<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-10-202610C122202503270-00-TRA-DOC-FI-ARRET-C-0327-25-202609980-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="3/11/2026 12:14:16" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="UGlzGcC/XZPDjWpEAPdPJTJdow/vT/T62r79RoV0njWIEuP2C2KwfyqcF2RuMDWRuovrVpOxx73pd5WQdYdEgkRi2oNttuzBVUYYo1h4d2vEBnoxj9aXRWbZLxHkGZLiHru69DF2OE+OObYQ4T61788i5qL1Tc+bgAUvcKKjqSA=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="valtoaa" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0327" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2025" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="valtoaa" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 21-10-26 14:17:49" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="4212749b76b14a7eb5b306422da9f11a" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0327" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 22.10.2026 – Asia C‑327/25</div>
      <div id="rId21" style="default">VETS Svoge</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhdeksäs jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      22 päivänä lokakuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Sähkön sisämarkkinat – Asetus (EU) 2022/1854 – Korkeisiin energiahintoihin liittyvät hätätoimenpiteet – 6 artiklan 1 kohta – Tiettyjä energialähteitä käyttävien sähköntuottajien saamien markkinatulojen yläraja – 8 artikla – Aikaisempi kansallinen toimenpide – Kansallinen maksu, joka lasketaan sähköntuottajien kaikkien tulojen perusteella ja joka kannetaan sellaisen julkisen yksikön rahoittamiseksi, joka vastaa sähkömarkkinoiden rahoitusvakauden ja turvallisuuden turvaamisesta – Toimenpide, joka ei kuulu asetuksen 2022/1854 soveltamisalaan – Direktiivi (EU) 2018/2001 – Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen – 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohta – Asetus (EU) 2019/943 – 3 artiklan a, b, h ja p alakohta sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kohta – Direktiivi (EU) 2019/944 – Sähkön sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt – 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohta – Asetus (EU) 2021/1119 – Eurooppalainen ilmastolaki – 2 ja 4 artikla – Syrjimättömyys – Oikeasuhteisuus – SEUT 63 artikla – Riittävien täsmennysten puuttuminen – Tutkimatta jättäminen – Euroopan unionin perusoikeuskirja – Kyse ei ole unionin oikeuden soveltamisesta – Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa C‑327/25,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Varhoven administrativen sad (ylin hallintotuomioistuin, Bulgaria) on esittänyt 13.5.2025 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 14.5.2025, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-6" title="page-1">
      ”VETS Svoge” EOOD
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Predsedatel na Upravitelnia savet na Fond ”Sigurnost na elektroenergiynata sistema”,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-9" title="page-1">
      UNIONIN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Frendo, neljännen jaoston puheenjohtaja I. Jarukaitis (esittelevä tuomari) ja tuomari M. Condinanzi,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      julkisasiamies: A. Biondi,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      kirjaaja: V. Di Bucci,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-1">
      ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">”VETS Svoge” EOOD, edustajinaan M. Raykov ja L. G. Terzieva, advokati,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Predsedatel na Upravitelnia savet na Fond ”Sigurnost na elektroenergiynata sistema”, edustajanaan V. Marinova,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään I. Gurov ja L. Vétillard,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Euroopan komissio, asiamiehinään O. Beynet, T. Scharf ja I. Zaloguin,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-1">
      päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-20" title="page-1">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-21" title="page-1">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö koskee korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 (EUVL 2022, L 261 I, s. 1) 8 artiklan, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30.6.2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL 2021, L 243, s. 1) 2 ja 4 artiklan, luettuina yhdessä SEUT 191 artiklan 2 kohdan kanssa, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11.12.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (EUVL 2018, L 328, s. 82) 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, sähkön sisämarkkinoista 5.6.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (EUVL 2019, L 158, s. 54) 3 artiklan a, b, h ja p alakohdan sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kohdan, luettuina yhdessä saman asetuksen johdanto-osan 22 ja 23 perustelukappaleen ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5.6.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (EUVL 2019, L 158, s. 125) 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan ja asetuksen 2022/1854 8 artiklan kanssa, SEUT 63 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 17 artiklan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain ”VETS Svoge” EOOD (jäljempänä VETS Svoge) ja Predsedatel na Upravitelnia savet na Fond ”Sigurnost na elektroenergiynata sistema” (sähköenergiajärjestelmän varmuusrahaston hallituksen puheenjohtaja, Bulgaria; jäljempänä hallintoviranomainen) ja joka koskee sitä, onko valtiolla edellä mainitulta yhtiöltä olevan julkisen saatavan vahvistamista koskeva toimi lainmukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 17 artiklan, jonka otsikko on ”Omistusoikeus”, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-28" title="page-2">
      ”Jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan muutoin kuin yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuullisessa ajassa oikeudenmukainen korvaus omaisuuden menetyksestä. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 51 artiklan, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-30" title="page-2">
      ”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat – – jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EUT-sopimus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 63 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-2">
      ”Tämän luvun määräysten mukaisesti kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">SEUT 191 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-2">
      ”[Euroopan] unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-3">
      Tässä yhteydessä ympäristönsuojelun vaatimusten täyttämiseksi toteutettaviin yhdenmukaistamistoimenpiteisiin sisällytetään aiheellisissa tapauksissa suojalauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat, unionin valvontamenettelyn alaisina, toteuttaa muihin kuin taloudellisiin, ympäristöä koskeviin seikkoihin perustuvia väliaikaisia toimenpiteitä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2018/2001</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2018/2001 3 artiklan, jonka otsikko on ”Sitova unionin yleistavoite vuodelle 2030”, 1, 3 ja 4 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-3">
      ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. [Euroopan] komissio tarkastelee uudelleen tätä tavoitetta ja antaa säädösehdotuksen vuoteen 2023 mennessä sen nostamisesta, jos uusiutuvan energian tuotannon kustannukset ovat edelleen alentuneet merkittävästi, jos tällainen nostaminen on tarpeen unionin kansainvälisten vähähiilisyyttä koskevien sitoumusten noudattamiseksi tai jos se on perusteltua unionin energiankulutuksen huomattavan vähenemisen vuoksi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-3">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-3">
      3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisen politiikan – – ja niiden tukijärjestelmien suunnittelussa otetaan asianmukaisesti huomioon – – jätehierarkia, jotta voidaan välttää kohtuuttomat vääristymät raaka-ainemarkkinoilla. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää tukea jätettä polttamalla tuotetulle uusiutuvalle energialle, jos kyseisessä direktiivissä säädettyjä erilliskeräystä koskevia velvoitteita ei ole noudatettu.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-3">
      4. Tammikuun 1 päivästä 2021 kunkin jäsenvaltion uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden energian kokonaisloppukulutuksesta on oltava vähintään yhtä suuri kuin tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa vahvistettu perusosuus. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän perustason noudattamisen. Jos jäsenvaltio ei säilytä vuoden ajanjaksolta mitattua perusosuuttaan, sovelletaan [energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11.12.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) 2018/1999 [(EUVL 2018, L 328, s. 1)] 32 artiklan 4 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetus 2019/943</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2019/943 johdanto-osan 22 ja 23 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-45" title="page-4">
