<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-389/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020CC0389</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:777">EU:C:2021:777</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>23</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>23</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Maciej Szpunar – Asia C-389/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">TGSS (Kotitaloustyöntekijöiden työttömyys)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Maciej Szpunar</HT></P><P><DATE ISO="20210930">30 päivänä syyskuuta 2021</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑389/20</HT></P><P>CJ</P><P>vastaan</P><P>Tesorería General de la Seguridad Social (TGSS)</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Juzgado de lo Contencioso-Administrativo n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2 de Vigo (Vigon maakunnallinen hallintotuomioistuin nro 2, Espanja))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 79/7/ETY</KEYWORD><KEYWORD>4 artiklan 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto</KEYWORD><KEYWORD>Kotitaloustyöntekijät</KEYWORD><KEYWORD>Turva työttömyyden varalta</KEYWORD><KEYWORD>Epääminen</KEYWORD><KEYWORD>Naispuolisten työntekijöiden erityisen epäedullinen asema</KEYWORD><KEYWORD>Hyväksyttävät sosiaalipoliittiset tavoitteet</KEYWORD><KEYWORD>Oikeasuhteisuus</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Kuten oikeuskäytännössä on jo todettu, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>oikeus siihen, ettei ihmistä syrjitä sukupuolen perusteella, on yksi ihmisen perusoikeuksista, ja [unionin] tuomioistuimen on varmistettava tämän perusoikeuden kunnioittaminen<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Tuomio, <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960430">30.4.1996</DATE>, <NAME.CASE>P. v. S.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑13/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:170">EU:C:1996:170</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0019">19</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä Juzgado de lo Contencioso-Administrativo n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2 de Vigo (Vigon maakunnallinen hallintotuomioistuin nro 2, Espanja) esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti direktiivin 79/7/ETY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä <DATE ISO="19781219">19.12.1978</DATE> annettu neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="006" PAGE.FIRST="24" DATE.PUB="1979">EYVL 1979, L 6, s. 24</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 4 artiklan 1 kohdan tulkitsemista sellaisen kansallisen säännöksen yhteydessä, jonka perusteella tietty työntekijäryhmä on jätetty kokonaisuudessaan lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä myönnettävien työttömyysetuuksien ulkopuolelle. Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen kysymykset koskevat ennen muuta kotitaloustyöntekijöiden eli ryhmän, johon kuuluvista työntekijöistä ylivoimaisesti suurin osa on naisia, toimintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Onko asiassa kyse direktiivillä 79/7 kielletystä välillisestä syrjinnästä? Tässä ratkaisuehdotuksessa pyrin vastaamaan tähän kysymykseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Unionin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 79/7</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>tasa-arvoisen kohtelun periaate sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä on ensiksi toteutettava niissä lakisääteisissä järjestelmissä, jotka antavat turvaa sairastumisen, työkyvyttömyyden, vanhuuden, työtapaturmien, ammattitautien ja työttömyyden varalta, sekä sosiaalihuollossa niiltä osin kuin sillä täydennetään edellä mainittuja järjestelmiä tai korvataan ne<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>.</P></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Tämän direktiivin tarkoituksena on asteittain toteuttaa 3 artiklassa tarkoitetussa sosiaaliturvassa ja muussa sosiaalisessa suojelussa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate, jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>tasa-arvoisen kohtelun periaate<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="2019" ID="QE0004"/>.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Tätä direktiiviä sovelletaan:</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>lakisääteisiin järjestelmiin, jotka antavat turvaa seuraavien tapausten varalta:</TXT><P>– –</P><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>työttömyys;</P></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></NP></ITEM></LIST></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Saman direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Tasa-arvoisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, että minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä välittömästi eikä välillisesti etenkään siviilisäädyn tai perheaseman perusteella eikä varsinkaan, kun on kysymyksessä:</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>järjestelmien soveltamisala ja niiden piiriin pääsemisen edellytykset;</P></ITEM><ITEM><P>velvollisuus osallistua rahoitukseen ja maksuosuuksien laskentaperusteet;</P></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2006/54/EY</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Direktiivin 2006/54/EY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa <DATE ISO="20060705">5.7.2006</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="204" PAGE.FIRST="23" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 204, s. 23</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 1 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>Tarkoitus<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Tämän direktiivin tarkoituksena on taata miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa.</P><P>Tätä varten siinä on säännöksiä, joilla pyritään panemaan yhdenvertaisen kohtelun periaate täytäntöön seuraavilla aloilla:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>mahdollisuudet työhön, myös uralla etenemiseen, ja ammatilliseen koulutukseen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>työehdot, mukaan lukien palkka;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>ammatilliset sosiaaliturvajärjestelmät.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 2 artiklan, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>f)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>ammatilliset sosiaaliturvajärjestelmät<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="2019" ID="QE0011"/>: järjestelmät, joita [direktiivi 79/7] ei koske ja joiden tarkoituksena on antaa palkansaajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yrityksessä tai yritysryhmässä, taloudellisen toiminnan alueella tai ammattialalla tai ammattialojen ryhmässä etuudet, jotka täydentävät lakisääteisiin sosiaaliturvajärjestelmiin kuuluvia etuuksia tai korvaavat ne, riippumatta siitä, onko näiden järjestelmien piiriin kuuluminen pakollista tai vapaaehtoista.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Espanjan oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">LGSS</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Yleisen sosiaaliturvalain (Ley General de la Seguridad Social, jäljempänä LGSS), sellaisena kuin sen konsolidoitu versio on hyväksyttynä <DATE ISO="20151030">30.10.2015</DATE> annetulla kuninkaan asetuksella 8/2015, jolla on hyväksytty yleisen sosiaaliturvalain uudelleen laadittu toisinto (Real Decreto Legislativo 8/2015 por el que se aprueba el texto refundido de la Ley General de la Seguridad Social),<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>BOE nro 261, <DATE ISO="20151031">31.10.2015</DATE>, s. <DATE ISO="32910001">103291</DATE> ja oikaisu, BOE nro 36, <DATE ISO="20160211">11.2.2016</DATE>, s. 10898.</P></NOTE> 251 §:ssä, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Taattava turva<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>Kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän piiriin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin yleisessä sosiaaliturvajärjestelmässä säädetyin ehdoin ja edellytyksin seuraavat erityispiirteet huomioon ottaen:</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>Kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän mukaiseen suojaan ei kuulu työttömyysturva.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>LGSS:n 264 §:n, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>Suojellut henkilöt<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Seuraavat henkilöt kuuluvat työttömyysturvan piiriin, mikäli heidän on määrä suorittaa sosiaaliturvamaksuja työttömyyden varalta:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat palkansaajat</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>palkansaajat, jotka kuuluvat asianomaiselta riskiltä suojaaviin erityisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, joiden erityispiirteistä säädetään asetuksella</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kuninkaan asetus 625/1985</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Työttömyysturvasta <DATE ISO="19840802">2.8.1984</DATE> annetun lain 31/1984 soveltamisesta <DATE ISO="19850402">2.4.1985</DATE> annetun kuninkaan asetuksen 625/1985 (Real Decreto 625/1985 por el que se desarrolla la Ley 31/1984, de 2 de agosto, de Protección por Desempleo)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>BOE nro 109, <DATE ISO="19850507">7.5.1985</DATE>, s. 12699 ja oikaisu, BOE nro 134, <DATE ISO="19850605">5.6.1985</DATE>, s. 16992.</P></NOTE> 19 §:n, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Maksut<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>, 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>Kaikilla yrityksillä ja työntekijöillä, jotka kuuluvat yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja työttömyysturvaa antaviin erityisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, on velvollisuus suorittaa vakuutusmaksuja työttömyyden varalta. Työttömyysvakuutusmaksujen peruste on sama kuin työtapaturmien ja ammattitautien varalta suoritettavien maksujen peruste.<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasian taustalla olevat tosiseikat, ennakkoratkaisukysymykset ja asian käsittely unionin tuomioistuimessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>CJ on kotitaloustyöntekijä ja työskentelee työnantajalle, joka on luonnollinen henkilö. Hän on kuulunut tammikuusta 2011 lähtien kotitaloustyöntekijöihin sovellettavaan erityiseen sosiaaliturvajärjestelmään (jäljempänä kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmä).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>CJ haki <DATE ISO="20191108">8.11.2019</DATE> Tesorería General de la Seguridad Socialilta (yleinen sosiaaliturvakassa, jäljempänä TGSS) lupaa maksaa työttömyysvakuutusmaksuja saadakseen oikeuden etuuksiin. Kyseiseen hakemukseen oli liitetty työnantajan kirjallinen suostumus työnantajan osallistumisesta vaadittuihin maksuihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>TGSS hylkäsi CJ:n tekemän hakemuksen <DATE ISO="20191113">13.11.2019</DATE> tekemällään päätöksellä sillä perusteella, että CJ kuului kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään ja että LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohdassa oli nimenomaisesti suljettu pois mahdollisuus suorittaa kyseiseen järjestelmään maksuja työttömyysturvan saamiseksi. TGSS vahvisti CJ:n esittämän oikaisuvaatimuksen johdosta tämän päätöksen <DATE ISO="20191219">19.12.2019</DATE> tekemällään päätöksellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>CJ nosti <DATE ISO="20200605">5.6.2020</DATE> asianomaisesta TGSS:n jälkimmäisestä päätöksestä kanteen Juzgado de lo Contencioso-Administrativo n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2 de Vigossa ja väitti lähinnä, että kyseisen kansallisen säännöksen (jäljempänä pääasiassa kyseessä oleva säännös) takia kotitaloustyöntekijät joutuvat sosiaalista ahdinkoa koskevaan tilaan silloin, kun heidän työnsä päättyy heistä itsestään johtumattomista syistä. Tämä tarkoittaa, että työntekijät eivät voi saada paitsi työttömyysetuutta myöskään muita sosiaaliavustuksia, joiden edellytyksenä on kyseisen etuuden saamista koskevan oikeuden päättyminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Juzgado de lo Contencioso-Administrativo n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2 de Vigo päätti <DATE ISO="20200729">29.7.2020</DATE> annetulla ja unionin tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20200814">14.8.2020</DATE> saapuneella päätöksellä lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>1)</NO.P><TXT>Onko [direktiivin 79/7] 4 artiklan 1 kohtaa, joka koskee tasa-arvoista kohtelua ja jossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä, kun kysymyksessä on velvollisuus osallistua sosiaaliturvamaksuihin, sekä [direktiivin 2006/54] 5 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa, jossa säädetään identtisestä sukupuoleen perustuvan välittömän tai välillisen syrjinnän kiellosta, jos kysymyksessä ovat sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisala tai niiden piiriin pääsemisen edellytykset sekä velvollisuus osallistua rahoitukseen tai maksuosuuksien laskentaperusteet, tulkittava siten, että ne ovat esteenä LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohdan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän mukaiseen suojaan ei kuulu työttömyysturva<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="2019" ID="QE0019"/>?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko edellä mainittua säännöstä pidettävä esimerkkinä direktiivin 2006/54 9 artiklan 1 kohdan e ja/tai k alakohdassa tarkoitetusta kielletystä syrjinnästä siltä osin kuin riidanalainen säännös eli LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohta koskee lähes yksinomaan naisia?