<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-457/18</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62018CJ0457</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:65">EU:C:2020:65</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>18</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>18</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20200131">31.1.2020</DATE> – Asia C‑457/18</HT></P><P><HT TYPE="SC">Slovenia v. Kroatia</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (suuri jaosto)</P><P><DATE ISO="20200131">31 päivänä tammikuuta 2020</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: kroaatti.</P></NOTE><NOTE TYPE="ENDNOTE" NUMBERING="roman" NOTE.ID="E0002"><P>Tämän tuomion 32 kohtaan on tehty kielellisiä muutoksia sen ensimmäisen julkaisemisen jälkeen.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen</KEYWORD><KEYWORD>SEUT 259 artikla</KEYWORD><KEYWORD>Unionin tuomioistuimen toimivalta</KEYWORD><KEYWORD>Kahden jäsenvaltion välisen yhteisen rajan määrittäminen</KEYWORD><KEYWORD>Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan välinen rajakiista</KEYWORD><KEYWORD>Välityssopimus</KEYWORD><KEYWORD>Välitysmenettely</KEYWORD><KEYWORD>Kroatian tasavallan ilmoitus päätöksestään saattaa välityssopimus päättymään sellaisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, johon se katsoo erään välitystuomioistuimen jäsenen syyllistyneen</KEYWORD><KEYWORD>Välitystuomioistuimen antama välitystuomio</KEYWORD><KEYWORD>Kroatian tasavallan väitetty välityssopimuksen ja välitystuomiossa vahvistetun rajan noudattamatta jättäminen</KEYWORD><KEYWORD>Vilpittömän yhteistyön periaate</KEYWORD><KEYWORD>Vaatimus asiakirjan poistamisesta asiakirja-aineistosta</KEYWORD><KEYWORD>Oikeudellisen neuvonannon suoja</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C‑457/18,</P><P>jossa on kyse SEUT 259 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu <DATE ISO="20180713">13.7.2018</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Slovenian tasavalta</HT>, asiamiehenään M. Menard, avustajanaan J.-M. Thouvenin, avocat,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Kroatian tasavalta</HT>, asiamiehenään G. Vidović Mesarek, avustajanaan J. Stratford, QC,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti R. Silva de Lapuerta, jaostojen puheenjohtajat J.-C. Bonichot, A. Arabadjiev, A. Prechal, S. Rodin, L. S. Rossi ja I. Jarukaitis sekä tuomarit M. Ilešič, J. Malenovský, D. Šváby, C. Vajda (esittelevä tuomari) ja F. Biltgen,</P><P>julkisasiamies: P. Pikamäe,</P><P>kirjaaja: yksikönpäällikkö M. Aleksejev,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20190708">8.7.2019</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20191211">11.12.2019</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><?PAGE NO="2"?><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta vaatii kannekirjelmässään unionin tuomioistuinta toteamaan, että Kroatian tasavalta ei ole noudattanut velvoitteitaan, jotka perustuvat</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>SEU 4 artiklan 3 kohtaan, koska se on vaarantanut Euroopan unionin tavoitteiden, erityisesti rauhan rakentamisen ja Euroopan kansojen välisen entistä tiiviimmän unionin toteuttamisen, ja koska se on estänyt Slovenian tasavaltaa täyttämästä velvoitettaan, joka koskee unionin oikeuden täysimääräistä täytäntöönpanoa kaikkialla Slovenian tasavallan alueella</P></ITEM><ITEM><P>SEU 2 artiklaan kirjattuun oikeusvaltion kunnioittamisen periaatteeseen, joka on unioniin kuulumisen olennainen edellytys ja joka velvoittaa Kroatian tasavallan kunnioittamaan Slovenian tasavallan aluetta, joka on määritelty näiden kahden valtion välistä maa- ja merialuekiistaa koskevassa välimiesmenettelyssä muodostetun tuomioistuimen (Pysyvä välitystuomioistuin, asia nro 2012-04; jäljempänä välitystuomio) <DATE ISO="20170629">29.6.2017</DATE> antamassa lopullisessa tuomiossa, kansainvälisen oikeuden mukaisesti</P></ITEM><ITEM><P>yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta <DATE ISO="20131211">11.12.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="354" PAGE.FIRST="22" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 354, s. 22</REF.DOC.OJ>) 5 artiklan 2 kohtaan sekä kyseisen asetuksen liitteeseen I, siltä osin kuin Kroatian tasavalta on kieltäytynyt toteuttamasta asetuksessa N:o 1380/2013 säädettyä vastavuoroista pääsyä koskevaa järjestelyä, ei ole tunnustanut sen lainsäädännön vaikutusta, jonka Slovenian tasavalta on antanut tämän vastavuoroista pääsyä koskevan järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, on evännyt Slovenian kansalaisilta oikeuden kalastaa Slovenian aluemerellä ja estänyt Slovenian tasavaltaa käyttämästä oikeuksiaan, kuten oikeutta toteuttaa kalakantojen suojelu- ja hoitotoimenpiteitä, joista tässä samassa asetuksessa säädetään</P></ITEM><ITEM><P>unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta <DATE ISO="20091120">20.11.2009</DATE> annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="343" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 343 s. 1</REF.DOC.OJ>) ja yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="20110408">8.4.2011</DATE> annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="112" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2011">EUVL 2011, L 112, s. 1</REF.DOC.OJ>) säädettyyn valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskevaan järjestelmään, siltä osin kuin Kroatian tasavalta on estänyt Slovenian tasavaltaa toteuttamasta sille tämän järjestelmän nojalla kuuluvaa tehtävää sekä kalastusalusten tarkkailua, valvontaa ja tarkastuksia, ja kun tarkastuksissa ilmenee yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mahdollista rikkomista, rikkomisesta vastuussa oleviin kohdistettavia menettelyjä ja täytäntöönpanotoimenpiteitä, ja siltä osin kuin se on itse käyttänyt oikeuksia, jotka näissä asetuksissa annetaan Slovenian tasavallalle rannikkovaltiona</P></ITEM><ITEM><P>henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) <DATE ISO="20160309">9.3.2016</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="077" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2016">EUVL 2016, L 77, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä Schengenin rajasäännöstö) 4 ja 17 artiklaan, luettuna yhdessä 13 artiklan kanssa, sekä</P></ITEM><ITEM><P>merten aluesuunnittelun puitteista <DATE ISO="20140723">23.7.2014</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="257" PAGE.FIRST="135" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 257, s. 135</REF.DOC.OJ>) 2 artiklan 4 kohtaan ja 11 artiklan 1 kohtaan, koska se on hyväksynyt ja pannut täytäntöön <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Kroatian tasavallan aluesuunnittelustrategian<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kansainvälinen oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Wienin yleissopimus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Wienissä <DATE ISO="19690523">23.5.1969</DATE> tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 1155, s. 331; jäljempänä Wienin yleissopimus) 60 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Valtiosopimuksen rikkomisesta johtuva valtiosopimuksen päättyminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, 1 ja 3 kappaleessa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="060.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Toisen osapuolen suorittama kahdenvälisen valtiosopimuksen olennainen rikkominen oikeuttaa toisen osapuolen vetoamaan tähän rikkomiseen perusteeksi valtiosopimuksen saattamiselle päättymään tai sen soveltamisen keskeyttämiselle joko kokonaisuudessaan tai osaksi.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="060.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA><P>Valtiosopimuksen olennainen rikkominen tämän artiklan tarkoittamissa tapauksissa käsittää:</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>sellaisen määräyksen rikkomisen, jonka noudattaminen on valtiosopimuksen päämäärän tai tarkoituksen toteuttamisen olennainen edellytys.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Wienin yleissopimuksen 65 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Menettely, jota on noudatettava, kun kysymyksessä on valtiosopimuksen pätemättömyys, sen saattaminen päättymään, siitä luopuminen tai sen soveltamisen keskeyttäminen<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>, 1 ja 3 kappaleessa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="065.