<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-161/20</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62020CJ0161</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:260">EU:C:2022:260</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>13</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20220405">5.4.2022</DATE> – Asia C-161/20</HT></P><P><HT TYPE="SC">komissio v. neuvosto (Kansainvälinen merenkulkujärjestö)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (suuri jaosto)</P><P><DATE ISO="20220405">5 päivänä huhtikuuta 2022</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Kumoamiskanne</KEYWORD><KEYWORD>Neuvoston päätös, joka sisältyy pysyvien edustajien komitean (Coreper) <DATE ISO="20200205">5.2.2020</DATE> toteuttamaan toimeen, jolla hyväksytään Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) toimitettava ehdotus, joka koskee elinkaarisuuntaviivojen käyttöönottoa kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden WtT-kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi</KEYWORD><KEYWORD>SEU 17 artiklan 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan unionin ulkoinen edustus</KEYWORD><KEYWORD>Tämän ehdotuksen toimittaminen IMO:lle neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion toimesta jäsenvaltioiden ja komission puolesta</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-161/20,</P><P>jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta kumoamiskanteesta, joka on nostettu <DATE ISO="20200414">14.4.2020</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään aluksi J.-F. Brakeland, S. L. Kalėda, W. Mölls ja E. Georgieva, sittemmin J.-F. Brakeland, S. L. Kalėda ja E. Georgieva,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan unionin neuvosto</HT>, asiamiehinään N. Rouam, K. Michoel, T. Haas ja A. Norberg,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS><INTERVENERS><P>jota tukevat</P><P><HT TYPE="BOLD">Belgian kuningaskunta</HT>, asiamiehinään S. Baeyens ja P. Cottin, avustajinaan V. Van Thuyne ja W. Timmermans, advocaten,</P><P><HT TYPE="BOLD">Tšekin tasavalta</HT>, asiamiehinään M. Smolek, J. Vláčil, D. Czechová, K. Najmanová ja L. Březinová,</P><P><HT TYPE="BOLD">Tanskan kuningaskunta</HT>, asiamiehinään aluksi J. Nymann-Lindegren, M. Jespersen, V. Pasternak Jørgensen ja M. Søndahl Wolff, sittemmin V. Pasternak Jørgensen ja M. Søndahl Wolff,</P><P><HT TYPE="BOLD">Saksan liittotasavalta</HT>, asiamiehinään D. Klebs ja J. Möller,</P><P><HT TYPE="BOLD">Helleenien tasavalta</HT>, asiamiehenään S. Chala,</P><P><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta</HT>, asiamiehinään J.-L. Carré, T. Stéhelin ja A.-L. Desjonquères,</P><?PAGE NO="2"?><P><HT TYPE="BOLD">Alankomaiden kuningaskunta</HT>, asiamiehinään M. K. Bulterman, M. H. S. Gijzen ja J. M. Hoogveld,</P><P><HT TYPE="BOLD">Suomen tasavalta</HT>, asiamiehenään H. Leppo, ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Ruotsin kuningaskunta</HT>, asiamiehinään O. Simonsson, J. Lundberg, C. Meyer-Seitz, A. M. Runeskjöld, M. Salborn Hodgson, H. Shev, H. Eklinder ja R. Shahsavan Eriksson,</P><PARTY.STATUS>väliintulijoina,</PARTY.STATUS></INTERVENERS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, jaostojen puheenjohtajat A. Prechal, C. Lycourgos, E. Regan, S. Rodin, I. Jarukaitis, N. Jääskinen ja I. Ziemele sekä tuomarit J.-C. Bonichot, M. Safjan, P. G. Xuereb, N. Piçarra, L. S. Rossi (esittelevä tuomari), A. Kumin ja N. Wahl,</P><P>julkisasiamies: M. Szpunar,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies M. Longar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20210907">7.9.2021</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20211125">25.11.2021</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta kumoamaan Euroopan unionin neuvoston päätöksen, joka sisältyy pysyvien edustajien komitean (Coreper) <DATE ISO="20200205">5.2.2020</DATE> toteuttamaan toimeen, jolla hyväksytään Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) toimitettava ehdotus, joka koskee elinkaarisuuntaviivojen käyttöönottoa kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden WtT-kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi, jotta neuvoston puheenjohtajavaltio toimittaisi sen IMO:lle jäsenvaltioiden ja komission puolesta (jäljempänä riidanalainen päätös).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Päätöslauselma 65/276</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen <DATE ISO="20110503">3.5.2011</DATE> antamassa päätöslauselmassa 65/276 (jäljempänä päätöslauselma 65/276) todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Yleiskokous,</P><P>– –</P><?PAGE NO="3"?><P>tunnustaa, että kunkin alueellisen järjestön on määriteltävä ulkoista edustustaan koskevat yksityiskohtaiset säännöt,</P><P>palauttaa mieleen <DATE ISO="19741011">11.10.1974</DATE> antamansa päätöslauselman 3208 (XXIX), jolla Euroopan talousyhteisölle myönnettiin tarkkailijan asema,</P><P>muistuttaa myös siitä, että sovellettavien oikeussääntöjen mukaisesti Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, se on Yhdistyneiden kansakuntien johdolla annettujen useiden asiakirjojen osapuoli ja se osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien useiden erityisjärjestöjen ja elinten toimintaan tarkkailijana tai osallistujana,</P><P>– –</P><P>1. – –</P><P>2. Päättää vahvistaa tämän päätöslauselman liitteessä esitetyt yksityiskohtaiset säännöt Euroopan unionin edustajien osallistumiselle tarkkailijoina yleiskokouksen sekä sen komiteoiden ja työryhmien