<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>TGSS, Espanjan hallitus sekä Euroopan komissio ovat esittäneet asiassa kirjallisia huomautuksia. CJ:n, TGSS:n, Espanjan hallituksen sekä komission nimissä esitettiin suullisia huomautuksia <DATE ISO="20210630">30.6.2021</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="6"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tutkittavaksi ottaminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>TGSS ja Espanjan hallitus kyseenalaistavat esittämissään kirjallisissa huomautuksissa ennakkoratkaisupyynnön ja siihen sisältyvien kysymysten tutkittavaksi ottamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Ensinnäkin TGSS väittää, että pääasia on keinotekoinen siksi, että CJ on saattanut asian ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi vilpillisin perustein. TGSS:n mukaan riita-asia ei näet koske väitettyä oikeutta maksujen suorittamiseen vaan sen tunnustamista, että oikeus sosiaaliturvaan kattaa työttömyysetuudet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>TGSS ja Espanjan hallitus katsovat, että tämänkaltainen oikeuden tunnustaminen kuuluu sosiaaliturvatuomioistuinten toimivaltaan ja ettei ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin ole näin ollen hallintotuomioistuimena toimivaltainen käsittelemään tätä riita-asiaa. Kyseisen hallituksen mukaan nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön ratkaisun ja pääasian ratkaisun välillä ei näin ollen ole minkäänlaista yhteyttä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>TGSS väittää niin ikään, että siinä tapauksessa, että pääasia koskisi tosiasiallisesti maksujen suorittamista koskevan oikeuden tunnustamista, direktiivin 79/7 tulkitseminen ei olisi tarpeen, jotta ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin voisi ratkaista tämän vaatimuksen. Kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän takaaman turvan ulottuvuus ja kyseisen järjestelmän rahoitus ovat nimittäin erillisiä kysymyksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus ei esitä nimenomaisesti oikeudenkäyntiväitettä mutta toteaa, että direktiiviä 79/7 ei voida soveltaa pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävään riitaan. Lisäksi se esittää, että ennakkoratkaisukysymykset on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne koskevat direktiiviä 2006/54. Esittämättä muodollisesti oikeudenkäyntiväitettä myös komissio toteaa, että viimeksi mainittua direktiiviä ei voida soveltaa käsiteltävässä asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Mielestäni nämä väitteet on direktiiviä 2006/54 koskevaa väitettä lukuun ottamatta hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Siltä osin kuin väitetään, että pääasia on keinotekoinen ja ennakkoratkaisukysymykset ovat hypoteettisia, on ensinnäkin aiheellista muistuttaa, että unionin oikeutta koskevilla ennakkoratkaisukysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150616">16.6.2015</DATE>, <NAME.CASE>Gauweiler ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑62/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:400">EU:C:2015:400</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181210">10.12.2018</DATE>, <NAME.CASE>Wightman ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑621/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:999">EU:C:2018:999</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin toteaa, että kyseinen riita-asia koskee sitä, että kotitaloustyöntekijöille tunnustetaan sosiaaliturvaoikeudellinen oikeus työttömyysetuuksiin. CJ nimittäin riitautti kanteellaan TGSS:n tekemän päätöksen hylätä hakemus, jolla hän oli pyytänyt lupaa maksaa työttömyysvakuutusmaksuja, mutta ei niinkään voidakseen käyttää väitettyä oikeutta suorittaa maksuja, vaan <HT TYPE="ITALIC">saadakseen</HT> oikeuden työttömyysetuuteen. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että hylkäys perustuu lainsäädäntöpoliittiseen päätökseen, jolla kotitaloustyöntekijöiltä evätään mahdollisuus päästä osallisiksi työttömyysetuuksista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että TGSS totesi <DATE ISO="20191113">13.11.2019</DATE> tekemässään päätöksessä, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>asianomaisilla työntekijöillä ei ole nykyisellään mahdollisuutta suorittaa vakuutusmaksuja sosiaaliturvajärjestelmään <HT TYPE="ITALIC">saadakseen turvaa työttömyyden varalta</HT><QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>. Kursivointi tässä.</P></NOTE> Näin ollen, koska LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohtaa, jolla asianomainen päätös pannaan täytäntöön, sovelletaan kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään kuuluvaan<?PAGE NO="7"?> työntekijäryhmään, joka koostuu lähes yksinomaan naisista, ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen mukaan asianomaisessa säännöksessä saattaa olla kyse lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisalan osalta direktiivillä 79/7 kielletystä sukupuoleen perustuvasta välillisestä syrjinnästä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Koska ennakkoratkaisupyynnössä tehdään lukuisia esitettyjen kysymysten merkityksellisyyttä koskevia täsmennyksiä, unionin tuomioistuin ei mielestäni voi hylätä ennakkoratkaisupyyntöä sillä perusteella, että on ilmeistä, ettei pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ole mitään yhteyttä pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. vastaavasti mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150616">16.6.2015</DATE>, <NAME.CASE>Gauweiler ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑62/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:400">EU:C:2015:400</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181210">10.12.2018</DATE>, <NAME.CASE>Wightman ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑621/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:999">EU:C:2018:999</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Toiseksi väite, jonka mukaan ennakkoratkaisupyynnön esittäneellä tuomioistuimella ei olisi kansallisen oikeuden säännösten nojalla toimivaltaa käsitellä kyseistä riita-asiaa, koska se koskee työttömyysetuuksia koskevan sosiaaliturvaoikeudellisen oikeuden tunnustamista, ja koska riita-asia kuuluu näin ollen sosiaaliturvatuomioistuinten toimivaltaan, ei vielä merkitse, että ennakkoratkaisupyyntö pitäisi jättää tutkimatta, koska unionin tuomioistuimen asiana ei ole kyseenalaistaa ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen arviointia tuomioistuinten organisaatiota ja oikeudenkäyntimenettelyjä koskevista kansallisista säännöksistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200930">30.9.2020</DATE>, <NAME.CASE>CPAS de Liège</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑233/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:757">EU:C:2020:757</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen on pysyttäydyttävä siinä päätöksessä, jolla jäsenvaltion tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisupyynnön, jollei sitä ole kumottu kansallisessa oikeudessa mahdollisesti säädetyssä muutoksenhakumenettelyssä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200716">16.7.2020</DATE>, <NAME.CASE>Governo della Repubblica italiana (Italialaisten rauhantuomarien asema)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑658/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:572">EU:C:2020:572</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Tässä yhteydessä muistutan, että kansallisen oikeuden säännösten tulkitsemisen osalta unionin tuomioistuimen on lähtökohtaisesti perustettava ratkaisunsa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmeneviin luonnehdintoihin, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa tulkita jäsenvaltion sisäistä oikeutta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151006">6.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>Târşia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑69/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:662">EU:C:2015:662</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0013">13</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20191016">16.10.2019</DATE>, <NAME.CASE>Glencore Agriculture Hungary</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑189/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:861">EU:C:2019:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Kolmanneksi ja viimeiseksi väitteestä, jonka mukaan ennakkoratkaisukysymyksiä ei voida ottaa tutkittaviksi ja joka perustuu oletukseen siitä, että direktiivejä 79/7 ja 2006/54 ei voida soveltaa pääasiassa, on todettava, että direktiivi 79/7 on sovellettavissa pääasiaan siltä osin kuin se koskee, kuten ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin katsoo, väitetyn sukupuoleen perustuvan välillisen syrjinnän olemassaoloa. Tämä syrjintä nimittäin koskee Espanjan lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän, jolla taataan muun muassa turva työttömyyden varalta, soveltamisalaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Direktiiviä 2006/54 ei sen sijaan voida soveltaa nyt käsiteltävään asiaan. Kyseisen direktiivin 1 artiklasta nimittäin ilmenee, että kyseisen direktiivin tarkoituksena on taata miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpano työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa ja että siinä on säännöksiä, joilla kyseinen periaate pyritään panemaan täytäntöön muun muassa työehtojen, mukaan lukien palkan, osalta. Työehtojen ja palkan käsitteisiin ei voida sisällyttää sellaisia sosiaaliturvajärjestelmiä tai ‑etuuksia, kuten työttömyysetuuksia, joita säännellään suoraan lailla eli jotka eivät edellytä minkäänlaisia neuvotteluja yrityksen tai kyseisen ammattialan sisällä ja joiden soveltaminen yleisiin työntekijäryhmiin on pakollista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121122">22.11.2012</DATE>, <NAME.CASE>Elbal Moreno</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑385/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:746">EU:C:2012:746</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Lisäksi, kun kyseisen direktiivin 1 artiklan toisen kohdan c alakohtaa ja 2 artiklan 1 kohdan f alakohtaa luetaan yhdessä, käy ilmi, että kyseinen direktiivi ei koske lakisääteisiä järjestelmiä vaan ammatillisia sosiaaliturvajärjestelmiä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Näiden huomautusten perusteella katson, että toinen ennakkoratkaisukysymys on jätettävä tutkimatta. Ehdotan kuitenkin, että unionin tuomioistuin katsoo, että nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiakysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen uudelleenmuotoilu</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Tämän ratkaisuehdotuksen 30 kohdassa esitetyistä syistä ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ainoastaan ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ja muotoilee sen uudelleen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimelta tiedustellaan pääasiallisesti sitä, onko direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohtaa tulkittava niin, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jolla työttömyysetuudet jätetään lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä kotitaloustyöntekijöille myönnettävien etuuksien ulkopuolelle, kun todetaan, että asianomaiset työntekijät ovat lähes yksinomaan naisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Voidakseni ehdottaa tähän kysymykseen hyödyllistä vastausta tutkin ensin, kuuluuko pääasiassa kyseessä oleva säännös direktiivin 79/7 soveltamisalaan (2 jakso). Sikäli kuin näyttää siltä, että työttömyysetuudet kuuluvat kyseisen direktiivin soveltamisalaan, tutkin toiseksi, onko siinä, että asianomaiset etuudet jätetään LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohdassa kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmästä myönnettävien etuuksien ulkopuolelle, kyse, kuten ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin esittää, kyseisessä direktiivissä kielletystä sukupuoleen perustuvasta välillisestä syrjinnästä (3 jakso).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kuuluuko pääasiassa kyseessä oleva säännös direktiivin 79/7 soveltamisalaan?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamista koskevan tarkastelun yhteydessä esittämieni huomioiden johdosta käsittelen tätä kysymystä vain lyhyesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Ensinnäkin totean, että CJ on riitauttanut kanteellaan TGSS:n päätöksen, jolla se hylkäsi hakemuksen, jolla CJ haki lupaa suorittaa työttömyysvakuutusmaksuja <HT TYPE="ITALIC">saadakseen</HT> <HT TYPE="ITALIC">oikeuden työttömyysetuuteen</HT>. Toiseksi korostan, että kyseiset etuudet kuuluvat direktiivin 79/7 aineelliseen soveltamisalaan siltä osin kuin ne kuuluvat lakisääteiseen järjestelmään, joka antaa turvaa kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan alakohdassa lueteltujen tapausten varalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Direktiivin 79/7 2 artiklan mukaan kyseinen direktiivi koskee työtä tekevää väestöä, joten CJ:n kaltainen kotitaloustyöntekijä kuuluu kyseisen direktiivin henkilölliseen soveltamisalaan.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Näin ollen katson, että pääasiassa kyseessä oleva säännös kuuluu direktiivin 79/7 aineelliseen soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="9"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko se, että pääasiassa kyseessä olevassa säännöksessä työttömyysetuudet jätetään kotitaloustyöntekijöiden erityisestä sosiaaliturvajärjestelmästä myönnettävien etuuksien ulkopuolelle, direktiivissä 79/7 tarkoitettua sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on epävarma siitä, sopiiko LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohta yhteen unionin oikeuden kanssa. Kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän piiriin kuuluva työntekijäryhmä muodostuu näet lähes yksinomaan naisista. Näin ollen tämä säännös aiheuttaa sen mukaan sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää, koska sillä evätään asianomaiseen ryhmään kuuluvilta naisilta mahdollisuus saada työttömyysetuutta estämällä heitä maksamasta työttömyysvakuutusmaksuja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Pääasian asianosaiset ja muut osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko tällaista kotitaloustyöntekijöiden välillistä syrjintää olemassa. Espanjan hallitus väittää, että erilainen kohtelu eli se, että kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään ei kuulu työttömyysturvaa, ei merkitse sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää. TGSS ei kiistä tällaisen syrjinnän olemassaoloa mutta pitää sitä perusteltuna ja väittää, että pääasiassa kyseessä oleva säännös on oikeasuhteinen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Koska Espanjan hallitus on väittänyt, ettei asiassa ole kyse välillisestä syrjinnästä, se on ainoastaan toissijaisesti puolustanut kyseistä kantaa erilaisen kohtelun perusteltavuudesta ja pääasiassa kyseessä olevan säännöksen oikeasuhteisuudesta.