<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.2-->
  <head>
    <title>2020-06-202006C118201800780-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0078-18-201911464-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="7/02/2020 10:49:49" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="1J61EzD3VtqEZ4YCCq+Zd+cIdB7KXXLnsDT2Ont8HGjg9dy8GR+K4F8v8z1N3Bl/pgxgBCNmJmO88XDsUCBXbaWpWACI/iGwU2TCVCyROQIEDghBiFf56o9pHoD0zlpmFsDSsYeo2ddL8YWFtfsNMnd4dAAlXK8z/ztQUfSFb6g=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0078" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2018" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="ikv" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_orange" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 09/01/2020 08:55:06" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="851e0cbe302a4d1d96b99de4dbe6d7b9" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0078" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RD" name="NatureAff"/>
    <meta content="RD" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Manuel Campos Sánchez-Bordona – Asia C‑78/18</div>
      <div id="rId22" style="default">Komissio v. Unkari (järjestöjen toiminnan avoimuus)</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      14 päivänä tammikuuta 2020  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑78/18
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      Euroopan komissio
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Unkari
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-8" title="page-1">
      (Järjestöjen avoimuus)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Pääomien vapaa liikkuvuus – SEUT 63 ja SEUT 65 artikla – Yksityiselämän kunnioittaminen – Henkilötietojen suoja – Yhdistymisvapaus – Avoimuus – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artikla – Ulkomainen tuki jäsenvaltiossa toimiville kansalaisjärjestöille – Kansallinen lainsäädäntö, jossa ulkomaista tukea saaville kansalaisjärjestöille asetetaan seuraamuksilla tehostettuja rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja avoimuuteen liittyviä velvollisuuksia
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen on komission vaatimuksesta arvioitava, onko Unkari jättänyt noudattamatta SEUT 63 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 7, 8 ja 12 artiklan mukaisia jäsenyysvelvoitteitaan, kun se on laissa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) säätänyt tiettyjä rajoituksia kansalaisjärjestöjen ulkomailta saamille tuille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen ratkaistavana on komission nostama jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, jonka johdosta se joutuu jälleen kerran arvioimaan jäsenvaltioiden toiminnan laillisuuden niin, että perussopimuksissa taatut perusvapaudet sovitetaan harmonisesti yhteen perusoikeuskirjassa suojattujen oikeuksien kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EUT-sopimus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 63 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-3">
      ”1. Tämän luvun määräysten mukaisesti kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-3">
      2. Tämän luvun määräysten mukaisesti kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat maksuja jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 65 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-3">
      ”1. Mitä 63 artiklassa määrätään, ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-21" title="page-3">
      a) soveltaa niitä verolainsäädäntönsä säännöksiä, joiden mukaan verovelvollisia kohdellaan eri tavoin heidän asuinpaikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-22" title="page-3">
      b) toteuttaa kaikki toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä, jotta estetään verotusta ja rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvontaa koskevien jäsenvaltioiden lakien ja asetusten rikkominen, taikka säätää pääomanliikkeitä koskevista ilmoitusmenettelyistä hallinnollisten tietojen tai tilastotietojen saamiseksi taikka toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-23" title="page-4">
      2. Tämän luvun määräykset eivät rajoita sellaisten sijoittautumisoikeuden rajoitusten soveltamista, jotka ovat sopusoinnussa perussopimusten kanssa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-24" title="page-4">
      3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja menettelyt eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään taikka 63 artiklassa tarkoitetun pääomien ja maksujen vapaan liikkuvuuden peiteltyä rajoittamista.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 7 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-4">
      ”Jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 8 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-4">
      ”1. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-4">
      2. Tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-4">
      3. Riippumaton viranomainen valvoo näiden sääntöjen noudattamista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 12 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-34" title="page-4">
      ”Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 52 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-4">
      ”1. Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-5">
      3. Siltä osin kuin tämän perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuksessa. Tämä määräys ei estä unionia myöntämästä tätä laajempaa suojaa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-5">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallinen oikeus: vuoden 2017 laki nro LXXVI</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI johdanto-osassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-5">
      ”– – yhdistymisvapauden nojalla perustetut järjestöt ilmentävät yhteiskunnan itsenäistä järjestäytymistä, ja niiden toiminta edistää demokraattista valvontaa ja yleisistä asioista käytävää julkista keskustelua – – näillä järjestöillä on ratkaiseva merkitys yleisen mielipiteen muodostuksessa,
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">– – yhdistysten ja säätiöiden avoimuus yhteiskunnassa on mitä suurimmassa määrin yleisen edun mukaista,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">– – ulkomaiset eturyhmät voivat pyrkiä käyttämään hyväkseen yhdistymisvapauden nojalla perustettujen järjestöjen tuntemattomista ulkomaisista lähteistä saamaa tukea edistääkseen – näillä järjestöillä olevan yhteiskunnallisen vaikutusvallan avulla – omia etujaan Unkarin yhteisöllisten etujen sijasta Unkarin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä ja – – tämä voi siten vaarantaa maan poliittiset ja taloudelliset edut ja sen oikeuselinten riippumattoman toiminnan.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI 1 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-5">
      ”1. Tätä lakia sovellettaessa ulkomaista tukea saavilla järjestöillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka saavat 2 momentissa tarkoitettua rahoitusta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-5">
      2. Kaikenlaisia suoraan tai välillisesti ulkomailta tulevia rahan tai muiden omaisuuserien siirtoja pidetään niiden oikeudellisesta perusteesta riippumatta tässä laissa tarkoitettuna tukena siitä lähtien, kun niiden määrä tiettynä verovuonna saavuttaa – yksinään tai kumulatiivisesti – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemisestä ja torjunnasta annetun vuoden 2017 lain nro LIII (jäljempänä rahanpesulaki) 6 §:n 1 momentin b kohdassa vahvistetun määrän kaksinkertaisena.[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>)]
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-48" title="page-5">
      3. Edellä 2 momentissa tarkoitetun tuen määrän laskennassa ei oteta huomioon tukea, jota kyseinen yhdistys tai säätiö saa Euroopan unionin erityisen oikeussäännön nojalla myöntämänä rahoituksena, joka maksetaan määrärahojen käytöstä päättävän [Unkarin] elimen välityksellä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-49" title="page-5">
      4. Tämän lain soveltamisalaan eivät kuulu:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-50" title="page-6">
      a) yhdistykset ja säätiöt, joita ei pidetä kansalaisjärjestöinä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-6">
      b) urheilua koskevassa vuoden 2004 laissa nro I tarkoitetut yhdistykset;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-52" title="page-6">
      c) uskonnolliset järjestöt;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-53" title="page-6">
      d) kansallisten vähemmistöjen oikeuksista annetussa vuoden 2011 laissa nro CLXXIX tarkoitetut vähemmistöjärjestöt ja ‑yhdistykset sekä säätiöt, jotka perustamiskirjansa mukaisesti harjoittavat suoraan kansallisten vähemmistöjen kulttuuriseen itsehallintoon liittyvää toimintaa tai jotka edustavat ja puolustavat kansallisten vähemmistöjen etuja.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI 2 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-6">
      ”1. Jokaisen 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhdistyksen tai säätiön on ilmoitettava 15 päivän kuluessa siitä, kun sen kyseisen vuoden aikana saaman ulkomaisen tuen määrä on saavuttanut [rahanpesulain] 6 §:n 1 momentin b kohdassa vahvistetun määrän kaksinkertaisena, että siitä on tullut ulkomaista tukea saava järjestö.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-56" title="page-6">
      2. Ulkomaista tukea saavan järjestön on tehtävä edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kotipaikkansa toimivaltaiselle tuomioistuimelle (jäljempänä rekisteriä pitävä tuomioistuin) ja annettava sille liitteessä I mainitut tiedot.[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>)] Rekisteriä pitävä tuomioistuin merkitsee ilmoituksen kansalaisjärjestöjen ja muiden ei-kaupallisten järjestöjen rekisteriin (jäljempänä rekisteri) sisältyviin yhdistysten tai säätiöiden rekistereihin ja rekisteröi yhdistyksen tai säätiön ulkomaista tukea saavaksi järjestöksi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-6">
      3. Edellä 1 momentissa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan analogisesti siten, että ulkomaista tukea saavan järjestön on toimitettava rekisteriä pitävälle tuomioistuimelle edellisen vuoden aikana saamistaan tuista niiden selvityksen yhteydessä ilmoitus, jossa annetaan liitteessä I mainitut tiedot. Ilmoituksessa on mainittava kyseiseltä vuodelta
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-58" title="page-6">
      a) liitteessä I olevan II osan A kohdassa tarkoitetut tiedot, jos tuen määrä on alle 500 000[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>)] HUF tuen antajaa kohden,
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-6">
      b) liitteessä I olevan II osan B kohdassa tarkoitetut tiedot, jos tuen määrä on vähintään 500 000 HUF tuen antajaa kohden.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-60" title="page-7">
      4. Rekisteriä pitävän tuomioistuimen on ennen jokaisen kuukauden 15. päivää lähetettävä kansalaistietoportaalista vastaavalle ministerille edellisen kuukauden aikana ulkomaista tukea saaviksi järjestöiksi rekisteröimiensä yhdistysten ja säätiöiden nimet, kotipaikat ja verotunnisteet. [Kyseinen] ministeri julkistaa toimitetut tiedot viipymättä asettamalla ne julkisesti ja maksutta saataville tätä varten perustetussa sähköisessä järjestelmässä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-61" title="page-7">
      5. Kun ulkomaista tukea saava järjestö on tehnyt edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sen on viipymättä ilmoitettava omalla kotisivullaan ja omissa julkaisuissaan – –, että sitä pidetään tässä laissa tarkoitettuna ulkomaista tukea saavana järjestönä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-62" title="page-7">
      6. Edellä 5 momentissa mainittu velvoite sitoo ulkomaista tukea saavaa järjestöä niin kauan kuin sitä pidetään tässä laissa tarkoitettuna [tämänluonteisena] järjestönä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI 3 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-64" title="page-7">
      ”1. Jos yhdistys tai säätiö ei noudata sille tämän lain nojalla kuuluvia velvoitteita, syyttäjän on heti asian tultua hänen tietoonsa – – määrättävä, että yhdistyksen tai säätiön on täytettävä velvoitteensa seuraavien 30 päivän kuluessa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-65" title="page-7">
      2. Jos ulkomaista tukea saava järjestö ei täytä syyttäjän tarkoittamia velvoitteita, hänen on määrättävä uudelleen, että ulkomaista tukea saavan järjestön on täytettävä sille tämän lain nojalla kuuluvat velvoitteet 15 päivän määräajan kuluessa. Jos näin ei tapahdu, syyttäjä vaatii kyseisen määräajan päättymistä seuraavien 15 päivän kuluessa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, että ulkomaista tukea saavalle järjestölle määrätään kansalaisjärjestöjen merkitsemisestä tuomioistuinten ylläpitämään rekisteriin ja siihen sovellettavista säännöistä ja menettelyistä annetun vuoden 2011 lain nro CLXXXI 37 §:n 2 momentin[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>)] mukainen sakko.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-66" title="page-8">
      3. Annettuaan järjestölle edellä 2 momentissa tarkoitetun uuden määräyksen syyttäjä toimii noudattaen oikeasuhteisuutta koskevaa vaatimusta ja soveltaen analogisesti yhdistymisvapaudesta, voittoa tavoittelemattoman järjestön asemasta ja kansalaisjärjestöjen rahoituksesta annetun vuoden 2011 lain nro CLXXV[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>)] ja kansalaisjärjestöjen merkitsemisestä tuomioistuinten ylläpitämään rekisteriin ja siihen sovellettavista säännöistä ja menettelyistä annetun vuoden 2011 lain nro CLXXXI[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>)] sääntöjä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI 4 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-68" title="page-8">