      ”(22) Markkinoiden pääperiaatteissa olisi vahvistettava, että sähkön hinnat määritetään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Näiden hintojen olisi osoitettava, milloin sähköä tarvitaan, ja niiden olisi siten annettava markkinapohjaisia kannustimia investoinneille, joita tehdään joustolähteisiin, kuten joustavaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kulutusjoustoon tai energian varastointiin.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-46" title="page-4">
      (23) Vaikka yhtenä energiaunionin tavoitteista on sähköalan irtautuminen hiilestä siten, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energiasta tulee merkittävä osa markkinoita, on samalla ratkaisevan tärkeää, että markkinoilla poistetaan rajat ylittävän kaupan jäljellä olevat esteet ja kannustetaan investointeja tuki-infrastruktuuriin, kuten joustavampaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kulutusjoustoon ja energian varastointiin. Jotta voitaisiin tukea tätä siirtymistä vaihtelevaan ja hajautettuun tuotantoon ja varmistaa, että energiamarkkinoiden periaatteet muodostavat unionin tulevien sähkömarkkinoiden perustan, on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota lyhyen aikavälin markkinoihin ja niukkuuteen perustuvaan hinnoitteluun.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Sähkömarkkinoiden toimintaa koskevat periaatteet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-48" title="page-4">
      ”Jäsenvaltioiden, sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden, markkinaoperaattoreiden ja valtuutettujen operaattoreiden on varmistettava, että sähkömarkkinoiden toiminnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-49" title="page-4">
      a) hinnanmuodostuksen on perustuttava kysyntään ja tarjontaan;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-50" title="page-4">
      b) markkinasäännöillä on kannustettava vapaaseen hinnanmuodostukseen ja vältettävä toimia, jotka estävät kysyntään ja tarjontaan perustuvan hinnanmuodostuksen;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-51" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-52" title="page-4">
      h) sähkömarkkinoilla ja niihin liittyvillä palvelumarkkinoilla on asteittain poistettava tarjousalueiden tai jäsenvaltioiden välisiin rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin ja rajat ylittäviin liiketoimiin kohdistuvia esteitä;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-53" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-54" title="page-4">
      p) markkinasäännöillä on helpotettava tuotteiden kauppaa kaikkialla unionissa ja sääntelymuutoksissa on otettava huomioon vaikutukset sekä lyhyen että pitkän aikavälin termiini- ja futuurimarkkinoihin ja ‑tuotteisiin;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-4">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 10 artiklassa, jonka otsikko on ”Tarjousten tekniset rajat”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-57" title="page-5">
      ”1. Sähkön tukkuhinnalla ei saa olla ylä- eikä alarajaa. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa tarjousten tekemiseen ja selvitykseen kaikilla aikaväleillä, ja se koskee myös tasesähkön hintoja ja tasepoikkeamahintoja. Tämä ei kuitenkaan vaikuta teknisiin hintarajoihin, joita voidaan soveltaa tasehallinnan aikavälillä sekä vuorokautisilla ja päivänsisäisillä aikaväleillä 2 kohdan mukaisesti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-58" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-59" title="page-5">
      4. Sääntelyviranomaisten tai, kun jäsenvaltio on nimennyt muun toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten, tällaisten muiden toimivaltaisten viranomaisten on yksilöitävä niiden alueella sovellettavat politiikat ja toimenpiteet, jotka voisivat osaltaan välillisesti rajoittaa tukkutason hinnanmuodostusta, mukaan lukien tasesähkön aktivointiin liittyvien tarjousten rajoittaminen, kapasiteettimekanismit, siirtoverkonhaltijoiden toimenpiteet sekä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on markkinatulosten kyseenalaistaminen tai määräävän aseman väärinkäytön tai tehottomasti määriteltyjen tarjousalueiden estäminen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-60" title="page-5">
      5. Jos sääntelyviranomainen tai nimetty toimivaltainen viranomainen on yksilöinyt politiikan tai toimenpiteen, joka voisi rajoittaa tukkuhinnanmuodostusta, sen on toteutettava kaikki asianmukaiset toimet kyseisen politiikan tai toimenpiteen poistamiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, kyseisen politiikan tai toimenpiteen tarjouskäyttäytymiseen kohdistuvan vaikutuksen rajoittamiseksi. Jäsenvaltioiden on viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2020 esitettävä komissiolle kertomus, jossa täsmennetään toimenpiteet ja toimet, joita ne ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2019/944</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2019/944 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Markkinapohjaiset toimitushinnat”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-63" title="page-5">
      ”1. Toimittajilla on oltava vapaus määrittää hinta, jolla ne toimittavat sähköä asiakkaille. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimet toimittajien välisen tehokkaan kilpailun varmistamiseksi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-64" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-65" title="page-5">
      3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat soveltaa energiaköyhille tai heikossa asemassa oleville kotitalousasiakkaille toimitettavan sähkön hinnoitteluun julkisia toimia. Tällaisiin julkisiin toimiin sovelletaan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-66" title="page-6">
      4. Sähköntoimitusten hinnoitteluun sovellettavien julkisten toimien on oltava seuraavanlaisia:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-67" title="page-6">
      a) niiden on oltava yleisen taloudellisen edun mukaisia eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tarpeen niillä tavoitellun yleisen taloudellisen edun saavuttamiseksi;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-68" title="page-6">
      b) niiden on oltava selkeästi määriteltyjä, avoimia, syrjimättömiä sekä todennettavissa olevia;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-69" title="page-6">
      c) niiden avulla on turvattava se, että unionin sähköalan yritykset voivat tarjota asiakkaille palvelujaan tasapuolisesti;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-70" title="page-6">
      d) niiden on oltava ajallisesti rajoitettuja sekä toimien edunsaajien osalta oikeasuhteisia;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-71" title="page-6">
      e) ne eivät saa syrjivästi aiheuttaa markkinaosapuolille lisäkustannuksia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-6">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetus 2021/1119</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2021/1119 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Ilmastoneutraaliustavoite”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-6">
      ”1. Unionin laajuiset unionin oikeudessa säännellyt kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on tasapainotettava unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä siten, että nettopäästöt vähennetään nollaan kyseiseen ajankohtaan mennessä, ja unioni pyrkii sen jälkeen saavuttamaan negatiiviset päästöt.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-76" title="page-6">
      2. Asiaankuuluvat unionin toimielimet toteuttavat unionin tasolla ja jäsenvaltiot kansallisella tasolla tarvittavat toimenpiteet, jotta 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite voidaan yhteisesti saavuttaa, ottaen huomioon, että on tärkeää edistää sekä oikeudenmukaisuutta että yhteisvastuuta jäsenvaltioiden kesken ja kustannustehokkuutta tämän tavoitteen saavuttamisessa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Ilmastoa koskevat unionin välitavoitteet”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-78" title="page-6">
      ”1. Jotta 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa, vuoteen 2030 ulottuvana sitovana unionin ilmastotavoitteena on kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen unionin sisäisesti vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-79" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-80" title="page-7">
      2. Komissio tarkastelee 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä uudelleen asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jotta tämän artiklan 1 kohdassa asetettu tavoite ja 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa, ja se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, mukaan lukien lainsäädäntöehdotusten antaminen, perussopimusten mukaisesti.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-81" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-82" title="page-7">
      3. Tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi asetetaan vuoteen 2040 ulottuva unionin laajuinen ilmastotavoite. – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-83" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-84" title="page-7">
