[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 6.4.2005

KOM(2005) 122 lopullinen

2005/0037 (COD)

2005/0038 (CNS)

2005/0039 (CNS)

2005/0040 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

(komission esittämät) {SEK(2005) 434}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013

Tiedonanto turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelman perustamisesta on osa ehdotuskokonaisuutta, jolla pyritään varmistamaan, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta varten osoitetaan riittävästi tukea vuoden 2007 rahoitusnäkymissä. Tasapainoisuuden vuoksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden tavoitteita on tarkoitus kehittää samanaikaisesti ja yhtä tehokkaasti, soveltaen lähestymistapaa, joka perustuu demokratiaan, perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Kunkin tavoitteen tueksi perustetaan puiteohjelma, jotta voidaan varmistaa eri toiminta-alueisiin kuuluvien toimenpiteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja yhdistää selkeästi toisiinsa poliittiset tavoitteet ja niihin käytettävissä olevat resurssit. Lisäksi tällainen rakenne yksinkertaistaa ja järkiperäistää vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen nykyistä rahoitusta, mahdollistaa suuremman jouston priorisoinnissa ja lisää avoimuutta.

1. JOHDANTO

Euroopan yhdentyminen on edistynyt ensi sijassa talouden alalla. On perustettu yhtenäismarkkinat ja otettu käyttöön yhteinen raha. Kuten Amsterdamin sopimuksessa määrättiin, yhdentyneen rajattoman talousalueen perustamista on täydennetty luomalla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Tätä aluetta olisi nyt vahvistettava ja kehitettävä edelleen.

Tiedonannossaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013”[1] komissio totesi seuraavaa: ”Vapaus, turvallisuus ja oikeus ovat keskeisiä arvoja, jotka muodostavat eurooppalaisen yhteiskuntamallin ytimen. (…) Tämän Euroopan unioniin kytkeytyvän ulottuvuuden kehittäminen onkin yhdentymisen uusi haaste: todellinen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue on välttämätön peruspilari Euroopan unionille, ja se kuuluu olennaisena osana laajentuneen unionin poliittisiin päämääriin” [2] .

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen eri osatekijät luovat tasapainon yksittäisen ihmisen keskeisten oikeuksien takaamisen ja unionilta edellytettyjen keskeisten velvollisuuksien täyttämisen välillä[3].

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittäminen on vastaus unionin jäsenvaltioiden kansalaisten merkittävään huoleen. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto hyväksyi marraskuussa 2004 Haagin ohjelman, joka on jatkoa Eurooppa-neuvoston vuonna 1999 Tampereella hyväksymälle ohjelmalle. Tampereen ohjelman tuloksiin perustuvassa Haagin ohjelmassa esitetään uusi asialista, jonka avulla unionin on mahdollista kehittää edelleen jo saavutettuja tuloksia ja vastata uusiin haasteisiin. Siinä myös korostetaan, että kansalaisten Euroopan luominen edellyttää paitsi perusoikeuksien kunnioittamista kaikilta osin myös näiden oikeuksien aktiivista edistämistä.

Sopimuksessa perustuslaista on tunnustettu unionin arvot ja tavoitteet ottamalla perusoikeuskirja osaksi perustuslakia. Lisäksi liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn Euroopan yleissopimukseen vahvistaa Euroopan sitoutumista ihmisoikeuksien suojelemiseen, kun perusoikeuksien kunnioittaminen Euroopan unionissa asetetaan ulkoiseen tuomioistuinvalvontaan[4]. Jotta perusoikeuksia voidaan paremmin suojella ja edistää, olisi lisättävä yhtenäistä toimintaa rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisten ilmiöiden torjumiseksi tukemalla voimakkaammin uskontojen välistä ja monikulttuurista vuoropuhelua ymmärtämyksen ja keskinäisen tuntemuksen edistämiseksi.

Tämä kehityskulku merkitsee Euroopan yhdentymisen ytimessä olevien perusarvojen huomattavaa vahvistumista. Unionilla on oikeudellinen velvollisuus kunnioittaa näitä oikeuksia ja arvoja ja lisäksi varmistaa, että niitä edistetään kaikilla Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvilla niin sisäisillä kuin ulkoisillakin toimintalohkoilla. Lisäksi seurantatoimia on lisättävä nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat samaa lähestymistapaa oman toimivaltansa puitteissa, erityisesti kun otetaan huomioon unionin kasvu ja monipuolistuminen entisestään sekä tästä seuraavat haasteet. Euroopan unionin kansalaisuutta edistämällä olisi luotava tunne kuulumisesta unioniin, jolla on yhteiset perusoikeudet ja arvot ja jossa vaalitaan ja kunnioitetaan Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden moninaisuutta.

Väkivallan torjuminen on selkeästi osa perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelua, erityisesti kun kyseessä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Väkivalta on niin selkeästi yhteydessä useisiin muihin perusoikeuksien (vapaus, turvallisuus, terveys, työ ym.), että kyseisten oikeuksien yleistä toteutumista olisi tuettava, liittyväthän ne yksilön ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sama pätee huumeiden käytön ja laittoman kaupan torjuntaan. Tämä on alue, jolla on vuodesta 1990 toteutettu Euroopan unionin tasolla kattavaa, monialaista, yhtenäistä strategiaa ilman selvästi juuri tähän tarkoitukseen osoitettua taloudellista tukea. Strategia perustuu viiteen pääkohtaan: kysynnän vähentämiseen, tarjonnan vähentämiseen ja laittoman kaupan estämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, koordinointiin kansallisella ja Euroopan tasolla sekä tiedotukseen, tutkimukseen ja arviointiin.

Kansalaisten Euroopan luominen edellyttää myös, että perustetaan Euroopan oikeusalue, joka nojautuu vastavuoroisen tunnustamisen ja luottamuksen lisäämiseen: maiden välisten rajojen ei enää pitäisi muodostaa estettä siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden ratkaisemiselle, oikeudenkäyntimenettelyjen aloittamiselle eikä päätösten täytäntöönpanolle. Vapaan liikkuvuuden periaatteen ansiosta yksittäisillä henkilöillä ja yrityksillä on mahdollisuus tavoitella yksityistä ja kaupallista etua muissa jäsenvaltioissa. Toisaalta vapaa liikkuvuus edellyttää myös rikosoikeuden alan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että rikokset ja rikolliset eivät jää lain ulottumattomiin. Jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan.

Näiden yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pysyvää rahoituskehystä. Seuraavien, vuosiksi 2007–2013 laadittavien rahoitusnäkymien valmistelu tarjoaa oivallisen tilaisuuden ottaa edellä kuvattu kehitys huomioon ja hahmotella poliittista suunnitelmaa laajentunutta unionia varten.

2. EHDOTETTU TOIMINTA – PERUSOIKEUKSIEN JA OIKEUSASIOIDEN PUITEOHJELMA

2.1. Ohjelman tavoitteet ja rakenne

Vastaukseksi edellä esitettyihin haasteisiin ehdotetaan, että perustetaan perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma, jolla on neljä tavoitetta:

1. Euroopan unionin kansalaisuuteen ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämisen edistäminen; juutalaisvastaisuuden, rasismin ja muukalaisvihan torjuminen sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen perusoikeuksien osalta

2. vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamiseen osallistuminen väkivaltaa torjumalla sekä tiedottamalla huumeista ja ehkäisemällä niiden käyttöä

3. oikeudellisen yhteistyön edistäminen pyrkimyksenä luoda todellinen Euroopan oikeusalue siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

4. oikeudellisen yhteistyön edistäminen pyrkimyksenä luoda todellinen Euroopan oikeusalue rikosoikeudellisissa asioissa.

Näillä tavoitteilla on perussopimuksissa eri oikeusperustat. Siksi puiteohjelma koostuu neljästä erillisestä säädöksestä. Poliittinen johdonmukaisuus kuitenkin varmistetaan, sillä kukin ohjelma heijastelee niitä poliittisia tavoitteita, jotka – yhdessä kolmen muun ohjelman kanssa – mahdollistavat Euroopan kansalaisuuden ja todellisen oikeusalueen kehittämisen. Lisäksi näiden toisiaan täydentävien politiikanalojen kokoaminen samaan puiteohjelmaan paitsi lisää niiden johdonmukaisuutta myös varmistaa, että kansalaisten tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Se antaa mahdollisuuden löytää joustavampia ratkaisuja uusiin, odottamattomiin ongelmiin.

Perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta lopullinen tavoite on luoda Euroopan kansojen keskuuteen todellinen perusoikeuskulttuuri. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että perusoikeuksia koskevan tiedon levittämiseen, sekä yleisten tiedotuskampanjoiden avulla että vastaamalla yksittäisiin tiedusteluihin, panostetaan merkittävästi. Tähän liittyy olennaisesti tarve lisätä toimintaa, lainsäädäntötoimet mukaan luettuina, jolla edistetään tiettyjen oikeuksien (esim. oikeus henkilökohtaiseen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet) soveltamista sekä tarve tukea ja kannustaa jäsenvaltioita täyttämään velvollisuutensa toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

Väkivallan torjuminen niin julkisen kuin yksityiselämänkin alalla sen kaikissa muodoissa (seksuaalinen, henkinen ja fyysinen väkivalta) sisältää seuraavat toiminta-alat: uhrien ja riskiryhmien (lapset, nuoret ja naiset) tukeminen; alalla toimivien valtiosta riippumattomien ja muiden järjestöjen toiminnan tukeminen ja kannustaminen; kahdesta Daphne-ohjelmasta saatujen tulosten levittäminen sekä niiden muokkaus, siirto ja käyttö uusien tuensaajien hyväksi tai uusilla maantieteellisillä alueilla; sellaisten toimien osoittaminen, jotka tähtäävät väkivallalle alttiiden henkilöiden myönteiseen kohteluun.

Huumeiden käytön torjunnassa suurimmat haasteet ovat tiedon levittäminen sekä lisätutkimus, jonka tuloksena luodaan koulutus- ja ehkäisyohjelmia sekä haittojen vähentämiseen tähtääviä ohjelmia. Huumeiden kysynnän vähentämisen rinnalla tarjonnan vähentäminen on tärkeä teema. On toteutettava toimia laittoman huumekaupan ja huumeisiin liittyvän rikollisuuden torjumiseksi, erityisesti uusiin synteettisiin huumeisiin ja niiden kemiallisiin esiasteisiin liittyen, sekä rahanpesun estämiseksi.

Oikeudellisen yhteistyön avulla olisi lisättävä pyrkimyksiä seurata, miten jäsenvaltiot soveltavat voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä siviili- ja rikosoikeuden aloilla, ja lähentää edelleen kansallista lainsäädäntöä. Ohjelmalla tuetaan erilaisia toimia, joilla parannetaan oikeussuojan saatavuutta ja tehostetaan oikeudenkäyttöä, käsitellään vastavuoroista tunnustamista laajemmassa merkityksessä sisällyttäen siihen muiden kuin oikeusviranomaisten päätösten ja asiakirjojen tunnustaminen, vahvistetaan suurelle yleisölle suunnattavan tiedottamisen mekanismeja ja edistetään alan yhteistyövälineiden vaikutuksia koskevaa oikeusalan toimijoiden koulutusta ja henkilövaihtoa. Ohjelmalla kannustetaan toteuttamaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla otetaan käyttöön ja kehitetään edelleen yhteisiä yhteistyövälineitä sekä tiettyjä menettelyjä koskevia yhteismitallisia normeja, esim. todisteiden keräämistä koskevia sääntöjä. Lisäksi edistetään sääntöjen laatimista rikosoikeudenkäynnin osapuolena olevien yksilöiden suojelemisesta, olivatpa nämä syytettyjä, todistajia tai uhreja.

Näiden neljän tavoitteen johdonmukaisuus varmistetaan yhteisillä täytäntöönpano- ja hallinnointisäännöillä yhteisen strategiakalenterin mukaisesti sekä koordinoiduin arvioinnein ja tarkistuksin (ks. 3.2 kohta). Tällä tavoin ohjelmalla varmistetaan järkeistäminen ja yksinkertaistaminen ja lisätään yhteisön varojen käytön läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kaikkien neljän politiikanalan horisontaalinen painopiste on huolehtia sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta ja vastata paremmin kansalaisyhteiskunnasta lähteviin vaatimuksiin.

2.2. Eurooppalainen lisäarvo

Ohjelma tuo lisäarvoa nykyisille kansallisille toimenpiteille toimimalla katalysaattorina: EU:n rahoittama yhteistyö lisää tietoisuutta jäsenvaltioiden yhteisistä teemoista ja arvoista, ja sen avulla on helpompi kehittää yhteisiä lähestymistapoja, näiden alojen lainsäädäntö mukaan luettuna. Tähän päästään toteuttamalla sovitut EU:n poliittiset tavoitteet ja edistämällä niiden soveltamista kansallisessa toiminnassa, tukemalla Euroopan unionin lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen yhdenmukaista soveltamista kaikkialla Euroopassa, edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointimekanismeja ja tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen kanssa Euroopan tasolla.

Kaikissa ohjelmissa käytetään yhteisiä kriteerejä, joilla arvioidaan eurooppalainen lisäarvo suhteessa edellä esitettyihin vaikutuksiin. Esimerkkejä:

- ainoastaan sellaisten toimien tukeminen, joita tarvitaan Euroopan tasolla Euroopan unionin tavoitteiden, Euroopan unionin lainsäädännön ja Euroopan unionin täytäntöönpanomekanismien ylläpitämiseksi;

- sellaisten toimien tukeminen, jotka täydentävät kansallisella tasolla rahoitettuja toimia;

- kansallisen henkilövaihdon vahvistaminen Euroopan unionin tasolla, mistä syntyy synergia- ja mittakaavaetuja;

- jäsenvaltioiden edustajien ja muiden sidosryhmien aktiivinen osallistuminen ohjelman täytäntöönpanoon, jotta toimet täydentäisivät mahdollisimman hyvin olemassa olevia toimia.

2.3. Eri välineiden ja toimenpiteiden keskinäinen täydentävyys

Ohjelmalla pyritään synergiaetuihin 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97[5] perustetun, Wienissä toimivan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen pohjalta perustettavan perusoikeuksien viraston työn kanssa. Komissio on antanut tiedonannon[6], jolla se käynnisti laajan julkisen kuulemisen tulevan viraston toimialasta ja tehtävistä. Kuuleminen oli suunnattu kansalaisyhteiskunnan toimijoille, kuten ihmisoikeuksia puolustaville valtiosta riippumattomille järjestöille, ihmisoikeuksia edistäville ja puolustaville kansallisille laitoksille, jäsenvaltioille, EU:n toimielimille, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskukselle sekä Euroopan neuvostolle. Kuulemisen tulokset otetaan huomioon viraston täsmällistä tehtäväkenttää määriteltäessä. Sen tärkein tehtävä on kuitenkin kerätä ja analysoida tietoa unionin perusoikeuspolitiikan määrittelemiseksi.

Ohjelmasta rahoitettavat toimet sovitetaan siviiliasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön osalta yhteen 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY[7] perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa toteutettavien toimien kanssa. Tarkoituksena on parantaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä. Rikosoikeuden alaa koskevan ohjelman yhteydessä otetaan erityisesti huomioon 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS[8] perustetun Eurojust-yksikön toiminta. Eurojust on Euroopan unionin elin, jonka tehtävänä on lisätä jäsenvaltioiden viranomaisten työn vaikuttavuutta antamalla virikkeitä viranomaisten väliselle yhteistyölle ja parantamalla sitä, kun on kyse vakavaan rajat ylittävään ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tutkinta- ja syytetoimista. Eurojustin painopisteenä on varmistaa täysimääräinen yhteistyö toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä, ja siksi sen toiminta täydentää olennaisella tavalla perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmaa.

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja tiivis koordinointi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa on välttämätöntä pyrittäessä tiedottamaan huumeiden käytöstä ja ehkäisemään niiden käyttöä, mikä on yksi ohjelman tavoitteista. Lissabonissa toimiva seurantakeskus perustettiin 8 päivänä helmikuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 302/93[9], jota on muutettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 3294/94[10]. Sen tehtävänä on kerätä ja levittää puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöstä Euroopassa. Tätä varten se toimii yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä huumeongelmaa käsittelevien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Näitä ovat mm. YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma (UNDCP), Maailman terveysjärjestö (WHO), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Maailman tullijärjestö (WCO), kansainvälinen rikospoliisijärjestö (Interpol) ja Euroopan poliisivirasto (Europol).

3. JÄRKEISTÄMINEN JA YKSINKERTAISTAMINEN

3.1. Siirtyminen nykyisistä välineistä uuteen ohjelmaan

Euroopan unionin näillä aloilla vuosien varrella tukemien toimien arviointi tuo selvästi esiin, että toimia on tarpeen jatkaa, koska niillä puututaan tarkoin määritettyihin, todellisiin ongelmiin, ja että toimet edistävät ongelmien myönteistä käsittelyä saman alan kansallisia toimia täydentäen. Arvioinneissa on kuitenkin myös osoitettu useita puutteita, jotka on korjattava, jotta eurooppalaisilla toimilla voidaan päästä vielä parempiin tuloksiin. Nykytilanteessa, jolle on ominaista lukuisat määrärahoiltaan vähäiset budjettikohdat tai tapauskohtainen rahoitus sekä lyhytkestoisuus ja yleinen johdonmukaisuuden puute, unionin toimien tehokkuus ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen eikä nykyisiä henkilö- ja rahoitusresursseja voida käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjelmien toteuttaminen erikseen tarkoittaa, että todelliset synergiaedut eivät toteudu suurimmassa mahdollisessa laajuudessa, ja se voi jopa luoda tarpeetonta päällekkäisyyttä. Jotta päästäisiin parhaisiin mahdollisiin tuloksiin, on todellinen tarve arvioida uudelleen tavoitteet, toimenpiteet ja kunkin ohjelman mittakaava.

Ohjelmaehdotus pohjautuu näiden alojen nykyisistä toimista saaduille opeille. Siinä on itse asiassa pitkälti kyse siitä, että kahden nykyisen, perusoikeuksien suojelua ja edistämistä sekä kansalaisyhteiskunnan tukemista koskevan valmistelevan toimen soveltaminen laajennetaan kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta kaikkiin jäsenvaltioihin. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että unionin kansalaisuudesta seuraavat perusoikeudet kannustavat demokraattiseen osallistumiseen.

