C-56/9461994C00560020.00011771117788JULKISASIAMIES RUIZJARABO COLOMERIN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-56/94SCAC<TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Dámaso Ruiz-Jarabo Colomer</HT></P><P><DATE ISO="19950406">6 päivänä huhtikuuta 1995</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: espanja.</P></NOTE></P></TI>1.Tribunale di Piacenza on pyytänyt EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tomaattijalosteiden tuotantotuelle asetettavasta rajasta 17 päivänä maaliskuuta 1963 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 668/93

EYVL L 72, s. 1.

 tulkinnasta ja tarvittaessa sen pätevyydestä.<TI><P>Asiaan liittyvät tosiseikat</P></TI>2.Tribunale di Piacenza on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön riita-asiassa SCAC Sri (jäljempänä SCAC) vastaan Associazione dei Produttori Ortofrutticoli (jäljempänä ASIPO). SCAC syytti ASIPO:a tämän tekemän sopimuksen täyttämättä jättämisestä, koska ASIPO oli sitoutunut toimittamaan SCAC:lle markkinointivuodeksi 1993/1994 tietyn määrän tuoreita tomaatteja, jotka jalostettaisiin muiksi tuotteiksi (muita tomaattijalosteita kuin tomaattitiivisteet ja säilötyt kuoritut kokonaiset tomaatit), ja tämä määrä vastaisi SCAQn valmistamien samojen tuotteiden keskiarvoa markkinointivuosina 1990/1991 ja 1991/1992.

Kuitenkin Italian maa- ja metsätalousministeriön 25.3.1993 lähettämässä kiertokirjeessä nro E-318, jolla jaettiin eri jalostusyritysten välille asetuksessa N:o 668/93 Italialle osoitettu vuoden 1993/1994 tuoreiden tomaattien kiintiö, osoitettiin SCACdle seuraavat tuotantotukeen oikeuttavat tomaattimäärät: 11,9 tonnia kuorittuja tomaatteja, 3501,7 tonnia tomaattitiivistettä ja 2954 tonnia muita tomaatista peräisin olevia tuotteita. Tämä viimeksi mainittu määrä oli 622400 kg pienempi kuin sopimuksessa mainittu määrä, ja siksi SCAC otti sopimukseen lausekkeen, jossa se arvioi kärsivänsä vahinkoa asetuksen N:o 668/93 kiintiöiden jakamisjärjestelmästä ja arvioi olevansa oikeutettu tuotantotukeen myös näiden muiksi tuotteiksi jalostettavan 622400 kg:n tuoreiden tomaattien lisämäärän osalta sinä aikana, kun odotetaan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisevan pääasian.

Täytäntöönpannessaan sopimusta ASIPO toimitti SCAGlle ainoastaan 2954 tonnia tuoreita tomaatteja, jotka oli osoitettu tälle toimittajayritykselle ministeriön kiertokirjeessä muiden tuotteiden valmistukseen. ASIPO:n kieltäytyminen jäljellä olevien 622400 kg tomaattien luovuttamisesta johtui näiden tuotteiden hintatakuun epävarmuudesta yhteisön säännösten pohjalta.

3.Tämän sopimuksen osittaisen täyttämättä jättämisen vuoksi SCAC vaati Tribunale di Piacenzaa tuomitsemaan ASIPO:n täyttämään tomaattien toimittamista koskevan sopimuksen kokonaisuudessaan. Italialainen tuomioistuin suostui kantajan vaatimuksiin ja määräsi ASIPO:n toimittamaan väliaikaisesti 622400 kg tomaatteja, ja tuomioistuin esitti yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat kaksi ennakkoratkaisukysymystä:

