(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (1) yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Espanja toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 15 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu Espanjan esittämät perustelut huomioon ottaen.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Espanjalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 15 päivänä lokakuuta 2024 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen.

Espanjan viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi kesäkuussa 2024 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on seitsemän vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sopeutuskaudella (2025–2031) 2,8 prosentin ja suunnitelman kattamalla ajanjaksolla (2025–2028) 2,9 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Espanjalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 esittämä viiteura

(7)

Espanja ja komissio kävivät heinäkuusta lokakuuhun 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Espanjan kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset (erityisesti tietoon perustuvien päivitysten käyttö), kaavailtu sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus, johon kuuluu uudistuksia ja investointeja, kuten sääntely-ympäristöä, inhimillistä pääomaa, asuntojen tarjontaa, verotusta ja julkisia menoja koskevia toimenpiteitä. Lisäksi vuoropuhelussa käsiteltiin sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttamista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Espanjan toimittamassa suunnitelmassa ei mainita, että ennen suunnitelman toimittamista olisi toteutettu asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina) kuuleminen.

(9)

Espanjan itsenäinen finanssipolitiikan instituutio AIReF on antanut lausuntonsa nettomenopolun perustana olevasta makrotalouden ennusteesta ja makrotaloudellisista oletuksista. AIReF vahvisti vuodet 2024–2026 kattavan makrotaloudellisen skenaarion, jota käytetään makrotaloudellisten ennusteiden ja velkakestävyysanalyysin lähtökohtana.

(10)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Espanjalle eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia (7).

(11)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(12)

Talouden toimeliaisuus lisääntyi vuonna 2023 Espanjassa 2,7 prosenttia, mikä johtui yksityistä kulutusta ylläpitäneestä vakaasta työmarkkinakehityksestä sekä nettoviennin ja julkisen kulutuksen vaikutuksesta. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan talouden odotetaan vuonna 2024 kasvavan 3,0 prosenttia, mikä johtuu julkisen ja yksityisen kulutuksen positiivisesta kehittymisestä, jota tukevat dynaaminen työpaikkojen luominen ja kotitalouksien reaalitulojen lisääntyminen sekä matkailutoiminnan vaikutus. Reaalisen BKT:n on vuonna 2025 määrä kasvaa 2,3 prosenttia, kun kulutuksen kasvun ja odotetun laajapohjaisen, erityisesti laitteistoihin ja asumiseen tehtävien investointien vilkastumisen ennakoidaan tukevan talouden toimeliaisuutta. Tässä vaiheessa reaalisen BKT:n odotetaan vuonna 2026 kasvavan 2,1 prosenttia, kun kotimaisen kysynnän on määrä tukea talouden laajenemista. Espanjan potentiaalisen BKT:n odotetaan ennustekaudella (2024–2026) supistuvan hieman 2,4 prosentista vuonna 2023 2,3 prosenttiin vuonna 2026, kun työvoiman vaikutus potentiaaliseen kasvuun heikkenee. Työttömyysaste oli 12,2 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 11,5 prosenttia vuonna 2024, 11,0 prosenttia vuonna 2025 ja 10,7 prosenttia vuonna 2026. Inflaatio (BKT-deflaattori) hidastuu 6,2 prosentista vuonna 2023 3,1 prosenttiin vuonna 2024, minkä jälkeen sen ennakoidaan laskevan edelleen 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2026.

(13)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Espanjan julkisen talouden alijäämä oli 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan se supistuu 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja edelleen 2,6 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana sen odotetaan pysyvän 2,7 prosentissa vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa ei ole otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittua Espanjan talousarvioesitystä, jota Espanjan hallitus ei ollut vielä hyväksynyt julkaisuajankohtana. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 105,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde supistuu vuoden 2024 loppuun mennessä 102,3 prosenttiin. Sen ennakoidaan supistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä 101,3 prosenttiin ja vuoden 2026 loppuun mennessä 101,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(14)

Espanjan kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2028, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus seitsemäksi vuodeksi.

(15)

Suunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot.

