<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-10-202610C115202306950-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0695-23-202609798-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="23/10/2026 15:50:51" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="M4iwXdqsoV9dCS37Duh8Uc9lp5m47VApHGdVwmrmrB3fLn1Wptx7KJz/yhDxRZ0Dh4hkE1n2jhCmeqrRi6i/vlcGJFsCBSoLMfFw8BT6LFx87TGIqH8RkPEYEZdXh03KZ9gLfE2ob1OowqdXqj5AtZkf4FZJrDnB+pFHBfwJwFI=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="svc_wsgendoc" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0695" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 01-10-26 12:46:41" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="4e9db00f7af04d6faf2021b09897ba32" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0695" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="PV" name="NatureAff"/>
    <meta content="PV" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 15.10.2026 – Asia C‑695/23 P</div>
      <div id="rId21" style="default">Pumpyanskaya v. neuvosto</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      15 päivänä lokakuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Muutoksenhaku – Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen hyökkäyksen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Päätös 2014/145/YUTP – 2 artiklan 1 kohdan loppuosa – Sellaiseen luonnolliseen henkilöön kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, joka on lähellä rajoittavien toimenpiteiden kohteena itsekin olevaa toista luonnollista henkilöä – Lähellä olemisen käsite kahden sellaisen henkilön tapauksessa, joita yhdistää perheside
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑695/23 P,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 16.11.2023,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      Galina Evgenyevna Pumpyanskaya, kotipaikka Jekaterinburg (Venäjä), edustajinaan aluksi A. Egger, P. Goeth, G. Lansky ja E. Steiner, Rechtsanwälte, sittemmin M. F. Ciancio ja A. Saccucci, avvocati,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-7" title="page-1">
      valittajana,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      ja jossa muuna osapuolena on
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-1">
      Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään B. Driessen ja S. Van Overmeire,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-10" title="page-1">
      vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-11" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja B. Smulders, viidennen jaoston puheenjohtaja M. L. Arastey Sahún (esittelevä tuomari) ja tuomari J. Passer,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      julkisasiamies: L. Medina,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      kirjaaja: V. Di Bucci,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-18" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja vaatii valituksellaan kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 6.9.2023 antaman tuomion Pumpyanskaya v. neuvosto (T‑272/22, EU:T:2023:491; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi hänen nostamansa kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 9.3.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/397 (EUVL 2022, L 80, s. 31) ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 9.3.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/396 (EUVL 2022, L 80, s. 1) (jäljempänä yhdessä riidanalaiset toimet) siltä osin kuin kyseisissä kahdessa toimessa hänen nimensä merkitään niiden liitteenä oleviin luetteloihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt ja asian tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksenalaisen tuomion 2–17 kohdassa esitetään käsiteltävän asian tosiseikat ja oikeudelliset seikat. Ne voidaan tätä oikeudenkäyntimenettelyä varten tiivistää ja niitä voidaan täydentää seuraavasti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Menettely liittyy niiden rajoittavien toimenpiteiden asiayhteyteen, joita Euroopan unioni on vuodesta 2014 lähtien toteuttanut vastauksena Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja on Venäjän kansalainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan unionin neuvosto antoi 17.3.2014 SEU 29 artiklan nojalla päätöksen 2014/145/YUTP rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta (EUVL 2014, L 78, s. 16).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neuvosto antoi samana päivänä SEUT 215 artiklan 2 kohdan nojalla asetuksen (EU) N:o 269/2014 Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä (EUVL 2014, L 78, s. 6).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätös 2014/145</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöksen 2014/145, sellaisena kuin se on muutettuna muun muassa päätöksellä 2022/329 (jäljempänä päätös 2014/145), 1 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen muun muassa sen e alakohdassa säädetyn kriteerin täyttävien luonnollisten henkilöiden ja heidän lähellään olevien luonnollisten henkilöiden pääsyn alueelleen ja kauttakulun alueensa kautta, jollei kyseisen 1 artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa täsmennetyistä poikkeuksista muuta johdu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöksen 2014/145 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetään muun muassa kyseisessä g alakohdassa määritellyn kriteerin täyttäville luonnollisille henkilöille sekä heitä lähellä oleville henkilöille kuuluvien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä, ja mainittu kriteeri on pääosin sama kuin kyseisen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetty kriteeri. Päätöksen 2 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-2">
      ”Jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat seuraaville, liitteessä luetelluille tahoille tai ovat niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-2">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-31" title="page-2">
      g) johtavat liike-elämän edustajat tai oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka toimivat sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle, joka on vastuussa Krimin liittämisestä ja Ukrainan vakauden horjuttamisesta
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-2">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-2">