</P></NOTE> Komissio puolestaan katsoo, että kyseinen säännös merkitsee selvästi välillistä syrjintää, ja epäilee sekä tiettyjä perusteluja että oikeasuhteisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Sen selvittämiseksi, merkitseekö pääasiassa kyseessä oleva säännös direktiivissä 79/7 tarkoitettua sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää, tarkastelen ensin kysymystä siitä, otetaanko tällä säännöksellä tosiasiassa käyttöön sukupuoleen perustuvaa erilaista kohtelua. Tämän jälkeen tutkin, voidaanko tällaista erilaista kohtelua perustella objektiivisesti direktiivin 79/7 säännösten valossa, ja tarpeen mukaan, onko kyseinen erilainen kohtelu oikeasuhteista.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Otetaanko pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä käyttöön sukupuoleen perustuvaa erilaista kohtelua?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Muistutan aluksi, että unionin tuomioistuin on todennut useaan otteeseen, että jäsenvaltioiden on noudatettava unionin oikeutta, kun ne käyttävät toimivaltaansa sosiaaliturvajärjestelmänsä järjestämiseen ja, jos unionin tasoista yhdenmukaistamista ei ole suoritettu, etuuksien myöntämisedellytysten määrittämiseen sosiaaliturvan alalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. direktiivin 79/7 osalta mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171109">9.11.2017</DATE>, <NAME.CASE>Espadas Recio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑98/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:833">EU:C:2017:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 1 artiklan mukaan direktiivin tarkoituksena on toteuttaa asteittain 3 artiklassa tarkoitetussa sosiaaliturvassa ja muussa sosiaalisessa suojelussa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Oikeuskäytännöstä ilmenee, että direktiivi 79/7 on vain kyseistä alaa koskeva ilmaus yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka on yksi oikeuden perusperiaatteista. Ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960430">30.4.1996</DATE>, <NAME.CASE>P. v. S.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑13/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:170">EU:C:1996:170</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös Lenaerts, K., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>L’égalité de traitement en droit communautaire. Un principe unique aux apparences multiples<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, <HT TYPE="ITALIC">Cahiers de droit européen</HT>, 1991, s. 3–41.</P></NOTE> Asianomaisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>tasa-arvoisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, että minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä välittömästi eikä välillisesti – – varsinkaan, kun on kysymyksessä – –järjestelmien soveltamisala ja niiden piiriin pääsemisen edellytykset<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että jäsenvaltioiden on noudatettava direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohtaa, jolla otetaan käyttöön sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellon periaate sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä, silloin, kun ne käyttävät toimivaltaansa sosiaaliturvan ja erityisesti työttömyysetuuksien alalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Espanjan hallituksen väite, jonka mukaan tilanteet eivät ole vertailukelpoisia</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Muistutan aluksi, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan syrjintää on erilaisten sääntöjen soveltaminen samankaltaisissa tilanteissa tai saman säännön soveltaminen erilaisissa tilanteissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19950214">14.2.1995</DATE>, <NAME.CASE>Schumacker</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑279/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:31">EU:C:1995:31</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040330">30.3.2004</DATE>, <NAME.CASE>Alabaster</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑147/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:192">EU:C:2004:192</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090716">16.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Gómez-Limón Sánchez-Camacho</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑537/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:462">EU:C:2009:462</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Praxair MRC</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑486/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:379">EU:C:2019:379</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tältä osin on täsmennettävä, että unionin sosiaalioikeuden päämäärien kannalta välillisen syrjinnän käsite liittyy ennen muuta vertailukelpoisten tilanteiden erilaiseen kohteluun.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Tobler, C., <HT TYPE="ITALIC">Limites et potentiel du concept de discrimination indirecte</HT>, Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto (Euroopan komissio), 2009, s. 1–85, erityisesti s. 24.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus katsoo tuomion MB (Sukupuolenvaihdos ja vanhuuseläke)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180626">26.6.2018</DATE> (<NO.CASE>C‑451/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:492">EU:C:2018:492</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> perusteella, että kotitaloustyöntekijöiden tilannetta ei voida verrata muiden, yleiseen järjestelmään kuuluvien työntekijöiden tilanteeseen ja ettei tapauksessa siten esiinny minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>En pidä tätä väitettä vakuuttavana. Sen ohella, että on syytä todeta, että asianomaiset kaksi tilannetta ovat vertailukelpoisia työttömyysetuuksia koskevien oikeuksien näkökulmasta, Espanjan hallitus näyttää myös sekoittavan välittömän syrjinnän ja välillisen syrjinnän käsitteet viitatessaan kyseiseen tuomioon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Välittömän syrjinnän käsitteelle annetaan direktiivin 2006/54 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa seuraava määritelmä: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>tilanne, jossa henkilöä kohdellaan sukupuolen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>. Oikeuskäytännössään unionin tuomioistuin on todennut, että tämä käsite on ymmärrettävä samalla tavoin direktiivin 79/7 asiayhteydessä. Se on tässä yhteydessä täsmentänyt, että siinä tapauksessa, että tällainen epäsuotuisa kohtelu perustuu sukupuoleen ja voi olla direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua välitöntä syrjintää, on vielä tutkittava, ovatko tarkastellut kaksi tilannetta vertailukelpoisia. Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180626">26.6.2018</DATE>, <NAME.CASE>MB (Sukupuolenvaihdos ja vanhuuseläke)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑451/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:492">EU:C:2018:492</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Tästä seuraa, että siinä tapauksessa, että tarkastellut tilanteet eivät ole vertailukelpoisia, erilainen kohtelu ei merkitse välitöntä syrjintää. Lisäksi käsitteet <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>välitön syrjintä<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>välillinen syrjintä<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> on erotettava toisistaan oikeuttamisperusteen tasolla. Ensin mainitun käsitteen yhteydessä syrjintä voidaan näet oikeuttaa ainoastaan laissa nimenomaisesti säädetyillä erityisperusteilla, kun taas viimeksi mainitun käsitteen yhteydessä syrjintä voidaan oikeuttaa <HT TYPE="ITALIC">objektiivisilla perusteilla</HT>. Näin ollen kysymys siitä, voiko syrjintä olla <HT TYPE="ITALIC">objektiivisesti perusteltavissa</HT>, tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun tarkastellaan tapauksia, joissa on kyse välillisestä syrjinnästä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Haluan muistuttaa, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että pääasiassa kyseessä oleva säännös ei merkitse välitöntä syrjintää vaan direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää. Nyt käsiteltävästä ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että toisin kuin tuomiossa MB (Sukupuolenvaihdos ja vanhuuseläke),<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180626">26.6.2018</DATE> (<NO.CASE>C‑451/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:492">EU:C:2018:492</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>): <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>Näin ollen on todettava, että pääasiassa kyseessä olevassa kansallisessa lainsäädännössä kohdellaan <HT TYPE="ITALIC">välittömästi sukupuolen perusteella</HT> epäsuotuisammin henkilöä, joka on vaihtanut sukupuoltaan avioitumisensa jälkeen, kuin henkilöä, joka on säilyttänyt syntymässä määritetyn sukupuolensa ja on avioliitossa, vaikka nämä henkilöt ovat keskenään vertailukelpoisissa tilanteissa.<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> Kursivointi tässä.</P></NOTE> pääasiassa kyseessä oleva säännös on sanamuodoltaan neutraali. Tätä säännöstä nimittäin sovelletaan erotuksetta kotitaloustyöntekijöihin, olivatpa he kumpaa sukupuolta tahansa, eikä se näin ollen ole merkitse sukupuoleen perustuvaa välitöntä syrjintää, joka voitaisiin kyseenalaistaa sillä, että kotitaloustyöntekijöiden tilanne ei ole verrattavissa muiden työntekijöiden tilanteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. mm. miestyöntekijöiden ja naistyöntekijöiden samapalkkaisuuden osalta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990511">11.5.1999</DATE>, <NAME.CASE>Angestelltenbetriebsrat der Wiener Gebietskrankenkasse</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑309/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:241">EU:C:1999:241</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Näin ollen Espanjan hallituksen väite on hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="11"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Henkilöiden sukupuolensa perusteella erityisen epäedullinen asema toista sukupuolta oleviin henkilöihin nähden</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus väittää, ettei poissulkemislausekkeella käyttöön otetusta erilaisesta kohtelusta aiheudu haittaa asianomaisille työntekijöille.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Espanjan hallituksen mukaan tällainen lähestymistapa perustuu <DATE ISO="20150414">14.4.2015</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Cachaldora Fernández</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑527/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:215">EU:C:2015:215</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="20171109">9.11.2017</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Espadas Recio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑98/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:833">EU:C:2017:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>On kuitenkin syytä huomauttaa, että – kuten osassa oikeuskirjallisuutta on todettu – haitan olemassaolo ei ole edellytys välillisen syrjinnän olemassaololle. Näin ollen, vaikka haitta voi usein olla merkki syrjinnästä, syrjinnän käsite itsessään ei edellytä tällaisen haitan olemassaoloa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Geulette, A., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>De la discrimination indirecte telle qu’appréhendée par la Cour de justice des communautés européennes au regard du règlement 1408/71/CEE et de la directive 79/7/CEE<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>, <HT TYPE="ITALIC">Revue belge de sécurité sociale</HT>, 2/4, 2003, s. 541–582, erityisesti s. 554 oikeuskirjallisuusviittauksineen. Tältä osin unionin tuomioistuin on jo todennut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>syrjinnän käsite ei määritelmänsä mukaan merkitse sitä, että olisi aiheutunut välitöntä vahinkoa [ja] että tämä käsite tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että vertailukelpoisia tapauksia varten on säädetty erilaisista edellytyksistä<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>. Kuitenkin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>erilaisten edellytysten soveltaminen voi aiheuttaa vahinkoja, joita voidaan tällöin pitää syrjinnän olemassaolon paljastavana syrjinnän seurauksena<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>. Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19600510">10.5.1960</DATE>, <NAME.CASE>Barbara ym. v. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkea viranomainen</NAME.CASE> (<NO.CASE>3/58–18/58, 25/58 ja 26/58</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1960:18">EU:C:1960:18</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, s. 404).