(16)

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 3,4 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2028. Lisäksi Espanja sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jotta sopeutuskausi voidaan pidentää seitsemään vuoteen (2025–2031), joiden aikana nettomenojen kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 3,0 prosenttia.

Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2031) on suurempi kuin komission 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamalla viiteuralla.

Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu kiihtyy 1,9 prosentista 2,1 prosenttiin vuosina 2025–2027 ja hidastuu sen jälkeen asteittain 1,1 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Lisäksi suunnitelmassa odotetaan, että BKT-deflaattorin, joka vuonna 2024 on 3,1 prosenttia, kasvuvauhti hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2025, minkä jälkeen se hidastuu edelleen 2,4 prosenttiin vuosina 2026–2028 ja 2,3 prosenttiin vuosina 2029–2031.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Espanjan suunnitelmaan sisältyvät oletukset

(17)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 102,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuisi suunnitelman mukaan vähitellen niin, että se olisi vuonna 2031 sopeutuskauden päättyessä 90,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Sopeutuksen jälkeen keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2041) julkinen velka jatkaisi suunnitelman mukaan supistumistaan niin, että se olisi 76,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2041 mennessä.

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Espanjan suunnitelmassa

Näin ollen julkisen talouden velkasuhde kääntyisi suunnitelman mukaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2031) lasku-uralle. Tämä on suunnitelman oletusten perusteella uskottavaa, sillä velan ennustetaan kaikissa komission velkakestävyysanalyysin deterministisissä stressitesteissä supistuvan sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana ja stokastiset ennusteet viittaavat siihen, että velka supistuisi riittävän suurella todennäköisyydellä.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

(18)

Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä olisi 3,0 prosenttia vuonna 2024 ja supistuisi asteittain siten, että se olisi 0,8 prosenttia vuonna 2031.

Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2031) 3 prosentin viitearvoa.

Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2041) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(19)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän muutoksena mitattu julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on lineaarinen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa edellytetään. Lisäksi julkisen talouden sopeutus on suunnitelman neljän ensimmäisen vuoden aikana oikeassa suhteessa kokonaissopeutukseen.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen mukainen.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Espanjan suunnitelmassa

(20)

Jotta voidaan saavuttaa yhteinen resilienssimarginaali, joka on rakenteellisin luvuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, rakenteellisen perusjäämän vuotuisen sopeutuksen olisi asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklan mukaisesti oltava vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos rakenteellinen alijäämä oli edellisenä vuotena suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman politiikkasitoumuksiin ja makrotaloudellisiin oletuksiin perustuva julkisen talouden sopeutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen kunakin vuonna vuosina 2025–2031. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(21)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 1 prosenttiyksikkö vuodessa, kunnes se laskee alle 90 prosentin, minkä jälkeen sen olisi pienennyttävä keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen pienentyminen lasketaan vuosilta 2024–2031, ja se on 1,7 prosenttiyksikköä (ks. taulukko 3). Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(22)

Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka eroavat Espanjalle 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetään eri oletuksia erityisesti seuraavien kuuden muuttujan osalta: lähtötaso (eli finanssipoliittiset ja makrotaloudelliset olosuhteet vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, BKT-deflaattorin kasvu, reaalisen BKT:n kasvu ja tuotantokuilun sulkeutuminen, implisiittinen nimelliskorko sekä tulo-oletukset. Näitä oletuksiin liittyviä eroja on tarpeen arvioida huolellisesti sen varmistamiseksi, että niille on olemassa pätevät ja tietoon perustuvat taloudelliset perusteet, erityisesti siksi, että suunnitelmaan sisältyvä keskimääräinen nettomenojen kasvu on suurempi kuin viiteuralla.

Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen.

Jäljelle jäävillä oletuksiin liittyvillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna.

Kaiken kaikkiaan varovaisempien oletusten ja oletuksiin liittyvien erojen, joiden katsotaan olevan asianmukaisesti perusteltuja, yhteisvaikutus on suurempi kuin niiden oletuksiin liittyvien erojen, joiden ei katsota olevan asianmukaisesti perusteltuja. Tämä tarkoittaa, että suunnitelman nettomenopolun ja viiteuran välinen ero selittyy oletuksiin liittyvillä eroilla, jotka voidaan yleisesti ottaen hyväksyä asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklan b alakohdan mukaisesti.

