<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.12-->
  <head>
    <title>2024-09-202409C119202302360-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0236-23-202407020-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="11/10/2024 14:30:40" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="Vu960QRJhmKxpQpFbKFH5RyLRBmiUArzhQlM9HMaFu4P1r76NVPNONuleMdYhMQ0cOW3MOfesIvtA0XojTOuD9w/hJXPEkd6BLN5jGmohud9Hn98idTKvQNnJHdiWHlycXsgztAu4CUxW9gyl+wl9Xe0sLO5+r0h+/uVYd0pUck=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0236" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 18-09-24 19:24:11" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="6eaf3648d0b84f1e9b0dc534608ec7c7" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0236" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 19.9.2024 – Asia C‑236/23</div>
      <div id="rId21" style="default">Matmut</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      19 päivänä syyskuuta 2024  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Pakollinen liikennevakuutus – Direktiivi 2009/103/EY – 3 ja 13 artikla – Vakuutussopimus, joka on tehty tavanomaista kuljettajaa koskevan tahallisen väärän ilmoituksen perusteella – Kansallinen säännöstö, jonka mukaan sellaista vahingonkärsijänä olevaa matkustajaa, joka on myös vakuutuksenottaja, vastaan voidaan vedota vakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu vakuutuksenottajan sopimuksentekohetkellä tahallisesti antamista vääristä tiedoista – Oikeuksien väärinkäyttö – Kanne, joka on nostettu vakuutuksenottajaa vastaan hänen tahallisesta väärien tietojen antamisesta johtuvan vastuun toteamiseksi ”
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑236/23,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Cour de cassation (ylin tuomioistuin, Ranska) on esittänyt 30.3.2023 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 7.4.2023, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      Mutuelle assurance des travailleurs mutualistes (Matmut)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      TN,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-9" title="page-1">
      MAAF assurances SA,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      Fonds de garantie des assurances obligatoires de dommages (FGAO) ja
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      PQ,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-12" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Arabadjiev (esittelevä tuomari) sekä tuomarit T. von Danwitz, P. G. Xuereb, A. Kumin ja I. Ziemele,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      julkisasiamies: M. Szpunar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-1">
      kirjaaja: A. Calot Escobar,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-16" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-17" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mutuelle assurance des travailleurs mutualistes (Matmut), edustajanaan F. Rocheteau, avocat,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Fonds de garantie des assurances obligatoires de dommages (FGAO), edustajanaan E. Trichet, avocate,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">TN, edustajanaan J.-P. Caston, avocat,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ranskan hallitus, asiamiehinään J.-L. Carré, B. Fodda ja M. B. Herbaut,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään G. Goddin ja H. Tserepa-Lacombe,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-23" title="page-1">
      kuultuaan julkisasiamiehen 27.6.2024 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-24" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-25" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (EUVL 2009, L 263, s. 11) 3 ja 13 artiklan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö on esitetty oikeusriidassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä Mutuelle assurances des travailleurs (Matmut) ja toisaalta TN, MAAF assurances SA, Fonds de garantie des assurances obligatoires de dommages (FGAO) ja PQ ja jossa on kyse siitä, voidaanko viimeksi mainittua vastaan vedota hänen ja Matmutin välillä tehdyn liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal"> Direktiivin 2009/103 johdanto-osan 1, 2 ja 20 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-31" title="page-2">
      ” (1) Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 24 päivänä huhtikuuta 1972 annettua neuvoston direktiiviä 72/166/ETY [(EYVL 1972, L 103, s. 1)], moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 30 päivänä joulukuuta 1983 annettua toista neuvoston direktiiviä 84/5/ETY [(EYVL 1984, L 8, s. 17)], moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 14 päivänä toukokuuta 1990 annettua kolmatta neuvoston direktiiviä 90/232/ETY [(EYVL 1990, L 129, s. 33)] sekä moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen lähentämisestä 16 päivänä toukokuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/26/EY (neljäs liikennevakuutusdirektiivi) [(EYVL 2000, L 181, s. 65)] on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Tämän takia olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava mainitut neljä direktiiviä sekä moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien neuvoston direktiivien 72/166/ETY, 84/5/ETY, 88/357/ETY ja 90/232/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/26/EY muuttamisesta 11 päivänä toukokuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/14/EY [(EUVL 2005, L 149, s. 14)].