</P></NOTE> On siis selvitettävä, voiko tietyllä kansallisella toimenpiteellä olla tiettyyn ryhmään kuuluviin henkilöihin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>haitallinen tai erilainen vaikutus<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> kuin sillä on johonkin toiseen ryhmään kuuluviin henkilöihin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Käsitettä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>disparate impact<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> koskevan amerikkalaisen oikeuskirjallisuuden vaikutuksesta välillisissä syrjintätapauksissa unionin sosiaalioikeuden alalla ks. mm. Tobler, C., <HT TYPE="ITALIC">Indirect Discrimination. A Case Study into the Development of the Legal Concept of Indirect Discrimination under EC Law</HT>, Intersentia, Antwerpen-Oxford, 2005, s. 91–96. Ks. tältä osin tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19810331">31.3.1981</DATE>, <NAME.CASE>Jenkins</NAME.CASE> (<NO.CASE>96/80</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1981:80">EU:C:1981:80</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, s. 925, 13 kohta) ja julkisasiamies Warnerin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Jenkins</NAME.CASE> (<NO.CASE>96/80</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1981:21">EU:C:1981:21</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, s. 936 ja 937).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Tämän täsmennyksen jälkeen katson, että Espanjan hallitus on halunnut sanoa, että pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä kotitaloustyöntekijöitä ei aseteta erityisen <HT TYPE="ITALIC">epäedulliseen asemaan</HT>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>En yhdy tähän väitteeseen. Katson päinvastoin, että pääasiassa kyseessä oleva säännös asettaa kotitaloustyöntekijät erityisen epäedulliseen asemaan, kuten seuraavassa esitän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Ensiksi totean, että direktiivissä 79/7 ei määritellä välillisen syrjinnän käsitettä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Unionin tuomioistuin viittasi ensimmäistä kertaa välilliseen syrjintään (kansalaisuuden perusteella) tuomiossa <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19740212">12.2.1974</DATE>, <NAME.CASE>Sotgiu</NAME.CASE> (<NO.CASE>152/73</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1974:13">EU:C:1974:13</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0011">11</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), joka koski työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella <DATE ISO="19681015">15.10.1968</DATE> annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1612/68 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="257" PAGE.FIRST="2" DATE.PUB="1968">EYVL 1968, L 257, s. 2</REF.DOC.OJ>): <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>– – yhdenvertaista kohtelua koskevissa säännöissä kielletään paitsi kansalaisuuteen perustuva ilmeinen syrjintä, myös <HT TYPE="ITALIC">kaikki peitellyt syrjinnän muodot</HT>, jotka muita erotteluperusteita soveltaen johtavat tosiasiassa samaan lopputulokseen<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>. Kursivointi tässä. Viimeaikaisesta työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alaa koskevasta oikeuskäytännöstä, jossa unionin tuomioistuin käyttää tätä käsitettä, ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200402">2.4.2020</DATE>, <NAME.CASE>PF ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑830/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:275">EU:C:2020:275</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä kuitenkin ilmenee, että kyseinen käsite on ymmärrettävä kyseisen direktiivin yhteydessä samalla tavoin kuin direktiivin 2006/54 yhteydessä. Viimeksi mainitun direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>sukupuoleen perustuva välillinen syrjintä<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> määritellään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>tilan[teeksi], jossa näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden sukupuolen perusteella <HT TYPE="ITALIC">erityisen epäedulliseen asemaan</HT> toiseen<?PAGE NO="12"?> sukupuoleen verrattuna<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kursivointi tässä. Totean, että tässä tuomiossa kyseisen käsitteen määritelmää kehitetään aiemmasta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>kyseessä on asianomaisessa säännöksessä tarkoitettu välillinen syrjintä silloin, kun kansallisen toimenpiteen, joka tosin on sanamuodoltaan neutraali, soveltaminen on tosiasiassa <HT TYPE="ITALIC">epäedullinen</HT> huomattavasti suuremmalle määrälle naisia kuin miehiä<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>. Kursivointi tässä. Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111020">20.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Brachner</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑123/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:675">EU:C:2011:675</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121122">22.11.2012</DATE>, <NAME.CASE>Elbal Moreno</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑385/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:746">EU:C:2012:746</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150414">14.4.2015</DATE>, <NAME.CASE>Cachaldora Fernández</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑527/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:215">EU:C:2015:215</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171109">9.11.2017</DATE>, <NAME.CASE>Espadas Recio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑98/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:833">EU:C:2017:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kuten oikeuskirjallisuudessa on korostettu, on tutkittava laadullisesti, mitkä ovat tietyn toimenpiteen mahdolliset epäedulliset vaikutukset tietyn perusteen piiriin kuuluviin henkilöihin verrattuna muihin henkilöihin. Tämän uuden määritelmän avulla voidaan käsitellä myös sellaisia välillisen syrjinnän tapauksia, jotka liittyvät perusteisiin, joiden osalta määrällisiä tietoja ei ole. Ks. tältä osin Miné, M., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>Les concepts de discrimination directe et indirecte<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>, <HT TYPE="ITALIC">ERA Forum</HT>, nide 4, 2003, s. 30–44, erityisesti s. 38 ja 39; Tridimas, T., <HT TYPE="ITALIC">The General Principles of EU Law</HT>, Oxford University Press, 2005, s. 67–72 ja Vielle, P. ja Wuiame, N., <HT TYPE="ITALIC">Évaluation de la mise en œuvre de la directive 79/7/CEE relative à l’égalité de traitement entre les hommes et les femmes en matière de sécurité sociale</HT>, 1999, s. 1–49, erityisesti s. 21.</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen mukaan tällaisesta erityisen epäedullisesta asemasta voitaisiin katsoa olevan kyse muun muassa silloin, jos osoitettaisiin, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen säännöstö vaikuttaa kielteisesti huomattavasti suurempaan osuuteen yhtä sukupuolta olevista henkilöistä kuin toista sukupuolta olevista henkilöistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä muistutan, että se, merkitseekö muodollisesti neutraalin perusteen käyttö välillistä syrjintää, riippuu käsiteltävän tapauksen tosiseikoista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Ks. mm. em. Tobler, C., <HT TYPE="ITALIC">Indirect Discrimination. A Case Study into the Development of the Legal Concept of Indirect Discrimination under EC Law</HT>, s. 58.</P></NOTE> Ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen kuuluu näin ollen selvittää asianomaisten tosiseikkojen perusteella, voidaanko pääasiassa kyseessä olevaa säännöstä pitää direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>välillisesti syrjivänä toimenpiteenä<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Tilastotiedoilla on tässä yhteydessä perustavanlaatuinen merkitys, kun selvitetään, ovatko henkilöt sukupuolensa perusteella tosiasiassa epäedullisemmassa asemassa toista sukupuolta oleviin henkilöihin nähden. Kansallisen tuomioistuimen asiana on kuitenkin arvioida, ovatko sille esitetyt tilastotiedot luotettavia ja voidaanko ne ottaa huomioon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). On huomautettava, että välillinen syrjintä voidaan todeta mitä tahansa keinoa käyttämällä eikä ainoastaan tilastotietojen perusteella. Ks. tältä osin tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20191003">3.10.2019</DATE>, <NAME.CASE>Schuch-Ghannadan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑274/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:828">EU:C:2019:828</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Mikäli kyseinen tuomioistuin katsoo, että pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä säädetty poissulkemislauseke koskee suurempaa osuutta naisista kuin miehistä, säännös merkitsee direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdan vastaista erilaista kohtelua.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Toiseksi nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä sen paremmin kuin istunnossa esitetyistä tiedoista ei näytä ilmenevän, että tilastotietoja puuttuisi. Vaikka pääasiassa kyseessä olevassa kansallisessa säännöksessä ei tehdä eroa sukupuolten välille, ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen toimittamista tilastoista kuitenkin ilmenee, että kotitaloustyöntekijöiden ryhmässä valtaosa epäedullisessa asemassa olevista työntekijöistä on naisia. Kyseinen tuomioistuin toteaa, että TGSS ei ole miltään osin kiistänyt näitä tietoja ja että pääasiassa kyseessä oleva säännös saattaa kotitaloustyöntekijät muita epäedullisempaan asemaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>TGSS toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, ettei <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>ole epäilystäkään siitä, että kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään kuuluvat työntekijät ovat valtaosin naisia ja että heidän jättämisensä työttömyysturvan ulkopuolelle voisi merkitä välillistä syrjintää miespuolisiin työntekijöihin nähden<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Asianomaisten tietojen arviointia varten muistutan, että unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee yhtäältä, että kansallisen tuomioistuimen asiana on ottaa huomioon kaikki sen kansallisen säännöstön piiriin kuuluvat työntekijät, johon erilainen kohtelu perustuu (käsiteltävässä asiassa LGSS:n 251 §:n 1 momentin d kohta), ja toisaalta, että<?PAGE NO="13"?> paras tapa vertailla on verrata niiden työntekijöiden osuuksia, joihin väitetty erilainen kohtelu vaikuttaa ja joihin se ei vaikuta, kyseisen säännöstön soveltamisalaan kuuluvan naispuolisen työvoiman keskuudessa ja samoja osuuksia tähän soveltamisalaan kuuluvan miespuolisen työvoiman keskuudessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200924">24.9.2020</DATE>, <NAME.CASE>YS (Ylemmän henkilöstön ammatilliset lisäeläkkeet)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑223/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:753">EU:C:2020:753</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Jos tätä tapaa sovelletaan nyt käsiteltävässä asiassa, on yhtäältä otettava huomioon paitsi kotitaloustyöntekijöiden erityiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat henkilöt myös kaikki työntekijät, jotka kuuluvat Espanjan yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään (mukaan lukien työntekijät, jotka kuuluvat erityisjärjestelmiin), johon erityisjärjestelmiin kuuluvat työntekijät on sisällytetty, siltä osin kuin pääasiassa kyseessä oleva lainsäädäntö vaikuttaa niiden etuuksien, joita sovelletaan kaikkiin yleiseen järjestelmään kuuluviin työntekijöihin, nimittäin työttömyysetuuksien, henkilöllisen soveltamisalan määrittelyyn.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Tältä osin LGSS:n 264 §:n 1 momentista käy ilmi, että kaikilla <HT TYPE="ITALIC">yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään</HT> kuuluvilla palkansaajilla on lähtökohtaisesti oikeus työttömyysetuuksiin. Vastauksena unionin tuomioistuimen istunnossa esittämään kysymykseen TGSS nimittäin selosti, että <DATE ISO="20210531">31.5.2021</DATE> Espanjassa oli <FT TYPE="NUMBER">15872720</FT> kyseiseen yleiseen järjestelmään kuuluvaa palkansaajaa. Tässä ryhmässä miesten ja naisten osuus oli enemmän tai vähemmän samanlainen (miesten osuus oli 51,04 % ja naisten osuus 48,96 %),<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tilastotietojen osalta ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja <FT TYPE="NUMBER">14259814</FT> työntekijää maksoi työttömyysvakuutusmaksuja, kun taas <FT TYPE="NUMBER">1612906</FT> työntekijää ei niitä suorittanut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Toisaalta TGSS täsmensi istunnossa, että <HT TYPE="ITALIC">kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmässä</HT>, johon kuului tuona samana ajankohtana <FT TYPE="NUMBER">384175</FT> palkansaajaa, miesten ja naisten osuudet eroavat toisistaan huomattavasti. Tarkemmin sanoen ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin toteaa, että kyseiseen järjestelmään kuuluvista työntekijöistä naisia on lähes 100 prosenttia. Tältä osin TGSS totesi istunnossa myös, että tuota samaa ajankohtaa koskevien tietojen mukaan kotitaloustyöntekijöiden ryhmään kuului <FT TYPE="NUMBER">17171</FT> miestä ja <FT TYPE="NUMBER">366991</FT> naista. Näiden tietojen perusteella asianomaisena ajankohtana kyseisestä ryhmästä 95,53 prosenttia oli naisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittäneelle tuomioistuimelle esitetyt ja TGSS:n istunnossa vahvistamat tilastot osoittavat, että pääasiassa kyseessä oleva poissulkemislauseke vaikuttaa kielteisesti huomattavasti suurempaan osuuteen naispuolisista kuin miespuolisista kotitaloustyöntekijöistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Olen näin ollen sitä mieltä, että mikäli ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin päätyy edellä tarkastelemieni tilastotietojen ja tarpeen mukaan muiden merkityksellisten seikkojen perusteella toteamaan, että pääasiassa kyseessä oleva säännös saattaa naispuoliset kotitaloustyöntekijät erityisen epäedulliseen asemaan, kyseinen säännös on katsottava direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdan vastaiseksi, ellei se ole perusteltavissa seikoilla, jotka ovat objektiivisia ja vapaita kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Näin ollen seuraavaksi on tarkasteltava kysymystä siitä, voiko pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä käyttöön otettu naispuolisille kotitaloustyöntekijöille haittaa aiheuttava erilainen kohtelu olla direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdan kannalta perusteltavissa objektiivisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Voiko pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä käyttöön otettu erilainen kohtelu olla perusteltavissa objektiivisesti direktiivin 79/7 säännösten kannalta?