Oikeudellisen yhteistyön edistämistavoitteen lisäksi ohjelmassa kootaan yhteen siviili- ja rikosoikeuden alan yhteistyötä tukevia toimenpiteitä, jotta nämä kaksi oikeudenalaa voidaan sovittaa paremmin yhteen, kun pilarirakenne perustuslain voimaantulon myötä häviää. Aiemmin siviilioikeuden alan yhteistyötä tuettiin erillisellä ohjelmalla ja rikosoikeuden alan yhteistyö oli osa AGIS-ohjelmaa. Tällä ehdotuksella pyritään vastaamaan paremmin sekä niihin poliittisiin odotuksiin, jotka kohdistuvat oikeuden vahvistamiseen, kuten Haagin ohjelmassa edellytettiin, että oikeusviranomaisten, oikeusalan toimijoiden ja yleensä kansalaisyhteiskunnan vaatimuksiin. Tuomarikunnan koulutusta vahvistetaan, ja ohjelma on riittävän joustava, jotta on mahdollista toteuttaa uusia toimenpiteitä, kuten tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon.

Väkivallan torjunnan osalta ohjelma pohjautuu nykyiseen Daphne II -ohjelmaan, jota on mukautettu vastaamaan paremmin kansalaisyhteiskunnan vaatimuksiin ja johon on sisällytetty mahdollisuus toteuttaa uusia toimintamuotoja. Huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevilla toimilla pyritään vakiinnuttamaan eri ohjelmien turvin käynnissä olevat toimet ja lisäämään tällä tavoin läpinäkyvyyttä kansalaisten ja kaikkien alan toimijoiden keskuudessa. Ohjelmalla tuetaan EU:n toimintasuunnitelmien mukaisten erityistoimien toteuttamisen seurantaa ja arviointia ja pyritään kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen.

3.2. Yhteiset hallinnointijärjestelyt

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelman ydintavoite on yksinkertaistaa ja järkeistää välineitä sekä oikeudellisesti että hallinnollisesti, virtaviivaistaa budjettirakennetta, lisätä johdonmukaisuutta ja vastaavuutta ohjelmien välillä sekä välttää välineiden päällekkäisyyttä. Ohjelma edistää merkittävästi sekä yksinkertaistamista että joustavuutta. Sekä budjettikohtien että säädösten määrää on vähennetty. Unionin voimavarojen keskittäminen lisää rahoituksen läpinäkyvyyttä ja sen ansiosta unionin toimien tuomaa lisäarvoa voidaan arvioida paremmin. Eri erityisohjelmien tavoitteiden johdonmukaisuuden lisääntyessä ja kaikkien toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuden vahvistuessa päästään mahdollisimman hyviin tuloksiin.

Ehdotettu yksinkertaistaminen ja järkeistäminen hyödyttää loppukäyttäjiä, sillä se lisää välineiden näkyvyyttä, selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Mahdollisten tuensaajien on helpompi hakea eri alojen rahoitusta standardoidun lähestymistavan ja yhdenmukaistettujen täytäntöönpanosäännösten ansiosta.

Ohjelmaa toteutetaan suoraan komission hallinnoimana. Vaihtoehtoisia toteutusmekanismeja (ulkoistaminen tai jaettu hallinnointi) on tutkittu tarkkaan, mutta niitä ei pidetty tässä vaiheessa kustannustehokkaina, koska kyse on suhteellisen vähäisistä summista. Jos se on puiteohjelman perusteella esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä, voidaan ottaa huomioon erilaisia hallintotapoja ja/tai erilaisia rakenteita.

Ohjelman hallinnointiin tarvitaan väistämättä varsin runsaasti henkilöresursseja. Menettelyjen yhdenmukaistaminen yhdistämällä erityisohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaa kuitenkin järkeistämisen tältä osin mittakaavaetujen ansiosta. Esimerkiksi seuranta- ja arviointimenettelyjä järkeistämällä voidaan parantaa tuloksia ja helpottaa hyvien käytänteiden siirtämistä. Neljälle erityisohjelmalle yhteinen komitea helpottaa myös huomattavasti puiteohjelman päivittäistä hallinnointia.

Järkeistämistä on mahdollista vielä jatkaa perustuslakisopimuksen tultua voimaan. Puiteohjelma on laadittu nykyisten perussopimusten määräysten mukaisesti, mutta ohjelman rakenteen ansiosta on mahdollista siirtyä joustavasti perustuslain edellyttämään uuteen rakenteeseen ja yhdenmukaistaa siviili- ja rikosoikeuden alan erityisohjelmia edelleen.

4. RAHOITUS

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmaan on kaavailtu 543 miljoonan euron kokonaismäärää vuosiksi 2007-2013 (nykyhinnoin). Tästä 93,8 miljoonaa euroa on tarkoitettu perusoikeus- ja kansalaisuusohjelmaan, 106,5 miljoonaa euroa siviilioikeusohjelmaan, 196,2 miljoonaa euroa rikosoikeusohjelmaan ja 135,4 miljoonaa euroa väkivallantorjuntaohjelmaan (Daphne) ja huumetorjuntaan ja -tiedotukseen. Viitekehyksen sisällä 11,1 miljoonaa euroa lisätään hallintokuluihin.

Lisäksi perusoikeuksien virastolle osoitetaan 164,9 miljoonaa euroa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle 110,6 miljoonaa euroa ja Eurojustille 133,4 miljoonaa euroa vuosiksi 2007–2013.

Määrät on arvioitu edellä kuvailtujen tarpeiden perusteella. Nykyisistä toimista ja ohjelmista saatu merkityksellinen perusoikeuksiin ja oikeusasioihin liittyvä kokemus on otettu huomioon.

5. PÄÄTELMÄT

Uudet rahoitusnäkymät antavat tilaisuuden paitsi sovittaa tavoitteet ja voimavarat paremmin yhteen myös yksinkertaistaa ja järkeistää välineitä, jotta Euroopan unionin varoja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmassa toisiinsa läheisesti liittyvät erityisohjelmat yhdistyvät. Erityisohjelmia koskeva yhtenäinen toiminta antaa mahdollisuuden tehostaa pyrkimistä lopulliseen tavoitteeseen, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustaminen.

LIITE

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelman perustaminen vuosiksi 2007–2013

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien välineiden ja virastojen keskinäinen täydentävyys

Rahoitusnäkymissä on otettu huomioon useita toisiaan täydentäviä välineitä, joiden tarkoituksena on edistää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien tavoitteiden saavuttamista:

- puiteohjelmat, joilla korvataan ne lukuisat tämän alan budjettikohdat, joita komissio tällä hetkellä hallinnoi;

- yhteisön rahoitus virastoille ja yhteisön tai unionin elimille;

- laajamittaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi.

Uusissa rahoitusnäkymissä on otettava huomioon seuraavat virastot ja elimet, jotka kuuluvat mainitun puiteohjelman alaan:

- Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus , perustettu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen perustamisesta 8 päivänä helmikuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 302/93 (EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1651/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30). Asetuksen muuttamisesta on tehty ehdotus (ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta, komissio esittänyt 19 päivänä joulukuuta 2003 (KOM(2003) 808).

- Rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus , joka on perustettu Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/97 (EYVL L 151, 10.6.1997, s. 1) ja josta on määrä tulla täysivaltainen perusoikeuksien virasto (komissio suunnitellut tekevänsä ehdotuksen toukokuussa 2005).

- Eurojust , joka on perustettu 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/659/YOS (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44).

Edellä mainittujen virastojen rahoittamiseen tarvittavat budjettivarat eivät edellä esitetyn perusteella sisälly puiteohjelmiin.

Ne on kuitenkin sisällytettävä yhteisön tulevan rahoituskehyksen otsakkeeseen 3 osana oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aluetta koskevaan politiikkaan osoitettuja menoja.

PERUSTELUT

1. Taustaa

Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien valmistelu on alusta lähtien ollut politiikkavetoista, sillä on haluttu varmistaa poliittisten tavoitteiden ja niihin osoitettujen varojen vastaavuus. Tässä yhteydessä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä tulevina vuosina ja siihen suunnattuja varoja halutaan lisätä huomattavasti. Tiedonannoissaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013 ”[11] ja ” Rahoitusnäkymät 2007-2013 ”[12] komissio myös korosti, että on erittäin tärkeää tarkistaa seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa lainsäädäntöä, jotta sitä saadaan merkittävästi yksinkertaistettua . Komission ehdotukset pohjautuvat kolmeen yleiseen poliittiseen ohjelmaan (yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta, perusoikeudet ja oikeusasiat, turvallisuus ja vapauksien suojelu), joten komissio luo selkeän kehyksen yhteisön rahoitustuen kehittämiseksi tarkoituksena tukea kolmea tavoitetta eli oikeutta, vapautta ja turvallisuutta.

2. Toiminnan perustelut

2.1. Ongelman analysoiminen

Väkivallan torjuminen on selkeästi osa perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelua erityisesti kun kyseessä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Väkivalta on niin selkeästi yhteydessä useisiin muihin perusoikeuksiin (vapaus, turvallisuus, terveys, työ ym.), että kyseisten oikeuksien toteutumista olisi yleisesti ottaen tuettava, liittyväthän ne yksilön ruumiilliseen koskemattomuuteen. Erityiset väkivallan muodot – kuten rasistinen väkivalta ja sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvä väkivalta – edellyttävät erityisiä toimia, joissa olisi hyötyä tietojen vaihdosta ja parhaiden käytänteiden kehittämisestä Euroopan tasolla. Pohdittaessa, miten uusien rahoitusnäkymien perusteella voitaisiin torjua väkivaltaa käyttäen lähtökohtana nykyisiä tukitoimia, on otettava huomioon, että tarvitaan aiempaa kokonaisvaltaisempi ja ytimekkäämpi ratkaisu.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta luotaessa olisi myös pyrittävä torjumaan huumeiden käyttöä ja laitonta kauppaa, jotka ovat keskeisimpiä yhteiskunnallisia ongelmia Euroopassa. Euroopan tasolla on vuodesta 1990 lähtien sovellettu kattavaa, monialaista ja yhdennettyä strategiaa, jolta on kuitenkin puuttunut selkeästi sitä varten osoitettu rahoitus. Strategialla on viisi keskeistä osatekijää: i) kysynnän vähentäminen, ii) tarjonnan vähentäminen ja laittoman kaupan torjuminen, iii) kansainvälinen yhteistyö, iv) kansallinen ja EU:n tason koordinointi ja v) tiedotus, tutkimus ja arviointi.

2.2. Tulevat toimet

Unionin keskeiset haasteet huumeiden torjunnassa seuraavan rahoitusnäkymäkauden aikana voidaan määritellä seuraavasti:

- tiedotus ja tutkimus, myös Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen työn jatkaminen,

- huumeiden kysynnän vähentäminen, sillä kysyntä kasvattaa huumeongelmaa; koulutus, huumeiden torjunta ja huumeista aiheutuvien haittojen vähentämiseen liittyvät ohjelmat,

- huumeiden tarjonnan vähentäminen huumekaupan ja huumeisiin liittyvän rikollisuuden torjumiseksi, erityisesti uusien synteettisten huumeiden ja niiden valmistuksessa käytettävien kemiallisten aineiden osalta, sekä rahanpesun torjunta,

- yhteistyön lisääminen yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa huumeiden tarjonnan ja kysynnän vähentämiseksi,

- koska markkinoille tulee uusia huumeita ja vanhat huumeet kehittyvät, tarvitaan uusia lainsäädäntötoimia; tavoitteena on esimerkiksi pystyä valvomaan uudenlaisia huumeita.

2.3. Ohjelman tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit

- Yleistavoitteen, erityistavoitteiden ja toiminnallisten tavoitteiden määrittely

Edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista torjumalla väkivaltaa sekä tiedottamalla huumeiden käytöstä ja ehkäisemällä sitä. | Suojataan kansalaisia väkivallalta ja saavutetaan korkea terveydensuojelun, hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso. | Estetään ja torjutaan kaikenlaista lapsiin, nuoriin ja naisiin julkisesti tai yksityisesti kohdistuvaa väkivaltaa. Tarjotaan tukea uhreille ja riskiryhmille. Avustetaan ja kannustetaan alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä ja muita organisaatioita. Levitetään kahdesta Daphne-ohjelmasta saatuja tuloksia sekä muokataan, siirretään ja käytetään niitä uusien tuensaajien hyväksi tai uusilla maantieteellisillä alueilla. Yksilöidään ja edistetään toimia, jotka tähtäävät väkivallalle alttiiden henkilöiden myönteiseen kohteluun. |

Ehkäistään ja vähennetään huumeiden käyttöä, huumeriippuvuutta ja huumeiden aiheuttamia haittoja. | Pyritään saamaan kansalaisyhteiskunta mukaan Euroopan unionin huumausainestrategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Seurataan, toteutetaan ja arvioidaan erityistoimia, jotka sisältyvät huumeita koskeviin EU:n toimintasuunnitelmiin vuosiksi 2005–2008 ja 2009–2012. |

Edistetään kansainvälistä toimintaa ja valistustoimia edellä mainituilla aloilla. | Perustetaan monialaisia verkostoja; huolehditaan tietoperustan laajentamisesta, tietojenvaihdosta ja hyvien käytänteiden tunnistamisesta ja levittämisestä muun muassa koulutuksen, opintokäyntien ja henkilöstövaihdon avulla. Kehitetään ja toteutetaan erityisille kohderyhmille suunnattuja valistustoimia, joilla edistetään nollatoleranssia väkivaltaa kohtaan sekä kannustetaan väkivallan uhrien tukemista sekä väkivaltatapauksista ilmoittamista. Lisätään tietoisuutta huumeiden käytön aiheuttamista terveysongelmista ja sosiaalisista ongelmista ja kannustetaan avoimeen vuoropuheluun, jotta tietämys huumeongelmasta lisääntyisi. |

Kaikki tavoitteet ovat perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman yleisen tavoitteen mukaisia eli niillä pyritään tukemaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

- Välineiden keskinäinen täydentävyys/johdonmukaisuus

Ohjelmaa laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota sen varmistamiseen, että ohjelma olisi johdonmukainen muiden ohjelmien kanssa, joista rahoitetaan toimia samoilla politiikanaloilla, ja pyrittiin ohjelmien väliseen täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen.

Ohjelmaa täydennetään muilla perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvilla erityisohjelmilla, varsinkin perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevalla erityisohjelmalla, jolla pyritään edistämään Euroopan unionin perusoikeuksia ja arvoja sekä vaalimaan ja kunnioittamaan samalla Euroopan eri kansojen kulttuurien ja perinteiden moninaisuutta.

Toimilla pyritään myös täydentämään Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaa, sillä kyseisen keskuksen pääasiallisena tehtävänä on kerätä ja levittää puolueetonta, luetettavaa ja vertailukelpoista tietoa huumeista ja huumeriippuvuudesta Euroopassa. Tätä varten keskus toimii yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden sekä huumeongelmaa käsittelevien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeviin yleisohjelmiin kiinnitetään erityistä huomiota, sillä ne täydentävät tätä ohjelmaa, ja kyseisten kahden ohjelman kanssa syntyy varmasti yhteisvaikutusta erityisesti rikosten torjunnassa, olipa kyseessä rasistinen väkivalta, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvä väkivalta tai huumeisiin liittyvät rikokset.

Myös muut ohjelmat voivat täydentää tätä ohjelmaa, kuten Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva ohjelma, kansanterveyden ohjelma, tapaturmilta suojautumista koskeva ohjelma, seitsemäs tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma ja nuoriso-ohjelma.

3. Arviointi

3.1. Väli- ja loppuarvioinneista saadut kokemukset

Komissio on arvioinut Daphne-ohjelman kahdesti. Väliarvioinnista esitettiin kertomus vuonna 2002[13] ja loppukertomus vuonna 2004[14].

Daphne-ohjelman (2000–2003) väli- ja loppuarvioinnista laaditut kertomukset osoittavat, että erilaiset organisaatiot ovat hyötyneet osallistumisesta yhteistyöhön Euroopan tasolla. Järjestöjen yhteistyö on tehostanut ohjelmasuunnittelua ja parantanut resurssien käyttöä. Daphne-ohjelman loppukertomus osoitti, että toiminnassa oli vielä parantamisen varaa, ja siinä suositeltiin esimerkiksi neuvontapisteen perustamista ja suurempaa panostusta tulosten levittämiseen. Daphne II -ohjelmaan tehtiin muutoksia kyseisen loppukertomuksen havaintojen perusteella. Koska ohjelmarakenteita on muutettu vasta hiljan, merkittäviä muutoksia ei ole tarpeen tehdä.

Komissio on arvioinut huumausaineita koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa (2000–2004) kahdesti eli puolessa välissä[15] ja ohjelman lopussa[16]. Uudessa toimintasuunnitelmassa (2005–2008) keskitytään erityisesti aloihin, joilla arvioinnin perusteella tarvitaan lisätoimia.

Arvioinneista käy ilmi, että kaivataan joitakin parannuksia, jotta tavoitteet saavutettaisiin paremmin. Erityisesti toivottiin kansalaisyhteiskunnan osallistuvan enemmän EU:n politiikan valmisteluun ja kehittämiseen tällä alalla. Kansallisten toimien koordinointia olisi myös parannettava, myös kansainvälisellä areenalla. Verkottumista ja parhaita käytänteiden vaihtoa olisi kehitettävä edelleen.

3.2. Ennakkoarviointi

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman ennakkoarvioinnista on laadittu komission valmisteluasiakirja, josta käy ilmi, että valittua toimintavaihtoehtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Oikeusperusta ja toimintavälineen valinnan perusteet

4.1. Oikeusperusta

Tämä perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluva erityisohjelma perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 152 artiklaan.

Kansanterveyttä koskevassa perustamissopimuksen 152 artiklassa edellytetään selkeästi, että kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Lisäksi todetaan, että yhteisö täydentää huumausaineiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää jäsenvaltioiden toimintaa muun muassa tiedotus- ja ehkäisemistoimien avulla.

Ohjelman keskeisiä tavoitteita on varmistaa ihmisten terveyden korkea taso suojelemalla ihmisiä väkivallalta ja toteuttamalla huumeita koskevia tiedotus- ja ehkäisytoimia. Ehdotettu oikeusperusta on näin ollen asianmukainen.

4.2. Ohjelmaan sisältyvät toimet

Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa muun muassa seuraavanlaisia toimia:

- Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea yhteisön edun mukaisiin erityishankkeisiin vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toimintaan vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toiminta-avustus kadonneiden ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten asioita hoitavalle, yleistä eurooppalaista etua lasten oikeuksien ja suojelun alalla edistävälle eurooppalaiselle kattojärjestölle (European Federation for Missing and Sexually Exploited Children) .