      ”1. Jos ulkomaista tukea saavan järjestön rahana tai muina omaisuuserinä saamat tuet eivät 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua verovuotta seuraavan vuoden aikana saavuta rahanpesulain 6 §:n 1 momentissa mainittua määrää kaksinkertaisena, yhdistystä tai säätiötä ei enää pidetä ulkomaista tukea saavana järjestönä, ja sen on toimitettava tieto tästä – ilmoittamista koskevia sääntöjä analogisesti soveltaen – kyseistä vuotta koskevan vuosikertomuksen antamista seuraavien 30 päivän kuluessa. Rekisteriä pitävän tuomioistuimen on välitettävä tämä tieto 2 §:n 4 momentin mukaisesti kansalaistietoportaalista vastaavalle ministerille, joka poistaa kyseistä järjestöä koskevat tiedot viipymättä tätä varten perustetusta sähköisestä järjestelmästä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-69" title="page-8">
      2. Kun rekisteriä pitävä tuomioistuin on saanut edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, se poistaa rekisteristä merkinnän siitä, että yhdistys tai säätiö on ulkomaista tukea saava järjestö.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio osoitti 14.7.2017 Unkarin hallitukselle vuoden 2017 lakia nro LXXVI koskevan virallisen huomautuksen, koska se katsoi kyseisen lain olevan ristiriidassa SEUT 63 artiklan ja perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artiklan mukaisten velvoitteiden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Virallisessa huomautuksessa annettiin Unkarin hallitukselle kuukausi aikaa esittää huomautuksensa asiasta. Kyseinen hallitus pyysi tähän määräaikaan pidennystä, jota komissio ei myöntänyt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus vastasi komissiolle 14.8.2017 ja 7.9.2017 päivätyillä kirjeillä, joissa se kiisti virallisessa huomautuksessa esitetyt väitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska komissio ei ollut tyytyväinen Unkarin hallituksen vastaukseen, se osoitti 5.10.2017 Unkarin hallitukselle perustellun lausunnon, jossa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-75" title="page-9">
      1) se totesi, että Unkari oli vuoden 2017 lailla nro LXXVI ja edellä mainittujen unionin oikeussääntöjen vastaisesti ottanut käyttöön syrjiviä, tarpeettomia ja perusteettomia rajoituksia, jotka koskivat Unkarissa toimivien kansalaisjärjestöjen ulkomailta saamia tukia; ja
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-76" title="page-9">
      2) kehotti Unkarin hallitusta toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet perustellun lausunnon noudattamiseksi taikka esittämään siitä huomautuksensa yhden kuukauden määräajassa.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska Unkarin hallituksen pyytämää määräajan pidennystä ei myönnetty, se vastasi komission perusteltuun lausuntoon 5.12.2017 ja kiisti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen, josta sitä arvosteltiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio päätti 7.12.2017 nostaa nyt käsiteltävän kanteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittely unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne nostettiin unionin tuomioistuimessa 6.2.2018.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, että Unkari ei ole noudattanut SEUT 63 artiklaan eikä perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artiklaan perustuvia velvoitteitaan, koska se on vuoden 2017 lailla nro LXXVI ottanut käyttöön syrjiviä, tarpeettomia ja perusteettomia rajoituksia kansalaisjärjestöjen ulkomailta saamille tuille. Lisäksi komissio vaatii, että tämä jäsenvaltio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus vaatii, että kanne jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään perusteettomana ja että komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ruotsin kuningaskunta hyväksyttiin tukemaan väliintulijana komission vaatimuksia unionin tuomioistuimen presidentin 26.9.2018 antamalla määräyksellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus, Ruotsin hallitus ja komissio osallistuivat 22.10.2019 pidettyyn istuntoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanteen tutkimatta jättäminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus katsoo, että kanne on jätettävä tutkimatta oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana tapahtuneiden sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Sen mukaan komissio antoi huomautusten esittämiseen tavanomaista lyhyemmät määräajat ja epäsi perusteettomasti Unkarin hallituksen pyytämät määräaikojen pidennykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen mukaan nämä sääntöjenvastaisuudet loukkaavat vilpittömän yhteistyön velvollisuutta (SEU 4 artiklan 3 kohta), oikeutta hyvään hallintoon (perusoikeuskirjan 41 artikla), tarkemmin ottaen oikeutta tulla kuulluksi, sekä yleistä puolustautumisoikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että määräajat eivät olleet sääntöjenvastaisia eivätkä kohtuuttoman lyhyitä ja että ne eivät estäneet Unkarin hallitusta esittämästä yksityiskohtaisia huomautuksia jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, josta sitä arvosteltiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viralliseen huomautukseen vastaamiselle asettamastaan määräajasta komissio toteaa, että tämän määräajan pidentäminen olisi edellyttänyt sitä, että Unkari noudattaa virallista huomautusta ja laatii realistisen aikataulun, jossa sen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) Lisäksi komissio väittää, että näitä määräaikoja vahvistettaessa oli otettu huomioon se, että Unkari oli päättänyt olla jatkamatta vuoropuhelua komission kanssa, joten niiden lyhyys johtui aivan kyseisen jäsenvaltion omasta käyttäytymisestä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen mukaan ”oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tarkoituksena on antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtäältä tilaisuus täyttää unionin oikeuden mukaiset velvoitteensa ja toisaalta tilaisuus puolustautua asianmukaisesti komission esittämiä väitteitä vastaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden kahden tavoitteen noudattamiseksi komission on ”annettava jäsenvaltioille kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa niiden on vastattava viralliseen huomautukseen ja ryhdyttävä noudattamaan perustellussa lausunnossa asetettuja velvoitteita tai tarvittaessa valmisteltava puolustustaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission tavanomaisesti asettama määräaika oikeudenkäyntiä edeltävissä menettelyissä on kaksi kuukautta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen on aina pitäydyttävä tässä määräajassa: ratkaisevaa on, että määräaika on ”kohtuullinen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Määräajan kohtuullisuutta ei voida määrittää abstraktisti, vaan se on määritettävä viittaamalla määräajan kaksitahoiseen tarkoitukseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>) Jäsenvaltiolla on käytännössä oltava mahdollisuus valmistella puolustustaan komission esittämiä väitteitä vastaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arvioitaessa sitä, onko komission yksittäistapauksessa antama määräaika kohtuullinen, ”on otettava huomioon kaikki kuhunkin yksittäistapaukseen vaikuttavat seikat”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>) Esimerkiksi ”erittäin lyhyet määräajat voivat siten olla perusteltuja erityistapauksissa, muun muassa silloin, kun jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättäminen on korjattava kiireellisesti tai kun komission näkökanta on täysin kyseisen jäsenvaltion tiedossa ennen menettelyn aloittamista”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että perusteltuun lausuntoon vastaamiselle asetetun määräajan pidennys olisi käsiteltävässä asiassa voitu myöntää vain siinä tarkoituksessa, että jäsenvaltio saisi toteutettua kyseisen lausunnon noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>) Komissio täsmentää, että Unkarin hallitus ei kuitenkaan määräajan pidentämistä koskevassaan pyynnössään maininnut, että sillä olisi tällainen tarkoitus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä väitteessä ei kuitenkaan ole otettu huomioon oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn jälkimmäistä tavoitetta, joka on mahdollistaa se, että jäsenvaltio voi puolustautua siihen kohdistettuja väitteitä vastaan. Tällainen väite ei siten ole unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisevaa on kuitenkin lopulta se, onko komission menettely vaikeuttanut jäsenvaltion puolustuksen valmistelua. Jäsenvaltion asiana on esittää näyttöä tällaisista vaikeuksista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus ei ole osoittanut, että sille asetetut määräajat olisivat vaikuttaneet haitallisesti sen puolustautumiseen. Vaikka Unkarin hallitus voikin olla oikeassa väittäessään, että komissio antoi sille perusteettomasti tavanomaisen käytäntönsä mukaista määräaikaa (kaksi kuukautta) lyhyemmän määräajan (yksi kuukausi), niin tosiasiallisesti Unkarin hallitukselle jäi yhteensä kaksi kuukautta aikaa vastata sekä viralliseen huomautukseen että perusteltuun lausuntoon. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on katsottava, että Unkarin hallitus saattoi puolustautua asianmukaisesti ja että sillä lopulta oli käytettävissään alun perin vaatimansa määräaika.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sillä, että komissio päätti nostaa kanteen tuskin kahden päivän kuluttua siitä, kun se oli vastaanottanut Unkarin hallituksen perusteltuun lausuntoon antaman vastauksen, ei ole merkitystä kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission tehtävänä on näet valita ajankohta, jolloin se aloittaa jäsenvaltiota vastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn, ”eikä niillä näkökohdilla, joilla on ratkaiseva merkitys tässä valinnassa, ole vaikutusta kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin”, sillä ”komissiolla on valta harkita, minä ajankohtana kanne on mahdollisesti syytä nostaa, eikä unionin tuomioistuimen lähtökohtaisesti kuulu valvoa tämän harkintavallan käyttämistä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus väittää, että kaksi päivää ei riittänyt siihen, että komissio voisi muodostaa käsityksen Unkarin hallituksen perusteltuun lausuntoon antamasta vastauksesta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>) Komissio vastaa, että se päätti nostaa kanteen sen jälkeen, kun se oli täysin ammattimaisesti tutkinut Unkarin hallituksen antaman vastauksen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Korostin jo edellä, että komissiolla on toimivalta valita ajankohta, jolloin se nostaa tämäntyyppisen kanteen. Tältä kannalta tarkasteltuna en näe mitään syytä katsoa, että komissio käsiteltävässä tapauksessa teki päätöksensä kiinnittämättä riittävästi huomiota Unkarin hallituksen esittämiin huomautuksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusteltuun lausuntoon vastaaminen on viimeinen vaihe oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä, jonka aikana asianosaiset saavat perusteellisen käsityksen toistensa näkemyksistä. Kun tämän menettelyn eri vaiheet on saatu päätökseen, kaksi päivää voi hyvinkin riittää sitä seuraavan menettelyn käynnistämiseen eli jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusteltuun lausuntoon annettu vastaus, jossa – kuten käsiteltävässä tapauksessa – ainoastaan toistetaan Unkarin hallituksen alusta asti puolustama näkemys, riittää siihen, että komissio voi päätellä, ettei kyseisen jäsenvaltion oikeudellinen kanta, joka on jo ennestään ollut komission tiedossa, ole menettelyn aikana muuttunut. Päätöksen tekeminen kanteen nostamisesta ei siten vaadi perusteellisempaa käsittelyä kuin se, joka suoritettiin oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn kuluessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka päätös kanteen nostamisesta tehtiin – kuten jo totesin – 7.12.2017, kanne toimitettiin unionin tuomioistuimeen 6.2.2018. Kanteeseen sisältyy useita viittauksia Unkarin hallituksen vastaukseen, mikä osoittaa, että Unkarin hallituksen väitteet on tutkittu yksityiskohtaisesti. Näin ollen ei voida väittää, että komissio olisi laiminlyönyt perusteltuun lausuntoon annetun vastauksen tutkimisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Merkitystä on lopulta vain sillä, että oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely mahdollisti sen, että Unkarin hallitus saattoi esittää asiansa komissiolle ja viime kädessä unionin tuomioistuimelle ilman, että sen puolustautumisoikeuksia loukattiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lienee tarpeetonta mainita, että käsiteltävää asiaa ratkaistessaan unionin tuomioistuin ottaa huomioon kaikki Unkarin hallituksen oikeudenkäyntiä edeltäneessä vaiheessa toimittamat kirjelmät ja tietysti vastineen ja vastauskirjelmän, jotka Unkarin hallitus on esittänyt tässä oikeudenkäynnissä. Näin ollen on katsottava, että kyseisen jäsenvaltion puolustautumisoikeuksia on kunnioitettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten lausumat asiakysymyksestä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että Unkari rikkoi ensinnäkin pääomien vapaata liikkuvuutta (SEUT 63 artikla) ja toiseksi ja ”erikseen” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) loukkasi useita perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja vapauksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson jäljempänä esittämistäni syistä, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>) että näitä kahta väitettä ei tarvitse tutkia ”erikseen”, vaan ne on tutkittava yhdessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission ja Ruotsin hallituksen lausumat</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää Ruotsin hallituksen tukemana, että vuoden 2017 laissa nro LXXVI tarkoitetut tuet ovat yksi pääomanliikkeiden (pääomansiirtojen) muoto. Sen mukaan kyseinen laki on välillisesti syrjivä pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus, joka perustuu kansalaisuuteen ja jota ei voida perustella sillä, että Unkarissa asuvien tuen antajien ja ulkomailla asuvien tuen antajien tilanteet ovat objektiivisesti erilaiset avoimuuden ja valvonnan osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka vuoden 2017 lakia nro LXXVI sovellettaisiin syrjimättömästi, se ei silti lakkaisi olemasta pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus, koska siinä asetetut rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja avoimuuteen liittyvät velvollisuudet ovat huomattavia ja koska niillä siten on ehkäisevä vaikutus. Se, että ilmoittaminen ja julkistaminen ovat ex post ‑velvollisuuksia, ei vaikuta niiden rajoittavaan luonteeseen, vaikka ne ovatkin vähemmän ankaria kuin ex ante ‑velvollisuudet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myöskään yleiseen järjestykseen ja avoimuuteen liittyvät syyt, joihin Unkarin hallitus vetoaa, eivät komission mukaan tue lainsäädäntöä, a) jolla stigmatisoidaan ulkomaista tukea saavia järjestöjä (vaikkakaan ei niitä kaikkia, sillä jotkin järjestöt, kuten urheilujärjestöt ja uskonnolliset järjestöt, on ilman mitään objektiivista syytä jätetty tämän lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle) ja b) jonka lähtökohtana on, että tällaista tukea saava toiminta on lainvastaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä toimenpiteet eivät sitä paitsi komission mukaan ole asianmukaisia lainsäätäjän tavoittelemien päämäärien saavuttamiseksi:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka katsottaisiin, että jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden suojelun alalla tiettyä harkintavaltaa (SEU 4 artiklan 2 kohta), Unkarin hallitus ei ole osoittanut, että kyseiset järjestöt ovat riittävän vakava uhka sen suvereniteetille ja perustuslailliselle järjestelmälle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus ei myöskään ole osoittanut, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunta edellyttää sitä, että Unkarin voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ulkomaisena pääomana saama rahoitus julkistetaan, ja että riidanalaisilla toimenpiteillä edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä toimenpiteet, jotka määrättiin kansalaisjärjestöihin jo sovellettavien muiden toimenpiteiden lisäksi, ovat komission mukaan joka tapauksessa suhteettomia, ja ne voidaan korvata muilla, vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 12 artiklasta komissio toteaa, että vuoden 2017 laissa nro LXXVI säädetyt vaatimukset, muodollisuudet ja seuraamukset loukkaavat kansalaisjärjestöjen yhdistymisvapautta, koska ne vaikuttavat näiden järjestöjen toimintaan, organisaatioon ja rahoitukseen. Etenkin seuraamuksista aiheutuu näiden järjestöjen olemassaololle oikeudellinen riski, koska niihin sisältyy järjestön mahdollinen purkaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä yhdistymisvapauden rajoitukset ovat lisäksi perusteettomia, koska ne eivät vastaa päämääriä, joita niillä väitetysti tavoitellaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Säädetty seuraamusjärjestelmä ei komission mukaan myöskään ole suhteellisuusperiaatteen mukainen: järjestön purkamisen kaltaista toimenpidettä pitäisi harkita ainoastaan viimeisenä keinona ja poikkeuksellisen vakavissa tapauksissa, mutta ei vähäisempien rikkomusten, etenkään hallinnollisten rikkomusten, tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklasta komissio toteaa, että vuoden 2017 lailla nro LXXVI puututaan perusteettomasti ja suhteettomasti tuen antajien yksityiselämän kunnioitusta ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka kansalaisjärjestöjen toiminnan avoimuus ja nimettömien lahjoitusten torjunta voivat kieltämättä olla yleisen edun mukaisia tavoitteita, on liiallista katsoa, että yli 500 000 HUF:n suuruisten tukien antajat ovat ”julkisia toimijoita”, joiden henkilötietojen suojan on oltava heikompi kuin muiden (mikä muun muassa mahdollistaa niiden nimien julkistamisen julkisessa rekisterissä). Avoimuuden tavoite asetetaan näin automaattisesti tuen antajille kuuluvien perusoikeuksien kunnioittamisen edelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen vastaus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus väittää, että vuoden 2017 lailla nro LXXVI vastataan unionin pyrkimykseen varmistaa pääomanliikkeiden avoimuus ja jäljitettävyys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tähän lakiin ei sisälly välillisesti syrjivää rajoitusta, joka perustuisi kansalaisuuteen, vaan rajoitus koskee tukien lähdettä. Tätä rajoitusta sovelletaan myös Unkarin kansalaisten ulkomailta käsin antamiin tukiin, eikä komissio ole voinut osoittaa, että näiden summien antajat olisivat käytännössä pääosin ulkomaalaisia. Tuen lähteen kriteeri on joka tapauksessa perusteltu, koska kotimaasta saatavia tukia on helpompi valvoa kuin ulkomailta saatavia tukia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisilla toimenpiteillä ei Unkarin hallituksen mukaan ole ehkäisevää vaikutusta, koska niillä ei aseteta kyseisille järjestöille mitään uusia hallinnollisia velvoitteita. Lisäksi julkistamisvelvoitteet ovat neutraaleja eivätkä vaikuta keskivertolahjoittajiin vaan ainoastaan niihin, jotka antavat yli 500 000 HUF:n tukia. Unionin tuomioistuin on jo hyväksynyt tämänkaltaiset ex post ‑velvoitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuttamisperusteesta Unkarin hallitus toteaa, että vuoden 2017 lailla nro LXXVI pyritään</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">lisäämään kansalaisjärjestöjen avoimuutta, koska ne vaikuttavat yhä enemmän yleisen mielipiteen muodostumiseen ja itse yhteiskuntaelämään Unkarissa. Unkarin lainsäätäjän tarkoituksena ei suinkaan ollut rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa vaan päinvastoin tunnustaa se ja edistää sitä edellyttäen, että niitä hoidetaan laillisesti. Kansalaisjärjestöjä kohdellaan siten edullisemmin kuin poliittisia puolueita, jotka eivät saa vastaanottaa tukia ulkomailta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">edistämään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lailla nro LXXVI ei suinkaan tavoitella näitä päämääriä epäjohdonmukaisesti: siinä säädetään tiettyjä tukia koskevista poikkeuksista, sillä jos tuet tulevat unkarilaisista lähteistä, niitä voidaan valvoa voimassa olevan lainsäädännön nojalla; jos taas kyse on uskonnollisista järjestöistä tai urheilujärjestöistä, näiden järjestöjen oikeudelliset erityispiirteet velvoittavat jättämään ne lain soveltamisalan ulkopuolelle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta Unkarin hallitus toteaa, että tuen käsite on määritelty siten, että se ei ole epämääräisempi kuin muutkaan unionin oikeudessa käytetyt vastaavat käsitteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen mukaan ei pidä paikkaansa, että jo aikaisemmin voimassa olleessa lainsäädännössä velvoitettiin kansalaisjärjestöt ilmoittamaan saamansa tuet. Komission ehdottamien kaltaiset toimenpiteet menisivät sitä paitsi paljon sitä pidemmälle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rekisteröinti- ja julkistamisvelvoitteista Unkarin hallitus toteaa, että niitä ei suinkaan sovelleta järjestelmällisesti vaan ainoastaan laissa määritellyissä rajoissa. Niillä pyritään vastaamaan kyseiseen tarpeeseen rajoittamalla ilmoitusvelvollisuus koskemaan ainoastaan merkittäviä ulkomailta tulevia rahoituksia, joiden määrät ovat käytännössä paljon suurempia kuin tuet keskimäärin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Seuraamuksista Unkarin hallitus toteaa, että kyseisellä lailla otetaan käyttöön vaiheittain sovellettavia porrastettuja toimenpiteitä, jotka ovat tuomioistuinten harjoittaman laillisuusvalvonnan alaisia, ja että järjestön purkaminen on vasta viimeinen keino, jos sillä todetaan olleen selkeä ja jatkuva tahto jättää noudattamatta lakia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lailla nro LXXVI ei rajoiteta yhdistymisvapauden aineellista sisältöä, vaan siinä kunnioitetaan tätä vapautta ja säännellään sen käyttöä. Rekisteröinti- ja julkistamisvelvoitteet rajoittuvat tietyn neutraalin tiedon (ulkomailta saatu merkittävä rahoitustuki) ilmoittamiseen, eikä niillä ole komission väittämiä stigmatisoivia ja ehkäiseviä vaikutuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen mukaan avoimuuden tavoite oikeuttaa toteuttamaan deklaratiivisia (eikä kieltäviä) toimenpiteitä, joita tavanomaisesti sovelletaan poliittisiin puolueisiin ja siten myös kansalaisjärjestöihin, joilla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan on yhtä tärkeä merkitys kuin poliittisilla puolueilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 laissa nro LXXVI mainitut tiedot – tuen antajan nimi ja kotipaikkakunta ja ‑maa – eivät ole henkilötietoja, eikä niitä koskevilla velvoitteilla missään tapauksessa puututa perusoikeuskirjassa suojattuihin oikeuksiin. Vain osa kerätyistä tiedoista julkaistaan, ja niistäkin vain hyvin pieni osuus koskee luonnollisia henkilöitä (3,6 prosenttia tuen antajista vuonna 2015).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mahdollista perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa taattuihin oikeuksiin puuttumista voidaan viime kädessä perustella unionin hyväksymillä yleistä etua koskevilla tavoitteilla, joita ovat kansalaisjärjestöjen rahoituksen laajempi avoimuus ja tuntemattomien lahjoitusten torjunta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus toteaa lopuksi, että sääntelyssä aiemmin ollut aukko oli saatava umpeen. Toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta on osoituksena se, että ne ovat yhdenmukaisia unionin lainsäädännössä säädettyjen eurooppalaisia poliittisia puolueita koskevien toimenpiteiden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustava arviointi yhteisen arviointiperusteen tarpeesta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen kanta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Julkisasiamies Saugmandsgaard Øe totesi ratkaisuehdotuksessaan komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet), (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komissio vaati unionin tuomioistuinta toteamaan, että jäsenvaltio – kyseisessä tapauksessa jälleen Unkari – oli jättänyt noudattamatta perusoikeuskirjasta johtuvia velvoitteita. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä uutuus ei aiheuttanut ongelmia tutkittavaksi ottamisen edellytysten kannalta, sillä kuten julkisasiamies Saugmandsgaard Øe totesi, niihin velvollisuuksiin, joiden noudattamatta jättämisestä komissio voi nostaa kanteen unionin tuomioistuimessa SEUT 258 artiklan nojalla, kuuluu perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien kunnioittaminen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kiperänä kysymyksenä oli tuolloin (ja on yhä) se, että komission mukaan unionin tuomioistuimen oli lausuttava perusoikeuskirjan väitetystä rikkomisesta itsenäisesti ja erillään liikkumisvapauden loukkaamisesta, josta Unkaria niin ikään arvosteltiin kyseisessä menettelyssä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa julkisasiamies totesi, ettei unionin tuomioistuin voinut arvioida mahdollista perusoikeuskirjan rikkomista ”liikkumisvapauksien loukkaamista koskevasta kysymyksestä erillään”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>) Hänen mukaansa unionin tuomioistuin oli tulkinnut näin tuomiossa SEGRO ja Horváth (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>) lausuessaan asiasta, jossa oli kyse ”täydestä päällekkäisyydestä omistusoikeuden ja pääomien vapaan liikkuvuuden välillä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitussa asiassa 21.5.2019 antamassaan tuomiossa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>) unionin tuomioistuin kuitenkin katsoi parhaaksi tutkia SEUT 63 artiklan ja perusoikeuskirjan 17 artiklan rikkomiset peräkkäin:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se totesi SEUT 63 artiklasta, että kansallisella lainsäädännöllä rajoitettiin asianomaisten oikeutta pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen sen tutki, voitiinko tämä rajoitus oikeuttaa joko yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä tai SEUT 65 artiklassa mainituilla syillä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jälkimmäisten kannalta se totesi, että kansallisessa lainsäädännössä, jossa vedotaan molemman tyyppisiin syihin, on kunnioitettava perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia. Näin ollen tämän lainsäädännön yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa oli tarkasteltava ”sekä perussopimuksessa määrättyjen poikkeusten ja – – oikeuskäytännön että perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien perusteella”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen oli määritettävä, loukkasiko kansallinen säännös myös kyseessä ollutta perusoikeutta (perusoikeuskirjan 17 artiklassa taattua omistusoikeutta). (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-34" href="#t-34">34</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Todettuaan, että kumpaakin oikeussääntöä – SEUT 63 artiklaa ja perusoikeuskirjan 17 artiklaa – oli rikottu, unionin tuomioistuin selvitti, oliko niiden rikkominen oikeutettua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 63 artiklan rikkomisen osalta se hylkäsi peräkkäin tiettyihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-35" href="#t-35">35</a>
</span>) kansallisen valuuttavalvontalainsäädännön rikkomiseen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-36" href="#t-36">36</a>
</span>) ja yleisen järjestyksen suojaamiseen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-37" href="#t-37">37</a>
</span>) perustuneet oikeuttamisperusteet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 17 artiklan rikkomisesta se totesi, ettei omistusoikeuden loukkaamista voitu oikeuttaa millään yleisen edun mukaisella vaatimuksella ja että kansallisessa säännöksessä ei velvoitettu oikeudenmukaisen korvauksen maksamiseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-38" href="#t-38">38</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Epäilemättä unionin tuomioistuimen pyrkimyksenä oli sovittaa perussopimuksissa taatut perusvapaudet yhteen perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien kanssa, mutta niitä tarkasteltaessa on olemassa tietty päällekkäisyyden vaara, kuten julkisasiamies Saugmandsgaard Øe toi esiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-39" href="#t-39">39</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka tämän päällekkäisyyden käytännön seuraukset eivät todennäköisesti ole kovin kohtuuttomat, mielestäni perussopimusten vapaudet ja perusoikeuskirjan oikeudet on mahdollista sovittaa yhteen soveltamalla niihin yhtä ainoaa yhteistä arviointiperustetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhteisen arviointiperusteen määrittäminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen perinteisen näkemyksen mukaan silloin, kun perussopimuksissa suojattuja vapauksia on loukattu, loukkaus voidaan tutkia perusoikeuksien kannalta vain, jos jäsenvaltiot estävät tai rajoittavat näitä vapauksia vetoamalla unionin oikeudessa hyväksyttyihin syihin tai perusteisiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-40" href="#t-40">40</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lähtökohtaisesti unionin tuomioistuin ”ei voi arvioida perusoikeuskirjan nojalla sellaista kansallista lainsäädäntöä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-41" href="#t-41">41</a>