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>TGSS ja Espanjan hallitus väittävät kirjallisissa huomautuksissaan muun muassa, että kotitaloustyöntekijöiden erilaista kohtelua voidaan perustella tavoitteilla, jotka perustuvat kyseisen työntekijäryhmän erityispiirteisiin ja sen työnantajien asemaan, sekä työntekijöiden suojelua, alan työllisyystason säilyttämistä ja laittoman työn ja petosten torjuntaa koskevilla tavoitteilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Kysymys kuuluukin siis, ovatko nämä perusteet objektiivisia ja vapaita kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Unionin tuomioistuimen mukaan asia on näin erityisesti, jos valituilla toimenpiteillä toteutetaan sosiaalipolitiikan hyväksyttävää tavoitetta, jos toimenpiteet ovat soveliaita kyseessä olevalla lainsäädännöllä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi ja jos ne ovat sitä varten tarpeellisia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19860513">13.5.1986</DATE>, <NAME.CASE>Bilka-Kaufhaus</NAME.CASE> (<NO.CASE>170/84</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1986:204">EU:C:1986:204</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19890713">13.7.1989</DATE>, <NAME.CASE>Rinner-Kühn</NAME.CASE> (<NO.CASE>171/88</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1989:328">EU:C:1989:328</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940224">24.2.1994</DATE>, <NAME.CASE>Roks ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑343/92</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:71">EU:C:1994:71</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lisäksi tällaisten toimenpiteiden voidaan katsoa olevan omiaan takaamaan kyseessä olevan tavoitteen vain, jos ne tosiasiallisesti vastaavat pyrkimykseen saavuttaa tavoite ja jos ne toteutetaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Sosiaalipolitiikan tavoitteen, johon pääasiassa kyseessä olevassa säännöksessä säädetyllä poissulkemislausekkeella pyritään, hyväksyttävyyden tarkistaminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Muistutan ensinnäkin, että unionin tuomioistuin pitää sosiaalipolitiikan tavoitteita yleensä hyväksyttävinä yleisen edun mukaisina tavoitteina. Työttömyysturva on erottamaton osa jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sosiaalipolitiikkaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Yhdenvertaisesta kohtelusta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa unionin tuomioistuin on jo erityisesti todennut, että työllisyyden edistäminen on kiistatta hyväksyttävä sosiaalipoliittinen tavoite.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20071016">16.10.2007</DATE>, <NAME.CASE>Palacios de la Villa</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑411/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:604">EU:C:2007:604</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20200402">2.4.2020</DATE>, <NAME.CASE>Comune di Gesturi</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑670/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:272">EU:C:2020:272</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030911">11.9.2003</DATE>, <NAME.CASE>Steinicke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑77/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:458">EU:C:2003:458</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0062">62</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Erityisesti direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdan osalta unionin tuomioistuin on hyväksynyt objektiiviseksi oikeutusperusteeksi lakisääteisen työttömyysvakuutusjärjestelmän piiriin pääsemisen yhteydessä pyrkimyksen ehkäistä laittoman työnteon ja lain kiertämisen yleistymistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19951214">14.12.1995</DATE>, <NAME.CASE>Megner ja Scheffel</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑444/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:442">EU:C:1995:442</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. pakollisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen piiriin pääsemisen osalta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19951214">14.12.1995</DATE>, <NAME.CASE>Nolte</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑317/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:438">EU:C:1995:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Perussopimuksessa taattujen perusvapauksien yhteydessä unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että työntekijöiden sosiaalisen suojelun ja siihen liittyvän hallinnollisen valvonnan helpottamisen kaltaiset tavoitteet (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130416">16.4.2013</DATE>, <NAME.CASE>Las</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑202/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:239">EU:C:2013:239</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>)) sekä petosten, erityisesti sosiaalioikeudellisten petosten, torjunta ja väärinkäytösten ehkäiseminen ovat tavoitteita, jotka kuuluvat sellaisten <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>yleisen edun mukaisten pakottavien syiden<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> joukkoon, jotka voivat oikeuttaa perussopimuksessa tunnustettujen perusvapauksien käytön rajoittamisen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181113">13.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Čepelnik</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑33/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:896">EU:C:2018:896</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>)). Haluan kuitenkin muistuttaa, että perusvapauksien yhteydessä käytettävä käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>yleisen edun mukaiset pakottavat syyt<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> ja välillisen syrjinnän yhteydessä käytettävä käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>objektiiviset oikeutusperusteet<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> eivät ole toistensa vastineita.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="15"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Tältä osin unionin tuomioistuin on toisinaan katsonut, että jäsenvaltioilla on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>kohtuullisesti harkintavaltaa<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/> silloin, kun on kyse sosiaalista suojelua koskevien toimenpiteiden laadusta ja niiden konkreettisista toteuttamistavoista,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19840702">2.7.1984</DATE>, <NAME.CASE>Hofmann</NAME.CASE> (<NO.CASE>184/83</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:273">EU:C:1984:273</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) (sosiaaliset toimenpiteet, joilla varmistetaan naisen suojelu raskauden ja äitiyden yhteydessä); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19910507">7.5.1991</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Belgia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑229/89</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1991:187">EU:C:1991:187</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) (ansionmenetyksen vähimmäiskorvauksen varmistamista koskeva sosiaalinen tavoite) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111020">20.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Brachner</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑123/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:675">EU:C:2011:675</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0091">91</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) (vähimmäistoimeentuloa vastaavan etuuden myöntäminen jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan erottamattomana osana).</P></NOTE> mutta viimeaikaisissa ratkaisuissaan se on katsonut, että jäsenvaltioilla on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>laaja harkintavalta<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19951214">14.12.1995</DATE>, <NAME.CASE>Nolte</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑317/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:438">EU:C:1995:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19951214">14.12.1995</DATE>, <NAME.CASE>Megner ja Scheffel</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑444/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:442">EU:C:1995:442</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960201">1.2.1996</DATE>, <NAME.CASE>Posthuma-van Damme ja Oztürk</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑280/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:27">EU:C:1996:27</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990209">9.2.1999</DATE>, <NAME.CASE>Seymour-Smith ja Perez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑167/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:60">EU:C:1999:60</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0074">74</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111020">20.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Brachner</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑123/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:675">EU:C:2011:675</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0073">73</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Erityisesti direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sukupuoleen perustuvan välillisen syrjinnän osalta unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta, kun ne valitsevat toimenpiteet, joilla ne voivat toteuttaa sosiaali- ja työllisyyspoliittiset tavoitteensa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20210121">21.1.2021</DATE>, <NAME.CASE>INSS</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑843/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:55">EU:C:2021:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>On mainittava, että tätä unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on kritisoitu oikeuskirjallisuudessa, jossa tuomioistuinta moititaan tästä lähestymistavan muuttamisesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Oikeuskirjallisuudessa on myös kritisoitu oikeutusperusteen kolmivaiheisen testauksen heikkenemistä; oikeutusperusteen objektiivisuus edellyttää ensinnäkin sitä, että valitut toimenpiteet vastaavat todelliseen tarpeeseen (todenmukaisuus), toiseksi sitä, että ne ovat soveliaita tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi (soveltuvuus), ja kolmanneksi sitä, että ne ovat sitä varten tarpeellisia (oikeasuhteisuus). Oikeuskirjallisuuden mukaan unionin tuomioistuin soveltaa tätä testiä tiukemmin ja järjestelmällisemmin kansalaisuuteen perustuvan välillisen syrjinnän aloilla kuin niissä asioissa, joissa sovelletaan muiden muassa direktiiviä 79/7. Ks. mm. Barnard, C. ja Hepple, B., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>Indirect Discrimination: Interpreting Seymour-Smith<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>, <HT TYPE="ITALIC">Cambridge Law Journal</HT>, 58(2), 1999, s. 399–412, erityisesti s. 409–412: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>The real problem is that while the Court of Justice is capable of pronouncing on questions of formal equality, it lacks access to the statistical and social science advice which is needed to assess arguments about disparate impact and objective justification.<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>Todellisena ongelmana on se, että vaikka unionin tuomioistuin voi ratkaista muodollista tasa-arvoa koskevia kysymyksiä, sillä ei ole käytettävissä tarvittavaa tilastotieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta vaikutuksen erilaisuutta ja oikeuttamisperusteen objektiivisuutta koskevien väitteiden arvioimiseen.<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>); Bell, M. ja Waddington, L., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>More Equal than Others: Distinguishing European Union Equality Directives<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>, <HT TYPE="ITALIC">Common Market Law Review</HT>, nide 38, 2001, s. 587–611, erityisesti s. 593 ja em. Vielle, P. ja Wuiame, N., s. 22. Kyseisen testin tiukan soveltamisen tärkeydestä sukupuoleen perustuvan syrjinnän yhteydessä ks. Mulder, J., <HT TYPE="ITALIC">Indirect sex discrimination in employment. Theoretical analysis and reflections on the CJEU case law and national application of the concept of indirect sex discrimination</HT>, European Network of Legal experts in gender equality and non-discrimination, Euroopan komissio, Bryssel, 2020, s. 130.</P></NOTE> Tämän täsmennyksen jälkeen korostan, että painotettiinpa sitten jäsenvaltioiden harkintavallan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>kohtuullisuutta<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/> tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>laajuutta<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> niiden toimenpiteiden valitsemisessa, joilla ne voivat toteuttaa sosiaalipoliittiset tavoitteensa, unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että tämä harkintavalta ei kuitenkaan voi tehdä tyhjäksi yhdenvertaisen kohtelun kaltaisen unionin oikeuden perusperiaatteen toteuttamista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990209">9.2.1999</DATE>, <NAME.CASE>Seymour-Smith ja Perez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑167/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:60">EU:C:1999:60</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0071">71</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030320">20.3.2003</DATE>, <NAME.CASE>Kutz-Bauer</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑187/00</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:168">EU:C:2003:168</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030911">11.9.2003</DATE>, <NAME.CASE>Steinicke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑77/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:458">EU:C:2003:458</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140115">15.1.2014</DATE>, <NAME.CASE>Association de médiation sociale</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑176/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2">EU:C:2014:2</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Muistutan tässä yhteydessä, että jotta erilainen kohtelu ei merkitse välillistä syrjintää, sen pitää olla perusteltavissa seikoilla, jotka ovat objektiivisia <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> vapaita kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Kuten olen jo todennut,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 65 kohta.