      sekä näitä lähellä olevat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, liitteessä luetellun mukaisesti.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöksen 2014/145 2 artiklan 3–5, 7 ja 8 kohdassa säädetään lähinnä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tietyissä olosuhteissa ja tietyin edellytyksin antaa luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen ja antaa luvan suorittaa maksuja tietyille yhteisölle ja että kyseisen päätöksen liitteessä olevaan luetteloon merkityt luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet voivat suorittaa maksuja, jotka johtuvat sopimuksesta, joka on tehty ennen päivää, jona ne on merkitty kyseiseen luetteloon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöksen 6 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään, että päätöstä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen ja että sen voimassaoloa jatketaan tai sitä muutetaan tarvittaessa, jos neuvosto katsoo, ettei sen tavoitteita ole saavutettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetus N:o 269/2014</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen N:o 269/2014, sellaisena kuin se on muutettuna muun muassa asetuksella 2022/330 (jäljempänä asetus N:o 269/2014), 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa, yhdessä kyseisen asetuksen 2 artiklan kanssa, säädetään muun muassa kyseisessä g alakohdassa määritellyn kriteerin täyttäville luonnollisille henkilöille sekä näitä lähellä oleville henkilöille kuuluvien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä lähinnä samalla tavoin kuin mistä säädetään päätöksen 2014/145 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja loppuosassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 4–6 b artiklassa toistetaan pääosin säännökset, jotka sisältyvät päätöksen 2014/145 2 artiklan 3–5, 7 ja 8 kohtaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetään, että liitteessä I olevaa luetteloa tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiset toimet</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ukrainan tilanteen vakavuuden vuoksi neuvosto antoi 9.3.2022 riidanalaiset toimet. Kyseisillä toimilla valittajan nimi lisättiin päätöksen 2014/145 liitteessä olevaan luetteloon ja asetuksen N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon seuraavin perustein:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-3">
      ”[Valittaja] on BF Sinaran johtokunnan puheenjohtaja; BF Sinara järjestää hyväntekeväisyystoimintaa suurille yhtiöille, mukaan lukien PJSC Pipe Metallurgical Company. Hän on öljy- ja kaasuteollisuuden teräsputkia maailmanlaajuisesti valmistavan venäläisen PJSC Pipe Metallurgical Company -yhtiön hallituksen puheenjohtajan Dmitry Alexandrovich Pumpyanskyn vaimo. Dmitry A. Pumpyansky on venäläinen miljardööri ja liikemies. Hän on myös [Sinara-konsernin] puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Molemmat yhtiöt tukevat Venäjän federaation viranomaisia ja valtionyrityksiä, mukaan lukien Russian Railways, Gazprom ja Rosneft, ja hyötyvät yhteistyöstä näiden kanssa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-3">
      [Valittaja] on näin ollen [luonnollinen henkilö, joka on lähellä johtavaa liike-elämän edustajaa], joka toimii sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle, joka on vastuussa Krimin liittämisestä ja Ukrainan vakauden horjuttamisesta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.5.2022 toimittamallaan kannekirjelmällä tämän asian valittaja nosti kanteen, jossa vaadittiin riidanalaisten toimien kumoamista häntä koskevilta osin. Kumoamiskanteensa yhteydessä hän riitautti ensimmäisellä kanneperusteellaan neuvoston arvioinnin, jonka mukaan hänen tilanteensa oli päätöksen 2014/145 1 artiklan 1 kohdan loppuosassa ja 2 artiklan 1 kohdan loppuosassa sekä asetuksen N:o 269/2014 3 artiklan 1 kohdan loppuosassa säädetyn kriteerin (jäljempänä lähellä olemisen kriteeri) mukainen, koska hän ”on lähellä” aviomiestään, joka oli itse rajoittavien toimenpiteiden kohteena päätöksen 2014/145 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa sekä asetuksen N:o 269/2014 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädetyn kriteerin perusteella (jäljempänä g alakohdan kriteeri). Toisella kanneperusteella hän katsoi lisäksi, että neuvosto oli loukannut hänen perusoikeuksiaan ja suhteellisuusperiaatetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisella tuomiolla tämän asian valittajan nostaman kanteen. Katsottuaan kyseisen tuomion 49–60 kohdassa, ettei neuvosto ollut tehnyt arviointivirhettä merkitessään tämän asian valittajan aviomiehen päätöksen 2014/145 liitteessä ja asetuksen N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon g alakohdan kriteerin perusteella, se katsoi kyseisen tuomion 62–84 kohdassa, että neuvosto oli voinut pätevästi katsoa, että valittaja todella oli lähellä aviomiestään lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetulla tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viimeksi mainitun seikan osalta unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 63 kohdassa, että lähellä olemisen käsite kattaa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joita yleisesti yhdistävät yhteiset intressit, eikä se edellytä yhteyttä taloudellisen toiminnan kautta mutta se ei kuitenkaan voi perustua yksinomaan perhesiteeseen. Se katsoi tämän jälkeen kyseisen tuomion 70 kohdassa, että vaikka tämän asian valittaja ei työskennellyt suoraan kahdessa yhtiössä, joissa hänen aviomiehensä toimi, puolisoja yhdistivät yhteiset intressit, jotka menivät heitä yhdistävää perhesidettä pidemmälle, koska valittaja toimi tärkeissä tehtävissä säätiössä, joka hallinnoi näiden kahden yhtiön hyväntekeväisyystoimintaa. Unionin yleinen tuomioistuin päätteli näin ollen kyseisen tuomion 71 kohdassa, että neuvosto oli esittänyt riittävän konkreettisten, täsmällisten ja yhtäpitävien todisteiden kokonaisuuden, jolla voitiin osoittaa, että tämän asian valittaja oli g alakohdan kriteerissä tarkoitetulla tavalla lähellä johtavaa liike-elämän edustajaa sekä heitä yhdistävän perhesiteen että liikesuhteen vuoksi. Katsottuaan, ettei valittajan muilla argumenteilla kyseenalaistettu tätä päätelmää, se hylkäsi saman tuomion 85 kohdassa ensimmäisen kanneperusteen perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 121 kohdassa toisen kanneperusteen, joka koski suhteellisuusperiaatteen ja tämän asian valittajan perusoikeuksien loukkaamista. Se katsoi kyseisen tuomion 89–109 kohdassa lähinnä, että tämän asian valittajaan kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden aiheuttama valittajan perusoikeuksien käytön rajoittaminen täytti Euroopan unioin perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa määrätyt neljä edellytystä, joihin kuuluu suhteellisuusperiaatetta koskeva edellytys. Lisäksi se katsoi mainitun tuomion 110–120 kohdassa, että valittajaan kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä toteuttaessaan neuvosto ei ollut loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta eikä myöskään oikeusvarmuuden periaatetta siitä huolimatta, että lähellä olemisen käsite on muotoiltu laajasti ja siinä annetaan neuvostolle harkintavaltaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hylättyään täten tämän asian valittajan kaksi kanneperustetta unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisen tuomion 121 kohdassa kanteen kokonaisuudessaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja vaatii valituksellaan, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa valituksenalaisen tuomion</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ratkaisee pääasian ja kumoaa riidanalaiset toimet häntä koskevilta osin sekä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut tai</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen tuomion, palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ja