4.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa ja siihen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetut toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Toissijaisuusperiaatteesta voidaan todeta, ettei ohjelmassa pyritä puuttumaan toimintaan aloilla, joilla sovelletaan jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten laatimia kansallisia ohjelmia, vaan siinä pyritään keskittymään aloihin, joilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa. Voidaan katsoa, että suurin osa toimista, joita ohjelmasta tuetaan, täydentää kansallisia toimia, ja että niillä pyritään mahdollisimman suuressa määrin hyödyntämään kansainvälisellä ja alueellisella tasolla toteutetuista toimista syntyvää yhteisvaikutusta.

Oikeasuhteisuuden osalta uusi ohjelmaehdotus on laadittu mahdollisimman yksinkertaiseksi; tämä ei tarkoita ainoastaan toimintamuotoja – lainsäädäntötekstissä toimien määrittelyt pidetään mahdollisimman yleisinä – vaan lisäksi toimien toteuttamisen hallinnointia ja rahoitusta. Komissio on pyrkinyt löytämään oikean tasapainon yhtäältä joustavuuden ja helppouden ja toisaalta tavoitteiden selkeyden ja tarkoituksenmukaisten rahoitukseen liittyvien ja menettelyllisten takeiden välillä.

Kun otetaan huomioon näiden periaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut suuntaviivat, on selkeästi todettavissa, että ohjelman kohteena olevilla ongelmilla on kansainvälisiä piirteitä ja yhteisön tason toiminnasta syntyy näin ollen etua yli kansallisen tason toiminnan.

4.4. Yksinkertaistaminen ja järkeistäminen

Ehdotetulla lähestymistavalla edistetään keskeisen tavoitteen saavuttamista eli välineiden oikeudellista ja hallinnollista yksinkertaistamista ja budjettirakenteen virtaviivaistamista. Myös välineiden keskinäinen johdonmukaisuus ja vastaavuus lisääntyy ja vältytään päällekkäisyydeltä. Vaikka unionin seuraavat laajentumiskierrokset vaativat lisää henkilöresursseja, nämä resurssit saadaan jaettua aiempaa paremmin, kun pienehköjä budjettikohtia (jotka vaativat suhteettomasti resursseja) poistetaan ja nykyiset ohjelmat ryhmitellään uudelleen yhdeksi johdonmukaiseksi ja virtaviivaiseksi ohjelmaksi. Menojen määrä ja niiden hallinnoinnista aiheutuvat kulut saadaan paremmin suhteutettua toisiinsa.

Ehdotetusta järkeistämisestä hyötyvät myös tuen loppukäyttäjät, sillä välineiden näkyvyys, selkeys ja johdonmukaisuus lisääntyvät. Potentiaaliset tuensaajat pystyvät hakemaan rahoitusta helpommin, kun lähestymistapa on yhtenäistetty ja täytäntöönpanosäännökset yhdenmukaistettu.

Komissio voi päättää antaa osan talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille yhteisön oikeuden mukaisille virastoille. Komissio nimeää nämä virastot neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 55 ja 56 artiklan ja komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 37 artiklan säännösten mukaisesti. Komissio selvittää, toteutuvatko taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteet. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa etukäteisarvioinnin avulla, että virastojen perustaminen on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista.

Ehdotettu uusi väline vastaa komission linjauksia, jotka koskevat poliittisia ja rahoitukseen liittyviä haasteita vuodesta 2007 alkaen. Tarkoituksena on täydentää, yksinkertaistaa ja järkevöittää nykyisiä välineitä ja varmistaa, että uudet tavoitteet voidaan saavuttaa riittävän joustavasti ja että mukautuminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka vahvistetaan perustuslakia koskevan sopimuksen tultua voimaan, sujuu kitkattomasti.

5. Talousarviovaikutukset

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman kustannukset ovat 543 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2007–2013. Tähän erityisohjelmaan osoitetaan 138,2 miljoonaa euroa.

2005/0037 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[17],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[18],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[19],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[20],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan p alakohdan mukaan yhteisön toimintaan sisältyy myötävaikuttaminen korkean terveyden suojelun tason saavuttamiseen.

(2) Yhteisön toiminnan olisi täydennettävä kansallisia politiikkoja, joilla pyritään kohentamaan kansanterveyttä, torjumaan ihmisten terveyttä vaarantavia tekijöitä ja vähentämään huumeriippuvuuteen liittyviä terveysongelmia.

(3) Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuva ruumiillinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta, myös tällaisella väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen tai summittainen vapaudenriisto joko julkisesti tai yksityisesti loukkaa heidän oikeuttaan elämään, turvallisuuteen, vapauteen, ihmisarvoon sekä ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja muodostaa vakavan uhkan väkivallan uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. Tällaisen väkivallan vaikutukset ovat yhteisössä niin yleisiä, että niitä voidaan pitää todellisena terveysongelmana ja esteenä kansalaisten oikeudelle turvallisuuteen, vapauteen ja oikeudenmukaisuuteen.

(4) Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan kaikkinaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että ei ole sairas tai vammainen. Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen vuoden 1996 päätöslauselmassa todetaan väkivallan kuuluvan merkittävimpiin maailmanlaajuisiin kansanterveysongelmiin. Järjestön 3 päivänä lokakuuta 2002 väkivallasta ja terveydestä esittelemässä raportissa suositellaan ensisijaisten väkivallan ehkäisemistoimenpiteiden edistämistä, väkivallan uhrien hyväksi toteutettavien toimenpiteiden tehostamista sekä väkivallan ehkäisemistä koskevan yhteistyön ja tietojenvaihdon lisäämistä.

(5) Nämä periaatteet tunnustetaan useissa yleissopimuksissa, julistuksissa ja pöytäkirjoissa, joita ovat antaneet tärkeimmät kansainväliset organisaatiot ja elimet, kuten Yhdistyneet Kansakunnat, Kansainvälinen työjärjestö, naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi sekä kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä maailmankongressi.

(6) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa[21] vahvistetaan muun muassa oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen. Siihen sisältyy useita nimenomaisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on suojella ruumiillista ja henkistä koskemattomuutta, edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja lapsen oikeuksia sekä kieltää syrjintä ja epäinhimillinen tai halventava kohtelu, orjuus ja pakkotyö sekä lapsityövoiman käyttö. Siinä todetaan, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa.

(7) Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota laatimaan ja toteuttamaan tällaisen väkivallan torjumista koskevia toimintaohjelmia. Se on esittänyt tällaiset pyynnöt muun muassa 19 päivänä toukokuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa[22], joka koski komission tiedonantoa neuvostolle ja Euroopan parlamentille lisätoimista naisilla käytävän kaupan torjumiseksi, ja 20 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa, joka koski naisten sukupuolielinten silpomista[23].

(8) Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseviä torjuntatoimenpiteitä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Daphne-ohjelma) (vuosiksi 2000–2003) 24 päivänä tammikuuta 2000 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 293/2000/EY[24] perustettu toimintaohjelma on omalta osaltaan lisännyt Euroopan unionissa tietoisuutta väkivallasta sekä lisännyt ja vahvistanut yhteistyötä niiden organisaatioiden välillä, jotka toimivat jäsenvaltioissa väkivallan torjunnan alalla.

(9) Daphne-ohjelmalla jo saatuja tuloksia on kehitetty edelleen toimintaohjelmalla, joka perustettiin 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 803/2004/EY[25] lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä (vuosiksi 2004–2008) (Daphne II -ohjelma). Kyseisen päätöksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen vuotuisten määrärahojen yhteensopivuuden uusien rahoitusnäkymien kanssa.

(10) On suotavaa varmistaa Daphne- ja Daphne II -ohjelmista tuettujen hankkeiden jatkuvuus.

(11) Tutkimusten mukaan huumeriippuvuudesta aiheutuva sairastuvuus ja kuolevuus vaikuttavat huomattavaan määrään Euroopan kansalaisia, joten huumeriippuvuuteen liittyvät terveysongelmat ovat merkittävä kansanterveysongelma.

(12) EU:n huumausainestrategian ja huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2000–2004) loppuarvioinnin tuloksista laaditussa, neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetussa komission tiedonannossa[26] todetaan, että kansalaisyhteiskunnan olisi säännöllisesti osallistuttava EU:n huumepolitiikan kehittämiseen.

(13) Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä todetaan, että olisi kehitettävä huumeriippuvuuteen puuttuvia strategioita ja toimenpiteitä, sillä huumeriippuvuus on yksi merkittävistä elintapoihin liittyvistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

(14) Huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä 18 päivänä kesäkuuta 2003 antamassaan suosituksessa[27] neuvosto suositti, että jäsenvaltiot asettavat yhdeksi kansanterveysalan tavoitteeksi huumeriippuvuuden ehkäisemisen ja huumeisiin liittyvien riskien vähentämisen ja kehittävät ja täytäntöönpanevat kattavia strategioita.

(15) Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 Euroopan unionin huumausainestrategian (2005–2012), joka kattaa kaikki huumeisiin liittyvät Euroopan unionin toimet ja jossa asetetaan toiminnan päätavoitteet. Näihin tavoitteisiin kuuluu terveydensuojelun, hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkean tason saavuttaminen ehkäisemällä ja vähentämällä huumeiden käyttöä, huumeriippuvuutta sekä huumeista aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

(16) Komissio hyväksyi huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2005–2008[28] keskeiseksi toimintavälineeksi, jolla Euroopan unionin huumausainestrategia (2005–2012) muunnetaan käytännön toimiksi. Toimintasuunnitelman perimmäisenä tavoitteena on vähentää huomattavasti huumeiden käyttöä väestön keskuudessa sekä rajoittaa laittomien huumeiden käytöstä ja kaupasta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

(17) On tärkeää ja välttämätöntä tunnustaa, että väkivallalla ja huumeilla on vakavia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyteen ja psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä asianomaisten henkilöiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja että koko yhteiskunnalle aiheutuu huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia.

(18) Euroopan unioni voi tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden huumetiedotuksen ja -torjunnan alalla toteuttamiin toimiin niitä täydentämällä ja edistämällä yhteisvaikutusta.

(19) Euroopan unioni voi tuoda lisäarvoa pääsääntöisesti jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin, joiden tarkoituksena on lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, myös seksuaalisen ja muun hyväksikäytön, ehkäiseminen sekä uhrien ja riskiryhmien suojeleminen, seuraavin keinoin: levitetään ja vaihdetaan tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä, edistetään innovatiivista lähestymistapaa, vahvistetaan yhdessä toiminnan painopisteet, kehitetään tarvittaessa verkottumista, valitaan ohjelmaan Euroopan yhteisön laajuisia hankkeita sekä motivoidaan ja aktivoidaan kaikkia asianomaisia. Näiden toimien piiriin olisi sisällytettävä myös ihmiskaupan uhreina jäsenvaltioihin tuodut lapset ja naiset.

(20) Kadonneiden ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten asioita hoitava eurooppalainen kattojärjestö (European Federation for Missing and Sexually Exploited Children) kokoaa yhteen Euroopan tasolla erilaisia valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka käsittelevät lasten katoamisia ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Kattojärjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta lasten katoamisista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja torjumaan näitä ilmiöitä. Se helpottaa eurooppalaisten järjestöjen välistä viestintää toiminnan tehostamiseksi, edistää kyseisiin ilmiöihin liittyviä tietoja keräävän ja analysoivan eurooppalaisen tutkimuskeskuksen perustamista, edistää ja toteuttaa alaikäisten, kadonneiden ja/tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi joutuneiden asemaa parantavia toimia sekä pyrkii muuttamaan oikeussääntöjä, ajattelutapaa ja käyttäytymistä Euroopassa.

(21) Ehdotetun toimen tavoitteita ovat kaikenlaisen lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja torjuminen sekä huumetorjunta ja -tiedotus. Niitä ei kuitenkaan voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, sillä tietoja on vaihdettava EU:n tasolla ja hyviä käytänteitä levitettävä koko yhteisössä. Kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Koska tarvitaan yhteensovitettua ja monialaista lähestymistapaa ja kun otetaan huomioon aloitteen laajuus ja vaikutukset, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22) Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(23) Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[29] 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(24) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[30], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002[31], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(25) Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(26) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[32] mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tämä on tarkoituksenmukaista, sillä ohjelmalla ei ole merkittävää vaikutusta yhteisön talousarvioon,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista.

2. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla Yleiset tavoitteet

1. Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) Edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista torjumalla väkivaltaa sekä tiedottamalla huumeiden käytöstä ja ehkäisemällä sitä.

b) Suojataan kansalaisia väkivallalta ja saavutetaan korkea terveydensuojelun, hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso.

c) Ehkäistään ja vähennetään huumeiden käyttöä, huumeriippuvuutta ja huumeiden aiheuttamia haittoja.

2. Ohjelman yleisillä tavoitteilla kehitetään yhteisön politiikkoja ja erityisesti niitä politiikkoja, jotka liittyvät kansanterveyden suojeluun, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten oikeuksien suojeluun sekä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön tavoitteita ja toimivaltaa.

3 artikla Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

5. Ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista lapsiin, nuoriin ja naisiin julkisesti tai yksityisesti kohdistuvaa väkivaltaa toteuttamalla ehkäiseviä toimenpiteitä ja tarjoamalla tukea väkivallan uhreille ja riskiryhmille seuraavin keinoin:

6. avustetaan ja kannustetaan väkivallalta suojelemisen, väkivallan ehkäisemisen ja uhrien auttamisen alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä ja muita organisaatioita;

7. kehitetään ja toteutetaan erityisille kohderyhmille suunnattuja valistustoimia, suunnitellaan jo käytettävissä olevaa aineistoa täydentävää aineistoa tai muokataan olemassa olevaa aineistoa muille maantieteellisille alueille tai muille kohderyhmille sopivaksi ja käytetään sitä kyseisillä alueilla tai kyseisten kohderyhmien hyväksi;

8. levitetään kahdesta Daphne-ohjelmasta saatuja tuloksia sekä muokataan, siirretään ja käytetään niitä uusien tuensaajien hyväksi tai uusilla maantieteellisillä alueilla;

9. yksilöidään ja edistetään toimia, jotka tähtäävät väkivallalle alttiiden henkilöiden myönteiseen kohteluun eli suhtautumistapaan, joka antaa heille arvoa sekä edistää heidän hyvinvointiaan ja itsensä toteuttamista.

10. Edistetään kansainvälisiä toimia, joilla:

11. perustetaan monialaisia verkostoja;

12. huolehditaan tietoperustan laajentamisesta, tietojenvaihdosta ja hyvien käytänteiden tunnistamisesta ja levittämisestä muun muassa koulutuksen, opintokäyntien ja henkilöstövaihdon avulla;

13. lisätään tietoisuutta väkivallasta rajattujen kohderyhmien, kuten tiettyjen ammattikuntien, keskuudessa tavoitteena parantaa perehtyneisyyttä ongelmakenttään ja edistää nollatoleranssia väkivaltaa kohtaan, sekä kannustetaan väkivallan uhrien tukemista sekä väkivaltatapausten ilmoittamista toimivaltaisille viranomaisille;

14. tutkitaan väkivaltaan liittyviä ilmiöitä sekä selvitetään väkivallan perimmäisiä syitä ja puututaan niihin yhteiskunnan kaikilla tasoilla;

15. lisätään tietoisuutta huumeiden käytön aiheuttamista terveysongelmista ja sosiaalisista ongelmista ja kannustetaan avoimeen vuoropuheluun, jotta tietämys huumeongelmasta lisääntyisi.

16. Pyritään saamaan kansalaisyhteiskunta mukaan Euroopan unionin huumausainestrategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen.

17. Seurataan, toteutetaan ja arvioidaan erityistoimia, jotka sisältyvät huumeita koskeviin EU:n toimintasuunnitelmiin vuosiksi 2005–2008 ja 2009–2012.

4 artikla Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan seuraavanlaisia toimia:

18. Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja aktivoiminen, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

19. Vähintään kolmen jäsenvaltion esittämät, yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

20. Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

21. Toiminta-avustus kadonneiden ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten asioita hoitavalle, yleistä eurooppalaista etua lasten oikeuksien ja suojelun alalla edistävälle eurooppalaiselle kattojärjestölle (European Federation for Missing and Sexually Exploited Children) . Avustus myönnetään pysyvästä työohjelmasta aiheutuvien kustannusten osarahoitukseen.

5 artikla Osallistuminen

Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’:

22. Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti.

23. EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehneet ehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

24. Hankkeissa voi olla mukana ehdokasmaita, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä edistää näiden maiden valmistautumista liittymiseen, tai muita kolmansia maita, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä palvelee hankkeiden tavoitteita.

6 artikla Kohderyhmät

1. Ohjelma on suunnattu kaikille ryhmille, jotka ovat suoraan tai välillisesti tekemisissä väkivallan ja huumeongelman kanssa.

2. Väkivallan uhrit ja väkivallan uhkaa kokevat ryhmät ovat keskeisin kohderyhmä väkivallan torjunnassa. Muita kohderyhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetushenkilöstö, poliisi ja sosiaalityöntekijät, paikalliset ja kansalliset viranomaiset, lääkärit ja hoitohenkilöstö, oikeusviranomaiset, valtiosta riippumattomat järjestöt, ammattijärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Väkivallan ehkäisemiseksi on aiheellista harkita hoito-ohjelmia toisaalta väkivallan uhreille ja toisaalta väkivallan tekijöille.

3. Nuoret, heikommassa asemassa olevat ryhmät ja ongelma-alueilla asuvat ovat huumeiden käytön riskiryhmiä ja siten kohderyhmiä. Muita kohderyhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetushenkilöstö, sosiaalityöntekijät, paikalliset ja kansalliset viranomaiset, lääkärit ja hoitohenkilöstö, oikeusviranomaiset, valtiosta riippumattomat järjestöt, ammattijärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt.

7 artikla Ohjelman tuensaajat

Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset organisaatiot ja laitokset (toimivaltaiset paikallisviranomaiset, yliopistojen laitokset ja tutkimuskeskukset), jotka toimivat lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tai tällaiselta väkivallalta suojelemiseksi tai tarjoavat tukea väkivallan uhreille tai panevat täytäntöön kohdennettuja toimia tällaisen väkivallan torjumisen edistämiseksi taikka edistävät asenteiden ja käyttäytymisen muuttumista heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja väkivallan uhreja kohtaan. Lisäksi ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset organisaatiot ja laitokset (toimivaltaiset paikallisviranomaiset, yliopistojen laitokset ja tutkimuskeskukset), jotka toimivat huumetiedotuksen ja -torjunnan parissa.