</P></NOTE> unionin tuomioistuin katsoo, että asia on näin <HT TYPE="ITALIC">erityisesti</HT>, jos valituilla toimenpiteillä toteutetaan sen jäsenvaltion, jonka lainsäädännöstä on kyse, sosiaalipolitiikan hyväksyttävää tavoitetta, jos toimenpiteet ovat soveliaita tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi ja jos ne ovat sitä varten tarpeellisia.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19860513">13.5.1986</DATE>, <NAME.CASE>Bilka-Kaufhaus</NAME.CASE> (<NO.CASE>170/84</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1986:204">EU:C:1986:204</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19890713">13.7.1989</DATE>, <NAME.CASE>Rinner-Kühn</NAME.CASE> (<NO.CASE>171/88</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1989:328">EU:C:1989:328</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940224">24.2.1994</DATE>, <NAME.CASE>Roks ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑343/92</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:71">EU:C:1994:71</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Näin ollen on yhtäältä jäsenvaltion tehtävänä osoittaa, että kyseessä olevalla lainsäädännöllä toteutetaan hyväksyttävää tavoitetta <HT TYPE="ITALIC">ja että tähän tavoitteeseen ei liity minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää</HT>, ja toisaalta ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää, onko asianomainen lainsäännös perusteltavissa kyseisellä objektiivisella seikalla ja miltä osin se on sillä<?PAGE NO="16"?> perusteltavissa, ja unionin tuomioistuin on toimivaltainen antamaan pääasian asiakirja-aineiston sekä sille esitettyjen kirjallisten ja suullisten huomautusten perusteella ohjeita, joiden avulla kansallinen tuomioistuin voi antaa ratkaisunsa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmällä tavoiteltujen päämäärien määrityksen osalta on todettava, ettei voida kiistää sitä, että Espanjan hallituksen ja TGSS:n esittämät perusteet, jotka koskevat työllisyyden edistämistä ja työllisyystason säilyttämistä sekä työntekijöiden suojelua ja laittoman työn ja sosiaalioikeudellisten petosten torjuntaa, ovat hyväksyttäviä sosiaalipoliittisia tavoitteita. On kuitenkin muistettava, että välillisen syrjinnän yhteydessä objektiiviseksi oikeutusperusteeksi ei voida vain esittää luetteloa ensi näkemältä hyväksyttäviltä vaikuttavista sosiaalipoliittisista tavoitteista: kyseisiin tavoitteisiin ei saa liittyä minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Oikeuskirjallisuudessa esitetyt varaukset unionin tuomioistuimen harjoittamasta valvonnasta ovat koskeneet nimenomaan tätä tutkintavaihetta välillisen syrjinnän olemassaolon määrityksessä eli objektiivisten oikeutusperusteiden tarkistusvaihetta. Oikeuskirjallisuuden mukaan tämä valvonta vaikuttaa löyhältä kaikissa niissä tapauksissa, joissa kyseessä olevaa etuutta perustellaan hyväksyttävillä sosiaalipoliittisilla tavoitteilla. Ks. mm. Pennings, F., <HT TYPE="ITALIC">European Social Security Law</HT>, Intersentia, Antwerp, Oxford ja Portland, 2010, s. 322–327.</P></NOTE> Unionin tuomioistuin on todennut tältä osin useaan otteeseen, että pelkät yleisluonteiset väitteet eivät riitä, jotta voitaisiin todeta, ettei kansallisen säännöksen tavoitteeseen liity minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0053"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Oikeuskirjallisuudessa korostetaan tässä yhteydessä, että se, että asiassa on vedottu hyväksyttävään tavoitteeseen, ei välttämättä merkitse sitä, että direktiivissä 79/7 säädettyä suojaa välilliseltä syrjinnältä rajoitettaisiin. Ks. em. Tobler, C., <HT TYPE="ITALIC">Limites et potentiel du concept de discrimination indirecte</HT>, s. 39: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0050" REF.END="QE0050"/>siksi ei ole yllättävää, että unionin tuomioistuinta kritisoidaan siitä, että se on pitänyt tiettyjä tavoitteita hyväksyttävinä<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/>.</P></NOTE> Näin ollen on vielä tarkistettava, ettei Espanjan hallituksen ja TGSS:n esittämiin sosiaalipoliittisiin perusteisiin liity objektiivisesti tarkasteltuna minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Sen tarkistaminen, etteivät esitetyt perusteet liity objektiivisesti tarkasteltuina minkäänlaiseen sukupuoleen perustuvaan syrjintään</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Perusteluksi esitetystä kotitaloustyöntekijöiden toimialan ominaispiirteisiin ja työllisyystason säilyttämiseen liittyvästä tavoitteesta Espanjan hallitus väittää kirjallisissa huomautuksissaan yhtäältä, että kotitaloustyöntekijöiden toimiala on perinteisesti ollut herkkä sille rasitukselle, joka sosiaaliturvaan liittyvistä hallinnollisista velvoitteista ja kustannuksista saattaisi aiheutua työnantajille (perheenpäille) ja työntekijöille, ja toisaalta, että kyse on toimialasta, jonka työllisyysaste on ollut perinteisesti korkea. Tämä oikeuttaa kyseisen hallituksen mukaan jättämään sosiaaliturvan ulkopuolelle turvan työttömyyden kaltaisen riskin varalta, jonka vaikutus olisi kyseiseen työntekijäryhmään vähäinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>TGSS esitti, että sosiaaliturvajärjestelmän takaaman turvan rajoittamista kotitaloustyöntekijöiden osalta voitaisiin mahdollisesti perustella kyseisten työntekijöiden työnantajien muista työnantajista eroavalla asemalla, sillä he eivät ole perinteisessä tuotantoyksikössä toimintaa harjoittavia yrittäjiä vaan kotitaloudessa asuvia perheenpäitä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0054"><P>Lisäksi TGSS on painottanut, että kyseiset työntekijät voivat saada työttömyysetuutta silloin, kun heidän työsuhteensa päättyy vastoin heidän tahtoaan ja kun he ovat suorittaneet maksuja yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään heidän kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään liittymistään edeltäneiden kuuden vuoden aikana. Tämä näyttää kuitenkin sulkevan työttömyysetuuden ulkopuolelle ne työntekijät, jotka ovat aina työskennelleet kotitaloustyöntekijöinä.</P></NOTE> Lisäksi TGSS korostaa kirjallisissa huomautuksissaan, että koska kyseisten työntekijöiden työ vaatii vain vähäistä koulutusta ja sitä tehdään yleensä vähimmäispalkalla, asianomaisten työntekijöiden saattaisi olla <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0051" REF.END="QE0051"/>kätevämpää<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/> jättäytyä työttömyysturvan varaan kuin jatkaa palvelujensa tarjoamista taikka olla vuoroin töissä ja vuoroin vapaalla ja nostaa samalla työttömyyskorvausta, jolloin järjestelmä olisi omiaan kannustamaan petokseen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Perusteluksi esitetystä laittoman työn ja petosten torjuntaan liittyvästä tavoitteesta Espanjan hallitus väittää esittämissään kirjallisissa huomautuksissa, että työttömyysturvan jättäminen kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän ulkopuolelle on perusteltavissa hyväksyttävällä tavoitteella välttää sellaisia sosiaalisia kustannuksia ja kuluja, jotka pahentaisivat laittoman työnteon ongelmaa ja näin ollen kyseisten työntekijöiden haavoittuvuutta. Lisäksi kotitaloustyöntekijöiden työsuhteen erityispiirteistä aiheutuu lisävaikeuksia silloin, kun tarkistetaan tiettyjä työttömyysetuuden saamisen kannalta olennaisia edellytyksiä, esimerkiksi työsuhteen päättymistä työntekijästä johtumattomista syistä, ja vaikeaa on myös suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia sääntöjenvastaisuuksien tai petosten todentamiseksi, koska työntekijät työskentelevät työnantajien kotona, jolloin on sovellettava kotirauhan loukkaamattomuuden periaatetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus ja TGSS toteavat tässä yhteydessä, että mahdollinen työttömyysturvan sisällyttäminen kyseiseen erityisjärjestelmään johtaisi väistämättä maksujen kasvuun, mikä voisi johtaa siihen, että työtä tehtäisiin entistä enemmän laittomasti ilman sosiaaliturvajärjestelmään kuulumista ja siihen liittyvien maksujen maksamista, mikä heikentäisi kyseiseen järjestelmään kuuluvien työntekijöiden suojaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Kuten olen todennut tämän ratkaisuehdotuksen 67 kohdassa, nämä sosiaalipoliittiset tavoitteet, joita tarkastelen jäljempänä yhdessä, ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä tavoitteita.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0055"><P>Näitä tavoitteita on mielestäni syytä tarkastella yhdessä, sillä ne ovat päällekkäisiä ja liittyvät vahvasti toisiinsa.</P></NOTE> Tunnustan kuitenkin epäileväni näiden tavoitteiden syrjimättömyyttä seuraavista syistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Ensinnäkin riittää, kun todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmät perustuvat usein perhemalliin, jossa miehen, jota pidetään automaattisesti perheenpäänä, oletetaan olevan se, joka tekee työtä ja vastaa kaikista kotitalouteen liittyvistä kuluista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0056"><P>Ks. mm. em. Geulette, A., s. 555.</P></NOTE> Tämän takia <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0052" REF.END="QE0052"/>objektiivisen oikeutusperusteen<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/> tarkastelun yhteydessä on tutkittava, ovatko tietyt naisten erilaisen kohtelun perusteeksi esitetyt sosiaalipoliittiset tavoitteet kytköksissä sukupuolten stereotyyppisiin rooleihin tai sukupuolistereotyyppeihin, jotka voivat luoda välillistä tai systeemistä syrjintää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0057"><P>Ks. mm. em. Tobler, C., <HT TYPE="ITALIC">Indirect Discrimination. A Case Study into the Development of the Legal Concept of Indirect Discrimination under EC Law</HT>, s. 61 ja sitä seuraavat sivut oikeuskirjallisuusviittauksineen: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0053" REF.END="QE0053"/>The term <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0054" REF.END="QE0054"/>structural discrimination<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="2019" ID="QE0054"/> refers to a type of discrimination with a much more complex nature. Structural discrimination arises from deeply rooted views, opinions and value judgments relied on in a given society or from societal, cultural, economic patterns and structures.<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/> (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0055" REF.END="QE0055"/>Ilmaisulla <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0056" REF.END="QE0056"/>rakenteellinen syrjintä<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="2019" ID="QE0056"/> viitataan luonteeltaan paljon monimutkaisempaan syrjintätyyppiin. Rakenteellinen syrjintä johtuu tietyssä yhteiskunnassa syvälle juurtuneista näkökulmista, mielipiteistä ja arvoarvostelmista tai yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja taloudellisista malleista ja rakenteista.<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/>) Ks. myös rotuun perustuvan syrjinnän osalta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun määritelmä: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0057" REF.END="QE0057"/>Discrimination can exist explicitly, through institutions, norms and values. – – Structural discrimination primarily relates to the ways in which common behaviour and equal legislation and norms for everybody can affect, and obscure, discriminatory intent.<QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/> (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0058" REF.END="QE0058"/>Syrjintä voi olla nimenomaista instituutioiden, normien ja arvojen kautta. Rakenteellinen syrjintä liittyy ensisijaisesti niihin tapoihin, joilla yleinen käyttäytyminen ja kaikkia koskevat yhtäläiset oikeussäännöt ja normit voivat vaikuttaa syrjivään aikomukseen ja peitellä sitä.<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/>) Saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://www.ohchr.org/Documents/Issues/Racism/IWG/Session8/MirjanaNajcevska.doc.</P></NOTE> Kyseinen malli, jossa pidetään kiinni miesten ja naisten rooliin yhteiskunnassa liittyvästä kaavamaisesta ajattelusta,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0058"><P>Ks. tältä osin mm. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2017–2019. Sukupuolten palkkaeron kaventaminen, COM(2017) 678 final.</P></NOTE> ei enää vastaa eurooppalaisen yhteiskunnan todellisuutta. Naiset ovat nykyään mukana työmarkkinoiden kaikilla tasoilla, isät ja äidit ovat yhä enemmän toisiinsa<?PAGE NO="18"?