istuntoihin ja työhön, yleiskokouksen suojeluksessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin ja konferensseihin sekä Yhdistyneiden kansakuntien konferensseihin;</P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></P></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">IMO:ta koskevat asiakirjat</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>IMO, joka perustettiin Kansainvälistä merenkulkujärjestöä koskevalla, Genevessä <DATE ISO="19480306">6.3.1948</DATE> allekirjoitetulla yleissopimuksella (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 289, s. 3), sellaisena kuin sitä sovelletaan tässä asiassa (jäljempänä IMO:n yleissopimus), on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö, jonka tehtävänä on muun muassa alusten aiheuttaman merellisen ympäristön ja ilmakehän pilaantumisen ehkäiseminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>IMO:n yleissopimuksen 4 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Järjestön jäseniksi pääsevät kaikki valtiot III osassa määrätyin ehdoin.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kaikki jäsenvaltiot ovat IMO:n yleissopimuksen osapuolia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Unioni ei sitä vastoin ole tämän yleissopimuksen osapuoli.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Tämän yleissopimuksen 25 artiklan a kohdassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>[IMO:n] neuvosto voi tehdä sopimuksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka koskevat järjestön suhdetta muihin järjestöihin – –<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Mainitun yleissopimuksen 66 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>[IMO] voi toimivaltaansa kuuluvissa asioissa tehdä yhteistyötä muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, jotka eivät ole Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjä mutta joiden intressit ja toiminnot liittyvät [IMO:n] tarkoituksiin.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Komissio teki <DATE ISO="19740628">28.6.1974</DATE> puheenjohtajansa ja IMO:n pääsihteerin välisellä kirjeenvaihdolla ETY:n perustamissopimuksen 229 artiklan perusteella IMO:n kanssa yhteistyösopimuksen (jäljempänä vuoden 1974 yhteistyösopimus). Tässä edelleen voimassa olevassa sopimuksessa määrätään olennaisilta osin, että IMO:n sihteeristö ja komissio toimivat yhteistyössä ja neuvottelevat keskenään yhteistä etua koskevilla aloilla tapauskohtaisesti määrittämiensä yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, vaihtavat tietoja ja ilmoittavat toisilleen kaikista suunnitelluista toiminnoista ja työohjelmista, joilla saattaa olla merkitystä jommallekummalle osapuolelle. Lisäksi IMO:n sihteeristö kehottaa kyseisen sopimuksen nojalla komissiota lähettämään tarkkailijoita sellaisiin IMO:n järjestämiin konferensseihin ja IMO:n elinten kokouksiin, joilla voi olla vaikutusta unionille merkityksellisiin kysymyksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Tärkeimpien elintensä eli yleiskokouksen, neuvoston ja sihteeristön lisäksi IMO:lla on viisi komiteaa, joihin kuuluvat meriympäristön suojelukomitea (jäljempänä MEPC) ja meriturvallisuuskomitea, joilla on päätöksentekovaltaa sellaisten yleissopimusten täytäntöönpanossa, jotka on tehty IMO:n suojeluksessa tai joista se on muutoin vastuussa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Meriturvallisuuskomitean ja MEPC:n sekä niiden alaisuudessa toimivien elinten toiminnan organisointia ja työskentelymenetelmiä koskevan tarkistetun asiakirjan (MSC-MEPC.1/Circ.5/Rev.<DATE ISO="20180601">1</DATE>, <DATE ISO="20180613">13.6.2018</DATE>; jäljempänä MSC-MEPC:n työjärjestys) 1.5 kohdassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Tavoitteet<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, määrätään seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Tämän asiakirjan määräyksillä pyritään saavuttamaan seuraavat tavoitteet:</P><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>varmistamaan kaikkien jäsenvaltioiden ja tarkkailijan asemassa olevien järjestöjen mahdollisimman suuri osallistuminen komiteoiden ja niiden alaisuudessa toimivien elinten työskentelyyn</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>MEPC:n menettelysääntöjen 5 säännön 3 kohdan mukaan mainitun komitean pääsihteeri pyytää muita hallitustenvälisiä järjestöjä, joiden kanssa on tehty sopimus tai erityisjärjestely, sekä valtioista riippumattomia kansainvälisiä järjestöjä, joiden kanssa IMO on solminut suhteet, olemaan edustettuina tarkkailijoiden välityksellä jokaisessa tämän komitean istunnossa, jossa asialistalla on suoraan niitä koskevia asioita.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>IMO:n suojeluksessa tehtyihin sopimuksiin kuuluu aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehty kansainvälinen yleissopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa <DATE ISO="19731102">2.11.1973</DATE>, sellaisena kuin se on täydennettynä vuosina 1978 ja 1997 tehdyillä kahdella pöytäkirjalla (jäljempänä Marpol-yleissopimus). Kaikki jäsenvaltiot ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, toisin kuin unioni itse.