      5. Ehdottaessaan vuoteen 2040 ulottuvaa unionin ilmastotavoitetta 3 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-85" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-86" title="page-7">
      g) energiatehokkuus ja energiatehokkuus etusijalle ‑periaate, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus;
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-87" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-88" title="page-7">
      7. Tämän artiklan säännöksiä on tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon kansainvälinen kehitys ja – – toteutetut toimet – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetus 2022/1854</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2022/1854 johdanto-osan 25, 40 ja 41 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-91" title="page-7">
      ”(25) Tilanteessa, jossa kuluttajat altistuvat erittäin korkeille hinnoille, jotka myös vahingoittavat unionin taloutta, on tarpeen rajoittaa väliaikaisesti sellaisten tuottajien, joiden marginaalikustannukset ovat alhaisemmat, poikkeuksellisia markkinatuloja soveltamalla sellaisten markkinatulojen ylärajaa, jotka saadaan sähkön myynnistä unionissa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-92" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-93" title="page-7">
      (40) Koska sähköntuotantolaitosten tuotantoyhdistelmä ja kustannusrakenne vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa, niiden olisi sallittava pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia kriisitoimenpiteitä tietyin edellytyksin.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-94" title="page-8">
      (41) Jäsenvaltioilla olisi erityisesti jatkossakin oltava mahdollisuus rajoittaa niiden tuottajien tuloja edelleen, joihin markkinatulojen ylärajaa sovelletaan, ja asettaa kivihiilestä tuotetun sähkön myynnistä saataville markkinatuloille erityinen yläraja, koska kivihiilen hinta saattaa olla merkittävästi alhaisempi kuin marginaalisilla teknologioilla tuotetun sähkön hinta joissakin jäsenvaltioissa. Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus, jäsenvaltioiden olisi myös voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia kriisitoimenpiteitä, joilla rajoitetaan muiden kuin niiden tuottajien markkinatuloja, joihin sovelletaan unionin laajuista markkinatulojen ylärajaa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde ja soveltamisala”, säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-96" title="page-8">
      ”Tässä asetuksessa vahvistetaan hätätoimenpiteet, joilla lievennetään korkeiden energianhintojen vaikutuksia poikkeuksellisten, kohdennettujen ja ajallisesti rajoitettujen toimenpiteiden avulla. Kyseisillä toimenpiteillä pyritään vähentämään sähkönkulutusta, ottamaan käyttöön yläraja tiettyjen tuottajien sähköntuotannosta saamille markkinatuloille ja jakamaan ne uudelleen sähkön loppuasiakkaille kohdennetulla tavalla, – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 6 artiklan, jonka otsikko on ”Markkinatulojen pakollinen yläraja”, 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-98" title="page-8">
      ”Tuottajien 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia [(MWh)] kohti.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 7 artiklan, jonka otsikko on ”Markkinatulojen ylärajan soveltaminen sähköntuottajiin” 1 kohdassa täsmennettiin, että saman asetuksen 6 artiklassa säädettyä markkinatulojen ylärajaa sovelletaan markkinatuloihin, jotka saadaan 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista energianlähteistä tuotetun sähkön myynnistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2022/1854 8 artiklassa, jonka otsikko on ”Kansalliset kriisitoimenpiteet”, säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-101" title="page-8">
      ”1. Jäsenvaltiot voivat
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-102" title="page-8">
      a) pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista lähteistä sähköä tuottavien tuottajien markkinatuloja, mukaan lukien mahdollisuus tehdä ero eri teknologioiden välillä, sekä muiden markkinaosapuolten markkinatuloja, mukaan lukien sähkökauppaa käyvät markkinaosapuolet;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-103" title="page-8">
      b) asettaa korkeamman markkinatulojen ylärajan tuottajille, jotka tuottavat sähköä 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista lähteistä, edellyttäen että niiden investointi- ja toimintakustannukset ylittävät 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-104" title="page-8">
      c) pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan niiden tuottajien markkinatuloja, jotka tuottavat sähköä muista kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-105" title="page-9">
      d) asettaa erityisen ylärajan kivihiilestä tuotetun sähkön myynnistä saataville markkinatuloille;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-106" title="page-9">
      e) soveltaa markkinatulojen ylärajaa muihin kuin 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin vesivoimalaitoksiin tai pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan niiden markkinatuloja edelleen, mukaan lukien mahdollisuus tehdä ero eri teknologioiden välillä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-107" title="page-9">
      2. Tämän asetuksen mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevat seuraavat vaatimukset:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-108" title="page-9">
      a) niiden on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-109" title="page-9">
      b) ne eivät saa vaarantaa investointisignaaleja;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-110" title="page-9">
      c) niillä on varmistettava, että investointi- ja toimintakustannukset katetaan;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-111" title="page-9">
      d) ne eivät saa vääristää sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa eivätkä varsinkaan vaikuttaa ajojärjestykseen ja hinnanmuodostukseen tukkumarkkinoilla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-112" title="page-9">
      e) niiden on oltava unionin oikeuden mukaisia.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 22 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan sen 6–8 artiklaa sovellettiin 1.12.2022–30.6.2023.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bulgarian oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Energialaki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Energialain (Zakon za energetikata; DV nro 107, 9.12.2003), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 36f §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-117" title="page-9">
      ”(1) Seuraavien henkilöiden on maksettava kuukausittain 5 prosentin suuruinen maksu [rahastoon ”Sigurnost na elektroenergiynata sistema” (sähköenergiajärjestelmän varmuusrahasto, Bulgaria; jäljempänä FSES)]:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-118" title="page-9">
      1. sähköntuottajat sähkön myynnistä saamistaan [arvonlisäverottomista] tuloista ja samaten ne, jotka saavat preemion – – uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energiasta annetun lain [(Zakon za energiyata ot vazobnovyaemi iztochnitsi, jäljempää uusiutuvasta energiasta annettu laki)] nojalla, tästä preemiosta saaduista [arvonlisäverottomista] tuloista. – –;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-119" title="page-9">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-120" title="page-9">
      (2) Muiden 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuin uusiutuvasta energiasta annetun lain 30 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tuottajien on kuluvan kuukauden 20. päivään mennessä
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-121" title="page-10">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-122" title="page-10">
      2. maksettava [FSES:ään] 1 momentissa tarkoitettu maksu edeltävältä kuukaudelta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-123" title="page-10">
      (3) [Uusiutuvasta energiasta annetun lain] 30 §:n 2 momentissa tarkoitettujen sähköntuottajien on vuosittain ennen 31.3.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-124" title="page-10">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-125" title="page-10">
      2. maksettava [FSES:ään] 1 momentissa tarkoitetut maksut edeltävältä kalenterivuodelta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-126" title="page-10">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-127" title="page-10">
      (5) Verotuksessa [FSES:ään] maksettuja maksuja pidetään tavanomaisina toimintakustannuksina.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FSES:n varoista annettu asetus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">FSES:n varojen hankintaa ja käyttöä sekä tätä koskevaa kirjanpitoa ja valvontaa koskevista menettelyistä ja toimintatavoista annetun asetuksen (Naredba za reda i nachina za nabiraneto, razhodvaneto, otchitaneto i kontrola na sredstvata na Fond ”Sigurnost na elektroenergiynata sistema”), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä FSES:n varoista annettu asetus), 5 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-130" title="page-10">