1)Onko asetuksen (ETY) N:o 668/93 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että kun tomaatteja jalostava yritys, jolle on jaettu tietty kiintiö kuorittujen tomaattien jalostamiseen, siirtää tuoreita tomaatteja 25 % kuorittujen tomaattien kiintiöstä tomaattitiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöihin, niin tämä siirto vaikuttaa seuraaviin markkinointivuosiin siten, että tälle yritykselle jaetaan joka tapauksessa sellainen tuoreiden tomaattien kiintiö kuorittujen tomaattien jalostamiseen, joka oli osoitettu sille jo edellisenä markkinointivuotena, mutta kiintiötä on kuitenkin korotettu tiivisteiksi tai muiksi tuotteiksi jalostettavien tuoreiden tomaattien määrillä, jotka on suhteutettu tosiasiassa tiivisteiksi tai muiksi tuotteiksi jalostettujen tuoreiden tomaattien prosentuaalisiin määriin edellisen markkinointivuoden aikana tehdyn 25 % suuruisen siirron perusteella; tämä puolestaan vähentää muille jalostusyrityksille osoitettuja tuoreiden tomaattien kiintiöitä (tarkoitettu tiivisteiden tai muiden tuotteiden jalostukseen)?2)Mikäli vastaus edellisen kysymyksen osalta on myöntävä ja ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-143/88 ja C-92/89, Zuckerfabrik, 21.2.1991 antaman tuomion ja ottaen myös huomioon, että on olemassa vakavia syitä epäillä 17.3.1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N: o 668/93 1 artiklan 2 kohdan pätevyyttä ja että vakava ja korjaamaton vahinko uhkaa kantajaa, onko asetuksen (ETY) N:o 668/93 1 artiklan 2 kohta yhteisön oikeuden mukaisen syrjintäkiellon periaatteen ja siten erityisesti ETY:n perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan vastainen, kun tämä säännös merkitsee kuorittujen tomaattien jalostusyrityksille osoitetun tuoreiden tomaattien jalostuskiintiön asteittaista kasvua niiden muiden tomaattitiivisteitä ja muita tuotteita jalostavien yritysten haitaksi edellisessä kysymyksessä mainitun järjestelmän mukaisesti?

4.Jotta voitaisiin vastata näihin Tribunale di Piacenzan esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin, joissa Tribunale di Piacenza esittää sellaista asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan tulkintaa, jossa kyseenalaistetaan tämän säännöksen pätevyys mahdollisen ETY:n perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan rikkomisen vuoksi, riidanalaisen säännöksen normatiivista asiayhteyttä on tutkittava etukäteen.<TI><P>Yhteisön säännökset</P></TI>5.Esillä olevassa asiassa perustava säädös on hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 24 päivänä helmikuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 426/86.

EYVL L 49, s. 1.

 Tällä yhteisellä markkinajärjestelyllä pyritään turvaamaan yhteisön etuoikeus tietyille hedelmä- ja vihannesalan jalosteille, jotka ovat erittäin tärkeitä yhteisön Välimeren seudun maille, joissa tuotantokustannukset ovat huomattavasti kolmansien maiden tuotantokustannuksia suuremmat.6.Tämän päämäärän saavuttamiseksi yhteisessä markkinajärjestelyssä perustetaan kolmansien maiden kanssa harjoitettava yhdenmukainen vaihtojärjestelmä, joka perustuu vähimmäistuontihintaan sekä tuontitulliin ja tasoitusmaksuun, jos vapaasti yhteisön rajalle tuotavien kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden vientihinta on alhaisempi. Siinä säädetään myös vientituesta, jotta yhteisön tuotteita voitaisiin viedä maailmanmarkkinoille.7.Yhteisössä harjoitettavan kaupan osalta yhteisessä markkinajärjestelmässä vahvistetaan vähimmäishinta, joka jalostajayrityksen on maksettava tuottajille; vähimmäishinta määräytyy tuoreina kulutukseen käytettävien hedelmien ja vihannesten perushintojen perusteella, ja sen tarkoituksena on ylläpitää riittävä tasapaino eri tuoretuotteiden kesken. Jos vähimmäishinta on korkea ja sen vuoksi yhteisön tuotteiden kilpailukyky on huono, asetuksen N:o 426/86 2 artiklassa säädetään tuotantotukijärjestelmästä, jonka perusteella yritykset voivat valmistaa hedelmä- ja vihannesjalosteita alempaan hintaan, kuin mikä olisi mahdollista maksettaessa korvaus tuoreiden hedelmien tuottajille.