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-32" title="page-2">
      (2) Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava vakuutus (liikennevakuutus) on erityisen tärkeä Euroopan kansalaisille sekä vakuutuksenottajina että vahingon kärsijöinä. Se on merkittävä myös vakuutusyrityksille, sillä liikennevakuutukset ovat tärkeä osa yhteisön vahinkovakuutustoimintaa. Liikennevakuutus vaikuttaa myös henkilöjen ja ajoneuvojen vapaaseen liikkuvuuteen. Liikennevakuutuksen sisämarkkinoiden vahvistamisen ja vakiinnuttamisen olisi sen vuoksi oltava yhteisön toiminnan keskeinen tavoite rahoituspalvelujen alalla.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-2">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-34" title="page-2">
      (20) Moottoriajoneuvojen aiheuttamista liikennevahingoista vahinkoa kärsineille olisi taattava yhtäläinen kohtelu riippumatta siitä, missä yhteisön alueella vahingot tapahtuvat.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2009/103 3 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-3">
      ” Jäsenvaltioiden on toteutettava, jollei 5 artiklasta muuta johdu, tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten ajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta on otettu liikennevakuutus, joilla on pysyvä kotipaikka sen alueella.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-3">
      Vakuutetun vastuun laajuus sekä vakuutusturvan ehdot määräytyvät ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-3">
      Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun liikennevakuutuksen on aina katettava sekä omaisuusvahingot että henkilövahingot.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 10 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-3">
      ”Jokaisen jäsenvaltion on perustettava tai valtuutettava elin suorittamaan korvausta ainakin vakuuttamisvelvollisuuden vastuurajoihin saakka omaisuusvahingoista tai henkilövahingoista, jotka on aiheuttanut tuntematon ajoneuvo tai ajoneuvo, jonka osalta ei ole täytetty 3 artiklassa tarkoitettua vakuuttamisvelvollisuutta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-3">
      Ensimmäisessä alakohdassa ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta pitää elimen suorittamaa korvausta ensisijaisena tai toissijaisena eikä oikeutta järjestää korvausvaatimuksista sopimista kyseisen elimen ja vahingosta korvausvastuussa olevan henkilön tai olevien henkilöiden ja muiden vakuutuksenantajien tai sosiaaliturvalaitosten välillä, joilta vaaditaan korvausta vahingon kärsineelle samasta vahingosta. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa sallia elimen asettavan korvauksen maksamisen ehdoksi, että vahingon kärsijän on jollakin tavoin osoitettava vastuussa olevan henkilön olevan kyvytön maksamaan tai kieltäytyvän maksamasta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-3">
      ”Edellä 3 artiklassa tarkoitetusta vakuutuksesta on korvattava ajoneuvon käytöstä kaikille matkustajille paitsi kuljettajalle aiheutuneet henkilövahingot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän direktiivin 13 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-46" title="page-3">
      ”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 3 artiklaa sovellettaessa mitään lakisääteistä määräystä tai 3 artiklan mukaisesti tehdyn vakuutuskirjan sisältämää sopimuslauseketta ei sovelleta liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsineiden kolmansien osapuolten korvausvaatimuksiin, jos vakuutuskirjan mukaan korvaus evätään tapauksissa, joissa ajoneuvoja käyttävät tai kuljettavat:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-47" title="page-3">
      a) henkilöt, joilla ei ole nimenomaista tai muutoin annettua lupaa siihen,
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-48" title="page-4">
      b) henkilöt, joilla ei ole kyseisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-49" title="page-4">
      c) henkilöt, jotka ovat rikkoneet kyseisen ajoneuvon kuntoa ja turvallisuutta koskevia lakisääteisiä teknisiä vaatimuksia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-50" title="page-4">
      Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua määräystä tai lauseketta voidaan kuitenkin soveltaa sellaisten henkilöiden vahingoksi, jotka ovat vapaaehtoisesti menneet vahingon tai vamman aiheuttaneeseen ajoneuvoon, jos vakuutuksenantaja voi osoittaa heidän tienneen ajoneuvon olleen varastettu.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-51" title="page-4">
      Jäsenvaltiot saavat olla soveltamatta niiden alueella tapahtuviin vahinkoihin ensimmäisen alakohdan säännöstä, jos vahingon kärsinyt voi saada korvausta vahingostaan sosiaaliturvalaitokselta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-52" title="page-4">
      2. Varastettujen tai väkivaltaa käyttäen haltuun otettujen ajoneuvojen kohdalla jäsenvaltiot saavat säätää, että 10 artiklan 1 kohdassa säädetty elin maksaa korvausta vakuutuksenantajan sijasta tämän artiklan 1 kohdassa säädetyissä olosuhteissa. Jos ajoneuvon pysyvä kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, elin ei saa esittää korvausvaatimuksia millekään kyseisen jäsenvaltion elimelle.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-53" title="page-4">
      Jäsenvaltiot, jotka varastettujen tai väkivaltaa käyttäen haltuun otettujen ajoneuvojen osalta säätävät, että 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen on maksettava korvausta, saavat vahvistaa vahingon kärsineelle omaisuusvahingosta enintään 250 euron suuruisen omavastuun.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-54" title="page-4">
