsikkona on ”Muualle kuulumattomat eläinperäiset tuotteet”, kuuluu nimike 0511, jonka otsikkona on ”Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet” ja joka jakautuu seuraavasti:

– –”

8

Mainitun 5 ryhmän huomautuksissa täsmennetään seuraavaa.

9

Yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 3 ryhmää koskevat Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin (TARIC) alanimikkeet jakaantuvat seuraavasti:

10

Asetuksen N:o 85/2006 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa Norjasta peräisin olevaa viljeltyä lohta (muuta kuin luonnonlohta), joka voi olla fileinä, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty ja joka luokitellaan CN-koodeihin ex 03021200, ex 03031100, ex 03031900, ex 03032200, ex 03041013 ja ex 03042013, jäljempänä ’viljelty lohi’.

– –

4.   Kaikkien muiden yritysten [kuin Nordlaks Oppdrett AS:n] osalta (Taric-lisäkoodi A999) lopullisen polkumyyntitullin määrä on 5 kohdassa vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus, jos jälkimmäinen on alhaisempi kuin edellinen. Tullia ei kanneta, jos vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinta on yhtä suuri tai suurempi kuin vastaava 5 kohdassa vahvistettu vähimmäistuontihinta.

5.   Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi sovelletaan jäljempänä olevan taulukon sarakkeessa 2 vahvistettua vähimmäistuontihintaa. Jos tuonnin jälkeisessä tarkistuksessa todetaan, että ensimmäisen yhteisössä sijaitsevan riippumattoman asiakkaan maksama yhteisön rajalla -nettohinta, jäljempänä ’tuonnin jälkeinen hinta’, on alhaisempi kuin tulli-ilmoituksen mukainen vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinta ja tuonnin jälkeinen hinta on alhaisempi kuin vähimmäistuontihinta, sovelletaan jäljempänä olevan taulukon sarakkeessa 3 vahvistettua kiinteämääräistä polkumyyntitullia, jollei sarakkeessa 3 vahvistettu kiinteämääräinen tulli yhdessä tuonnin jälkeisen hinnan kanssa johda määrään (tosiasiallisesti maksettu hinta ja kiinteämääräinen tulli yhteenlaskettuina), joka jää alhaisemmaksi kuin jäljempänä olevan taulukon sarakkeessa 2 vahvistettu vähimmäistuontihinta. Tällöin kannetaan jäljempänä olevan taulukon sarakkeessa 2 vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja tuonnin jälkeisen hinnan erotuksen suuruinen tulli. Kun kiinteämääräinen polkumyyntitulli kannetaan takautuvasti, siitä vähennetään mahdollisesti aiemmin maksetut polkumyyntitullit vähimmäistuontihinnan perusteella laskettuna.

– –”

11

Asetuksella N:o 85/2006 käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien soveltamisalan selkeyttämisestä 16.4.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 319/2009 (EUVL L 101, s. 1) korvattiin asetuksen N:o 85/2006 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa Norjasta peräisin olevaa viljeltyä lohta (muuta kuin luonnonlohta), joka voi olla fileinä, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty ja joka luokitellaan CN-koodeihin ex 03021200, ex 03031100, ex 03031900, ex 03032200, ex 03041013 ja ex 03042013, jäljempänä ’viljelty lohi’. Osittain lihan peitossa olevista kalanruodoista koostuva lohen selkäruoto, joka on kalastusteollisuuden syötäväksi kelpaava sivutuote ja joka luokitellaan CN-koodeihin ex 03021200, ex 03031100, ex 03031900 ja ex 03032200, ei kuulu lopullisen polkumyyntitullin piiriin edellyttäen, että selkäruodossa kiinni olevan lihan osuus on enintään 40 prosenttia lohen selkäruodon painosta.”

12

Asetuksen N:o 319/2009 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Asetuksen (EY) N:o 85/2006, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 1 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomien tavaroiden osalta on palautettava tai peruutettava asetuksen (EY) N:o 85/2006 alkuperäisen version mukaisen 1 artiklan 1 kohdan nojalla maksetut tai tileille kirjatut lopulliset polkumyyntitullit ja mainitun asetuksen 2 artiklan nojalla lopullisesti kannetut väliaikaiset polkumyyntitullit.

– –”

13

Asetuksen N:o 319/2009 3 artiklan mukaan asetusta sovelletaan taannehtivasti 21.1.2006 lähtien.

14

Pärlitigu osti 19.1.2006 Norjasta Fossen AS:n antaman laskun mukaisesti 13050 kiloa viljellyn merilohen (Salmo salar) jäädytettyjä selkäruotoja, jotka oli saatu kaloja fileoitaessa, 6,54 Viron kruunun (EEK) kilohintaan. Ennakkoratkaisupäätöksestä ja erityisesti ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen sanamuodosta ilmenee, että kyse on syötävistä tuotteista, joita yleensä tarjotaan myytäviksi elintarvikkeina.

