(1)

Komissio otti tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden, jäljempänä ’lasikuitufilamenttituotteet’, tuonnissa ja polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti alkuperäisiä polkumyyntitulleja 0–19,9 prosentin suuruisiksi ja otti käyttöön 4,9–10,3 prosentin suuruisen ylimääräisen tasoitustullin. Tasoitustoimenpiteet ja polkumyyntitoimenpiteet vaihtelivat yhteenlaskettuina 4,9 prosentista 30,2 prosenttiin.

(2)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio piti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/724 (3) voimassa nämä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 vahvistetut toimenpiteet.

(3)

Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio piti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/328 (4) voimassa nämä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 vahvistetut toimenpiteet.

(4)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio piti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1452 (5) voimassa nämä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 vahvistetut toimenpiteet.

(5)

Tasoitustoimenpiteet ja polkumyyntitoimenpiteet vaihtelevat näin ollen 4,9 prosentista 30,2 prosenttiin.

(6)

Voimassa on myös Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontia koskevia toimenpiteitä, jotka otettiin tukien vastaisen tutkimuksen jälkeen käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/870 (6). Egyptistä peräisin olevien tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontitulli on tuen tason perusteella 13,1 prosenttia.

(7)

Komissio pani 30 päivänä elokuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan täydellisen välivaiheen tarkastelun. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (7).

(8)

Komissio pani 17 päivänä helmikuuta 2025 vireille Bahrainista, Egyptistä ja Thaimaasta peräisin olevan jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8).

(9)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 30 päivänä elokuuta 2024 perusasetuksen 19 artiklan nojalla vireille vahingon tarkasteluun rajatun osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden aiheuttamaa vahinkoa. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (9), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(10)

Komissio pani tämän tarkastelun vireille vastaanotettuaan pyynnön, jonka oli 3 päivänä kesäkuuta 2024 tehnyt Glass Fibre Europe, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’. Tarkastelupyyntö esitettiin perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti lasikuitufilamenttituotteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Tarkastelupyyntö sisälsi riittävästi näyttöä lasikuitufilamenttituotteita valmistavan unionin tuotannonalan rakenteessa tapahtuneista pysyvistä muutoksista sekä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(11)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(12)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(13)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää yllä lopullisen tasoitustullin Kiinasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. Glass Fibre Europen ja PROXIMin päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamia huomautuksia käsitellään jäljempänä olevassa asiaa koskevassa jaksossa.

(14)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemista ei kuitenkaan pyydetty eikä myöskään kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi tuotannon ja myynnin perusteella otoksen, joka koostui kolmesta unionin tuottajasta. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli yli 60 prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa yli 69 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(18)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei vastannut otantalomakkeeseen. Sen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(19)

Komissio julkaisi kyselylomakkeet verkossa (10) käyttäjille, etuyhteydettömille tuojille ja unionin tuottajille.

(20)

Kyselylomakevastaukset saatiin kaikilta kolmelta unionin tuottajien otokseen valitulta unionin tuottajalta.

(21)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki aiheutuneen vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(22)

Tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(23)

Tämän tarkastelun kohteena olevan tuotteen muodostavat enintään 50 mm:n pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituiset kiertämättömät lasikuitulangat, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00 , ex 7019 12 00 , 7019 14 00 ja 7019 15 00 (Taric-koodit 7019 12 00 22, 7019 12 00 25, 7019 12 00 26, 7019 12 00 39). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

(24)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on yleisimmin käytetty raaka-aine komposiittiteollisuudessa termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien lujittamiseksi. Tuloksena olevaa komposiittimateriaalia (filamenttilasikuitulujitemuovia) käytetään monilla tuotannonaloilla, kuten autoteollisuudessa, sähkö- ja elektroniikka-alalla, tuulimyllyjen lavoissa, rakennusalalla, säiliöissä ja putkissa, kulutushyödykkeissä ja ilmailu- ja avaruusalalla sekä sotateollisuudessa.

(25)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(26)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(27)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(28)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Glass Fibre Europe esitti huomautuksia toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvan tuotteen määritelmästä.

(29)

Huomautukset saatiin sen jälkeen, kun lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle asetettu määräaika oli päättynyt. Lisäksi tuotteen määritelmää koskeva kysymys ei kuulu tämän menettelyn soveltamisalaan, joka rajoittuu vahingon ja syy-yhteyden arviointiin.

(30)

Näistä syistä komissio ei ottanut huomautuksia huomioon ja hylkäsi pyynnön.

(31)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa, että vahinkoa koskevat pysyvät muutokset liittyivät unionin tuotannonalan rakenteessa tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin, jotka johtuivat Kiinan lasikuitufilamenttituotteiden ylikapasiteetin aiheuttamasta lisääntyvästä voimakkaasta paineesta kiinalaisen tuonnin määrien ja hintojen osalta.

(32)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinan jatkuva ylikapasiteetti yhdistettynä aggressiiviseen hinnoitteluun on haitannut unionin lasikuitufilamenttituotteiden tuotannonalan kasvua merkittävästi. Unionin tuottajat ovat pystyneet lisäämään kapasiteettiaan vain hieman optimoimalla olemassa olevia laitoksia. Vuonna 2014 toteutettujen kaupan lisätoimenpiteiden jälkeen Kiinan vienti aiheutti edelleen painetta unionin markkinoille, minkä vuoksi useat tuottajat poistuivat. Unionissa oli alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla vuonna 2009 yksitoista lasikuitufilamenttituotteiden tuottajaa. Vuonna 2021 alkaneen tarkastelujakson alkuun mennessä määrä oli pienentynyt kymmeneen, kun P-D Glasseiden oli lopettanut tuotannon Saksassa vuonna 2019. Sen jälkeen Krosglass lopetti heinäkuussa 2023 lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon keskittyäkseen tuotantoketjun loppupään toimintoihin. Lisäksi NEG NL hakeutui konkurssiin (11) pääasiassa energiakustannusten nousun ja autoteollisuuden kysynnän vähenemisen vuoksi, koska ala oli sen optisten lasikuitutuotteiden tärkein loppumarkkina. Sen seurauksena tuottajien määrä laski vain kahdeksaan. Myös Electric Glass Fiber UK lopetti lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon (12) vuonna 2025. Yhdistynyt kuningaskunta ei ole enää kuulunut Euroopan unioniin tammikuun 1 päivän 2021 jälkeen, mikä ei kuitenkaan ole muuttanut unionin tuottajien määrää vaikka onkin vähentänyt saatavilla olevaa alueellista tarjontaa ja on osa unionin markkinoihin vaikuttavia pysyviä muutoksia.