Kaikki oletuksiin liittyvät erot yhdessä johtavat siihen, että keskimääräinen nettomenojen kasvu on suunnitelmassa viiteuraa nopeampaa.

Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon nettomenopolun noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

(23)

Suunnitelmaan ei sisälly ohjeellista finanssipoliittista strategiaa suunnitelman nettomenopolun panemiseksi täytäntöön, sillä polku on asetettu ainoastaan tekniseksi enimmäismääräksi, jota Espanja on sitoutunut olemaan ylittämättä. Täsmälliset politiikkatoimet, joilla on suoria vaikutuksia talousarvioon, vahvistetaan ja kvantifioidaan vuotuisissa talousarvioissa, joissa niitä voidaan myös muuttaa.

(24)

Suunnitelmassa Espanja sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jolla pyritään parantamaan potentiaalista kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä ja johon julkisen talouden sopeutuskauden pidentäminen neljästä vuodesta seitsemään vuoteen perustuu.

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus koostuu Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä sitoumuksista, useista elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä sitoumuksista, joita on täsmennetty lisää, sekä uusista uudistuksista ja investoinneista. Tähän sisältyvät seuraavat toimenpiteet (ks. myös liite II):

Digitalisaatiota koskevat uudistukset: toimenpiteet liittyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään komponenttiin 19 (investoinnit koulutuksen digitalisaatioon), jonka lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet on määrä saavuttaa vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä. Tämä sisältää elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenttiin 17 (tiede-, teknologia- ja innovaatiolain uudistus) liittyviä sitoumuksia, joiden lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet oli jo saavutettu suunnitelman toimittamisajankohtana.

Vihreään siirtymään liittyvät uudistukset: toimenpiteet liittyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään komponenttiin 7 (uusiutuvan energian tuotannon edistämistä koskevan sääntelykehyksen uudistus), jonka lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet oli jo saavutettu suunnitelman toimittamisajankohtana.

Verotusta koskeva uudistus: toimenpiteillä pyritään lisäämään valtion tuloja ja nykyaikaistamaan verojärjestelmää, ja niihin sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenttiin 28 (verojärjestelmän mukauttaminen 2000-luvun todellisuuteen) liittyviä lisätäsmennyksiä, jotka on määrä toteuttaa vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä, sekä valtion tulojen pysyvä lisääminen vuoden 2028 viimeiseen neljännekseen mennessä. Näitä toimenpiteitä arvioidaan seurantaraporteissa. Keskeiset vaiheet on määrä saattaa päätökseen vuoden 2025 ja vuoden 2028 viimeiseen neljännekseen mennessä.

Julkisia menoja koskevat uudistukset: toimenpiteet ovat elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään komponenttiin 29 (uudistus, jolla perustetaan pysyvä julkisten menojen uudelleentarkastelu- ja arviointiprosessi) liittyviä lisätäsmennyksiä. Suunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä vahvistetaan suositusten seurantaa lisäsitoumuksilla, jotka koskevat sellaisten uudistusten hyväksymistä, jotka ovat seurausta loppuun saatetuista ja käynnissä olevista menojen uudelleenarvioinneista ja joilla vähennetään vuotuisia menoja vuoteen 2028 mennessä. Näitä toimenpiteitä arvioidaan seurantaraporteissa. Keskeiset vaiheet on määrä saattaa päätökseen vuoden 2026 viimeiseen neljännekseen, vuoden 2027 toiseen neljännekseen ja vuoden 2028 ensimmäiseen neljännekseen mennessä.