      ”[FSES] saa varansa
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-131" title="page-10">
      1. sähköntuottajien maksamista maksuista, joiden suuruus on 5 prosenttia näiden sähkön myynnistä saamista arvonlisäverottomista tuloista
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-132" title="page-10">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 8 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-134" title="page-10">
      ”(1) Edellä 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuina tuloina pidetään kaikkia maksuvelvollisen tuottaman sähkön myynnistä saatuja myyntituloja, joista on laskutettu säännelty tai vapaasti sovittu hinta, ja näitä ovat myös
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-135" title="page-10">
      1. pätötehon myynnistä saadut tulot
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-136" title="page-10">
      2. tasesähkön toimittamisesta sopimuksen perusteella saadut tulot – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-137" title="page-10">
      3. tasehallinnan nettotulos sopimuksen perusteella – –.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-138" title="page-10">
      (2) Edellä 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja tuloja laskettaessa tuottamattoman tasesähkön osalta ilmoitetut kulut vähennetään alassäädön yhteydessä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-139" title="page-11">
      (3) Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tasehallinnan nettotulos on negatiivinen, sen määrä vähennetään tulojen määrästä 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja tuloja laskettaessa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-140" title="page-11">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annettu laki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bulgarian tasavallan vuoden 2022 talousarviosta annetun lain, valtiollista sosiaaliturvaa koskevasta vuoden 2022 talousarviosta annetun lain ja kansallisen sairausvakuutuskassan vuoden 2022 talousarviosta annetun lain säännösten soveltamisesta annetun lain (Zakon za prilagane na razporedbi na Zakona za darzhavnia byudzhet na Republika Bălgaria za 2022 g., Zakona za byudzheta na darzhavnoto obshtestveno osiguryavane za 2022 g. i Zakona za byudzheta na Natsionalnata zdravnoosiguritelna kasa za 2022 g.; DV nro 104, 30.12.2022), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annettu laki), siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-143" title="page-11">
      ”(1) Sähköntuottajat, joiden sähköntuotantoon tarkoitettujen laitosten asennettu teho on yli 1 [megawattia (МW)] ja joiden markkinatulot saadaan sellaisen sähkön myynnistä, joka on tuotettu [asetuksen 2022/1854] 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä – – suorittavat [FSES:ään] toimitusajanjaksolta 1.12.2022–30.6.2023 käyttötarkoitussidonnaisia maksuja, joiden suuruus vastaa arvonlisäverottomien markkinatulojen ja vahvistetun tulojen ylärajan, joka lasketaan käyttäen asianomaista tuottajatyyppiä koskevia arvoja, positiivista erotusta – – Käyttötarkoitussidonnaisen maksun suuruus lasketaan kullekin liiketoimelle.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-144" title="page-11">
      (2) Arvot, joiden perusteella tulojen yläraja lasketaan 1 kohdassa tarkoitetulle asianomaiselle tuottajatyypille, vahvistetaan Ministerski savetin [(ministerineuvosto, Bulgaria)] päätöksellä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-145" title="page-11">
      (3) Sähköntuottajat, joiden sähköntuotantoon tarkoitettujen laitosten asennettu teho on yli 1 МW, joilla on 8.10.2022 voimassa oleva korvauksista tehty sopimus, jossa määrätään preemioista, ja jotka saavat markkinatulonsa [asetuksen 2022/1854] 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetun sähkön myynnistä, suorittavat [FSES:ään] toimitusajanjaksolta 1.12.2022–30.6.2023 käyttötarkoitussidonnaisia maksuja arvonlisäverottomista markkinatuloistaan jokaisesta vapaasti sovitusta hinnasta tehdystä liiketoimesta tasesähköä koskevia liiketoimia lukuun ottamatta. Kustakin liiketoimesta suoritettavan käyttötarkoitussidonnaisen maksun suuruus vastaa:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-146" title="page-12">
      1. asianomaisesta liiketoimesta vapaasti sovittuun arvonlisäverottomaan hintaan (saatu markkinahinta) saatujen markkinatulojen ja vahvistetun tulojen ylärajan, joka lasketaan käyttäen perustana arvioitua markkinahintaa, joka vahvistetaan hinnasta annetulla Komisia za energiyno i vodno reguliranen [(energian ja veden sääntelystä vastaava komissio, Bulgaria)] päätöksellä, jolla vahvistetaan asianomaisen tuottajan osalta sovellettava preemio, positiivista erotusta sellaisten tuottajien kohdalla, joiden osalta tämän preemion suuruus ei ole 0,00 BGN [(Bulgarian leva)] megawattitunnilta ilman [arvonlisäveroa]
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-147" title="page-12">
      2. 90:tä prosenttia asianomaisesta liiketoimesta vapaasti sovittuun arvonlisäverottomaan hintaan (saatu markkinahinta) saatujen markkinatulojen ja vahvistetun tulojen ylärajan, joka lasketaan käyttäen perustana energian ja veden sääntelystä vastaavan komission päätöksellä korvauksista tehdyn sopimuksen, jossa määrätään preemioista, mukaisesti vahvistettua etuushintaa, positiivista erotusta sellaisten tuottajien kohdalla, joiden osalta sovellettavan preemion vahvistettu suuruus on 0,00 BGN megawattitunnilta ilman [arvonlisäveroa].
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-148" title="page-12">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-149" title="page-12">
      (11) Edellä 1, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitussidonnaisia maksuja pidetään tavanomaisina toimintakustannuksina tuottajien, sähkönkauppiaiden ja julkisen palveluntarjoajan verotuksessa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-150" title="page-12">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-151" title="page-12">
      (15) Edellä 1, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut käyttötarkoitussidonnaiset maksut ovat valtion julkisia saatavia, ja maksut, joita ei ole suoritettu määräajassa, vahvistetaan ja peritään vero- ja sosiaaliturvamaksuasioiden menettelykoodeksin [(Danachno-osiguritelnia protsesualen kodeks)] mukaisesti – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-152" title="page-12">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2023 talousarviolakilaki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bulgarian tasavallan vuoden 2023 talousarviolain (Zakon za darzhavnia byudzhet na Republika Bălgaria za 2023), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä vuoden 2023 talousarviolaki), siirtymä- ja loppusäännösten 3 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-155" title="page-13">
      ”(1) Sähköntuottajat, joiden sähköntuotantoon tarkoitettujen laitosten asennettu teho on yli 1 МW ja joiden markkinatulot saadaan sellaisen sähkön myynnistä, joka on tuotettu tuulivoimalla, aurinkovoimalla (aurinkolämpö ja aurinkosähkö), geotermisellä energialla, vesivoimalla ilman tekoallasta, biopolttoaineilla (kiinteät biopolttoaineet ja biokaasu biometaania lukuun ottamatta), jätteistä, ydinvoimalla, ruskohiilestä, öljytuotteista ja turpeesta, tai sellaisen sähkön myynnistä, joka on tuotettu kivihiilestä ja vesivoimaloissa, suorittavat [FSES:ään] toimitusajanjaksolta 1.7.–31.12.2023 käyttötarkoitussidonnaisia maksuja, joiden suuruus vastaa arvonlisäverottomien markkinatulojen ja vahvistetun tulojen ylärajan, joka lasketaan käyttäen asianomaista tuottajatyyppiä koskevia arvoja, positiivista erotusta – – Käyttötarkoitussidonnaisen maksun suuruus lasketaan kullekin liiketoimelle.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-156" title="page-13">
      (2) Arvot, joiden perusteella tulojen yläraja lasketaan 1 kohdassa tarkoitetulle asianomaiselle tuottajatyypille, vahvistetaan ministerineuvoston päätöksellä.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-157" title="page-13">
      (3) Sähköntuottajat, joiden sähköntuotantoon tarkoitettujen laitosten asennettu teho on yli 1 МW, joilla on 8.10.2022 voimassa oleva korvauksista tehty sopimus, jossa määrätään preemioista, ja jotka saavat markkinatulonsa tuulivoimalla, aurinkovoimalla (aurinkolämpö ja aurinkosähkö), geotermisellä energialla, vesivoimalla ilman tekoallasta, biopolttoaineilla (kiinteät biopolttoaineet ja biokaasu biometaania lukuun ottamatta), jätteistä, ydinvoimalla, ruskohiilestä, öljytuotteista ja turpeesta tuotetun sähkön myynnistä, suorittavat [FSES:ään] toimitusajanjaksolta 1.7.–31.12.2023 käyttötarkoitussidonnaisia maksuja arvonlisäverottomista markkinatuloista jokaisesta vapaasti sovitusta hinnasta tehdystä liiketoimesta tasesähköä koskevia liiketoimia lukuun ottamatta. Kustakin liiketoimesta suoritettavan käyttötarkoitussidonnaisen maksun suuruus vastaa [vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annettu lain siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti laskettua määrää].