(33)

Tarkasteltaessa tuotantokapasiteetin kehitystä, kun unionin markkinoiden kapasiteetti arvioitiin ainoastaan alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valittujen tuottajien osalta eikä sitä voida käyttää tässä vertailukohtana, unionin tuotantokapasiteetin arvioitiin vuonna 2021 tehdyssä tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa olleen 770 642 tonnia vuonna 2019 (13). Sen sijaan tässä tutkimuksessa kapasiteetti laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 711 692 tonnista (vuonna 2021) 651 196 tonniin (–9 %) eli noin 10 prosenttia alle vuoden 2015 tason. Vaikka brexitin jälkeisissä indikaattoreissa ei otettu huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajaa, tuotantokapasiteetin laskusuuntaus vahvistettiin.

(34)

Kun verrattiin alkuperäisestä tutkimuksesta saatuja tietoja, unionin tuotannonalan myynti laski vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä 737 818 tonnista 520 064 tonniin ja markkinaosuus laski 75,1 prosentista 69,5 prosenttiin samalla ajanjaksolla. Sen sijaan tässä tutkimuksessa unionin tuotannonalan myynti laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 337 898 tonniin ja markkinaosuus 40 prosenttiin. Tämä osoittaa sen, että unionin myynti on nyt jäänyt selvästi 2000-luvun puolivälin alapuolelle, ja ennen kaikkea sen, että markkinaosuus on supistunut noin 30 prosenttiyksikköä, mikä on merkki unionin tuotannonalan aseman pysyvästä heikkenemisestä.

(35)

Unionin markkinoiden tilanteeseen on vaikuttanut myös kiinalaisten omistamien lasikuitufilamenttituotteita tuottavien yritysten perustaminen kolmansiin maihin, kuten Egyptiin ja Bahrainiin (14). Sen jälkeen, kun yritykset oli perustettu Egyptiin, komissio otti käyttöön tasoitustullit Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa (15), minkä tarkoituksena oli palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset tuetun tuonnin unionin tuotannonalalle aiheuttaman vahingon jäljiltä. Lisäksi lasikuitufilamenttituotteiden tuotantokapasiteetti on lisääntynyt Egyptissä (16) ja Bahrainissa (17). Kiinasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalaan kohdistui edelleen pysyvää painetta siitä, että yhä useammasta kolmannesta maasta, kuten Bahrainista ja Egyptistä, joissa sijaitsee Kiinan määräysvallassa olevia laitoksia, tulevan epäterveen lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin markkinaosuus unionin markkinoilla kasvoi merkittävästi. Komissio pani 17 päivänä helmikuuta 2025 vireille Bahrainista, Egyptistä ja Thaimaasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn (18).

(36)

Komissio totesi myös, että unionin energiamarkkinoilla on tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Vaikka energiakustannukset olivat laskeneet tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä vuoden 2022 huipputasosta, ne ylittivät tarkastelujakson alussa vallinneen tason. Komissio katsoi, että on epätodennäköistä, että kaasun hinnat palautuisivat tai vakiintuisivat pysyvästi tasolle, jolla ne olivat kesäkuuhun 2021 asti. Tuon vuoden jälkeen useimmat jäsenvaltiot, jotka olivat aiemmin olleet riippuvaisia kaasuputkissa kuljetettavan maakaasun tuonnista Venäjältä, ovat vähentäneet tätä riippuvuutta vähitellen. Venäjän Ukrainaan kohdistaman perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen unioni ja sen jäsenvaltiot vahvistivat ja nopeuttivat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on monipuolistaa energian hankintalähteitä ja lopettaa riippuvuus venäläisestä kaasusta. Tämän vuoksi suunnitteilla tai rakenteilla on ainakin 17 nesteytetyn maakaasun terminaalia (19). Ottaen huomioon nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin edellyttämien investointien laajuuden ja sen, että unioni on selvästi päättänyt lopettaa riippuvuutensa venäläisestä putkikaasusta (20) komissio totesi, että unioni ei hyvin todennäköisesti palaa hankkimaan kaasua Venäjältä ennen vuotta 2021 vallinneilla määrillä ja hinnoilla. Näin ollen on odotettavissa, että kaasun hinnat jäävät pysyvästi korkeammiksi kuin mitä ne olivat vuoden 2021 alkupuoliskoon asti.

(37)

Komissio totesi, että unionin tuotannonala toimii yhä tiukempien ympäristöön ja energiaan liittyvien velvoitteiden puitteissa. Pyynnön esittäjä varoitti vuoden 2023 kannanotossaan, että unionin lasikuitufilamenttituotteiden tuottajien ympäristö- ja energiavaatimusten noudattamiseen liittyvät toimintakustannukset kasvavat (21). Hiljattain tehty elinkaariarviointi, joka kattoi noin 95 prosenttia lasikuitukankaiden tuotannosta unionissa, osoittikin, että yhden kangaskilogramman valmistuksen keskimääräinen ympäristöjalanjälki muodostuu 2,2 kg:sta hiilidioksidipäästöjä ja 39 MJ:sta primäärienergian kulutusta (22). Vuosina 2015–2021 koko tuotannonalan energiankulutus väheni 8 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt 3 prosenttia. Nämä luvut osoittavat, että vaikka edistystä on tapahtunut jonkin verran, vähennysten kasvattaminen edellyttää huomattavia lisäinvestointeja. Lisäksi komissio totesi, että unionin tuottajille aiheuttavat lisäkustannuksia ympäristönsuojelua koskeva unionin lainsäädäntö, mukaan lukien teollisuuden päästödirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU (23) sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2024/1785 (24)), sekä muut Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvat ilmasto- ja kiertotaloustoimenpiteet. Nämä havainnot yhdessä vahvistavat, että unionin tuotannonalan ympäristökustannusten odotetaan nousevan tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa, että unionin tuotannonalan kustannusrakenne muuttuu pysyvästi.

(38)

Komissio muistuttaa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään pääasiassa vahvikkeena komposiittien tuotannossa. Tällaiseen vahvikekäyttöön liittyy yli 95 prosenttia lasikuidun kysynnästä unionissa. Unionin komposiittimarkkinat ovat kuitenkin viime vuosina supistuneet. Lasikuitulujitemuovien tuotantomäärät laskivat Euroopassa 9 prosenttia vuonna 2022 ja vielä 8 prosenttia vuonna 2023 (25), minkä seurauksena kokonaistuotanto laski 2,4 miljoonaan tonniin vuonna 2024 eli alimmalle tasolle sitten vuoden 2012. Samaan aikaan komposiittien tuotanto kasvoi maailmanlaajuisesti noin 6 prosenttia vuonna 2023, mikä on selvä osoitus unionin markkinaosuuden supistumista. Tämä supistuminen vaikuttaa suoraan tämän tarkastelun piiriin kuuluvien lasikuidun perusmuotojen kysyntään. Tämän perusteella komissio päätteli, että unionin tuottamien komposiittien kysynnän väheneminen yhdistettynä tuotannon maailmanlaajuiseen kasvuun ja kolmansista maista tulevan tuonnin lisääntymiseen tarkoitti pysyvää muutosta markkinaolosuhteissa.