      3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että mitään lakisääteistä määräystä tai vakuutuskirjan sisältämää sopimuslauseketta, jolla evätään korvaus matkustajalta sillä perusteella, että hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että ajoneuvon kuljettaja oli liikennevahingon aiheutuessa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, ei sovelleta tällaisen matkustajan korvausvaatimuksiin.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ranskan oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakuutuskoodeksin L. 113-8 §:n mukaan vakuutussopimus on mitätön, jos vakuutettu on tahallisesti salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja, kun tällainen salailu tai väärän tiedon antaminen muuttaa riskin kohdetta tai heikentää vakuutuksenantajan näkemystä siitä, vaikka riskillä, josta hän ei ole ilmoittanut tai josta hän on antanut vääriä tietoja, ei ole ollut vaikutusta vakuutustapahtumaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">PQ teki 5.10.2012 Matmutin kanssa liikennevakuutussopimuksen ja ilmoitti sopimusta tehtäessä olevansa vakuutetun ajoneuvon ainoa kuljettaja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen ajoneuvo, jota kuljetti päihtynyt TN, joutui 28.9.2013 liikenneonnettomuuteen toisen, MAAF assurances ‑yhtiön vakuuttaman ajoneuvon kanssa. Ensimmäisessä ajoneuvossa matkustajana ollut PQ loukkaantui kyseisessä onnettomuudessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">TN:ää vastaan nostettiin syyte tribunal correctionnelissa (rikosasioiden tuomioistuin, Ranska), ja hänen todettiin syyllistyneen muun muassa ”moottoriajoneuvon päihtyneenä kuljettamisesta aiheutuneeseen yli kolmen kuukauden työkyvyttömyyden [PQ:lle] aiheuttaneeseen vammantuottamukseen”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rikosoikeudenkäynnissä, jossa käsiteltiin PQ:n siviilioikeudellisia vahingonkorvausvaatimuksia, Matmut esitti väitteen sopimuksen mitättömyydestä, joka johtui siitä, että vakuutettu oli antanut väärän tiedon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, ja lisäksi se vaati vastuusta vapauttamista ja sitä, että PQ:n korvaus maksettaisiin Fonds de garantie des assurances obligatoires de dommages ‑rahastosta (FGAO), jonka tehtävänä on vakuutuskoodeksin mukaan maksaa korvauksia sellaisen liikenneonnettomuuden uhreille, jonka aiheuttajaa ei ole vakuutettu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tribunal correctionnel julisti 17.12.2018 antamallaan tuomiolla Matmutin ja PQn välisen sopimuksen mitättömäksi PQ:n tahallisen väärien tietojen antamisen vuoksi. Näin ollen se katsoi, että Matmut ei ollut vastuussa, velvoitti TN:n korvaamaan vahingon kärsineille aiheutuneet vahingot ja totesi, että tuomioon voitiin vedota FGAO:ta vastaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">TN, FGAO ja MAAF valittivat tästä tuomiosta cour d’appel de Lyoniin (Lyonin ylioikeus, Ranska). Kyseinen tuomioistuin pysytti mainitun tuomion 21.10.2020 antamallaan tuomiolla siltä osin kuin siinä oli todettu PQ:n ja Matmutin välinen vakuutussopimus mitättömäksi. Kyseinen tuomioistuin totesi, että PQ:n tehdessä vakuutussopimuksen TN oli ajoneuvon omistaja ja sen tavanomainen kuljettaja. Mainittu tuomioistuin katsoi näin ollen, että PQ oli näin ollen antanut tahallisesti väärän tiedon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, mikä oli muuttanut vakuutuksenantajan näkemystä riskistä, kun otetaan huomioon muun muassa se, että TN oli aiemmin tuomittu alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Cour d’appel de Lyon katsoi kuitenkin, että unionin oikeuden ensisijaisuudesta kansalliseen oikeuteen nähden seuraa, että vakuutuskoodeksin L. 113-8 §:ssä säädettyyn vakuutetun tahallisen väärien tietojen antamisen aiheuttamaan sopimuksen mitättömyyteen ei voida vedota vahingon kärsineitä tai heidän edunsaajiaan vastaan. Mainittu tuomioistuin täsmensi, että se, että vahingon kärsijä oli onnettomuuden aiheuttaneen ajoneuvon matkustaja tai tämän ajoneuvon vakuutuksenottaja tai omistaja, ei riitä perusteeksi sille, että häneltä voidaan evätä vahinkoa kärsineen kolmannen osapuolen asema.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Matmut valitti Cour de cassationiin (ylin tuomioistuin, Ranska) cour d’appel de Lyonin tuomiosta sillä perusteella, että viimeksi mainittu tuomioistuin oli virheellisesti todennut, ettei vakuutussopimuksen mitättömyyteen voitu vedota PQ:ta vastaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että vakuutuskoodeksin L. 113-8 §:n mukaan vakuutussopimus on mitätön, jos vakuutettu on tahallisesti salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja, kun tällainen salailu tai väärän tiedon antaminen muuttaa riskin kohdetta tai heikentää vakuutuksenantajan näkemystä siitä, vaikka riskillä, josta hän ei ole ilmoittanut tai josta hän on antanut vääriä tietoja, ei ole ollut vaikutusta vakuutustapahtumaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin huomauttaa tältä osin, että kansallisen oikeuskäytännön mukaan vakuutussopimuksen mitättömyys alkaa päivästä, jona tahallinen väärien tietojen antaminen tapahtui. Näin ollen silloin, kun tällainen ilmoitus tehdään sopimusta tehtäessä, mitättömyys vaikuttaa takautuvasti vakuutussopimukseen siten, että sopimusta ei katsota koskaan olleen olemassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että 29.8.2019 annettuun tuomioon saakka, jolla muutettiin sen oikeuskäytäntöä, se katsoi, että vakuutuksenottajan väärien tietojen antamiseen perustuvaan sopimuksen mitättömyyteen voitiin vedota vahingonkärsijää vastaan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että se on kyseisestä tuomiosta lähtien katsonut, että vakuutuskoodeksin L. 113–8 §:stä, kun sitä tulkitaan direktiivin 2009/103 3 ja 13 artiklan valossa, voidaan päätellä, että kyseisessä säännöksessä säädettyyn mitättömyyteen ei voida vedota liikenneonnettomuuden uhreja tai heidän oikeudenomistajiaan vastaan ja että FGAO:ta ei voida vaatia maksamaan korvausta vahingonkärsijöille tällaisessa tapauksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lisää, että Ranskan lainsäätäjä on vuonna 2019 lisännyt vakuutuskoodeksiin L. 211–7-1 §:n saattaakseen koodeksin unionin oikeuden mukaiseksi, ja tämän säännöksen nojalla yhtäältä vakuutussopimuksen mitättömyyteen ei voida vedota liikenneonnettomuudesta aiheutuneen vahingon kärsineitä tai heidän edunsaajiaan vastaan ja että tällaisessa tapauksessa vakuutuksenantaja, joka takaa osallisena olleesta ajoneuvosta johtuvan siviilioikeudellisen vastuun, on velvollinen korvaamaan heille vahingon., ja toisaalta vakuutuksenantajalla on sijaantulo-oikeus korvauksen saajan oikeuksiin onnettomuuden aiheuttajaa vastaan maksamiensa summien määrään asti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin toteaa kuitenkin, että vaikka liikennevakuutusta koskevasta unionin tuomioistuimen merkityksellisestä oikeuskäytännöstä ilmenee, että se, että liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsinyt ajoneuvon matkustaja on myös henkilö, joka on vakuutettu tässä onnettomuudessa osallisena olleen ajoneuvon vakuutuksella, ei merkitse sitä, ettei häntä voitaisi pitää vahinkoa kärsineenä kolmantena osapuolena, pääasiassa nousee esiin kysymys siitä, voidaanko vakuutussopimuksen mitättömyyteen vedota matkustajana ollutta vahinkoa kärsinyttä vastaan silloin, kun hän on myös vakuutuksenottaja ja antanut tahallisesti vääriä tietoja, ja tämä on johtanut kyseisen sopimuksen mitättömyyteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii myös sitä, voisiko vakuutuksenantaja tilanteessa, jossa todetaan, että vakuutussopimuksen mitättömyyteen ei voida vedota vahingon kärsinyttä vakuutuksenottajaa vastaan, unionin oikeutta rikkomatta nostaa tätä vahingonkärsijää vastaan kanteen, joka perustuisi tahalliseen tekoon sopimuksen tekohetkellä, saadakseen takaisin hänelle kaikki sopimuksen perusteella maksetut summat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää tältä osin, että asiaa koskevan kansallisen oikeuskäytännön mukaan vakuutuksenantaja voi vedota sellaisen liikennevakuutussopimuksen vakuutuksenottajan vastuuseen, joka on tahallisesti antanut vääriä tietoja, ja että siinä tapauksessa, että tämä sopimus irtisanotaan tahallisen väärien tietojen antamisen perusteella, vakuutuksenottajan on palautettava vakuutuksenantajalle korvaus, jonka tämä on maksanut liikenneonnettomuuden uhrille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin siinä tapauksessa, että vakuutussopimuksen mitättömyyteen voitaisiin vedota vahingonkärsijää, joka on vakuutuksenottaja, vastaan, kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että FGAO vastaa vahingonkärsijälle maksettavasta korvauksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa Cour de cassation on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-7">
      ”Onko [direktiivin 2009/103] 3 ja 13 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sen toteamiselle, että liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen voidaan vedota vahingon kärsinyttä matkustajaa vastaan, kun tämä on myös vakuutuksenottaja, joka on sopimuksen tekohetkellä tahallisesti antanut vääriä tietoja, ja tämä on johtanut sopimuksen mitättömyyteen? ”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille SEUT 267 artiklalla luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Unionin tuomioistuimen on tämän vuoksi tarvittaessa muotoiltava sille esitetyt kysymykset uudelleen. Se, että kansallinen tuomioistuin on muodollisesti esittänyt ennakkoratkaisukysymyksen viittaamalla tiettyihin unionin oikeuden määräyksiin tai säännöksiin, ei estä unionin tuomioistuinta esittämästä kansalliselle tuomioistuimelle kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin kysymyksiä esittäessään viitannut niihin. Unionin tuomioistuimen on tältä osin poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde (tuomio 22.2.2024, Direcţia pentru Evidenţa Persoanelor şi Administrarea Bazelor de Date, C‑491/21, EU:C:2024:143, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon kaikki ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät seikat sekä TN:n, Matmutin ja FGAO:n esittämät huomautukset, esitetty kysymys on nyt käsiteltävässä asiassa muotoiltava uudelleen, jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voidaan esittää hyödyllisiä tulkintaan liittyviä seikkoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen on katsottava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko direktiivin 2009/103 3 artiklan ensimmäistä kohtaa ja 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa sallitaan yhtäältä se, että liikenneonnettomuudessa osallisena olleen ajoneuvon sellaista matkustajaa, joka on kärsinyt vahinkoa kyseisestä onnettomuudesta ja joka on myös vakuutuksenottaja, vastaan vedotaan liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu siitä, että tämä vakuutuksenottaja on sopimusta tehtäessä antanut vääriä tietoja kyseisen ajoneuvon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, ja jossa sallitaan toisaalta se, että vakuutuksenantaja saa siinä tapauksessa, että tällaiseen mitättömyyteen ei tosiasiallisesti voida vedota tällaista vahinkoa kärsinyttä matkustajaa vastaan, palautetuksi kaikki määrät, jotka se on maksanut tälle matkustajalle vakuutussopimuksen täyttämiseksi, häntä vastaan nostetulla kanteella, joka perustuu hänen tahalliseen tekoonsa mainittua sopimusta tehtäessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä on huomautettava, että kuten direktiivin 2009/103 johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa tältä osin todetaan, kyseisellä direktiivillä on kodifioitu direktiivi 72/166, toinen direktiivi 84/5, kolmas direktiivi 90/232, direktiivi 2000/26 ja direktiivi 2005/14. Näillä direktiiveillä on vähitellen täsmennetty pakollista vakuutusta koskevat jäsenvaltioiden velvollisuudet. Niillä pyrittiin yhtäältä sekä ajoneuvojen, joiden pysyvä kotipaikka on Euroopan unionin alueella, että niiden kyydissä olevien henkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseen ja toiseksi sen takaamiseen, että näillä ajoneuvoilla aiheutetuista vahingoista kärsineet saavat samanlaisen kohtelun riippumatta siitä, missä unionin alueella onnettomuus on tapahtunut (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi direktiivin 2009/103 johdanto-osan toisesta ja 20 perustelukappaleesta ilmenee, että direktiivillä tavoitellaan samoja päämääriä kuin mainituilla direktiiveillä (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pakollista vakuutusta koskevan unionin säännöstön kehityksestä ilmenee, että unionin lainsäätäjän tavoitteena on jatkuvasti ollut näiden ajoneuvojen aiheuttamista vahingoista kärsineiden suojaaminen ja että se on myös vahvistanut tällaista suojaa (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2009/103 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan, jollei tämän direktiivin 5 artiklasta muuta johdu, tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten ajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta on otettu liikennevakuutus, joilla on pysyvä kotipaikka sen alueella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän osalta mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdan mukaan vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta vakuutetun ajoneuvon aiheuttaman onnettomuuden kolmansilta vahinkoa kärsineiltä vetoamalla oikeussääntöihin tai vakuutussopimuslausekkeisiin, joilla suljetaan liikennevakuutuksen piiristä vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutetun ajoneuvon käytöstä tai kuljettamisesta kolmansille silloin, kun vahingot aiheuttaneilla henkilöillä ei ollut lupaa kuljettamiseen, kun henkilöillä ei ollut ajokorttia tai kun henkilöt ovat rikkoneet kyseisen ajoneuvon kuntoa ja turvallisuutta koskevia lakisääteisiä teknisiä vaatimuksia (ks. vastaavasti määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 58 ja 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Poikkeuksena mainitusta ensimmäisestä alakohdasta direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että vakuutusyhtiön ei tarvitse maksaa korvausta tietyille vahinkoa kärsineille, kun otetaan huomioon heidän itse aiheuttamansa tilanne, eli tapauksessa, jossa henkilöt ovat käyttäneet tai kuljettaneet vahingon aiheuttanutta ajoneuvoa ilman nimenomaista tai muutoin annettua lupaa ja tapauksessa, jossa vahinkoa kärsineet kolmannet osapuolet ovat vapaaehtoisesti menneet tähän ajoneuvoon tietäen, että ajoneuvo oli varastettu (ks. vastaavasti määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän direktiivin 12 artiklan 1 kohdasta käy ilmi, että direktiivin 3 artiklassa tarkoitetusta vakuutuksesta on korvattava ajoneuvon käytöstä kaikille matkustajille paitsi kuljettajalle aiheutuneet henkilövahingot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on katsonut, että vahingonkärsijöiden suojelun tavoite on esteenä sille, että kansallisessa säännöstössä supistetaan perusteettomasti pakollisen liikennevakuutuksen kattaman matkustajan käsitettä (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2017, Delgado Mendes, C‑503/16, EU:C:2017:681, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on nimittäin todennut liikenneonnettomuudessa osallisena olleen ajoneuvon vakuutuksenottajan ja omistajan asemasta vahingon kärsineenä, että tämä päämäärä edellyttää, että ajoneuvon omistajan, joka oli liikenneonnettomuuden tapahtumahetkellä ajoneuvossa matkustajana, oikeudellinen tilanne rinnastetaan muiden samassa onnettomuudessa vahinkoa kärsineiden matkustajien tilanteeseen (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2017, Delgado Mendes, C‑503/16, EU:C:2017:681, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin katsoi myös, että mainittu tavoite edellyttää, että ajoneuvon kuljettamista varten vakuutetun henkilön, joka oli kuitenkin onnettomuuden tapahtuessa kyseisen ajoneuvon matkustajana, oikeudellinen tilanne rinnastetaan muiden onnettomuudessa vahinkoa kärsineiden matkustajien tilanteeseen ja ettei näin ollen henkilöä voida sulkea direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vahinkoa kärsineen kolmannen osapuolen käsitteen ulkopuolelle sillä perusteella, että hänet oli vakuutettu onnettomuuden aiheuttaneen ajoneuvon kuljettamista varten, jos hän oli