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-158" title="page-13">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen 3 kohdan 11 ja 15 alakohta ovat täysin samansisältöiset kuin vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdan 11 ja 15 alakohdan säännökset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2024 talousarviolaki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Bulgarian tasavallan vuoden 2024 talousarviolain (Zakon za darzhavnia byudzhet na Republika Bălgaria za 2024 g.), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä vuoden 2024 talousarviolaki), siirtymä- ja loppusäännösten 3 kohdassa toistetaan vuoden 2023 talousarviolain siirtymä- ja loppusäännösten 3 kohdan sisältö 1.1.–31.12.2024 toimitetun sähkön osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">VETS Svoge on Bulgarian lain mukaan perustettu yhtiö, joka omistaa viisi vesivoimalaa. Se on sähköntuottaja, ja se mainitaan FSES:n varoista annetun asetuksen 7 §:ssä tarkoitetussa maksuvelvollisten luettelossa. Sen on energialain 36f §:n 1 momentin nojalla suoritettava kuukausittainen maksu, jonka määrä on 5 prosenttia sen sähkön myynnistä saamista tuloista (jäljempänä 5 prosentin maksu).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hallintoviranomaisen 8.4.2024 tekemällä päätöksellä aloitettiin hallintomenettely valtion julkisen saatavan vahvistamista koskevan toimen tekemiseksi. Ennakkoratkaisupyynnön mukaan VETS Svogella oli tuolloin energialain 36f §:n 1 momentin nojalla tammikuulta ja helmikuulta 2024 suoritettaviin maksuihin perustuvia erääntyneitä ja maksamattomia velkoja, joiden määrä oli 86 828,39 BGN (n. 44 395 euroa), mikä vastasi 5:tä prosenttia FSES:n varoista annetun asetuksen 8 §:n mukaisesti lasketuista tuloista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen yhtiö esitti 14.4.2024 päivätyllä kirjeellä huomatuksensa tästä aloittamispäätöksestä. Se totesi maksaneensa kyseiset velat määräajassa ja liitti kirjeeseensä asiaa koskevat maksumääräykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Hallintoviranomainen totesi 17.4.2024 päivätyssä kirjeessä yhtiölle, ettei tämä ollut laskenut ja maksanut oikein 36f §:n mukaisia maksujaan joulukuulta 2022 eikä tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuulta 2023, sillä se oli ilman laillista perustetta vähentänyt 5 prosentin maksun laskemisen perustana olevista tuloista käyttötarkoitussidonnaiset maksut, jotka se oli suorittanut vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten ja vuoden 2023 talousarviolain siirtymä- ja loppusäännösten nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka VETS Svoge oli suorittanut joitakin maksuja kattaakseen energialain 36f §:n nojalla vuodelta 2023 suoritettavien maksujen pääoman ja osan tammikuulta 2024 maksettavasta maksusta, hallintoviranomainen katsoi, ettei kyseinen yhtiö ollut täysin täyttänyt velvollisuuttaan maksaa 5 prosentin maksu ja siihen liittyvä viivästyskorko. Näin ollen hallintoviranomainen antoi 22.4.2024 toimen, jossa se vahvisti valtion julkisen saatavan ja totesi VETS Svogen velkojen kokonaismääräksi 55 671,89 BGN (n. 28 465 euroa), josta pääoman osuus on 41 971,86 BGN (n. 21 460 euroa), mikä vastaa 5 prosentin maksua tammi- ja helmikuun 2024 sähkönmyynnistä saaduista arvonlisäverottomista tuloista sekä myöhässä maksetuille 5 prosentin maksuille ajalta 1.8.2021–22.4.2024 maksettavaa viivästyskorkoa, jonka määrä on 13 700,03 BGN (n. 7 005 euroa).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">VETS Svoge riitautti kyseisen toimen lainmukaisuuden Administrativen sad Sofia-gradissa (Sofian kaupungin hallintotuomioistuin, Bulgaria) nostamassaan kanteessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainittu tuomioistuin hylkäsi kanteen 9.10.2024 antamallaan ratkaisulla. Se totesi muun muassa, että kyseinen yhtiö oli joulukuulta 2022 ja tammi-, helmi-, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuulta 2023 kaikkien viiden vesivoimalansa osalta tehnyt vähennyksiä sähkönmyynnistä saamistaan tuloista, jotka ilmenivät sen itse antamilta laskuilta, joten sen energialain 36f §:n perusteella maksamat maksut olivat jääneet pienemmiksi kuin mitä kyseisessä säännöksessä edellytettiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin totesi tältä osin ensinnäkin, että mainitun säännöksen perusteella suoritettavat maksut ja vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdan – joka on annettu asetuksen 2022/1854 nojalla – mukaan suoritettavat käyttötarkoitussidonnaiset maksut ja vuoden 2023 talousarviolain siirtymä- ja loppusäännösten 3 kohdan ja vuoden 2024 talousarviolain siirtymä- ja loppusäännösten 3 kohdan nojalla suoritettavat käyttötarkoitussidonnaiset maksut koskevat eri yhteiskunnallisia suhteita ja niitä säännellään toisiinsa liittymättömillä säädöksillä, toiseksi, että niillä on erilaiset laskenta-, maksu- ja määritysmekanismit, ja lopuksi, että niistä on säädetty luonteeltaan ja määrältään erilaisten kulujen kattamiseksi. Mainittu tuomioistuin totesi lisäksi, että Bulgarian lainsäätäjä on näistä kahdesta maksusta säätäessään tavoitellut eri päämääriä. Kyseinen tuomioistuin huomautti myös, ettei millään siirtymäsäännöksistä ollut muutettu energialain 36f §:ää taikka kyseisessä pykälässä säädetyn 5 prosentin maksun laskentamenetelmää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sanottu tuomioistuin totesi näin ollen hallintoviranomaisen voineen perustellusti katsoa, ettei VETS Svoge ollut laskenut eikä maksanut oikein kyseisen 36f §:n mukaan suoritettavia maksuja vähentäessään käyttötarkoitussidonnaiset maksut tuloista, joiden perusteella ensiksi mainitut maksut lasketaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">VETS Svoge valitti tästä ratkaisusta Varhoven administrativen sadiin (ylin hallintotuomioistuin, Bulgaria), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin. Se väitti kyseisen valituksensa tueksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätelmät ovat ristiriidassa yhtäältä energialain, vuoden 2022 talousarviolaista annetun lain, vuosien 2023 ja 2024 talousarviolakien, FSES:n varoista annetun asetuksen sekä Bulgaria tasavallan perustuslaissa (Konstitutsia na Republika Bălgaria) turvattujen perusperiaatteiden ja perusoikeuksien kanssa, koska kyseisillä päätelmillä sähköntuottajille asetetaan perusteeton ja suhteeton taloudellinen taakka, ja toisaalta unionin oikeuden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tätä taustaa vasten ensinnäkin, että muun muassa asetuksesta 2022/1854 ilmenee, että kyseisessä asetuksessa vahvistetun tulojen ylärajan ylittäviä sähköntuottajien tuloja ei pidetä näiden tuottajien tuloina vaan jäsenvaltioiden tuloina, jotka ohjataan loppukuluttajille hintojen nousun haittavaikutusten rajoittamiseksi. Se huomauttaa myös, että kyseisen asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen markkinatuloja, vain, jos samassa asetuksessa luetellut edellytykset täyttyvät. Tästä seuraa, että lisätoimenpidettä voidaan pitää oikeasuhtaisena vain, jos sillä ei aiheuta haittaa tuottajille eikä vaaranneta kilpailua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa toiseksi, että energialain 36f §:ssä säädettyä 5 prosentin maksua laskettaessa sähkönmyynnin tulot muodostuvat kaikista säännellyin tai vapaasti sovituin hinnoin laskutetuista myyntituloista, ja ainoat tulot, jotka voidaan vähentää, ovat toimitusvajeesta aiheutuneet kustannukset. Kyseisessä 36f §:ssä tarkoitettu toimenpide ei siis täytä asetuksessa 2022/1854 vahvistettuja edellytyksiä, sillä se on suhteeton, siinä ei oteta huomioon sähköntuottajien toiminta-, tuotanto- tai investointikustannuksia ja sillä rajoitetaan sähköntuottajien toimintaa. Unionin oikeuden instrumenttina kyseinen asetus on etusijalla kansalliseen lainsäädäntöön nähden ja se on siten esteenä sille, että energialain 36f §:ssä säädetty maksu, joka myös vastaa tulojen ylärajaa, on olemassa rinnan kyseisessä asetuksessa vahvistetun tulojen pakollisen ylärajan kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka asetuksen mukaisen ylärajan ja energialain 36f §:ssä säädetyn maksun rinnakkaista olemassaoloa pidettäisiin mahdollisena, on lisäksi todettava, että käyttötarkoitussidonnaisina maksuina kannettu määrä ei ole asianomaisen tuottajan näkökulmasta tuloa. Näin ollen on lainvastaista, että energialain 36f §:n mukaan maksettava 5 prosentin maksu lasketaan kyseistä pykälää sovellettaessa myös käyttötarkoitussidonnaisista maksuista. Tämä johtaa saman arvon kaksinkertaiseen verotukseen. Tämä on myös suhteetonta ja ristiriidassa asetuksen 2022/1854 tavoitteiden kanssa, joihin ei kuulu kuvitteellisten tulojen vaan tosiasiassa saatujen tulojen rajoittaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vielä toteaa, että vuoden 2022 