(39)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että olosuhteissa tapahtui alkuperäisen tutkimuksen jälkeen pysyviä muutoksia unionin tuotannonalan ja markkinoiden rakenteen osalta, mitä pidetään perusasetuksen 19 artiklassa tarkoitettuna olennaisena olosuhteiden muutoksena.

(40)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujakson alussa kymmenen unionin tuottajaa, joista kaksi lopetti tuotantonsa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten johdanto-osan 32 kappaleessa mainitaan. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(41)

Unionin kokonaistuotanto oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 504 019 tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien Glass Fibre Europen, jäljempänä ’GFE’, tietojen perusteella. Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuotantolaitosta, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 60 prosenttia.

(42)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin vapailla markkinoilla GFE:n toimittamien tietojen perusteella ja ii) tuonti kolmansista maista Eurostatista saatujen tietojen perusteella (Comext).

Taulukko 1

Unionin kulutus

(43)

Lasikuitufilamenttituotteiden kokonaiskulutus unionissa väheni tarkastelujaksolla 6 prosenttia. Vuonna 2022 havaittu kasvu johtui pääasiassa covid-19-toimenpiteiden lopettamisen jälkeisestä talouden elpymisestä, kun käyttäjät alkoivat taas tehdä tilauksia varastojen täydentämiseksi ja käynnistivät tuotannon uudelleen. Lasikuitufilamenttituotteiden kysyntä kuitenkin väheni unionissa vuonna 2023, kun taas tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se elpyi 2 prosenttia. Kulutuksen väheneminen ja sitä seurannut heikko elpyminen johtuivat siitä, että edellisinä vuosina oli tehty liikaa tilauksia ja yksityinen kulutus oli varovaisempaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vallinneen talousilmapiirin vuoksi.

(44)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(45)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 51 prosenttia tarkastelujaksolla. Kun otetaan huomioon kulutuksen kehitys, kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 10 prosentista 6 prosenttiin.

(46)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat

(47)

Tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta unioniin nousi aluksi 22 prosenttia vuonna 2022, mikä johtui covid-19-toimenpiteiden loppumisen jälkeen poikkeuksellisen korkeiksi nousseista kuljetuskustannuksista. Myöhemmin keskimääräiset tuontihinnat laskivat merkittävästi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräinen hinta oli 28 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2021.

(48)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(49)

Otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan Taishan Fiberglass Inc:n osalta unionin tuottajan European Owens Corning Fiberglas SPRL:n kanssa tehdyn erityisen hankintasopimuksen mukaisesti toteutunut myynti jätettiin hinnan alittavuutta koskevien laskelmien ulkopuolelle, koska kyseistä tuotetta eli sementin vahvistamiseen käytettävää alkalinkestävää lasikuitua ei tuotettu unionissa. Tuotetta valmistetaan sen sijaan yksinomaan Kiinassa ja Japanissa näiden kahden yrityksen välisellä pitkäaikaisella toimitussopimuksella, jonka mukaan tuotanto perustuu European Owens Corning Fiberglas SPRL:n omaan teknologiaan ja tuotantopanoksiin (esim. holkit).

(50)

Vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tulevaa tarkastelun kohteena olevaa tuontituotetta myytiin unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 16,64–30,68 prosentilla (ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan hinnoista), vaikka siihen sisältyivät sovellettavat polkumyynti- ja tasoitustullit.

(51)

Hinnan alittavuuden lisäksi esiintyi myös merkittävää perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hinnankorotusten estymistä. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien halvan tuetun tuonnin aiheuttamat merkittävät hintapaineet estivät koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan unionin tuotannonalaa korottamasta hintojaan tuotantokustannuksen kehitystä vastaavasti, samalla kun se yritti ylläpitää kohtuullista voittotasoa, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 8 käy ilmi. Myös taulukon 3 tiedot vahvistivat merkittävän hinnankorotusten estymisen.

(52)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(53)

Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(54)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita GFE:n toimittamien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella.

(55)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, tukimyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(56)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(57)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(58)

Tuotantomäärä kasvoi covid-19-toimenpiteiden lieventämisen jälkeen vuonna 2022 hieman vuoteen 2021 verrattuna, mikä auttoi vakauttamaan tuotantoa. Lisäksi useat otokseen valitut unionin tuottajat lisäsivät vuonna 2022 tuotantomääriä kerätäkseen valmiiden tuotteiden varastoja, koska ne aikoivat toteuttaa suunnitellut uunien uudelleenrakentamiset. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantomäärät kuitenkin pienenivät merkittävästi, koska unionin tuottajat myivät kertyneitä varastojaan samalla kun kysyntä väheni unionin tuotannonalalla ja Kiinasta alhaisin hinnoin tuleva lasikuitufilamenttituotteiden tuonti lisääntyi.

(59)

Tuotantokapasiteetti väheni koko tarkastelujakson ajan yhteensä 9 prosenttia. Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa selitetään, tuotantokapasiteetin väheneminen johtui siitä, että jotkin unionin tuottajat lopettivat tuotannon: Krosglass SA pysäytti lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon Puolassa ja Electric Glass Fiber NL, B.V. aloitti konkurssimenettelyn. Lisäksi NEG UK jäi brexitin jälkeen unionin tuotannonalan ulkopuolelle, mikä myös vaikutti kapasiteetin ilmeiseen laskuun edelliseen tarkastelua koskevaan tutkimukseen verrattuna.

(60)

Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla 10 prosenttiyksikköä, koska tuotantomäärä laski enemmän kuin tuotantokapasiteetti.

(61)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

(62)

Myyntimäärät unionin vapailla markkinoilla ja unionin tuottajien markkinaosuus kokivat tarkastelujaksolla merkittävän laskusuuntauksen, mikä johtui kysynnän vähenemisestä ja Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan tuonnin lisääntymisestä. Samaan aikaan kun vapaiden markkinoiden kulutus laski 6 prosenttia, unionin tuotannonalan myyntimäärä laski vielä enemmän, joten unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 45 prosentista 40 prosenttiin.

(63)

Kytköskaupan määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla

(64)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (sisäiset siirrot ja kytkösmarkkinamyynti unionin markkinoilla) unionin markkinoilla väheni tarkastelujaksolla 10 prosenttia. Vaikka myynnin suuntaus sekä vapailla markkinoilla että kytkösmarkkinoilla oli samanlainen vuodesta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun asti, myynti laski kytkösmarkkinoilla 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vapailla markkinoilla.

(65)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(66)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan työntekijöiden määrä aluksi kasvoi mutta alkoi sitten laskea. Vuoden 2022 alun kasvu verrattuna vuoteen 2021 vastasi tuotannon ja myynnin kasvua covid-19-rajoitusten lieventämisen jälkeen. Sen jälkeen unionin tuotannonalan oli vähennettävä työvoimaa sopeutuakseen haastaviin markkinaolosuhteisiin ja säilyttääkseen toiminnan tehokkuuden, ja jotkin unionin tuottajat lopettivat lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon kokonaan, kuten johdanto-osan 32 kappaleessa selitetään.