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Osapuolen, joka tämän yleissopimuksen määräysten perusteella vetoaa valtiosopimuksen noudattamista koskevassa suostumuksessaan olevaan puutteeseen tai perusteeseen saattaa valtiosopimuksen pätevyys riidanalaiseksi, saattaa se päättymään, luopua siitä tai keskeyttää sen soveltaminen, on tiedotettava muille osapuolille vaatimuksestaan. Tiedotuksesta tulee ilmetä ehdotettu toimenpide valtiosopimuksen suhteen ja sen perustelut.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="065.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos kuitenkin jokin muu osapuoli on esittänyt vastaväitteen, osapuolten tulee pyrkiä ratkaisuun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan [joka allekirjoitettiin San Franciscossa <DATE ISO="19450626">26.6.1945</DATE>] 33 artiklassa esitettyjä menettelytapoja käyttäen.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Välityssopimus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Slovenian tasavallan ja Kroatian tasavallan välinen välityssopimus allekirjoitettiin Tukholmassa <DATE ISO="20091104">4.11.2009</DATE> (jäljempänä välityssopimus).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 1 artiklassa määrätään välitystuomioistuimen perustamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Kyseisen sopimuksen 2 artiklassa määrätään välitystuomioistuimen kokoonpanosta ja erityisesti sen jäsenten nimittämistä ja korvaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 3 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>Välitystuomioistuimen tehtävä<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, 1 kappaleessa määrätään, että välitystuomioistuin määrittää a) Kroatian ja Slovenian välisen meri- ja maarajakulun, b) Slovenian liittymän avomereen ja c) asian kannalta merkityksellisten merialueiden käyttöä koskevat järjestelyt. Saman 3 artiklan 2 kappaleessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt riidan täsmällisen kohteen määrittämisestä, sen 3 kappaleessa määrätään, että välitystuomioistuin ratkaisee riidan tuomiolla, ja sen 4 kappaleessa välitystuomioistuimelle annetaan toimivalta tulkita välityssopimusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 4 artiklan a kohdassa määrätään, että välityssopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettuja päätöksiä täytäntöön pannessaan välitystuomioistuimen on sovellettava kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja periaatteita. Kyseisen sopimuksen 4 artiklan b kohdassa määrätään, että 3 artiklan 1 kappaleen b ja c kohdan määräyksiä täytäntöön pannessaan välitystuomioistuimen on sovellettava kansainvälistä oikeutta, kohtuusperiaatetta ja hyvien naapuruussuhteiden periaatetta, jotta asiassa päädyttäisiin oikeaan ja kohtuulliseen ratkaisuun kaikkien asian kannalta merkityksellisten seikkojen perustella.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 6 artiklan 2 kappaleesta ilmenee, että jollei toisin määrätä, välitystuomioistuimessa käytävässä menettelyssä noudatetaan Pysyvän välitystuomioistuimen valtioiden välisten riitojen välitysmenettelystä antamia valinnanvaraisia sääntöjä. Kyseisen sopimuksen 6 artiklan 4 kappaleessa määrätään, että välitystuomioistuin päättää menettelykysymyksistä viipymättä jäsentensä enemmistöllä ja asianosaisia kuultuaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 7 artiklan 1 kappaleessa täsmennetään muun muassa, että välitystuomioistuin antaa tuomionsa viipymättä otettuaan asianmukaisesti huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat. Kyseisen sopimuksen 7 artiklan 2 kappaleen mukaan välitystuomio sitoo asianosaisia, ja riita ratkaistaan sillä lopullisesti. Kyseisen sopimuksen 7 artiklan 3 kappaleen mukaan asianosaiset toteuttavat kaikki välitystuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa muutokset kansalliseen lainsäädäntöönsä, kuuden kuukauden kuluessa tuomion antamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 9 artiklan 1 kappaleen mukaan Slovenian tasavalta poistaa Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymistä koskeneissa neuvotteluissa asettamansa neuvottelulukujen käsittelyn aloittamista ja päättämistä koskevat varaumat, jos este koskee riitaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Välityssopimuksen 11 artiklan 3 kappaleen mukaan tässä sopimuksessa vahvistettuja menettelyjen määräaikoja sovelletaan Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Kroatian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="112" PAGE.FIRST="10" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 112, s. 10</REF.DOC.OJ>; jäljempänä Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehty sopimus) allekirjoittamispäivästä lukien. Kyseinen sopimus allekirjoitettiin <DATE ISO="20111209">9.12.2011</DATE>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Primaarioikeus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Kroatian tasavallan liittymisehdoista sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukautuksista tehdyn asiakirjan (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="112" PAGE.FIRST="21" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 112, s. 21</REF.DOC.OJ>; jäljempänä liittymisasiakirja), joka on Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen liitteenä, 15 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>Liitteessä III luetellut säädökset mukautetaan siten kuin tuossa liitteessä määrätään.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Liittymisasiakirjan liitteessä III, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Kalastus<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, olevassa 5 kohdassa mukautettiin elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa <DATE ISO="20021220">20.12.2002</DATE> annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2371/2002 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="358" PAGE.FIRST="59" DATE.PUB="2002">EYVL 2002, L 358, s. 59</REF.DOC.OJ>) siten, että tämän asetuksen liitteeseen I lisättiin 11 kohta, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Kroatian rannikkovedet<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>, ja 12 kohta, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Slovenian rannikkovedet<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>. Viimeksi mainittujen kohtien alaviitteissä todetaan samoin sanamuodoin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>[Kroatian ja Slovenian välisiin naapuruussuhteisiin perustuvaa rannikkovesille pääsyä koskevaa] järjestelyä sovelletaan [välityssopimuksen] johdosta annetun välitystuomion täysimääräisestä täytäntöönpanosta lukien.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/> Nämä kohdat ja alaviitteet on pääosin toistettu asetuksessa N:o 1380/2013, jolla kumottiin asetus N:o 2371/2002.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Johdettu oikeus</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asetus (EY) N:o 1049/2001</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi <DATE ISO="20010530">30.5.2001</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="145" PAGE.FIRST="43" DATE.PUB="2001">EYVL 2001, L 145, s. 43</REF.DOC.OJ>) 4 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi:</P><P>– –</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa,</P></ITEM></LIST><P>– –</P><P>jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asetus N:o 1224/2009 ja täytäntöönpanoasetus N:o 404/2011</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Asetuksen 1224/2009 1 artiklan sanamuodon mukaan asetuksella perustetaan valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskeva yhteisön järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Täytäntöönpanoasetuksessa N:o 404/2011 vahvistetaan tämän valvontajärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="6"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asetus N:o 1380/2013</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1380/2013 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Unionin kalastusaluksilla on kaikkia unionin vesiä koskeva yhtäläinen pääsy ja luonnonvarojen hyödyntämisoikeus lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vesiä, jollei III osan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä muuta johdu.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="005.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioilla on niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien joulukuun 31 päivään 2022 saakka oikeus rajoittaa kalastus niihin kalastusaluksiin, jotka perinteisesti kalastavat tällä vyöhykkeellä läheisen rannikon satamista käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia unionin kalastusaluksia koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden välisiin olemassa oleviin naapuruussuhteisiin, ja liitteeseen I sisältyviä järjestelyjä, joissa vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle sellaiset muiden jäsenvaltioiden rannikkoalueen maantieteelliset vyöhykkeet, joilla kalastusta harjoitetaan, sekä kalastuksen kohteena olevat lajit. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Kyseisen asetuksen liitteen I, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>5 artiklan 2 kohdan mukainen rannikkovesille pääsy<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, 8 kohdassa säädetään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Kroatian rannikkovesiä<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> ja 10 kohdassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>Slovenian rannikkovesiä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> koskevista pääsyjärjestelyistä. Näiden kohtien alaviitteissä täsmennetään samoin sanamuodoin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>[Kroatian ja Slovenian välisiin naapuruussuhteisiin perustuvaa rannikkovesille pääsyä koskevaa] järjestelyä sovelletaan vasta siitä lähtien, kun [välityssopimukseen] perustuva välitystuomio on pantu täysimääräisesti täytäntöön<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2014/89</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/89 1 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivillä luodaan merten aluesuunnittelulle puitteet, joilla pyritään edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua, merialueiden kestävää kehitystä ja merialueiden luonnonvarojen kestävää käyttöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 2 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>Soveltamisala<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, 4 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>Tämä direktiivi ei vaikuta merivesiä koskeviin jäsenvaltioiden täysivaltaisiin oikeuksiin ja lainkäyttövaltaan, jotka kuuluvat niille kansainvälisen oikeuden, erityisesti [Yhdistyneiden kansakuntien meriyleissopimuksen, joka allekirjoitettiin Montego Bayssa <DATE ISO="19821210">10.12.1982</DATE> ja joka tuli voimaan <DATE ISO="19941116">16.11.1994</DATE> (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 1833, 1834 ja 1835, s. 3),] mukaisesti. Tämän direktiivin soveltaminen ei etenkään vaikuta siihen, miten jäsenvaltiot määrittävät ja rajaavat merirajat YK:n merioikeusyleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 11 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>Osana suunnittelu- ja hallinnointiprosessia jäsenvaltioiden, joilla on yhteinen meriraja, on tehtävä yhteistyötä pyrkiäkseen varmistamaan, että merten aluesuunnitelmat ovat johdonmukaisia ja ne on sovitettu yhteen koko kyseessä olevalla merialueella. Tällaisessa yhteistyössä on otettava huomioon erityisesti luonteeltaan ylikansalliset seikat.<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="7"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P>–</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Schengenin rajasäännöstö</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Schengenin rajasäännöstön 4 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>Perusoikeudet<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>Jäsenvaltioiden on tätä asetusta soveltaessaan toimittava noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, – – asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Genevessä <DATE ISO="19510728">28 päivänä heinäkuuta 1951</DATE> tehty pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus [Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 189, s. 150, nro 2545 (1954)], – – kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja perusoikeuksia. – –<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Kyseisen säännöstön 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="013.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Rajojen valvonnan pääasiallisena tavoitteena on estää luvattomat rajanylitykset, torjua rajatylittävää rikollisuutta ja toteuttaa rajan laittomasti ylittäneisiin henkilöihin kohdistuvia toimenpiteitä. Henkilö, joka on ylittänyt laittomasti rajan ja jolla ei ole oikeutta oleskella asianomaisen jäsenvaltion alueella, on otettava kiinni ja häneen on sovellettava [jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi <DATE ISO="20081216">16.12.2008</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] direktiivin 2008/115/EY [(<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="348" PAGE.FIRST="98" DATE.PUB="2008">EUVL 2008, L 348, s. 98</REF.DOC.OJ>)] mukaisia menettelyjä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="013.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Rajojen valvonnan suorittamiseksi rajavartijat käyttävät kiinteitä tai liikkuvia yksiköitä.</ALINEA><ALINEA>Valvonta suoritetaan siten, että pyritään estämään henkilöitä kiertämästä rajanylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia.<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Kyseisen säännöstön 17 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, 1–3 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="017.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan ja tehtävä keskenään kiinteästi ja jatkuvasti yhteistyötä rajavalvonnan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi 7–16 artiklan mukaisesti. Niiden on huolehdittava kaikkien asiaankuuluvien tietojen vaihdosta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden välistä operatiivista yhteistyötä ulkorajojen valvonnan alalla koordinoi [Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto].</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="017.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Viraston toimivaltuuksia rajoittamatta jäsenvaltiot voivat jatkaa operatiivista yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja/tai kolmansien maiden kanssa ulkorajoilla, yhteyshenkilöiden vaihto mukaan luettuna, jos tällainen yhteistyö täydentää viraston toimintaa.</ALINEA><ALINEA>Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka saattaisi haitata viraston toimintaa tai sen tavoitteiden saavuttamista.</ALINEA><ALINEA>Jäsenvaltioiden on raportoitava virastolle virastosta riippumattomista operatiivisista toimista, joita ne toteutettavat ulkorajoilla.<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta ja Kroatian tasavalta julistautuivat <DATE ISO="19910625">25.6.1991</DATE> itsenäisiksi Jugoslavian sosialistisesta liittotasavallasta. Vuosina 1992–2001 nämä kaksi valtiota yrittivät ratkaista maa- ja merirajojensa vahvistamista koskevaa kysymystä kahdenvälisillä neuvotteluilla. Nämä neuvottelut jäivät tuloksettomiksi näiden rajojen tiettyjen osien osalta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Slovenian tasavallasta tuli Euroopan unionin jäsen <DATE ISO="20040501">1.5.2004</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta ja Slovenian tasavalta allekirjoittivat <DATE ISO="20091104">4.11.2009</DATE> välityssopimuksen, jonka avulla pyrittiin ratkaisemaan niiden välinen rajakiista. Ne sitoutuivat tällä <DATE ISO="20101129">29.11.2010</DATE> voimaan tulleella sopimuksella saattamaan tämän kiistan tällä sopimuksella perustetun välitystuomioistuimen ratkaistavaksi ja noudattamaan sen antamaa tuomiota.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Sen jälkeen, kun kaikki sopimusvaltiot olivat ratifioineet Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti, mainittu sopimus tuli voimaan <DATE ISO="20130701">1.7.2013</DATE>. Kroatian tasavallasta tuli unionin jäsen samana päivänä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävän asian asiakirja-aineistosta ilmenee, että välitysmenettelyssä esitettiin väite menettelyn edellytysten puuttumisesta sen vuoksi, että Slovenian tasavallan nimeämä välitystuomioistuimen jäsen ja Slovenian valtion asiamies kyseisessä tuomioistuimessa olivat olleet epävirallisesti yhteydessä toisiinsa välitystuomioistuimen päätösneuvottelujen aikana. Sen jälkeen, kun oli julkaistu eräitä lehtiartikkeleita, joissa toistettiin tämän yhteydenpidon sisältö, kyseiset välitystuomioistuimen jäsen ja valtion asiamies erosivat tehtävistään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta toimitti otteita tästä yhteydenpidosta välitystuomioistuimelle <DATE ISO="20150724">24.7.2015</DATE> päivätyllä kirjeellä, ja koska se katsoi, että yhteydenpito oli olennaisesti rikkonut luottamusta, se vaati välitystuomioistuimessa vireillä olleen menettelyn tilapäistä keskeyttämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta ilmoitti Slovenian tasavallalle <DATE ISO="20150730">30.7.2015</DATE> päivätyllä verbaalinootilla, että se katsoi, että sillä oli oikeus saattaa välityssopimus päättymään, koska Slovenian tasavalta oli syyllistynyt yhteen tai useampaan Wienin yleissopimuksen 60 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuun välityssopimuksen olennaiseen rikkomiseen. Kroatian tasavalta täsmensi, että tämä verbaalinootti oli Wienin yleissopimuksen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus, jolla se halusi saattaa välityssopimuksen välittömästi päättymään. Kroatian tasavalta selitti, että se katsoi, että tämän tuomion 30 kohdassa tarkoitettu epävirallinen yhteydenpito oli peruuttamattomasti vaarantanut välitysmenettelyn puolueettomuuden ja integriteetin, mikä merkitsi sen oikeuksien ilmeistä loukkaamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Kroatian tasavallan nimittämä välimiesoikeuden jäsen erosi tehtävistään samana päivänä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta ilmoitti <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> kirjeellä välitystuomioistuimelle päätöksestään saattaa välityssopimus päättymään ja selitti tämän lopettamisen syyt.