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>IMO vahvisti Marpol-yleissopimuksen nojalla useita pakollisia toimia kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä muita toimenpiteitä on suunnitteilla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>MEPC on Marpol-yleissopimuksen täytäntöönpanosta vastaava päätöksentekoelin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>IMO:n neuvosto hyväksyi MEPC:n päätöksen perustaa alusten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä käsittelevä, istuntojen välillä kokoontuva työryhmä (Intersessional Working Group on Reduction of GHG Emissions from Ships, jäljempänä ISWG-GHG), jonka tehtävänä on raportoida MEPC:lle sen istuntojen aikana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>MEPC valtuutti ISWG-GHG:n tekemään vaihtoehtoisten vähähiilisten ja hiilettömien polttoaineiden käyttöönoton kannustamiseksi konkreettisia ehdotuksia, joiden piti koskea muun muassa kaikkien relevanttien polttoainetyyppien kasvihuonekaasu- ja hiili-intensiteettiä koskevien elinkaarisuuntaviivojen laatimista ja mainittujen vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kannustinjärjestelmien kehittämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Tämän valtuutuksen yhteydessä ISWG-GHG kehotti <DATE ISO="20191111">11.</DATE>–<DATE ISO="20191115">15.11.2019</DATE> pitämässään kokouksessa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>asiasta kiinnostuneita jäsenmaita ja kansainvälisiä järjestöjä olemaan yhteistyössä ja esittämään ehdotuksia kaikkien relevanttien polttoainetyyppien kasvihuonekaasu- ja hiili-intensiteettiä koskeviksi elinkaarisuuntaviivoiksi<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Komissio toimitti <DATE ISO="20191220">20.12.2019</DATE> neuvostolle yksikköjensä laatiman valmisteluasiakirjan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Union submission to the seventh meeting of the [ISWG-GHG] of the IMO in London from <DATE ISO="20200323">23</DATE> to <DATE ISO="20200327">27 March 2020</DATE> on the introduction of lifecycle guidelines to estimate well-to[-]tank greenhouse gas (GHG) emissions of sustainable alternative fuels to incentivise the uptake of sustainable alternative fuels at global level<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/> [Unionin ehdotus IMO:n [ISWG-GHG:n] Lontoossa <DATE ISO="20200323">23.</DATE>–<DATE ISO="20200327">27.3.2020</DATE> pidettyyn seitsemänteen kokoukseen, joka koskee elinkaarisuuntaviivojen käyttöönottoa kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden WtT-kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi, kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton kannustamiseksi maailmanlaajuisesti] (SWD(2019) 456 final).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Komissio ilmoitti tässä valmisteluasiakirjassa, että sen liitteenä oleva ehdotus kuului unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan ja että se esitettiin neuvostolle unionin kannan vahvistamiseksi, jotta se voitaisiin toimittaa IMO:lle. Lisäksi mainitun valmisteluasiakirjan alaviitteessä 1 täsmennettiin seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>[Unionin] yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan kuuluvista asioista IMO:lle esitettävät ehdotukset tai asiakirjat ovat ulkoista edustusta koskevia toimia. Unionin toimijan, joka voi huolehtia unionin ulkoisesta edustuksesta perussopimuksen nojalla, eli sellaisten kysymysten osalta, jotka eivät kuulu [yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP)], komission tai unionin edustuston on esitettävä nämä ehdotukset SEU 17 artiklan 1 kohdan tai SEUT 221 artiklan mukaisesti.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Lopuksi varsinaisen ehdotuksen alaotsikossa todettiin, että sen esitti <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>Euroopan komissio Euroopan unionin puolesta<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Neuvoston merenkulkutyöryhmä päätti <DATE ISO="20200131">31.1.2020</DATE> esittää Coreperille, ettei ehdotusta esitetä IMO:lle unionin vaan 27 jäsenvaltion ja komission puolesta. Muutettuaan muun muassa komission ehdotusluonnoksen alaotsikkoa kyseinen työryhmä kehotti Coreperia hyväksymään näin muutetun ehdotuksen, jotta neuvoston puheenjohtajavaltio voisi toimittaa sen IMO:lle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Coreper hyväksyi <DATE ISO="20200205">5.2.2020</DATE> riidanalaisella päätöksellä näin muutetun ehdotuksen (jäljempänä riidanalainen ehdotus), jotta neuvoston puheenjohtajavaltio voisi toimittaa sen IMO:lle jäsenvaltioiden ja komission puolesta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta, joka toimi tuolloin neuvoston puheenjohtajana, toimitti <DATE ISO="20200207">7.2.2020</DATE> lähettämällään sähköpostilla riidanalaisen ehdotuksen IMO:lle 27 jäsenvaltion ja komission puolesta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset sekä oikeudenkäyntimenettely unionin tuomioistuimessa</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Komissio vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan riidanalaisen päätöksen ja pysyttämään sen vaikutukset voimassa sekä velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Neuvosto vaatii kanteen hylkäämistä ja komission velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Siltä varalta, että riidanalainen päätös kumotaan, se vaatii toissijaisesti unionin tuomioistuinta pysyttämään kyseisen päätöksen vaikutukset voimassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen presidentin 15.9., 24.9., 25.9., 1.10., 6.10., 8.<DATE ISO="20201010">10.