|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2026/4086 |
24.7.2026 |
KOMISSION LAUSUNTO,
annettu 2 päivänä kesäkuuta 2026,
rajavalvonnan Ruotsin sisärajoille palauttamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 27 a artiklan 3 kohdan mukaisesti
(ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)
(C/2026/4086)
1)
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.
2)
Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (kodifikaatio) (1) 25 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhkan vuoksi poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti palauttaa rajavalvonnan kaikille sisärajoilleen tai niiden tiettyihin osiin. Tämä olisi tehtävä ainoastaan viimeisenä keinona, eivätkä väliaikaisesti palautetun rajavalvonnan laajuus ja kesto saisi ylittää sitä, mikä on havaitun uhkan vakavuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä.
3)
Schengenin rajasäännöstön 25 a artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että jos jäsenvaltio aikoo palauttaa rajavalvonnan sisärajoille ennakoitavissa olevan vakavan uhkan torjumiseksi, sen olisi ilmoitettava tästä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään neljä viikkoa ennen suunniteltua rajavalvonnan palauttamista tai mahdollisimman pian, jos sisärajavalvonnan palauttamisen tarpeen aiheuttavat olosuhteet ovat käyneet ilmi jäsenvaltiolle alle neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista.
4)
Schengenin rajasäännöstön 27 a artiklan 3 kohdassa säädetään, että saatuaan ilmoituksia, jotka koskevat rajavalvonnan jatkamista sisärajoilla 25 a artiklan 4 kohdan nojalla ja jotka johtavat rajavalvonnan jatkumiseen sisärajoilla yhteensä yli 12 kuukauden ajan, komissio antaa samoin perustein lausunnon tällaisen rajavalvonnan tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.
5)
Sisärajavalvonnan palauttamista ja jatkamista koskevia puitteita tarkistettiin merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1717 (2), joka tuli voimaan 10 päivänä heinäkuuta 2024. Näin ollen kaikkien Schengenin rajasäännöstön III osaston II luvussa tarkoitettujen ajanjaksojen alkaminen on laskettu kyseisestä päivämäärästä lähtien.
6)
Ruotsin viranomaiset ilmoittivat 7 päivänä lokakuuta 2024 päivätyllä kirjeellä rajavalvonnan palauttamisesta Schengenin rajasäännöstön 25 a artiklan nojalla kaikille sisärajoille (maalla, merellä ja ilmassa) kuudeksi kuukaudeksi eli 12 päivän marraskuuta 2024 ja 11 päivän toukokuuta 2025 väliseksi ajaksi.
7)
Ruotsin viranomaiset ilmoittivat 8 päivänä huhtikuuta 2025 päivätyllä kirjeellä palauttamisen jatkamisesta kuudella kuukaudella 12 päivän toukokuuta ja 11 päivän marraskuuta 2025 väliseksi ajaksi. Ruotsin viranomaiset ilmoittivat 7 päivänä lokakuuta 2025 päivätyllä kirjeellä sisärajavalvonnan palauttamisen jatkamisesta toisen kerran kuudella kuukaudella 12 päivän marraskuuta 2025 ja 11 päivän toukokuuta 2026 väliseksi ajaksi. Ruotsin viranomaiset ilmoittivat 30 päivänä huhtikuuta 2026 päivätyllä kirjeellä sisärajavalvonnan palauttamisen jatkamisesta kolmannen kerran kuudella kuukaudella 12 päivän toukokuuta ja 11 päivän marraskuuta 2026 väliseksi ajaksi.
8)
Ruotsi oli mukana komission jäsennellyssä vuoropuhelussa sisärajavalvonnan palauttamisesta. Komission saatua Ruotsin ilmoituksen valvonnan jatkamisesta tätä jäsenneltyä vuoropuhelua jatkettiin osana Schengenin rajasäännöstön 27 a artiklan 4 kohdassa säädettyä neuvottelumenettelyä.
9)
Tilannetta sisärajoilla on kuvattu 23 päivänä huhtikuuta 2025 Schengen-alueen tilasta annetussa kertomuksessa (3), ja siitä keskustellaan säännöllisesti Schengen-neuvostossa.
10)
Koska sisärajavalvonta palautettiin ja sitä jatkettiin samoista syistä yhteensä yli 12 kuukauden ajan, komission on annettava lausunto tällaisen rajavalvonnan tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta.