</span>) Unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluminen on edellytyksenä sille, että perusoikeuskirjan oikeuksiin voidaan vedota tällaista lainsäädäntöä vastaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tähän perinteiseen tarkastelutapaan voitaisiin kenties yhdistää toinen, enemmän perusoikeuskirjan sovellettavuuteen keskittyvä tarkastelutapa silloin, kun unionin tuomioistuin tulkitsee perussopimuksissa vahvistettuja vapauksia, joihin perusoikeuskirjassa taatut perusoikeudet välttämättä sisältyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten jo edellä mainittiin, unionin tuomioistuin ”ei voi arvioida perusoikeuskirjan nojalla sellaista kansallista lainsäädäntöä, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-42" href="#t-42">42</a>
</span>) Unionin oikeutta (tässä tapauksessa SEUT 63 artiklaa) tulkittaessa on kuitenkin kiistatta otettava huomioon perusoikeuskirjasta johtuvat vaikutukset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koko unionin oikeus – sekä primaarioikeus että johdettu oikeus – ilmentää perusoikeuskirjassa, jonka oikeudellinen arvo on sama kuin perussopimusten (SEU 6 artiklan 1 kohta), vahvistettujen perusoikeuksien sisältöä. Tämä käy ilmi selvästi unionin oikeudesta, sillä se koskee unionia, jonka perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (SEU 2 artikla) ja joka asettaa ihmisen toimintansa keskipisteeksi (perusoikeuskirjan johdanto-osa).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan voimaantulo merkitsi lopullista siirtymistä entisestä lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen, jonka keskiössä on unionin kansalainen eli toimija, jolle taataan tietyt oikeudet näissä oikeudellisissa puitteissa, joiden rajoissa hän voi elää itsenäisesti ja tavoitella vapaasti omia päämääriään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä syystä etenkään perussopimuksissa suojattuja perinteisiä vapauksia ei voida enää tulkita erillään perusoikeuskirjasta, jossa taattujen oikeuksien on ymmärrettävä aineellisesti sisältyvän kyseisiin vapauksiin. Unioni siis takaa nämä vapaudet perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien muodostamassa normatiivisessa asiayhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä tarkoittaa, että jos kyse on kansallisen lainsäädännön yhteensoveltuvuudesta jonkin perinteisen vapauden kanssa, perusoikeuskirjaa sovelletaan sekä silloin, jos jäsenvaltiot aikovat vedota johonkin perussopimuksissa määrätyistä poikkeuksista, että kaikissa muissakin tilanteissa, joissa kyse on perusoikeuksista. Perusoikeudet eivät toisin sanoen astu kuvaan SEUT 65 artiklan vaan suoraan ja pääasiallisesti SEUT 63 artiklan kautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Voi näyttää siltä, että tämä lähestymistapa ei juurikaan poikkea lähestymistavasta, jota noudatetaan, kun perusoikeuskirjan sovellettavuus on yhteydessä jonkin perussopimuksissa nimenomaisesti hyväksytyn oikeuttamisperusteen soveltamiseen. Nähdäkseni nämä kaksi lähestymistapaa kuitenkin eroavat toisistaan sekä käsitteelliseltä perustaltaan että seurauksiltaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuksien tuleminen osaksi perussopimuksissa taattujen vapauksien sisältöä (mihin perusoikeuskirjan voimaantulo velvoitti, kuten jo totesin) tarkoittaa, että perusoikeuskirjan oikeuksia ei ole kunnioitettava ainoastaan kansallisissa lainsäädännöissä, joissa vedotaan unionin oikeuteen näiden vapauksien rajoittamiseksi, vaan myös kansallisissa lainsäädännöissä, joissa näitä vapauksia loukataan tai rajoitetaan pyrkimättä vetoamaan unionin oikeuteen. Muuten jouduttaisiin paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa jäsenvaltioiden olisi noudatettava perusoikeuksia ainoastaan silloin, kun ne haluavat perustella suojatuille vapauksille asettamansa rajoituksen tietyllä oikeuttamisperusteella, mutta ei silloin, kun jäsenvaltiot rajoittavat näitä vapauksia vetoamatta mihinkään oikeuttamisperusteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä kannalta tarkasteltuna minkä tahansa perussopimuksissa turvatun vapauden sisältö on ymmärrettävä siten, että se määriteltiin uudelleen silloin, kun perusoikeuskirjan oikeudet otettiin osaksi kyseisen vapauden käsitettä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos kyse on, kuten käsiteltävässä asiassa, pääomien vapaasta liikkuvuudesta, liiketoimille, joissa tätä vapautta käytetään, voidaan asettaa paitsi SEUT 64 ja SEUT 65 artiklan mukaisia rajoituksia myös kaikenlaisia muita rajoituksia, joita arvioitaessa on selvitettävä, onko niissä perussopimusten mukaan kunnioitettu perusoikeuksia. Viimeksi mainittuihin kuuluvat luonnollisestikin oikeus hankkia omaisuutta, oikeus tehdä palkkatyötä ja oikeus käyttää yhdistymisvapautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niiden perusvapauksien rajoitusten, jotka perussopimuksissa sallittiin ennen perusoikeuskirjan voimaantuloa, oli täytettävä tarpeellisuuden, asianmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimukset, joista on kertynyt runsaasti oikeuskäytäntöä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan nyt tultua voimaan on ratkaistava, milloin mahdollinen pääomien vapaan liikkuvuuden rikkominen on tutkittava tämän perinteisen menetelmän (tarpeellisuuden, asianmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden perusteiden) mukaisesti ja milloin perusoikeuksien kannalta eli tiukemmalla arviointiperusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos kansallinen lainsäädäntö riitautetaan SEUT 63 artiklan rikkomisen perusteella viittaamatta kuitenkaan nimenomaisesti mahdolliseen perusoikeuskirjan rikkomiseen (eli jos pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukseen vedotaan sellaisenaan liittämättä sitä minkään tietyn perusoikeuden loukkaamiseen), on mielestäni käytettävä perinteistä arviointiperustetta, jota unionin tuomioistuin on tässä tilanteessa aina käyttänyt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos sitä vastoin kyseisen vapauden rajoittaminen on perusoikeuden loukkauksen ensisijainen tai välitön syy (eli jos kansallisella lainsäädännöllä, jolla pääomien vapaata liikkuvuutta rajoitetaan, pyritään jo sinänsä rajoittamaan kyseistä perusoikeutta tai jos se väistämättä johtaa tähän lopputulokseen), on sovellettava kaikkiin perusoikeuksien loukkauksiin pätevää arviointiperustetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä olisi siten sivuutettava kahtiajako, joka tehdään yhtäältä ”SEUT 63 artiklan rikkomisten” ja toisaalta ”perussopimuksissa sallitusta SEUT 63 artiklan rajoituksesta johtuvien perusoikeuden loukkausten” välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 63 artikla koskee yhtä ainoaa vapautta. Myös kyseisen artiklan sisältö on yksitahoinen, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa pääomien vapaa liikkuvuus asettamatta sille mitään muita rajoituksia kuin ne, jotka perussopimuksissa on sallittu, mikä tarkoittaa sitä, että perusoikeuksia on kunnioitettava sekä silloin, kun niiden käyttämistä voidaan helpottaa takaamalla kyseinen vapaus, että silloin, kun se voidaan estää rajoittamalla kyseistä vapautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on määritettävä näissä kummassakin tapauksessa, onko SEUT 63 artiklan rikkominen aiheutunut pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta, jossa on kyse vain ja ainoastaan tämän liikkuvuuden rajoittamisesta, vai onko kyseinen rikkominen todellisuudessa toiminut välineenä jonkin tietyn perusoikeuden loukkaamisessa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-43" href="#t-43">43</a>
</span>) Arviointiperusteina on kummassakin tapauksessa käytettävä perinteisiä kriteerejä (tarpeellisuus, asianmukaisuus ja oikeasuhteisuus), joita on kuitenkin sovellettava tavallista tiukemmin silloin, kun käsiteltävän asian ytimenä on perusoikeuden loukkaus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä seikat mielessä siirryn seuraavaksi tarkastelemaan komission nostamaa kannetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">D </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission kanteen pääkysymys on se, miten vuoden 2017 laissa nro LXXVI kohdellaan ulkomaista tukea saavia kansalaisjärjestöjä. Erityispiirteidensä ja seuraustensa perusteella tämä kohtelu merkitsee yhdistymisvapauden loukkaamista (perusoikeuskirjan 12 artikla) ja välillisesti yksityiselämää ja henkilötietojen suojaa koskevien oikeuksien loukkaamista (perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanteen tällaisen kysymyksenasettelun perusteella kyseinen riitautettu kansallinen lainsäädäntö on ensi näkemältä omiaan rikkomaan SEUT 63 artiklaa. Jos tämän lainsäädännön säännökset johtavat pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukseen, jolle ei ole mitään oikeuttamisperustetta, ne ovat kyseisen määräyksen vastaisia ja voivat samanaikaisesti loukata perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on selvitettävä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">koskeeko tämä lainsäädäntö pääomien vapaata liikkuvuutta, ja jos näin on, mitä edellytyksiä siinä asetetaan tälle liikkuvuudelle;</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">jos todetaan, että kyseisessä lainsäädännössä tosiasiallisesti säädetään pääomien vapaan liikkuvuuden edellytyksistä, merkitsevätkö siinä säädetyt edellytykset komission mainitsemien perusoikeuksien loukkaamista, jolloin kyseistä lainsäädäntöä olisi pidettävä SEUT 63 artiklassa taatun vapauden rajoituksena;</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">voidaanko tämä rajoitus oikeuttaa unionin oikeuden nojalla, mikä estäisi pitämästä sitä aiheettomana ja sulkisi siten pois komission esiin tuoman perusoikeuksien loukkauksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääomien vapaan liikkuvuuden olemassaolo ja sille kansallisessa lainsäädännössä asetetut edellytykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 laissa nro LXXVI velvoitetaan ulkomaista tukea saavat yhdistykset tai säätiöt – joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta – sen jälkeen, kun niiden saaman tuen määrä saavuttaa tietyn kynnysarvon, ilmoittamaan viranomaisille, että niillä on ulkomaista tukea saavan järjestön asema.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden yhdistysten tai säätiöiden on ilmoitettava myös muita tietoja, jotka koskevat saadun tuen määrää ja luonnetta, sekä tuen antajien nimet. Tämä pakollinen ilmoitus viedään rekisteriin, johon kyseiset yhdistykset tai säätiöt merkitään ulkomaista tukea saaviksi järjestöiksi. Kaikki nämä tiedot julkaistaan virallisessa rekisterissä, joka on maksutta yleisön saatavilla. Ulkomaista tukea saavan järjestön on mainittava kotisivuillaan ja julkaisuissaan, että sillä on tällainen asema.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edes Unkarin hallitus ei kiellä, että vuoden 2017 lailla nro LXXVI säännellyt ”tuet”, joilla tämän lain 1 §:n 2 momentin mukaan tarkoitetaan ”kaikenlaisia – – rahan tai muiden omaisuuserien siirtoja – – niiden oikeudellisesta perusteesta riippumatta”, ovat ”pääomanliikkeitä”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämäntyyppiset liiketoimet voidaan nimittäin vaikeuksitta luokitella ”pääomanliikkeiksi”, kuten direktiivin 88/361/ETY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-44" href="#t-44">44</a>
</span>) liitteessä I olevasta nimikkeistöstä ilmenee, ja oikeuskäytännön mukaan kyseinen nimikkeistö on säilyttänyt pääomanliikkeiden käsitteen määrittämistä koskevan ohjeellisen arvonsa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-45" href="#t-45">45</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanteen kohteena olevan lainsäädännön perusteella Unkarissa sijaitseville yhdistyksille ja säätiöille annetuista tuista muodostuvat pääomanliikkeet eivät siten ole täysin vapaita, vaan niille on asetettu tiettyjä edellytyksiä. Näihin sisältyvät erityisesti jo edellä mainitut edellytykset (saajien velvollisuus ilmoittaa tuet kansallisille viranomaisille rekisteröinti- ja julkistamistarkoituksessa). (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-46" href="#t-46">46</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">110.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden edellytysten soveltaminen määräytyy antajan toimi- tai kotipaikan mukaan, sillä ratkaisevana soveltamisperusteena on, että tuki on peräisin ”suoraan tai välillisesti ulkomailta”, kuten vuoden 2017 lain nro LXXVI 1 §:n 2 momentissa täsmennetään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">111.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ulkomaista alkuperää koskeva vaatimus koskee kuitenkin paljon todennäköisemmin muiden jäsenvaltioiden kuin Unkarin kansalaisia, vaikka Unkarin kansalaisia voikin asua Unkarin ulkopuolella ja riidanalaiset toimenpiteet voivat siten vaikuttaa myös heihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">112.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuimen on pidettävä kansallisen oikeuden säännöstä välillisesti syrjivänä, jos sen vaikutukset kohdistuvat sen ominaislaadun vuoksi enemmän muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin kuin kyseisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-47" href="#t-47">47</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">113.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission syytökset eivät käsiteltävässä tapauksessa ole pelkkiä ”olettamuksia”, kuten Unkarin hallitus väittää. Komission kanteessa ei kyseenalaisteta pelkän hallinnollisen käytännön yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, vaan sellaisen lainsäädännön yhteensopivuus, jonka soveltaminen voi aiheuttaa kanteessa mainitut vaikutukset. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-48" href="#t-48">48</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">114.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen lisäksi, että vuoden 2017 laissa nro LXXVI tiettyjen yhdistysten ja säätiöiden saamille tuille säädetyt edellytykset kohdistuvat enimmäkseen ulkomaalaisiin ja erityisesti muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, ne merkitsevät mielestäni pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">115.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kertaan vielä, että nämä edellytykset ovat omiaan rajoittamaan pääomien vapaata liikkuvuutta, koska</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ne voivat vaikuttaa kielteisesti sellaisten Unkarissa sijaitsevien yhdistysten ja säätiöiden rahoitukseen, jotka saavat varoja ulkomailta, ja samalla ne vaikuttavat kielteisesti perusoikeuskirjan 12 artiklassa taatun yhdistymisvapauden käyttämiseen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">lisäksi ne voivat vaikuttaa kielteisesti niiden henkilöiden yksityiselämää ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin (perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla), jotka antavat kyseisille kansalaisjärjestöille tukea ulkomailta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">116.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittaminen ei ole päämäärä sinänsä vaan, kuten jäljempänä selitän, se on ainoastaan keino loukata tiettyjä perusoikeuksia. Tästä syystä, ja kuten jo totesin, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-49" href="#t-49">49</a>