Inhimilliseen pääomaan liittyvät uudistukset: nämä ovat lisäsitoumuksia, joilla on tarkoitus edistää harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää ammatillista koulutusta ja helpottaa ulkomailla syntyneen väestön ammattipätevyyden ja osaamisen tunnustamista (erityisesti yliopistokoulutuksen osalta), jotta voidaan lisätä heidän tuottavuuttaan ja panostaan talouskasvuun. Sitoumuksiin liittyvät keskeiset vaiheet on määrä saattaa päätökseen vuoden 2025, vuoden 2027 ja vuoden 2028 viimeiseen neljännekseen mennessä.

Fyysiseen pääomaan ja tuottavuuteen liittyvät uudistukset: toimenpiteet liittyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään komponenttiin 13 (uudistus, jolla parannetaan liiketoiminnan sääntelyä ja yritysilmastoa), jonka lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet oli jo saavutettu suunnitelman toimittamisajankohtana. Suunnitelmaan sisältyy lisäsitoumuksia, joilla on tarkoitus lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa, sekä sellaisen yhteisen kehyksen luominen, jolla poistetaan hallinnollisten vaatimusten eroja itsehallintoalueiden ja paikallisten yksiköiden väliltä. Sitoumuksiin liittyvät keskeiset vaiheet on määrä saattaa päätökseen vuoden 2026 toiseen neljännekseen ja vuoden 2027 viimeiseen neljännekseen mennessä.

Veropetosten torjuntaa koskevat uudistukset: toimenpiteet liittyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvään komponenttiin 27 (petostentorjuntalain hyväksymistä koskeva uudistus), jonka lopulliset välitavoitteet oli jo saavutettu suunnitelman toimittamisajankohtana.

Terveyspalveluihin liittyviä julkisia menoja koskevat uudistukset: nämä ovat lisäsitoumuksia, joilla pyritään parantamaan tilapäiseen työkyvyttömyyteen perustuvan etuuden hallinnointia julkisen varainkäytön tehostamiseksi. Keskeinen vaihe on määrä saada päätökseen vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen mennessä.

(25)

Jokainen uudistus ja investointi, johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, on asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 3 kohtaa noudattaen riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen sekä riittävän hyvin todennettavissa.

(26)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset sisältävät merkittäviä uudistuksia ja investointeja julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Lisäksi Espanja sitoutuu jatkamaan uudistustoimia keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman voimassaolon ajan ja säilyttämään kansallisesti rahoitettujen investointien tason elpymis- ja palautumissuunnitelman voimassaolon ajan (ks. jäljempänä taulukko 5). Sitoumusta seurataan keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman toteuttamisvaiheen ajan. Näin ollen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia sitoumuksia voidaan ottaa huomioon sopeutuskauden pidentämisedellytyksenä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään.

(27)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan parantavan Espanjan talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalia kestävällä tavalla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään.

Eri uudistukset ja investoinnit on ryhmitelty suunnitelmassa seuraavaan neljään päätoimintalinjaan, joista jokainen vaikuttaa potentiaalisen BKT:n tasoon eri kanavien kautta:

Espanja arvioi, että keskipitkän aikavälin suunnitelman uudistukset ja investoinnit, joihin sopeutuskauden pidentäminen perustuu, lisäävät potentiaalista kasvua makrotaloudelliseen perusskenaarioon verrattuna 3,3 prosenttiyksikköä, josta 1,7 prosenttiyksikköä johtuu elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä uudistuksista ja investoinneista ja 1,6 prosenttiyksikköä lisätoimenpiteistä, ja kokonaisvaikutuksen arvioidaan keskittyvän elpymissuunnitelman päättymistä seuraaville vuosille (2,1 prosenttiyksikköä vuosina 2026–2031). Useat näistä uudistuksista ja investoinneista sisältyvät liitteeseen II.

