(1)

Direktiivin 2003/99/EY 8 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tutkii ruokamyrkytysepidemioita yhteistyössä niiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka vastaavat valtioiden rajat ylittävien, ihmisten terveyteen kohdistuvien vakavien uhkien ja niiden seurausten torjumisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY (2) mukaisesti. Kyseinen päätös kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1082/2013/EU (3), joka sittemmin kumottiin ja korvattiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/2371 (4). Ruokamyrkytysepidemioita koskevien tutkimusten tarkoituksena on antaa tietoja epidemiologisesta luonteesta, mahdollisesti kyseessä olevista elintarvikkeista ja epidemian puhkeamisen mahdollisista syistä. Niihin on myös sisällytettävä asianmukaiset epidemiologiset ja mikrobiologiset tutkimukset.

(2)

Kansanterveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehokas ja monialainen yhteistyö tällaisissa tutkimuksissa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan rajoittaa epidemian vaikutuksia kansanterveyteen ja minimoida vaarallisen tai mahdollisesti vaarallisen elintarvikkeen takaisinvetoon ja markkinoilta poistamiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset. Tätä varten on tarpeen tunnistaa nopeasti ja luotettavasti saastuneita elintarvikkeita sisältävät erät tai lähetykset sekä ruokamyrkytysepidemian aiheuttaja.

(3)

Koko genomin sekvensointi on mikrobiologisissa tutkimuksissa käytettävä nykyaikainen molekyylianalyysitekniikka, joka helpottaa huomattavasti mikro-organismiklustereiden nopeaa tunnistamista ja tukee näin epidemiologisia tutkimuksia. Sen avulla voidaan todeta ihmisistä, elintarvikkeista, eläimistä, rehuista ja niihin liittyvästä ympäristöstä talteenotettujen elintarvikeperäisten patogeenien isolaattien väliset yhteydet ruokamyrkytysepidemiaa koskevan tutkimuksen aikana.

(4)

Jotta voidaan merkittävästi helpottaa ruokamyrkytysepidemioiden tutkimista ja niiden lähteiden varhaista havaitsemista, jäsenvaltiot olisi velvoitettava keräämään Salmonella enterica-, Listeria monocytogenes-, Escherichia coli-, Campylobacter jejun- ja Campylobacter coli -bakteerien isolaatteja, jotka ovat peräisin elintarvike- ja rehualan toimijoilta sekä virallisen valvonnan aikana saaduista elintarvike-, eläin- ja rehunäytteistä ja niihin liittyvistä ympäristönäytteistä, jos kyseiset isolaatit liittyvät tai niiden epäillään liittyvän ruokamyrkytysepidemiaan. Jäsenvaltiot olisi myös velvoitettava suorittamaan koko genomin sekvensointi näille isolaateille.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kyseisten elintarvikkeista, eläimistä, rehuista ja niihin liittyvästä ympäristöstä kerättyjen taudinaiheuttajien isolaatteja koskevan koko genomin sekvensoinnin tulokset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, joka on laatinut yhteinen terveys -mallin yhdessä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, jäljempänä ’ECDC’, kanssa. Elintarviketurvallisuusviranomainen voi yhteinen terveys -mallin puitteissa verrata tämän asetuksen mukaisesti kerättyjen taudinaiheuttajien isolaatteja koskevan koko genomin sekvensoinnin tuloksia ihmisen isolaatteja koskevan koko genomin sekvensoinnin tuloksiin, jotka on ilmoitettu ECDC:lle asetuksen (EU) 2022/2371 13 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti. Tällaisen vertailun avulla voidaan tunnistaa ruokamyrkytysepidemian lähde ja saastuneet lähetykset, kun vertailua käytetään yhdessä epidemiologisista tutkimuksista saatujen tietojen kanssa. Kun koko genomin sekvensoinnin tulokset toimitetaan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, niihin olisi sisällytettävä ruokamyrkytysepidemioiden tutkimisen kannalta olennaisia lisätietoja.

(6)

On aiheellista antaa jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin, jotka koskevat elintarvike-, eläin- ja rehunäytteistä ja niihin liittyvistä ympäristönäytteistä peräisin olevien isolaattien keräämistä, kyseisten isolaattien koko genomin sekvensointia ja asiaan liittyvien tietojen toimittamista, jotta voidaan tarjota tarvittavat tekniset sovellukset ja taloudelliset resurssit. Sen vuoksi tämän asetuksen vaatimuksia olisi alettava soveltaa 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,