</span>) on sovellettava perusoikeuksille ominaista arviointiperustetta eikä perussopimuksissa suojatuille perinteisille vapauksille tyypillistä arviointiperustetta. Ensiksi mainittu arviointiperuste on jälkimmäistä intensiivisempi ja vaativampi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Puuttuminen perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artiklassa taattuihin perusoikeuksiin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdistymisvapaus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">117.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 12 artiklassa vahvistetaan, että jokaisella on ”oikeus yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">118.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdistymisvapauteen sisältyy puhtaasti yksilöllisen ulottuvuuden lisäksi objektiivinen ulottuvuus, joka tekee siitä yhden moniarvoisten yhteiskuntien kantavista pilareista, sillä sen käyttäminen mahdollistaa demokraattisissa järjestelmissä olennaisten yhteisöjen perustamisen. Näihin yhteisöihin kuuluvat tietenkin poliittiset puolueet mutta myös kaikki sellaiset organisaatiot, jotka edistävät kulttuurisen, uskonnollisen, sosiaalisen ja taloudellisen moniarvoisuuden muotoutumista ja ilmaisemista yhteiskunnassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">119.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 lain nro LXXVI soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt (kansalaisjärjestöt) lukeutuvat edellä mainituista kahdesta ryhmästä jälkimmäiseen, mikä tarkoittaa, että tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät poliittiset puolueet ja ammattijärjestöt, joiden erityispiirteet eivät ole verrattavissa ensiksi mainittujen yhteisöjen erityispiirteisiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-50" href="#t-50">50</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">120.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka mainitussa laissa ei kielletä perustamasta tällaisia yhteisöjä eikä rajoiteta niiden järjestäytymisoikeutta, se vaikuttaa kielteisesti niiden rahoitusmahdollisuuksiin, mikä heikentää niiden kannattavuutta ja elinkelpoisuutta, jolloin niiden on vaikeampi ajaa yhteiskunnallisia tavoitteitaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-51" href="#t-51">51</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">121.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ulkomailta saatujen tukien julkistamisvaatimus saattaa vaikuttaa ehkäisevästi mahdollisten tuen antajien mielissä, minkä seurauksena yhdistyksille annettujen tukien määrä vähenee. Vähäiselläkin ehkäisevällä vaikutuksella voi olla kansalaisjärjestöjen taloudessa suuri merkitys, sillä niiden toiminta on tavallisesti täysin jäsenten ja kannattajien antaman tuen varassa (jotkin näistä järjestöistä jopa kieltäytyvät periaatesyistä vastaanottamasta minkäänlaista julkista rahoitusta säilyttääkseen riippumattomuutensa).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">122.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ulkomailta annettava tuki on taloudellisesta merkityksestään riippumatta ulkomailla asuvien lahjoittajien suorin, jollei ainoa, keino osallistua kannattamiensa yhdistysten toimintaan. Näiden henkilöiden taloudellisen osallistumisen vaikeuttaminen tarkoittaa de facto sitä, että heitä yksinkertaisesti estetään käyttämästä yhdistymisvapauttaan: antamalla järjestöille taloudellista tukea nämä henkilöt tosiasiallisesti liittyvät yhteen muiden kanssa edistääkseen yhdessä tiettyjä päämääriä, mikä on viime kädessä yhdistymisvapauden tarkoitus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">123.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää, että velvollisuudella luokitella ulkomailta tulevien tukien saajat ”ulkomaista tukea saaviksi järjestöiksi” on näitä järjestöjä stigmatisoiva vaikutus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-52" href="#t-52">52</a>
</span>) Vuoden 2017 lain nro LXXVI johdanto-osassa saadaan aikaan nimenomaan tällainen vaikutus viittaamalla selvästi näihin lahjoituksiin liitettyihin mahdollisiin kielteisiin mielleyhtymiin, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-53" href="#t-53">53</a>
</span>) jotka voivat vaarantaa maan poliittiset ja taloudelliset edut. Vähintäänkin siinä esitetään tuen antajat yleisesti epäilyttävässä valossa, mikä joillekin tai monille näistä voi olla riittävä peruste olla osallistumatta kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">124.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on korostettava, kuten Unkarin hallitus istunnossa myönsi, että unionin kansalaisilla on erityinen intressi osallistua jäsenvaltioiden yhteiseen talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämään ja siten muuttaa todeksi ”yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton” ihanne. Oikeus äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa (riippumatta siitä, onko asuinjäsenvaltionsa kansalainen vai ei) ja Euroopan parlamentin vaaleissa missä tahansa jäsenvaltiossa on välitön institutionaalinen seuraus kaikkien jäsenvaltioiden yhteiskuntaelämässä tunnustetusta yhteisestä intressistä. Yhdistymisvapaus ja näin myös vapaus osallistua oman yhteiskuntansa julkiseen keskusteluun tiivistyvät usein mahdollisuuteen osallistua itselle mieleisten järjestöjen rahoittamiseen missä tahansa jäsenvaltiossa. Tämä on yksi syy siihen, miksi tätä keinoa osallistua kollektiivisesti kansalaisyhteiskunnan asioiden hoitoon ei voida rajoittaa eikä sivuuttaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">125.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 laissa nro LXXVI säädetään lisäksi mahdollisuudesta määrätä purkamaan yhdistykset ja säätiöt, jotka eivät noudata saatujen tukien ilmoittamista ja julkistamista koskevia velvollisuuksia, mikä merkitsee vakavinta mahdollista puuttumista niiden toimintaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-54" href="#t-54">54</a>
</span>) Se, että kyseistä säännöstä sovelletaan vaiheittain ja vain tuomioistuimen päätöksellä, ei poista sitä, että sillä puututaan perusoikeuskirjan 12 artiklassa taattuun vapauteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeus yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">126.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 laissa nro LXXVI kyseiset yhteisöt velvoitetaan ilmoittamaan rekisteriä pitävälle tuomioistuimelle ulkomailta saamansa tuen määrä sekä tuen antajan nimi ja kotipaikkakunta ja ‑maa, olipa kyse sitten luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-55" href="#t-55">55</a>
</span>) Rekisteri, johon tiedot merkitään, on vapaasti yleisön saatavilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">127.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen henkilötietojen käsittelyssä koskee kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-56" href="#t-56">56</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">128.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen (EU) 2016/679 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-57" href="#t-57">57</a>
</span>) 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">129.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nimi riittää siten jo yksinään henkilön tunnistamiseen, mistä syystä on hylättävä Unkarin hallituksen väite, jonka mukaan pelkän nimen ja kotipaikkakunnan ja ‑maan ilmoittaminen ei riitä lahjoittajan tunnistamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">130.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus väittää, että kyse ei ole henkilötiedoista (ja että tiedot tästä syystä eivät kuulu perusoikeuskirjan 8 artiklan soveltamisalaan), ja vetoaa seuraaviin kahteen unionin tuomioistuimen tuomioon:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">6.11.2003 annettuun tuomioon Lindqvist, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-58" href="#t-58">58</a>
</span>) josta Unkarin hallituksen mukaan ilmenee, että henkilöä ei pystytä tunnistamaan pelkän nimen perusteella, vaan tarvitaan myös muita täydentäviä tietoja, kuten puhelinnumero tai tietoja hänen työtehtävistään tai vapaa-ajan harrastuksistaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-59" href="#t-59">59</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">9.11.2010 annettuun tuomioon Volker und Markus Schecke ja Eifert, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-60" href="#t-60">60</a>
</span>) josta käy ilmi, että jos tuen antajan osoitetta ei julkaista, hänen nimensä ja kotipaikkakuntansa ja ‑maansa julkaiseminen ei riitä hänen tunnistamiseensa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-61" href="#t-61">61</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">131.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni Unkarin hallituksen näkemys on pikemminkin ristiriidassa näiden unionin tuomioistuimen ratkaisujen kanssa. Tuomiossa Lindqvist vahvistettiin, että käsite ”kaikenlaiset tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevat tiedot” kattaa ”varmasti henkilön nimen, joka on ilmoitettu yhdessä hänen puhelinyhteystietojensa tai hänen työsuhteensa tai harrastuksiensa kanssa”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-62" href="#t-62">62</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">132.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2017 laissa nro LXXVI säädetty velvoite tarkoittaa, että tuen antajan nimi (joka – mitä korostan – riittää yksinään hänen tunnistamiseensa) (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-63" href="#t-63">63</a>
</span>) liittyy erottamattomasti tietoon hänen tietylle järjestölle antamastaan tuesta. Tämä liityntä on jo sinänsä osoitus kyseisen järjestön näkemysten kannattamisesta, mikä voi auttaa selvittämään lahjoittajan ideologisen profiilin, sanan laajassa merkityksessä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-64" href="#t-64">64</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">133.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossa Volker und Markus Schecke ja Eifert todettiin, että tietojen, joissa mainitaan julkisen tuen saajien nimet ja asuinkunnat sekä heidän saamansa tarkat määrät, julkistamisessa internetsivustolla on siten kyse, ”koska ulkopuoliset saavat pääsyn näihin tietoihin, puuttumisesta tuensaajien perusoikeuskirjan 7 artiklassa tarkoitettuun yksityiselämään”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-65" href="#t-65">65</a>