(67)

Tuottavuus laski vuosien 2021 ja 2023 välillä 190 tonnista työntekijää kohti 166 tonniin työntekijää kohti, kunnes se taas nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 187 tonniin työntekijää kohti työvoiman supistuessa merkittävästi. Myös useiden unionin lasikuitufilamenttituotteiden tuottajien uuneihin tekemät investoinnit tuottivat tehokkuushyötyjä.

(68)

Tosiasiallisten tukimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(69)

Unionin kulutus laski tarkastelujakson aikana 6 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla väheni tarkastelujaksolla vielä enemmän, 16 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan, toisin kuin asianomaisesta maasta tuleva tuonti, jonka markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla.

(70)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(71)

Keskimääräiset myyntihinnat nousivat vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna, koska otokseen valitut unionin tuottajat pystyivät siirtämään inflaation aiheuttaman kustannusten nousun asiakkaille kysynnän kasvun vuoksi. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräiset myyntihinnat laskivat, koska maailmanlaajuinen markkinakysyntä laski ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttama hintapaine lisääntyi.

(72)

Yksikkötuotantokustannukset nousivat vuodesta 2021 vuoteen 2023 yhteensä 26 prosenttia työvoima- ja raaka-ainekustannusten nousun vuoksi. Lisäksi energiakustannukset ovat olleet epävakaita, mikä on vaikuttanut merkittävästi energiasta vahvasti riippuvaisiin tuotannonaloihin. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mutta pysyivät huomattavasti vuoden 2021 tason yläpuolella energian hintojen laskun, energiatehokkuuden paranemisen ja onnistuneiden kustannustenhallintastrategioiden ansiosta.

(73)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(74)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tasaisesti, ja ne kasvoivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 11 prosenttia. Kasvu johtui pääasiassa työmarkkinapaineista, sillä yritykset nostivat palkkoja houkutellakseen työntekijöitä korkean inflaation leimaamille tiukoille covid-19-pandemian jälkeisille työmarkkinoille ja pitääkseen heidät töissä.

(75)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(76)

Varastomäärien kasvu vuonna 2022 johtui alun perin strategisesta varastojen kerryttämisestä ennakoiden suunniteltuja uunien uudelleenrakentamisia. Tämä vastasi aiempaa covid-19-pandemian aikaista ajanjaksoa, jolloin kysyntä- ja toimitusketjuongelmat lisääntyivät merkittävästi, mikä sai unionin tuottajat tilaamaan liikaa raaka-aineita tuotantotarpeiden täyttämiseksi. Uunien uudelleenrakentamisen jälkeen varastot pienenivät, koska otokseen valitut unionin tuottajat onnistuivat myymään olemassa olleet varastot vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(77)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(78)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalalle aiheutui tappioita vuonna 2021, mutta kannattavuus parani vuonna 2022, koska otokseen valitut unionin tuottajat saattoivat siirtää yksikkötuotantokustannusten nousun asiakkaille korkeaan kysyntään ja korkeisiin kuljetuskustannuksiin liittyvien suotuisien markkinaolosuhteiden ansiosta. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuus kuitenkin heikkeni kasvaneiden kustannusten vuoksi. Niitä ei voitu kompensoida myyntihintojen nousulla, koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi ja alitti unionin tuotannonalan hinnat.

(79)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla. Ne liittyvät pääasiassa otokseen valittujen unionin tuottajien uunien uudelleenrakentamiseen, jolla pyrittiin varmistamaan laitteiden pitkä käyttöikä. Kun nämä jo pitkään suunnitellut investoinnit toteutettiin, markkinaolosuhteet olivat vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla epäsuotuisat.

(80)

Kassavirrassa vuodesta 2021 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle oli huomattavia vaihteluja, jotka johtuivat epävakaista markkinaolosuhteista ja joidenkin laitosten erityisistä toimintarajoituksista uunien uudelleenrakentamisen lykkäämisen vuoksi. Tarkastelujaksolla ainoastaan vuonna 2022 kaikki otokseen valitut unionin tuottajat saavuttivat huomattavia voittoja, joita pienensi osittain se, että varastoja kerrytettiin uunien uudelleenrakennussuunnitelmien vuoksi, mikä johti positiiviseen kassavirtaan. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kassavirrat pysyivät positiivisina merkittävistä tappioista huolimatta. Tämän näennäisesti ristiriitaisen tilanteen, joka oli erityisen ilmeinen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, voitiin katsoa olevan suurelta osin seurausta merkittävästä positiivisesta kassavirtavaikutuksesta, joka johtui vuonna 2022 kerrytettyjen varastojen pienenemisestä.

(81)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kehittyi samankaltaisesti kannattavuuden kanssa. Se kasvoi ensin vuonna 2022 kunnes heikkeni vuonna 2023 ja vielä enemmän tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vaikeutti unionin tuotannonalan pääoman saantia ja kasvua.

(82)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala oli kannattava vain vuonna 2022, minkä jälkeen se palasi tappiolliseksi. Vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tappiollinen tilanne osui samaan ajankohtaan sen kanssa, kun Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi ja sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja tuotantokustannukset.

(83)

Unionin tuotannonala pystyi nostamaan hintatasoaan vuonna 2022 kannattavan tilanteen saavuttamiseksi. Unionin tuotannonalan myyntihintojen ja Kiinasta tulevan tuonnin hintojen välinen ero kuitenkin kasvoi vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 10 prosenttia, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alenivat 28 prosenttia samalla ajanjaksolla. Näin ollen Kiinasta tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontihintojen suuntaus oli päinvastainen kuin unionin tuotannonalan. Siksi unionin tuotannonalan oli pakko myydä tappiolla, mutta se menetti silti markkinaosuuttaan Kiinasta tulevalle tuonnille vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(84)

Lähes kaikki keskeiset vahinkoindikaattorit kehittyivät tarkastelujaksolla yleisesti negatiivisesti. Tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, kannattavuus ja investointien tuotto heikkenivät myyntimäärien ja markkinaosuuden laskun mukaisesti. Vuonna 2022 unionissa tapahtui jossain määrin elpymistä, kun lasikuitufilamenttituotteiden kysyntä kasvoi covid-19-toimenpiteiden lakkauttamisen jälkeen. Alenevilla hinnoilla tulevan tuonnin lisääntyessä vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tilanne kuitenkin heikkeni taas, minkä osoittavat sen kasvavat tappiot.

(85)

Kuten edellä todettiin, muut taloudelliset indikaattorit, kuten sijoitetun pääoman tuotto, olivat negatiivisia tarkastelujaksolla vuotta 2022 lukuun ottamatta. Tämä vaikutti unionin tuotannonalan kykyyn rahoittaa itse toimintaansa ja hankkia pääomaa, mikä haittasi sen kasvua ja jopa uhkasi sen selviytymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(86)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(87)

Perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Kiinasta tuleva tuettu tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(88)

Komissio tutki perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta tulleen tuetun tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä tuetusta tuonnista johtuvana. Komission huomioon ottamia tekijöitä olivat tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-aine- ja energiakustannusten nousu unionin tuotannonalalla ja kysynnän supistuminen.