15

Pärlitigu toi nämä tavarat Viroon 23.1.2006 tulli-ilmoituksella nro I 5446, jossa se kuvasi tavaroiden olevan CN-koodiin 05119110 kuuluvia kalanjätteitä, joista ei kanneta mitään tullia. PMTK hyväksyi kyseisen ilmoituksen samana päivänä ja luovutti tavarat vapaaseen liikkeeseen. Pärlitigu maksoi tässä yhteydessä arvonlisäveroa 15370 EEK.

16

Pärlitigu myi kyseessä olevat tavarat 25.1.2006 Alkfish OÜ:lle 8,47 EEK:n kilohintaan.

17

PMTK:n jälkitarkastuksista vastaava virkamies otti 23.3.2006 näytteen mainituista tavaroista Alkfish OÜ:n varastossa varmistaakseen, että tulli-ilmoituksessa mainittu CN-koodi oli oikea. Tämän näytteen analysoinnissa ilmeni, että kyseisiä tavaroita voitiin käyttää ihmisravintona.

18

Tämän johtopäätöksen johdosta PMTK osoitti kyseiset tavarat uuteen CN-koodiin 03032200 ja luokitteli ne Taric-koodiin 0303220015. PMTK teki 30.3.2007 verotuspäätöksen nro 12-5/177, jossa otettiin huomioon muun muassa asetuksessa N:o 85/2006 säädetty polkumyyntitulli.

19

Pärlitigu riitautti tämän verotuspäätöksen 11.4.2007 Tallinna Halduskohussa (Tallinnan hallintotuomioistuin) ja vaati yhtäältä kyseistä päätöstä kumottavaksi ja toisaalta välitoimena päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä.

20

Tässä tilanteessa Tallinna Halduskohus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

21

Ensimmäisellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee, kuuluvatko viljellyn merilohen jäädytetyt selkäruodot, jotka saadaan kalaa fileoitaessa, kalanjätteinä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 05119110 vai merilohena (Salmo salar) alanimikkeeseen 03032200 ja erityisesti Taric-alanimikkeeseen 0303220015.

22

Pärlitigun mukaan yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että riidanalaiset tavarat on luokiteltava alanimikkeeseen 05119100”kalanjätteet”, koska tämä nimitys vastaa kyseisten tavaroiden luonnetta ja koska mikään muu täsmällisempi alanimike ei vastaa näitä tuotteita. Viron hallitus ja Euroopan yhteisöjen komissio katsovat puolestaan, että koska kyseiset tuotteet soveltuvat ihmisravinnoksi, ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 03032200 ja täsmällisemmin ilmaistuna Taric-alanimikkeeseen 0303220015.

23

On muistutettava, että kun yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokitusta koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on paremminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (yhdistetyt asiat C-260/00–C-263/00, Lohmann ja Medi Bayreuth, tuomio 7.11.2002, Kok., s. I-10045, 26 kohta ja asia C-500/04, Proxxon, tuomio , Kok., s. I-1545, 23 kohta). Antaakseen kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen yhteisöjen tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (ks. mm. asia C-49/07, MOTOE, tuomio 1.7.2008, Kok., s. I-4863, 30 kohta).

24

Lisäksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä ja jaksojen tai ryhmien huomautusten teksteissä (ks. mm. asia C-396/02, DFDS, tuomio 16.9.2004, Kok., s. I-8439, 27 kohta; asia C-495/03, Intermodal Transports, tuomio , Kok., s. I-8151, 47 kohta ja asia C-183/06, RUMA, tuomio , Kok., s. I-1559, 27 kohta).

25

Esillä olevassa asiassa on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön puheena olevien nimikkeiden nimiketekstit tai nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstit eivät nimenomaisesti koske pääasiassa kyseessä olevia tavaroita. On kuitenkin selvää, että nämä tavarat kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jaksoon, jonka otsikkona on ”Elävät eläimet ja eläintuotteet”. Tämä jakso jakaantuu viiteen ryhmään, joista 3 ryhmän otsikkona on ”Kalat sekä äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat” ja 5 ryhmän otsikkona ”Muualle kuulumattomat eläinperäiset tuotteet”. Tämän viimeksi mainitun otsikon sanamuodosta ilmenee selvästi, että kyseinen 5 ryhmä koskee tavaroita, jotka eivät vastaa minkään kyseisen jakson neljän muun ryhmän nimityksiä. Lisäksi saman ryhmän 1 huomautuksen a alakohdassa todetaan, että mainittuun ryhmään eivät kuulu syötävät tuotteet lukuun ottamatta eläinten suolia, rakkoja ja vatsoja sekä eläimenverta. Tässä yhteydessä on määritettävä ne arviointiperusteet, joiden perusteella pääasiassa kyseessä olevat tavarat voidaan mahdollisesti luokitella johonkin yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 3 ryhmän alanimikkeeseen.