Espanja arvioi vaikutusta kasvuun ja resilienssiin kalibroiduilla dynaamisilla stokastisilla yleisen tasapainon malleilla. Näissä malleissa käytetään useita oletuksia politiikkatoimien vaikutusten kalibroimiseksi. Näitä ovat muun muassa seuraavat: muutokset sopimusten kestossa, rekrytointi- ja irtisanomiskustannusten väheneminen, muutokset työvoiman osaamisessa, liiketoiminnan esteiden vähentäminen sekä parannukset uusiutuvien energialähteiden ja fossiilisten polttoaineiden kysynnässä ja tarjonnassa. On varovaista ja kohtuullista odottaa, että näiden uudistusten ja investointien kokonaisvaikutus kasvuun ja resilienssiin on huomattava. On kuitenkin pantava merkille, että perustana olevaan kalibrointiin liittyy riskejä ja epävarmuutta. Nämä liittyvät erityisesti toimenpiteiden vaikutusten oletettuun laajuuteen ja ajoitukseen.

(28)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan tukevan Espanjan julkisen talouden kestävyyttä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään.

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten vaikutuksesta voidaan esittää lisähuomautuksia. Tältä osin suunnitelmassa todetaan, että toimenpiteet parantavat merkittävästi rakenteellista perusjäämää vuoteen 2031 mennessä, mikä johtuu joidenkin julkisen talouden toimenpiteiden suorista vaikutuksista. Liitteessä II esitetään sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutuksen odotetaan olevan kaiken kaikkiaan 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Verotoimenpiteiden odotetaan lisäävän tuloja 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Lisäksi tulevien menojen uudelleenarviointien odotetaan parantavan arviointiprosesseja ja johtavan julkisen talouden kestävyyteen myönteisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin, joilla alennetaan julkisia menoja ja tehostetaan julkista varainkäyttöä, mikä vähentää menoja 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen sopeutuskauden aikana. Liitteeseen II sisältyy myös muita julkisen talouden toimenpiteitä, kuten veropetosten torjunta, sähköinen lasku sekä tilapäistä työkyvyttömyyttä koskevat toimenpiteet. Suunnitelmassa esitetään talouden toimeliaisuutta lisäävistä muista toimenpiteistä johtuva välillinen, toisen kierroksen talousarviovaikutus neljän jäljellä olevan politiikkapilarin osalta. Säästöjä syntyy yhteensä 1,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2031 mennessä seuraavasti: i) inhimillinen pääoma (0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), ii) fyysinen pääoma ja tuottavuus (0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), iii) vihreä siirtymä (0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) ja iv) digitalisaatio (0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Useat näistä uudistuksista ja investoinneista sisältyvät myös liitteeseen II.

(29)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus on EU:n yhteisten painopisteiden mukainen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään. Suunnitelmaan sisältyy erityisesti uudistuksia ja investointeja, joilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä edistämään oikeudenmukaista vihreää siirtymää ja varmistamaan energiaturvallisuus uusiutuvan energian tuotannon edistämistä koskevan sääntelykehyksen avulla. Koulutuksen digitalisaatioon tähtäävien investointien odotetaan omalta osaltaan edistävän oikeudenmukaista digitaalista siirtymää edistämällä Espanjan talouden digitalisaatiota ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi investoinnit, joilla pyritään parantamaan työvoiman tarjonnan laatua Espanjassa ja lisäämään sosiaalisten vuokra-asuntojen tarjontaa, edistävät yhteiskunnan ja talouden resilienssiä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria varmistamalla oikeudenmukaisemman ja osallistavamman elpymisen. Talouden resilienssiä vahvistetaan myös suorilla julkisen talouden toimenpiteillä.