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta ilmoitti välitystuomioistuimelle <DATE ISO="20150813">13.8.2015</DATE>, että se oli vastustanut Kroatian tasavallan ilmoitusta päätöksestä saattaa välityssopimus päättymään, ja katsoi, että välitystuomioistuimella oli toimivalta ja velvollisuus jatkaa menettelyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Välitystuomioistuimen puheenjohtaja nimitti <DATE ISO="20150925">25.9.2015</DATE> tehtävistään eronneiden jäsenten tilalle kaksi uutta jäsentä välityssopimuksen 2 artiklassa tarkoitetun välitystuomioistuimen jäsenen korvaamista koskevan menettelyn mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Välitystuomioistuin kehotti <DATE ISO="20151201">1.12.2015</DATE> päivätyllä kirjeellä kumpaakin asianosaista toimittamaan kirjelmiä, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>jotka koskevat Kroatian [tasavallan] <DATE ISO="20150724">24.</DATE> ja <DATE ISO="20150731">31.7.2015</DATE> päivätyissä kirjeissään esiin tuomien seikkojen oikeudellisia seurauksia<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>, ja piti tätä koskevan istunnon <DATE ISO="20160317">17.3.2016</DATE>. Ainoastaan Slovenian tasavalta vastasi välitystuomioistuimen kehotukseen ja osallistui tähän istuntoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Välitystuomioistuin ratkaisi väitteen menettelyn edellytysten puuttumisesta <DATE ISO="20160630">30.6.2016</DATE> antamallaan osatuomiolla. Välitystuomioistuin muun muassa totesi, että Slovenian tasavalta oli rikkonut välityssopimuksen määräyksiä, kun se oli ottanut epävirallisesti yhteyttä alun perin nimittämäänsä välitystuomioistuimen jäseneen. Välitystuomioistuin katsoi kuitenkin, että myöhemmin toteutetut korjaavat toimenpiteet huomioon ottaen nämä rikkomiset eivät olleet vaikuttaneet sen kykyyn –<?PAGE NO="9"?> muutetussa kokoonpanossa – antaa riippumattomasti ja puolueettomasti osapuolten välistä riitaa koskeva lopullinen välitystuomio sovellettavien sääntöjen mukaisesti, joten kyseiset rikkomiset eivät poistaneet välityssopimukselta sen kohdetta eivätkä tarkoitusta. Välitystuomioistuin katsoi, että Kroatian tasavallalla ei ollut oikeutta saattaa välityssopimusta päättymään Wienin yleissopimuksen 60 artiklan 1 kohdan nojalla ja että välityssopimus oli näin ollen edelleen voimassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Välitystuomioistuin antoi <DATE ISO="20170629">29.6.2017</DATE> välitystuomion, jossa se vahvisti Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan meri- ja maarajojen määrittelyn.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta kiinnitti kirjeellä <DATE ISO="20171229">29.12.2017</DATE> komission huomion siihen, että Kroatian tasavalta oli torjunut välitystuomion, ja korosti, että se, että kyseinen jäsenvaltio kieltäytyi panemasta välitystuomiota täytäntöön, merkitsi sitä, että Slovenian tasavallan oli mahdotonta käyttää suvereniteettiaan niillä meri- ja maa-alueilla, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan ovat osa sen aluetta. Slovenian tasavalta totesi näin ollen, että sen oli mahdotonta noudattaa sekä sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa velvollisuutta panna välitystuomio täytäntöön että sille perussopimusten mukaan kuuluvaa velvollisuutta panna unionin oikeus täytäntöön alueellaan. Slovenian tasavalta otti huomioon uhkan, joka tästä tilanteesta aiheutui unionin arvoille ja unionin oikeuden noudattamiselle, ja kehotti komissiota toimimaan viipymättä, jotta Kroatian tasavallan olisi lopetettava välityssopimuksen ja välitystuomion rikkominen; tämän rikkomisen on Slovenian tasavallan mukaan katsottava merkitsevän sitä, että viimeksi mainittu jäsenvaltio ei ole noudattanut perussopimusten mukaisia velvoitteitaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Slovenian tasavallalle välitystuomiossa osoitetuilla vesillä sattuneiden useiden vaaratilanteiden johdosta kyseinen jäsenvaltio aloitti kirjeellä <DATE ISO="20180316">16.3.2018</DATE> jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn Kroatian tasavaltaa vastaan saattamalla asian komission käsiteltäväksi SEUT 259 artiklan toisen kohdan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta esitti komissiolle kirjalliset huomautuksensa <DATE ISO="20180417">17.4.2018</DATE>. Molemmat asianosaiset osallistuivat komissiossa pidettyyn istuntoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Komissio ei antanut perusteltua lausuntoa SEUT 259 artiklan neljännessä kohdassa vahvistetussa kolmen kuukauden määräajassa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Menettely unionin tuomioistuimessa</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen unionin tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20180713">13.7.2018</DATE> jättämällään kirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta esitti <DATE ISO="20181221">21.12.2018</DATE> unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 151 artiklan 1 kohdan nojalla jättämällään erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta vastasi tähän oikeudenkäyntiväitteeseen <DATE ISO="20190212">12.2.2019</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin päätti <DATE ISO="20190521">21.5.2019</DATE> tekemällään päätöksellä jakaa asian suuren jaoston käsiteltäväksi, jotta tämä voi ratkaista oikeudenkäyntiväitteen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta vaati unionin tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20190531">31.5.2019</DATE> toimittamallaan erillisellä asiakirjalla työjärjestyksen 151 artiklan nojalla, että unionin tuomioistuin poistaa asiakirja-aineistosta komission oikeudellisen yksikön lausuntoa käsittelevän komission sisäisen valmisteluasiakirjan, joka on Slovenian tasavallan oikeudenkäyntiväitteeseen antaman vastauksen liitteen C.2 sivuilla 38–45 (jäljempänä riidanalainen asiakirja).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Asianosaisia kehotettiin unionin tuomioistuimen kirjaamon 3.<DATE ISO="20190606">6.</DATE> ja <DATE ISO="20190612">12.6.2019</DATE> päivätyillä kirjeillä työjärjestyksen 62 artiklan mukaisten prosessinjohtotoimien puitteissa vastaamaan yhteen kysymykseen tulevassa istunnossa ja toimittamaan eräitä asiakirjoja. Asianosaiset toimittivat nämä viimeksi mainitut asiakirjat asianmukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin kehotti unionin tuomioistuimen kirjaamon <DATE ISO="20190607">7.6.2019</DATE> päivätyllä kirjeellä komissiota vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 24 artiklan toisen kohdan nojalla kirjallisesti tai tarvittaessa istunnossa joihinkin asetuksen N:o 1380/2013 säännöksiä koskeviin kysymyksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta esitti <DATE ISO="20190611">11.6.2019</DATE> huomautuksensa Kroatian tasavallan vaatimuksesta, joka koski riidanalaisen asiakirjan poistamista asiakirja-aineistosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin kehotti unionin tuomioistuimen kirjaamon <DATE ISO="20190620">20.6.2019</DATE> päivätyllä kirjeellä komissiota esittämään huomautuksensa tästä samasta vaatimuksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Komissio esitti tätä koskevat huomautuksensa <DATE ISO="20190628">28.6.2019</DATE>. Samana päivänä päivätyssä erillisessä kirjeessä se vastasi kysymyksiin, jotka unionin tuomioistuin oli sille esittänyt <DATE ISO="20190607">7.6.2019</DATE> päivätyssä kirjeessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta ja Slovenian tasavalta osallistuivat <DATE ISO="20190708">8.7.2019</DATE> pidettyyn istuntoon, jossa käsiteltiin oikeudenkäyntiväitettä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Vaatimus riidanalaisen asiakirjan poistamisesta asiakirja-aineistosta</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten lausumat</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta vaatii unionin tuomioistuinta poistamaan riidanalaisen asiakirjan nyt käsiteltävän asian asiakirja-aineistosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta vetoaa vaatimuksensa tueksi siihen, että riidanalainen asiakirja on komission oikeudellisen yksikön sisäinen lausunto, joka on annettu tämän jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn oikeudenkäyntiä edeltäneessä vaiheessa ja jota komissio ei ole koskaan julkistanut. Sen mukaan tämän asiakirjan säilyttämisellä asian asiakirja-aineistossa on kielteisiä vaikutuksia komission moitteettomaan toimintaan, minkä lisäksi se on ristiriidassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta vaatii, että Kroatian tasavallan vaatimus hylätään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää ensinnäkin, että se on voinut tutustua riidanalaiseen asiakirjaan saksalaisen viikkolehden internetsivustolla julkaistussa artikkelissa olevan hyperlinkin kautta, ja korostaa, että sekä kyseinen artikkeli että komission oikeudellisen yksikön lausunto ovat edelleen saatavilla verkossa. Näin ollen se, että se on voinut tutustua kyseiseen asiakirjaan, ei ole asetuksen N:o 1049/2001 vastaista, koska kyseinen asiakirja on julkinen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää toiseksi, että Kroatian tasavallalla, joka ei ole riidanalaisen asiakirjan laatija, ei ole oikeutta toimia komission sijasta tämän etujen puolustamiseksi vaatimalla, että kyseinen asiakirja poistetaan asiakirja-aineistosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää kolmanneksi, ettei käsiteltävässä asiassa voida mitenkään tukeutua <DATE ISO="20080701">1.7.2008</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Ruotsi ja Turco v. neuvosto</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑39/05 P ja C‑52/05 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:374">EU:C:2008:374</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE> annettuun määräykseen <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), koska kyseiseen tuomioon ja kyseiseen määräykseen johtaneissa asioissa kyseenalaistettiin asiakirjojen luvaton käyttö riita-asioissa, joissa osallisena oli asiakirjat laatinut toimielin. Nyt esillä olevassa asiassa on kyse erilaisesta tilanteesta, koska komissio, joka on laatinut riidanalaisen asiakirjan, ei osallistu asiaan vastaajana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta korostaa joka tapauksessa, että riidanalaisen asiakirjan esittäminen ei ole omiaan vahingoittamaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa suojattuja etuja ja että Kroatian tasavalta ei ole ilmoittanut, missä määrin tämän asiakirjan säilyttäminen asian asiakirja-aineistossa vahingoittaisi näitä etuja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää neljänneksi, että jos oletetaan, että komissio osallistuu väliintulijana nyt käsiteltävään asiaan tai että unionin tuomioistuin kehottaa sitä esittämään huomautuksensa, riidanalaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisella ei ole mitään aineellista vaikutusta huomautuksiin, jotka se tulee esittämään unionin tuomioistuimelle. On nimittäin ennakoitavissa, että tällaisessa tapauksessa komissio seuraa lähtökohtaisesti oikeudellisen yksikkönsä arviointia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Komissio puolestaan katsoo, että riidanalainen asiakirja, joka on sen oikeudellisen yksikön lausuntoa koskeva sisäinen valmisteluasiakirja, on poistettava asian asiakirja-aineistosta. Kyseinen toimielin toteaa, että asiakirjaa ei ole tarkoitettu yleisölle, eikä se ole ilmaissut asiakirjaa yleisölle eikä sallinut sen esittämistä unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Se lisää, että unionin tuomioistuin ei ole myöskään määrännyt asiakirjaa esitettäväksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>On todettava, että riidanalainen asiakirja on komission oikeudellisen yksikön laatima sisäinen muistio, joka on osoitettu komission puheenjohtajan kabinettipäällikölle. Se koskee oikeudenkäyntiä edeltävää menettelyä, jonka Slovenian tasavalta aloitti SEUT 259 artiklan nojalla, ja siihen sisältyy asian kannalta merkityksellisten oikeudellisten kysymysten oikeudellinen arviointi. Näin ollen tämä asiakirja sisältää kiistatta oikeudellista neuvonantoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>On ensinnäkin selvää, että Slovenian tasavalta ei ole pyytänyt komissiolta lupaa kyseisen asiakirjan esittämiseen unionin tuomioistuimessa, toiseksi, että viimeksi mainittu ei ole määrännyt sitä esitettäväksi nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä, ja kolmanneksi, ettei komissio ole luovuttanut kyseistä asiakirjaa yleisön pyynnöstä saada tutustua toimielinten asiakirjoihin asetuksen N:o 1049/2001 säännösten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olisi kuitenkin vastoin sitä yleistä etua, että toimielimet voivat saada käyttöönsä oikeudellisen yksikkönsä lausunnot, jotka on annettu täysin riippumattomasti, jos katsottaisiin, että tällaiset sisäiset asiakirjat voitaisiin esittää unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa oikeusriidassa ilman, että asianomainen toimielin olisi antanut luvan niiden esittämiseen tai että tämä tuomioistuin olisi määrännyt niiden esittämisestä (määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Tätä etua ilmennetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa, jonka 2 kohdassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi – – tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa, – – jollei ylivoimainen<?PAGE NO="12"?> yleinen etu edellytä ilmaisemista<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>. Vaikka tämä säännös ei ole sovellettavissa tässä menettelyssä, koska Slovenian tasavalta on liittänyt riidanalaisen asiakirjan oikeudenkäyntiväitteeseen antamaansa vastaukseen ilman komission lupaa, sitä voidaan kuitenkin pitää ohjeellisena kyseisen asiakirjan poistamista koskevan vaatimuksen ratkaisemiseksi edellytettävässä etujen punninnassa (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0009">9</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0012">12</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0013">13</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on todettava, että kun Slovenian tasavalta nyt käsiteltävän, SEUT 259 artiklaan perustuvan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä vetoaa komission oikeudellisen yksikön antamaan oikeudelliseen lausuntoon, joka on laadittu sen jälkeen, kun asia on saatettu komission käsiteltäväksi, ja joka sisältää asian kannalta merkityksellisten oikeudellisten kysymysten oikeudellisen arvioinnin, ja esittää tämän lausunnon unionin tuomioistuimelle, sen tarkoitus on vedota Kroatian tasavaltaa vastaan ja tarvittaessa myös komissiota vastaan tähän lausuntoon tässä oikeudenkäynnissä. Se, että sallittaisiin lausunnon säilyttäminen asian asiakirja-aineistossa, vaikka komissio ei ole antanut lupaa sen ilmaisemiseen, merkitsisi sen mahdollistamista, että Slovenian tasavalta voisi kiertää asetuksella N:o 1049/2001 käyttöön otettua tällaiseen asiakirjaan tutustumista koskevan pyynnön esittämistä koskevaa menettelyä (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>Pelkästään se seikka, että Slovenian tasavalta vetoaa riidanalaiseen asiakirjaan unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa riita-asiassa muuta asianosaista kuin sitä toimielintä vastaan, joka on laatinut asiakirjan sisältämän lausunnon, ei vaikuta toimielinten yleiseen intressiin, joka koskee sitä, että ne voivat saada käyttöönsä täysin riippumattomasti annetut oikeudellisen yksikkönsä lausunnot, eikä näin ollen tee tarpeettomaksi etujen punnitsemista, jota edellytetään, jotta voidaan lausua vaatimuksesta poistaa kyseinen asiakirja asiakirja-aineistosta (ks. analogisesti määräys <DATE ISO="20021023">23.10.2002</DATE>, Itävalta v. neuvosto, C‑445/00, EUC:2002:607, 12 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on olemassa ennakoitavissa oleva eikä suinkaan hypoteettinen vaara siitä, että komissio, joka ei ole antanut SEUT 259 artiklan kolmannen kohdan mukaista perusteltua lausuntoa Slovenian tasavallan väitteistä eikä ole ilmaissut kantaansa näihin väitteisiin esiintymällä