toteaa, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää valituksen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toissijaisesti siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin päättää kumota valituksenalaisen tuomion ja käsitellä asian, hylkää pääasiassa nostetun kanteen ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa valittajan korvaamaan kummassakin oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen presidentti päätti 18.9.2024 tekemällään päätöksellä lykätä asian käsittelyä siihen saakka, kunnes asiassa C‑696/23 annetaan tuomio. Unionin tuomioistuin antoi 26.3.2026 tuomion Pumpyanskiy ym. v. neuvosto (C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245). Asian käsittelyä jatkettiin samana päivänä tehdyllä päätöksellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen kirjaamon 21.4.2026 päivätyillä kirjeillä asianosaisille ilmoitettiin kyseisen tuomion julistamisesta ja tiedusteltiin, mitä päätelmiä siitä voitaisiin tehdä nyt käsiteltävän asian kannalta. Neuvosto ja valittaja esittivät huomautuksensa tältä osin 13.5. ja 21.5.2026 päivätyillä kirjeillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituksen tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä ensinnäkin katsoessaan, että hänen aviomiehensä voitiin luokitella g alakohdan kriteerissä tarkoitetuksi johtavaksi liike-elämän edustajaksi, joka toimii sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle, toiseksi katsoessaan, että hän oli ”lähellä” aviomiestään lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetulla tavalla, ja kolmanneksi katsoessaan, että hänen osaltaan toteutetut rajoittavat toimenpiteet olivat oikeasuhteisia eikä niillä loukattu hänen perusoikeuksiaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja moittii ensimmäisellä valitusperusteellaan unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 49 ja 54 kohdassa, ettei neuvosto ollut tehnyt arviointivirhettä luokitellessaan valittajan aviomiehen g alakohdan kriteerissä tarkoitetuiksi johtavaksi liike-elämän edustajaksi, joka toimii sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neuvosto väittää, että ensimmäinen valitusperuste on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin valittaja pyrkii kyseenalaistamaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevat toteamukset ja arvioinnit. Kyseinen toimielin väittää joka tapauksessa, että valittajan argumentit eivät ole perusteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava, että kun valittajalta tiedusteltiin päätelmistä, jotka on tehtävä 26.3.2026 annetusta tuomiosta Pumpyanskiy ym. v. neuvosto (C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245), hän ilmoitti luopuvansa ensimmäisestä valitusperusteestaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa ei ole enää tarpeen lausua neuvoston esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisella valitusperusteellaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että neuvosto oli voinut pätevästi luokitella valittajan lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetuksi aviomiehensä lähellä olevaksi henkilöksi. Valittajan mukaan unionin yleinen tuomioistuin antoi valituksenalaisen tuomion 64 ja 65, 70 ja 71, 74–76 ja 78 kohdassa liian suuren merkityksen perhesiteelle, joka yhdistää hänet hänen aviomieheensä, vaikka se oli kuitenkin todennut kyseisen tuomion 63 kohdassa, että kahta perheenjäsentä yhdistävät yhteiset intressit eivät voi perustua yksinomaan nämä jäsenet yhdistävään perhesiteeseen, jotta lähellä olemisen kriteeri täyttyisi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi kun unionin yleinen tuomioistuin katsoi samassa kohdassa ja valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa, että lähellä olemisen käsite kattaa henkilöt, joita yhdistävät yhteiset intressit, jotka menevät heitä yhdistävää perhesidettä pidemmälle, se omaksui oikeusvarmuuden periaatteen vastaisesti paitsi liian laajan myös käsitteellisesti riittämättömän selkeän tulkinnan, koska perhesidettä luonnehtivat yleisesti yhteiset intressit, jotka eivät valittajan mukaan ole omiaan osoittamaan tällaista sidettä pidemmälle menevän suhteen olemassaoloa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja väittää myös, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että hänellä oli liikesuhde aviomiehensä kanssa. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin valittajan mukaan totesi valituksenalaisen tuomion 64 kohdassa, valittaja ei ensinnäkään ollut koskaan toiminut yhtiöissä, joissa hänen aviomiehensä työskenteli, eli TMK:ssa ja Sinara-konsernissa, minkä unionin yleinen tuomioistuin sitä paitsi myönsi kyseisen tuomion 70 kohdassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja arvostelee lisäksi unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se katsoi, että valittajan ja hänen aviomiehensä toiminta eri yhteisöissä osoitti riittävällä tavalla, että heidän välillään oli liikesuhde. Unionin yleinen tuomioistuin jätti hänen mukaansa erityisesti huomiotta sen, että valittaja toimi säätiössä vain vapaaehtoistehtävissä, joten sen ei olisi pitänyt katsoa valituksenalaisen tuomion 78 kohdassa, että kysymys siitä, ettei valittajalla ollut määräysvaltaa kyseiseen säätiöön, oli merkityksetön. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin otti valittajan mukaan todisteet huomioon vääristyneellä tavalla kyseisen tuomion 70 kohdassa, kun se katsoi, että kyseinen säätiö oli ”läheisesti” yhteydessä TMK:hon ja Sinara-konserniin, vaikka se oli kuitenkin todennut kyseisen tuomion 69 kohdassa, että kyseiset kaksi yhtiötä olivat vain sen sijoittajia muiden joukossa ja että niillä oli siten vain löyhä yhteys siihen. Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valittajan mukaan virheellisesti, että valittajan ja hänen aviomiehensä välillä oli liikesuhde, vaikka hänen aviomiehensä oli luovuttanut osakkeensa mainituissa yhtiöissä ja vaikka hän oli hoitanut virallisia tehtäviä kyseisissä yhtiöissä ainoastaan varmistaakseen sujuvan siirron ennen eroamistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja katsoo myös, että unionin yleinen tuomioistuin lausui epäselvästi, kun se katsoi valituksenalaisen tuomion 64, 70, 71 ja 74 kohdassa, että hän oli lähellä aviomiestään sekä liikesuhteen että yhteisen intressin vuoksi. Valituksenalaista tuomiota ei hänen mukaansa myöskään ole perusteltu riittävästi sen osoittamiseksi, että valittajan tehtävä hyväntekeväisyysjärjestössä oli omiaan osoittamaan intressin, joka ei koskenut ainoastaan häntä itseään vaan myös hänen aviomiestään, koska tällainen intressi edellyttää vähintäänkin tiettyä intensiteettiä, jotta yhteys kahden henkilön välillä olisi mahdollinen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rajoittavien toimenpiteiden soveltaminen valittajan kaltaiseen hyväntekeväisyysjärjestön hallituksen toimivaan johtoon kuulumattomaan jäseneen ei hänen mukaansa myöskään ole SEU 21 artiklan ja riidanalaisten toimien tavoitteiden mukaista eikä se perustu SEUT 215 artiklan nojalla riittävään yhteyteen sellaisen kolmannen valtion kanssa, jonka toimia unioni vastustaa ja joka tässä tapauksessa on Venäjän federaatio.