(30)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevalla uudistusten ja investointien kokonaisuudella vastataan asiaankuuluviin (10) eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti ja pyritään parantamaan julkisen varainkäytön laatua, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti aloittamalla menojen uudelleentarkastelut ja menojen järkeistämisen sekä toteuttamalla verotoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan verojärjestelmän tehokkuutta ja riittävyyttä ja tekemään siitä oikeudenmukaisemman (ks. myös edellä). Hyväksymällä uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan ja parantamaan sääntelyä ja liiketoimintailmastoa Espanjassa keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, vastataan vuosina 2019 ja 2020 annettuihin innovointia ja taloudellisen toiminnan sääntelyn parantamista koskeviin maakohtaisiin suosituksiin. Näillä uudistuksilla vastataan myös vuonna 2020 annettuun hallinnollisen yhteistyön parantamista koskevaan maakohtaiseen suositukseen, ja niitä tuetaan myös toimenpiteillä, joilla yksinkertaistetaan tutkintotodistusten tunnustamista koskevaa järjestelmää. Vuosina 2019, 2020, 2022 ja 2023 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja yleisen riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista, vastataan laatimalla uusiutuvan energian tuotannon edistämistä koskeva sääntelykehys. Toimenpiteillä, joilla pyritään parantamaan tilapäiseen työkyvyttömyyteen perustuvien etuuksien hallintaa, vastataan vuosina 2020 ja 2021 annettuihin terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn ja kestävyyden parantamista koskeviin maakohtaisiin suosituksiin. Vuosina 2019, 2020 ja 2023 annettuihin osaamisen kehittämistä koskeviin maakohtaisiin suosituksiin vastaamista tuetaan uudistuksilla ja investoinneilla, joilla pyritään parantamaan työvoiman tarjonnan laatua Espanjassa, mukaan lukien ammatillista koulutusta koskeviin toimenpiteisiin liittyvät uudistukset ja investoinnit, sekä yksinkertaistamalla tutkintotodistusten tunnustamista koskevaa järjestelmää. Toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista siirtämällä maa-alueita sijoittajille, vastataan vuosina 2019, 2022 ja 2023 annettuihin perheiden tukemista sekä energiatehokkaiden sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantamista koskeviin maakohtaisiin suosituksiin.

(31)

Suunnitelmalla varmistetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen kattamalla ajanjaksolla kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso pysyy keskimäärin toteutuneella tasolla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

Taulukko 5: Suunnitelmaan sisältyvät kansallisesti rahoitetut julkiset investoinnit (% suhteessa BKT:hen)

(32)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden voidaan lisäksi katsoa olevan johdonmukainen elpymis- ja palautumissuunnitelman ja monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa sovitun kumppanuussopimuksen sitoumusten kanssa, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään. Verouudistukseen ja menojen uudelleentarkasteluun tehdyt lisätäsmennykset johtuvat suoraan elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa tehdyistä sitoumuksista. Useat jäljellä olevista toimenpiteistä ovat muuttamattomia elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumuksia.

(33)

Yhteenvetona voidaan todeta, että sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden arvioidaan kokonaisuutena täyttävän asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit. Tämän vuoksi sopeutuskausi voidaan pidentää neljästä vuodesta seitsemään, kuten suunnitelmassa esitetään.

(34)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden lisäksi suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät muihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä – erityisesti maakohtaisissa suosituksissa – määritettyihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää 44 uudistusta ja investointia.

(35)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää uudistuksen (joka sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaan), jolla otetaan käyttöön kansallinen digitaalisia taitoja koskeva suunnitelma, sekä investointeja, joilla on tarkoitus parantaa väestön digitaalisten taitojen tasoa. Suunnitelma sisältää uudistuksia ja investointeja, joilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä edistämään oikeudenmukaista vihreää siirtymää ja varmistamaan energiaturvallisuus käyttämällä päivitettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa, joka sisältää energian varastointiin, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, itse tuotetun energian kulutuksen edistämiseen ja energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteillä on tarkoitus vastata vuosina 2019, 2020 ja 2021 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka liittyvät vihreään siirtymään, digitalisaatioon, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun sekä seuraavalle sukupolvelle suunnattuihin politiikkoihin.

(36)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää muun muassa aktiivisen työmarkkinapolitiikan nykyaikaistamista koskevan uudistuksen, jolla pyritään vahvistamaan Espanjan työmarkkinoita ja vastaamaan merkittäviin rakenteellisiin haasteisiin, kuten korkeaan rakenne- ja nuorisotyöttömyyteen, määräaikaisten sopimusten liialliseen käyttöön, alhaiseen työllisyysasteeseen sekä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Toimenpiteillä vastataan vuosina 2019 ja 2020 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka liittyvät työmarkkinoiden toimintaan, erityisesti työsopimuksia koskevaan kehykseen, pimeään työhön, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työnteon kannustimiin ja työmarkkinoille osallistumiseen.