(89)

Komissio tutki asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän kehitystä ja sen vaikutusta unionin tuotannonalaan perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(90)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevista polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteistä ja kulutuksen vähenemisestä huolimatta Kiinasta tulleen unionin tuotannonalan hinnat alittaneen tuetun tuonnin määrä kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkastelujaksolla. Viitevuonna 2021 tuontimäärä kasvoi 51 prosenttia, kun taas Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 6 prosentista 10 prosenttiin.

(91)

Samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla viisi prosenttiyksikköä.

(92)

Tuetun tuonnin keskimääräiset yksikköhinnat laskivat 28 prosenttia vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja olivat alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat samalla jaksolla.

(93)

Unionin tuotannonala oli kannattava vuonna 2022, mutta siitä tuli myöhemmin tappiollinen, mikä tapahtui samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin hintojen merkittävän laskun kanssa. Vaikka unionin tuotannonala laski myyntihintojaan vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se ei kyennyt säilyttämään markkinaosuuttaan. Hintojen alentaminen tapahtui kannattavuuden kustannuksella ja johti tappiolliseen tilanteeseen.

(94)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta tulleen tuetun tuonnin hintatasolla oli huomattava kielteinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen, minkä vuoksi sen osuus unionin tuotannonalalle aiheutuneessa merkittävässä vahingossa oli ratkaiseva.

(95)

Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni samanaikaisesti, kun Kiinasta tullut tuettu tuonti kasvoi. Kun markkinat supistuivat, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu yhdistettynä sen alhaisiin keskimääräisiin myyntihintoihin vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Vaikka unionin tuotannonala kykeni elpymään vuonna 2022, se ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan riittävästi kattaakseen kasvaneet tuotantokustannukset kokonaan, koska lasikuitufilamenttituotteiden tuettu tuonti Kiinasta lisääntyi. Näin ollen komissio totesi, että Kiinasta alhaisemmin hinnoin tulevan tuonnin kasvu tapahtui samaan aikaan kuin unionin tuotannonalan tilanne heikkeni merkittävästi vuonna 2023, mikä jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(96)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko johtui Kiinasta tulevasta tuetusta tuonnista perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(97)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva lasikuitufilamenttituotteiden tuonti oli pääosin peräisin Egyptistä, Malesiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

(98)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(99)

Malesiasta unioniin suuntautuvan tuonnin suuntaus vuodesta 2021 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle osoitti, että sekä sen määrä että markkinaosuus laskivat merkittävästi ja hinnat vaihtelivat. Tuontimäärät laskivat vuosien 2021 ja 2023 välillä jyrkästi 136 086 tonnista 76 909 tonniin, kunnes ne elpyivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman, 84 827 tonniin. Vastaavasti Malesiasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni ensin 15 prosentista 9 prosenttiin, kunnes se koheni hieman, 10 prosenttiin. Vaikka keskimääräinen tonnikohtainen hinta nousi aluksi 32 prosenttia vuonna 2022, se laski merkittävästi vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(100)

Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin määrät ja markkinaosuus pysyivät vakaina, vaikka hinnat vaihtelivat huomattavasti erityisesti unionin keskihintoihin verrattuna. Egyptin tuontimäärät kasvoivat vuosina 2021–2022 hieman, noin 5 prosenttia, laskivat vuonna 2023 noin 10 prosenttia ja palasivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes alkuperäiselle tasolle, minkä ansiosta markkinaosuus pysyi vakaasti 12 prosentissa ja kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman, 13 prosenttiin. Egyptin hinnat olivat edelleen alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat ja Kiinan tuontihinnat.

(101)

Yhdistyneestä kuningaskunnasta unioniin suuntautuvan lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin määrä kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja markkinaosuus oli suhteellisen vakaa. Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevan tuonnin määrät kasvoivat vuosina 2021–2022 mutta laskivat vuonna 2023 noin 12 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vielä 5 prosenttia. Markkinaosuus kasvoi 4 prosentista 6 prosenttiin vuoden 2022 aikana ja pysyi samalla tasolla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun asti. Yhdistyneen kuningaskunnan keskimääräinen hinta tonnilta oli sama tai korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta ja korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinta. Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevan tuonnin hinnat nousivat ensin 31 prosenttia vuosina 2021–2022 ja edelleen 1 397 euroon vuonna 2023, kunnes ne laskivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman, 1 273 euroon.

(102)

Lasikuitufilamenttituotteiden tuonti kolmansista maista, lukuun ottamatta aiemmin mainittuja, väheni unioniin tarkastelujaksolla. Vaikka se laski 6 prosenttia, markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana 20 prosentissa. Näistä maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat kuitenkin korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat.

(103)

Muista kolmansista maista peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontitietojen analyysi osoittaa, että tilanne on vaihteleva. Tuonti Malesiasta väheni tarkastelujakson aikana merkittävästi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ja sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Egyptistä tuleva tuonti pysyi vakaana, ja myös sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat. Tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta unioniin lisääntyi vaikkakin korkeammilla hinnoilla vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonti muista kolmansista maista, joita ei ole mainittu edellä, väheni tarkastelujaksolla huomattavasti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Niiden hintataso oli unionin tuotannonalan hintatasoa korkeampi vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla ja erityisesti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei tullut merkittävää tuontia kolmansista maista, jotka sekä kasvattivat markkinaosuuttaan että joiden hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat.

(104)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tuonti muista kolmansista maista ei heikentänyt syy-yhteyttä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Kiinasta tulevan tuetun tuonnin välillä.

(105)

Unionin teollisuusalan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuottajien vientitoiminta

(106)

Unionin tuotannonalan vienti kasvoi vuodesta 2021 lähtien vähitellen mutta pysyi kokonaismyyntiin verrattuna pienenä. Vienti koostui suurelta osin tuotteista, joiden tekniset ominaisuudet olivat korkealla tasolla, mikä suojasi niitä suoralta hintakilpailulta. Näin ollen unioni sai näistä lasikuitufilamenttituotteista kansainvälisillä markkinoilla korkeammat hinnat kuin unionin markkinoilla. Tämä kuvasti strategista keskittymistä erikoismarkkinoihin ulkomailla.

(107)

Siksi vientimyynnin kasvu ei heikentänyt syy-yhteyttä asianomaisesta maasta tulevan tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä. Vientimyynti päinvastoin mahdollisti sen, että unionin tuotannonala pystyi parantamaan taloudellista kokonaistilannettaan kasvaneen myyntimäärän ja saavutettujen hintatasojen ansiosta, jotka olivat korkeammat kuin unionin markkinoilla.