Ottaen huomioon yhteisön tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuotantomahdollisuudet, asetuksen N:o 426/86 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet tiettyjen jalostettujen tuotteiden tarjonnan ja kysynnän välillä uhkaavan huomattavan epätasapainon välttämiseksi, ja tässä tarkoituksessa neuvosto rajoittaa erityisesti tukeen oikeuttavan tuotannon tiettyyn määrään. Lisäksi asetuksen N:o 426/86 3 artiklan mukaisesti tuotantotukien myöntäminen riippuu jalostajayritysten sekä hedelmien ja vihannesten tuottajien välillä tehtävistä sopimuksista.

8.Perusasetuksen säännökset tuotantotuen yhteisestä markkinajärjestelystä on pantu täytäntöön hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotantotukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 1558/91.

EYVL L 144, s. 31.

 Tässä asetuksessa säädetään pääasiallisesti hedelmä- ja vihannesjalosteiden tuotantotukia koskevasta hallinnollisesta järjestelmästä; tämän menettelyn osalta korostetaan, että tomaatinjalostajayritysten tulee tehdä ennakkosopimukset tuottajien kanssa ennen viljelyn aloittamista ja tämän jälkeen jalostussopimukset, joissa on osapuolten nimet ja osoitteet, tuoreina ostettujen tomaattien määrät, toimitusaikataulu, maksettava hinta sekä tuoreista tomaateista saatavat lopulliset tuotteet.9.Lopuksi asetuksen N:o 426/86 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tuotantotukien rajoittamisesta säädetään tomaattijalosteiden osalta edellä mainitussa asetuksessa N:o 668/93, jota on täydennetty asetuksella (ETY) N:o 1794/93.

Tomaattijalosteiden tuotantotuen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä kesäkuuta 1993 annettu komission asetus (ETY) N:o 1794/93 (EYVL L 163, s. 23).

 Asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 1 kohdassa, jota sovelletaan markkinointivuodesta 1993/1994 alkaen, osoitetaan kullekin jäsenvaltiolle tuotantotukeen oikeuttava enimmäiskiintiö tuoreita tomaatteja, ja tämä kiintiö on jaettu tuoreista tomaateista jalostettavien tuotteiden perusteella. Siten Italialle on osoitettu 1655000 tonnia tomaattitiivisteisiin, 1185000 tonnia säilöttyihin kuorittuihin kokonaisiin tomaatteihin sekä 453998 tonnia muihin tomaatista peräisin oleviin tuotteisiin.

Asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan perusteella jäsenvaltiot jakavat kiintiönsä jalostusyritysten kesken suhteessa kunkin keskimäärin tuottamiin määriin niiden kolmen markkinointivuoden aikana, jotka edeltävät markkinointivuotta, jolle tukea myönnetään. Jotta tähän tuoreiden tomaattien kiintiöiden jakoon yrityksille tuotettujen määrien perusteella saataisiin joustavuutta, on toimittava asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti:

Asianomaisen yrityksen hakemuksesta jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava luvat johonkin kolmesta seuraavasta jalostusmahdollisuudesta:

kuorittujen tomaattien määrästä, tuoreiden tomaattien määränä ilmaistuna, enintään 25 prosentin jalostaminen tomaattitiivisteelle ja muille tomaatista peräisin oleville tuotteille jaetuiksi määriksi,

tomaattitiivisteen määrästä, tuoreiden tomaattien määränä ilmaistuna enintään viiden prosentin jalostaminen muille tuotteille jaetuiksi määriksi,

tomaatista peräisin oleville muille tuotteille säädetystä määrästä, tuoreiden tomaattien määränä ilmaistuna enintään viiden prosentin jalostaminen tiivisteille jaetuiksi määriksi.