26

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sekä yhteisen tullitariffin ryhmiä edeltävät huomautukset että tulliyhteistyöneuvoston nimikkeistön selitykset ovat merkittäviä keinoja tämän tariffin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, ja niitä voidaan sellaisinaan pitää pätevinä tulkintavälineinä (ks. asia C-338/95, Wiener SI, tuomio 20.11.1997, Kok., s. I-6495, 11 kohta ja asia C-276/00, Turbon International, tuomio , Kok., s. I-1389, 22 kohta).

27

Esillä olevassa asiassa yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 3 ryhmän 1 huomautuksen c alakohdassa todetaan, että kyseiseen ryhmään eivät kuulu kalat, jotka joko lajinsa tai kuntonsa puolesta ovat ihmisravinnoksi soveltumattomia. Tämän huomautuksen sanamuodosta ilmenee täten, että ratkaiseva peruste sen määrittämiseksi, kuuluvatko pääasiassa kyseessä olevat tavarat mainittuun 3 ryhmään, on tavaroiden soveltuvuus ihmisravinnoksi. Tässä tilanteessa ratkaiseva kysymys on sen määrittäminen, olivatko viljellyn merilohen jäädytetyt selkäruodot, jotka oli saatu kaloja fileoitaessa, niiden tullaushetkellä ihmisravinnoksi soveltuvia (ks. vastaavasti asia C-395/93, Neckermann Versand, tuomio 9.8.1994, Kok., s. I-4027, 8 kohta ja asia C-14/05, Anagram International, tuomio , Kok., s. I-6763, 26 kohta), mistä varmistuminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä.

28

Pääasian kantaja väittää tältä osin, että kyseessä olevien tavaroiden vähäinen arvo osoittaa, että vaikka tuote, josta ne muodostuvat, soveltuu tietyin edellytyksin ihmisravinnoksi, niitä ei voida pitää elintarvikkeina. Kantajan mukaan yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 3 ryhmän rakenne koskee kaloja, joiden osia tai joista saatavia tuotteita voidaan vielä käyttää kokonaisten kalojen tai niiden olennaisten osien tavoin. Kalan selkäruoto ei kuitenkaan täytä näitä edellytyksiä, koska sillä ei enää ole näitä olennaisia ominaisuuksia ja ominaispiirteitä, joiden johdosta se voitaisiin objektiivisten perusteiden ja taloudellisen harkinnan nojalla luokitella johonkin mainittuun 3 ryhmään kuuluvaan alanimikkeeseen.

29

Koska edellä 24 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden luokittelun on kuitenkin perustuttava tavaroiden objektiivisesti todettaviin ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön toisen osan I jakson 3 ryhmän nimikkeiden ja huomautusten teksteissä, on ilmeisen selvää, että näiden tavaroiden luokittelun kannalta ratkaiseva tekijä on niiden soveltuvuus ihmisravinnoksi eikä niiden arvo tai määrä.

30

Edellä esitetyn valossa ensimmäiseen kysymykseen on vastattava siten, että viljellyn merilohen (Salmon salar) jäädytetyt selkäruodot, jotka saadaan kalaa fileoitaessa, on luokiteltava CN-koodiin 03032200 sillä edellytyksellä, että tavara on tullaushetkellä ihmisravinnoksi soveltuvaa, mistä varmistuminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä.

31

Toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee, onko asetuksen N:o 85/2006 1 artiklan 5 kohta pätemätön sen vuoksi, että se on suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska siinä säädetään lohen jäädytettyjen selkäruotojen vähimmäistuontihinnasta, joka on suurempi kuin kokonaisen kalan ja pään sisältävän peratun kalan vähimmäistuontihinta?

32

Edellä mainitulla asetuksella otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Norjasta peräisin olevaan viljeltyyn loheen, joka voi olla fileinä, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty ja joka kuuluu Taric-koodiin 0303220015”Muut (mukaan luettuna perattuna, päät poistettu) tuoreena, jäähdytettynä tai jäädytettynä”, johon pääasiassa kyseessä olevat tuotteet olisi PMTK:n verotuspäätöksessä nro 12-5/177 esitetyn mukaisesti luokiteltava. Kyseisen asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa säädetään, että lopullisen polkumyyntitullin määrä on saman artiklan 5 kohdassa vahvistetun vähimmäistuontihinnan ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus, jos jälkimmäinen on alhaisempi kuin edellinen. Taric-koodiin 0303220015 kuuluvien tavaroiden osalta edellä mainitussa 5 kohdassa olevassa taulukossa vahvistetaan vähimmäistuontihinnaksi 3,49 euroa kilolta, mikä todella on korkeampi kuin kokonaisille kaloille ja päät sisältäville peratuille kaloille vahvistetut vähimmäistuontihinnat 2,80 ja 3,11 euroa kilolta.