11)
Komissio antaa tämän lausunnon sen jälkeen, kun se on tehnyt arvioinnin ilmoituksista täydennettynä neuvottelumenettelyn yhteydessä annetuilla tiedoilla ja muilla julkisesti saatavilla olevilla virallisilla asiakirjoilla.
ILMOITUSTEN ARVIOINTI
I. MUODOLLISET VAATIMUKSET
|
12) |
Schengenin rajasäännöstössä asetetaan jäsenvaltioille useita muodollisia velvoitteita ilmoitusten yhteydessä. |
|
13) |
Komissio toteaa, että ilmoitukset sisärajavalvonnan palauttamisesta ja jatkamisesta annettiin Schengenin rajasäännöstön 25 a artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen mukaisesti eli viimeistään neljä viikkoa ennen sisärajavalvonnan palauttamisen tai jatkamisen voimaantuloa. |
|
14) |
Ilmoitukset tehtiin14 päivänä helmikuuta 2025 annetulla Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2025/315 (4) kyseistä tarkoitusta varten vahvistetun mallin mukaisesti. |
|
15) |
Niissä viitataan valvonnan palauttamiseen Tanskan vastaisella sisäisellä maarajalla sijaitsevalla Juutinrauman sillan juna- ja moottoriliikenteen rajanylityspaikalla. Ilmoituksissa todetaan kuitenkin, että tarkastuksia voidaan tehdä myös Tukholman, Göteborgin, Malmön ja Västeråsin kaupunkien satamissa ja lentoasemilla sekä millä tahansa muulla sisärajalla, jos tämä osoittautuu riskianalyysin, tiedustelutiedon tai muiden asiaankuuluvien tietojen perusteella tarpeelliseksi. Koska jäsenvaltio voi kuitenkin Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan mukaan välittömästi palauttaa sisärajavalvonnan ennakoimattomien tapahtumien vuoksi, komissio ei katso, että 27 artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus mahdollistaisi tällaista ehdollista sisärajavalvonnan palauttamista. |
|
16) |
Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että tilanteissa, joissa rajavalvonta on ollut käytössä kuuden kuukauden ajan, jäsenvaltiot sisällyttävät kaikkiin myöhempiin ilmoituksiin riskinarvioinnin, jossa esitetään vakavan uhkan laajuus ja odotettavissa oleva kehitys. Vaikka kansallisten viranomaisten voi olla vaikea arvioida tarkasti vakavan uhkan laajuutta ja odotettavissa olevaa kestoa sen monimutkaisuuden vuoksi, komissio toteaa, että Ruotsin viranomaisten ilmoituksissaan antamat tiedot eivät muodosta Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 2 kohdan mukaista yksityiskohtaista riskinarviointia, jossa otettaisiin huomioon vakavan uhkan kehittymisen suuntaukset sisärajavalvonnan palauttamista edeltävänä ajanjaksona sekä käytettäisiin kansallisen tason ja asiaankuuluvien unionin virastojen laatimia riskianalyysejä. |
|
17) |
Komissio panee merkille, että ilmoituksesta on jätetty pois yksityiskohtaisia ja operatiivisia tietoja, koska ne koskevat kansalliseen etuun ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita sekä käynnissä olevia rikostutkintoja. Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä jättää ilmoituksesta pois tiedot, jotka liittyvät yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvaan vakavaan uhkaan, ottaen huomioon meneillään olevien tutkimusten luottamuksellisuuden. |
|
18) |
Komissio toteaa, että Ruotsi ei ole toimittanut selvitystä Schengenin rajasäännöstön 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vaikka siinä edellytetään, että jäsenvaltion on toimitettava selvitys sisärajavalvonnan palauttamisesta ja jatkamisesta 12 kuukauden kuluttua eli tässä tapauksessa 12 päivänä marraskuuta 2025. |
II. TARPEELLISUUS JA OIKEASUHTEISUUS
Ruotsin viranomaisten kanta
|
19) |
Ruotsin viranomaiset vetoavat yleiseen järjestykseen ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan, joka liittyy terrori-iskuihin ja vakavan järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamiin uhkiin. |
|
20) |
Ruotsin viranomaiset huomauttavat seuraavaa:
|
|
21) |
Lisäksi on ollut useita vakavia välikohtauksia, joissa on käytetty sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita ja räjähteitä ja joiden kohteina on ollut vieraan valtion laitoksia ja suuri yleisö. |