</span>) Mielestäni se, mikä pätee yksittäisen henkilön saamiin tukiin, pätee myös tukiin, joilla tämä henkilö osallistuu jonkin tietyn järjestön kannatukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">134.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen se, että sekä niiden luonnollisten henkilöiden nimet, jotka antavat ulkomailta tukea Unkarissa toimiville järjestöille, että annettujen tukien määrät julkaistaan yleisön saatavilla olevassa rekisterissä, merkitsee puuttumista heidän yksityiselämäänsä siltä osin kuin on kyse heidän henkilötietojensa käsittelystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">135.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska, kuten jo selitin, julkaistujen tietojen (nimi ja tuen määrä) avulla voidaan saada selville tuen antajien ideologinen profiili, nämä saattavat luopua tai ainakin kokea houkutusta luopua tukemasta kansalaisjärjestöä, jonka kanssa he haluaisivat tehdä yhteistyötä käyttämällä yhdistymisvapauttaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">136.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden tietojen julkistaminen merkitsee puuttumista paitsi perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa taattuihin oikeuksiin myös yhdistymisvapauteen, koska siitä seuraava ehkäisevä vaikutus voi vaikuttaa kansalaisjärjestön taloudelliseen tilanteeseen ja näin myös sen mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-66" href="#t-66">66</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten puuttumisten oikeuttaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">137.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Voidaanko edellä tarkastellut puuttumiset oikeuttaa perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan perusteella? Muistutan, että tämän määräyksen mukaan ”tässä perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">138.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiset toimenpiteet täyttävät ilman muuta edellytyksen, jonka mukaan niistä on oltava säädetty lailla. Katson myös, ettei niillä loukata kyseessä olevien oikeuksien olennaista sisältöä, vaikkakin ne heikentävät näitä oikeuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">139.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kokonaan eri kysymys on, ovatko nämä puuttumiset välttämättömiä hyväksyttävän yleisen edun saavuttamiseksi ja voidaanko kyseinen etu saavuttaa niillä oikeasuhteisesti, jos vähemmän rajoittavien toimenpiteiden tai ratkaisujen olemassaolo on pois suljettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">i) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten toimenpiteiden tarpeellisuus ja tehokkuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">140.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus vetoaa yleisen edun mukaisena syynä ulkomaista tukea saavien järjestöjen rahoituksen avoimuuteen. Se täsmentää, että tämä etu liittyy läheisesti yleisen järjestyksen suojelemiseen ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">141.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission mukaan nämä ovat lähtökohtaisesti sellaisia tavoitteita, joilla kyseisiin oikeuksiin puuttuminen voitaisiin oikeuttaa. Olen tästä samaa mieltä, ja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö tukee tätä näkemystä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-67" href="#t-67">67</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">142.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on myönnettävä, että jäsenvaltioilla on tiettyä harkintavaltaa määrittäessään yleisen edun mukaisia tavoitteita, joita ne haluavat edistää. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-68" href="#t-68">68</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">143.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuksien rajoituksiin sovelletaan kuitenkin unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka koskee vetoamista yleiseen järjestykseen perussopimuksissa taattuja vapauksia koskevien rajoitusten oikeuttamisperusteena. Tästä syystä ”yleisen turvallisuuden asettamia vaatimuksia on – – tulkittava suppeasti siten, etteivät jäsenvaltiot voi kukin yksipuolisesti määritellä näiden vaatimusten ulottuvuutta ilman Euroopan unionin toimielinten valvontaa”, ja ”yleiseen turvallisuuteen voidaan siis vedota vain, kun kyse on yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaavasta todellisesta ja riittävän vakavasta vaarasta”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-69" href="#t-69">69</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">144.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä lähtökohdasta tarkastellen yleistä järjestystä koskevalla oikeuttamisperusteella voidaan perustella toimenpiteitä, joita sovelletaan sellaisiin yhdistyksiin ja säätiöihin, joiden epäillään vaarantavan yleisen järjestyksen (eli muodostavan sille todellisen ja vakavan uhan), mutta ei yleistä lainsäädäntöä, jossa kaikille yhdistyksille ja säätiöille niiden tavoitteista ja toiminnasta riippumatta asetetaan ulkomailta saatavien tukien julkistamista koskevia ex ante ‑velvoitteita. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-70" href="#t-70">70</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">145.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen Unkarin hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että rahanpesun ja erityisesti terrorismin rahoittamisen torjunnalla voitaisiin hyvin perustella toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä niin luonnollisten henkilöiden kuin oikeushenkilöidenkin rahoituksen avoimuutta ja valvontaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-71" href="#t-71">71</a>
</span>) Jäsenvaltioon sijoittautuneiden oikeushenkilöiden velvoittaminen ilmoittamaan viranomaisille objektiivisesti epäilyttävät rahoituslähteensä vaikuttaa lähtökohtaisesti asianmukaiselta toimenpiteeltä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseksi ja siihen kohdistuvien seuraamusten määräämiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-72" href="#t-72">72</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">146.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni mitään edellä esitetystä ei voida perustellusti kyseenalaistaa. Siitä huolimatta Unkarin hallitus ei kyennyt istunnossa tyydyttävästi selittämään, miksi rahanpesun torjuntaa koskevat yleiset säännökset ovat sen mielestä riittämättömiä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-73" href="#t-73">73</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">147.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka näytettäisiinkin toteen (quod non), että riidanalaisten toimenpiteiden ja rahanpesun torjunnan välillä on yhteys, yleisesti ja erotuksetta säädetyllä velvoitteella julkistaa nämä tiedot jopa ennen kuin rahanpesun valvonnasta vastaavat viranomaiset ovat ottaneet ne tarkastettavikseen ylitetään mielestäni se, mikä on ehdottoman välttämätöntä tällaisen puuttumisen oikeuttamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">148.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näistä lähtökohdista käsin on seuraavaksi selvitettävä, soveltuvatko Unkarin lainsäätäjän säätämät toimenpiteet toisen tavoitteen eli kansalaisjärjestöjen rahoituksen avoimuuden saavuttamiseen. Katson jäljempänä esittämistäni syistä, että näin ei ole.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">149.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisiin toimenpiteisiin liittyy kolme tekijää, joihin on syytä kiinnittää huomiota:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin toimenpiteet eivät koske kaikkia Unkariin sijoittautuneita yhdistyksiä ja säätiöitä. Niiden soveltamisalaan eivät kuulu yritykset, vaikka joillakin yrityksillä (esimerkiksi tiedotusvälineiden omistajilla) on niin ikään ”ratkaiseva merkitys yleisen mielipiteen muodostuksessa”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-74" href="#t-74">74</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi ei ole selvää, millä tavoin tiedoilla tosiasiasiallisesti pystytään saavuttamaan tavoitteet, joilla niiden keräämistä perustellaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi toimenpiteet ovat tietojen antamiseen velvoitettujen yhteisöjen piirin ja niiden toimivuuden kannalta riittämättömiä, ja niiden seuraukset ovat suhteettomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">150.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseessä olevista järjestöistä on todettava, että vuoden 2017 lakia nro LXXVI ei sovelleta kotimaasta käsin rahoitettaviin vaan ainoastaan ulkomaista rahoitustukea saaviin järjestöihin. Jälkimmäisten joukosta lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ne, ”joita ei pidetä kansalaisjärjestöinä”, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-75" href="#t-75">75</a>
</span>) eli urheilujärjestöt, uskonnolliset järjestöt ja kansallisten vähemmistöjen järjestöt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">151.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että mistään ei käy ilmi syy, jonka vuoksi laki koskee ainoastaan ulkomailta tulevia lahjoituksia, ellei syynä ole yleinen olettama (tosiasiallisesti epäilys) ulkomaille tai toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden yhteisöjen vilpillisyydestä, ja tällainen olettama on unionin oikeuden vastainen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-76" href="#t-76">76</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">152.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallituksen esittämää väitettä, jonka mukaan ulkomaisia tukia on vaikeampi valvoa, on hankala sovittaa yhteen sen komission niin ikään mainitseman seikan kanssa, että aiempaan lainsäädäntöön sisältyi jo järjestöjen velvollisuus antaa yksityiskohtaiset tiedot rahoituslähteistään, myös ulkomaisista lähteistä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-77" href="#t-77">77</a>
</span>) Kuten jäljempänä selitän, ongelma olisi joka tapauksessa saatu poistettua vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">153.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos kyse on todellakin ulkomailta saadun rahoituksen valvonnasta, ei vaikuta kovin johdonmukaista, että urheilujärjestöt, uskonnolliset järjestöt ja kansallisten vähemmistöjen järjestöt jätetään lain soveltamisalan ulkopuolelle: myös mitä tahansa niistä voivat jotkin tahot ”käyttää [Unkarin ulkopuolelta käsin] hyväkseen edistääkseen – näillä järjestöillä olevan yhteiskunnallisen vaikutusvallan avulla – omia etujaan Unkarin yhteisöllisten etujen sijasta Unkarin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä”, kuten vuoden 2017 lain nro LXXVI johdanto-osassa todetaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">154.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mikään näiden poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien järjestöjen erityispiirteistä ei liity niiden rahoitusominaisuuksiin, joiden vuoksi niihin eivät ulotu riskit, joita riidanalaisten toimenpiteiden kohteena oleville järjestöille voi aiheutua varojen vastaanottamisesta ulkomailta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-78" href="#t-78">78</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">155.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio myös epäilee suuresti, onko kerätyistä tiedoista mitään hyötyä: mistään ei ilmene, asetetaanko ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnasta vastaavien viranomaisten saataville. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-79" href="#t-79">79</a>
</span>) En voi muuta kuin yhtyä näihin epäilyksiin, joita Unkarin hallitus ei onnistunut istunnossa hälventämään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">156.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Järjestöjen avoimuutta koskeva vaatimus ei siten ole kovin johdonmukainen käyttöön otetun lakisääteisen järjestelmän kannalta. Se ei etenkään oikeuta julkistamaan niiden henkilöiden henkilötietoja, jotka osallistuvat kyseisten yhteisöjen rahoitukseen antamalla niille tukea.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">157.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaiset toimenpiteet ovat paitsi riittämättömiä ja tehokkuudeltaan kyseenalaisia myös suhteettomia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">ii) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toimenpiteiden oikeasuhteisuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">158.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin mielestäni on suhteetonta, että rajaksi, jonka ylittyessä ulkomailta saadun tuen ilmoittamisvelvollisuus on täytettävä, on vahvistettu 500 000 HUF. Se on kohtuuttoman matala kynnysarvo, kun kyse on velvollisuudesta, joka edellä esitetyistä syistä vaarantaa vakavasti yhdistymisvapauden sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevien oikeuksien käyttämisen, koska ilmoitetut tiedot on julkistettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">159.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi suhteettomana on pidettävä myös sitä, että kaikkia ulkomaisia tukia, muista jäsenvaltioista tulevat tuet mukaan luettuina, kohdellaan samalla tavoin, sillä, kuten jo edellä totesin, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-80" href="#t-80">80</a>
</span>) unionin kansalaisten intressissä voi olla osallistua yhteiskuntaelämään missä tahansa jäsenvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">160.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi velvollisuutta ilmoittaa ”ulkomaista tukea saavan järjestön” asemasta kotisivuilla ja julkaisuissa on mielestäni niin ikään pidettävä liiallisena vaatimuksena. Tämä ei johdu niinkään tietojen ilmoittamisesta mahdollisesti aiheutuvasta taloudellisesta rasitteesta kuin siitä seuraavasta stigmatisoivasta vaikutuksesta, johon viittasin jo edellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">161.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi pidän suhteettomana sitä, että riidanalaisten velvoitteiden noudattamatta jättäminen voi viime kädessä johtaa siihen syyllistyneen järjestön purkamiseen. Kyse on tietenkin äärimmäisestä ratkaisusta, joka Unkarin hallituksen mukaan sisältyy lain rikkomisesta vaiheittain määrättäviin seuraamuksiin. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-81" href="#t-81">81</a>
</span>) Nämä vaiheet ovat ensimmäinen noudattamatta jättäminen, josta seuraa syyttäjän antama noudattamismääräys, tämän määräyksen mahdollinen noudattamatta jättäminen, josta voidaan määrätä sakko, ja sen jälkeen annettavan uuden määräyksen noudattamatta jättäminen, josta voidaan määrätä tiettyjä muita seuraamuksia, joista yksi on järjestön purkaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">162.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unkarin hallitus väittää, että näiden perättäisten määräysten tietoinen noudattamatta jättäminen ei ole mikään ”vähäinen hallinnollinen rikkomus” ja oikeuttaa siten järjestön purkamisen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-82" href="#t-82">82</a>