(108)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset energian hinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Energian ja raaka-aineiden hinnat unionissa

(109)

Energian hintojen suuntaus unionissa tarkastelujaksolla osoitti merkittävää vaihtelua ja mahdollista vakautumista. Vuoden 2022 jyrkkää nousua vuoteen 2021 verrattuna pahensivat geopoliittisten jännitteiden seuraukset, jotka vaikuttivat energiahuoltoon. Nämä johtuivat pääasiassa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta perusteettomasta ja provosoimattomasta hyökkäyssodasta. Energian hintapiikki vaikutti merkittävästi otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin. Energian hinnat laskivat vuoteen 2023 mennessä.

(110)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että pääraaka-aineiden kustannukset nousivat merkittävästi vuonna 2022, mikä johti yksikkömyyntihinnan huomattavaan nousuun, koska unionin tuotannonala saattoi siirtää nämä kustannukset asiakkaille. Sen sijaan vuonna 2023 raaka-ainekustannukset nousivat edelleen mutta yksikkömyyntihinta laski, koska unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään näitä lisäkustannuksia asiakkaille. Raaka-ainekustannukset laskivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuosien 2023 ja 2022 kustannuksiin, mutta unionin markkinahinnat laskivat vielä enemmän, koska unionin tuotannonala ei kyennyt säilyttämään tai nostamaan hintojaan Kiinasta tulevan tuetun tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi.

(111)

Tämän perusteella komissio päätteli, että energian hintojen ja raaka-ainekustannusten kehitys ei heikentänyt syy-yhteyttä tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen välillä.

(112)

Kuten johdanto-osan 62 ja 64 kappaleessa todetaan, myynti sekä vapailla markkinoilla että kytkösmarkkinoilla kehittyi samalla tavalla tarkastelujaksolla ja kytkösmarkkinamyynti laski hitaammin, tarkalleen ottaen 7 prosenttiyksikköä vähemmän. Siksi kytkösmarkkinamyyntiä ei voitu pitää tekijänä, joka olisi heikentänyt tuetun tuonnin ja sen unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten välistä syy-yhteyttä.

(113)

Vaikka kysyntä supistui jonkin verran, kuten johdanto-osan 43 kappaleessa selitetään, Kiinan tuonnin markkinaosuus kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 6 prosentista 10 prosenttiin, kun taas unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus pienenivät. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin päätelmät Kiinan tuonnin aiheuttamasta hintojen alittavuudesta ja hinnankorotusten estymisestä.

(114)

Tämän perusteella komissio päätteli, että kysynnän supistuminen ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen välillä.

(115)

Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni yleisesti vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä kielteiset olosuhteet ajoittuivat samaan aikaan Kiinasta tulevan lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin markkinaosuuden kasvun kanssa. Tuonti tapahtui hinnoin, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja kustannukset polkumyynti- ja tasoitustulleista huolimatta.

(116)

Myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, on tarkasteltu. Tässä suhteessa todettiin, että tuonti muista kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, energian hintojen nousu, kehitys kytkösmarkkinoilla ja kysynnän supistuminen eivät heikentäneet syy-yhteyttä tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(117)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta tulevasta tuetusta tuonnista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa selitetään, kaksi unionin tuottajaa lopetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon kokonaan epäsuotuisien markkinaolosuhteiden vuoksi.

(118)

Toimenpiteiden muuttaminen tarjoaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää ja/tai saada takaisin markkinaosuutensa, lisätä tuotantoa ja kapasiteetin käyttöastetta, nostaa hintoja tuotantokustannusten kattamiseksi ja saavuttaa sellainen kannattavuustaso, joka olisi odotettavissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Tältä pohjalta unionin tuotannonalan tilanteen olisi palauduttava kestäväksi, jolloin se voisi tehdä tulevaisuudessa investointeja.

(119)

Toimenpiteiden säilyttäminen samalla tasolla johtaisi todennäköisesti siihen, että edelleenkin menetettäisiin markkinaosuutta ja vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla negatiiviseksi muuttunut kannattavuus heikkenisi. Se saattaisi johtaa tuotantolaitosten sulkemiseen ja irtisanomisiin, mikä vaarantaisi unionin tuotannonalan elinkelpoisuuden.

(120)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinasta tulevaan lasikuitufilamenttituotteiden tuontiin kohdistuvien tasoitustoimenpiteiden muuttaminen olisi unionin tuotannonalan etujen mukaista.

(121)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselylomakkeeseen.

(122)

Tutkimuksen aikana vain kaksi käyttäjää, Amiblu Holding GmbH ja F.S. Fehrer Automotive GmbH, ilmoittautui ja toimitti erittäin puutteelliset vastaukset kyselylomakkeeseen. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia toimittamaan puuttuvat tiedot. Ne eivät kuitenkaan noudattaneet tätä pyyntöä asetetussa määräajassa.

(123)

Vireillepanon yhteydessä yksi muu käyttäjä, PROXIM, vastusti toimenpiteiden mahdollista muuttamista. PROXIM väitti, että monet käyttäjät eivät olleet tietoisia tutkimuksesta, mikä esti niitä toimittamasta kyselylomaketta määräajassa.

(124)

Komissio toteutti kuitenkin kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki pyynnössä mainitut tiedossa olevat käyttäjät ja etuyhteydettömät tuojat saivat tiedon asianmukaisesti. Lisäksi virallisessa lehdessä julkaistiin vireillepanoilmoitus, jossa ilmoitettiin tutkimuksesta kaikille asianomaisille osapuolille. Käyttäjille ja tuojille suunnatut kyselylomakkeet julkaistiin myös tapausta koskevalla verkkosivustolla (26).

(125)

Käyttäjät Tolnatext Fonalfeldolgozo es Müszakiszovet-gyàrto Bt., jäljempänä ’Tolnatext’, ja KAST Groupiin kuuluva Dr. Günther Kast GmbH & Co. väittivät, että kaupan lisätoimenpiteiden täytäntöönpano vaikuttaisi haitallisesti tehokkaaseen toimitusketjuun. Tolnatextin mukaan huolimatta siitä, että voimassa olevat toimenpiteet suojaavat unionin tuottajia, ne eivät ole lisänneet kapasiteettiaan lasikuitufilamenttituotteiden toimittamiseksi unionin markkinoille vastatakseen riittävästi käyttäjien kysyntään. Lisäksi ne totesivat, että unionissa ei valmisteta tiettyjä kudottuja jatkuvakierteisiä lasikuitulankoja (roving), kuten sellaisia, joiden tex-numero on pieni. Joidenkin unionin tuottajien tekniset eritelmät eivät täytä käyttäjien vaatimuksia, ja siksi käyttäjät ovat erittäin riippuvaisia vaihtoehtoisista lähteistä, joista näitä tuotteita on saatavilla. Unionin käyttäjiin vaikutti myös kielteisesti Kiinan vientiveron alennuksen väheneminen ja muutaman unionin tuottajan yhä keskittyneempi oligopoli.