väliintulijana unionin tuomioistuimessa tukeakseen jommankumman asianosaisen vaatimuksia, katsoo siitä syystä, että riidanalainen asiakirja on esitetty luvattomasti tässä menettelyssä, olevansa pakotettu ottamaan julkisesti kantaa lausuntoon, joka oli aivan ilmeisesti tarkoitettu sisäiseen käyttöön. Tällaisella tulevaisuudennäkymällä olisi väistämättä kielteisiä vaikutuksia komission intressiin pyytää oikeudellista neuvonantoa ja saada rehellisiä, objektiivisia ja kattavia lausuntoja (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080701">1.7.2008</DATE>, <NAME.CASE>Ruotsi ja Turco v. neuvosto</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑39/05 P ja C‑52/05 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:374">EU:C:2008:374</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0016">16</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Siltä osin kuin kyse on siitä, onko olemassa ylivoimaista yleistä etua, joka oikeuttaa riidanalaisen asiakirjan säilyttämisen tämän asian asiakirja-aineistossa, on sen lisäksi, että tämän asiakirjan sisältämä oikeudellinen lausunto ei koske lainsäädäntömenettelyä, jolta edellytetään laajempaa avoimuutta (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080701">1.7.2008</DATE>, <NAME.CASE>Ruotsi ja Turco v. neuvosto</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑39/05 P ja C‑52/05 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:374">EU:C:2008:374</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0067">67</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), todettava, että Slovenian tasavallan kannalta tämän säilyttämisen intressi on siinä, että se voi vedota tähän oikeudelliseen lausuntoon Kroatian tasavallan esittämään oikeudenkäyntiväitteeseen antamansa vastauksen tueksi. Näin ollen kyseisen oikeudellisen lausunnon esittäminen vaikuttaisi palvelevan Slovenian tasavallan omia intressejä eli sen intressiä tukea oikeudenkäyntiväitteeseen antamassaan vastauksessa esittämäänsä argumentaatiota eikä mitään ylivoimaista yleistä etua (ks. vastaavasti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Se, että Slovenian tasavalta on toteamansa mukaisesti voinut tutustua riidanalaiseen asiakirjaan erään viikkolehden verkkosivuston kautta, jossa on ilmestynyt artikkeli, joka on sisältänyt hyperlinkin mainittuun lausuntoon, ei voi asettaa edellä esitettyjä seikkoja kyseenalaiseksi, koska kyse on tämän lausunnon luvattomasta julkaisemisesta (ks. analogisesti määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Unkari v. parlamentti</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑650/18</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:438">EU:C:2019:438</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Näin ollen Kroatian tasavallan vaatimus riidanalaisen asiakirjan poistamisesta asian asiakirja-aineistosta on hyväksyttävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Unionin tuomioistuimen toimivalta</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten lausumat</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Kroatian tasavalta vaatii, että unionin tuomioistuin jättää käsiteltävänä olevan kanteen kokonaisuudessaan tutkimatta. Se esittää tältä osin erityisesti kolme toimivallan puuttumista koskevaa väitettä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Ensinnäkin Kroatian tasavalta väittää, että Slovenian tasavallan väitteet, joiden mukaan se ei ole noudattanut unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan, ovat liitännäisiä välityssopimuksen ja välitystuomion pätevyyttä ja oikeusvaikutuksia koskevan riidan ratkaisemiseen nähden. Kuten <DATE ISO="20100930">30.9.2010</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>komissio v. Belgia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑132/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:562">EU:C:2010:562</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) on todettu, unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa lausua unionin oikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, jos nämä velvoitteet ovat ainoastaan liitännäisiä toiseen, ensin ratkaistavaan asiaan nähden, joka ei kuulu unionin tuomioistuimen toimivaltaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Toiseksi Kroatian tasavalta väittää, että näiden kahden valtion välisen riidan todellinen kohde koskee yhtäältä välityssopimuksen, joka ei ole osa unionin oikeutta, pätevyyttä ja oikeusvaikutuksia, ja toisaalta välitystuomion, jota ei edelleenkään ole pantu täytäntöön, pätevyyttä ja mahdollisia oikeudellisia seurauksia. Tällainen oikeusriita on siis ratkaistava kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti, eikä sen ratkaisu riipu unionin oikeuden soveltamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Kolmanneksi Kroatian tasavalta katsoo, ettei unionin tuomioistuimella ole SEUT 259 artiklan nojalla toimivaltaa lausua välityssopimuksen, joka on kansainvälinen sopimus, joka ei ole osa unionin oikeutta, eikä kyseisen sopimuksen perusteella annetun välitystuomion pätevyydestä ja vaikutuksista. Sen mukaan välityssopimus on näet itsessään perusta niille unionin oikeuden rikkomisille, joihin Slovenian tasavalta vetoaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta vaatii, että Kroatian tasavallan esittämä oikeudenkäyntiväite hylätään siltä osin kuin viimeksi mainittu katsoo, että unionin tuomioistuin ei ole toimivaltainen ratkaisemaan nyt käsiteltävää kannetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Ensinnäkin Slovenian tasavalta katsoo, että Kroatian tasavalta pyrkii tällä väitteellään yksipuolisesti vääristämään kanteen kohdetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta korostaa tältä osin ensiksi, että se vetoaa kannekirjelmässään ainoastaan unionin primaarioikeuden ja johdetun oikeuden rikkomiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Toiseksi Slovenian tasavalta katsoo, että unionin tuomioistuimella voi olla SEUT 259 artiklaan perustuva toimivalta silloinkin, kun tosiseikat, joihin unionin oikeuden rikkomista koskevat väitteet perustuvat, kuuluvat sekä unionin oikeuden että kansainvälisen oikeuden alaan. Tältä osin on merkitystä ainoastaan sillä, että tosiseikat koskevat unionin oikeudessa asetettujen velvoitteiden<?PAGE NO="14"?> noudattamatta jättämistä. Tämä ei kuitenkaan estä unionin tuomioistuinta ottamasta huomioon kansainvälisen oikeuden aineellisia sääntöjä, jotka unionin oikeudella on sisällytetty tai oli tarkoitus sisällyttää unionin oikeusjärjestykseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Kolmanneksi Slovenian tasavalta väittää <DATE ISO="20060912">12.9.2006</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Espanja v. Yhdistynyt kuningaskunta</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑145/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:543">EU:C:2006:543</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) nojautuen, ettei se, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn asianosaisten välillä on kahdenvälinen riita niiden välillä sovellettavan kansainvälisen oikeuden toimen tulkinnasta, sulje pois unionin tuomioistuimen toimivaltaa lausua asiasta menettelyn yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Neljänneksi ratkaistaessa, onko unionin tuomioistuimella toimivalta SEUT 259 artiklan nojalla, merkitystä on vain sillä, perustuvatko asianomaisessa kanteessa esitetyt vaatimukset <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>perussopimuksissa määrättyyn velvollisuuteen<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta katsoo, että sen kanne täyttää SEUT 259 artiklan mukaisen tutkinnan edellytykset. Kanteessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden tueksi esitetyistä perusteista näet ilmenee, että Slovenian tasavallan esittämät väitteet perustuvat unionin primaarioikeuteen sekä joukkoon johdetun oikeuden toimia. Slovenian tasavalta täsmentää, ettei se vaadi kannekirjelmän vaatimuksissa unionin tuomioistuinta toteamaan, että Kroatian tasavalta ei ole noudattanut kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Kannekirjelmässä on viitattu välitystuomioon ainoastaan unionin oikeuden tulkinnan kannalta merkityksellisenä tosiseikkana sen alueen kuvaamiseksi, jolla jäsenvaltioiden on noudatettava unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Toiseksi Slovenian tasavalta tarkastelee Kroatian tasavallan esittämiä väitteitä toimivallan puuttumisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Erityisesti toimivallan puuttumista koskevasta väitteestä, joka koskee unionin oikeuden väitettyjen rikkomisten