</DATE> ja <DATE ISO="20201013">13.10.2020</DATE> tekemillä päätöksillä Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta hyväksyttiin väliintulijoiksi tukemaan neuvoston vaatimuksia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Kanne</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen toimivalta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Helleenien tasavalta väittää lähinnä, että komission kanne perustuu siihen neuvoston kiistämään olettamaan, että unionilla on tarkkailijan asema IMO:ssa. Jotta unionin tuomioistuin voi ratkaista tämän kanteen, sen on siten ensiksi tulkittava IMO:n yleissopimusta määrittääkseen, onko unionilla tällainen asema vai ei. Helleenien tasavallan mukaan unionin tuomioistuimella ei kuitenkaan ole tätä koskevaa toimivaltaa, koska mainittu yleissopimus ei ole osa unionin oikeutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Tältä osin on riittävää todeta yhtäältä, että – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 44–46 kohdassa – Helleenien tasavalta ei kiistä sitä, että riidanalainen päätös on SEUT 263 artiklassa tarkoitetulla tavalla kannekelpoinen. Sitä paitsi unionin tuomioistuin on jo katsonut, että kumoamiskanne, joka koski Coreperin päätöstä toimittaa keskusteluasiakirja kansainvälisellä sopimuksella perustetulle toimikunnalle, voitiin ottaa tutkittavaksi, koska tällaisen päätöksen tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181120">20.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. neuvosto (Etelämantereen merelliset suojelualueet),</NAME.CASE> <NO.CASE>C-626/15 ja C‑659/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:925">EU:C:2018:925</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Toisaalta Helleenien tasavalta ei kiistä sitä, että komission kanteensa tueksi esittämät kanneperusteet koskevat perussopimusten rikkomista, ja tällainen rikkominen on yksi niistä SEUT 263 artiklan toisessa kohdassa mainituista perusteista, joiden nojalla unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista nostettu kumoamiskanne.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>On totta, että unionin tuomioistuimella ei lähtökohtaisesti ole toimivaltaa valvoa unionin oikeuden toimien laillisuutta sellaisen kansainvälisen sopimuksen määräysten kannalta, jonka sopimuspuoli unioni ei ole (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111221">21.12.2011</DATE>, <NAME.CASE>Air Transport Association of America ym.</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-366/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:864">EU:C:2011:864</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on kuitenkin niin, että kun unioni päättää käyttää toimivaltaansa, toimivallan käyttämisen on tapahduttava kansainvälistä oikeutta noudattaen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19921124">24.11.1992</DATE>, <NAME.CASE>Poulsen ja Diva Navigation</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-286/90</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1992:453">EU:C:1992:453</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0009">9</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181120">20.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. neuvosto (Etelämantereen merelliset suojelualueet)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-626/15 ja C-659/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:925">EU:C:2018:925</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0127">127</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että unionin tuomioistuimen on erityisesti SEUT 263 artiklaan perustuvaa toimivaltaansa käyttäessään otettava huomioon asian kannalta merkitykselliset kansainvälisen oikeuden säännöt siinä määrin kuin niiden huomioon ottaminen on tarpeen sen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisemiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen on nyt käsiteltävän asian ratkaisemiseksi otettava huomioon IMO:n yleissopimus, jotta voidaan määrittää, onko unionilla jokin asema tässä järjestössä vai ei.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Näin ollen unionin tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan komission kanteen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Komissio vetoaa kanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste koskee SEUT 3 artiklan 2 kohdan rikkomista ja siten unionille tämän määräyksen mukaan kuuluvan yksinomaisen ulkoisen toimivallan loukkaamista siltä osin kuin toimi, joka kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen on vahvistettava, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>. Toinen kanneperuste puolestaan koskee SEU 17 artiklan 1 kohdan kuudennen virkkeen rikkomista ja siten komission institutionaalisten oikeuksien loukkaamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Ensimmäiseksi on tutkittava toinen kanneperuste.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Toinen kanneperuste</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten lausumat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Toisen kanneperusteensa tueksi komissio väittää, että koska riidanalainen päätös ei koske yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, komissiolla on käsiteltävässä asiassa SEU 17 artiklan 1 kohdan kuudennen virkkeen mukaisesti unionin ulkoista edustusta koskeva toimivalta. Tästä syystä ja ottaen huomioon unionin yksinomaisen toimivallan alalla, johon riidanalainen ehdotus kuuluu, komissio ehdotti, että ehdotuksen esittäisi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Euroopan komissio Euroopan unionin puolesta<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Komissio lisää, että yhteistyöhön IMO:n kanssa sovellettavat säännöt, kuten vuoden 1974 yhteistyösopimus, luettuina päätöslauselman 65/276 valossa, tai MSC-MEPC:n työjärjestys