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi valittaja katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen mainitsemia tuomioita sen lähellä olemisen käsitteestä tekemän tulkinnan tueksi eli 8.3.2023 annettua tuomiota Prigozhina v. neuvosto (T‑212/22, EU:T:2023:104), 28.7.2016 annettua tuomiota Tomana ym. v. neuvosto ja komissio (C‑330/15 P, EU:C:2016:601) ja 4.9.2015 annettua tuomiota NIOC ym. v. neuvosto (T‑577/12, EU:T:2015:596) ei sovelleta hänen tapaukseensa, koska hän ei omista ensimmäistäkään yhtiötä yhdessä aviomiehensä kanssa, hän ei ole missään johtavassa asemassa Venäjällä eikä hän ole yhteisö.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neuvosto katsoo, että tämän tuomion 32 kohdassa tiivistetysti esitetyillä argumenteillaan valittaja pyrkii kyseenalaistamaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevat toteamukset, minkä vuoksi ne on jätettävä tutkimatta, ja toteaa, etteivät valittajan argumentit ole perusteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin valittajan väite, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta tulkitessaan lähellä olemisen käsitettä valituksenalaisen tuomion 63 kohdassa, on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän osalta on muistutettava, että kyseinen periaate edellyttää yhtäältä, että oikeussäännöt ovat selkeitä ja täsmällisiä, ja toisaalta, että niiden soveltaminen on yksityisten ennakoitavissa, erityisesti, jos niistä voi aiheutua epäedullisia seurauksia. Se edellyttää erityisesti, että säännöstön perusteella ne, joita asia koskee, voivat saada selville tarkasti, minkä laajuisia sillä niille asetetut velvoitteet ovat, ja voivat yksiselitteisesti saada tiedon oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja ryhtyä niiden johdosta asianmukaisiin toimenpiteisiin. Näitä vaatimuksia ei kuitenkaan voida ymmärtää siten, että ne olisivat esteenä sille, että unionin lainsäätäjä käyttää antamansa oikeussäännön yhteydessä abstraktia oikeudellista käsitettä, eikä myöskään siten, että ne edellyttäisivät, että tällaisessa abstraktissa oikeussäännössä mainitaan ne eri konkreettiset tilanteet, joissa sitä voidaan soveltaa, koska lainsäätäjä ei voi – eivätkä myöskään unionin tuomioistuimet, kun ne tulkitsevat tätä oikeussääntöä – määrittää etukäteen kaikkia tällaisia tilanteita (tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 188 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 63 kohdassa lähinnä, että lähellä olemisen käsitteellä tarkoitetaan henkilöitä, joita yleisesti yhdistävät yhteiset intressit, mutta siinä ei edellytetä yhteyttä taloudellisen toiminnan kautta eikä se perustu pelkkään perhesiteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun on kyse luonnollisista henkilöistä, kyseisellä määritelmällä ei yhtäältä rajata lähellä olemisen käsitettä pelkän perhesiteen olemassaoloon. Unionin yleisen tuomioistuimen esittämä tulkinta merkitsee näet sitä, että tällaisen yhteyden objektiivisesti ylittävät yhteiset intressit on osoitettava, jotta perheenjäsenten voitaisiin katsoa olevan lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetulla tavalla lähellä toisiaan. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tällaisten perheenjäsenten yhteisten intressien on ulotuttava kaikkiin perhesuhteisiin erottamattomasti liittyvää intressien yhteneväisyyttä pidemmälle (tuomio 1.8.2025, Timtšenko v. neuvosto, C‑703/23 P, EU:C:2025:608, 29 ja 30 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin yksilöi valituksenalaisen tuomion 63 kohdassa riittävän selkeät ja täsmälliset kriteerit kyseisen käsitteen soveltamiseksi tapauksessa, jossa on kyse kahdesta henkilöstä, joita yhdistää perheside, eikä sillä ollut velvollisuutta mainita yksityiskohtaisesti kaikkia tilanteita, joissa kyseistä käsitettä voidaan soveltaa, yhtäältä siksi, että sitä on tulkittava laajasti, ja toisaalta siksi, että – kuten unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 63 kohdassa ja kuten valittaja itsekin myöntää unionin tuomioistuimelle esittämissään kirjelmissä – se, minkätyyppiset suhteet saattavat kuulua lähellä olemisen käsitteen alaan, riippuu kulloinkin käsiteltävän asian asiayhteydestä ja olosuhteista (ks. vastaavasti tuomio 1.8.2025, Timtšenko v. neuvosto, C‑703/23 P, EU:C:2025:608, 32 ja 34 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi toisin kuin valittaja väittää, unionin yleinen tuomioistuin ei antanut valituksenalaisen tuomion 64, 65, 70, 71, 74–76 ja 78 kohdassa liian suurta merkitystä hänet hänen aviomieheensä yhdistävälle perhesiteelle. Vaikka on totta, että unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa kyseisen tuomion 64, 71, 74 ja 78 kohdassa toistuvasti, että neuvoston mukaan valittaja oli yhteydessä aviomieheensä heidän perhesiteensä ja liikesuhteen vuoksi, ja että se toteaa lisäksi kyseisen tuomion 65 kohdassa, että valittaja on naimisissa Pumpyanskiyn kanssa, on kuitenkin niin, että saman tuomion 63 kohdassa esitetyn lähellä olemisen käsitteen määritelmän mukaisesti unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 70, 75 ja 76 kohdassa, että tämä liikesuhde valittajan ja hänen aviomiehensä välillä ilmensi sellaisten yhteisten intressien olemassaoloa, jotka menevät heitä yhdistävää perhesidettä pidemmälle, ja että heidän lähellä olemisensa ei siten perustunut yksinomaan viimeksi mainittuun siteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään lausunut epäselvästi sillä perusteella, että se katsoi väitetysti, että valittaja on lähellä aviomiestään sekä liikesuhteen että yhteisen intressin kautta. Valituksenalaisen tuomion 70 ja 71 kohdasta, luettuina yhdessä kyseisen tuomion 63 kohdassa esitetyn lähellä olemisen käsitteen määritelmän kanssa, nimittäin ilmenee, että sen määrittämiseksi, ovatko kaksi henkilöä lähellä toisiaan, on osoitettava, että näillä henkilöillä on yhteisiä intressejä, ja tällaiset intressit voivat ilmetä muun muassa liikesuhteena. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisissä 70 ja 71 kohdissa, että valittajalla ja hänen aviomiehellään oli yhteisiä intressejä lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetun liikesuhteen muodossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi valittaja tulkitsee virheellisesti valituksenalaisen tuomion 64 kohtaa katsoessaan, että unionin yleinen tuomioistuin vahvisti siinä virheellisesti, että valittaja toimi TMK:ssa tai Sinara-konsernissa. Kyseisessä kohdassa unionin yleinen tuomioistuin tyytyi muistuttamaan, että neuvosto oli katsonut, että valittaja oli lähellä aviomiestään heidän perhesiteensä ja heitä yhdistävän liikesuhteen vuoksi, kun otetaan huomioon heidän kummankin tehtävänsä TMK:ssa, Sinara-konsernissa ja BF Sinara ‑säätiössä. Luettuna yhdessä unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 67 ja 68 kohdassa tekemien tosiseikkoja koskevien toteamusten kanssa adjektiivista ”kummankin” ilmenee, että valittaja toimi BF Sinara ‑säätiössä, kun taas hänen aviomiehensä työskenteli TMK:ssa ja Sinara-konsernissa, minkä unionin yleisen tuomioistuimen kyseisen tuomion 70 kohdassa esittämä päätelmä sitä paitsi vahvistaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi tämän tuomion 32 kohdassa tiivistetysti esitetyistä valittajan argumenteista, jotka on neuvoston mukaan jätettävä tutkimatta, on muistutettava, että SEUT 256 artiklan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan mukaan muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymysten osalta ja että ainoastaan unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen yhtäältä määrittämään ratkaisun perustaksi asetettavan tosiseikaston, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetusta aineistosta, ja toisaalta arvioimaan tätä tosiseikastoa. Lukuun ottamatta sitä tapausta, että unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyt todisteet on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, tämä arviointi ei muodosta oikeuskysymystä, joka sellaisenaan kuuluu unionin tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin. Kun unionin yleinen tuomioistuin on määrittänyt tosiseikaston tai arvioinut sitä, unionin tuomioistuin on SEUT 256 artiklan nojalla toimivaltainen harjoittamaan tämän tosiseikaston oikeudelliseen luonnehdintaan ja unionin yleisen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa (tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 158 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittajan, joka väittää unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen tosiseikat tai todisteet huomioon vääristyneellä tavalla, on SEUT 256 artiklan, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan ilmoitettava täsmällisesti ne seikat, jotka se katsoo unionin yleisen tuomioistuimen ottaneen huomioon vääristyneellä tavalla, ja näytettävä toteen ne arviointivirheet, joiden takia unionin yleinen tuomioistuin on valittajan mukaan päätynyt niiden ottamiseen huomioon vääristyneellä tavalla. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä asiakirja-aineistosta selvästi ilman, että tosiseikastoa ja todisteita on tarpeen ryhtyä arvioimaan uudelleen (tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 378 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin valittajan argumentista, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että valittajan ja hänen aviomiehensä välillä oli liikesuhde, vaikka aviomies oli luovuttanut osakkeensa mainituissa yhtiöissä ja vaikka hän oli toiminut virallisesti näiden yhtiöiden elimissä vain varmistaakseen sujuvan siirron, on todettava, että tämä argumentti liittyy läheisesti ensimmäiseen valitusperusteeseen, johon valittaja viittaa. Kun otetaan huomioon, että hän on luopunut tästä valitusperusteesta, on katsottava, että lausunnon antaminen tästä argumentista raukeaa. Unionin tuomioistuin vahvisti joka tapauksessa 26.3.2026 antamansa tuomion Pumpyanskiy ym. v. neuvosto (C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245) 183–185 kohdassa, että unionin yleinen tuomioistuin ei ollut tehnyt 6.9.2023 antamansa tuomion Pumpyanskiy v. neuvosto (T‑270/22) 63 ja 65 kohdassa oikeudellista virhettä katsoessaan lähinnä, että valittajan aviomiehen luokitteleminen johtavaksi liike-elämän edustajaksi ei edellyttänyt sitä, että hänellä oli häneen kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden toteuttamispäivään saakka todellinen ja tosiasiallinen määräysvalta kyseisissä yhtiöissä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi tämän tuomion 32 kohdassa tiivistetysti esitettyjen valittajan muiden argumenttien osalta on todettava, että ne on otettava tutkittavaksi kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon tämän tuomion 45 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö. Toisin kuin neuvosto väittää, valittaja ei nimittäin pyri näillä argumenteilla ainoastaan kyseenalaistamaan unionin yleisen tuomioistuimen tosiseikkoja koskevia toteamuksia ja arviointeja vaan hän arvostelee unionin yleisen tuomioistuimen tekemää liikesuhteen oikeudellista luonnehdintaa vetoamalla erityisesti siihen, että todisteet on otettu huomioon vääristyneellä tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi tämän tuomion 40–43 kohdassa esitettyjen näkemysten perusteella on katsottava, että – toisin kuin valittaja väittää – unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se katsoi valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa lähinnä, että olosuhteista riippuen valittajan ja hänen aviomiehensä kaltaisilla kahdella luonnollisella henkilöllä voi tilanteessa, jossa he toimivat keskenään sidoksissa olevissa eri yhteisöissä, olla yhteisiä intressejä liikesuhteen muodossa ja he voivat näin ollen olla lähellä olemisen kriteerissä tarkoitetulla tavalla ”lähellä” toisiaan, koska näin syntynyt liikesuhde menee objektiivisesti tarkasteltuna näitä henkilöitä yhdistävää perhesidettä pidemmälle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Erityisesti unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 78 kohdassa tekemästä väitetystä oikeudellisesta virheestä on riittävää todeta, että toisin kuin valittaja väittää ja kuten kyseisen tuomion 77 kohdasta nimenomaisesti ilmenee, unionin yleinen tuomioistuin ei jättänyt huomiotta sitä, että valittaja toimi vapaaehtoistehtävissä säätiön hallituksen puheenjohtajana toimiessaan, minkä vuoksi säätiön asiat eivät voineet olla hänen määräysvallassaan. Se katsoi kuitenkin perustellusti, että tällä väitetyllä määräysvallan puuttumisella, joka johtui siitä, että valittaja toimi vapaaehtoisena kyseisessä säätiössä, ei ollut merkitystä määritettäessä sitä, oliko hän lähellä aviomiestään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen tuomion 78 kohdassa, luettuna yhdessä sen 70 kohdan kanssa, unionin yleinen tuomioistuin nimittäin katsoi asianmukaisesti ja saman tuomion 63 kohdassa esitetyn ja tämän tuomion 39 kohdassa lähinnä toistetun lähellä olemisen käsitteen määritelmän mukaisesti, että tämä lähellä oleminen, jonka ei tarvitse välttämättä ilmetä taloudellisena toimintana, perustui siihen, että valittajalla ja hänen aviomiehellään oli yhteisiä intressejä liikesuhteen muodossa, koska hän toimi – joskin vapaaehtoisesti ja ilman toimintaan kohdistuvaa määräysvaltaa – BF Sinara ‑säätiössä, jonka tehtävänä on hallinnoida kahden yrityksen, joissa hänen aviomiehensä oli osallisena, hyväntekeväisyystoimintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Väitteestä, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin otti todisteet huomioon vääristyneellä tavalla valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa, on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin ei suinkaan jättänyt huomiotta mainittujen todisteiden sisältöä vaan totesi kyseisen tuomion 69 kohdassa, että BF Sinara ‑säätiö vastasi useiden suurten yritysten hyväntekeväisyystoiminnasta ja oli Uralin suurimpien kaupallisten yhtiöiden yhteinen toimija. Ei kuitenkaan voida katsoa, että se olisi ottanut tämän tosiseikan tai sen taustalla olevan näytön huomioon vääristyneellä tavalla, kun se totesi mainitun tuomion 70 kohdassa, että kyseinen säätiö oli erityisen ”läheisesti” yhteydessä näistä yrityksistä ja kaupallisista yhtiöistä kahteen eli TMK:hon ja Sinara-konserniin. Osoittaakseen, että valittajan ja hänen aviomiehensä välillä