8 artikla Tukimuodot

1. Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

- avustus,

- julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2. Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista tuensaajan aseman vuoksi. Avustukset myönnetään toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3. Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002.

2. Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3. Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:

a) yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b) ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c) yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d) odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5. Edellä 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

- ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

- ehdotettujen toimien laatu,

- toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

- kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

- ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6. Toiminta-avustukseen, joka myönnetään kadonneiden ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten asioita hoitavalle, yleistä eurooppalaista etua lasten oikeuksien ja suojelun alalla edistävälle eurooppalaiselle kattojärjestölle (European Federation for Missing and Sexually Exploited Children) , ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaista tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta.

10 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 artikla Täydentävyys

1. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia, seitsemättä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa sekä kansanterveyttä ja Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevia ohjelmia. Tavoitteena on aktiivisesti täydentää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen harjoittamaa toimintaa. Väkivaltaa ja huumeita koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2. Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia sekä seitsemättä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat kaikkien näiden ohjelmien tavoitteita.

3. Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. Tämän päätöksen mukaisten tuensaajien on annettava komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla Määrärahat

1. Määrärahoiksi tämän välineen toteuttamista varten vahvistetaan 138,2 miljoonaa euroa 1 artiklassa säädetyksi ajanjaksoksi.

2. Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

13 artikla Seuranta

1. Tuensaajan on toimitettava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2. Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3. Tämän päätöksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio mukauttaa tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua.

6. Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2. Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3. Komissio vähentää toimea varten myönnettyä rahoitustukea, lykkää rahoitustuen suorittamista tai perii tuen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen tuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Kaikki aiheettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla Arviointi

1. Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2. Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a) väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

b) tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla Siirtymätoimenpiteet

Kumotaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä (vuosiksi 2004–2008) (Daphne II -ohjelma) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 803/2004/EY.

Toimia, jotka on käynnistetty kyseisen päätöksen nojalla ennen 31 päivää joulukuuta 2006, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisen päätöksen mukaisesti. Kyseisen päätöksen 7 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 10 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

17 artikla Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

PERUSTELUT

1. Taustaa

Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien valmistelu on alusta lähtien ollut politiikkavetoista, sillä on haluttu varmistaa poliittisten tavoitteiden ja niihin osoitettujen varojen vastaavuus. Tässä yhteydessä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä tulevina vuosina ja siihen suunnattuja varoja halutaan lisätä huomattavasti. Tiedonannoissaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013 ”[33] ja ” Rahoitusnäkymät 2007-2013 ”[34] komissio myös korosti, että on erittäin tärkeää tarkistaa seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa lainsäädäntöä, jotta sitä saadaan merkittävästi yksinkertaistettua . Komission ehdotukset pohjautuvat kolmeen yleiseen poliittiseen ohjelmaan (yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta, perusoikeudet ja oikeusasiat, turvallisuus ja vapauksien suojelu), joten komissio luo selkeän kehyksen yhteisön rahoitustuen kehittämiseksi tarkoituksena tukea kolmea tavoitetta eli oikeutta, vapautta ja turvallisuutta.

2. Toiminnan perustelut

2.1. Ongelman analysoiminen

Euroopan unionin kansalaisuutta edistämällä olisi luotava tunne kuulumisesta unioniin, jolla on yhteiset perusoikeudet ja arvot ja jossa vaalitaan ja kunnioitetaan Euroopan eri kansojen kulttuurien ja perinteiden moninaisuutta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa vahvistetaan Euroopan kansalaisuus ja EU:n kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet, ja Euroopan unionista tehty sopimus yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa luovat perustan perusoikeuksia koskevalle EU:n politiikalle.

Unionin keskeiset haasteet tällä politiikanalalla seuraavan rahoitusnäkymäkauden aikana voidaan määritellä seuraavasti:

1. Euroopan unionin perusoikeuskirjan sisällyttäminen Euroopan perustuslakia koskevaan sopimukseen, unionille avautunut mahdollisuus liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaan jo Nizzan sopimuksella sisällytetyt seurantamekanismit merkitsevät Euroopan yhdentymisen ytimessä olevien perusarvojen huomattavaa vahvistumista ja toiminnallistamista.

2. Kun perusoikeuskirja on sisällytetty perustuslakia koskevaan sopimukseen, unionilla on oikeudellinen velvollisuus kunnioittaa näitä oikeuksia ja – edellyttäen, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan – lisäksi varmistaa, että niitä edistetään kaikilla EU:n toimivaltaan kuuluvilla niin sisäisillä kuin ulkoisillakin toimintalohkoilla.

3. Seurantatoimintaa lisätään huomattavasti, sillä halutaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat samaa lähestymistapaa oman toimivaltansa puitteissa, erityisesti kun otetaan huomioon unionin kasvu ja monipuolistuminen entisestään sekä tästä seuraavat uudet haasteet.

4. Valtiosta riippumattomat järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat tärkeässä asemassa edistäessään ja suojatessaan perusoikeuksia koko Euroopan unionissa ja auttaessaan ihmisiä tuntemaan oikeutensa ja hyödyntämään niitä täysimääräisesti. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että kyseiset organisaatiot toimivat yhtäläisissä määrin ja yhtä sitoutuneina kaikissa jäsenvaltioissa. Kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja verkottumisen edistäminen ovat sen vuoksi olennaisen tärkeitä.

5. On edistettävä uskontojen välistä ja monikulttuurista vuoropuhelua, joka voidaan nähdä tärkeänä keinona syrjinnän torjumisessa sekä perusoikeuksien, keskinäisen ymmärtämyksen ja rauhan edistämisessä.

2.2. Tulevat toimet

Tämän perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvan erityisohjelman tavoitteena on merkittävästi kehittää kahta nykyistä valmistelevaa toimea (perusoikeuksien suojelu ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen) ottamalla käyttöön uusia tavoitteita, kuten rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisuuden torjunta, erityisesti edistämällä uskontojen välistä ja monikulttuurista vuoropuhelua EU:n tasolla.

Perusoikeuksien alalla toimivalle kansalaisyhteiskunnalle annettava tuki laajennetaan kattamaan kaikki jäsenvaltiot, sillä nykyinen valmisteleva toimi koskee vain kymmentä uutta jäsenvaltiota.

Demokraattiseen osallistumiseen kannustamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota unionin kansalaisuudesta seuraaviin oikeuksiin, jotka perusoikeuskirjassa tunnustetaan perusoikeuksiksi.

Kokonaisrahoitusta lisätään huomattavasti, sillä rahoituksen halutaan heijastavan näiden kysymysten kasvavaa merkitystä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tarpeisiin halutaan vastata myönteisesti.

2.3. Ohjelman tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit

- Yleistavoitteiden, erityistavoitteiden ja toiminnallisten tavoitteiden määrittely

Edistetään Euroopan unionin kansalaisuuteen ja perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämistä. | Edistetään Euroopan unionin perusoikeuskirjan tavoitteita, tiedotetaan kansalaisille heidän oikeuksistaan unionin kansalaisina ja kannustetaan heitä tukemaan unionin demokraattisia rakenteita toiminnallaan. | Tuetaan valistustoimia. |

Arvioidaan säännöllisesti perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa yhteisön oikeuden soveltamisalan rajoissa käyttäen perusoikeuskirjaa ohjeena ja hankitaan tarvittaessa lausuntoja perusoikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä. | Laaditaan säännöllisesti raportteja tai lausuntoja perusoikeuksien tilanteesta EU:ssa. |

Selitetään, mitä seurauksia on perusoikeuskirjan sisällyttämisestä perustuslakia koskevaan sopimukseen ja Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. | Tuetaan näiden alojen tiedotuskampanjoita. |

Torjutaan juutalaisvastaisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa sekä vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa perusoikeuksien alalla. | Tuetaan valtiosta riippumattomia järjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta niiden valmiudet osallistua aktiivisesti perusoikeuksien edistämiseen lisääntyisivät. Torjutaan juutalaisvastaisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa edistämällä myötämielisyyttä ja suvaitsevaisuutta koko Euroopan unionissa. Edistetään rauhaa ja perusoikeuksia erityisesti uskontojen välisellä ja monikulttuurisella vuoropuhelulla EU:n tasolla. | Käydään avointa, selkeää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa perusoikeuksista. Tuetaan valistustoimia. Annetaan taloudellista tukea yleistä eurooppalaista etua ajavien, valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toimintaan. Toteutetaan tutkimuksia ja selvityksiä näillä aloilla. |

Kaikki tavoitteet ovat perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman yleisen tavoitteen mukaisia eli niillä pyritään tukemaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

- Välineiden keskinäinen täydentävyys/johdonmukaisuus

Ohjelmalla pyritään aktiivisesti täydentämään tulevan perusoikeuksien viraston toimintaa päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteisvaikutuksen varmistamiseksi. Kyseinen virasto jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen työtä.

Ohjelmaa täydennetään muilla perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvilla erityisohjelmilla, varsinkin väkivallan torjumista (Daphne) sekä huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevalla erityisohjelmalla. Kyseisen ohjelman tavoitteena on väkivallan torjuminen, joka on selkeästi osa perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelua, erityisesti kun kyseessä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ohjelmalla pyritään myös torjumaan huumeiden käyttöä ja laitonta kauppaa.

Turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeviin yleisohjelmiin kiinnitetään erityistä huomiota, sillä ne täydentävät tätä ohjelmaa, ja kyseisten ohjelmien kanssa syntyy varmasti yhteisvaikutusta. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajien kanssa käytävään vuoropuheluun, jolla halutaan edistää suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä. Näin helpotetaan yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotoutumista.

Huomiota on kiinnitetty myös muihin ohjelmiin, erityisesti työllisyyttä ja solidaarisuutta edistävään Progress-ohjelmaan ja aktiivista kansalaisuutta edistävään ohjelmaan, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys varsinkin kun kyseeseen tulevat ne tästä ohjelmasta tuetut toimet, joilla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia syrjinnän torjumiseen sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen.

Ohjelmia toteutettaessa pyritään täydentävyyteen, jotta tarvittaessa voidaan koordinoida kussakin ohjelmassa toteutettuja toimia.

3. Arviointi

3.1. Väli- ja loppuarvioinneista saadut kokemukset

Kahdella nykyisellä valmistelevalla toimella pyritään edistämään perusoikeuksia ja tukemaan kansalaisyhteiskuntaa.

Ensimmäisestä valmistelevasta toimesta, joka koskee perusoikeuksia, rahoitetaan tällä hetkellä kahta eri hanketta: riippumattomien asiantuntijoiden verkoston vuosittain laatimaa kertomusta perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa sekä hankekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tiedottaa kaikille Euroopan unionissa oleskeleville henkilöille perusoikeuskirjasta ja lisätä tietoisuutta yhteisön oikeuden mukaisista perusoikeuksista.

Toisen valmistelevan toimen tarkoituksena on tukea kansalaisyhteiskuntaa Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa.

Valmistelevat toimet ovat olleet vasta niin vähän aikaa käynnissä, että niistä ei ole mahdollista tehdä kunnollista arviointia. Kansalaisyhteiskunnan innokkaasta osallistumisesta käy kuitenkin ilmi tarve luoda jäsennelty ohjelma, jotta toiminnan jatkuminen laajemmassa mittakaavassa voitaisiin varmistaa.

Lisäksi säännöllisessä yhteydenpidossa kansalaisyhteiskuntaan on käynyt ilmi, että perusoikeuksista kaivataan lisää avointa ja säännöllistä vuoropuhelua valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa ja että on tarvetta lisätä perusoikeuksia koskevia tiedotuskampanjoita ja edistää eri jäsenvaltioissa toimivien valtiosta riippumattomien järjestöjen verkottumista.

3.2. Ennakkoarviointi

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman ennakkoarvioinnista on laadittu komission valmisteluasiakirja, josta käy ilmi, että valittua toimintavaihtoehtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Oikeusperusta ja toimintavälineen valinnan perusteet

4.1. Oikeusperusta

Tämä perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluva erityisohjelma perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklaan.

Kyseisen artiklan mukaan yhteisön toimi on mahdollinen, vaikka perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, jos toimea pidetään tarpeellisena jonkin yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi.

Ohjelman tavoitteilla ei ole erityistä oikeusperustaa perustamissopimuksessa, koska tavoitteet koskevat perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien yleistä edistämistä eikä tavoitteena ole pelkästään edistää muutamaa erityistä perusoikeutta, joilla on erityinen oikeusperusta. Tavoitteilla myötävaikutetaan kuitenkin EU:n toimivaltuuksien ja politiikkojen määrittelyyn ja toteuttamiseen lisäämällä Euroopan unionissa kaikkien tietoisuutta yhteisön lainsäädännön mukaisista perusoikeuksista.

Ehdotettu oikeusperusta on tarkoituksenmukainen, sillä ohjelmalla edistetään yhteisön tavoitteiden saavuttamista.

4.2. Ohjelmaan sisältyvät toimet

Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa muun muassa seuraavanlaisia toimia:

- Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea yhteisön edun mukaisiin erityishankkeisiin vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toimintaan vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toiminta-avustus Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistykselle ( Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union ). Yhdistys ajaa yleistä eurooppalaista etua edistämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat yhdistysten jäsentuomioistuinten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina, erityisesti yhteisön oikeuteen liittyen.

4.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa ja siihen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetut toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Toissijaisuusperiaatteesta voidaan todeta, ettei ohjelmassa pyritä puuttumaan toimintaan aloilla, joilla sovelletaan jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten laatimia kansallisia ohjelmia, vaan siinä pyritään keskittymään aloihin, joilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa. Voidaan katsoa, että suurin osa toimista, joita ohjelmasta tuetaan, täydentää kansallisia toimia, ja että niillä pyritään mahdollisimman suuressa määrin hyödyntämään kansainvälisellä ja alueellisella tasolla toteutetuista toimista syntyvää yhteisvaikutusta.

Oikeasuhteisuuden osalta uusi ohjelmaehdotus on laadittu mahdollisimman yksinkertaiseksi; tämä ei tarkoita ainoastaan toimintamuotoja – lainsäädäntötekstissä toimien määrittelyt pidetään mahdollisimman yleisinä – vaan lisäksi toimien toteuttamisen hallinnointia ja rahoitusta. Komissio on pyrkinyt löytämään oikean tasapainon yhtäältä joustavuuden ja helppouden ja toisaalta tavoitteiden selkeyden ja tarkoituksenmukaisten rahoitukseen liittyvien ja menettelyllisten takeiden välillä.

Kun otetaan huomioon näiden periaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut suuntaviivat, on selkeästi todettavissa, että ohjelman kohteena olevilla ongelmilla on kansainvälisiä piirteitä ja yhteisön tason toiminnasta syntyy näin ollen etua yli kansallisen tason toiminnan.

4.4. Yksinkertaistaminen ja järkeistäminen

Ehdotetulla lähestymistavalla edistetään keskeisen tavoitteen saavuttamista eli välineiden oikeudellista ja hallinnollista yksinkertaistamista ja budjettirakenteen virtaviivaistamista. Myös välineiden keskinäinen johdonmukaisuus ja vastaavuus lisääntyy ja vältytään päällekkäisyydeltä. Vaikka unionin seuraavat laajentumiskierrokset vaativat lisää henkilöresursseja, nämä resurssit saadaan jaettua aiempaa paremmin, kun pienehköjä budjettikohtia (jotka vaativat suhteettomasti resursseja) poistetaan ja nykyiset ohjelmat ryhmitellään uudelleen yhdeksi johdonmukaiseksi ja virtaviivaiseksi ohjelmaksi. Menojen määrä ja niiden hallinnoinnista aiheutuvat kulut saadaan paremmin suhteutettua toisiinsa.

Ehdotetusta järkeistämisestä hyötyvät myös tuen loppukäyttäjät, sillä välineiden näkyvyys, selkeys ja johdonmukaisuus lisääntyvät. Potentiaaliset tuensaajat pystyvät hakemaan rahoitusta helpommin, kun lähestymistapa on yhtenäistetty ja täytäntöönpanosäännökset yhdenmukaistettu.

Komissio voi päättää antaa osan talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille yhteisön oikeuden mukaisille virastoille. Komissio nimeää nämä virastot neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 55 ja 56 artiklan ja komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 37 artiklan säännösten mukaisesti. Komissio selvittää, toteutuvatko taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteet. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa etukäteisarvioinnin avulla, että virastojen perustaminen on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista.

Ehdotettu uusi väline vastaa komission linjauksia, jotka koskevat poliittisia ja rahoitukseen liittyviä haasteita vuodesta 2007 alkaen. Tarkoituksena on täydentää, yksinkertaistaa ja järkevöittää nykyisiä välineitä ja varmistaa, että uudet tavoitteet voidaan saavuttaa riittävän joustavasti ja että mukautuminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka vahvistetaan perustuslakia koskevan sopimuksen tultua voimaan, sujuu kitkattomasti.

5. Talousarviovaikutukset

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman kustannukset ovat 543 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2007–2013. Tähän erityisohjelmaan osoitetaan 96,5 miljoonaa euroa.

2005/0038 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[35],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[36],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[37],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[38],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä.

(3) Euroopan unionin perusoikeuskirjasta päätettiin 7 päivänä joulukuuta 2000, ja siinä vahvistetaan Euroopan unionin perusarvot[39].

(4) Kuten Eurooppa-neuvoston Brysselissä 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 pitämässä kokouksessa hyväksytyssä Haagin ohjelmassa todetaan, perusoikeuskirjan sisällyttäminen Euroopan perustuslakia koskevaan sopimukseen ja liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn Euroopan yleissopimukseen asettavat Euroopan unionille oikeudellisen velvoitteen varmistaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen, että perusoikeuksia sekä kunnioitetaan että aktiivisesti edistetään kaikilla aloilla, joilla unioni toimii.

(5) Komissio korostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille esittämässään tiedonannossa[40] kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä perusoikeuksien suojelussa että niiden edistämisessä. Sen vuoksi komission olisi käynnistettävä säännöllinen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(6) Komissio korostaa, että on tärkeää tiedottaa ja viestittää Euroopan unionin kansalaisuudesta seuraavista oikeuksista, jotta kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan voidaan lisätä ja luotettavan tiedon saantia helpottaa.

(7) Eurooppa-neuvosto korosti marraskuussa 2004 tiedottamisen tärkeyttä, kun tavoitteena on saada kansalaiset mukaan Euroopan yhdentymishankkeeseen kannustamalla aktiiviseen kansalaisuuteen.

(8) Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys ( Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union ) edistää näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat yhdistyksen jäsentuomioistuinten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina, erityisesti yhteisön oikeuteen liittyen, joten se ajaa yleistä eurooppalaista etua.