ja erityisesti sen 1.5.6 kohta eivät ole esteenä sille, että kyseinen ehdotus esitetään unionin puolesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Päinvastoin, yhtäältä päätöslauselmassa 65/276 tunnustetaan komission mukaan unionin uusi institutionaalinen rakenne Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Komission mukaan tässä päätöslauselmassa korostetaan erityisesti, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>kunkin alueellisen järjestön on määriteltävä ulkoista edustustaan koskevat yksityiskohtaiset säännöt<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>. Koska tämä tunnustaminen on luonteeltaan yleinen, sillä, ettei mainittua päätöslauselmaa sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöihin, ei ole mitään vaikutusta sen merkityksellisyyteen määritettäessä unionin ja sen<?PAGE NO="8"?> toimielinten asemaa näihin erityisjärjestöihin nähden. Lisäksi neuvosto ja komissio ilmoittivat <DATE ISO="20091127">27.11.2009</DATE> yhteisellä verbaalinootilla IMO:lle Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvista oikeudellisista seurauksista eli siitä, että <DATE ISO="20091201">1.12.2009</DATE> alkaen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Euroopan unioni käyttää kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen Euroopan yhteisölle kuuluvat velvoitteet, sen asema järjestössä mukaan luettuna<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> ja että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>tästä johtuvat edustusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen muutokset annetaan tiedoksi hyvissä ajoin<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Toisaalta MSC-MEPC:n työjärjestyksen 1.5.6 kohdassa sallitaan nimenomaisesti tarkkailijan aseman omaavien järjestöjen osallistuminen MEPC:n työskentelyyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Komissio toteaa, että riidanalaisen päätöksen tekemisen jälkeen neuvoston puheenjohtajavaltio lähetti riidanalaisen ehdotuksen IMO:lle <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>jäsenvaltioiden ja komission<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> puolesta eikä unionin puolesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Lisäksi neuvosto katsoi komission mukaan virheellisesti, että unionin toimivalta oli yksinomainen vain riidanalaisen ehdotuksen tietyn osan osalta ja että ehdotusta oli pidettävä luonteeltaan hybridimuotoisena. Jos viittaus <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>komissioon<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> olisi ymmärrettävä epäsuoraksi viittaukseksi unioniin, riidanalainen päätös olisi estänyt komissiota huolehtimasta unionin ulkoisesta edustuksesta ehdotuksen tämän osan osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Joka tapauksessa perussopimuksissa komissiolle annettu unionin edustusta koskeva toimivalta merkitsee sitä, että neuvoston puheenjohtajavaltio ei voi koskaan edustaa oikeudellisesti unionia eikä käyttää sen ulkoista toimivaltaa. Koska riidanalaisen ehdotuksen lähettäminen IMO:lle sähköpostin välityksellä merkitsee ulkoista edustusta, se toteutettiin SEU 17 artiklan 1 kohdan vastaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Pelkästään sen seikan perusteella, että unioni ei ole jonkin kansainvälisen järjestön jäsen, jäsenvaltio ei mitenkään voi, kun se toimii yksin osallistuessaan kansainväliseen järjestöön, tehdä sitoumuksia, jotka voivat vaikuttaa perussopimusten tavoitteiden saavuttamista varten annettuihin unionin sääntöihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Lissabonin sopimuksella tehdyillä muutoksilla, jotka koskevat muun muassa SEU 1 artiklaa, SEU 17 artiklan 1 kohtaa ja SEU 47 artiklaa sekä SEUT 220 artiklaa, on lisäksi käsiteltävässä asiassa vaikutusta siihen tapaan, jolla yhteisö, josta on tullut unioni, osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen työskentelyyn. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien unioni erityisesti käyttää kaikkia yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki yhteisölle kuuluvat velvoitteet, mukaan luettuna oikeudet ja velvoitteet, jotka liittyvät sen asemaan niissä kansainvälisissä järjestöissä, joihin liittyvistä yhteyksistä komissio huolehtii ETY:n perustamissopimuksen 229 artiklan (josta on tullut EY 302 artikla) mukaisesti. Lisäksi nämä oikeudelliset muutokset on sittemmin yleisesti tunnustettu kansainvälisellä tasolla. Tämän tunnustamisen merkittävin ilmenemismuoto on juuri päätöslauselma 65/276.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Neuvosto katsoo kaikkien väliintulijoina olevien jäsenvaltioiden tukemana, että toinen kanneperuste on perusteeton.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="9"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Komissio väittää toisessa kanneperusteessaan, että nyt käsiteltävässä asiassa SEU 17 artiklan 1 kohdassa annetaan komissiolle yksinomainen toimivalta hoitaa unionin ulkoinen edustus, joten tämän toimielimen tehtävänä oli toimittaa riidanalainen ehdotus IMO:lle. Koska kyseinen ehdotus on lisäksi toteutettu alalla, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, se olisi pitänyt esittää unionin puolesta eikä jäsenvaltioiden ja komission puolesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Tältä osin on aluksi täsmennettävä, että siltä osin kuin komission väitteet voidaan ymmärtää siten, että niissä riitautetaan se, että riidanalaisessa päätöksessä valtuutetaan neuvoston puheenjohtajavaltio toimittamaan