oli liikesuhde, unionin yleinen tuomioistuin saattoi nimittäin tämän tuomion edellisessä kohdassa esitetyt seikat huomioon ottaen tyytyä tutkimaan yhtäältä kyseisen säätiön, jossa valittaja toimi hallituksen puheenjohtajana, ja toisaalta TMK:n ja Sinara-konsernin, joissa – kuten valituksenalaisen tuomion 67 kohdasta ilmenee – valittajan aviomies työskenteli riidanalaisten toimien antamisajankohtana, välistä suhdetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viidenneksi valittajan argumentista, jonka mukaan unionin yleisen tuomioistuimen toteama valittajan ja hänen aviomiehensä välinen liikesuhde ei ole niin intensiivinen, että voitaisiin katsoa, että tällainen yhteys menee objektiivisesti tarkasteltuna pidemmälle kuin ne yhteiset intressit, jotka kahdella perheenjäsenellä voi tavanomaisesti heitä yhdistävässä perhesuhteessa olla, on katsottava, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa esittämä päättely osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla, että kahden puolison liikesuhteen muodossa jakamat yhteiset intressit menevät objektiivisesti tarkasteltuina heitä yhdistävää aviosuhdetta pidemmälle niiden yhteisöjen, joissa he toimivat, välisten läheisten suhteiden ja kyseisten yhteisöjen merkityksen vuoksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuudenneksi valittajan argumentista, jonka mukaan rajoittavien toimenpiteiden soveltaminen hänen tilanteeseensa ei ole SEU 21 artiklan tavoitteiden mukaista eikä se perustu SEUT 215 artiklan kannalta riittävään yhteyteen Venäjän federaation kanssa, on muistutettava ensinnäkin, että jos asianosaisella olisi oikeus esittää ensimmäistä kertaa vasta unionin tuomioistuimessa peruste ja perusteluja, joihin hän ei ole unionin yleisessä tuomioistuimessa vedonnut, asianosaisella olisi oikeus saattaa unionin tuomioistuimen, jonka toimivalta muutoksenhakuasioissa on rajoitettu, käsiteltäväksi unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltyyn oikeusriitaan nähden laajempi oikeusriita. Unionin tuomioistuin on nimittäin valitusasioissa toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sitä oikeudellista ratkaisua, jonka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt sille esitetyistä perusteista ja perusteluista (tuomio 17.10.2024, PT Pelita Agung Agrindustri ja PT Permata Hijau Palm Oleo v. komissio, C‑112/23 P, EU:C:2024:899, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikuttaa siltä, että edellä mainitulla argumentilla, jonka yhteydessä ei mainita mitään valituksenalaisen tuomion kohtaa, valittaja ei pyri arvostelemaan unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa esittämää oikeudellista päättelyä vaan kiistämään lähellä olemisen kriteerin pätevyyden tai sen, miten neuvosto sovelsi sitä hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa, SEU 21 ja SEUT 215 artiklan perusteella kyseisestä päättelystä riippumatta. Tältä osin on katsottava, että hän esittää uuden argumentin, joka on jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on todettava, että siltä osin kuin valittaja viittaa tältä osin kolmannen valitusperusteensa ensimmäiseen osaan ja pyrkii tällä argumentilla osittain vain ennakoimaan tämän osan yhteydessä oikeusvarmuuden periaatteen noudattamisen osalta esittämäänsä vastaavaa argumenttia, sitä käsitellään kyseisen osan tutkimisen yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seitsemänneksi argumentista, jolla valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että tämä tukeutui valituksenalaisessa tuomiossa aiempaan oikeuskäytäntöön, jonka tosiseikat eroavat perustavanlaatuisesti nyt käsiteltävän asian tosiseikoista, on riittävää todeta sen lisäksi, että valittaja ei selitä, missä määrin tällaisilla väitetysti merkityksettömillä viittauksilla olisi ollut vaikutusta unionin yleisen tuomioistuimen päättelyyn ja valituksenalaisen tuomion tuomiolauselmaan, että unionin yleinen tuomioistuin mainitsi nämä aiemmat tapaukset ainoastaan kyseisen tuomion 63, 111, 113, 115 ja 118 kohdassa viittaamalla yleisiin oikeudellisiin käsitteisiin ja periaatteisiin, jotka ovat riippumattomia edellä mainittuihin aiempiin tapauksiin johtaneiden tapausten tosiseikoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella toinen valitusperuste on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas valitusperuste</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannella valitusperusteellaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan lähinnä, että neuvoston hänen osaltaan toteuttamat rajoittavat toimenpiteet olivat oikeasuhteisia eikä niillä loukattu valittajan perusoikeuksia eikä oikeusvarmuuden periaatetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen valitusperusteensa ensimmäisellä osalla valittaja katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi valituksenalaisen tuomion 119 ja 120 kohdassa, että lähellä olemisen kriteerillä ei loukattu oikeusvarmuuden periaatetta, vaikka se totesi kyseisen tuomion 114 ja 115 kohdassa, että lähellä olemisen kriteeri on muotoiltu hyvin laajasti ja epämääräisesti. Valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt päätellä tästä, että tällainen muotoilu ei sisällä mitään, minkä perusteella voitaisiin rajoittaa neuvoston harkintavallan laajuutta erityisesti niiden henkilöiden valitsemiseksi, jotka voivat täyttää kyseisen kriteerin. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 111 kohdassa, tämä johtaa valittajan mukaan sattumanvaraisiin tuloksiin, minkä sitä paitsi osoittaa se, että niistä 1 100 henkilöstä, joihin valittajan mukaan kohdistettiin rajoittavia toimenpiteitä Ukrainan sodan alussa, neuvosto on kohdistanut toimenpiteitä yhteensä vain kahteen aviopuolisoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin yritti valituksenalaisen tuomion 116 kohdassa valittajan mukaan turhaan oikeuttaa neuvostolle annettua rajoittamatonta harkintavaltaa viittaamalla oikeudelliseen kehykseen, jota Ukrainan sodan yhteydessä annetun unionin säännöstön tavoitteilla selvästi rajataan, vaikka valittaja oli vain hyväntekeväisyysjärjestön toimivaan johtoon kuulumaton jäsen. Valittaja väittää myös, että toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 118 kohdassa, hänen aviomiehensä ei voinut osakkeidensa myynnin jälkeen enää kiertää itseensä kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä valittajan välityksellä ja että tällaista kiertämisen vaaraa, joka on olemassa myös kahden sellaisen henkilön tapauksessa, joita yhdistää perheside mutta jotka eivät täytä lähellä olemisen kriteeriä, ei mainita perusteissa, joiden perusteella häneen on kohdistettu rajoittavia toimenpiteitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja moittii kolmannen valitusperusteensa toisella osalla unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se kieltäytyi katsomasta, että häneen ja hänen aviomieheensä kohdistuvilla rajoittavilla toimenpiteillä ei voitu myötävaikuttaa riidanalaisten toimien sen tavoitteen saavuttamiseen, joka on – kuten valituksenalaisen tuomion 104 kohdasta ilmenee – painostaa Ukrainan tilanteesta vastuussa olevia venäläisiä päättäjiä. Valittaja väittää, ettei hänellä ole Venäjän