|
22) |
Siksi sisärajavalvonnan palauttaminen on ainoa sopiva keino suurten matkustajavirtojen tarkastamiseen esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin välisellä Juutinrauman sillalla sijaitsevalla maarajan ylityspaikalla. Valvonnan palauttamisen ansiosta Ruotsin poliisiviranomainen voi suorittaa satunnaistarkastuksia ja kerätä tiedustelutietoja ja poliisin aktiivinen läsnäolo voi jatkua. |
|
23) |
Sisärajavalvonnan palauttaminen on tuottanut arvokkaita tuloksia, joita ei olisi muuten syntynyt. |
|
24) |
Sisärajavalvonta tapahtuu tiedustelu- ja riskianalyysin perusteella satunnaistarkastusten muodossa. Ruotsin poliisiviranomainen vastaa tarkastusten laajuutta, tiheyttä ja sijaintia koskevasta strategisesta analyysistä ja operatiivisesta päätöksenteosta. |
Komission huomautukset
|
25) |
Ruotsin viranomaiset ovat toimittaneet tietoja havaituista sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvista vakavista uhkista sekä esittäneet perusteluja, jotka tukevat palautetun rajavalvonnan tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta. |
|
26) |
Komissio havaitsee, että Ruotsin turvallisuustilanne on monimutkainen. |
|
27) |
Sisärajavalvonnan palauttaminen voi yleensä auttaa puuttumaan vakavaan sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan erityisesti silloin, kun on kyse rikollisjärjestöjen rajat ylittävästä toiminnasta. |
|
28) |
Komissio toteaa, että Ruotsilla on oikeus tietojen salaamisen yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Komissio katsoo kuitenkin, että sille ei ole toimitettu riittävästi tietoja, kuten rajat ylittävää rikollisuutta koskevia yleisiä tilastoja, yleistä terroriuhkien arviointia tai lisätietoja siitä, miten sisärajavalvonnalla on pystytty torjumaan vakavaa uhkaa, joka on havaittu 12 ensimmäisen kuukauden kuluessa valvonnan palauttamisesta. |
|
29) |
Ilmoituksissa ei esitetä erityisiä perusteluja sisärajavalvonnan palauttamisen maantieteellisen ja ajallisen soveltamisalan valinnalle. Niissä ei esitetä selitystä sille, miksi kuusi kuukautta olisi tarkoituksenmukaisempi kuin lyhyempi ajanjakso, tai miten juuri Ruotsin ja Tanskan väliseen maarajaan kohdistuu suurin sisärajavalvonnan palauttamisen taustalla oleva vakava uhka, joka oikeuttaa sen, että valvonta palautetaan käytännössä vain kyseiselle rajalle. |
|
30) |
Ilmoituksissa ei selitetä, miksi vaihtoehtoiset toimenpiteet, kuten poliisitarkastukset raja-alueilla ja rajat ylittävä poliisiyhteistyö, eivät riitä havaittujen vakavien uhkien torjumiseen. |
|
31) |
Tanska on jo Ruotsin kanssa tekemänsä onnistuneen poliisiyhteistyön perusteella poistanut sisärajavalvonnan Ruotsin ja Tanskan väliseltä sisärajalta. |
III. VAIHTOEHTOISET TOIMENPITEET
Ruotsin viranomaisten kanta
|
32) |
Ruotsin viranomaisten mukaan sisärajavalvonnan palauttamista täydennetään osana kokonaisvaltaista kokonaislähestymistapaa vaihtoehtoisilla toimenpiteillä, kuten raja-alueilla tehtävillä poliisitarkastuksilla ja rajat ylittävällä yhteistyöllä naapurijäsenvaltioiden kanssa. |
|
33) |
Ruotsin uusi raja-alueiden poliisitarkastukset mahdollistava lainsäädäntö tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2023. Ruotsin poliisiviranomainen on pannut tätä lainsäädäntöä täytäntöön ja kehittänyt sitä varten menetelmiä ja strategioita. |
|
34) |
Ruotsin viranomaiset jatkavat tiivistä poliisiyhteistyötä raja-alueilla kaikkien naapurimaiden kanssa päivitettyjen yhteistyösopimusten mukaisesti ja yhteisillä poliisiasemilla. Kaikki Pohjoismaat osallistuvat pohjoismaiseen poliisiyhteistyöhön, jonka puitteissa Pohjoismaiden tilannekuvaa käsittelevä alaryhmä mahdollistaa säännöllisen tiedustelutietojen jakamisen ja operatiivisten tietojen vaihdon. Yhteistyö on erityisen tiivistä raja-alueilla. |
|
35) |
Suomen ja Ruotsin raja-alueen poliisiyhteistyötä koskeva sopimus tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 2025. |
|
36) |