(9) Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän päätöksen tekemiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla.

(10) Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(11) Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[41] 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(12) Ohjelman tavoitteita eli Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä unionin kansalaisuudesta seuraavien oikeuksien edistämistä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista sekä rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisuuden torjuntaa uskontojen välisellä ja monikulttuurisella vuoropuhelulla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ja ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[42], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002[43], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(14) Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(15) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[44] mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tämä on tarkoituksenmukaista, sillä ohjelmalla ei ole merkittävää vaikutusta yhteisön talousarvioon,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista.

2. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1. Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) Edistetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja Euroopan unionin kansalaisuudesta seuraavien oikeuksien kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Euroopan unionin kansalaisuus on tarkoitettu jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusaseman perustaksi.

b) Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kannustetaan avoimeen, selkeään ja säännölliseen vuoropuheluun perusoikeuksista.

c) Torjutaan rasismia, muukalaisvihaa ja juutalaisvastaisuutta.

2. Ohjelman yleisillä tavoitteilla täydennetään perusoikeuksien viraston tavoitteita. Kyseinen virasto jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen työtä.

3. Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan perusoikeuksia koskevien yhteisön politiikkojen kehittämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön tavoitteita ja toimivaltaa.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

25. Edistetään Euroopan unionin perusoikeuskirjan tavoitteita, tiedotetaan kaikille henkilöille heidän oikeuksistaan, myös unionin kansalaisuudesta seuraavista oikeuksista, jotta Euroopan unionin kansalaisia kannustettaisiin tukemaan unionin demokraattisia rakenteita toiminnallaan.

26. Arvioidaan säännöllisesti perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa yhteisön oikeuden soveltamisalan rajoissa käyttäen perusoikeuskirjaa ohjeena ja hankitaan tarvittaessa kyseisen soveltamisalan rajoissa lausuntoja perusoikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä.

27. Selitetään, mitä seurauksia on perusoikeuskirjan sisällyttämisestä perustuslakia koskevaan sopimukseen ja Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

28. Tuetaan valtiosta riippumattomia järjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta niiden valmiudet osallistua aktiivisesti perusoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja kansanvallan edistämiseen lisääntyisivät.

29. Edistetään rauhaa ja perusoikeuksia erityisesti uskontojen välisellä ja monikulttuurisella vuoropuhelulla EU:n tasolla.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan seuraavanlaisia toimia:

30. Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

31. Vähintään kolmen jäsenvaltion esittämät, yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

32. Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

33. Toiminta-avustus Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistykselle ( Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union ). Yhdistys ajaa yleistä eurooppalaista etua edistämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat yhdistyksen jäsentuomioistuinten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina, erityisesti yhteisön oikeuteen liittyen. Avustus myönnetään pysyvästä työohjelmasta aiheutuvien kustannusten osarahoitukseen.

5 artikla

Osallistuminen

Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’:

34. EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehneet ehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

35. Hankkeissa voi olla mukana ehdokasmaita, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä edistää näiden maiden valmistautumista liittymiseen, tai muita kolmansia maita, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä palvelee hankkeiden tavoitteita.

6 artikla

Kohderyhmät

Ohjelma on suunnattu Euroopan unionin kansalaisille, Euroopan unionin alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille, muun muassa ryhmille, jotka edistävät tämän ohjelman tavoitteita.

7 artikla

Ohjelman tuensaajat

Ohjelmaan voivat osallistua muun muassa julkiset tai yksityiset laitokset ja organisaatiot, yliopistot, tutkimusinstituutit, valtiosta riippumattomat järjestöt, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kansainväliset järjestöt ja muut voittoa tavoittelemattomat järjestöt Euroopan unionin alueella.

Ohjelma mahdollistaa yhteiset toimet ohjelmatavoitteiden saavuttamiseksi perusoikeuskysymyksiä käsittelevien kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, kanssa. Yhteiset toimet rahoitetaan yhdessä, ja niiden toteuttamisessa noudatetaan kunkin laitoksen tai organisaation sääntöjä.

8 artikla

Tukimuodot

1. Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

- avustus,

- julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2. Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista tuensaajan aseman vuoksi. Avustukset myönnetään toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3. Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta.

2. Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3. Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:

a) yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b) ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c) yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d) odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5. Edellä 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

- ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

- ehdotettujen toimien laatu,

- toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

- kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

- ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6. Toiminta-avustukseen, joka myönnetään Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistykselle ( Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union ), ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaista tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta, sillä kyseinen yhdistys ajaa yleistä eurooppalaista etua.

10 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 artikla

Täydentävyys

1. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia samoin kuin Progress-ohjelmaa. Tavoitteena on aktiivisesti täydentää perusoikeuksien viraston harjoittamaa toimintaa. Kyseinen virasto jatkaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen työtä. Perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2. Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat kaikkien ohjelmien tavoitteita.

3. Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. Tämän päätöksen mukaisten tuensaajien on annettava komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1. Tuensaajan on toimitettava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2. Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3. Tämän päätöksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio mukauttaa tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua.

6. Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2. Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3. Komissio vähentää toimea varten myönnettyä rahoitustukea, lykkää rahoitustuen suorittamista tai perii tuen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen tuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Kaikki aiheettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1. Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2. Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a) väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

b) tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

1. Taustaa

Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien valmistelu on alusta lähtien ollut politiikkavetoista, sillä on haluttu varmistaa poliittisten tavoitteiden ja niihin osoitettujen varojen vastaavuus. Tässä yhteydessä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä tulevina vuosina ja siihen suunnattuja varoja halutaan lisätä huomattavasti. Tiedonannoissaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013 ”[45] ja ” Rahoitusnäkymät 2007-2013 ”[46] komissio myös korosti, että on erittäin tärkeää tarkistaa seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa lainsäädäntöä, jotta sitä saadaan merkittävästi yksinkertaistettua . Komission ehdotukset pohjautuvat kolmeen yleiseen poliittiseen ohjelmaan (yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta, perusoikeudet ja oikeusasiat, turvallisuus ja vapauksien suojelu), joten komissio luo selkeän kehyksen yhteisön rahoitustuen kehittämiseksi tarkoituksena tukea kolmea tavoitetta eli oikeutta, vapautta ja turvallisuutta.

2. Toiminnan perustelut

2.1. Ongelman analysoiminen

Oikeus liikkua vapaasti unionissa, yksi yhtenäismarkkinoiden neljästä perusperiaatteesta, edellyttää rikosoikeudellisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rikokset ja rikolliset eivät jää lain ulottumattomiin.

EU:n yhteisiä etuja on suojattava rikolliselta toiminnalta, koska kyseinen toiminta on luonteeltaan rajat ylittävää tai koska se loukkaa EU:n yhteisiä arvoja, joita ovat esimerkiksi yksilöiden kunnioittaminen, kansanvalta ja hyvä hallintotapa (tämä selittää, miksi tarvitaan toimia lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, rasismia, petoksia ja korruptiota vastaan). Soveltamalla yhteistä lähestymistapaa edistetään eurooppalaisen oikeusjärjestyksen syntymistä. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että yksilön oikeuksien suojelun on oltava korkeatasoista. Tämä merkitsee esimerkiksi toiminnan perustamista niihin tuloksiin, joita on saavutettu uhrien oikeuksien kunnioittamisen suhteen, pidätettyjen henkilöiden oikeuksien kehittämistä sekä puitteiden ja normien luomista rangaistusten kärsimiselle ja rikoksentekijöiden paluulle yhteiskuntaan. Jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan.

2.2. Tulevat toimet

Perusoikeuksien edistäminen ja suojelu edellyttää todellisen Euroopan oikeusalueen luomista. Tällaisen alueen luominen antaa oikeusviranomaisille mahdollisuuden tehokkaaseen yhteistyöhön sekä varmistaa, että oikeussuojan saatavuus paranee ja että oikeusjärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät estä kansalaisia käyttämästä oikeuksiaan. Se myös mahdollistaa tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöönoton ja oikeuslaitoksen toiminnan jatkuvan parantamisen.

Kansalaiset odottavat, että heidän kohtaamiinsa käytännön ongelmiin löytyy toimivat ratkaisut. Unionin haasteena on vastata näihin odotuksiin. Tämä merkitsee erityisesti seuraavaa:

- yhteisön säännöstön lisääntyessä on panostettava enemmän sen seuraamiseen, miten jäsenvaltiot soveltavat säännöstöä; tähän sisältyvät myös senkaltaiset nykyaikaiset keinot kuin oikeuskäytäntöä koskevien tietokantojen perustaminen,

- uusilla lainsäädäntötoimilla on erityisesti pyrittävä oikeussuojan saatavuuden helpottamiseen ja oikeudenkäytön tehostamiseen,

- on vahvistettava suurelle yleisölle suunnattavan tiedottamisen mekanismeja ja edistettävä alan yhteistyövälineiden vaikutuksia koskevaa oikeusalan toimijoiden koulutusta ja henkilövaihtoa,

- on toteutettava lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla otetaan käyttöön ja kehitetään yhteisiä välineitä yhteistyötä varten. Tämä merkitsee muun muassa yhtäältä tehokkaampia järjestelmiä tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken rikollisesta toiminnasta tuomituista henkilöistä, erityisesti perustamalla tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon, ja toisaalta tiettyjä menettelyjä koskevien normien parantamista (kuten säännöt todisteiden keräämisestä ja rikosoikeudenkäynnin osapuolena olevien yksilöiden suojelemisesta, olivatpa nämä syytettyjä, todistajia tai uhreja),

- lisätoimilla on edistettävä yhteisten välineiden ja menettelyjen tuntemusta ja käyttöä oikeusalan toimijoiden keskuudessa.

2.3. Ohjelman tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit

- Yleistavoitteen, erityistavoitteiden ja toiminnallisten tavoitteiden määrittely

Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda rikosoikeudellisissa asioissa todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta. | Edistetään jäsenvaltioiden nykyisten tuomioistuinjärjestelmien mukauttamista Euroopan unioniin, jossa ei tehdä rajatarkastuksia, jossa käytetään yhteistä rahaa ja jossa henkilöt, palvelut, tavarat ja pääoma voivat liikkua vapaasti. | Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta rikosoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä. Varmistetaan rikosasioissa harjoitettavassa oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien yhteisön välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja konkreettinen soveltaminen sekä arviointi. |

Parannetaan yksityishenkilöiden ja yritysten jokapäiväistä elämää mahdollistamalla oikeuksien harjoittaminen koko Euroopan unionissa erityisesti edistämällä oikeussuojan saatavuutta. | Lisätään tietoutta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta. |

Parannetaan lainsäädäntö-, lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä, kehitetään rikostapauksia koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä edistetään oikeuslaitoksen jäsenten koulutusta. | Edistetään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta unioniin liittyvissä asioissa. Arvioidaan yleisiä edellytyksiä keskinäisen luottamuksen kehittymiseksi, myös oikeudenkäytön laatua. Kehitetään ja pannaan täytäntöön eurooppalainen tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon ja tuetaan selityksiä muiden tietojenvaihtokeinojen kehittämiseksi. |

Kaikki tavoitteet ovat perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman yleisen tavoitteen mukaisia eli niillä pyritään tukemaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

- Välineiden keskinäinen täydentävyys/johdonmukaisuus

Ohjelmaa laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota sen varmistamiseen, että ohjelma olisi johdonmukainen muiden ohjelmien kanssa, joista rahoitetaan toimia samoilla politiikanaloilla, ja pyrittiin ohjelmien väliseen täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen.

Ohjelmaa täydennetään muilla perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvilla erityisohjelmilla, varsinkin yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevalla yksityisoikeuden erityisohjelmalla. Yksityisoikeuden ohjelma seuraa mahdollisimman tarkasti tämän ohjelman tavoitteita ja rakennetta, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien monimutkaisuus ei estä oikeutta liikkua vapaasti unionissa.

Täydentävyyteen pyritään myös Eurojustin kanssa. Eurojust on Euroopan unionin elin, jonka tehtävänä on lisätä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten työn vaikuttavuutta antamalla virikkeitä viranomaisten väliselle yhteistyölle ja parantamalla sitä, kun on kyse vakavaan rajat ylittävään ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tutkinta- ja syytetoimista. Koska Eurojustin painopisteenä on varmistaa täysimääräinen yhteistyö toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä, sen toiminta täydentää olennaisella tavalla perusoikeuksien ja oikeusasioiden ohjelmaa ja erityisesti rikosoikeuden erityisohjelmaa.

Lisäksi on varmistettava täydentävyys turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan yleisohjelman kanssa. Kyseisessä ohjelmassa korostetaan lainvalvontaa poliisin ja tuomioistuinten ulkopuolisten muiden lainvalvontaviranomaisten välisenä toimintana, kun taas tässä ohjelmassa keskitytään oikeuslaitokseen.

Lisäksi pyritään täydentävyyteen yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman kanssa erityisesti turvapaikanhaun ja yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamisen osalta.

3. Arviointi

3.1. Väli- ja loppuarvioinneista saadut kokemukset

Vaikka poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevan puiteohjelman (AGIS) perinpohjainen arviointi on vielä kesken, ohjelman voidaan sanoa olleen hyvin hyödyllinen ja auttaneen omalta osaltaan parantamaan kansallisten viranomaisten ja laitosten keskinäistä tuntemusta. Ohjelmaan tulleiden hakemusten määrä ylitti käytettävissä olleet määrärahat, ja ohjelman toteutusta koskevan ensimmäisen vuosikertomuksen mukaan suuri hakijamäärä osoittaa, että potentiaaliset tuensaajat ovat kiinnostuneita ohjelmasta. Kertomuksessa korostuu myös, että konferenssit ja seminaarit ovat selkeästi merkittävin toimintamuoto ja niiden osuus on lähes puolet (46,4 %) osarahoitettujen hankkeiden kokonaismäärästä. Toiseksi tärkein toimintamuoto (26,8 % kokonaismäärästä) ovat selvitykset ja tutkimukset sekä verkostojen perustaminen. Koulutus- ja vaihto-ohjelmat ovat luonteeltaan vaikeampia toteuttaa kuin muut toimet, ja ne edustavat viidesosaa (20,5 %) osarahoitetuista hankkeista.

3.2. Ennakkoarviointi

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman ennakkoarvioinnista on laadittu komission valmisteluasiakirja, josta käy ilmi, että valittua toimintavaihtoehtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Oikeusperusta ja toimintavälineen valinnan perusteet

4.1. Oikeusperusta

Tämä perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluva erityisohjelma perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklaan.

Kyseisessä artiklassa määritellään rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan yhteisen toiminnan sisältö.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan neuvosto voi tehdä rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä päätöksiä.

Ehdotettu oikeusperusta on asianmukainen, sillä ohjelman kohteena on oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.

4.2. Ohjelmaan sisältyvät toimet

Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa muun muassa seuraavanlaisia toimia:

- Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, erityishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, esimerkiksi tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea yhteisön edun mukaisiin erityishankkeisiin vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toimintaan vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toiminta-avustus Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkostolle, joka ajaa yleistä eurooppalaista etua tuomareiden koulutuksen alalla.

4.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa ja siihen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetut toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Toissijaisuusperiaatteesta voidaan todeta, ettei ohjelmassa pyritä puuttumaan toimintaan aloilla, joilla sovelletaan jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten laatimia kansallisia ohjelmia, vaan siinä pyritään keskittymään aloihin, joilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa. Voidaan katsoa, että suurin osa toimista, joita ohjelmasta tuetaan, täydentää kansallisia toimia, ja että niillä pyritään mahdollisimman suuressa määrin hyödyntämään kansainvälisellä ja alueellisella tasolla toteutetuista toimista syntyvää yhteisvaikutusta.

Oikeasuhteisuuden osalta uusi ohjelmaehdotus on laadittu mahdollisimman yksinkertaiseksi; tämä ei tarkoita ainoastaan toimintamuotoja – lainsäädäntötekstissä toimien määrittelyt pidetään mahdollisimman yleisinä – vaan lisäksi toimien toteuttamisen hallinnointia ja rahoitusta. Komissio on pyrkinyt löytämään oikean tasapainon yhtäältä joustavuuden ja helppouden ja toisaalta tavoitteiden selkeyden ja tarkoituksenmukaisten rahoitukseen liittyvien ja menettelyllisten takeiden välillä.

Kun otetaan huomioon näiden periaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut suuntaviivat, on selkeästi todettavissa, että ohjelman kohteena olevilla ongelmilla on kansainvälisiä piirteitä ja yhteisön tason toiminnasta syntyy näin ollen etua yli kansallisen tason toiminnan.

4.4. Yksinkertaistaminen ja järkeistäminen

Ehdotetulla lähestymistavalla edistetään keskeisen tavoitteen saavuttamista eli välineiden oikeudellista ja hallinnollista yksinkertaistamista ja budjettirakenteen virtaviivaistamista. Myös välineiden keskinäinen johdonmukaisuus ja vastaavuus lisääntyy ja vältytään päällekkäisyydeltä. Vaikka unionin seuraavat laajentumiskierrokset vaativat lisää henkilöresursseja, nämä resurssit saadaan jaettua aiempaa paremmin, kun pienehköjä budjettikohtia (jotka vaativat suhteettomasti resursseja) poistetaan ja nykyiset ohjelmat ryhmitellään uudelleen yhdeksi johdonmukaiseksi ja virtaviivaiseksi ohjelmaksi. Menojen määrä ja niiden hallinnoinnista aiheutuvat kulut saadaan paremmin suhteutettua toisiinsa.

Ehdotetusta järkeistämisestä hyötyvät myös tuen loppukäyttäjät, sillä välineiden näkyvyys, selkeys ja johdonmukaisuus lisääntyvät. Potentiaaliset tuensaajat pystyvät hakemaan rahoitusta helpommin, kun lähestymistapa on yhtenäistetty ja täytäntöönpanosäännökset yhdenmukaistettu.

Komissio voi myöhemmin päättää antaa osan talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille yhteisön oikeuden mukaisille virastoille. Komissio nimeää nämä virastot neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 55 ja 56 artiklan ja komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 37 artiklan säännösten mukaisesti. Komissio selvittää, toteutuvatko taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteet. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa etukäteisarvioinnin avulla, että virastojen perustaminen on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista.

Ehdotettu erityisohjelma vastaa komission linjauksia, jotka koskevat poliittisia ja rahoitukseen liittyviä haasteita vuodesta 2007 alkaen. Tarkoituksena on täydentää, yksinkertaistaa ja järkevöittää nykyisiä välineitä ja varmistaa, että uudet tavoitteet voidaan saavuttaa riittävän joustavasti ja että mukautuminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka vahvistetaan perustuslakia koskevan sopimuksen tultua voimaan, sujuu kitkattomasti.