talousarviolakien soveltamisesta annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdan 11 alakohdan mukaan käyttötarkoitussidonnaisia maksuja pidetään sähköntuottajien tavanomaisina toimintakustannuksina. Se, että niitä kohdellaan tuloina vain, jotta niitä voidaan verottaa kyseisen 36f §:n nojalla, on valtion mielivaltainen toimi, joka on ristiriidassa unionin oikeudessa tunnustettujen yhteisvastuun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen kanssa. Lisäksi on niin, että vaikka tällainen toimenpide olisi kansallisen oikeuden mukainen, olisi lex posterior derogat legi priori (myöhempi laki syrjäyttää aikaisemman lain) ‑periaatteen mukaan otettava huomioon kyseisen 36f §:n implisiittinen kumoaminen, sillä tulojen käsite on ymmärrettävä siirtymä- ja loppusäännösten 8 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi velvollisuus suorittaa 5 prosentin suuruinen maksu käyttötarkoitussidonnaisten maksujen määrästä tekee sähkön tuottamisen uusiutuvista lähteistä vähemmän houkuttelevaksi ja johtaa investointien lakkaamiseen ja tämänlaisen sähkön tuotannon pakotettuun rajoittamiseen, kun otetaan huomioon aiheutetut tappiot. Kyseinen maksu on myös yhteensopimaton unionin ympäristönsuojelupolitiikan ja asetuksen 2021/1119 tavoitteena olevan ilmastoneutraaliuden edistämisen kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljänneksi kyseinen maksu on yhteensopimaton pääomien vapaan liikkuvuuden kanssa, koska sen myötä tuottajia, jotka haluavat aloittaa toiminnan tai jatkaa toimintaansa Bulgarian sähkömarkkinoilla, verotetaan liikaa, millä myös rajoitetaan sijoittautumisvapautta ja rikotaan perusoikeuskirjan 17 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Varhoven administrativen sad on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-180" title="page-16">
      ”1) Onko asetuksen [2022/1854] 8 artiklaa tulkittava siten, että sen mukaan voidaan pitää voimassa energialain 36f §:ssä säädetyn maksun, joka on 5 prosenttia sähkön myynnistä saaduista tuloista, kaltainen kansallinen toimenpide ja samalla soveltaa sähköntuottajien markkinatuloihin pakollista ylärajaa?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-181" title="page-17">
      2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko asetuksen [2022/1854] 8 artiklaa tulkittava siten, että se mahdollistaa sen, että maksu, joka on 5 prosenttia sähkön myynnistä saaduista tuloista, lasketaan ja on maksettava tällaisten tulojen pakollisen ylärajan ylittävistä määristä, jotka sähköntuottajien on maksettava [FSES:ään] ja jotka eivät ole niiden omia tuloja? Voidaanko näiden säännösten tulkinnassa lähteä siitä, että maksu, joka on 5 prosenttia sähkön myynnistä saaduista tuloista, ei ole syrjivä, vaikka se johtaa joidenkin sähköntuottajien osalta samojen [tulojen] kaksinkertaiseen verotukseen?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-182" title="page-17">
      3) Kun otetaan huomioon
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">asetuksen 2021/1119 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 4 artiklan, luettuina yhdessä SEUT 191 artiklan 2 kohdan kanssa, joissa säädetään jäsenvaltioiden uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään siirtymisen perustavanlaatuisesta merkityksestä,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">direktiivin 2018/2001 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, joissa säädetään Euroopan unionin sitovasta tavoitteesta saada vuoteen 2030 mennessä tietty osuus energiasta uusiutuvista lähteistä ja jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa tämän osuuden saavuttaminen ja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">asetuksen 2019/943 3 artiklan a, b, h ja p alakohdan ja 10 artiklan 1, 4 ja 5 kohdan, luettuina yhdessä kyseisen asetuksen johdanto-osan 22 ja 23 perustelukappaleen sekä direktiivin 2019/944 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan ja asetuksen 2022/1854 8 artiklan kanssa, joissa säädetään hinnanmuodostukseen energiakaupan markkinoilla liittyvistä periaatteista, tulkinta,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C10Marge1" id="para-186" title="page-17">
      onko unionin oikeus esteenä sille, että Bulgarian valtio kantaa ja perii sähköä uusiutuvista lähteistä tuottavilta tuottajilta tulojen pakollisen ylärajan ylittävistä määristä energialain 36f §:ssä säädetyn maksun kaltaisia maksuja, jotka sähköntuottajien on maksettava [FSES:ään] ja jotka eivät ole näiden tuottajien omia tuloja? Voidaanko näiden säännösten tulkinta huomioon ottaen tällaista kohtelua pitää oikeasuhteisena, vaikka siinä ei oteta huomioon sähköntuottajien tosiasiallisia toimintakustannuksia?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-187" title="page-17">
      4) Onko SEUT 63 artiklaa ja [perusoikeuskirjan] 17 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisille kansalliselle lainsäädännölle ja käytännölle, joiden mukaan määriin, jotka sähköntuottaja maksaa valtiolle (energiantuottajien tulojen pakollisen ylärajan ylittävät määrät) kohdistuu lisäksi julkinen saatava (jonka suuruus on energialain 36f §:n nojalla 5 prosenttia)?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen 2022/1854 8 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan sähköntuottajien on maksettava kuukausittain maksu, jonka määrä on 5 prosenttia niiden sähkönmyynnistä saamista tuloista ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jota sovelletaan rinnan kyseisessä asetuksessa säädetyn toimenpiteen kanssa, jolla sähköntuottajien tuloille asetetaan yläraja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on aluksi todettava, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenevien tietojen – joiden oikeellisuuden tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä – mukaan pääasia koskee energialain 36f §:n 1 momentissa säädettyä kuukausittaista maksua, joka VETS Svogen on maksettava sähkömyynnistään ajanjaksolla 1.8.2021–22.4.2024.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On siis ensiksi muistutettava, että asetuksen 2022/1854 22 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan sen 6–8 artiklaa sovellettiin 1.12.2022–30.6.2023. Tästä seuraa, ettei kyseisen asetuksen 8 artiklaa missään tapauksessa voida tulkita siten, että se on esteenä tämän tuomion 44 kohdassa kuvatun kaltaiselle kansalliselle säännöstölle ajanjaksoilla, joilla kyseistä artiklaa ei sovellettu (ks. vastaavasti tuomio 22.1.2026, Secab, C‑423/23, EU:C:2026:32, 38 kohta) eli ajanjaksolla ennen 1.12.2022 ja ajanjaksolla 30.6.2023 jälkeen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on muistutettava ajanjaksosta, jolla 6–8 artiklaa sovellettiin, että asetuksen 2022/1854 6 artiklan 1 kohdassa säädettiin, että tuottajien saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä tuotetusta sähköstä saamien markkinatulojen yläraja on 180 euroa tuotetun sähkön megawattituntia kohti. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan näitä lähteitä ovat tuulivoima, aurinkoenergia, geoterminen energia, vesivoima ilman tekoallasta, kiinteät tai kaasumaiset biomassapolttoaineet lukuun ottamatta biometaania, jätteet, ydinvoima, ruskohiili, raakaöljytuotteet ja turve.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa puolestaan täsmennetään, mitä muita erinäisiä toimenpiteitä jäsenvaltiot voivat toteuttaa. Kyse on lähinnä siitä, että pidetään voimassa tai otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan edelleen 7 artiklan 1 kohdassa luetelluista lähteistä sähköä tuottavien tuottajien markkinatuloja, asetetaan korkeampi markkinatulojen yläraja näille tuottajille edellyttäen, että niiden investointi- ja toimintakustannukset ylittävät kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän, pidetään voimassa tai otetaan käyttöön kansallisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan niiden tuottajien markkinatuloja, jotka tuottavat sähköä muista kuin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lähteistä, asetetaan erityinen yläraja kivihiilestä tuotetun sähkön myynnistä saataville markkinatuloille sekä sovelletaan markkinatulojen ylärajaa muihin kuin 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin vesivoimalaitoksiin tai pidetään voimassa tai otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla rajoitetaan niiden markkinatuloja edelleen. Saman asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa luetellaan puolestaan vaatimukset, jotka 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden on täytettävä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on niin, että asetuksella 2022/1854 otetaan sen 1 artiklan mukaan käyttöön hätätoimenpide, jolla lievennetään korkeiden energianhintojen vaikutuksia poikkeuksellisilla, kohdennetuilla ja ajallisesti rajoitetuilla