liitännäisyyttä, Slovenian tasavalta väittää, että koska Kroatian tasavallan alue ja Slovenian tasavallan alue määritetään kansainvälisen oikeuden mukaisesti – tässä tapauksessa välitystuomiossa – vahvistetun rajan perusteella, unionin tuomioistuinta ei vaadita toteamaan kansainvälisen oikeuden rikkomista eikä lausumaan kansainvälisestä riita-asiasta. Slovenian tasavalta korostaa, että näiden kahden valtion välinen raja, sellaisena kuin se ilmenee välitystuomiosta, on tosiseikkoja koskeva tieto, jonka unionin tuomioistuin voi ottaa ja joka sen on otettava huomioon, eikä oikeuskysymys, josta unionin tuomioistuin voisi lausua. Unionin tuomioistuimen on joka tapauksessa noudatettava ja sovellettava kansainvälistä oikeutta siltä osin kuin se on tarpeen unionin oikeuden tulkitsemiseksi tai soveltamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Niiden toimivallan puuttumista koskevien väitteiden osalta, jotka perustuvat yhtäältä siihen, että oikeusriidan todellisena kohteena on kansainvälisen oikeuden tulkinta ja soveltaminen, ja toisaalta siihen, että unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa lausua sellaisen kansainvälisen sopimuksen pätevyydestä ja vaikutuksista, joka ei ole osa unionin oikeutta, Slovenian tasavalta korostaa, että kysymys välityssopimuksen pätevyydestä sekä välitystuomion pätevyydestä ja oikeusvaikutuksista ei ole unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olevan riidan kohteena, ei kuulu unionin tuomioistuimen toimivaltaan ja on joka tapauksessa ratkaistu <DATE ISO="20160630">30.6.2016</DATE> annetulla osatuomiolla. Se, että Kroatian tasavalta ei hyväksy välitystuomiota, ei voi merkitä sitä, että on olemassa ratkaisematon rajakiista tai että unionin tuomioistuimen tulisi lausua tästä jo ratkaistusta kysymyksestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää lopuksi, että Kroatian tasavallan väite, jonka mukaan välitystuomiota ei voida soveltaa suoraan, ei liity toimivallan tutkimiseen vaan asiakysymyksen tutkimiseen. Tämä väite on joka tapauksessa virheellinen, koska kyseinen välitystuomio on kansainvälisen oikeuden mukaan sitova ja siinä näin ollen vahvistetaan lopullisesti näiden kahden jäsenvaltion välinen raja.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="15"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89</NO.P><TXT>On muistutettava, että SEUT 259 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>jos jäsenvaltio katsoo, että toinen jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, se voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa kannekirjelmän vaatimusten sanamuodosta ilmenee, että Slovenian tasavalta perustaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteensa siihen, että se väittää Kroatian tasavallan jättäneen noudattamatta velvoitteitaan, jotka johtuvat ensinnäkin SEU 4 artiklan 3 kohdasta, toiseksi SEU 2 artiklasta, kolmanneksi asetuksen N:o 1380/2013 5 artiklan 2 kohdasta, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen liitteen I kanssa, neljänneksi valvontaa, tarkastusta ja valvontajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevasta järjestelmästä, josta säädetään asetuksessa N:o 1224/2009 ja täytäntöönpanoasetuksessa N:o 404/2011, viidenneksi Schengenin rajasäännöstön 4 ja 17 artiklasta, luettuna yhdessä kyseisen säännöstön 13 artiklan kanssa, sekä kuudenneksi direktiivin 2014/89 2 artiklan 4 kohdasta ja 11 artiklan 1 kohdasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91</NO.P><TXT>Palautettakoon myös mieleen, että unionin tuomioistuin on jo jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä todennut, ettei sillä ole toimivaltaa lausua sellaisen kansainvälisen sopimuksen tulkinnasta, jonka jäsenvaltiot ovat tehneet ja jonka kohde on unionin toimivaltaan kuuluvien alojen ulkopuolella, eikä velvoitteista, jotka jäsenvaltioille tästä sopimuksesta johtuvat (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100930">30.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Belgia</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑132/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:562">EU:C:2010:562</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92</NO.P><TXT>Tästä oikeuskäytännöstä seuraa, että unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa lausua jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, perustui se sitten SEUT 258 artiklaan tai SEUT 259 artiklaan, jos unionin oikeuden säännösten tai määräysten rikkominen, johon kanteen tueksi vedotaan, on liitännäinen tällaiseen sopimukseen perustuvien velvoitteiden väitettyyn noudattamatta jättämiseen nähden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93</NO.P><TXT>Jotta voitaisiin arvioida tarkasti väitettyjen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisten luonnetta ja ulottuvuutta, kannekirjelmässä esitetyt vaatimukset on luettava Slovenian tasavallan esittämien kanneperusteiden valossa, sellaisina kuin ne ilmenevät kannekirjelmän perusteluista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94</NO.P><TXT>Näistä perusteluista ilmenee, että Slovenian tasavalta pyrkii ensimmäisellä kanneperusteellaan, joka koskee SEU 2 artiklan rikkomista, saamaan todetuksi, että kun Kroatian tasavalta yksipuolisesti laiminlyö unioniin liittymistä koskevan menettelyn yhteydessä tehdyn sitoumuksen, joka koskee asiassa annettavan välitystuomion noudattamista, välitystuomiossa määritellyn rajan ja tästä tuomiosta johtuvien muiden velvoitteiden noudattamista, se kieltäytyy kunnioittamasta tässä määräyksessä tarkoitettua oikeusvaltiota ja loukkaa näin vilpittömän yhteistyön periaatetta ja res judicata ‑periaatetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95</NO.P><TXT>Toisessa kanneperusteessa, joka koskee SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen loukkaamista, Slovenian tasavalta väittää, että Kroatian tasavalta vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen ja estää unionin oikeuden, jonka soveltaminen riippuu jäsenvaltioiden alueiden määrittämisestä, täytäntöönpanon Slovenian koko alueella, koska se kieltäytyy tunnustamasta ja noudattamasta välitystuomiossa määritettyä rajaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää kolmannessa ja neljännessä kanneperusteessaan, että Kroatian tasavalta rikkoo unionin oikeutta yhteisen kalastuspolitiikan alalla, koska se ei kunnioita Slovenian aluetta eikä sen rajoja, sellaisina kuin ne on vahvistettu välitystuomiossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta esittää erityisesti kolmannen kanneperusteen osalta, että kun Kroatian tasavalta kiistää välitystuomiossa määritetyn rajan ja vastustaa tämän rajan merkitsemistä ja täytäntöönpanoa, se loukkaa Slovenian tasavallan yksinoikeuksia aluevesiinsä, estää sitä noudattamasta sille asetuksen N:o 1380/2013 nojalla kuuluvia velvollisuuksia ja estää yksipuolisella menettelyllään, joka merkitsee<?PAGE NO="16"?> välityssopimuksen ilmeistä rikkomista, sen Kroatian ja Slovenian välisiin naapuruussuhteisiin perustuvaa rannikkovesille pääsyä koskevan järjestelyn soveltamisen, joka otettiin käyttöön tällä asetuksella ja jota sovelletaan näihin molempiin jäsenvaltioihin <DATE ISO="20171230">30.12.2017</DATE> lukien eli välityssopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa välitystuomion täytäntöönpanoa varten määrätyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä seuraavasta päivästä lukien.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää neljännessä kanneperusteessaan, että Kroatian tasavalta loukkaa asetuksella N:o 1224/2009 ja täytäntöönpanoasetuksella N:o 404/2011 perustettua yhteisön valvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, sen vuoksi, että se ei noudata välitystuomiossa määritettyä Slovenian ja Kroatian yhteistä merirajaa, koska viimeksi mainittu jäsenvaltio yhtäältä estää Slovenian tasavaltaa noudattamasta sille kyseisessä valvontajärjestelmässä asetettuja velvollisuuksia ja toisaalta käyttää lainvastaisesti Slovenian tasavallan vesillä oikeuksia, jotka kuuluvat Slovenian tasavallalle rannikkovaltiona.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää viidennessä kanneperusteessaan, että koska välitystuomiossa määritetty Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan välinen raja on edelleen ulkoraja, johon sovelletaan Schengenin rajasäännöstön ulkorajoja koskevia säännöksiä, Kroatian tasavalta laiminlyö sekä kyseisessä säännöstössä säädettyä rajavalvontavelvollisuutta että tämän rajan valvontavelvollisuutta. Lisäksi se laiminlyö velvollisuutensa noudattaa täysimääräisesti kyseisessä säännöstössä mainittua asian kannalta merkityksellistä sovellettavaa kansainvälistä oikeutta, koska se kieltäytyy tunnustamasta välitystuomiota.