5. Talousarviovaikutukset

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman kustannukset ovat 543 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2007–2013. Tähän erityisohjelmaan osoitetaan 199 miljoonaa euroa.

2005/0039 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[47],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[48],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklassa asetetaan unionin tavoitteeksi antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella kehittämällä jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan mukaan oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevaan yhteiseen toimintaan sisältyy erityisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö.

(3) Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi marraskuussa 2004 Haagin ohjelman, jossa vahvistetaan, että ensisijaisen tärkeää on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa erityisesti tehostamalla oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta.

(4) Heinäkuun 22 päivänä 2002 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2002/630/YOS[49] perustettu poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva puiteohjelma (AGIS) on osaltaan huomattavasti auttanut lujittamaan poliisin, muiden lainvalvontaviranomaisten sekä tuomioistuinten välistä yhteistyötä jäsenvaltioissa ja parantamaan jäsenvaltioiden poliisi-, lainsäädäntö-, lainkäyttö- ja hallintojärjestelmien keskinäistä tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

(5) Perustamissopimuksessa ja Haagin ohjelmassa vahvistetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi pyrittävä toteuttamaan perustamalla joustava ja tehokas ohjelma, joka helpottaa suunnittelua ja toteutusta.

(6) Ohjelman olisi parannettava oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta. Haagin ohjelman mukaan keskinäistä luottamusta olisi vahvistettava kehittämällä oikeusalan organisaatioiden ja laitosten verkostoja, parantamalla oikeusalan ammattilaisten koulutusta, kehittämällä EU:n välineiden toteuttamisen arviointia, myös oikeudenkäytön laadun arviointia, lisäämällä tutkimusta oikeudellisen yhteistyön alalla sekä helpottamalla oikeudenkäytön uudenaikaistamiseen pyrkiviä jäsenvaltioiden operatiivisia hankkeita. Ohjelman olisi myös helpotettava vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanoa parantamalla keskinäistä tietoa Euroopan unionissa aiemmin annetuista tuomioista ja erityisesti perustamalla tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon.

(7) Tuomarikunnan koulutuksesta jäsenvaltioissa vastaavat laitokset ovat perustaneet Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston. Verkosto edistää tuomareiden ja virallisten syyttäjien koulutusohjelmaa, jolla on todellinen eurooppalainen ulottuvuus. Tämä myötävaikuttaa keskinäisen luottamuksen vahvistumiseen sekä parantaa oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien keskinäistä tuntemusta.

(8) Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(9) Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[50] 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(10) Rikosoikeutta koskevan ohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan aloitteen laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[51], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002[52], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(12) Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(13) Tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava päätöksessä säädettyjen menettelyjen mukaisesti neuvoa-antavan komitean avustuksella. Tämä on asianmukaista, sillä ohjelmalla ei ole merkittävää vaikutusta Euroopan unionin talousarvioon.

(14) Poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva puiteohjelma (AGIS) on aiheellista korvata 1 päivästä tammikuuta 2007 tällä ohjelmalla ja uudella rikosten ehkäisyn ja torjunnan erityisohjelmalla, joka sisältyy turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaan yleisohjelmaan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan rikosoikeutta koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista.

2. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1. Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda rikosoikeudellisissa asioissa todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.

b) Edistetään jäsenvaltioiden nykyisten tuomioistuinjärjestelmien mukauttamista Euroopan unioniin, jossa ei tehdä rajatarkastuksia, jossa käytetään yhteistä rahaa ja jossa henkilöt, palvelut, tavarat ja pääoma voivat liikkua vapaasti.

c) Parannetaan yksityishenkilöiden ja yritysten jokapäiväistä elämää mahdollistamalla oikeuksien harjoittaminen koko Euroopan unionissa erityisesti edistämällä oikeussuojan saatavuutta.

d) Parannetaan lainsäädäntö-, lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä ja tietojenvaihtoa sekä edistetään oikeuslaitoksen jäsenten koulutusta.

2. Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja erityisesti Euroopan oikeusalueen luomiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön tavoitteita ja toimivaltaa.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

36. Edistetään rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on

37. edistää tuomioistuinten päätösten ja tuomioiden vastavuoroista tunnustamista;

38. poistaa eroavaisuuksien aiheuttamia esteitä ja edistää tarvittavaa lainsäädännön lähentämistä;

39. varmistaa asianmukainen oikeudenkäyttö välttämällä toimivaltaristiriitoja;

40. edistää syytettyjen oikeuksia sekä uhrien sosiaalista ja oikeudellista apua.

41. Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta rikosoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä.

42. Varmistetaan rikosasioissa harjoitettavassa oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien unionin välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja konkreettinen soveltaminen sekä arviointi.

43. Lisätään tietoutta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta.

44. Edistetään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta unioniin ja yhteisön lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

45. Arvioidaan yleisiä edellytyksiä keskinäisen luottamuksen kehittymiseksi, myös oikeudenkäytön laatua.

46. Kehitetään ja pannaan täytäntöön eurooppalainen tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon ja tuetaan selvityksiä muiden tietojenvaihtokeinojen kehittämiseksi.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan seuraavanlaisia toimia:

47. Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, erityishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, esimerkiksi tietokonepohjainen järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja aktivoiminen, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

48. Vähintään kolmen jäsenvaltion esittämät, unionin edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

49. Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

50. -avustus Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkostolle, joka ajaa yleistä eurooppalaista etua tuomareiden koulutuksen alalla. Avustus myönnetään pysyvästä työohjelmasta aiheutuvien kustannusten osarahoitukseen.

5 artikla

Kohderyhmät

Ohjelma on suunnattu muun muassa oikeudellisissa ammateissa toimiville, uhrien tukipalveluiden edustajille, kansallisille viranomaisille ja unionin kansalaisille yleensä.

6 artikla

Ohjelman tuensaajat

1. Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset laitokset ja organisaatiot, myös ammattialajärjestöt, yliopistot, tutkimusinstituutit, oikeudellista perus- tai jatkokoulutusta oikeudellisissa ammateissa toimiville antavat oppilaitokset sekä valtiosta riippumattomat järjestöt jäsenvaltioissa.

Oikeudellisissa ammateissa toimivilla tarkoitetaan muun muassa tuomareita, syyttäjiä, asianajajia, ministeriöiden virkamiehiä, tuomioistuinten avustavaa henkilöstöä, haastemiehiä, tuomioistuinten tulkkeja ja muita oikeuslaitoksen piiriin rikosoikeuden alalla liittyviä ammatteja.

2. Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt eivät voi esittää hankkeita, mutta ne voivat osallistua niihin kumppaneina.

7 artikla

Tukimuodot

1. Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

- avustus,

- julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2. Yhteisön avustukset myönnetään tavallisesti ehdotuspyyntöjen perusteella paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista tuensaajan aseman vuoksi. Avustukset myönnetään toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3. Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta.

2. Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 7 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3. Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:

a) yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b) ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c) yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d) odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5. Edellä 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

- ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

- ehdotettujen toimien laatu,

- toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

- kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

- ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6. Toiminta-avustukseen, joka myönnetään Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkostolle ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaista tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta, sillä verkosto ajaa yleistä eurooppalaista etua.

9 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Neuvoa-antava menettely

1. Jos tähän artiklaan viitataan, komission edustaja tekee komitealle esityksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa esityksestä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

2. Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

3. Komissio ottaa komitean lausunnon mahdollisimman tarkoin huomioon. Se ilmoittaa komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

11 artikla

Täydentävyys

1. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa yksityisoikeuden erityisohjelmaa sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Rikosoikeutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2. Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa yksityisoikeuden erityisohjelmaa. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita.

3. Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. Tämän päätöksen mukaisten tuensaajien on annettava komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1. Tuensaajan on toimitettava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2. Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3. Tämän päätöksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio mukauttaa tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua.

6. Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2. Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3. Komissio vähentää toimea varten myönnettyä rahoitustukea, lykkää rahoitustuen suorittamista tai perii tuen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen tuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Kaikki aiheettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1. Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2. Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a) väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

b) tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Tällä päätöksellä korvataan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevasta puiteohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen vastaavat säännökset 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Toimia, jotka on käynnistetty kyseisen päätöksen nojalla ennen 31 päivää joulukuuta 2006, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisen päätöksen mukaisesti. Kyseisen päätöksen 7 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 10 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta […]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

PERUSTELUT

1. Taustaa

Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien valmistelu on alusta lähtien ollut politiikkavetoista, sillä on haluttu varmistaa poliittisten tavoitteiden ja niihin osoitettujen varojen vastaavuus. Tässä yhteydessä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomista pidetään yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä tulevina vuosina ja siihen suunnattuja varoja halutaan lisätä huomattavasti. Tiedonannoissaan ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013 ”[53] ja ” Rahoitusnäkymät 2007-2013 ”[54] komissio myös korosti, että on erittäin tärkeää tarkistaa seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa lainsäädäntöä, jotta sitä saadaan merkittävästi yksinkertaistettua . Komission ehdotukset pohjautuvat kolmeen yleiseen poliittiseen ohjelmaan (yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta, perusoikeudet ja oikeusasiat, turvallisuus ja vapauksien suojelu), joten komissio luo selkeän kehyksen yhteisön rahoitustuen kehittämiseksi tarkoituksena tukea kolmea tavoitetta eli oikeutta, vapautta ja turvallisuutta.

2. Toiminnan perustelut

2.1. Ongelman analysoiminen

Sisämarkkinoiden toteuduttua kaikenlainen vaihto unionin jäsenvaltioiden välillä on lisääntynyt. Yhä useammin Euroopan kansalaiset muuttavat toiseen jäsenvaltioon, harjoittavat toisessa jäsenvaltiossa liiketoimintaa tai ostavat tavaroita ja palveluita, joskus nykyaikaisen tekniikan välityksellä. Lisäksi yhä useampien henkilöiden ja perheiden elämässä on rajat ylittäviä ulottuvuuksia (esimerkiksi aviopuolisoilla eri kansalaisuus, omistusasunto jossakin toisessa jäsenvaltiossa). Tarvitaan toimia sen varmistamiseksi, että tehokkaan oikeussuojan saanti on riita-asioissa helppoa. Tietynlaiset ongelmat todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa ja kaipaavat huomiota. Näitä ovat esimerkiksi avopuolisoiden asemaan liittyvät kysymykset, omaisuusvaateet avioliiton tai muun suhteen päättyessä tai muissa tilanteissa, henkilön asema (nimet) taikka adoptio. Jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan.

2.2. Tulevat toimet

Perusoikeuksien edistäminen ja suojelu edellyttää todellisen Euroopan oikeusalueen luomista. Tällaisen alueen luominen antaa oikeusviranomaisille mahdollisuuden tehokkaaseen yhteistyöhön sekä varmistaa, että oikeussuojan saatavuus paranee ja että oikeusjärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät estä kansalaisia käyttämästä oikeuksiaan. Se myös mahdollistaa tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöönoton ja oikeuslaitoksen toiminnan jatkuvan parantamisen.

Kansalaiset odottavat, että heidän kohtaamiinsa käytännön ongelmiin löytyy toimivat ratkaisut. Unionin haasteena on vastata näihin odotuksiin. Tämä merkitsee erityisesti seuraavaa:

- yhteisön säännöstön lisääntyessä on panostettava enemmän sen seuraamiseen, miten jäsenvaltiot soveltavat säännöstöä; tähän sisältyvät myös senkaltaiset nykyaikaiset keinot kuin oikeuskäytäntöä koskevien tietokantojen perustaminen,

- uusilla lainsäädäntötoimilla on erityisesti pyrittävä oikeussuojan saatavuuden helpottamiseen ja oikeudenkäytön tehostamiseen,

- on vahvistettava suurelle yleisölle suunnattavan tiedottamisen mekanismeja ja edistettävä alan yhteistyövälineiden vaikutuksia koskevaa oikeusalan toimijoiden koulutusta ja henkilövaihtoa,

- lisätoimilla on edistettävä yhteisten välineiden ja menettelyjen tuntemusta ja käyttöä oikeusalan toimijoiden keskuudessa.

2.3. Ohjelman tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit

- Yleistavoitteen, erityistavoitteiden ja toiminnallisten tavoitteiden määrittely

Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda yksityisoikeuden alalla todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta. | Edistetään jäsenvaltioiden nykyisten tuomioistuinjärjestelmien mukauttamista Euroopan unioniin, jossa ei tehdä rajatarkastuksia, jossa käytetään yhteistä rahaa ja jossa henkilöt, palvelut, tavarat ja pääoma voivat liikkua vapaasti. | Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta yksityisoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä. Varmistetaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla harjoitettavassa oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien yhteisön välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja konkreettinen soveltaminen sekä arviointi. |

Parannetaan yksityishenkilöiden ja yritysten jokapäiväistä elämää mahdollistamalla oikeuksien harjoittaminen koko Euroopan unionissa, erityisesti edistetään oikeussuojan saatavuutta. | Lisätään tietoutta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta. |

Parannetaan lainsäädäntö-, lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä ja tietojenvaihtoa sekä edistetään oikeuslaitoksen jäsenten koulutusta. | Edistetään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta yhteisöön liittyvissä asioissa. Arvioidaan yleisiä edellytyksiä keskinäisen luottamuksen kehittymiseksi, myös oikeudenkäytön laatua. Tuetaan 28. toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston operatiivista toimintaa. |

Kaikki tavoitteet ovat perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman yleisen tavoitteen mukaisia eli niillä pyritään tukemaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä.

- Välineiden keskinäinen täydentävyys/johdonmukaisuus

Ohjelmaa laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota sen varmistamiseen, että ohjelma olisi johdonmukainen muiden ohjelmien kanssa, joista rahoitetaan toimia samoilla politiikanaloilla, ja pyrittiin ohjelmien väliseen täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen.

Ohjelmaa täydennetään muilla perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvilla erityisohjelmilla, varsinkin rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevalla rikosoikeuden erityisohjelmalla. Rikosoikeuden ohjelma seuraa mahdollisimman tarkasti tämän ohjelman tavoitteita ja rakennetta, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien monimutkaisuus ei estä oikeutta liikkua vapaasti unionissa.

Lisäksi pyritään täydentävyyteen turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevien yleisohjelmien kanssa yhteisvaikutuksen synnyttämiseksi erityisesti turvapaikanhaun ja yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamisen osalta.

3. Arviointi

3.1. Väli- ja loppuarvioinneista saadut kokemukset

Komissio on hyväksynyt väliarviointia koskevan kertomuksen[55] yhteisön yleisistä toimintapuitteista, jotka on laadittu yksityisoikeuden alalla oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi. Vaikka kertomuksessa myönnetään, etteivät ohjelman kaksi täytäntöönpanovuotta riitä perusteellisen arvion tekemiseen, ensimmäiset johtopäätökset voidaan kuitenkin tehdä.

Kertomuksessa todetaan, että komission kehittämät toimet – Euroopan oikeudellinen kartasto yksityisoikeuden alalla, Bryssel I- ja Bryssel II -asetusten mukainen oikeuskäytäntöä koskeva tietokanta ja tiedotuskampanja, jonka tarkoituksena oli kertoa oikeusalan toimijoille yksityisoikeutta koskevasta oikeudellisesta yhteistyöstä Euroopan yhteisössä – on otettu hyvin vastaan ja niitä olisi jatkettava.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkosto perustettiin parantamaan, yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla jäsenvaltioiden välillä tehtävää oikeudellisen yhteistyötä. Kyseessä on tärkeä komission toimi, jonka merkitys tunnustettiin selvästi.

Toisaalta kansalaisyhteiskunnan esittämissä ja toteuttamissa hankkeissa havaittiin myös joitakin ongelmia. Käytettävissä olevien määrärahojen rajallisuus esti tietyillä aloilla, kuten tuomareiden koulutuksessa ja tuomarivaihdossa, isojen hankkeiden esittämisen. Tulosten levittämistä on myös tehostettava.

Kansalaisyhteiskuntaa olisi kannustettava lisäämään osallistumistaan komission toimiin tietyillä alueilla, ennen kaikkea kansalaisille ja yrityksille tiedottamisessa.

On myös tärkeä keskittyä toimien kerrannaisvaikutuksiin yksilöimällä kohderyhmät huolellisesti.

3.2. Ennakkoarviointi

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman ennakkoarvioinnista on laadittu komission valmisteluasiakirja, josta käy ilmi, että valittua toimintavaihtoehtoa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4. Oikeusperusta ja toimintavälineen valinnan perusteet

4.1. Oikeusperusta

Tämä perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluva erityisohjelma perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61 artiklan c kohtaan.

Kyseisen artiklan mukaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamiseksi asteittain neuvosto toteuttaa toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa. Perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdassa määritellään tällaisten toimenpiteiden hyväksymisessä noudatettava menettely.

Ehdotettu oikeusperusta on asianmukainen, sillä ohjelman kohteena on oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla.

4.2. Ohjelmaan sisältyvät toimet

Ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa muun muassa seuraavanlaisia toimia:

- Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea yhteisön edun mukaisiin erityishankkeisiin vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

- Toimet, joilla annetaan taloudellista tukea valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toimintaan vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

4.3. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa ja siihen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetut toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Toissijaisuusperiaatteesta voidaan todeta, ettei ohjelmassa pyritä puuttumaan toimintaan aloilla, joilla sovelletaan jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten laatimia kansallisia ohjelmia, vaan siinä pyritään keskittymään aloihin, joilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa. Voidaan katsoa, että suurin osa toimista, joita ohjelmasta tuetaan, täydentää kansallisia toimia, ja että niillä pyritään mahdollisimman suuressa määrin hyödyntämään kansainvälisellä ja alueellisella tasolla toteutetuista toimista syntyvää yhteisvaikutusta.

Oikeasuhteisuuden osalta uusi ohjelmaehdotus on laadittu mahdollisimman yksinkertaiseksi; tämä ei tarkoita ainoastaan toimintamuotoja – lainsäädäntötekstissä toimien määrittelyt pidetään mahdollisimman yleisinä – vaan lisäksi toimien toteuttamisen hallinnointia ja rahoitusta. Komissio on pyrkinyt löytämään oikean tasapainon yhtäältä joustavuuden ja helppouden ja toisaalta tavoitteiden selkeyden ja tarkoituksenmukaisten rahoitukseen liittyvien ja menettelyllisten takeiden välillä.