(126)

Tutkimuksessa todettiin, että nämä väitteet olivat perusteettomia. Kuten aiemmissa johdanto-osan kappaleissa korostetaan, unionin tuotannonala on tehnyt haastavista markkinaolosuhteista huolimatta huomattavia investointeja. Kapasiteetin lisääminen edellyttää kuitenkin pitkän aikavälin pääomasitoumuksia, jotka perustuvat tasapuolisten toimintaedellytysten ylläpitämiseen, kun kilpailukykyiset tuottajat voivat ennakoida, mikä on investointien oikeudenmukainen tuotto. Unionin tuotannonalaan vaikuttivat myös epäoikeudenmukainen tuonti muista maista, kuten Egyptistä, ja vaikeat markkinaolosuhteet, mukaan lukien covid-19:n vaikutukset.

(127)

Lasikuitufilamenttituotteet ovat pitkälti standardoituja tuotteita. Vaikka niiden ulkonäkö vaihtelee ja niiden lopulliset käyttötarkoitukset saattavat olla erilaisia, kaikilla eri lasikuitufilamenttituotteiden lajeilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytetään pääasiassa samoihin tarkoituksiin. Näin ollen lasikuitufilamenttituotteiden käyttäjät voivat vaihtaa hankintalähteitä, koska vaihtoehtoisia hankintalähteitä on saatavilla Kiinan ulkopuolella, kuten Malesiassa, Egyptissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa lähteissä. Lisäksi unionin tuotannonalalla on monien kysyttyjen tuotelajien, kuten kudottujen jatkuvakierteisten lasikuitulankojen (roving), joiden tex-numero on pieni, tuotantoon tarvittava kapasiteetti, valmiudet ja teknologia. Unionin tuotannonala on investoinut innovointiin ja tehnyt jatkojalostusteollisuuden kanssa johdonmukaisesti yhteistyötä tutkimuksessa ja kehittämisessä tuotteiden räätälöimiseksi tehokkaasti.

(128)

Vaikka Kiinan vientiveron alennus pieneni marraskuussa 2024, tuontimäärät unionin markkinoille olivat edelleen suuria. Tämä viittasi siihen, että pelkästään alennuksen muutos ei vaikuttanut merkittävästi markkinoiden dynamiikkaan. Markkinoiden keskittymistä koskevia huolenaiheita analysoitiin. Tältä osin komissio totesi, että yleensä sääntelyelimet tutkivat huolellisesti sulautumia ja yritysostoja kilpailunvastaisen toiminnan estämiseksi. Nämä asiat eivät kuitenkaan kuulu tämän kauppaa koskevan tutkimuksen soveltamisalaan. Tämän perusteella nämä väitteet hylättiin.

(129)

Käyttäjä OPTIPLAN GmbH toimitti huomautuksia, mutta ne vastaanotettiin vasta vireillepanoilmoituksessa asetetun määräajan jälkeen. Ilmoituksessa edellytetään, että kaikki asianomaiset osapuolet toimittavat näkökantansa, tietonsa ja taustanäyttönsä 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.

(130)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen PROXIM väitti, että komissio ei ollut ottanut asianmukaisesti huomioon lasikuitufilamenttituotteiden unionin käyttäjien tilannetta ja väitteitä. Se väitti, että näillä käyttäjillä ja erityisesti vertikaalisesti integroituneilla käyttäjillä on huomattavasti vaikeampi kilpailuasema kuin unionin tuottajilla. PROXIM väitti lisäksi, että komissio ei antanut käyttäjille asianmukaista apua helpottaakseen niiden tosiasiallista osallistumista tutkimukseen, minkä vuoksi niiden huolenaiheita ei otettu asianmukaisesti huomioon päätelmissä.

(131)

Komissio muistutti, että kaikille pyynnössä mainituille tiedossa oleville käyttäjille ja etuyhteydettömille tuojille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta asianmukaisesti. Vireillepanoilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, käyttäjille ja tuojille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa, ja kaikkia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia ja pyytämään kuulemista. Useat käyttäjät, mukaan lukien PROXIM, esittivätkin huomautuksia, ja kuulemista pyytäneille osapuolille järjestettiin yksi kuuleminen. Sen vuoksi komissio päätteli, että käyttäjille annettiin kaikki mahdollisuudet osallistua ja että niiden väitteet oli otettu huomioon menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti.

(132)

PROXIM väitti myös, että julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan Kiinan kansantasavallan viranomaiset alensivat vuoden 2024 lopulla ei-metallisten mineraalituotteiden tiettyjen luokkien, mukaan lukien lasikuitufilamenttituotteiden kannalta mahdollisesti merkitykselliset tullinimikkeet, vientiverohelpotusten tasoa 13 prosentista 9 prosenttiin. Sen mukaan tämä kehitys tosiasiallisesti alensi tuen tasoa Kiinassa, ja se olisi pitänyt ottaa huomioon tasoitustoimenpiteiden tasoa määritettäessä.

(133)

Komissio totesi tämän vuoden 2024 lopulla tehdyn vientiverohelpotuksen alentamisen osalta, että tuettua tuontia unionin markkinoille esiintyi suuressa määrin tämän alennuksen jälkeenkin. Kuten tutkimuksessa todettiin, alennus ei olennaisesti muuttanut markkinadynamiikkaa, jolle oli edelleen ominaista Kiinasta peräisin olevan tuonnin merkittävä alihinnoittelu ja sen aiheuttama hinnankorotusten estyminen. Lisäksi alennus tapahtui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, minkä vuoksi sitä ei voitu ottaa huomioon määritettäessä tuen tasoa tässä menettelyssä.

(134)

PROXIM väitti myös, että toimenpiteiden nykyinen taso uhkaa vahingoittaa unionin jatkojalostusteollisuutta kasvattamalla sen kustannuksia verrattuna unionin ulkopuolisiin kilpailijoihin. Se korosti erityisesti riskiä siitä, että unionin käyttäjien kilpailukyky heikkenee ja jatkojalostusteollisuuden toimintoja saatetaan siirtää unionin ulkopuolelle. Sen vuoksi PROXIM pyysi komissiota varmistamaan tasapainoisemman lähestymistavan unionin tuottajien suojelun ja unionin käyttäjien etujen välillä, jotta vältetään aiheuttamasta kohtuutonta vahinkoa käyttäjille.

(135)

Väitteestä, jonka mukaan toimenpiteet lisäisivät käyttäjien kustannuksia ja heikentäisivät niiden kilpailukykyä verrattuna unionin ulkopuolisiin toimijoihin, komissio totesi, että mahdollisen kustannusvaikutuksen odotetaan olevan vähäinen, kun otetaan huomioon lasikuituvahvikkeen kohtuullinen osuus kokonaistuotantokustannuksista ja vaihtoehtoisten hankintalähteiden olemassaolo. Komissio päätteli, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi merkittävästi unionin käyttäjien kilpailukykyyn eivätkä johtaisi jatkojalostustoimintojen siirtämiseen. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(136)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella ja käyttäjien ja tuojien mielekkäiden vastausten puuttuessa ei ollut näyttöä, joka olisi ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että toimenpiteiden etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille aiheuttamien mahdollisten kielteisten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä eivätkä ne ole suurempia kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuottajiin.