Norjan ja Ruotsin rajalle Magnormoeniin avattiin syyskuussa 2025 uusi yhteinen poliisiasema. |
|
37) |
Ruotsin viranomaiset katsovat kuitenkin asiaa huolellisesti harkittuaan ja käytyään vuoropuhelua poliisiviranomaisen kanssa, että raja-alueilla tehtävät poliisitarkastukset eivät käytännön ja oikeudellisten rajoitusten vuoksi ole riittävä vaihtoehto sisärajavalvonnan palauttamiselle. |
Komission huomautukset
|
38) |
Komissio panee merkille, että Ruotsi toteuttaa aktiivisesti vaihtoehtoisia toimenpiteitä sisärajavalvonnan palauttamisen ohella. |
|
39) |
Komissio panee merkille yhteistyösopimukset ja yhteiset poliisiasemat naapurimaiden kanssa. |
|
40) |
Ruotsin viranomaiset eivät kuitenkaan ole antaneet riittävästi tietoa siitä, miksi raja-alueiden poliisitarkastukset eivät voisi toimia vaihtoehtona sisärajavalvonnan palauttamiselle, erityisesti kun otetaan huomioon 1 päivästä elokuuta 2023 alkaen voimassa ollut uusi lainsäädäntö, joka mahdollistaa poliisitarkastukset raja-alueilla. |
|
41) |
Komissio muistuttaa, että jos Ruotsi korvaisi sisärajavalvonnan poliisitarkastuksilla, Schengenin rajasäännöstön 25 artikla antaisi Ruotsin viranomaisille aina mahdollisuuden palauttaa sisärajavalvonta välittömästi, jos se on tarpeen ennalta arvaamattomista tapahtumista johtuvan yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhkan torjumiseksi. |
IV. LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET
Ruotsin viranomaisten kanta
|
42) |
Ruotsin viranomaisten mukaan erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että palautetun rajavalvonnan vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että ensisijaisena tavoitteena on edelleen sisärajoille palautetun rajavalvonnan vaikutusten lieventäminen. |
|
43) |
Sisärajavalvontaa toteutetaan satunnaistarkastuksina, joita tehdään tiedustelutietojen ja riskianalyysin perusteella. Satunnaistarkastukset tehdään mahdollisimman nopeasti ja häiriöttömästi. |
|
44) |
Ruotsin viranomaisten mukaan palautetun valvonnan vaikutus henkilöiden rajanylitysliikenteeseen on edelleen pieni. Valvonnan vaikutusta on pienennetty tekemällä junien aikatauluihin pieniä muutoksia ja tarkastamalla matkustajat ensimmäisellä reitin mukaisella pysäkillä Ruotsin alueella. Koska junaliikenteen viivästyminen on edelleen harvinaista, Ruotsin ja Tanskan välillä ei ole tehty sopimusta, joka mahdollistaisi tarkastukset junien kulkiessa Juutinrauman sillalla. |
|
45) |
Ruotsin viranomaiset toteavat, että vuoropuhelua liikennealan sidosryhmien ja poliisiviranomaisen kanssa on vahvistettu käytännön ratkaisujen löytämiseksi asianomaisten alueiden työmatkalaisille ja muulle väestölle. |
Komission huomautukset
|
46) |
Ruotsin viranomaisten toimittamat ilmoitukset osoittavat viranomaisten olevan sitoutuneita sen varmistamiseen, että sisärajavalvonnan vaikutukset jäävät vähäisiksi, kuten Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan 3 kohdassa edellytetään. |
|
47) |
Komissio toteaa, että rajavalvontaa tehdään kohdennetusti ja riskiperusteisesti, jotta rajat ylittävään matkustamiseen kohdistuvat vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. |
|
48) |
Komissio panee merkille, että vuoropuhelua liikennealan sidosryhmien ja poliisiviranomaisen kanssa on tehostettu. Ilmoituksissa ei kuitenkaan mainita, missä muodossa tätä vuoropuhelua käydään tai mitä erityisiä ongelmia työmatkalaiset ja muu väestö kohtaavat ja mihin toimenpiteisiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi on ryhdytty. |
|
49) |
Ruotsi on ilmoittanut raja-alueistaan Schengenin rajasäännöstön 42 b artiklan mukaisesti. |
|
50) |
Sisärajavalvonnan palauttamisen vaikutuksista, edes vähäisistä, raja-alueella, jota sisärajavalvonnan palauttaminen eniten koskee, eli Malmön kunnassa, ei ole annettu tarkkoja tietoja. |
V. SUOSITUKSET
|
51) |