IMO:lle riidanalainen ehdotus paitsi jäsenvaltioiden myös komission puolesta, vaikka komissio oli vastustanut sitä, tällainen väite on selvästi esitetty liian myöhään, koska se esitettiin ensimmäisen kerran vasta vastauskirjelmässä. Näin ollen se on jätettävä tutkimatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Käsiteltävän kanneperusteen asiakysymyksestä on ensinnäkin muistutettava, että SEU 17 artiklan 1 kohdan kuudennen virkkeen sanamuodon mukaan komissio huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita perussopimuksissa määrättyjä tapauksia, jotka eivät ole merkityksellisiä nyt käsiteltävässä asiassa, lukuun ottamatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Kyseisessä määräyksessä ei kuitenkaan tehdä mitään eroa sen mukaan, käyttääkö unioni yksinomaista ulkoista toimivaltaansa SEUT 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti vai käyttääkö se jäsenvaltioiden kanssa jaettua ulkoista toimivaltaa, tekeekö se tämän yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tai käyttääkö neuvosto mahdollisuutta päättää neuvostossa vaaditulla määräenemmistöllä, että unioni käyttää kyseistä ulkoista toimivaltaansa yksin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181120">20.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. neuvosto (Etelämantereen merelliset suojelualueet)</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-626/15 ja C-659/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:925">EU:C:2018:925</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0126">126</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että komission toimivalta edustaa unionia sen käyttäessä ulkoista toimivaltaansa ei voi riippua siitä, onko ulkoinen toimivalta luonteeltaan yksinomainen vai jaettu, koska tämä toimivalta perustuu yksinomaan unionin sisäisiin sääntöihin, jotka eivät sido kolmansia valtioita tai muita kansainvälisiä järjestöjä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että vaikka on totta, kuten komissio pääasiallisesti väittää, että perussopimuksissa rajoitetaan komission toimivaltaa hoitaa unionin ulkoinen edustus ainoastaan SEU 17 artiklan 1 kohdassa nimenomaisesti määrättyjen poikkeusten nojalla, on kuitenkin niin, kuten tämän tuomion 32 kohdassa on jo muistutettu, että kun unioni kansainvälisen oikeuden subjektina päättää käyttää toimivaltaansa, tällaisessa toimivallan käytössä on noudatettava merkityksellistä kansainvälistä oikeutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Yhtäältä IMO:n yleissopimuksen 4 artiklasta ilmenee, että ainoastaan valtiot voivat liittyä siihen. Vaikka siis kaikki unionin jäsenvaltiot ovat IMO:n jäseniä, unioni itse ei ole jäsen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Toisaalta on totta, että kyseisen yleissopimuksen 25 artiklan a kohdan mukaan IMO:n neuvosto voi tehdä sopimuksia ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotka koskevat järjestön suhdetta muihin järjestöihin, ja että mainitun yleissopimuksen 66 artiklan mukaan IMO voi toimivaltaansa kuuluvissa asioissa tehdä yhteistyötä näiden muiden hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, jotka eivät ole Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjä mutta joiden intressit ja toiminnot liittyvät IMO:n tarkoituksiin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Juuri tässä yhteydessä komissio teki lisäksi ETY:n perustamissopimuksen 229 artiklan perusteella IMO:n kanssa vuoden 1974 yhteistyösopimuksen, jossa määrätään muun muassa komission mahdollisuudesta osallistua tarkkailijana IMO:n työskentelyyn ja joka mahdollistaa näin ollen sen, että se voi toimittaa omissa nimissään tälle järjestölle ehdotuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>On kuitenkin selvää, että yhteisö tai unioni, joka korvasi sen, eivät ole tehneet IMO:n kanssa sopimusta, joten unionilla ei ole mitään asemaa IMO:ssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Asiakirja-aineistosta ja istunnossa käydyistä keskusteluista ilmenee, että IMO:n elimet katsovat tähän järjestöön sovellettavien asiakirjojen perusteella, että ainoastaan sellaiset hallitustenväliset järjestöt, joiden kanssa se on tehnyt sopimuksia, voivat osallistua sen työskentelyyn, erityisesti jättämällä ehdotuksia oikeudellisten toimien toteuttamiseksi. Juuri tällaisen toteamuksen perusteella IMO:n pääsihteeri kieltäytyi <DATE ISO="20050214">14.2.2005</DATE> ottamasta vastaan ehdotusta, jonka Alankomaiden kuningaskunta esitti yhteisön puolesta vastauksena IMO:n hallitustenvälisille järjestöille osoittamaan kehotukseen, sillä perusteella, että yhteisö ei ollut IMO:n jäsen eikä sillä ollut tarkkailijan asemaa tässä järjestössä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä pitää tosin paikkansa ensinnäkin, että MSC-MEPC:n työjärjestyksen 1.5.6 kohdassa määrätään järjestöjen, joilla on tarkkailijan asema, aktiivisesta osallistumisesta MEPC:n työskentelyyn, ja toiseksi, että MEPC:n menettelysääntöjen 5 säännön 3 kohdan mukaan muut hallitustenväliset järjestöt kuin IMO, joiden kanssa on tehty sopimus tai erityisjärjestely, sekä valtioista riippumattomat kansainväliset järjestöt, joiden kanssa IMO on solminut suhteet, voivat olla edustettuina tarkkailijoiden välityksellä tässä komiteassa, ja kolmanneksi, että riidanalainen ehdotus toimitettiin IMO:lle vastauksena tämän tuomion 18 kohdassa mainittuun ISWG-GHG:n kehotukseen, joka oli osoitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>asiasta kiinnostuneille jäsenmaille ja kansainvälisille