Kun otetaan huomioon näiden periaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut suuntaviivat, on selkeästi todettavissa, että ohjelman kohteena olevilla ongelmilla on kansainvälisiä piirteitä ja yhteisön tason toiminnasta syntyy näin ollen etua yli kansallisen tason toiminnan.

4.4. Yksinkertaistaminen ja järkeistäminen

Ehdotetulla lähestymistavalla edistetään keskeisen tavoitteen saavuttamista eli välineiden oikeudellista ja hallinnollista yksinkertaistamista ja budjettirakenteen virtaviivaistamista. Myös välineiden keskinäinen johdonmukaisuus ja vastaavuus lisääntyy ja vältytään päällekkäisyydeltä. Esimerkkinä voidaan mainita ohjelmaan sisällytettävät, aiemmin erilliset toimet tuomareiden koulutuksen edistämiseksi Euroopan unionin kilpailulainsäädännön erityisalalla. Vaikka unionin seuraavat laajentumiskierrokset vaativat lisää henkilöresursseja, nämä resurssit saadaan jaettua aiempaa paremmin, kun pienehköjä budjettikohtia (jotka vaativat suhteettomasti resursseja) poistetaan ja nykyiset ohjelmat ryhmitellään uudelleen yhdeksi johdonmukaiseksi ja virtaviivaiseksi ohjelmaksi. Menojen määrä ja niiden hallinnoinnista aiheutuvat kulut saadaan paremmin suhteutettua toisiinsa.

Ehdotetusta järkeistämisestä hyötyvät myös tuen loppukäyttäjät, sillä välineiden näkyvyys, selkeys ja johdonmukaisuus lisääntyvät. Potentiaaliset tuensaajat pystyvät hakemaan rahoitusta helpommin, kun lähestymistapa on yhtenäistetty ja täytäntöönpanosäännökset yhdenmukaistettu.

Komissio voi päättää antaa osan talousarvion täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille yhteisön oikeuden mukaisille virastoille. Komissio nimeää nämä virastot neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 55 ja 56 artiklan ja komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 37 artiklan säännösten mukaisesti. Komissio selvittää, toteutuvatko taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteet. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa etukäteisarvioinnin avulla, että virastojen perustaminen on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista.

Ehdotettu uusi väline vastaa komission linjauksia, jotka koskevat poliittisia ja rahoitukseen liittyviä haasteita vuodesta 2007 alkaen. Tarkoituksena on täydentää, yksinkertaistaa ja järkevöittää nykyisiä välineitä ja varmistaa, että uudet tavoitteet voidaan saavuttaa riittävän joustavasti ja että mukautuminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, joka vahvistetaan perustuslakia koskevan sopimuksen tultua voimaan, sujuu kitkattomasti.

5. Talousarviovaikutukset

Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman kustannukset ovat 543 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2007–2013. Tähän erityisohjelmaan osoitetaan 109,3 miljoonaa euroa.

2005/0040 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c kohdan ja 67 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[56],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[57],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[58],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisö on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää yhteisöä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus varmistetaan. Tätä varten yhteisön olisi muun muassa toteutettava yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

(2) Aiempien ohjelmien, joita olivat muun muassa Grotius[59] ja Robert Schuman-hanke[60], jälkeen neuvoston asetuksella (EY) N:o 743/2002[61] luotiin vuosiksi 2002–2006 yhteisön yleiset toimintapuitteet oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi yksityisoikeuden alalla.

(3) Brysselissä 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Haagin ohjelman ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa”.

(4) Perustamissopimuksessa ja Haagin ohjelmassa vahvistetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi pyrittävä toteuttamaan perustamalla joustava ja toimiva ohjelma, joka helpottaa suunnittelua ja toteutusta.

(5) Yksityisoikeuden ohjelmassa olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti säädettävä komission aloitteista yksityisoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä edistävien ja helpottavien organisaatioiden tukemiseksi sekä yksittäisten hankkeiden tukemiseksi.

(6) Yleisellä yksityisoikeuden ohjelmalla, jolla lisätään jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta, poistetaan osaltaan yksityisoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön esteitä, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(7) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, eikä päätös sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(8) Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(9) Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[62] 33 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(10) Yksityisoikeutta koskevan ohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan aloitteen laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11) On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002[63], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002[64], joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(12) Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(13) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[65] mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tämä on asiamukaista, sillä ohjelmalla ei ole merkittävää vaikutusta yhteisön talousarvioon,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Tällä päätöksellä perustetaan yksityisoikeutta koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista.

2. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1. Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda yksityisoikeuden alalla todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.

b) Edistetään jäsenvaltioiden nykyisten tuomioistuinjärjestelmien mukauttamista Euroopan unioniin, jossa ei tehdä rajatarkastuksia, jossa käytetään yhteistä rahaa ja jossa henkilöt, palvelut, tavarat ja pääoma voivat liikkua vapaasti.

c) Parannetaan yksityishenkilöiden ja yritysten jokapäiväistä elämää mahdollistamalla oikeuksien harjoittaminen koko Euroopan unionissa erityisesti edistämällä oikeussuojan saatavuutta.

d) Parannetaan lainsäädäntö-, lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä ja tietojenvaihtoa sekä edistetään oikeuslaitoksen jäsenten koulutusta.

2. Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja erityisesti Euroopan oikeusalueen luomiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön tavoitteita ja toimivaltaa.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

51. Edistetään yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on

52. taata oikeusvarmuus ja parantaa oikeussuojan saatavuutta;

53. edistää tuomioistuinten päätösten ja tuomioiden vastavuoroista tunnustamista;

54. poistaa yksityisoikeudessa ja siviiliprosesseissa olevien eroavaisuuksien luomia esteitä ja edistää tarvittavaa lainsäädännön lähentämistä;

55. varmistaa asianmukainen oikeudenkäyttö välttämällä toimivaltaristiriitoja.

56. Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta yksityisoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä.

57. Varmistetaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla harjoitettavassa oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien yhteisön välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja konkreettinen soveltaminen sekä arviointi.

58. Lisätään tietoutta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta.

59. Edistetään tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta unioniin ja yhteisön lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

60. Arvioidaan yleisiä edellytyksiä, joita tarvitaan keskinäisen luottamuksen kehittymiseksi, myös oikeudenkäytön laatua.

61. Mahdollistetaan siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY[66] perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan seuraavanlaisia toimia:

62. Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

63. Vähintään kolmen jäsenvaltion esittämät, yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

64. Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

5 artikla

Osallistuminen

Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’:

a) EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehneet ehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

b) Hankkeissa voi olla mukana oikeusalan toimijoita Tanskasta taikka ehdokasmaita, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä edistää näiden maiden valmistautumista liittymiseen, tai muista kolmansista maista, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä palvelee hankkeiden tavoitteita.

6 artikla

Kohderyhmät

Ohjelma on suunnattu muun muassa oikeudellisissa ammateissa toimiville, kansallisille viranomaisille ja unionin kansalaisille yleensä.

7 artikla

Ohjelman tuensaajat

Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset laitokset ja organisaatiot, myös ammattialajärjestöt, yliopistot, tutkimusinstituutit, oikeudellista koulutusta oikeudellisissa ammateissa toimiville antavat oppilaitokset sekä valtiosta riippumattomat järjestöt jäsenvaltioissa.

Oikeudellisissa ammateissa toimivilla tarkoitetaan muun muassa tuomareita, syyttäjiä, asianajajia, yliopistollista opetushenkilöstöä, tutkimushenkilöstöä, ministeriöiden virkamiehiä, tuomioistuinten avustavaa henkilöstöä, haastemiehiä, tuomioistuinten tulkkeja ja muita oikeuslaitoksen piiriin yksityisoikeuden alalla liittyviä ammatteja.

8 artikla

Tukimuodot

1. Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

- avustus,

- julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2. Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista tuensaajan aseman vuoksi. Avustukset myönnetään toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3. Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta.

2. Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3. Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:

a) yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b) ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c) yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d) odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5. Edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

- ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

- ehdotettujen toimien laatu,

- toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

- kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

- ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

10 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 artikla

Täydentävyys

1. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa rikosoikeuden erityisohjelmaa sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Yksityisoikeutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2. Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa rikosoikeuden erityisohjelmaa. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita.

3. Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. Tämän päätöksen mukaisten tuensaajien on annettava komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

1. Määrärahoiksi tämän välineen toteuttamista varten vahvistetaan 109,3 miljoonaa euroa 1 artiklassa säädetyksi ajanjaksoksi.

2. Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1. Tuensaajan on toimitettava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2. Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3. Tämän päätöksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio mukauttaa tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua.

6. Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2. Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3. Komissio vähentää toimea varten myönnettyä rahoitustukea, lykkää rahoitustuen suorittamista tai perii tuen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4. Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa taloudellisen tuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5. Kaikki aiheettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1. Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2. Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a) väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

b) tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

FINANCIAL STATEMENT

LEGISLATIVE FINANCIAL STATEMENT

1. NAME OF THE PROPOSAL:

Programme “Fundamental Rights and Justice“

Proposal for a Council Decision establishing the programme “Criminal justice” for the period 2007-2013

Proposal for a decision of the European Parliament and the Council establishing the programme “Civil justice” for the period 2007-2013

Proposal for a Council Decision establishing the programme “Fundamental Rights and Citizenship” for the period 2007-2013

Proposal for a decision of the European Parliament and the Council establishing the programme “Fight against violence (Daphne) and drugs prevention and information” for the period 2007-2013

2. ABM / ABB FRAMEWORK

1804 – Citizenship and Fundamental Rights

1806 – Establishing a genuine European area in criminal in civil matters

1807 – Coordination in the field of drugs

3. BUDGET LINES

3.1. Budget lines (operational lines and related technical and administrative assistance lines (ex- B.A lines)) including headings:

Financial Perspectives 2007-2013: Heading 3.

3.2. Duration of the action and of the financial impact:

2007-2013

3.3. Budgetary characteristics ( add rows if necessary ):

Budget line | Type of expenditure | New | EFTA contribution | Contributions from applicant countries | Heading in financial perspective |

Criminal Justice | Non-comp | Diff | NO | NO | Yes | No 3 |

Civil Justice | Non-comp | Diff | NO | NO | Yes | No 3 |

Fundamental Rights and Citizenship | Non-comp | Diff | NO | No | Yes | No 3 |

Fight against violence (Daphne) and drugs prevention and information | Non-comp | Diff | NO | Yes* | Yes | No 3 |

*: the programme shall be open to the participation of the EFTA states, subject to the EEA Agreement, in accordance with its provisions.

4. SUMMARY OF RESOURCES

4.1. Financial Resources

4.1.1. Summary of commitment appropriations (CA) and payment appropriations (PA)

EUR million (to 3 decimal places)

…………………… | f |

TOTAL CA including co-financing | a+c+d+e+f |

4.1.2. Compatibility with Financial Programming

X Proposal is compatible with next financial programming 2007-2013

( Proposal will entail reprogramming of the relevant heading in the financial perspective.

( Proposal may require application of the provisions of the Interinstitutional Agreement[67] (i.e. flexibility instrument or revision of the financial perspective).

4.1.3. Financial impact on Revenue

( Proposal has no financial implications on revenue

X Proposal has financial impact – the effect on revenue is as follows:

Contribution from EFTA/EEE States: 2,19 % (2004 figures)

EUR million (to one decimal place)

Prior to action | Situation following action |

Total number of human resources | 37,5 | 40 | 44 | 47,5 | 51 | 54 | 54 |

5. CHARACTERISTICS AND OBJECTIVES

5.1. Need to be met in the short or long term

5.1.1. Civil Justice

The promotion and the protection of fundamental rights demand the establishment of a genuine European area of justice. In such an area competent judicial authorities co-operate effectively, and citizens have a better access to justice and are neither prevented nor discouraged from exercising their rights by incompatibilities and complexities of the legal systems, judicial decisions circulate freely among the Member States on the basis of the principle of mutual recognition of judicial decisions, and the good functioning of the judiciary is constantly improved.

The challenge for the Union will be to respond to citizens’ expectations for effective solutions to their practical problems. This will imply in particular:

- as the acquis grows, increased efforts of monitoring of its application by the Member States, including through modern means such as databases of case law;

- further legislative action to address the new issues mentioned above, and to improve the ease of access to and efficiency of justice;

- a need to address mutual recognition in a wider sense, including recognition of decisions and documents other than those issued by judicial authorities;

- strengthening of mechanisms for providing information to the public and promote training of and exchanges between practitioners on the implications of the instruments for cooperation in this area;

- further measures to promote understanding and use of common tools and procedures amongst practitioners.

5.1.2. Criminal Justice

The challenge for the Union will be to respond to citizens’ expectations for effective solutions to their practical problems. This will imply in particular:

- as the acquis grows, increased efforts of monitoring of its application by the Member States, including through modern means such as databases of case law;

- further legislative action to address the new issues mentioned above, and to improve the ease of access to and efficiency of justice;

- a need to address mutual recognition in a wider sense, including recognition of decisions and documents other than those issued by judicial authorities;

- strengthening of mechanisms for providing information to the public and promote training of and exchanges between practitioners on the implications of the instruments for cooperation in this area;

- legislative measures to put in place and develop common tools for cooperation. This implies inter alia on the one hand more efficient mechanisms of exchange of information between Member States on criminals, in particular on convicted persons by setting up a computerised mechanism to exchange information on criminal records, and on the other hand, to improve standards for certain procedures such as rules on evidence collection and rules on the protection of individuals involved in criminal proceedings, whether they are the accused, witnesses or victims;

- further measures to promote understanding and use of common tools and procedures amongst practitioners.

5.1.3 Fundamental Rights and Justice

The aim of this specific programme of the programme “Fundamental Rights and Justice” is to develop significantly the two existing preparatory actions (promotion of fundamental rights and the support to civil society) introducing new objectives such as the fight against racism, xenophobia and anti-semitism namely through the promotion of an inter-faith and a multicultural dialogue at EU level.

The support to civil society in the field of fundamental rights will be enlarged to cover all Member States while the present preparatory action only covers the ten new Member States.

A special focus will be put on the rights deriving from the citizenship of the Union, recognised as fundamental rights by the Charter, namely to encourage democratic participation.

A significant increase in the financial envelope is planned to reflect the increasing importance of these issues and to respond positively to civil society actors.

5.1.4 Fight against violence (Daphne) and drugs prevention and information

The main challenges facing the Union in relation to tackling drugs over the period of the next financial perspectives can be defined as follows:

- information and research, including the continuation of the work of the European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA);

- drug demand reduction since demand feeds the growth of the drugs phenomenon: education, prevention and harm-reduction programmes;

- drug supply reduction, to stop trafficking and drug-related criminality, in particular as concerns new synthetic drugs and their chemical precursors, as well as combating money-laundering;

- enhanced cooperation with third countries concerning drug abuse control and drug demand reduction.

- further legislative activity will be needed in line with new and developing forms of drugs, for example to bring new forms of drugs under established control mechanisms.

Fight against violence (Daphne programme)

The mid term and the final report on the Daphne programme (2000 – 2003) show that organisations have gained from their participation in European partnerships. Bringing associations to work together resulted in more effective programming and better use of resources.

The Daphne programme can thus be seen as successful in mobilising the civil society resulting in partnerships and alliances that are working together for more comprehensive European policies on violence.

The final report of the Daphne programme (2000 – 2003) revealed that there was some room to improvement such as the creation of a helpdesk and an increased focus on dissemination. The Daphne II programme was thus adapted to conform to the finding of that report.

As these changes to the structure of the programme are quite recent, no significant changes need to be introduced.

5.2. Value-added of Community involvement and coherence of the proposal with other financial instruments and possible synergy

The European Union added value will be achieved by:

- preparing the ground for the emergence of common strategies and legislation in this field;

- implementing EU policy objectives and their application in national policies;

- supporting the transposition of European Union legislation's and its application in a uniform way through Europe;

- promoting the co-operation and co-ordination mechanisms between Member States;

- cooperating with civil society organisations at European level.

Criteria for evaluation

A set of common evaluation criteria will be used through all specific programmes to evaluate the success of the interventions regarding the European Union added value in relation with the type of effect described above. Example of criteria could be:

- To support only activities needed at European Union level to sustain European Union objectives, European Union laws and European Union implementation mechanism;

- To support activities which will be complementary with those financed at national level;

- To reinforce national exchanges at European Union level, generating synergy effects and economies of scale;

- To involve actively Member States representatives and other relevant stakeholders in the implementation of the programme in order to maximise complementarities with existing activities.

Subsidiarity and proportionality

As far as subsidiarity is concerned the present programme focuses on areas where European added value can be demonstrated and therefore is designed to respect the principles of subsidiarity and proportionality set out in Article 5 of the EC Treaty and its accompanying Protocol.

As far as proportionality is concerned, the new programme proposal has been designed to incorporate the maximum feasible extent of simplification in terms not only of the form of the action but also in terms of the administrative and financial requirements that will apply to their implementation. The programme has been designed to strike to find the right balance between flexibility and ease of use on the one hand, and clarity of purpose and appropriate financial and procedural safeguards on the other.

Complementarity with other Community interventions

The present programme aims at contributing to the establishment of an area of freedom, security and justice. A complementarity with other programmes may thus be possible.

A non exhaustive list of areas of convergence can be mentioned:

- The draft of the present programme took into account the Programme on Active Citizenship and the Youth programme to ensure that no overlap situations existed. In any case, particular attention will be paid to the implementation of those programmes to avoid such situations and to coordinate the results.

- The draft of the present programme took into account the Programme for Employment and Social Security - PROGRESS to ensure that no overlap situations existed. Particular attention will be paid to the implementation of the programme to avoid such situations and to coordinate the results.

- The current proposal is complementary to some actions under the 7th framework programme. Synergies will be actively promoted whenever possible, namely as regards the application of research results.

- Special attention will be paid to the programmes implemented by in the field of Information Society, related with safe use of Internet and fighting its abuse, in particular as regards sensitive groups (e.g. children).

- The current proposal will also seek to complement the work of EU Agencies active in these policy fields (EUMC, EMCDDA, Eurojust), as well as with the action of other international organisations acting in the field of fundamental rights, drugs action, fight against violence and judicial cooperation.

Regular exchanges of information and active collaboration around projects under other Community programmes will take place, in order to improve and capitalise upon internal coherence, and between the Commission and other national and international authorities/organisations, to improve external coherence.