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100</NO.P><TXT>Slovenian tasavalta väittää kuudennessa kanneperusteessaan, että kun Kroatian tasavalta kieltäytyy tunnustamasta välitystuomiota, jossa vahvistettiin aluevesien rajat näiden kahden jäsenvaltion välillä, ja erityisesti kun se sisällyttää Slovenian aluevedet merten aluesuunnitelmaansa, se rikkoo direktiiviä 2014/89. Näin toimiessaan Kroatian tasavalta myös tekee kaiken tässä direktiivissä säädetyn yhteistyön mahdottomaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101</NO.P><TXT>Edellä esitetystä seuraa, että ensimmäisessä ja toisessa kanneperusteessa tarkoitetut unionin primaarioikeuden väitetyt rikkomiset perustuvat Slovenian tasavallan itsensä mukaan siihen, että Kroatian tasavallan väitetään jättäneen noudattamatta välityssopimuksesta ja sen perusteella annetusta välitystuomiosta johtuvia velvollisuuksiaan ja erityisesti velvollisuutta kunnioittaa kyseisessä tuomiossa vahvistettua rajaa. Samoin kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja kuudennessa kanneperusteessa tarkoitetut unionin johdetun oikeuden väitetyt rikkomiset perustuvat lähtökohtaan, jonka mukaan Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan välinen maa- ja meriraja on määritetty kansainvälisen oikeuden mukaisesti eli välitystuomiossa. Se, että ensiksi mainittu jäsenvaltio kieltäytyy panemasta välitystuomiota täytäntöön, estää näin ollen toista jäsenvaltiota panemasta täytäntöön kyseessä olevia unionin johdetun oikeuden säännöksiä koko alueellaan ja käyttämästä sille näissä säännöksissä annettuja oikeuksia ja estää riidan kohteena olevilla merialueilla sellaisten unionin johdetun oikeuden säännösten soveltamisen, joissa viitataan välityssopimuksesta johtuvan välitystuomion täysimääräiseen täytäntöönpanoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että välitystuomion antoi kansainvälinen tuomioistuin, joka oli muodostettu sellaisen kansainvälisen oikeuden alaisen kahdenvälisen välityssopimuksen nojalla, jonka kohde ei kuulu SEUT 3–SEUT 6 artiklassa tarkoitettujen unionin toimivaltaan kuuluvien alojen alaan ja jonka osapuoli unioni ei ole. Unioni tosin tarjosi osapuolille välitysapua rajakiistan ratkaisemiseksi, ja neuvoston puheenjohtajavaltio allekirjoitti välityssopimuksen unionin puolesta todistajana. Lisäksi yhtäältä kyseisen välityssopimuksen tekeminen ja sen perusteella käytävä välimiesmenettely ja toisaalta Kroatian tasavallan unioniin liittymistä koskevat neuvottelu- ja liittymismenettelyt liittyvät toisiinsa. Nämä seikat eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta voitaisiin katsoa, että välityssopimus ja välitystuomio ovat osa unionin oikeutta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103</NO.P><TXT>Erityisesti sitä, että liittymisasiakirjan liitteessä III olevalla 5 kohdalla lisättiin 11 ja 12 kohta asetuksen N:o 2371/2002 liitteeseen I ja että näiden kohtien alaviitteissä viitataan neutraalein sanamuodoin välityssopimuksen perusteella annettuun välitystuomioon sen ajankohdan määrittämiseksi, jolloin Kroatian ja Slovenian välisiin naapuruussuhteisiin perustuvaa rannikkovesille pääsyä koskevaa järjestelyä aletaan soveltaa, ei voida tulkita siten, että tällä liittymisasiakirjalla olisi sisällytetty unionin oikeuteen kansainvälisiä sitoumuksia – esimerkiksi velvollisuutta noudattaa välitystuomiossa vahvistettua rajaa – jotka Kroatian tasavalta ja Slovenian tasavalta ovat tehneet tämän sopimuksen puitteissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että väitetyt unionin oikeuden rikkomiset ovat liitännäisiä siihen nähden, että Kroatian tasavallan väitetään jättäneen noudattamatta velvoitteitaan, jotka perustuvat kahdenväliseen kansainväliseen sopimukseen, jossa unioni ei ole sopimuspuolena ja jonka kohde ei kuulu unionin toimivaltaan kuuluviin aloihin. Koska SEUT 259 artiklan nojalla nostetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kohteena voi olla ainoastaan unionin oikeudesta johtuvien velvoitteiden noudattamatta jättäminen, unionin tuomioistuimella ei siis ole tämän tuomion 91 ja 92 kohdassa todetun mukaisesti toimivaltaa lausua nyt käsiteltävän kanteen yhteydessä välityssopimuksesta ja välitystuomiosta johtuvien velvoitteiden väitetystä noudattamatta jättämisestä, johon Slovenian tasavallan unionin oikeuden väitettyjä rikkomisia koskevat väitteet perustuvat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105</NO.P><TXT>Täsmennettäköön vielä tältä osin, että koska perussopimuksissa ei ole täsmällisempää määritelmää alueille, jotka kuuluvat kunkin jäsenvaltion täysivaltaisuuden piiriin, kunkin jäsenvaltion asiana on määrittää alueensa laajuus ja rajat kansainvälisen julkisoikeuden säännösten mukaisesti (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070329">29.3.2007</DATE>, <NAME.CASE>Aktiebolaget NN</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑111/05</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:195">EU:C:2007:195</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Perussopimusten alueellinen soveltamisala on nimittäin vahvistettu viittaamalla kansallisiin alueisiin SEU 52 artiklassa ja SEUT 355 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi SEUT 77 artiklan 4 kohdassa muistutetaan, että jäsenvaltioilla on toimivalta, joka koskee rajojen maantieteellistä määrittelyä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa välityssopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa määrätään, että osapuolet toteuttavat kaikki välitystuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa muutokset kansalliseen lainsäädäntöönsä, kuuden kuukauden kuluessa tuomion antamisesta. Lisäksi asetuksen N:o 1380/2013 liitteessä I olevien 8 ja 10 kohdan alaviitteissä täsmennetään, että Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan osalta kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettua järjestelyä, joka koskee naapuruussuhteisiin perustuvaa pääsyä näiden jäsenvaltioiden rannikkovesille, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>sovelletaan [välitystuomion] täysimääräisestä täytäntöönpanosta lukien<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>. Kuten julkisasiamies on myös todennut ratkaisuehdotuksensa 164 kohdassa, on kuitenkin selvää, ettei välitystuomiota ole pantu täytäntöön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole nyt käsiteltävänä olevan SEUT 259 artiklaan perustuvan kanteen yhteydessä tutkia kysymystä Kroatian tasavallan ja vastaavasti Slovenian tasavallan alueen laajuudesta ja rajoista soveltamalla suoraan välitystuomiossa määritettyä rajaa kyseessä olevien unionin oikeuden rikkomisten todenperäisyyden tarkistamiseksi, koska näin tehdessään se ylittäisi sille perussopimuksissa annetun toimivallan ja loukkaisi jäsenvaltioille niiden rajojen maantieteellisessä määrittelyssä varattua toimivaltaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista nyt käsiteltävänä olevaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa kannetta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109</NO.P><TXT>Tämä päätelmä ei vaikuta SEU 4 artiklan 3 kohdasta johtuviin velvollisuuksiin, joita kummallakin kyseessä olevalla jäsenvaltiolla on keskinäisissä suhteissaan mutta myös unioniin ja muihin jäsenvaltioihin nähden, pyrkiä vilpittömässä yhteistyössä pääsemään liittymisasiakirjassa edellytetyin tavoin lopulliseen oikeudelliseen ratkaisuun, joka on kansainvälisen oikeuden mukainen ja jolla varmistetaan unionin oikeuden tehokas ja esteetön soveltaminen asianomaisilla alueilla, ja lopettaa erimielisyytensä käyttämällä jotakin keinoa sen ratkaisemiseksi ja tarvittaessa kiistan saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi välityssopimuksen nojalla SEUT 273 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="18"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111</NO.P><TXT>Koska Kroatian tasavalta on vaatinut Slovenian tasavallan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian, Slovenian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan komission sisäinen valmisteluasiakirja, joka koskee sen oikeudellisen yksikön lausuntoa ja joka on Slovenian tasavallan oikeudenkäyntiväitteeseen antaman vastauksen liitteen C.2 sivuilla 38–45, poistetaan asian C‑457/18 asiakirja-aineistosta.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista Slovenian tasavallan SEUT 259 artiklan perusteella nostamaa kannetta asiassa C‑457/18.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Slovenian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>