kyseisen ajoneuvon matkustajana eikä kuljettajana (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2017, Delgado Mendes, C‑503/16, EU:C:2017:681, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen sen perusteella, että matkustaja liikenneonnettomuudessa oli liikenneonnettomuuden tapahtumahetkellä vakuutuksenottaja, ei voida sulkea kyseistä henkilöä direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vahinkoa kärsineen kolmannen osapuolen käsitteen ulkopuolelle (ks. analogisesti tuomio 14.9.2017, Delgado Mendes, C‑503/16, EU:C:2017:681, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, että matkustaja oli myös vakuutuksenottaja, ei voi oikeuttaa erilaista kohtelua, kun otetaan huomioon sama kyseisellä direktiivillä tavoiteltu suojelutavoite, sellaisena kuin se on mainittu tämän tuomion 31 kohdassa (ks. analogisesti tuomio 14.9.2017, Delgado Mendes, C‑503/16, EU:C:2017:681, 45 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sama pätee tilanteeseen, jossa vakuutuksenottaja ei ole liikenneonnettomuudessa osallisena olevan ajoneuvon tavanomainen kuljettaja (tuomio 20.7.2017, Fidelidade-Companhia de Seguros, C‑287/16, EU:C:2017:575, 28 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että nyt käsiteltävässä asiassa se seikka, että vakuutuksenottaja PQ oli liikenneonnettomuuden tapahtuessa kyseisen ajoneuvon matkustaja, ei vaikuta hänen asemaansa direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna vahinkoa kärsineenä kolmantena osapuolena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä osin kuin kyse on siitä, voidaanko PQ:ta vastaan vedota liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu siitä, että PQ on antanut sopimusta tehtäessä vääriä tietoja kyseessä olevan ajoneuvon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, tämän tuomion 34 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, että lainsäätäjä on säätänyt direktiivin 2009/103 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa yhdestä ainoasta poikkeuksesta vakuutusyhtiöiden velvollisuuteen maksaa korvausta liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsineille kolmansille osapuolille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että tätä poikkeusta on tulkittava suppeasti (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muunlainen tulkinta mahdollistaisi sen, että jäsenvaltiot voisivat rajoittaa liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsineille kolmansille osapuolille maksettavan korvauksen tiettyihin olosuhteisiin, mitä direktiivillä 2009/103 nimenomaan pyritään välttämään (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen kyseisen direktiivin 13 artiklan 1 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa on tulkittava siten, että oikeussääntöön tai vakuutussopimuslausekkeeseen, jossa suljetaan vakuutuksen ulkopuolelle tilanne, jossa henkilöt ovat käyttäneet tai kuljettaneet vahingon aiheuttanutta ajoneuvoa ilman nimenomaista tai muutoin annettua lupaa, voidaan vedota liikenneonnettomuudessa vahinkoa kärsineitä kolmansia osapuolia vastaan ainoastaan niissä tapauksissa, joissa vahingon aiheuttanutta ajoneuvoa ovat käyttäneet tai kuljettaneet tällaiset henkilöt ja joissa vahinkoa kärsineet kolmannet osapuolet ovat vapaaehtoisesti menneet tähän ajoneuvoon tietäen, että ajoneuvo oli varastettu (ks. vastaavasti määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että se, että vakuutusyhtiö teki vakuutussopimuksen vakuutuksenottajan antamien puutteellisten tai virheellisten tietojen perusteella, ei oikeuta vakuutusyhtiötä vetoamaan sopimuksen mitättömyyttä koskeviin säännöksiin tai sopimuslausekkeeseen kolmatta vahingonkärsijää vastaan vapautuakseen direktiivin 2009/103 3 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesta velvollisuudestaan korvata tälle vakuutetun ajoneuvon aiheuttamasta onnettomuudesta aiheutuneet vahingot (ks. vastaavasti tuomio 20.7.2017, Fidelidade-Companhia de Seguros, C‑287/16, EU:C:2017:575, 27 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä tulkintaa ei voida kyseenalaistaa sillä, että FGAO voisi maksaa vahingonkärsijälle korvausta. Direktiivin 2009/103 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun elimen suorittama korvaus on nimittäin tarkoitettu viimesijaiseksi vaihtoehdoksi, josta on säädetty yksinomaan niiden tilanteiden varalta, joissa vahingon on aiheuttanut ajoneuvo, jonka osalta ensimmäisen direktiivin 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua vakuuttamisvelvollisuutta ei ole täytetty eli ajoneuvo, josta ei ole tehty vakuutussopimusta. (määräys 13.10.2021, Liberty Seguros, C‑375/20, EU:C:2021:861, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa on kuitenkin todettava, että toisin kuin 20.7.2017 annettuun tuomioon Fidelidade-Companhia de Seguros (C‑287/16, EU:C:2017:575) ja 13.10.2021 annettuun määräykseen Liberty Seguros (C‑375/20, EU:C:2021:861) johtaneissa asioissa, nyt käsiteltävässä asiassa PQ ei ole ainoastaan pääasiassa kyseessä olevasta liikenneonnettomuudesta vahinkoa kärsinyt matkustaja, joka vaatii korvausta, vaan myös vakuutuksenottaja, joka on antanut tahallisesti vääriä tietoja, mikä on johtanut vakuutussopimuksen mitättömyyteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä on todettava ensinnäkin, että direktiivi 2009/103 ei sisällä säännöksiä, joissa säänneltäisiin sitä, onko vakuutuksenottaja mahdollisesti käyttänyt väärin oikeuksiaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeudessa on kuitenkin yleinen