(37)

Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää uudistuksen, jolla pyritään edistämään energianvarastointiratkaisujen kehittämistä. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä energian varastoinnin käyttöön ottamiseksi käynnistämällä tuki- ja investointialoitteita, joilla on tarkoitus kehittää laajamittaista varastointia ja edistää mittarin takana tapahtuvaa varastointia, joka on integroitu alakohtaisesti. Toimenpiteillä on tarkoitus vastata vuosina 2019, 2020, 2022 ja 2023 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka liittyvät riippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa painopisteenä vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvät investoinnit.

(38)

Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma ei sisällä muita uudistuksia ja investointeja.

(39)

Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa todetaan lyhyesti, että siihen sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä ja että ne muodostavat jatkumon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa hyväksyttyjen toimien kanssa.

(40)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus unionin yhteisiin painopisteisiin liittyvistä julkisten investointien tarpeista Espanjassa. Oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta suunnitelmassa korostetaan tarvetta investoida energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöönottoon, sähköistämiseen, energian varastointiin, kiertotalouteen ja resilienssiin kaikilla talouden aloilla sekä kehittyneisiin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja data-analytiikkaan, ja tarvetta parantaa digitaalisia yhteyksiä koko maassa. Yhteiskunnan ja talouden resilienssin osalta suunnitelmassa korostetaan tarvetta investoida osallistavaan ja kestävään kasvuun nykyaikaistamalla koulutusta, parantamalla työllistettävyyttä, vahvistamalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä, tukemalla pk-yrityksiä resursseilla ja rahoituksella sekä parantamalla kilpailukykyä sekä kansallisella että unionin tasolla. Energiaturvallisuuden osalta suunnitelmassa korostetaan tarvetta vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista investoinneilla, joiden tarkoituksena on kehittää energiainfrastruktuuria ja parantaa tehokkuutta eri sektoreilla. Puolustusvoimavarojen kehittämisen osalta suunnitelmassa korostetaan, että Espanja noudattaa Nato-sitoumuksia.

(41)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Espanjan suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(42)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Espanjan keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(43)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(44)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Neuvosto panee erityisesti merkille, että vuosien 2025 ja 2026 suunnitelman perustana oleva makrotalouden ennuste vastaa virallisia arvioita ja että Espanjan riippumaton finanssipoliittinen neuvosto (AIReF) on hyväksynyt sen. Neuvosto panee myös merkille, että komission arvion mukaan kaiken kaikkiaan BKT-deflaattorin keskimääräinen kasvu koko ennustejaksolla (2025–2041) on suunnitelmassa hieman pienempi kuin komission oletuksiin perustuva kasvu. Neuvosto on tyytyväinen siihen, että suunnitelmasta on keskusteltu parlamentissa. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(45)

Neuvosto odottaa Espanjan olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(46)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(47)

Neuvosto hyväksyy uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jonka Espanja on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan ja johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin kvantifioida vaikutukset kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Neuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että Espanjan esittämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua pidentää sopeutuskautta neljästä vuodesta seitsemään vuoteen. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit, näin myös kun otetaan huomioon sen 36 artiklan 1 d kohdan siirtymäsäännös. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan uudistus- ja investointisitoumusten odotetaan parantavan talouden kasvupotentiaalia ja resilienssiä kestävällä tavalla ja tukevan julkisen talouden kestävyyttä. Neuvosto suosittaa, että Espanja panee täysimääräisesti täytäntöön uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jotta sopeutuskauden pidentäminen olisi edelleen perusteltua.

(48)

Neuvosto panee sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta koskevan arvion lisäksi merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(49)

Neuvosto odottaa Espanjan antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olleen uudistusten ja investointien kokonaisuuden toteuttamisessa.

(50)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Espanjalle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua ja hyväksyttävä uudistusten ja investointien kokonaisuus, johon sopeutuskauden pidentäminen seitsemään vuoteen perustuu,

1.

2.