järjestöille<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>. Nämä seikat eivät kuitenkaan merkitse sitä, että unionilla, joka ei ole kansainvälinen järjestö, jolla olisi tarkkailijan asema IMO:ssa, ja jonka kanssa IMO ei ole tehnyt mitään sopimusta tai erityisjärjestelyä, kuten tämän tuomion 57 kohdassa muistutetaan, olisi ollut oikeus toimittaa riidanalainen ehdotus omissa nimissään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että – toisin kuin komissiolla, joka on tehnyt IMO:n kanssa vuoden 1974 yhteistyösopimuksen – unionilla ei ole mitään sellaista asemaa, jonka nojalla se voisi itse osallistua tämän järjestön elinten ja komiteoiden työskentelyyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Lisäksi komissio on neuvostolle antamassaan suosituksessa komissiolle annettavista valtuuksista aloittaa ja käydä neuvottelut IMO:n kanssa Euroopan yhteisön liittymistä koskevista ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä (SEK(2002) 381 lopullinen) myöntänyt, että yhteisöllä ei ollut oikeutta osallistua IMO:n työskentelyyn ja että oli siis sen edun mukaista liittyä IMO:n yleissopimukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Komissio väittää kuitenkin, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja erityisesti se, että annettiin SEU 1 artiklan kolmas kohta, SEU 47 artikla ja SEUT 220 artikla, merkitsee sitä, että unionilla oli oikeus toimia omissa nimissään IMO:ssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Tältä osin SEU 1 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että unioni korvaa yhteisön, jonka seuraaja se on, ja SEU 47 artiklassa määrätään, että unioni on oikeushenkilö. Neuvosto ja komissio ilmoittivat tästä Lissabonin sopimukseen liittyvästä oikeudellisesta seurauksesta IMO:lle <DATE ISO="20091127">27.11.2009</DATE> päivätyllä yhteisellä verbaalinootilla, ja se otettiin huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 65/276.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Sen lisäksi, että – kuten Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri vahvisti <DATE ISO="20110601">1.6.2011</DATE> päivätyssä ilmoituksessaan – tätä päätöslauselmaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöihin, kyseisellä päätöslauselmalla tai <DATE ISO="20091127">27.11.2009</DATE> päivätyllä yksipuolisella verbaalinootilla ei, erityisesti sen yksipuolisen luonteen takia, kuitenkaan missään tapauksessa voitu antaa unionille sellaista asemaa IMO:ssa, jota yhteisöllä ei ollut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Toisaalta SEUT 220 artiklasta on todettava, että on totta, että siinä annetaan unionille toimivalta harjoittaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>aiheellista yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien elinten ja erityisjärjestöjen – – kanssa<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>, kun taas ETY:n perustamissopimuksen 229 artiklassa komissiolle annettiin tehtäväksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>huolehtia kaikista tarvittavista yhteyksistä Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen toimielimiin<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Mainitun SEUT 220 artiklan antamisesta ei kuitenkaan seurannut, että unioni olisi korvannut komission niiden yhteistyösopimusten, jotka komissio on tehnyt ETY:n perustamissopimuksen 229 artiklan perusteella, kuten vuoden 1974 yhteistyösopimuksen, osapuolena. Vaikka näet SEU 1 artiklan kolmannen kohdan mukaan unioni korvaa Lissabonin sopimuksen voimaan tultua yhteisön, jonka seuraaja se on, viimeksi mainitussa määräyksessä tai missään muussakaan perussopimusten määräyksessä ei määrätä, että unioni voisi korvata komission.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Kolmanneksi se, että unioni ei ole IMO:n jäsen eikä ole tehnyt IMO:n kanssa erityisiä sopimuksia, joiden perusteella se voisi osallistua kyseisen järjestön työskentelyyn, ei estä sitä, että unionin ulkoista toimivaltaa voitaisiin tosiasiallisesti käyttää tällä alalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on yhtäältä varmistettava, että unioni voi käyttää toimivaltaansa sisäisesti ja että se tätä toimivaltaansa käyttäessään määrittelee oman kantansa asianomaiseen alaan sovellettavan menettelyn mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>Toisaalta silloin, kun unioni ei ole kansainvälisen järjestön jäsen ja asian kannalta merkityksellinen kansainvälinen oikeus siis estää sitä käyttämästä toimivaltaansa ulkoisesti tällaisessa järjestössä, jäsenvaltiot voivat yhdessä käyttää tätä toimivaltaa SEU 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön velvoitteen nojalla unionin edun mukaisesti. Tässä yhteydessä jäsenvaltioita ei voida estää toimittamasta ehdotuksia tälle järjestölle, riippumatta siitä, koskevatko ne alaa, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, tai alaa, joka kuuluu toimivaltaan, jonka se jakaa jäsenvaltioiden kanssa (ks. vastaavasti lausunto 2/91 (ILO:n yleissopimus nro 170), <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19930319">19.3.1993</DATE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1993:106">EU:C:1993:106</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0005">5</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090212">12.2.2009</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kreikka</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-45/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:81">EU:C:2009:81</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja lausunto 1/13 (Kolmansien valtioiden liittyminen Haagin yleissopimukseen), <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141014">14.10.2014</DATE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2303">EU:C:2014:2303</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että neuvosto hyväksyi komission ehdotuksesta IMO:lle tehtävän unionin ehdotuksen, eikä komissio riitauta tämän ehdotuksen hyväksymisjärjestelyjä eikä sen sisältöä, kuten se vahvisti istunnossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Kuitenkaan kyseistä ehdotusta ei tämän tuomion 53–66 kohdassa esitetyistä syistä ja riippumatta siitä, kuuluuko se unionin yksinomaiseen vai jaettuun toimivaltaan, voitu missään tapauksessa esittää IMO:lle unionin puolesta rikkomatta kyseisen järjestön työskentelyä koskevia sääntöjä. Neuvosto on näin ollen perustellusti katsonut, että jäsenvaltioiden oli esitettävä riidanalainen ehdotus omissa nimissään ja toimien yhdessä unionin edun mukaisesti.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Neljänneksi ja viimeiseksi komission väitteestä, jonka mukaan Kroatian tasavalta ei voinut toimittaa riidanalaista ehdotusta loukkaamatta unionin ulkoista toimivaltaa ja komission ulkoista edustusta koskevaa toimivaltaa, on todettava, että pelkästään sen seikan perusteella, että unioni ei ole jonkin kansainvälisen järjestön jäsen, jäsenvaltio ei voi, kun se toimii yksin osallistuessaan kansainväliseen järjestöön, tehdä sitoumuksia, jotka voivat vaikuttaa perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista varten annettuihin unionin sääntöihin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090212">12.2.2009</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kreikka</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-45/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:81">EU:C:2009:81</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa Kroatian tasavallan IMO:lle <DATE ISO="20200207">7.2.2020</DATE> lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee kuitenkin, että Kroatian tasavalta on toimiessaan jäsenvaltioiden ja komission puolesta ainoastaan toimittanut kyseiselle järjestölle jäsenvaltioiden ja komission riidanalaisen ehdotuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon komission ja IMO:n välille vuoden 1974 yhteistyösopimuksella perustetut suhteet, ja siltä osin kuin merkityksellinen kansainvälinen oikeus ei vaikuta olevan esteenä tälle, jäsenvaltiot olisivat tosin voineet antaa komissiolle tehtäväksi huolehtia edustuksestaan niiden käyttäessä yhdessä unionin edun mukaisesti ulkoista toimivaltaa, jota unioni oli estynyt käyttämästä IMO:n yleissopimuksen sovellettavien sääntöjen nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Missään perussopimusten määräyksessä ei kuitenkaan edellytetä, että jäsenvaltiot antavat komissiolle tehtäväksi edustaa niitä, vaikka asiaa koskeva kansainvälinen oikeus ei ole sille esteenä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Kuten näet julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 84 kohdassa, SEU 17 artiklan 1 kohdassa annetaan siinä nimenomaisesti tarkoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta komissiolle yksinomainen toimivalta varmistaa vain unionin mutta ei jäsenvaltioiden edustusta, myös silloin, kun jäsenvaltiot toimivat yhdessä unionin edun mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava, että jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää tapauskohtaisesti oman ulkoisen edustuksensa yksityiskohdista, myös silloin, kun ne toimivat yhdessä unionin edun mukaisesti. Mikään ei estä mainittuja valtioita antamasta tätä tehtävää joukostaan neuvoston puheenjohtajana toimivalle jäsenvaltiolle, kunhan tämä jäsenvaltio ei toimi yksin eikä unionin puolesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella toinen kanneperuste on hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen kanneperuste</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Komissio on esittänyt ensimmäisen kanneperusteensa ainoastaan osoittaakseen, että unionilla oli nyt käsiteltävässä asiassa yksinomainen toimivalta ja että riidanalainen ehdotus olisi näin ollen pitänyt esittää unionin puolesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Tämän tuomion 51, 52 ja 54 kohdassa mainituista syistä ja riippumatta siitä, onko unionin ulkoinen toimivalta, jonka alaisuuteen riidanalainen ehdotus kuuluu, yksinomainen vai jaettu, unioni ei kuitenkaan olisi missään tapauksessa voinut itse esittää mainittua ehdotusta IMO:lle merkityksellistä kansainvälistä oikeutta noudattaen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Kuten myös julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 97 kohdassa, ensimmäinen kanneperuste on tämän seurauksena tehoton ja se on näin ollen hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Koska yhtäkään kanneperustetta ei ole hyväksytty, kanne on hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="13"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt nyt käsiteltävän asian, sen on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja lisäksi se on velvoitettava korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut tämän toimielimen vaatimusten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Lisäksi saman työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen Belgian kuningaskunnan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Ranskan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kanne hylätään.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>