> rinnastettavassa tilanteessa vanhemmuuden ja lastenhoidon osalta,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0059"><P>Kuten julkisasiamies Bobek on muistuttanut ratkaisuehdotuksessaan <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Syndicat CFTC</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑463/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:550">EU:C:2020:550</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) ja ratkaisuehdotuksessaan <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Instituto Nacional de la Seguridad Social (Äitien lisäeläke)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑450/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:696">EU:C:2019:696</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) viittaamalla mm. <DATE ISO="19881025">25.10.1988</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE> (<NO.CASE>312/86</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1988:485">EU:C:1988:485</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), <DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), <DATE ISO="20090326">26.3.2009</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>komissio v. Kreikka</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑559/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:198">EU:C:2009:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Maïstrellis</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑222/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:473">EU:C:2015:473</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja on muodostunut uudenlaisia perherakenteita, muiden muassa yksinhuoltajaperheitä, jotka eivät enää vastaa perinteistä perhemallia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Toiseksi, kuten oikeuskirjallisuudessa on esitetty, sellaisella käsityksellä sukupuolten tasa-arvoisuudesta, jolla vahvistetaan miesten ja naisten erilaisten roolien perinteistä mallia, seuraa yhtäältä se, että työmarkkinoiden eriytyminen ja naisten epäedullinen asema työmarkkinoilla sivuutetaan ja että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0059" REF.END="QE0059"/>sosiaaliturvajärjestelmissä vallitsevan tyypillisten ja epätyypillisten työntekijöiden välisen epätasa-arvon annetaan jatkua<QUOT.END REF.START="QS0059" CODE="201D" ID="QE0059"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0060"><P>Em. Vielle, P., ja Wuiame, N., s. 24. Ks. tältä osin Vogel-Polsky, E., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0060" REF.END="QE0060"/>Genre et droit: les enjeux de la parité<QUOT.END REF.START="QS0060" CODE="201D" ID="QE0060"/>, <HT TYPE="ITALIC">Cahiers du GEDISST (Groupe d’étude sur la division sociale et sexuelle du travail)</HT>, nro 17, 1996, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0061" REF.END="QE0061"/>Principes et enjeux de la parité<QUOT.END REF.START="QS0061" CODE="201D" ID="QE0061"/>, s. 11–31: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0062" REF.END="QE0062"/>La ségrégation professionnelle – – des femmes dans l’économie et le monde du travail trouve ses origines dans la totalité des rapports sociaux de sexe [ou] dans l’imprégnation des stéréotypes véhiculés par la culture, l’éducation, le système scolaire, la famille, les médias – –.<QUOT.END REF.START="QS0062" CODE="201D" ID="QE0062"/> (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0063" REF.END="QE0063"/>Naisten – – ammatillinen eriytyminen taloudessa ja työelämässä saa alkunsa sukupuolten sosiaalisten suhteiden muodostamasta kokonaisuudesta [tai] mieleen iskostuneista kulttuurin, koulutuksen, koulujärjestelmän, perheen, median – – tarjoamista stereotyypeistä.<QUOT.END REF.START="QS0063" CODE="201D" ID="QE0063"/>)</P></NOTE> Toisaalta <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0064" REF.END="QE0064"/>henkilöt, jotka eivät omaksu perinteistä työnteon mallia, ja erityisesti <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0065" REF.END="QE0065"/>epätyypilliset<QUOT.END REF.START="QS0065" CODE="2019" ID="QE0065"/> työntekijät, nähdään tällöin taloudellisesti riippuvaisina <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0066" REF.END="QE0066"/>tyypillisestä<QUOT.END REF.START="QS0066" CODE="2019" ID="QE0066"/> työntekijästä<QUOT.END REF.START="QS0064" CODE="201D" ID="QE0064"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0061"><P>Em. Vielle, P., ja Wuiame, N., s. 24.</P></NOTE> Tällainen tasa-arvokäsitys oikeuttaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0067" REF.END="QE0067"/>oikeuksien perheistymisen<QUOT.END REF.START="QS0067" CODE="201D" ID="QE0067"/> useiden erilaisten muotojen säilymisen ja kehittymisen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0062"><P>Ks. edellinen alaviite, s. 24. Sitä, miten Euroopan unionin lainsäätäjä on asteittain edistänyt mies- ja naistyöntekijöiden yhdenvertaisuutta vanhempina, analysoidaan tyhjentävästi julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotuksessa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Syndicat CFTC</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑463/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:550">EU:C:2020:550</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja sitä seuraavat kohdat).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Voidaanko tässä tilanteessa katsoa, että tarkasteltuihin tavoitteisiin ei liity minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Mielestäni ei voida.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Ensinnäkin perusteet, jotka koskevat kotitaloustyöntekijöiden ominaispiirteitä (vähän koulutettuja ja vähimmäispalkkaa saavia työntekijöitä) tai heidän työnantajiensa ominaispiirteitä (perheenpää), tuntuvat perustuvan lähinnä sukupuolistereotyyppeihin, ja näin ollen on vaikea nähdä, etteivät ne liittyisi sukupuoleen perustuvaan syrjintään.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0063"><P>Komission huomautuksista käy tältä osin ilmi, että nykyisiä eroja erityyppisten työntekijöiden ja erityisesti kotitaloustyöntekijöiden suojelussa selitetään espanjalaisessa oikeuskirjallisuudessa viittaamalla mm. siihen, että kyseinen ryhmä koostuu valtaosin naisista ja että naiset kuuluvat perinteisesti sosiaaliturvan piiriin perhesiteidensä kautta. Ks. mm. Otxoa Crespo, I., <HT TYPE="ITALIC">La Seguridad Social del empleo doméstico</HT>: <HT TYPE="ITALIC">evolución y perspectivas</HT>, Universidad del País Vasco – Euskal Herriko Unibertsitatea, 2012, s. 304 ja 305. Saatavissa seuraavassa osoitteessa: https://addi.ehu.es/bitstream/handle/10810/11601/9082-090-2-OtxoaTH.pdf?sequence=6&amp;isAllowed=y.</P></NOTE> TGSS väittää, että jos kotitaloustyöntekijät kuuluisivat työttömyysturvan piiriin, asianomaisten työntekijöiden olisi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0068" REF.END="QE0068"/>kätevämpää<QUOT.END REF.START="QS0068" CODE="201D" ID="QE0068"/> olla <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0069" REF.END="QE0069"/>vuoroin töissä ja vuoroin vapaalla ja nostaa samalla työttömyyskorvausta, jolloin järjestelmä kannustaisi petokseen<QUOT.END REF.START="QS0069" CODE="201D" ID="QE0069"/>. Jos kyseisillä ominaispiirteillä olisi osoitettu olevan tämä vaikutus, loogisena seurauksena olisi, että myös kaikki työmarkkinoiden muiden alojen vähän koulutetut ja vähimmäispalkalla työskentelevät työntekijät pitäisi jättää työttömyysetuuden ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan ole.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0064"><P>Espanjan hallitus totesi vastauksena unionin tuomioistuimen istunnossa esittämään kysymykseen, että yksityiskuljettajat on sisällytetty yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja että he maksavat työttömyysvakuutusmaksuja.</P></NOTE> Näin ollen TGSS:n esittämien oikeutusperusteiden ja sen välillä, että kotitaloustyöntekijät on suljettu pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä työttömyysetuuksien ulkopuolelle, ei mielestäni ole yhteyttä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Toiseksi Espanjan hallitus perustelee kyseistä poissulkemista kotitaloustyöntekijöiden toimialan työllisyystason säilyttämistä koskevalla tavoitteella ja viittaa yhtäältä siihen, että työttömyyden vaikutus olisi kyseisessä valtaosin naisista koostuvassa työntekijäryhmässä vähäinen, ja toisaalta siihen, että sen mukaan mahdollinen työttömyysturvan sisällyttäminen kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään johtaisi väistämättä maksujen kasvamiseen ja näin ollen laittoman työnteon lisääntymiseen. Mielestäni tämä poissulkeminen kuitenkin vahvistaa perinteistä käsitystä yhteiskunnallisista rooleista ja lisäksi mahdollistaa paitsi kotitaloustyöntekijöiden toimialalle tulevien henkilöiden heikon rakenteellisen aseman hyödyntämisen myös kyseisen alan työntekijöiden työn arvon aliarvostamisen,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0065"><P><HT TYPE="ITALIC">Travail décent pour les travailleurs domestiques</HT>, Raportti IV(1), International Labour Conference, Geneve, 99. istunto, 2010, s. 1–134. Työmarkkinoiden eriytymisestä ks. Rodríguez Escanciano, S., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0070" REF.END="QE0070"/>Condiciones de trabajo y discriminación salarial por razón de sexo<QUOT.END REF.START="QS0070" CODE="201D" ID="QE0070"/>, <HT TYPE="ITALIC">Derecho Social de la Unión Europea. Aplicación por el Tribunal de Justicia</HT>, Casas Baamonde, M. E. ja Gil Alburquerque (toim.), R., Francis Lefebvre, 2019, s. 269–307, erityisesti s. 280 ja sitä seuraavat sivut.</P></NOTE> vaikka yhteiskunnan pitäisi päinvastoin tunnustaa se ja antaa sille arvoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Näiden huomautusten perusteella katson, että Espanjan hallituksen ja TGSS:n esiin tuomiin tavoitteisiin, jotka koskevat kotitaloustyöntekijöiden toimialan työllisyystason säilyttämistä ja kyseisen toimialan ominaispiirteitä tai laittoman työnteon torjuntaa, ei voi olla liittymättä minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja ettei niillä näin ollen voida perustella naisten syrjintää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Siltä varalta, että unionin tuomioistuin kuitenkin katsoisi, että pääasiassa kyseessä olevassa säännöksessä säädetyllä poissulkemislausekkeella toteutetaan hyväksyttäviä <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä vapaita tavoitteita, tarkastelen jäljempänä kysymystä siitä, soveltuuko kyseinen lauseke pääasiassa kyseessä olevalla säännöksellä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja onko lauseke sitä varten tarpeellinen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0066"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">c)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko pääasiassa kyseessä oleva säännös oikeasuhteinen?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Soveltuvuus ja tarpeellisuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Ei ole kohtuutonta, kuten unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltion kansalliset viranomaiset katsovat, että tietty toimenpide voi olla soveltuva ja tarpeellinen esitettyjen työntekijöiden sosiaaliseen suojeluun liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0067"><P>Ks. mm. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20071016">16.10.2007</DATE>, <NAME.CASE>Palacios de la Villa</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑411/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:604">EU:C:2007:604</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0072">72</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Voidaanko pääasiassa kyseessä olevan kaltaista toimenpidettä, jolla tietty työntekijäryhmä, käsiteltävässä tapauksessa kotitaloustyöntekijät, suljetaan työttömyysetuuksien ulkopuolelle, kuitenkaan pitää soveltuvana ja tarpeellisena?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Muistutan, että unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että pelkät yleisluonteiset väitteet määrätyn toimenpiteen soveltuvuudesta työllisyyden turvaamiseen ja laittoman työnteon torjuntaan eivät voi riittää osoittamaan, että pääasiassa kyseessä olevan säännöksen tavoitteeseen ei liity minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää, eivätkä tarjoamaan seikkoja, joiden perusteella voitaisiin kohtuudella arvioida, että valitut keinot olisivat soveltuvia asianomaisen tavoitteen saavuttamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0068"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990209">9.2.1999</DATE>, <NAME.CASE>Seymour-Smith ja Perez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑167/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:60">EU:C:1999:60</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0076">76</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030320">20.3.2003</DATE>, <NAME.CASE>Kutz-Bauer</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑187/00</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:168">EU:C:2003:168</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20030911">11.9.2003</DATE>, <NAME.CASE>Steinicke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑77/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2003:458">EU:C:2003:458</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0064">64</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090305">5.3.2009</DATE>, <NAME.CASE>Age Concern England</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑388/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:128">EU:C:2009:128</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="20"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>On näin ollen kysyttävä, voidaanko pääasiassa kyseessä olevaa poissulkemislauseketta pitää toimenpiteenä, joka on omiaan takaamaan kyseiset sosiaalipoliittiset tavoitteet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0069"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 65 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö.</P></NOTE> Jotta näin olisi, kyseisen lausekkeen on tosiasiallisesti vastattava pyrkimykseen saavuttaa tämä tavoite ja se on pantava täytäntöön johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0070"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Yhtäältä epäilen, voidaanko asianomaisella lausekkeella saavuttaa esiin tuotuja hyväksyttäviä tavoitteita, syistä, joita olen selostanut edellä tämän ratkaisuehdotuksen 77–82 kohdassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Toisaalta katson asianomaisen lausekkeen johdonmukaista ja järjestelmällistä toteuttamista koskevan vaatimuksen osalta, että ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin voisi tarkistaa seuraavat näkökohdat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on pantava merkille, että CJ:n esittämistä suullisista huomautuksista ilmenee, että kotitaloustyöntekijät olisivat ainoa työttömyysturvan ulkopuolelle suljettu työntekijäryhmä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>TGSS totesi istunnossa tältä osin, että työttömyysturvan ulkopuolelle on suljettu myös muiden toimialojen henkilöitä sellaisillakin aloilla, joilla sukupuolten osuudet ovat samankaltaiset – tällaisia ovat esimerkiksi koulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt ja parlamentin jäsenet. Se painotti niin ikään, että tiettyihin ryhmiin, joissa työttömyysvakuutusmaksuja ei makseta, kuten liikeyritysten, ammattipalveluyritysten tai vastaavien yritysten johtajistoon sekä papistoon, kuuluvista henkilöistä valtaosa on miehiä. Annetuilla esimerkeillä ei ole käsiteltävässä asiassa merkitystä, ja näin on ilmeisistä syistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0071"><P>Ks. tältä osin tämän ratkaisuehdotuksen 81 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Toiseksi Espanjan hallituksen huomautuksista ilmenee, että kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmä antaa turvaa työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvien ammatillisten riskien varalta. Näin ollen on tutkittava, onko petoksen riski tai tarkastusten suorittamisen vaikeus todella suurempi kotitaloustyöntekijöiltä evättyjen työttömyysetuuksien yhteydessä kuin kyseisille työntekijöille myönnettyjen muiden etuuksien yhteydessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0072"><P>Espanjan hallituksen suullisista huomautuksista ilmenee, että kyseinen järjestelmä antaa turvaa myös raskauteen ja imetysaikaan, äitiyteen ja isyyteen liittyvien riskien varalta sekä kuoleman ja leskeksi jäämisen riskin varalta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Kolmanneksi yhdyn komission näkemykseen, jonka mukaan on tutkittava laittoman työnteon ja petosten torjumiseksi valitun toimenpiteen ankaruutta. Huomautan, että se, että tietty työntekijäryhmä, kuten kotitaloustyöntekijät, suljetaan täysin työttömyysturvan ulkopuolelle, ei vaikuta kyseisiä työntekijöitä hyödyttävältä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0071" REF.END="QE0071"/>sosiaalisen suojelun<QUOT.END REF.START="QS0071" CODE="201D" ID="QE0071"/> toimenpiteeltä. Minun on näin ollen vaikea ymmärtää, kuinka pääasiassa kyseessä olevan kaltaista poissulkemislauseketta, jolla väitetään torjuttavan laitonta työtä mutta joka vaikuttaa pahentavan kyseisen työntekijäryhmän sosiaalista ahdinkotilaa, voitaisiin pitää johdonmukaisena. Tilanne olisi toinen silloin, jos laittoman työn torjuntaan tähtäävän toimenpiteen tarkoituksena olisi valvoa sitä, ettei työttömyysetuuksia saada petollisin keinoin – tämänkaltainen toimenpide olisi johdonmukainen kotitaloustyöntekijöiden sosiaalisen suojelun tavoitteen näkökulmasta eikä siitä koituisi heille haittaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0073"><P>Komissio mainitsee esimerkkeinä Ranskassa ja Belgiassa käytössä olevan palvelusetelin, tietyille työnantajille annettavat osittaiset tai täysimääräiset vakuutusmaksujen huojennukset tai vapautukset sekä veron hyvitykset tai verovähennykset.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Neljänneksi erityisesti TGSS:n esittämän maksujen kasvun ja laittoman työn välisen yhteyden osalta<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0074"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 75 kohta.</P></NOTE> todetaan, että TGSS:n esittämistä kirjallisista huomautuksista ilmenee, että yleiseen järjestelmään vuonna 2012 sisällytetyn kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmän perustaminen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0075"><P>Kotitaloustyöntekijöiden erityisluonteisen työsuhteen sääntelystä <DATE ISO="20111114">14.11.2011</DATE> annettu kuninkaan asetus 1620/2011 (Real Decreto 1620/2011 por el que se regula la relación laboral de carácter especial del servicio del hogar familiar) (BOE nro 277, <DATE ISO="20111117">17.11.2011</DATE>, s. <DATE ISO="90460101">119046</DATE>).</P></NOTE> oli päinvastoin saanut aikaan sen, että sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvien työntekijöiden määrä oli kasvanut merkittävästi,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0076"><P>CJ totesi istunnossa tältä osin, että sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvien kyseisten työntekijöiden määrä kasvoi <FT TYPE="NUMBER">296949</FT> työntekijästä <FT TYPE="NUMBER">414453</FT> työntekijään vuonna 2012.</P></NOTE> mikä toi näin ollen päivänvaloon työn, jota oli aiemmin tehty laittomasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0077"><P>TGSS totesi kuitenkin kirjallisissa huomautuksissaan, että sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvien työntekijöiden määrä oli tämän jälkeen pudonnut vuosien 2012 ja 2019 välisenä aikana.</P></NOTE> Maksujen kasvun ja laittoman työn lisääntymisen välillä ei näin ollen voida todeta olevan syy-seuraussuhdetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Viidenneksi on kysyttävä, voidaanko kyseessä olevan poissulkemistoimenpiteen valintaa perustella sillä, että työpaikkana on työnantajan koti. Näin ollen olisi aiheellista selvittää, mikä merkitys työpaikalla on tällaiseen valintaan. Kuinka se, että palvelun tarjoaminen tapahtuu työnantajan kotona, voi johtaa siihen, että työttömyysetuudet suljetaan kotitaloustyöntekijöille myönnettävien etuuksien ulkopuolelle, mutta ei kuitenkaan johda asianomaisten työntekijöiden saamien muiden sosiaalietuuksien, kuten työtapaturmiin tai sairauteen liittyvien etuuksien, poissulkemiseen?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Samalla tavoin ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin voisi järjestelmällisyyden osalta selvittää myös sen, vaikuttaako työpaikka työttömyysetuuksien kannalta samalla tavoin myös muiden sellaisten työntekijöiden tilanteeseen, joiden työpaikkana on heidän työnantajansa koti (esimerkiksi puutarhurit, yksityiskuljettajat) tai oma koti (itsenäiset ammatinharjoittajat), kuin se vaikuttaa kotitaloustyöntekijöiden tilanteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0078"><P>Kuten olen todennut tämän ratkaisuehdotuksen alaviitteessä 63, Espanjan hallitus on todennut vastauksena unionin tuomioistuimen istunnossa esittämään kysymykseen, että yksityiskuljettajat maksavat työttömyysvakuutusmaksuja.</P></NOTE> Tältä osin on myös kysyttävä, mitä vaatimuksia kodin ja yrityksen tarkastukseen liittyy.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0079"><P>Komissio viittaa kirjallisissa huomautuksissaan Euroopan parlamentin espanjalaisten jäsenten sille esittämään parlamentin kysymykseen (P-128/2020), jossa todettiin petosten toteamiseksi koteihin tehtävien tarkastusten mahdollisuudesta, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0072" REF.END="QE0072"/>Tribunal Supremo (korkein oikeus, Espanja) edellyttää samojen ehtojen (viitteet petoksesta, tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteet) täyttymistä, olipa kyse yritysten tai kotien tarkastuksista<QUOT.END REF.START="QS0072" CODE="201D" ID="QE0072"/>. Saatavissa seuraavassa osoitteessa: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-9-2020-<DATE ISO="01280000">000128</DATE>_EN.html.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Kuudenneksi ja viimeiseksi saattaisi olla aiheellista selvittää, onko olemassa joitain muita kotitaloustyöntekijöille myönnettyjä sosiaalietuuksia, joilla työttömyysturvan puuttuminen voitaisiin korvata.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0080"><P>Tässä yhteydessä TGSS selosti istunnossa, että tilapäisestä työkyvyttömyydestä myönnettävä korvaus on tavanomaista edullisempi, koska sitä maksetaan jo yhdeksännestä eikä 15. päivästä lukien.</P></NOTE> Tältä osin CJ väitti istunnossa vastauksena unionin tuomioistuimen esittämään kysymykseen, että sen lisäksi, että mitään muita työttömyysturvan puuttumisen korvaavia etuuksia ei ole, asianomaisen turvan epääminen johtaa siihen, että kotitaloustyöntekijät jäävät paitsi myös muista etuuksista, kuten esimerkiksi pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettavasta etuudesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0081"><P>Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin toteaa, että kun kotitaloustyöntekijän työsuhde päättyy hänestä johtumattomista syistä, mahdottomuus saada työttömyysetuutta merkitsee myös mahdottomuutta saada muita sosiaaliavustuksia, joiden edellytyksenä on kyseisen etuuden saamista koskevan oikeuden päättyminen. Ks. tältä osin tämän ratkaisuehdotuksen 16 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="22"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus ja TGSS totesivat tässä yhteydessä, että hiljattain on otettu käyttöön poikkeuksellinen töiden puuttumisesta maksettava avustus,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0082"><P>Covid-19-vaikutusten torjumiseksi käyttöön otettavista kiireellisistä sosiaalisista ja taloudellisista lisätoimenpiteistä <DATE ISO="20200331">31.3.2020</DATE> annetun kuninkaan asetuksen 11/2020 (Real Decreto-ley 11/2020 por el que se adoptan medidas urgentes complementarias en el ámbito social y económico para hacer frente al COVID-19) (BOE nro 91, <DATE ISO="20200401">1.4.2020</DATE>) 30 §.</P></NOTE> jota annetaan sellaisille kotitaloustyöntekijöiden erityisjärjestelmään kuuluville työntekijöille, joiden työtehtävät ovat vähentyneet taikka päättyneet Covid-19-pandemian synnyttämän terveyskriisin seurauksena. On kuitenkin huomattava, että tämä poikkeuksellinen avustus on tilapäinen. Kirjallisissa huomautuksissaan TGSS itsekin toteaa, että kyseinen avustus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0073" REF.END="QE0073"/>olisi voimassa <HT TYPE="ITALIC">yhden kuukauden ajan</HT> (oikeuden alkamisesta lukien), joskin sen voimassaoloaikaa voidaan pidentää kuukauden pituisilla jaksoilla kuninkaan asetuksella<QUOT.END REF.START="QS0073" CODE="201D" ID="QE0073"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella katson, että pääasiassa kyseessä oleva säännös ei vaikuta olevan omiaan takaamaan laittoman työnteon ja petosten torjuntaa sekä työllisyyden turvaamista koskevia tavoitteita, koska kyseinen säännös ei näytä tosiasiallisesti vastaavan pyrkimykseen saavuttaa kyseiset tavoitteet eikä sen toteutus näytä johdonmukaiselta eikä järjestelmälliseltä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0083"><P>Ks. mm. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE>, <NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>Katson, että pääasiassa kyseessä olevassa säännöksessä säädetyllä poissulkemislausekkeella, jolla työttömyysturvaetuuksien saaminen kielletään ehdottomasti kaikilta kotitaloustyöntekijöiltä, ylitetään näin ollen se, mikä on tarpeen tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Välipäätelmä</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>Katson, että pääasiassa kyseessä oleva säännös merkitsee direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua välillistä syrjintää, koska sitä ei voida perustella seikoilla, jotka ovat objektiivisia ja vapaita kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">4.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Lisähuomautuksia</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>Tarkasteluni päätteeksi haluan tuoda esille seuraavat kaksi seikkaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Yhtäältä komission kirjallisista huomautuksista sekä CJ:n suullisista huomautuksista ilmenee, että <DATE ISO="20111114">14.11.2011</DATE> annetun kuninkaan asetuksen 1620/2011 toisessa lisäsäännöksessä säädetään, että työministeriö perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on laatia <DATE ISO="20121231">31.12.2012</DATE> mennessä raportti, jossa tarkastellaan muun muassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0074" REF.END="QE0074"/>sellaisen kotitaloustyöntekijöiden työn erityispiirteisiin sovitetun työttömyysturvajärjestelmän toteuttamiskelpoisuutta, jonka avulla taataan osallistumisen, yhteisvastuullisuuden ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden toteutuminen<QUOT.END REF.START="QS0074" CODE="201D" ID="QE0074"/>. Sekä komissio että CJ ovat korostaneet, ettei tätä säännöstä ole tähän mennessä ilmeisesti sovellettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Toisaalta <DATE ISO="20110616">16.6.2011</DATE> hyväksytyn Kansainvälisen työjärjestön kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen nro 189 14 artiklassa määrätään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0075" REF.END="QE0075"/>jokaisen jäsenvaltion on varmistettava asianmukaisin toimin kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti ja kotitaloustyön erityispiirteet riittävästi huomioon ottaen, ettei kotitaloustyöntekijöihin sovelleta muita työntekijöitä<?PAGE NO="23"?> epäedullisempia ehtoja suhteessa sosiaaliturvaan – –<QUOT.END REF.START="QS0075" CODE="201D" ID="QE0075"/>. Komissio toteaa, että vaikka Espanjan kuningaskunta ei ole vielä ratifioinut asianomaista yleissopimusta, se on kuitenkin Kansainvälisen työjärjestön jäsen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0084"><P>Espanjan hallitus totesi istunnossa tältä osin, että kyseisen yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämiin toimenpiteisiin oli ryhdytty ja että ne saattaisivat johtaa työttömyysturvan myöntämiseen kotitaloustyöntekijöille.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Juzgado de lo Contencioso-Administrativo n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2 de Vigon esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</TXT><P>Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä <DATE ISO="19781219">19.12.1978</DATE> annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että se on esteenä kansalliselle säännökselle, jolla työttömyysetuudet jätetään lakisääteisestä sosiaaliturvajärjestelmästä kotitaloustyöntekijöille myönnettävien etuuksien ulkopuolelle, kun todetaan, että asianomaiset työntekijät ovat lähes yksinomaan naisia.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>