<TI><P>Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</P></TI>10.Tribunale di Piacenzan esittämässä ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä pyritään selvittämään asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan tulkintaa; tässä säännöksessä jokainen jäsenvaltio velvoitetaan jakamaan jalostusyritysten kesken asetuksessa säädetty tuotantotukeen oikeuttava tuoreiden tomaattien kiintiö. Lisäksi tässä säännöksessä sallitaan yritysten jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antaman etukäteisen luvan perusteella siirtää tuoreita tomaatteja sen kiintiön eri määrien välillä. Tämä siirtämismahdollisuus on kuitenkin rajoitettu, sillä yritys voi siirtää 25 % kuorittujen tomaattien kiintiöstä tomaattitii-visteiksi ja muiksi tomaatista peräisin oleville tuotteille jaettuihin kiintiöihin, samoin kuin 5 % tomaattitiivisteiden kiintiöstä muille tuotteille jaetuiksi kiintiöiksi ja päinvastoin. Tällainen siirto ei kuitenkaan ole mahdollinen tomaattitiivisteiden ja muiden tuotteiden kiintiöistä kokonaisten kuorittujen tomaattien kiintiöihin. Ennakkoratkaisukysymys koskee nimenomaisesti tätä siirtojärjestelmää yrityksille osoitettujen kiintiöiden määrien välillä.11.Pääasian kantajan mukaan tämä siirtojärjestelmä suosii kuorittuja tomaatteja tuottavia yrityksiä tomaattitiivisteitä ja muita tomaatista peräisin olevia tuotteita tuottavien yritysten kustannuksella. Kantajan mukaan yrityksen siirtäessä 25 % kuorituista tomaateista tomaattitiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöihin tämä vaikuttaa seuraaviin markkinointivuosiin siten, että yritykselle jää kuorittuihin tomaatteihin käytettäväksi yhä sama kiintiö, johon on lisätty tomaattitiivisteiden ja muiden tuotteiden määrä suhteessa tuoreista tomaateista tosiasiassa tiivisteiksi ja muiksi tuotteiksi jalostettuihin määriin, ja tähän sisältyvät myös siirretyt määrät. SCAC katsoo siten, että kuorittuja tomaatteja tuottavat yritykset säilyttävät niiden kuorittujen tomaattien kiintiön, ja ne voivat saada asteittain tiiviste- ja muita tuotteita koskevia kiintiöitä tiivisteitä ja muita tuotteita tuottavien yritysten kustannuksella, joiden kiintiöt taas asteittain pienenevät.12.Tätä asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan tulkintaa, johon kansallinen tuomioistuin on perustanut ennakkoratkaisukysymyksensä, ei voida hyväksyä.

Ensiksi kuorittujen tomaattien määrien siirtäminen tomaattitiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöihin on teknisesti mahdollista, kun taas päinvastainen siirto ei ole mahdollinen. Itse asiassa säilötyiksi kuorituiksi tomaateiksi käytettävien tuoreiden tomaattien on oltava hyvälaatuisia ja hyväkuntoisia, joten niitä voidaan käyttää myös tomaattitiivisteiden ja muiden tuotteiden valmistukseen. Tomaattitiivisteiden ja muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävät tomaatit voivat kuitenkin olla huonompilaatuisia, eikä niiden tarvitse olla täydellisesti säilöttyjä, joten niitä ei voida käyttää kuorittujen tomaattien jalostukseen. Mahdollisuus siirtää kuorituiksi tomaateiksi jalostettavia määriä muihin kiintiöihin on keino joustaa yhteisen markkinajärjestelyn kiintiöiden osalta, jotta hyvälaatuisia tomaatteja saaneet yritykset voisivat käyttää ne tomaattitiivisteiden ja muiden tuotteiden valmistukseen, jos nämä hyvälaatuiset tomaatit jostain syystä olisivat huonontuneet. Tässä tarkoituksessa asetuksen N:o 1558/91 6 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos tomaatit ovat huonontuneet sen jälkeen, kun jalostaja on saanut ne haltuunsa, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia jalostajan käyttää tomaatit muun tuotteen kuin jalostussopimuksessa ilmoitetun tuotteen jalostukseen.