(137)

Epoksihartsia unionin tuotannonalalle toimittavat yritykset Olin Epoxy & Chemicals International (US), Westlake Epoxy BV (NL) ja Spolek pro chemickou a hutní výrobu, akciová spolecnost (CZ), ilmaisivat tukensa toimenpiteiden täytäntöönpanolle. Ne korostivat, miten tärkeää on, että kaikki tämän arvoketjun keskeiset komponentit ja materiaalit sijaitsevat unionissa, jotta voidaan varmistaa häiriönsietokyky strategisilla aloilla. Lisäksi ne väittivät, että tällaisen läsnäolon säilyttäminen vahvistaa toimitusketjua ja parantaa unionin valmiuksia innovoida ja vastata tehokkaasti markkinoiden vaatimuksiin.

(138)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista muuttaa tasoitustoimenpiteitä Kiinasta tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa.

(139)

Kuten johdanto-osan 86 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen vaikuttaa siltä, ettei toimenpiteiden nykyinen taso ole enää riittävä vastapaino vahinkoa aiheuttaville tuille.

(140)

Vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi tasoitustoimenpiteitä olisi pidettävä yllä ja muutettava, jotta tuetusta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(141)

Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, tarkastelun tarkoituksena on määrittää vahinkotasot. Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 12 artiklan 1 a ja 1 b kohdan mukaisesti.

(142)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 12 artiklan 1 a kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(143)

Komissio tarkasteli otokseen valittujen unionin tuottajien 10 vuoden aikana saavuttamaa voittoa selvittääkseen kannattavuuden tason ennen Kiinasta tulevan tuonnin kasvua. Todettiin, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia oli tullut unionin markkinoille koko kymmenen vuoden ajan ja siksi voittomarginaalia ei ollut mahdollista vahvistaa ennen Kiinasta tulevan tuonnin kasvua minkään näiden vuosien perusteella. Lisäksi covid-19-pandemian jälkeisen talouden elpymisen havaittiin vaikuttaneen voimakkaasti vuoteen 2022, eikä se vaikuttanut asianmukaiselta vertailukohdalta tavoitevoiton asettamiselle. Siksi katsottiin, että vuosi 2016 oli asianmukainen, koska se oli viimeisin vuosi, jolloin unionin tuotannonala toimi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa sen jälkeen, kun polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2014. Vuonna 2016 unionin tuotannonala saavutti 12,28 prosentin voiton ja Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin kulutuksesta oli 8 prosenttia (27).

(144)

Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio tarkasti nämä tiedot paikan päällä tehtyjen tarkastuskäyntien aikana tarkastamalla yrityksen investointisuunnitelmiin, johdon päätöksiin ja tilinpäätöksiin liittyvät sisäiset asiakirjat. Unionin tuotannonalan väitteiden todettiin olevan perusteltuja. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien ja komission todentamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovaatiokustannusten erotuksen. Sellaisia investointeja koskevien tarkastettujen tietojen perusteella, joita ei voitu toteuttaa tarkastelujaksolla, tavoitevoittomarginaalit kasvoivat 0,26–1,99 prosenttia otokseen valituista tuottajista riippuen.

(145)

Näin ollen tässä tutkimuksessa vahvistettu tavoitevoitto oli perusasetuksen 12 artiklan 1 a kohdan mukaisesti 12,54–14,27 prosenttia kunkin otokseen valitun yrityksen tilanteen mukaan.

(146)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla asiaankuuluvia tavoitevoittomarginaaleja otokseen kuuluneiden unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(147)

Viimeisenä vaiheena komissio arvioi perusasetuksen 12 artiklan 1 b kohdan mukaisesti monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niiden pöytäkirjoista, joissa unioni on sopimuspuolena, johtuvat tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat unionin tuotannonalalle toimenpiteen soveltamiskauden aikana. Komissio vahvisti, että tällaisten sopimusten noudattamisesta ei aiheutunut lisäkustannuksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vahvistus perustui toimitettuihin tietoihin, joita tukivat yritysten raportointivälineet ja ennusteet

(148)

Tämän jälkeen komissio määritti vahinkomarginaalin vertaamalla asianomaisen maan otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, polkumyynti- ja tasoitustullit pois lukien, otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(149)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat yhteistyössä polkumyyntitoimenpiteiden täydellisessä välivaiheen tarkastelussa, vahingon korjaava taso asetettiin ”kaikkien muiden yritysten” tullin osalta otokseen valituille tai yhteistyössä toimineille yrityksille asetettavan korkeimman tason tasolle. Kaikkien muiden yritysten tasoa sovelletaan niihin yrityksiin, jotka eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä.

(150)

Chongqing Polycomp International Corporation oli ainoa vientiä harjoittava tuottaja, joka ilmoittautui otantamenettelyn aikana eikä sitä otettu otokseen. Sen vahingon korjaava taso vahvistetaan otokseen valituille yhteistyössä toimineille, vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettujen tullien painotetun keskiarvon mukaisesti.

(151)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Glass Fibre Europe huomautti vahinkomarginaalin laskennassa olevan virheitä. Komissio tarkasteli huomautuksia, havaitsi laskelmissa olevat virheet ja korjasi ne, minkä perusteella yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ilmoitettua vahinkomarginaalia oikaistiin.

(152)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yritykselle Jiangsu vahvistettu vahingon korjaava taso oli alhaisempi kuin sen tukimarginaali ja sen tasoitustulli oli asetettu vahingon korjaavalle tasolle. Tässä tutkimuksessa vahvistetut vahingon korjaavat tasot ovat korkeammat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa kaikille yrityksille, myös Jiangsulle, vahvistetut tukimarginaalit. Tämän vuoksi Jiangsun tasoitustullin tasoa olisi muutettava niin, että se vahvistetaan alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tukimarginaalin tasolle.

(153)

Tämä vahingon tarkasteluun rajattu tukien vastaisten toimenpiteiden tarkastelua koskeva tutkimus tehtiin samaan aikaan kuin polkumyyntitoimenpiteiden erillinen täydellinen välivaiheen tarkastelu (ks. johdanto-osan 7 kappale). Perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja välttääkseen kaksinkertaista laskemisen komissio ottaa ensin käyttöön lopullisen tasoitustullin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun lopullisen tukimäärän tasoisena ja ottaa sen jälkeen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, joka vastaa polkumyyntimarginaalia, josta on vähennetty tasoitustullin määrä.

(154)

Koska komissio vähentää todetusta polkumyyntimarginaalista Kiinassa vahvistetun koko tuen määrän, ongelmana ei ole perusasetuksen 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kaksinkertainen laskeminen.

(155)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset tasoitustullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(156)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tasoitustullien tasoa, sellaisena kuin se on vahvistettu täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/328, on muutettava.

(157)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1037 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,