oikeusperiaate, jonka mukaan yksityiset eivät saa vedota unionin oikeuteen vilpillisesti tai väärinkäyttönä pidettävällä tavalla (tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 281 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yksityisten on noudatettava tätä yleistä oikeusperiaatetta. Unionin säännöstön soveltamista ei näet voida ulottaa niin laajalle, että sen avulla voitaisiin vilpillisesti tai väärinkäyttönä pidettävällä tavalla hyötyä unionin oikeudessa säädetyistä eduista (tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 282 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen tästä periaatteesta seuraa, että jäsenvaltion on evättävä - vaikka kansallisessa oikeudessa ei säädettäisi tällaisesta epäämisestä - unionin oikeuden säännöksiin perustuva etu silloin, kun henkilö ei vetoa näihin säännöksiin niiden tavoitteiden toteuttamiseksi vaan saadakseen hänelle unionin oikeudessa annetun edun silloin, kun tavoitellun edun saamisen unionin oikeudessa säädetyt objektiiviset edellytykset täyttyvät vain muodollisesti (tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 283 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, väärinkäytön osoittaminen edellyttää yhtäältä sellaista objektiivisten olosuhteiden kokonaisuutta, josta ilmenee, että vaikka unionin säännöstössä vahvistettuja edellytyksiä on muodollisesti noudatettu, säännöstöllä tavoiteltua päämäärää ei ole saavutettu, ja toisaalta sellaista subjektiivista osatekijää, joka koskee tahtoa saada unionin säännöstöstä johtuva etu toteuttamalla keinotekoisesti edellytykset tämän edun saamiseksi (tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 285 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tutkii, onko kyse väärinkäytöstä, sen on otettava huomioon kaikki kyseisen yksittäistapauksen tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien väitettyä väärinkäyttöä myöhemmät tosiseikat ja olosuhteet (ks. vastaavasti tuomio 14.4.2016, Cervati, C‑131/21, EU:C:2023:1014, 286 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on näin ollen tarkistaa kansallisen lainsäädännön todistelusäännösten mukaisesti ja sikäli kuin tällä ei rajoiteta unionin oikeuden tehokkuutta, ovatko väärinkäytön muodostavat tekijät, sellaisina kuin ne on edellä tämän tuomion 54 kohdassa esitetty, olemassa pääasiassa. Unionin tuomioistuin voi kuitenkin ennakkoratkaisussaan tehdä tarvittaessa täsmennyksiä ohjatakseen kansallista tuomioistuinta tämän tulkintatehtävässä (tuomio 21.12.2023, BMW Bank ym., C‑38/21, C‑47/21 ja C‑232/21, EU:C:2023:1014, 287 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin yhtäältä siitä, onko direktiivin 2009/103 tavoite nyt käsiteltävässä asiassa saavutettu, on huomautettava, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 67 ja 68 kohdassa, että ellei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemästä selvityksestä muuta johdu, näyttää siltä, että liikenneonnettomuuksien uhrien suojelun tavoite on saavutettu, koska PQ on kyseisen onnettomuuden uhri, joka vaatii korvausta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta subjektiivisesta osatekijästä, joka koskee pyrkimystä saada unionin säännöstöstä johtuva etu luomalla keinotekoisesti sen saamiseksi vaadittavat edellytykset, on todettava, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että tämän väärien tietojen antamisen tarkoituksena oli välttää se, että TN:n olisi tehtävä vakuutussopimus, kun otetaan huomioon se, että TN oli aiemmin tuomittu alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta. Näin ollen PQ antoi vääriä tietoja TN:n ajoneuvon vakuuttamiseksi ja sellaisen vakuutusmaksun vahvistamiseksi, joka oli edullisempi kuin se vakuutusmaksu, joka olisi pitänyt maksaa, jos vakuutuksenantaja olisi tiennyt kyseisen ajoneuvon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyyden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 77 kohdassa, tässä yhteydessä ei vaikuta siltä – jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä selvityksistä muuta johdu – että PQ olisi antanut vääriä tietoja keskeisenä tarkoituksenaan vedota itse direktiivin 2009/103 3 ja 13 artiklaan ja kiertää vakuutussopimuksen mitättömyyden oikeudellisia edellytyksiä koskevaa kansallista säännöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen – jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemistä selvityksistä muuta johdu – ei vaikuta siltä, että väärinkäytön tunnusmerkit, sellaisina kuin ne on palautettu mieleen tämän tuomion 54 kohdassa, täyttyisivät nyt käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen siltä osin kuin PQ ei ole loukannut oikeuksien väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta, on katsottava, ettei häntä vastaan voida vedota pääasiassa kyseessä olevan liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu PQ:n kyseisen sopimuksen tekemisen yhteydessä antamista vääristä tiedoista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi siltä osin kuin on kyse vakuutuksenantajan mahdollisuudesta tällaisessa tapauksessa saada PQ:lta takaisin kaikki ne määrät, jotka se on maksanut PQ:lle vakuutussopimuksen täyttämiseksi, kanteella, joka perustuu PQ:n tahalliseen tekoon sopimusta tehtäessä, on todettava, että vakuutussopimuksen voimassaolon lakisääteiset edellytykset sekä edellytykset vakuutuksenottajan vastuun syntymiselle vakuutussopimuksen tekemishetkellä annettujen väärien tietojen perusteella eivät kuulu unionin sääntelyn vaan jäsenvaltioiden sääntelyn piiriin (ks. vastaavasti