Complementarities with interventions on Freedom, Security and Justice

These interventions have a common goal of establishing an area of freedom, security and justice where basic human rights are respected. Each of the programmes is designed to address particular aspects which are a critical part of the creation of such an area in the EU, given the integration of national economies and the goal of ensuring free movement of people as well as goods, services and capital between countries. As such, they tackle issues affecting freedom, security and justice which arise from the creation of economic and monetary union and the abolition of internal borders and which can only be effectively addressed at EU level. These issues are to do with cooperation, harmonisation, coordination of activities, the exchange and sharing of critical information and best practices and techniques, and establishing solidarity mechanisms for sharing the costs involved in pursuing common and agreed objectives in an equitable way.

They are reflected in the objectives set out in The Hague Programme adopted by the European Council in November 2004, which include: guarantying fundamental human rights throughout the EU, establishing minimum procedural safeguards and common access to justice, extending the mutual recognition of judicial decisions, fighting organised cross-border crime and the threat of terrorism, ensuring protection in accordance with international treaties to those in need, and regulating migration flows and controlling the external borders of the EU. Each of the programmes is aimed at pursuing these objectives in a complementary way without duplicating activities.

The activities under the programme “Fundamental Rights and Justice”, therefore, are designed to further fundamental human rights and ensure a common level of access to justice across the EU, and are accordingly complementary to activities under the other two programmes which reinforce this objective. In particular, they are directly complementary to the measures, under the Solidarity programme to improve the integration of migrants into EU society as well as to establish uniform procedures for dealing with asylum-seekers and, under the Security programme, to enhance protection of witnesses and victims of crime as well as to combat the trafficking of people.

They are also complementary, if less directly, with activities under the Security programme to strengthen cooperation between police forces and law enforcement authorities as well as between bodies involved in combating the threat of terrorism. The freedom of EU citizens to enjoy their fundamental rights, therefore, is contingent on them feeling secure and being adequately protected against criminal activity or terrorist attack.

5.3. Objectives, expected results and related indicators of the proposal in the context of the ABM framework

General objectives | Specific objectives | Operational objectives |

To promote the development of a European society based on the European Union citizenship and respectful of the fundamental rights as enshrined in the Charter of Fundamental Rights. | To promote the Charter of Fundamental Rights and to inform citizens of their rights as Union citizens and to encourage them to participate actively in the democratic life of the Union. | To support awareness-raising actions. |

To monitor regularly the situation of fundamental rights in the European Union and its Member States using the Charter of Fundamental Rights as the guiding document and to obtain opinions on specific questions related to fundamental rights when necessary. | To prepare regular reports or opinions on the situation of fundamental rights in the EU. |

To explain the consequences of the insertion of the Charter of Fundamental Rights into the Constitution and of the European Union’s accession to the European Convention of Human Rights. | To support information campaigns in these fields. |

To fight against anti-semitism, racism and xenophobia and to strengthen civil society in the field of fundamental rights. | To support NGO and other bodies from civil society to enhance their capability to participate actively in the development of the European Union. To fight against anti-semitism, racism and xenophobia by promoting a better understanding and improved tolerance throughout the European Union. To promote peace and fundamental rights namely through an interfaith and multicultural dialogue at EU level. | To have open, transparent and regular dialogue with civil society. To support awareness-raising actions. To provide financial support for the activities of non-governmental organisations or other entities pursuing an aim of general European interest. To undertake studies and analyses in these fields. |

To promote judicial cooperation with the aim of contributing to the creation of a genuine European area of justice in civil and criminal matters. | To adapt the existing judicial system in Member States to the European Union being a territory without border controls, with a single currency, free circulation of persons, services, goods and capital, based on mutual recognition and mutual confidence. | To improve mutual knowledge of Member States’ legal and judicial systems in civil and criminal matters and to promote and strengthen networking, mutual cooperation, exchange and dissemination of information, experience and best practices. To ensure the sound implementation, the correct and concrete application and the evaluation of Community instruments in the areas of judicial cooperation in civil and commercial matters and in criminal matters. |

To improve the daily life of individuals and businesses by enabling them to assert their rights throughout the European Union, notably by fostering access to justice. | To improve information on the legal systems in the Member States and access to justice. |

To improve the contacts between legal, judicial and administrative authorities and the legal professions, and to foster the training of the members of the judiciary. | To promote the training in Union matters of the judiciary and judicial staff. To evaluate the general conditions necessary to develop mutual confidence, including the quality of justice. To support the operative work of the European judicial network in civil and commercial matters created by Council Decision of 28 May 2001 (2001/470/CE). To develop a European computerised system of exchange of information on criminal records and to support studies to develop other types of exchange of information. |

To contribute to the setting up of an area of freedom, security and justice by combating violence and by informing on and preventing drug use. | To protect citizens against violence and to attain a high level of health protection, well being and social cohesion. | To prevent and combat all forms of violence occurring in the public or the private domain, against children, young people and women To provide support for victims and groups at risk. To assist and encourage NGO and other organisations active in this field. To disseminate the results obtained under the two Daphne programmes including their adaptation, transfer and use by other beneficiaries or in other geographical areas. To identify and enhance actions contributing to positive treatment of people at risk of violence. |

To prevent and reduce drug use, dependence and drug related harms. | To involve civil society in the implementation and development of the European Union’s Drugs Strategy and Action plans. To monitor, implement and evaluate the implementation of specific actions under the Drugs Action Plans 2005 – 2008 and 2009 – 2012. |

To promote transnational and awareness-raising actions in the areas identified above. | To set up multidisciplinary networks; to ensure the expansion of the knowledge base, the exchange of information and the identification and dissemination of good practice, including through training, study visits and staff exchange. To develop and implement awareness-raising actions targeted at specific audiences to promote the adoption of zero tolerance towards violence and to encourage support for victims and the reporting of violence. To raise awareness of the health and social problems caused by drug abuse and to encourage an open dialogue with a view to promoting a better understanding of the drug phenomenon. |

5.4. Method of Implementation

Show below the method(s) chosen for the implementation of the action.

X Centralised Management

X Directly by the Commission

ٱIndirectly by delegation to:

ٱ Executive Agencies

ٱ Bodies set up by the Communities as referred to in art. 185 of the Financial Regulation

ٱ National public-sector bodies/bodies with public-service mission

ٱ Shared or decentralised management

ٱ With Member states

ٱ With Third countries

ٱ Joint management with international organisations (please specify)

Relevant comments:

In order to achieve the full objectives of the programme under the provisions of the Current Treaty, it has been decided to split into 4 legal instruments relating to 4 different legal bases. As stated in Mr. Vitorino’s Communication to the Commission (SEC(2004) 1195, 28.9.2004) the actions proposed are provided through the current Treaties. The legal bases required to establish the programmes have been limited in number as far as the current Treaties allow, while within and across the new programmes common delivery, management and implementation mechanisms are set in place.

In order to achieve the general and specific and operational objectives, each programme within the programme “Fundamental Rights and Justice” envisages a range of actions, such as:

- Specific actions taken by the Commission, such as, studies and research, opinion polls and surveys, the formulation of indicators and common methodologies, collection, development and dissemination of data and statistics, seminars, conferences and experts meetings, organisation of public campaigns and events, development and maintenance of websites, preparation and dissemination of information materials, support to and animation of networks of national experts, analytical, monitoring and evaluation activities;

- Actions providing financial support for specific projects of Community interest under the conditions set out in the annual work programmes;

- Actions providing financial support for the activities of non-governmental organisations or other entities under the conditions set our in the annual work programmes;

- Operative grants to entities identified in a legal basis.

Methods of implementation:

The above mentioned type of actions may be financed either by

- A service contract following a call for tenders

- A subsidy following a call for proposals.

- Subsidies to a body pursuing an aim of general European interest, without a call for proposal.

The Commission will implement the above actions in accordance with the annual work programme to be adopted. The Commission will implement this programme and may have recourse to technical and/or administrative assistance to the mutual benefit of the Commission and of the beneficiaries, for example to finance outside expertise on a specific subject.

The Commission may decide to entrust part of the budget implementation to an executive agency, as referred to in Article 54, (2) (a) of the Financial Regulation. These agencies shall be designated by the Commission in conformity with the provisions of the Financial Regulation and more specifically with the principles of economy, effectiveness and efficiency. Before proceeding to implement the delegation, the Commission shall ensure, by mean of a prior assessment that the creation of agencies is in compliance with sound financial management.

6. MONITORING AND EVALUATION

6.1. Monitoring system

A comprehensive monitoring system will be set-up in order to regularly follow up the implementation of the activities carried out under each specific programme. This system should allow for the collection of information relating to the financial implementation and to the physical outputs of the programme, across the types of action and the target groups included in the programme. The information will be collected at project level - indeed, for any action financed by the programme, the beneficiary shall submit technical and financial reports on the progress of the work, as well as a final report after the completion of the action. The precise configuration of the monitoring system, as well as the type of indicators to be set-up will be the object of further study in the process leading to the implementation of the programme. Indeed, a study on delivery mechanisms and related cost-effectiveness aspects is foreseen to take place during 2005.

According to legal requirements and Commission’s evaluation policy, the programme will be evaluated at mid-term to assess its continuing relevance and draw useful lessons for the remainder of its implementation. A review of the programme may take place then, if considered necessary. A final evaluation will take place at the end of the programming period to assess the results of the programme and advise on its follow-up. These reports will be prepared under the responsibility of the Commission, and shall be submitted to the European Parliament and the Council.

6.2. Evaluation

6.2.1. Ex-ante evaluation

Cfr. Extended Impact Assessment on the programme “Fundamental Rights and Justice”.

6.2.2. Measures taken following an intermediate/ex-post evaluation (lessons learned from similar experiences in the past)

Cfr. Extended Impact Assessment on the programme “Fundamental Rights and Justice”.

6.2.3. Terms and frequency of future evaluation

The timetable set in the proposal is as follows:

- no later than 31 March 2011, the Commission shall submit to the European Parliament and the Council an interim evaluation report on the results obtained and the qualitative and quantitative aspects of the implementation of this programme;

- no later than 30 August 2012, the Commission shall submit to the European Parliament and the Council a Communication on the continuation of this programme;

- no later than 31 December 2014, the Commission shall submit to the European Parliament and the Council an ex post evaluation report.

7. ANTI-FRAUD MEASURES

The Commission shall ensure that, when actions financed under the present programme are implemented, the financial interests of the Community are protected by the application of preventive measures against fraud, corruption and any other illegal activities, by effective checks and by the recovery of the amounts unduly paid and, if irregularities are detected, by effective, proportional and dissuasive penalties, in accordance with Council Regulations (EC, Euratom) No 2988/95 and (Euratom, EC) No 2185/96, and with Regulation (EC) No 1073/1999 of the European Parliament and of the Council.

For the Community actions financed under this programme, the notion of irregularity referred to in Article 1, paragraph 2 of Regulation (EC, Euratom) No 2988/95 shall mean any infringement of a provision of Community law or any breach of a contractual obligation resulting from an act or omission by an economic operator, which has, or would have, the effect of prejudicing the general budget of the Communities or budgets managed by them, by an unjustifiable item of expenditure.

Contracts and agreements shall provide in particular for supervision and financial control by the Commission (or any representative authorized by it) and audits by the Court of Auditors, if necessary on-the-spot.

8. DETAILS OF RESOURCES

8.1. Objectives of the proposal in terms of their financial cost (Prix 2004)

Commitment appropriations in EUR million (to 3 decimal places)

Other staff financed by art. XX 01 04/05 |

TOTAL | 37,5 | 40 | 44 | 47,5 | 51 | 54 | 54 |

8.2.2. Description of tasks deriving from the actio n

Task N° | Title | Description | Number |

MANAGEMENT |

1 | Management | 2 |

POLICY DEFINITION AND PROGRAMMING |

2 | Policy Making | Definition of strategy, legal base,… | 3 |

3 | Programme definition | Establishment of annual work programme (i.e. financing decision) and interservice consultation | 0,5 |

4 | Interface with relevant EC programmes & actions | interservice coordination in order to ensure complementarity-synergy with other policies | 1 |

5 | Interface with other Institutions and Member States | Interface Council, EP ensuring the appropriate reporting, information, questions, briefing requests | 0,5 |

6 | Information and Communication | 1. Information and publicity activities 2. EUROPA Web site | 0,5 |

7 | Committee interface - chair & secretariat | 1 |

8 | Budgeting | APS,PDB,AAR,BIP,RAL - Preparation - Follow-up - Reporting | 0,5 |

PROGRAMME : RECEPTION, SELECTION AND AWARD OF PROJECTS, FINANCIAL AND LEGAL COMMITMENTS |

9 | Preparation Calls for proposals | 1,5 |

10 | Reception and evaluation proposals/multi-annual and annual programmes | (also involves staff involved in 12,13,14 and 15) | 9 |

11 | Award decisions | 0,5 |

12 | Financial Commitment | Preparation, maintenance and closure of all financial commitments + sub consequent amendments | 1,5 |

13 | Legal Commitment | Preparation, Signature, Closure of all juridical commitments + sub consequent amendments | 4 |

PROGRAMME : MONITORING OF PROJECTS |

14 | Payments - Initiation | Preparation and Processing of all Prefinancing, Intermediate and Final Payments (including verification supporting docs) | 3 |

15 | Project Monitoring | Receipt and assessment of reports , requests for information, project visits | 4 |

PROCUREMENT, CONTROL AND AUDIT |

16 | Ex- ante verification of transactions, setting up of control standards | Setting up appropriate control standards | 2 |

17 | Financial Audit | Ex-post Audit of expenditure / implementation | 2 |

18 | Internal audit | Verification of compliance with ICS | 1 |

19 | Procurement procedures | Drafting, procedures and authorisation of procurement procedures for projects and technical assistance (evaluation, studies,…) , including JPC, Helpdesk procurement procedures | 2 |

20 | Reporting | Report of Authorising Officer, RAA, relations with Court of Auditors… | 1 |

SUPPORT SERVICES |

21 | Filing and Archiving | Database, digital and hardcopy filing | 1 |

22 | Programme Evaluation | Ex ante - Mid term - Final evaluation | 1,5 |

23 | IT Support | Specific development of IT Tools related to monitoring and implementation | 2 |

OVERHEAD |

24 | Administration (Overhead) | CIS, Translations, HRM, Logistics,… | 9 |

TOTAL | 54 |

8.2.3. Sources of human resources (statutory )

(When more than one source is stated, please indicate the number of posts originating from each of the sources)

( Posts currently allocated to the management of the programme to be replaced or extended

( Posts pre-allocated within the APS/PDB exercise for year n

( Posts to be requested in the next APS/PDB procedure

( Posts to be redeployed using existing resources within the managing service (internal redeployment)

( Posts required for year n although not foreseen in the APS/PDB exercise of the year in question

8.2.4. Other Administrative expenditure included in reference amount (XX 01 04/05 – Expenditure on administrative management)

EUR million (to 3 decimal places)

Missions | 20*1000 + 10*3000 | 50.000 |

Meetings & Conferences | 5*30000 | 150.000 |

Compulsory meetings | 2*15000 | 30.000 |

Non-compulsory meetings | 1*40000 | 40.000 |

Studies & consultations | 2*150000 | 300.000 |

Information systems | 1*100000 | 100.000 |

[1] KOM(2004) 101.

[2] ”Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013” - KOM(2004) 101, 10.2.2004.

[3] ”Vapaus on yhdistävä periaate, eurooppalaisen suunnitelman kivijalka. Mutta jos turvallisuutta ja kansalaisten hyväksymää oikeusjärjestelmää ei olisi, oikeuksien toteutuminen ja demokraattisten arvojen kunnioittaminen ei olisi taattua. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue takaa sen, että demokratiaperiaatteita noudatetaan ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Näiden yhteisten periaatteiden – jotka määritellään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa – hyväksyminen on yhdentymisen perusta kaikille unionin asukkaille ja keskeisen tärkeää Euroopan kansalaisuuden kannalta” , ”Euroopan unionin suunnitelma” - KOM(2002) 247.

[4] Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen I-9 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen. Liittyminen ei vaikuta perustuslaissa määriteltyyn unionin toimivaltaan.

[5] EYVL L 151, 10.06.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1652/2003 (EYVL N:o L 245, 29.9.2003, s. 33).

[6] KOM(2004) 693, 25.10.2004.

[7] EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.

[8] EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2003/659/YOS (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44).

[9] EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1651/2003 (EYVL N:o L 245, 29.9.2003, s. 30).

[10] EUVL L 341, 30.12.1994, s. 7.

[11] KOM(2004) 101, 10.2.2004.

[12] KOM(2004) 487, 14.7.2004.

[13] KOM(2002) 169, 27.3.2002.

[14] KOM(2004) 824,14.12.2004.

[15] KOM(2002) 599, 4.11.2002.

[16] KOM(2004) 707, 22.10.2004.

[17] EUVL C [...], [...], s. [...].

[18] EUVL C [...], [...], s. [...].

[19] EUVL C [...], [...], s. [...].

[20] EUVL C [...], [...], s. [...].

[21] EYVL C 364, 18.12.2000, s.1.

[22] EYVL C 59, 23.2.2001, s. 307

[23] EYVL C 77 E, 28.3.2002, s. 126.

[24] EYVL L 34, 9.2.2000, s. 1.

[25] EUVL L 143, 30.4.2004, s. 1.

[26] KOM(2004) 707.

[27] EUVL L 165, 3.7.2003, s. 31.

[28] KOM(2005) 45, 14.2.2005.

[29] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[30] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[31] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[32] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[33] KOM(2004) 101, 10.2.2004.

[34] KOM(2004) 487, 14.7.2004.

[35] EUVL C [...], [...], s. [...].

[36] EUVL C [...], [...], s. [...].

[37] EUVL C [...], [...], s. [...].

[38] EUVL C [...], [...], s. [...].

[39] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

[40] KOM(2003) 609, 15.10.2003.

[41] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[42] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[43] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[44] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[45] KOM(2004) 101, 10.2.2004.

[46] KOM(2004) 487, 14.7.2004.

[47] EUVL C [...], [...], s. [...].

[48] EUVL C [...], [...], s. [...].

[49] EYVL L 203, 1.8.2002, s. 5.

[50] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[51] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[52] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[53] KOM(2004) 101, 10.2.2004.

[54] KOM(2004) 487, 14.7.2004.

[55] KOM(2005) 34, 9.2.2005.

[56] EUVL C , , s. .

[57] EUVL C , , s. .

[58] EUVL C , , s. .

[59] EYVL L 287, 8.11.1996, s. 3.

[60] EYVL L 196, 14.7.1998, s. 24.

[61] EYVL L 115, 1.5.2002, s. 1.

[62] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[63] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[64] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[65] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[66] EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.

[67] See points 19 and 24 of the Interinstitutional agreement.