33

Asetuksen N:o 85/2006 soveltamisalaa täsmennettiin sittemmin 16.4.2009 voimaan tulleella asetuksella N:o 319/2009.

34

Asetuksen N:o 319/2009 viidennestä, kuudennesta ja seitsemännestä perustelukappaleesta ilmenee, että komissio pani nyt käsiteltävänä olevassa ennakkoratkaisumenettelyssä esitetyn toisen kysymyksen johdosta vireille Norjasta peräisin olevan viljeltyyn loheen sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun ja rajasi tämän tarkastelun koskemaan tuotteen määritelmää. Asiassa katsottiin aiheelliseksi tutkia, kuuluuko lohen jäädytetty selkäruoto asetuksen N:o 85/2006 kattamien tuotteiden määritelmään ja eritoten nimikkeeseen ”Muut (mukaan luettuna perattuna, päät poistettu) tuoreena, jäähdytettynä tai jäädytettynä”, joka vastaa muun muassa Taric-koodia 0303220015.

35

Tämän tarkastuksen päätteeksi katsottiin, että lohen selkäruoto ja viljelty lohi, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen N:o 85/2006 1 artiklassa, ovat kaksi eri tuotetta, koska ne eivät ole vaihdettavissa keskenään ja koska ne eivät kilpaile keskenään yhteisön markkinoilla. Tämän johdosta mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 319/2009, säädetään nyttemmin, että osittain lihan peitossa olevista kalanruodoista koostuva lohen selkäruoto, joka on kalastusteollisuuden syötäväksi kelpaava sivutuote ja joka luokitellaan CN-koodeihin ex 03021200, ex 03031100, ex 03031900 ja ex 03032200, ei kuulu asetuksessa N:o 85/2006 säädetyn lopullisen polkumyyntitullin piiriin edellyttäen, että selkäruodossa kiinni olevan lihan osuus on enintään 40 prosenttia lohen selkäruodon painosta.

36

Lisäksi asetuksen N:o 319/2009 3 artiklassa säädetään, että kyseistä asetusta sovelletaan taannehtivasti 21.1.2006 lähtien. Tämän johdosta asetuksen 2 artiklassa säädetään, että asetuksen N:o 85/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 319/2009, 1 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomien tavaroiden osalta on palautettava tai peruutettava asetuksen N:o 85/2006 alkuperäisen version mukaisen 1 artiklan 1 kohdan nojalla maksetut tai tileille kirjatut lopulliset polkumyyntitullit ja lopullisesti kannetut väliaikaiset polkumyyntitullit.

37

On todettava, että asetuksen N:o 85/2006 muuttaminen taannehtivasti asetuksella N:o 319/2009 merkitsee sitä, että yhteisöjen tuomioistuimen kansallisen tuomioistuimen esittämään toiseen kysymykseen antamalla vastauksella ei ole enää mitään merkitystä pääasian oikeudenkäynnin kannalta.

38

Ennakkoratkaisupäätöksestä nimittäin ilmenee, että kantaja on esittänyt kansalliselle tuomioistuimelle todisteet siitä, että pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden osalta lohen selkäruodossa kiinni olevan lihan osuus ei ylitä 24:ää prosenttia selkäruodon painosta, mikä oli nimenomaisesti syy, jonka johdosta mainittu tuomioistuin pohti, olivatko näihin tavaroihin asetuksen N:o 85/2006 nojalla sovelletut polkumyyntitullit suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

39

Kun otetaan huomioon tämä toteen näytetty tosiseikka, asetuksen N:o 319/2009 nojalla on katsottava, että nämä tavarat eivät ole koskaan olleet asetuksella N:o 85/2006 käyttöön otettujen polkumyyntitullien soveltamisen kohteena.

40

Näissä olosuhteissa toiseen kysymykseen ei ole enää tarpeen vastata.

41

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1719/2005, on tulkittava siten, että viljellyn merilohen (Salmo salar) jäädytetyt selkäruodot, jotka saadaan kalaa fileoitaessa, on luokiteltava CN-koodiin 03032200 sillä edellytyksellä, että tavara on tullaushetkellä ihmisravinnoksi soveltuvaa, mistä varmistuminen on kansallisen tuomioistuimen tehtävänä.