tuomio 20.7.2017, Fidelidade-Companhia de Seguros, C‑287/16, EU:C:2017:575, 31 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee tältä osin, että jäsenvaltioiden on käyttäessään tätä toimivaltaansa noudatettava unionin oikeutta ja että kansalliset vahingonkorvausoikeuden säännökset, jotka sääntelevät ajoneuvon käyttämisestä aiheutuvien vahinkojen korvaamista, eivät voi poistaa direktiivin 2009/13 tehokasta vaikutusta (ks. analogisesti tuomio 20.7.2017, Fidelidade-Companhia de Seguros, C‑287/16, EU:C:2017:575, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on useaan otteeseen katsonut, että moottoriajoneuvon käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa pakollista vakuutusta koskevien unionin oikeussääntöjen tehokkaan vaikutuksen takaaminen edellyttää, että näitä säännöksiä on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisille säännöstöille, jotka rajoittavat niiden tehokasta vaikutusta, sillä epäämällä suoraan vahinkoa kärsineeltä oikeuden saada korvaus moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta pakollisesta vakuutuksesta tai rajoittamalla suhteettomasti tätä oikeutta niillä vaarannetaan liikenneonnettomuuksista vahinkoa kärsineiden suojelutavoitteen, johon unionin lainsäätäjä on jatkuvasti pyrkinyt ja jota se on jatkuvasti vahvistanut, toteutuminen (tuomio 10.6.2021, Van Ameyde España, C‑923/19, EU:C:2021:475, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 105 ja 110 kohdassa, kansallinen säännöstö, jonka mukaan vakuutuksenantaja voi pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa nostaa kanteen vahingonkärsijänä olevaa matkustajaa vastaan silloin, kun tämä on myös vakuutuksenottaja ja vakuutussopimuksen tekohetkellä annettujen väärien tietojen antaja, saadakseen palautetuksi kaikki kyseiselle vahingonkärsijälle vakuutussopimuksen mukaisesti maksetut määrät, saattaa johtaa siihen, että kyseinen henkilö menettää lopullisesti ja suhteettomasti direktiivin 2009/103 nojalla tällaisten onnettomuuksien uhreille myönnetyn suojan, ja vaarantaa kyseisen henkilön oikeuden saada korvausta pakollisesta liikennevakuutuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella on esitettyyn kysymykseen vastattava, että direktiivin 2009/103 3 artiklan ensimmäistä kohtaa ja 13 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat – jollei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totea oikeuksien väärinkäyttöä – esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa sallitaan yhtäältä se, että liikenneonnettomuudessa osallisena olleen ajoneuvon sellaista matkustajaa, joka on kärsinyt vahinkoa kyseisestä onnettomuudesta ja joka on myös vakuutuksenottaja, vastaan vedotaan liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu siitä, että tämä vakuutuksenottaja on sopimusta tehtäessä antanut vääriä tietoja kyseisen ajoneuvon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, ja jossa sallitaan toisaalta se, että vakuutuksenantaja saa siinä tapauksessa, että tällaiseen mitättömyyteen ei tosiasiallisesti voida vedota tällaista vahinkoa kärsinyttä matkustajaa vastaan, palautetuksi kaikki määrät, jotka se on maksanut tälle matkustajalle vakuutussopimuksen täyttämiseksi, häntä vastaan nostetulla kanteella, joka perustuu hänen tahalliseen tekoonsa mainittua sopimusta tehtäessä, koska tällainen palauttaminen johtaisi siihen, että tämän direktiivin säännöksiltä vietäisiin tehokas vaikutus rajoittamalla suhteettomasti vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta moottoriajoneuvon käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta pakollisesta vakuutuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-120" title="page-15">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-121" title="page-15">
      Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY 3 artiklan ensimmäistä kohtaa ja 13 artiklan 1 kohtaa
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-122" title="page-15">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C30Dispositifalinea" id="para-123" title="page-15">
      ne ovat – jollei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totea oikeuksien väärinkäyttöä – esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa sallitaan yhtäältä se, että liikenneonnettomuudessa osallisena olleen ajoneuvon sellaista matkustajaa, joka on kärsinyt vahinkoa kyseisestä onnettomuudesta ja joka on myös vakuutuksenottaja, vastaan vedotaan liikennevakuutussopimuksen mitättömyyteen, joka johtuu siitä, että tämä vakuutuksenottaja on sopimusta tehtäessä antanut vääriä tietoja kyseisen ajoneuvon tavanomaisen kuljettajan henkilöllisyydestä, ja jossa sallitaan toisaalta se, että vakuutuksenantaja saa siinä tapauksessa, että tällaiseen mitättömyyteen ei tosiasiallisesti voida vedota tällaista vahinkoa kärsinyttä matkustajaa vastaan, palautetuksi kaikki määrät, jotka se on maksanut tälle matkustajalle vakuutussopimuksen täyttämiseksi, häntä vastaan nostetulla kanteella, joka perustuu hänen tahalliseen tekoonsa mainittua sopimusta tehtäessä, koska tällainen palauttaminen johtaisi siihen, että tämän direktiivin säännöksiltä vietäisiin tehokas vaikutus rajoittamalla suhteettomasti vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta moottoriajoneuvon käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta pakollisesta vakuutuksesta.
    </p>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-124" title="page-15">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: ranska.</p>
</body>
</html>