Toiseksi jäsenvaltiot osoittavat kiintiöihinsä sisältyvät kolme eri määrää jalostusyritysten välillä ottaen huomioon asetuksen N:o 668/03 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin tosi asiassa tuottamat määrät. Toisin sanoen, jos yritys siirtää sille osoitetusta kuorittujen tomaattien kiintiöstä 25 % muihin kiintiöihin, sen kuorittujen tomaattien kiintiö on seuraavana markkinointivuotena riippuvainen sen tosiasiassa tuottamista määristä eikä yritys säilytä edellisen markkinointivuoden kiintiötä. Yritys ei voi säilyttää sellaisenaan kiintiötä, josta se on tehnyt siirron, ja samaan aikaan kasvattaa niitä kiintiöitä, joihin tällainen siirto on tapahtunut. Kuten komissio on katsonut kannanotoissaan, kiintiöjärjestelmä ei merkitse sitä, että yrityksillä olisi saavutettuja oikeuksia.

Lopuksi yritysten tosiasiassa aikaisempina markkinointivuosina tuottamien tomaattijalosteiden keskiarvo, jota jäsenvaltiot voivat käyttää perusteena jakaessaan yrityksille kiintiöitä, sisältää sekä yrityksen tuotantotukea saaneen että sen ulkopuolisen tuotannon. Yrityksellä on oikeus valmistaa sopivaksi katsomansa määrät tomaattijalosteita, vaikka ainoastaan sen kiintiöön sisältyvät määrät voivat saada tuotantotukea. Jäsenvaltio voi kuitenkin yritysten välisiä kiintiöitä jakaessaan ottaa myös huomioon yrityksen kiintiön ylittäneen tuotannon.

13.Siten Tribunale di Piacenzan esittämään ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava kieltävästi, koska tuoreiden tomaattien siirtäminen kuorittuihin tomaatteihin varatusta kiintiöstä tiivisteisiin tai muihin tuotteisiin varattuihin kiintiöihin ei muuta kiintiöiden ja määrien jakoperusteita eri yritysten välillä seuraavana markkinointivuotena, koska tämä jako perustuu kunkin yrityksen tosiasiassa tuottamiin erilaisiin tomaattij alosteisiin.<TI><P>Toinen ennakkoratkaisukysymys</P></TI>14.Koska ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattu kieltävästi, Tribunale di Piacenzan esittämään toiseen kysymykseen ei tarvitsisi vastata. Katson kuitenkin, että vireillä olevaa asiaa käsittelevälle kansalliselle tuomioistuimelle voi olla hyödyksi tietää, merkitseekö asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohta edellä mainitulla tavalla tulkittuna jonkinlaista syrjintää, jonka vuoksi säännös olisi ETY:n perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan vastainen.15.Tässä suhteessa on olemassa runsaasti yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti yhteisön tuottajien tai kuluttajien syrjintäkiellon periaate, jota tarkoitetaan perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdassa, on konkreettinen heijastus maatalouspolitiikkaan yhteisön oikeuden periaatteisiin kuuluvasta yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Tämän periaatteen mukaan samanlaisia tilanteita ei tule kohdella eri tavalla ja vastavuoroisesti erilaisia tilanteita ei tule kohdella samalla tavalla, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua.