</span>) Mielestäni näin ankaran seuraamuksen määräämiseen vaaditaan kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä – toistuvakin – kieltäytyminen vuoden 2017 laissa nro LXXVI vaaditun kaltaisten tietojen toimittamisesta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-83" href="#t-83">83</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">iii) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeasuhteisempien rajoittavien toimenpiteiden mahdollisuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">163.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisten toimenpiteiden luonne ja laajuus eivät jätä juurikaan sijaa samansisältöisille vaihtoehtoisille toimenpiteille eli julkaistaviksi tarkoitettuihin tietoihin kohdistuvien toimenpiteiden harkitsemiselle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">164.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä vaihtoehtoiset toimenpiteet tarkoittaisivat sitä, että vuoden 2017 lain nro LXXVI päämäärien tavoittelemiseksi omaksuttaisiin toisenlainen lähestymistapa. Sen olisi perustuttava järjestöjen välineellistämisen riskeistä tehtävään tiukkaan ja yksityiskohtaiseen arviointiin, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ne järjestöt, jotka ovat joutuneet tilanteeseen, jossa nämä päämäärät vaarantuvat. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-84" href="#t-84">84</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">165.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos kyseessä on sääntöjenvastaisten rahoituslähteiden valvonta, komissio viittaa esimerkiksi sellaisten ilmoitus- ja seurantavelvoitteiden toteuttamiseen, jotka kohdistuvat suuririskisistä maista käsin toteutettuihin epäilyttäviin liiketoimiin. Parhaita tuloksia julkisen vallan tehokkaista toimenpiteistä voidaan mielestäni odottaa nimenomaan tällä alueella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">166.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni vaatimusta rekisteröidä ja julkaista niiden luonnollisten henkilöiden nimet, jotka antavat tukea valitsemilleen järjestöille, on sitä vastoin mahdoton korvata millään vaihtoehtoisella toimenpiteellä, koska sillä puututaan radikaalisti perusoikeuskirjassa taattuun yksityisyyden suojaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">167.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Järjestöjen velvoittamisesta tiedottamaan kotisivuillaan ja julkaisuissaan, että ne ovat ulkomaisen tuen saajia, on todettava, että tämäkin velvoite on asiaankuulumaton, koska se voi johtaa yhdistymisvapauden menetykseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-85" href="#t-85">85</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">168.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos tästä säännöksestä poistettaisiin maininta jäsenvaltioista ja rajoitettaisiin se koskemaan ainoastaan kolmansia maita, sillä puututtaisiin vähemmän unionin kansalaisten oikeuteen osallistua järjestötoiminnan kautta yhteiskuntaelämään kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä maantieteellinen rajoitus ei kuitenkaan täysin poistaisi stigmatisoivaa mielleyhtymää, josta aiheutuisi edelleen vahinkoa kyseisille järjestöille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">169.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska rekisteröinti- ja julkistamisvelvoitteita ei sellaisinaan voida korvata muilla samanluonteisilla velvoitteilla, käyttöön otettu seuraamusjärjestelmä on ristiriidassa perusoikeuskirjan kanssa. Purkamisseuraamuksen poistaminen ei siten riitä tekemään lainmukaiseksi järjestelmää, jota ei sinänsä voida mitenkään korjata, koska se mahdollistaa seuraamusten määräämisen sellaisten vaatimusten noudattamatta jättämisestä, jotka ovat ristiriidassa perusoikeuskirjan kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">170.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen katson, että vuoden 2017 lailla nro LXXVI rajoitetaan epäoikeutetusti SEUT 63 artiklassa taattua pääomien vapaata liikkuvuutta, koska siihen sisältyy säännöksiä, joilla perusteettomasti puututaan perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artiklassa suojattuihin perusoikeuksiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">171.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Käsiteltävässä asiassa nämä molemmat edellytykset täyttyvät.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">VI </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">172.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyistä syistä ehdotan, että unionin yleinen tuomioistuin hyväksyy komission kanteen ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">toteaa, ettei Unkari ole noudattanut SEUT 63 artiklaan perustuvia velvollisuuksiaan, koska se on rikkonut Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7, 8 ja 12 artiklaa ottamalla ulkomailta tuettujen järjestöjen avoimuudesta annetulla vuoden 2017 lailla nro LXXVI (a külföldről támogatott szervezetek átláthatóságáról szóló 2017. évi LXXVI. törvény) käyttöön perusteettomia rajoituksia, jotka koskevat tiettyjen Unkariin sijoittautuneiden yhdistysten ja säätiöiden ulkomailta saamia lahjoituksia;</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa Unkarin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: espanja.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) Ulkomailta tuettujen järjestöjen avoimuudesta annettu vuoden 2017 laki nro LXXVI (a külföldről támogatott szervezetek átláthatóságáról szóló 2017. évi LXXVI. törvény, jäljempänä vuoden 2017 laki nro LXXVI).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) 7,2 miljoonaa Unkarin forinttia (noin 24 000 euroa).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Näillä tiedoilla tarkoitetaan tukea saavan järjestön nimeä, tuen antajan nimeä, saadun tuen määrää saman pykälän 3 momentissa mainittujen kynnysarvojen mukaisesti eriteltynä sekä mainintaa siitä, onko kyse rahana vai muina omaisuuserinä annetusta tuesta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Noin 1 500 euroa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Kyseisessä säännöksessä säädetään seuraavaa: ”Jos muutoshakemuksesta ilmenee, että järjestö tai, jos kyseessä on säätiö, sen perustaja tai perustajat eivät ole esittäneet muutoshakemusta määräaikaan mennessä, tuomioistuin voi määrätä järjestölle tai säätiön perustajalle tai, jos perustajia on useita, näille yhteisesti 10 000–900 000 HUF:n suuruisen sakon.”</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Kansalaisjärjestöistä annetun lain 3 §:n mukaan yhdistymisvapautta ei saa käyttää perustuslain C §:n 2 momentin vastaisesti, eikä se oikeuta loukkaamaan muiden henkilöiden oikeuksia tai vapauksia tai yllyttämään niiden loukkaamiseen taikka osallistumaan siihen. Kyseisen pykälän mukaan yhdistymisvapauteen ei kuulu aseellisten järjestöjen perustaminen eikä myöskään sellaisten järjestöjen perustaminen, joiden tarkoituksena on hoitaa valtion laitoksen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaa julkista tehtävää.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Kyseisen lain 71/G §:ssä vahvistettujen ”laillisuusvalvontaa koskevien yleisten sääntöjen” yhteydessä säädetään, että toimivaltainen tuomioistuin voi olosuhteiden mukaan toteuttaa seuraavat toimenpiteet: a) määrätä järjestölle tai sen edustajalle 10 000–900 000 HUF:n suuruisen sakon; b) kumota järjestön tekemän sääntöjenvastaisen – – päätöksen ja tarvittaessa määrätä sen tekemään uuden päätöksen kohtuullisessa määräajassa; c) jos on todennäköistä, että järjestön asianmukainen toiminta saadaan palautettua kutsumalla koolle sen johtoelin, kutsua koolle järjestön päätöksentekoelimen tai antaa sen koollekutsumisen sopivaksi katsomansa henkilön tai organisaation tehtäväksi kyseisen järjestön kustannuksella; d) nimetä järjestölle toimitsijamiehen enintään 90 päiväksi, jos sen asianmukaista toimintaa ei voida muuten palauttaa ja jos tämä vaikuttaa lopputuloksen kannalta erityisen perustellulta, kun otetaan huomioon kyseisen järjestön toiminta tai muut olosuhteet; e) määrätä purkamaan järjestön.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Vastauksessaan Unkarin hallitus kiistää tämän väitteen ja katsoo, että siinä on jätetty huomiotta oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tarkoitus, joka on antaa jäsenvaltiolle tilaisuus joko täyttää velvoitteensa tai puolustautua.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Tuomio 2.2.1988, komissio v. Belgia (293/85, EU:C:1988:40; jäljempänä tuomio komissio v. Belgia, 13 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) Ibidem, 14 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Unkarin hallituksen vastineen 9 ja 18 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) 31.1.1984 annetun tuomion komissio v. Irlanti (74/82, EU:C:1984:34) 13 ja 14 kohdassa todettiin, että vaikka ei ollutkaan ”kohtuullista antaa jäsenvaltiolle viisi päivää aikaa muuttaa lainsäädäntöä, jota se oli soveltanut yli 40 vuoden ajan ja jonka johdosta komissio ei ollut toteuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä koko sinä aikana, joka oli kulunut kyseisen jäsenvaltion liittymisestä unioniin”, vaikka asialla ei ollut mitään erityistä kiirettä, tämä määräaika ei ollut riittävä peruste ”jättää kannetta tutkimatta” (kursivointi tässä).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) Tuomio 13.12.2001, komissio v. Ranska (C‑1/00, EU:C:2001:687, 65 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Tuomio komissio v. Belgia, 14 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Komissio vastauksen 16 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Tuomio 18.7.2007, komissio v. Saksa (C‑490/04, EU:C:2007:430, 26 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Unkarin hallitus vastasi 14.7.2017 annettuun viralliseen huomautukseen 14.8.2017 ja 7.9.2017 päivätyillä kirjelmillä. Unkarin hallituksen 5.10.2017 päivätty vastaus perusteltuun lausuntoon toimitettiin 5.12.2017.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>) Tuomio 19.9.2017, komissio v. Irlanti (rekisteröintivero) (C‑552/15, EU:C:2017:698, 34 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>) Unkarin hallituksen vastine, 25 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>) Komission vastaus, 11 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) Kannekirjelmän 90 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Ks. jäljempänä 93–113 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) C‑235/17, EU:C:2018:971; jäljempänä ratkaisuehdotus komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Ratkaisuehdotus komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet), 64 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Ibidem, 66 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Ibidem, 76 kohta. Kursivointi alkuperäisessä. Julkisasiamies puolsi tätä näkemystä jo ratkaisuehdotuksessaan SEGRO ja Horváth (C‑52/16 ja C‑113/16, EU:C:2017:410, 121 kohta) siinä yhteydessä, kun hän tarkasteli 18.6.1991 annettuun tuomioon ERT (C‑260/89, EU:C:1991:254) perustuvaa oikeuskäytäntöä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Tuomio 6.3.2018 (C‑52/16 ja C‑113/16, EU:C:2018:157; jäljempänä tuomio SEGRO ja Horváth, 127 ja 128 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>) Ratkaisuehdotus komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet), 117 kohta. Kursivointi alkuperäisessä. Julkisasiamies Saugmandsgaard Øe totesi kyseisessä asiassa, että ”tarkastelut, jotka on suoritettava sen toteamiseksi, että SEUT 63 artiklassa ja perusoikeuskirjan 17 artiklassa taattuihin oikeuksiin on puututtu ja että tätä puuttumista ei voida oikeuttaa, perustuvat samoihin tekijöihin ja johtavat olennaisesti samaan lopputulokseen” (120 kohta; kursivointi alkuperäisessä). Näin ollen ”riidanalaisen säännöstön erillinen tutkiminen perusoikeuskirjan 17 artiklan nojalla sen jälkeen, kun sitä on jo arvioitu SEUT 63 artiklan nojalla”, olisi selvästi keinotekoista (121 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>) Tuomio komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet) (C‑235/17, EU:C:2019:432; jäljempänä tuomio komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet)).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>) Tuomio komissio v. Unkari (maatalousmaan käyttö- ja tuotto-oikeudet), 58 kohta. Tällä rajoituksella asianomaisilta evättiin sekä mahdollisuus jatkaa tuotto- ja käyttö-oikeudestaan nauttimista että mahdollisuus kyseisen oikeuden luovuttamiseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>) Ibidem, 59 ja 60 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>) Ibidem, 66 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-34" href="#c-34">34</a>
</span>) Ibidem, 86 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-35" href="#c-35">35</a>
</span>) Ibidem, 90–101 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-36" href="#c-36">36</a>
</span>) Ibidem, 102–109 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-37" href="#c-37">37</a>
</span>) Ibidem, 110–122 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-38" href="#c-38">38</a>
</span>) Ibidem, 123–129 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-39" href="#c-39">39</a>
</span>) Viittaan julkisasiamies Saugmandsgaard Øen ratkaisuehdotuksen alaviitteessä 28 esitettyyn oikeuskäytäntöviittaukseen. Tosiasiallisesti sekä vapauksien ja oikeuksien loukkausten että niiden mahdollisten oikeuttamisperusteiden toteaminen edellyttävät olennaisesti samanluonteista oikeudellista arviointia. Unionin tuomioistuin vahvisti tuomion komissio v. Unkari (maatalousmaiden käyttö- ja tuotto-oikeudet) 124 kohdassa, ettei ole olemassa yleisen edun vaatimuksia, joilla perusoikeuskirjan 17 artiklan rikkominen voitaisiin oikeuttaa, ja viittasi syihin, joiden perusteella se oli aiemmin SEUT 63 artiklan rikkomisen yhteydessä kiistänyt tällaisten vaatimusten olemassaolon.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-40" href="#c-40">40</a>
</span>) Kun jäsenvaltio vetoaa perussopimuksiin ”sellaisen kansallisen lainsäädännön perustelemiseksi, joka on omiaan rajoittamaan [perusvapauden] käyttämistä, näiden [unionin] oikeudessa sallittujen oikeuttamisperusteiden osalta tulkinnassa on otettava huomioon yleiset oikeusperiaatteet ja erityisesti perusoikeudet”, joten kyseiseen lainsäädäntöön ”voidaan soveltaa [perussopimuksissa] tarkoitettuja poikkeuksia ainoastaan silloin, kun se on niiden perusoikeuksien mukainen, joiden noudattamista [unionin] tuomioistuin valvoo” (tuomio 18.6.1991, ERT, C‑260/89, EU:C:1991:254, 43 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-41" href="#c-41">41</a>
</span>) Tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson (C‑617/10, EU:C:2013:105, 19 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-42" href="#c-42">42</a>
</span>) Tuomio Åkerberg Fransson, 19 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-43" href="#c-43">43</a>
</span>) Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset ovat harvoin täysin neutraaleja perusoikeuksien kannalta. Esimerkiksi valikoivasti rajoittavalla toimenpiteellä loukataan vakavasti syrjintäkieltoa, kuten yleensäkin kaikkia sellaisia oikeuksia, joiden käyttämistä voidaan helpottaa pääomilla, joiden liikkumista rajoitetaan. Tästä rakenteellisesta tai periaatteellisesta vaikutuksesta on erotettava vaikutus, joka on tyypillinen nimenomaan oikeuksia loukkaaville välineellistetyille rajoituksille, joiden tapauksessa oikeuksien loukkaus ei ole pelkkä sivuvahinko vaan rajoituksen ensisijainen seuraus.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-44" href="#c-44">44</a>