Komissio korostaa, että komission suosituksessa (EU) 2024/268 (5) esitettyjen käytettävissä olevien vaihtoehtoisten toimenpiteiden ja tarkistetun Schengenin rajasäännöstön tarjoamien mahdollisuuksien kokonaisvaltainen hyödyntäminen sekä voimassa olevien toimenpiteiden vahvistaminen ja täydentäminen voivat olla tehokkaampi ja vaikuttavampi keino varmistaa korkea turvallisuustaso ilman, että sisärajavalvontaa tarvitsee palauttaa. |
|
52) |
Turvallisuusongelmat ovat tärkein syy, jolla Ruotsi perustelee sisärajavalvonnan palauttamista. EU:n lainsäädäntö tarjoaa jo monenlaisia välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseen. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikin tavoin jo olemassa olevia mekanismeja turvallisuuden ja yhteistyön parantamiseksi. Niitä ovat muun muassa Prüm II -asetus, uusi Schengenin tietojärjestelmä ja uusi matkustajien ennakkotietoja ja matkustajarekisteritietoja koskeva lainsäädäntö (6). Lisäksi EES:n ja ETIASin käyttöönotto turvaa ulkorajoja entisestään (7). |
|
53) |
Komissio toteaa, että tapa, jolla rajatarkastukset tehdään, eli riskiperusteiset satunnaistarkastukset, on edelleen mahdollinen Schengenin rajasäännöstön 23 artiklan nojalla ilman, että olisi turvauduttava sisärajavalvonnan viralliseen palauttamiseen tai vaarannettava turvallisuus. Edellytyksenä tälle on, että näillä tarkastuksilla ei ole vastaavaa vaikutusta rajatarkastuksiin, mikä vaatii sen, että niiden toistuvuutta, intensiivisyyttä ja kestoa rajoitetaan (8). |
|
54) |
Komissio suosittelee, että Ruotsi hyödyntää kokonaisvaltaisesti 1 päivänä elokuuta 2023 voimaan tullutta lainsäädäntöään, joka mahdollistaa poliisitarkastukset raja-alueilla. |
|
55) |
Ruotsin viranomaisten käyttöön ottamien vaihtoehtoisten toimenpiteiden laajuuden ja luonteen perusteella Ruotsin olisi pyrittävä lopettamaan valvonta Ruotsin sisärajoilla asteittain. Komissio pitää tiiviisti yhteyttä kaikkiin asianomaisiin jäsenvaltioihin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
Tehty Brysselissä 2 päivänä kesäkuuta 2026.
Komission puolesta
Magnus BRUNNER
Komission jäsen
(1) EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1717, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1717, 20.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1717/oj).
(3) COM(2025) 185 final.
(4) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2025/315, annettu 14 päivänä helmikuuta 2025, mallin vahvistamisesta sisärajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta tai sen jatkamisesta annettavaa ilmoitusta varten (EUVL L, 2025/315, 17.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2025/315/oj).
(5) Komission suositus (EU) 2024/268, annettu 23. marraskuuta 2023, jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen sisärajavalvonnasta vapaalla alueella kohdistuvien vakavien uhkien osalta (EUVL L, 2024/268, 17.1.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2024/268/oj).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/982, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, automaattisesta tietojen hausta ja -vaihdosta poliisiyhteistyössä sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta (Prüm II -asetus) (EUVL L, 2024/982, 5.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/982/oj); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1862/oj); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/13, annettu 19 päivänä joulukuuta 2024, matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten sekä asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta (EUVL L, 2025/13, 8.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/13/oj); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 132, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2016/681/oj).
(7) Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2226/oj); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1240/oj).
(8) Unionin tuomioistuimen tuomio 21.6.2017, rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on A, C-9/16 (EUVL C 277, 21.8.2017, s. 10).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/4086/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)