Ks. muun muassa yhteisöjen tuomioistuimen asioissa C-267/88—C-285/88, Wuidart ym., tuomio 21.2.1990 (Kok. 1990, s. I-435); asia C-311/90, Hierl, tuomio 19.3.1992 (Kok. 1992, s. I-2061) sekä asia C-309/89, Codomiu v. neuvosto, tuomio 18.5.1994 (Kok. 1994, s. I-1853).

 Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että on todettava, että yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa toteutetulla toimenpiteellä voi olla erilaisia seurauksia eri tuottajille niiden tuotannon erikoislaadun vuoksi, mutta tätä ei voi katsoa syrjinnäksi, koska toimenpide perustuu objektiivisiin perusteisiin, jotka on mukautettu yhteisen markkinajärjestelyn kokonaistoimivuuden tarpeisiin.

Ks. edellä mainitun asiassa Hierl annetun tuomion 19 kohta; asia 179/84, Bozzetti, tuomio 9.7.1985 (Kok. 1985, s. 2301).

16.Tomaattijalosteiden tuotantotuen rajoittaminen kiintiöjärjestelmällä on täysin perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan mukaista, kuten oli myös takuukynnysjärjestelmä, jota sovellettiin yhteisessä markkinajärjestelyssä tuotantoa tasoittavana toimenpiteenä,

Näin yhteisöjen tuomioistuin katsoi asiassa C-27/90, SITPA, 24.1.1991 antamassaan tuomiossa (Kok. 1991, s. I-133).

 koska näillä pyritään ylläpitämään tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä, mikä on perustamissopimuksen 39 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yksi maatalouspolitiikan tarkoituksista.17.Jäsenvaltioiden yrityksille jakamien kiintiöiden mukaisten määrien välinen siirtojärjestelmä tekee mahdolliseksi siirtää tuoreita tomaatteja kuorittujen tomaattien kiintiöstä tiivisteiden ja muiden tuotteiden kiintiöihin, koska tämä siirto on teknisesti mahdollinen, ja se tekee mahdolliseksi lisätä laadukkaiden tuotteiden, kuten kuorittujen tomaattien, valmistusta. Tämä siirtomahdollisuus ei merkitse mitään epäsuhtaista etua kuorittuja tomaatteja tuottaville yrityksille, koska niiden kiintiö on aina riippuvainen tosiasiassa tuotetuista määristä, ja jos yritykset siirtävät tomaatteja tiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöihin, ne menettävät vastaavan osan kuorittujen tomaattien kiintiöstään seuraavana markkinointivuotena. Sitä paitsi jokainen yritys voi valmistaa tomaattijalosteita kiintiönsä rajoissa ja suurentaa tätä suhteessa kiintiön muodostaviin kolmeen määräerään. Siten jos tuoreita tomaatteja siirretään muiden tuotteiden erään, koska kysymyksessä on kasvava ala, niin tuotantotukea saavat tomaattimäärät pienenevät, jolleivät yhteisön toimielimet suurenna kansallista kiintiötä.18.Näin ollen edellä olevasta seuraa, että asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu siirtojärjestelmä ei merkitse perusteetonta syrjintää eri yritysten välillä eikä siinä siten ole mitään, mikä saattaisi kyseenalaiseksi säännöksen pätevyyden.<TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI>19.Edellä olevan perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa seuraavalla tavalla Tribunale di Piacenzan esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin:

Tomaattijalosteiden tuotantotuelle asetettavasta rajasta 17 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 668/93 1 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että jalostusyrityksen siirtäessä tuoreita tomaatteja kuorittujen tomaattien kiintiöstä tiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöihin tämä ei vaikuta seuraavaan markkinointivuoteen, sillä näiden yritysten kuorittujen tomaattien kiintiö ei säily samana, jos samaan aikaan lisätään niiden tiivisteiden tai muiden tuotteiden kiintiöitä tehtyjen siirtojen puitteissa.

Esillä olevassa asiassa ei ole mitään, mikä vaikuttaisi edellä mainitun asetuksen N:o 668/93 1 artiklan 2 kohdan pätevyyteen.