toimenpiteillä, joilla pyritään erityisesti ottamaan käyttöön yläraja tiettyjen tuottajien sähköntuotannosta saamille markkinatuloille ja jakamaan ne uudelleen sähkön loppuasiakkaille kohdennetulla tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täten kyseisen asetuksen johdanto-osan 25 perustelukappaleessa todetaan, että tilanteessa, jossa kuluttajat altistuvat erittäin korkeille hinnoille, jotka myös vahingoittavat unionin taloutta, on tarpeen rajoittaa väliaikaisesti sellaisten tuottajien, joiden marginaalikustannukset ovat alhaisemmat, poikkeuksellisia markkinatuloja soveltamalla sellaisten markkinatulojen ylärajaa, jotka saadaan sähkön myynnistä unionissa. Asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappaleessa todetaan vastaavasti, että jäsenvaltioilla olisi jatkossakin oltava mahdollisuus rajoittaa niiden tuottajien tuloja edelleen, joihin markkinatulojen ylärajaa sovelletaan, ja asetuksen johdanto-osan 40 perustelukappaleen mukaan näin on, koska sähköntuotantolaitosten tuotantoyhdistelmä ja kustannusrakenne vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä on todettava, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen maksu, jonka ovat velvollisia maksamaan kaikki kyseisen jäsenvaltion alueella sähköä myyvät sähköntuottajat ja jolla on tarkoitus rahoittaa julkista yksikköä, joka vastaa energia-alan rahoitusvakauden ja sähköverkon turvallisuuden turvaamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa, ei ole asetuksen 2022/1854 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tulojen ylärajaa koskeva toimenpide. Toisaalta kyseinen maksu ei liioin ole toimenpide, jonka jäsenvaltiot voivat toteuttaa kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla. Tällaisen maksun tarkoitus ei näet mitenkään liity kyseisellä asetuksella tavoiteltuun päämäärään, eikä sen henkilöllinen soveltamisala myöskään mitenkään vastaa asetuksen 8 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden henkilöllistä soveltamisalaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kansallinen säännöstö, jossa säädetään velvollisuudesta maksaa pääasiassa kyseessä olevan kaltainen maksu, ei kuulu asetuksen 2022/1854 eikä varsinkaan sen 6–8 artiklan soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin tuomioistuin on jo todennut, ettei mistään kyseisen asetuksen säännöksestä ilmene, että sitä sovellettaisiin kansallisella säännöstöllä käyttöön otettuun tulojen ylärajaa koskevaan toimenpiteeseen, joka koskee kyseisen asetuksen voimaantuloa edeltävää ajanjaksoa, ja että koska kyseisellä alalla ei ole annettu ajallisesti sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, ei voida katsoa, ettei jäsenvaltioilla olisi mahdollisuutta käyttää asiaa koskevaa toimivaltaansa (ks. vastaavasti tuomio 18.12.2025, Electrabel ym., C‑633/23, EU:C:2025:991, 58 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Viimeksi mainitun päätelmän on sitäkin suuremmalla syyllä koskettava kansallista säännöstöä, jossa säädetään pääasiassa kyseessä olevan maksun kaltaisesta maksusta, joka ei luonteensa vuoksi kuulu asetuksen 2022/1854 soveltamisalaan. Kyseisen asetuksen mistään säännöksestä ei varsinkaan ilmene, ettei jäsenvaltioilla olisi sinä aikana, jona asetusta ajallisesti sovelletaan, toimivaltaa säätää pakollisista maksuista, joilla on tarkoitus rahoittaa julkisia yksiköitä, jotka vastaavat yleisen edun mukaisista tehtävistä, kuten tässä tapauksessa sähköalan rahoitusvakauden ja kansallisen sähköverkon turvallisuuden takaamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on totta, että jäsenvaltioiden on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan käytettävä toimivaltaansa unionin oikeutta noudattaen ja siten tavalla, jolla turvataan erityisesti kyseisen asetuksen säännösten tehokas vaikutus (tuomio 18.12.2025, Electrabel ym., C‑633/23, EU:C:2025:991, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kun otetaan huomioon pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen maksun ominaispiirteet ja erityisesti sen tarkoitus ja soveltamisala, maksulla ei kuitenkaan haitata kyseistä tehokasta vaikutusta, eikä mikään myöskään viittaa siihen, että maksu olisi muulla tavalla unionin oikeuden vastainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä sanottu huomioon ottaen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen 2022/1854 8 artiklaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan sähköntuottajien on maksettava kuukausittain maksu, jonka määrä on 5 prosenttia niiden sähkönmyynnistä saamista tuloista ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jota sovelletaan rinnan kyseisessä asetuksessa säädetyn toimenpiteen kanssa, jolla sähköntuottajien tuloille asetetaan yläraja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen 2022/1854 8 artiklaa ja erityisesti 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä syrjimättömyysedellytystä tulkittava siten, että kyseinen artikla on esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että kuukausittainen maksu, joka sähköntuottajien on kyseisen kansallisen säännöstön nojalla maksettava ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, lasketaan ja kannetaan kaikkien niiden tulojen perusteella, jotka kyseiset tuottajat saavat kyseisen jäsenvaltion alueella toteutuneesta sähkönmyynnistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on riittävää muistuttaa yhtäältä, että – kuten tämän tuomion 46 kohdassa todetaan – asetuksen 8 artiklaa ei voida tulkita siten, että se on esteenä tällaiselle kansalliselle säännöstölle sellaisen ajanjakson osalta, jolla kyseistä 8 artiklaa ei sovellettu. Toisaalta tällainen kansallinen säännöstö ei kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan, kuten tämän tuomion 52 kohdassa todetaan. Tästä seuraa, ettei asetuksen 8 artikla voi ole esteenä sille, että edellisessä kohdassa kuvatun kaltainen maksu lasketaan ja kannetaan kaikkien niiden tulojen perusteella, jotka kyseiset tuottajat saavat kyseisen jäsenvaltion alueella toteutuneesta sähkönmyynnistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseen kysymykseen on siten vastattava, että asetuksen 2022/1854 8 artiklaa ja erityisesti 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä syrjimättömyysedellytystä on tulkittava siten, että kyseinen artikla ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että kuukausittainen maksu, joka sähköntuottajien on kyseisen kansallisen säännöstön nojalla maksettava ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, lasketaan ja kannetaan kaikkien niiden tulojen perusteella, jotka kyseiset tuottajat saavat kyseisen jäsenvaltion alueella toteutuneesta sähkönmyynnistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lähinnä tiedustelee, miten on tulkittava ensinnäkin asetuksen 2021/1119 2 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 4 artiklaa, luettuina yhdessä SEUT 191 artiklan 2 kohdan kanssa, toiseksi direktiivin 2018/2001 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa, kolmanneksi asetuksen 2019/943 3 artiklan a, b, h ja p alakohtaa sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kohtaa, luettuina yhdessä saman asetuksen johdanto-osan 22 ja 23 perustelukappaleen kanssa, direktiivin 2019/944 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa sekä asetuksen 2022/1854 8 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklassa käyttöön otetussa unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisessä yhteistyömenettelyssä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Jos esitetyt kysymykset koskevat unionin oikeussäännön tulkintaa tai pätevyyttä, unionin tuomioistuimen on siis lähtökohtaisesti vastattava niihin (ks. tuomio 21.4.1988, Pardini, 338/85, EU:C:1988:194, 8 kohta; tuomio 24.7.2023, Lin, C‑107/23 PPU, EU:C:2023:606, 61 kohta ja tuomio 11.6.2026, OTP banka, C‑81/24, EU:C:2026:470, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallisen tuomioistuimen sen omalla vastuulla määrittelemissä oikeudellisissa ja tosiasiallisissa puitteissa, joiden paikkansapitävyyttä unionin tuomioistuimen ei ole tarkistettava, esittämillä unionin oikeuden tulkintaa koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä vastaamasta kansallisen tuomioistuimen esittämään ennakkoratkaisupyyntöön vain, jos on ilmeistä, että unionin oikeuden tulkitsemisella, jota kansallinen tuomioistuin on pyytänyt, ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen tai jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia perusteita, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio 16.12.2008, Cartesio, C‑210/06, EU:C:2008:723, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 11.6.2026, OTP banka, C‑81/24, EU:C:2026:470, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklasta ja vakiintuneesta oikeuskäytännöstä kuitenkin