federaation hallituksen kannalta mitään merkitystä, joten häneen kohdistuvilla rajoittavilla toimenpiteillä ei voida painostaa kyseistä hallitusta eikä lisätä Ukrainan sodan kustannuksia Venäjän federaatiolle. Valittajan mukaan on lisäksi epäjohdonmukaista vaatia – kuten unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion 104 kohdassa –, että valittaja ehdottaa vähemmän rajoittavia toimenpiteitä, koska tällaiset toimenpiteet eivät myöskään soveltuisi edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja esittää lisäksi, että unionin yleinen tuomioistuin antoi valituksenalaisen tuomion 96, 97 ja 107 kohdassa liian suuren merkityksen rajoittavien toimenpiteiden säännöllisen uudelleentarkastelun relevanssille. Valittajan mukaan hänen luetteloon merkitsemistään on jatkettu perusteettomasti useaan otteeseen ja säännöllisiä uudelleentarkasteluja on tehty osittain ilman asianmukaista huolellisuutta. Neuvosto on valittajan mukaan lisäksi muuttanut g alakohdan kriteeriä ja lähellä olemisen kriteeriä rajoittaakseen viimeksi mainittua pelkkään perhesiteeseen, minkä vuoksi kyseinen toimielin on voinut pysyttää häneen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valittaja katsoo lopuksi, että unionin yleinen tuomioistuin antoi valituksenalaisen tuomion 98, 99, 105 ja 106 kohdassa liian suuren merkityksen mahdollisuuksille hakea lupaa jäädytettyjen varojen käyttöön tai saada matkustuslupa humanitaarisista syistä, vaikka häneen kohdistetuilla rajoittavilla toimenpiteillä loukattiin aineellisesti hänen perusoikeuksiensa keskeistä sisältöä, koska häneltä evättiin mahdollisuus huolehtia hänen Sveitsissä olevista lapsenlapsistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neuvoston mukaan valittajan argumentit eivät ole perusteltuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen valitusperusteensa ensimmäisellä osassa valittaja väittää lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 111, 114–116 ja 118–120 kohdassa, että lähellä olemisen kriteerillä ei anneta neuvostolle liiallista harkintavaltaa ja että se on siten oikeusvarmuuden periaatteen mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on katsottava, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi asianmukaisesti tämän tuomion 38 kohdassa ja valituksenalaisen tuomion 113 ja 115 kohdassa mieleen palautettua oikeusvarmuuden periaatetta koskevaa oikeuskäytäntöä, kun se katsoi kyseisen tuomion 114 ja 115 kohdassa, että neuvostolle lähellä olemisen kriteerin abstraktin ja yleisen muotoilun vuoksi annettu harkintavalta ei sellaisenaan ole ristiriidassa oikeusvarmuuden periaatteen kanssa, kunhan se ei ole omavaltaista eikä ristiriidassa kyseisen periaatteen mukaisen ennakoitavuuden vaatimuksen kanssa. Kyseisestä oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, että mainittua periaatetta ei loukata sillä perusteella, että unionin lainsäätäjä käyttää abstraktia oikeudellista käsitettä mainitsematta eri konkreettisia tilanteita, joissa sitä voidaan soveltaa, koska siihen perustuvan harkintavallan laajuus ja sen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään tai ne ovat määritettävissä riittävän selvästi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan valituksenalaisen tuomion 116 ja 118–120 kohdassa, että käsiteltävässä asiassa lähellä olemisen kriteeri on oikeusvarmuuden periaatteen mukainen, koska se kuuluu oikeudelliseen kehykseen, jota rajataan selvästi tavoitteilla, jotka Venäjän federaatioon kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä koskevalla säännöstöllä on, eli pakotteiden kiertämisen vaaralla, jota kyseisellä kriteerillä pyritään torjumaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava, ettei valittaja arvostele sitä unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 117 kohdassa toteamaa tosiseikkaa, että hänen tapauksessaan lähellä olemisen kriteeri on alisteinen ”johtavia liike-elämän edustajia koskevalle aineelliselle kriteerille” eli g alakohdan kriteerille, joka kyseisen kohdan mukaan koskee johtavia liike-elämän edustajia, ”jotka voivat tarjota tulonlähteitä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien Venäjän toimien rahoittamiseksi”, ja jonka tarkoituksena on Venäjän viranomaisten painostaminen, kuten valituksenalaisen tuomion 104 kohdasta ilmenee.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä asiayhteydessä unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 118 kohdassa lähinnä ja perustellusti, että kriteerinä, joka on alisteinen aineelliselle kriteerille, lähellä olemisen kriteerillä pyritään estämään tai ehkäisemään merkittävää riskiä siitä, että henkilö, johon sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä tämän aineellisen kriteerin nojalla, voisi painostaa häntä lähellä olevia henkilöitä kiertääkseen häntä koskevien toimenpiteiden vaikutukset, ja täsmensi, että unionin tuomioistuin on jo katsonut päätöksen 2014/145 yhteydessä, että rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisella henkilöihin, jotka ovat lähellä henkilöitä, jotka ovat itse tällaisten toimenpiteiden kohteena, on tällainen tavoite (ks. vastaavasti tuomio 1.8.2025, Timtšenko v. neuvosto, C‑703/23 P, EU:C:2025:608, 32 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin päätteli näin ollen asianmukaisesti tästä valituksenalaisen tuomion 119 ja 120 kohdassa, että lähellä olemisen kriteerissä määritellään objektiivisesti rajattu henkilöryhmä, joten neuvoston harkintavaltaa on täten rajoitettu ja se on oikeusvarmuuden periaatteen mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On lisäksi muistutettava, ettei merkitystä ole sen selvittämisellä, onko toimenpiteiden kiertämisen vaara näytetty toteen kussakin konkreettisessa tapauksessa, (ks. vastaavasti tuomio 25.6.2020, VTB Bank v. neuvosto, C‑729/18 P, EU:C:2020:499, 66 kohta) eikä sillä, onko lähellä olevalla henkilöllä yhteys viranomaisten toimiin, joilla pyritään heikentämään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, eikä myöskään sillä, voidaanko häneen lähellä olemisen kriteerin nojalla kohdistetuilla rajoittavilla toimenpiteillä saavuttaa tavoitteet, jotka unionin Venäjän federaatioon kohdistamalla rajoittavien toimenpiteiden järjestelmällä on eli painostaa Venäjän viranomaisia (ks. vastaavasti tuomio 1.8.2025, Timtšenko v. neuvosto, C‑703/23 P,EU:C:2025:608, 55, 61 ja 63 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin muistutti perustellusti valituksenalaisen tuomion 111 kohdassa, että vaikka neuvosto ei voi toteuttaa rajoittavia toimenpiteitä sellaisia henkilöitä vastaan, jotka eivät täytä tällaisten toimenpiteiden määräämisen perustana olevia kriteereitä, sillä on laaja harkintavalta päättää niiden määräämisestä henkilöille, jotka täyttävät ne. Kuten tämän tuomion 67 kohdassa mieleen palautetusta oikeuskäytännöstä ilmenee, laajaa harkintavaltaa, joka neuvostolla on yksilöidä henkilöt, joihin voidaan kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä lähellä olemisen kriteerin kaltaisen kriteerin nojalla, ei voida pitää oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamisena eikä neuvostoa voida myöskään moittia oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamisesta sillä perusteella, että sen toteuttamat rajoittavat toimenpiteet eivät koske kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka voivat täyttää mainitussa kriteerissä asetetut edellytykset, kun otetaan huomioon tämä laaja harkintavalta ja se, että – kuten käsiteltävässä asiassa – kyseinen kriteeri on oikeusvarmuuden periaatteen mukainen (ks. analogisesti tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 307 ja 308 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen valitusperusteensa toisessa osassa valittaja moittii unionin yleistä tuomioistuinta ensinnäkin siitä, että se kieltäytyi katsomasta, että valittajaan ja hänen puolisoonsa kohdistetuilla rajoittavilla toimenpiteillä ei voitu saavuttaa niiden tavoitteita eli – kuten valituksenalaisen tuomion 104 kohdasta ilmenee – painostaa Ukrainan tilanteesta vastuussa olevia venäläisiä päättäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on huomautettava, että – kuten valituksenalaisen tuomion 86 kohdassa tiivistetysti esitetystä valittajan argumentaatiosta ilmenee – valittaja oli ainoastaan väittänyt, ettei rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisella häneen hänen puolisonsa sijaan myötävaikutettu muutetun asetuksen N:o 269/2014 tavoitteiden saavuttamiseen. Näin ollen valittaja vetoaa valituksessa puolisonsa osalta uuteen argumenttiin, joten tämän tuomion 54 kohdassa mieleen palautetun oikeuskäytännön mukaisesti tämä argumentti on jätettävä tutkimatta, toisin kuin häntä koskeva argumentti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä alustava huomautus huomioiden on muistutettava, että sen määrittämiseksi, ovatko unionin säätämät rajoittavat toimenpiteet suhteellisuusperiaatteen mukaisia tai onko puuttuminen Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattuihin oikeuksiin tai vapauksiin niiden rajoitusten vuoksi, joita kyseisiin oikeuksiin tai vapauksiin asetetaan unionin toimella, jolla määrätään rajoittavia toimenpiteitä, oikeasuhteista, on selvitettävä ensiksi, ovatko kyseiset toimenpiteet unionin tunnustaman yleisen edun mukaisen tavoitteen mukaisia, toiseksi, onko niin, että ne eivät ole ilmeisen soveltumattomia kyseisen tavoitteen kannalta eli niillä ei selvästikään voida saavuttaa kyseistä tavoitetta, ja kolmanneksi, onko niin, ettei kyseisillä toimenpiteillä tai mahdollisesti asianomaisella rajoituksella ylitetä selvästi sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 233 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Käsiteltävässä asiassa on riittävää todeta, että unionin yleinen tuomioistuin tutki valituksenalaisen tuomion 102 ja 103 kohdassa valittajaan kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden asianmukaisuuden. Tältä osin on todettava, että kun otetaan huomioon se, että – kuten tämän tuomion 70 ja 71 kohdassa todettiin – valittajan kaltaisiin henkilöihin kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden tarkoituksena on välttää riski siitä, että näiden henkilöiden lähellä olevaan henkilöön ensisijaisesti kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä kierretään, unionin yleisen tuomioistuimen ei ollut tarpeen tarkistaa tämän asianmukaisuuden tutkimisen yhteydessä, voitiinko valittajaan kohdistetuilla rajoittavilla toimenpiteillä myös painostaa Ukrainan tilanteesta vastuussa olevia venäläisiä päättäjiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi argumentti, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin vaati valituksenalaisen tuomion 104 kohdassa virheellisesti valittajaa ehdottamaan rajoittavilla toimenpiteillä vahvistettuihin verrattuna vähemmän rajoittavia toimenpiteitä, on perusteeton. Kyseisessä kohdassa unionin yleinen tuomioistuin näet totesi sen jälkeen, kun se oli itse viitannut tällaisiin vähemmän rajoittaviin toimenpiteisiin ja todennut, ettei niillä voida saavuttaa yhtä tehokkaasti asetettuja tavoitteita, ettei valittaja ollut esittänyt muita esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan voi tällaisten esimerkkien puuttuessa korjata valittajan laiminlyöntiä, eikä voida myöskään olettaa, että unionin yleinen tuomioistuin olisi välttämättä pitänyt epäasianmukaisina mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joita valittaja olisi voinut esittää (ks. analogisesti tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 241 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi argumentista, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin antoi valituksenalaisen tuomion 96–99 ja 105–107 kohdassa liian suuren merkityksen rajoittavien toimenpiteiden säännöllisten uudelleentarkastelujen relevanssille sekä mahdollisuuksille hakea lupaa varojen käyttöön tai saada matkustuslupa humanitaarisista syistä, on todettava, että kyseisen tuomion 96–99 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin tutki nämä seikat selvittääkseen, kunnioitettiinko sillä, että valittajan perusoikeuksia rajoitettiin tämän osalta toteutetuilla rajoittavilla toimenpiteillä, kyseisten oikeuksien keskeistä sisältöä, kun taas kyseisen tuomion 105–107 kohdassa se tarkasteli kyseisiä näkökohtia uudelleen sen tarkistamiseksi, oliko valittajan perusoikeuksiin puuttuminen oikeasuhteista. Tässä tilanteessa ei voida katsoa, että unionin yleinen tuomioistuin olisi antanut näille näkökohdille ”liian suuren merkityksen”. Valittaja ei missään tapauksessa ole täsmentänyt syitä, joiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin olisi antanut niille ”liian suuren merkityksen”, eikä oikeudellista virhettä, jonka se valittajan mukaan täten teki (ks. analogisesti tuomio 26.3.2026, Pumpyanskiy ym. v. neuvosto, C‑696/23 P, C‑704/23 P, C‑711/23 P, C‑35/24 P ja C‑111/24 P, EU:C:2026:245, 245 ja 246 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin valittaja väittää, että hänen luetteloon merkitsemistään on jatkettu perusteettomasti useaan otteeseen, että säännöllisiä uudelleentarkasteluja on osittain suoritettu ilman asianmukaista huolellisuutta ja että neuvosto on myöhemmin muuttanut g alakohdan kriteeriä ja lähellä olemisen kriteeriä rajoittaakseen sen pelkkään perhesiteeseen, on riittävää todeta, että nämä väitteet ovat uusia argumentteja, joilla lisäksi pyritään arvostelemaan muita valittajaa vastaan toteutettuja toimia, joten ne on tämän tuomion 54 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella kolmas valitusperuste ja näin ollen valitus kokonaisuudessaan on hylättävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista. Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan, jota sovelletaan työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska neuvosto on vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska valittaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-130" title="page-19">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valitus hylätään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Galina Evgenyevna Pumpyanskaya vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston kulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-133" title="page-19">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: englanti.</p>
</body>
</html>