</span>) Perustamissopimuksen 67 artiklan [joka on kumottu Amsterdamin sopimuksella] täytäntöönpanosta 24.6.1988 annettu neuvoston direktiivi (EYVL 1988, L 178, s. 5).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-45" href="#c-45">45</a>
</span>) Koska perussopimuksissa ei ole määritelty pääomanliikkeiden käsitettä, unionin tuomioistuin on todennut, että direktiivin 88/361 liitteenä olevalla nimikkeistöllä on ohjeellista arvoa ja että nimikkeistön johdannon mukaan siinä oleva luettelo ei ole tyhjentävä. Ks. tuomio 27.1.2009, Persche (C‑318/07, EU:C:2009:33, 24 kohta). Kyseisessä liitteessä olevan otsikon XI ”Henkilökohtaiset pääomanliikkeet” B kohdassa mainitaan ”Lahjat ja lahjoitukset”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-46" href="#c-46">46</a>
</span>) Unkarin hallitus käsitteli istunnossa SEUT 65 artiklaa mainitsematta, että tämän määräyksen 1 artiklan b alakohdassa sallitaan [jäsenvaltioiden] ”säätää pääomanliikkeitä koskevista ilmoitusmenettelyistä hallinnollisten tietojen tai tilastotietojen saamiseksi”, mutta ei riidanalaisessa lainsäädännössä tarkoitetun kaltaisista julkistamismenettelyistä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-47" href="#c-47">47</a>
</span>) Tuomio 11.9.2008, Petersen (C‑228/07, EU:C:2008:494, 54 ja 55 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-48" href="#c-48">48</a>
</span>) Tuomio 19.12.2012, komissio v. Belgia (C‑577/10, EU:C:2012:814, 35 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-49" href="#c-49">49</a>
</span>) Edellä 113 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-50" href="#c-50">50</a>
</span>) Poliittiset puolueet vaikuttavat osaltaan kansan tahdon muodostukseen ja ilmaisuun valtion tahdonmuodostuksen välineinä. Ne eivät ole valtion elimiä, mutta ne osallistuvat julkisen vallan haltijoiden valintaan, mistä syystä niillä on erityisen tärkeä merkitys valtion vakaudelle. Joissakin valtiosääntöoikeudellisissa järjestelmissä poliittisille puolueille on niiden luonteen vuoksi säädetty tiettyjä edellytyksiä ja takeita, jotka eivät koske muita yhteisöjä (eivätkä olisi näiden tapauksessa perusteltuja). Vaikka viimeksi mainitut osallistuvat yhteiskuntaelämään, ne eivät pyri niinkään pitämään valtaa kuin toimimaan vapaasti julkisen vallan suojeluksessa tai enintäänkin vaikuttamaan julkisen vallan käyttöön. Tästä syystä perusoikeuskirjan 12 artiklassa mainitaan erikseen yhdistykset, jotka ovat mukana ”poliittisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa”. Vuoden 2017 lain nro LXXVI johdanto-osan mukaan kansalaisjärjestöt edistävät osaltaan ”demokraattista valvontaa ja julkisista asioista käytävää julkista keskustelua”, mutta niiden tarkoituksena ei ole itse päästä valtaan. Samaa voidaan sanoa ammattiyhdistyksistä, joiden toimintaan työsuhteiden alalla sovelletaan erityistä sääntelyjärjestelmää.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-51" href="#c-51">51</a>
</span>) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tiettyjen julkisen vallan toimenpiteiden vaikutus yhdistysten taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin voi merkitä puuttumista Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa taatun yhdistymisvapauden käyttöön. Ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 7.6.2007, Parti Nationaliste Basque – Organisation Régionale d’Iparralde v. Ranska (CE:ECHR:2007:0607JUD007125101, 37 ja 38 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-52" href="#c-52">52</a>
</span>) Näin myös Venetsian komissio kyseisestä lakiesityksestä antamassaan lausunnossa (ulkomaista tukea saavien järjestöjen avoimuutta koskevasta lakiesityksestä annettu lausunto 889/2017, 20.6.2017 (CDL-AD(2017)015), jäljempänä Venetsian komission lausunto, 54–56 kohta). Vaikka tällainen luokittelu on luonteeltaan melko neutraali, Venetsian komission mukaan sitä on Unkarin tapauksessa pidettävä leimaavana, koska Unkarissa on esitetty selkeitä poliittisia kannanottoja ulkomaista tukea saavia yhdistyksiä vastaan (lausunnon 65 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-53" href="#c-53">53</a>
</span>) ”– – Ulkomaiset eturyhmät voivat pyrkiä käyttämään hyväkseen yhdistymisvapauden nojalla perustettujen järjestöjen tuntemattomista ulkomaisista lähteistä saamaa tukea edistääkseen – näillä järjestöillä olevan yhteiskunnallisen vaikutusvallan avulla – omia etujaan Unkarin yhteisöllisten etujen sijasta Unkarin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä – – ja siten vaarantaa maan poliittiset ja taloudelliset edut ja sen oikeuselinten riippumattoman toiminnan”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-54" href="#c-54">54</a>
</span>) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 11.10.2011, Asociación Rhino ym. v. Sveitsi (CE:ECHR:2011:1011JUD004884807, 54 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-55" href="#c-55">55</a>
</span>) Unkarin hallitus väittää, että ylivoimaisesti suurin osa lahjoittajista on oikeushenkilöitä, mikä sen mukaan sulkee täysin pois mahdollisen puuttumisen luonnollisille henkilöille kuuluviin oikeuksiin. Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei riidanalaisessa velvoitteessa – kuten ei myöskään käytännössä – tehdä mitään eroa oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden välillä: viimeksi mainitut kuuluvat selvästi tämän velvoitteen soveltamisalaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-56" href="#c-56">56</a>
</span>) Lausunto 1/15 (EU–Kanada-matkustajarekisteritietosopimus), 26.7.2017 (EU:C:2017:592, 122 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-57" href="#c-57">57</a>
</span>) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1; jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-58" href="#c-58">58</a>
</span>) C‑101/01, EU:C:2003:596; jäljempänä tuomio Lindqvist.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-59" href="#c-59">59</a>
</span>) Unkarin hallituksen vastine, 155 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-60" href="#c-60">60</a>
</span>) C‑92/09 ja C‑93/09, EU:C:2010:662; jäljempänä tuomio Volker und Markus Schecke ja Eifert.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-61" href="#c-61">61</a>
</span>) Unkarin hallituksen vastine, 154 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-62" href="#c-62">62</a>
</span>) Tuomio Lindqvist, 24 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-63" href="#c-63">63</a>
</span>) Lähtökohtaisesti nimi yksilöi henkilön, vaikkakin on täysin mahdollista, kuten Unkarin hallitus toteaa vastineensa 156 kohdassa, että samassa kaupungissa asuu useita samannimisiä henkilöitä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-64" href="#c-64">64</a>
</span>) Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaan ”profiloinnilla” tarkoitetaan ”mitä tahansa henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa henkilötietoja käyttämällä arvioidaan luonnollisen henkilön tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia, erityisesti analysoidaan tai ennakoidaan piirteitä, jotka liittyvät kyseisen luonnollisen henkilön työsuoritukseen, taloudelliseen tilanteeseen, terveyteen, henkilökohtaisiin mieltymyksiin, kiinnostuksen kohteisiin, luotettavuuteen, käyttäytymiseen, sijaintiin tai liikkeisiin”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-65" href="#c-65">65</a>
</span>) Tuomio Volker und Markus Schecke ja Eifert, 58 kohta, jossa on viittaus 20.5.2003 annettuun tuomioon Österreichischer Rundfunk ym. (C‑465/00, C‑138/01 ja C‑139/01, EU:C:2003:294), jonka 74 kohdassa vahvistetaan, että ”[henkilökunnalle maksettuihin palkkoihin liittyvien] tietojen ilmoittamisella – – loukataan asianomaisten oikeutta yksityisyyteen, – – ja näin ollen se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettua puuttumista”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-66" href="#c-66">66</a>
</span>) Ks. edellä 140 ja 141 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-67" href="#c-67">67</a>
</span>) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 17.2.2004, Gorzelik ym. v. Puola (CE:ECHR:2004:0217JUD004415898, 94 ja 95 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-68" href="#c-68">68</a>
</span>) Tuomio 16.6.2011, komissio v. Itävalta (C‑10/10, EU:C:2011:399, 32 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-69" href="#c-69">69</a>
</span>) Tuomio 8.7.2010, komissio v. Portugali (C‑171/08, EU:C:2010:412, 73 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-70" href="#c-70">70</a>
</span>) Unkarin hallitus on vedonnut myös yleisen turvallisuuden suojeluun sanan suppeassa merkityksessä, ja erityisesti tarpeeseen estää järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus humanitaarisiin järjestöihin, joiden tavoitteet saattavat käydä yksiin kansainvälisten ihmiskauppaverkostojen pyrkimysten kanssa (vastineen 84 ja 85 kohta). Tällaisilla pyrkimyksillä voitaisiin kenties perustella erityisten toimenpiteiden määräämistä näitä yksittäisiä yhteisöjä vastaan, mutta ei riidanalaisten toimenpiteiden kaltaisia yleisesti sovellettavia toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia kansalaisjärjestöjä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-71" href="#c-71">71</a>
</span>) Komission mukaan (kanteen 62–64 kohta) Unkari ei ole osoittanut, että tällainen riski on olemassa. Vaikka olisikin, sen ei voitaisi katsoa koskevan kaikkia jäsenvaltioita. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevissa Groupe d’Action Financièren (GAFI) suosituksissa voittoa tavoittelemattomat järjestöt mainitaan tämän laittoman toiminnan mahdollisten kanavien joukossa (GAFI (2012–2017), Recommandations du GAFI – Normes internationales sur la lutte contre le blanchiment de capitaux et le financement du terrorisme et de la proliferation, päivitetty marraskuussa 2017; jäljempänä GAFI:n suositukset, 8 kohta). Kokonaan toinen kysymys on se, onko mahdollisten riskien, joita kansallisen lainsäätäjän määräämillä toimenpiteillä pyritään oikeutetusti hallitsemaan, arviointi näiden toimenpiteiden tarpeellisuuden, asianmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta ollut riittämätön.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-72" href="#c-72">72</a>
</span>) Asianmukaista ei sitä vastoin ole se, että kaikki muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista tulevat lahjoitukset luokitellaan implisiittisesti epäilyttäviksi.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-73" href="#c-73">73</a>
</span>) Komissio viittaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden mahdollisuuteen laajentaa rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20.5.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (EUVL 2015, L 141, s. 73) soveltamisalaa kansalaisjärjestöihin. Tämä lainsäädäntö perustuu olemassa olevien riskien perusteelliseen arviointiin.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-74" href="#c-74">74</a>
</span>) Lain nro LXXVI johdanto-osassa viitataan tähän seikkaan kansalaisjärjestöjä luonnehdittaessa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-75" href="#c-75">75</a>
</span>) Näin säädetään vuoden 2017 lain nro LXXVI 1 §:n 4 momentin a kohdassa. Sen määrittämiseksi, mitä järjestöjä ”ei pidetä kansalaisjärjestöinä”, on nojauduttava, kuten Unkarin hallitus istunnossa totesi, yhdistymisvapautta, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen asemaa ja kansalaisjärjestöjen rahoitusta koskevaan vuoden 2011 lakiin nro CLXXV. Sen 2 §:n 6 momentista ilmenee, että ”kansalaisjärjestöillä” tarkoitetaan kaikkia Unkarissa rekisteröityneitä yhdistyksiä, paitsi poliittisia puolueita, säätiöitä ja tietyissä tarkoituksissa myös keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ja ammattiliittoja. Tästä määritelmästä ei ole juurikaan apua vuoden 2017 lain nro LXXVI soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen täsmällisessä määrittelyssä. Tämä henkilöllisen soveltamisalan epämääräisyys ei vastaa sellaiselle lainsäädännölle, joka vaikuttaa näin suoraan eri perusoikeuksien käyttämiseen, asetettua objektiivisuuden vaatimusta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-76" href="#c-76">76</a>
</span>) Tuomio 6.10.2009, komissio v. Espanja (C‑153/08, EU:C:2009:618, 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-77" href="#c-77">77</a>
</span>) Komission kanne, 75–77 kohta, ja komission vastaus, 74–76 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-78" href="#c-78">78</a>
</span>) Myös Ruotsin hallitus on tätä mieltä (väliintulokirjelmä, 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-79" href="#c-79">79</a>
</span>) Komission kanne, 66 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-80" href="#c-80">80</a>
</span>) Ks. edellä 144 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-81" href="#c-81">81</a>
</span>) Unkarin hallituksen vastine, 122 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-82" href="#c-82">82</a>
</span>) Sama.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-83" href="#c-83">83</a>
</span>) Korostettakoon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan purkaminen on toimenpide, johon voidaan turvautua ”vain vakavimmissa tapauksissa”. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 13.2.2003, Refah Partisi (The Welfare Party) ym. v. Turkki (CE:ECHR:2003:0213JUD004134098, 100 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-84" href="#c-84">84</a>
</span>) Tässä yhteydessä ne viittaavat GAFI:n suosituksiin (8 kohta). Riidanalaiseen lainsäädäntöön ei sisälly tällaista arviointia, vaan kaikki kansalaisjärjestöt luetaan samaan joukkoon (ainoana poikkeuksena ovat ne kolme järjestöryhmää, jotka edellä mainitsemistani syistä saavat erilaisen kohtelun, jolle kyseisen lainsäädännön tarkoituksen kannalta tarkasteltuna ei ole minkäänlaista oikeuttamisperustetta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-85" href="#c-85">85</a>
</span>) Tämä vahvistetaan myös Venetsian komission lausunnon 67 kohdan neljännessä luetelmakohdassa.</p>
</body>
</html>