ilmenee, että jotta unionin tuomioistuin voi antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen tulkinnan unionin oikeudesta, ennakkoratkaisupyynnössä on ensinnäkin oltava yhteenveto oikeudenkäynnin kohteesta ja asiaa koskevista tosiseikoista, siten kuin ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin on ne todennut, tai ainakin selostus niistä tosiseikoista, joihin kysymykset perustuvat. Siinä on toiseksi mainittava pääasiassa mahdollisesti sovellettaviksi tulevien kansallisten säännösten sisältö ja tarvittaessa asiaan liittyvä kansallinen oikeuskäytäntö Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen on selostettava syyt, joiden vuoksi se on ryhtynyt tarkastelemaan kysymystä unionin oikeuden tiettyjen säännösten tulkinnasta tai pätevyydestä, sekä sen toteama yhteys kyseisten säännösten ja pääasian oikeudenkäynnissä sovellettavien kansallisen oikeuden säännösten välillä (ks. unionin tuomioistuimen presidentin määräys 12.6.2014, Municipiul Piatra Neamț, C‑13/14, EU:C:2014:2000, 10 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 4.6.2026, Darashev, C‑312/24, EU:C:2026:449, 56 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on toki tässä tapauksessa selostanut pääasiassa sovellettavien kansallisten säännösten sisällön sekä oikeudenkäynnin kohteen. Se on lisäksi kolmannen kysymyksen osalta todennut, että 5 prosentin maksu tekee sähkön tuottamisen uusiutuvista lähteistä vähemmän houkuttelevaksi, johtaa investointien lakkaamiseen sekä tämänlaisen sähkön tuotannon pakotettuun rajoittamiseen ja on yhteensopimaton unionin ympäristönsuojelua ja ilmastoneutraaliuden edistämistä koskevan politiikan kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se ei näiden yleisluontoisten toteamusten ohella kuitenkaan ole selostanut – kuten hallintoviranomainenkin on todennut – syitä, joiden vuoksi se tarkastelee kysymystä mainitussa ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitettujen unionin oikeuden säännösten tulkinnasta, eikä sen toteamaa yhteyttä näiden säännösten ja pääasian oikeudenkäynnissä sovellettavien kansallisen oikeuden säännösten välillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee pääasian koskevan laskentamenetelmää, jota sovelletaan Bulgarian lainsäätäjän käyttöön ottamaan maksuun, jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole mitenkään selostanut yhteyttä, jonka se on todennut yhtäältä tätä maksua ja sen laskentamenetelmää koskevan kansallisen lainsäädännön ja toisaalta niiden säännösten, joiden tulkitsemista se kolmannella kysymyksellään pyytää, välillä. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mainitseekin yleisluontoisesti asetuksen 2021/1119, ennakkoratkaisupyynnössä ei mainita ainuttakaan niistä muista toimista tai säännöksistä, joita sen kolmas kysymys koskee.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa unionin tuomioistuimella ei ole käytettävissään niitä tietoja, jotka ovat tarpeen hyödyllisen vastauksen antamiseksi kolmanteen kysymykseen. Näin ollen mainittu kysymys on tämän tuomion 62 ja 63 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan jätettävä tutkimatta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljäs kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljännellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko SEUT 63 artiklaa ja perusoikeuskirjan 17 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan kyseisen jäsenvaltion alueella sähköä myyvien sähköntuottajien on maksettava 5 prosentin kuukausittainen maksu, jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, ja joka lasketaan kaikkien niiden näistä myynneistä saamien tulojen perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on huomautettava yhtäältä, että sen yleisen toteamuksen ohella, jonka mukaan tällaisella maksulla rajoitetaan pääomien vapaata liikkuvuutta, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole mitenkään selostanut syitä, joiden vuoksi se tarkastelee kysymystä SEUT 63 artiklan tulkinnasta, eikä sen toteamaa yhteyttä kyseisen määräyksen ja pääasian välillä. Siltä osin kuin tämä neljäs kysymys koskee mainittua määräystä, se on siten jätettävä tutkimatta tämän tuomion 62 ja 63 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö huomioon ottaen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sikäli kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toisaalta pyytää perusoikeuskirjan 17 artiklan tulkitsemista, on palautettava mieleen, että perusoikeuskirjan soveltamisala määritellään sen 51 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeusjärjestyksessä taatut perusoikeudet on siis tarkoitettu sovellettaviksi kaikkiin unionin oikeudessa säänneltyihin tilanteisiin mutta ei muihin tilanteisiin (tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson, C‑617/10, EU:C:2013:105, 19 kohta ja tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 41 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen sijaan silloin, kun oikeudellinen tilanne ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan, unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen arvioimaan tilannetta, eivätkä perusoikeuskirjan määräykset, joihin mahdollisesti tukeudutaan, sellaisinaan voi perustaa kyseistä toimivaltaa (ks. tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson, C‑617/10, EU:C:2013:105, 22 kohta ja tuomio 21.5.2026, 24.hu, C‑843/24, EU:C:2026:426, 28 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu käsite ”unionin oikeuden soveltaminen” edellyttää sellaisen yhteyden olemassaoloa, joka ylittää kyseisten alojen läheisyyden tai niiden väliset epäsuorat vaikutukset, unionin oikeuden toimen ja kyseessä olevan kansallisen toimenpiteen välillä (tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen sen määrittämiseksi, merkitseekö kansallinen toimenpide perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionin oikeuden soveltamista, on muiden seikkojen ohessa selvitettävä, onko pääasiassa kyseessä olevan kansallisen säännöstön tavoitteena unionin oikeuden säännöksen täytäntöönpano, tämän säännöstön luonne ja se, tavoitellaanko sillä eri päämääriä kuin niitä, joita unionin oikeus koskee, vaikka se voikin vaikuttaa välillisesti viimeksi mainittuun, sekä se, onko olemassa erityinen alaa koskeva tai siihen mahdollisesti vaikuttava unionin oikeuden säännöstö (tuomio 29.7.2024, protectus, C‑185/23, EU:C:2024:657, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tapauksessa on yhtäältä niin, että ensimmäistä kysymystä koskevasta arvioinnista ilmenee, ettei pääasiassa kyseessä oleva kansallinen säännöstö kuulu asetuksen 2022/1854 soveltamisalaan. Toisaalta ennakkoratkaisupyynnöstä ei ilmene, että kansallisen säännöstön ja jonkun muun unionin oikeuden toimen välillä vallitsisi yhteys. Näin ollen ei voida katsoa, että kyseisen kansallisen säännöstön tarkoituksena olisi soveltaa unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin ei siten ole toimivaltainen vastaamaan neljänteen kysymykseen siltä osin kuin se koskee perusoikeuskirjan 17 artiklan tulkintaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-228" title="page-24">
      Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 8 artiklaa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-230" title="page-24">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-231" title="page-25">
      se ei ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka mukaan sähköntuottajien on maksettava kuukausittain maksu, jonka määrä on 5 prosenttia niiden sähkönmyynnistä saamista tuloista ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, ja jota sovelletaan rinnan kyseisessä asetuksessa säädetyn toimenpiteen kanssa, jolla sähköntuottajien tuloille asetetaan yläraja.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2022/1854 8 artiklaa ja erityisesti 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä syrjimättömyysedellytystä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-233" title="page-25">
      on tulkittava siten, että
    </p>
    <p class="C32Dispositifmarge1" id="para-234" title="page-25">
      kyseinen artikla ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään, että kuukausittainen maksu, joka sähköntuottajien on kyseisen kansallisen säännöstön nojalla maksettava ja jolla rahoitetaan julkista yksikköä, jonka tarkoituksena on turvata energia-alan rahoitusvakaus ja sähköverkon turvallisuus kyseisessä jäsenvaltiossa, lasketaan ja kannetaan kaikkien niiden tulojen perusteella, jotka kyseiset tuottajat saavat kyseisen jäsenvaltion alueella toteutuneesta sähkönmyynnistä.
    </p>
    <div class="signatures">
<p class="C77Signatures" id="para-235" title="page-25">
<span class="signatory">Allekirjoitukset</span>
</p>
</div>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: bulgaria.</p>
</body>
</html>
