<TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT>Riita-asian tausta</TXT></NP></TI>6Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (jäljempänä EJTM) julistautui 8.9.1991 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi 17.9.1991.7EJTM:n perustuslain 3 ja 49 pykälä sekä muutokset I ja II kuuluvat seuraavasti:3 pykäläMakedonian tasavallan alue on jakamaton ja luovuttamaton.Makedonian tasavallan nykyiset ulkorajat ovat loukkaamattomat.Niitä voidaan muuttaa ainoastaan perustuslain mukaisesti.
49 pykäläTasavalta puolustaa naapurivaltioiden kansalaisten, jotka ovat syntyperältään makedonialaisia, ja makedonialaisten muissa maissa asuvien asemaa ja oikeuksia, ja auttaa heidän kulttuurista kehitystään ja edistää suhteita heidän kanssaan.Tasavalta valvoo kansalaistensa kulttuurisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ulkomailla.
<TI><P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>Muutos I</P></TI>1.Makedonian tasavallalla ei ole alueellisia vaatimuksia naapurivaltioita kohtaan.2.Makedonian tasavallan ulkorajoja voidaan muuttaa ainoastaan perustuslain mukaisesti hyvän tahdon periaatteen ja yleisesti tunnustettujen kansainvälisten oikeuden sääntöjen mukaisesti.3.Tämän muutoksen 1 kohta lisätään 3 pykälään ja 2 kohdalla korvataan Makedonian tasavallan perustuslain 3 pykälän 3 kohta.
<TI><P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>Muutos II</P></TI>1.Näin tehdessään tasavalta ei loukkaa toisten valtioiden suvereeneja oikeuksia eikä puutu niiden sisäisiin asioihin.2.Tämä muutos lisätään Makedonian tasavallan perustuslain 49 pykälän 1 kohtaan.
8Helleenien tasavalta väittää, että EJTM on pyrkinyt järjestelmällisesti edistämään ajatusta yhdistyneestä Makedoniasta. Helleenien tasavalta mainitsee sellaisten karttojen, kalenterien ja autoihin kiinnitettävien tarrojen levittämisen, joissa ei ole edustettuina ainoastaan EJTM:n alueet vaan laajennettu alue ulottuen aina Aigeian merelle saakka ja käsittäen Thessalonikin kaupungin ja Olympoksen vuoren ja joissa kreikkalaisen Makedonian paikkojen nimet on esitetty ottomaanien ajalta peräisin olevassa muodossa. Helleenien tasavalta mainitsee myös uudet koulujen historiankirjat, jotka EJTM:n opetusministeriö on julkaissut vuosina 1992-1993 ja jotka käsittelevät kreikkalaista Makedonian aluetta sekä bulgarialaista Pirin aluetta yhtenäisen kansallisen ja maantieteellisen kokonaisuuden olennaisena osana, EJTM mukaan lukien.9Kreikan hallitus lisää, että elokuussa 1992 EJTM:n parlamentti hyväksyi kansallisen lippunsa tunnukseksi Verginali auringon, tunnuksen, joka löytyi Verginassa, kreikkalaisessa Makedoniassa vuonna 1977 suoritetuissa kaivauksissa.10Edellä mainitut EJTM:n eri toimet ovat luoneet jännittyneen ilmapiirin sen ja Helleenien tasavallan välille, sillä Helleenien tasavalta ja sen kansa ovat tulkinneet ne vihamielisiksi ja provokatorisiksi toimiksi, jotka eivät vahingoita ainoastaan kyseisten kahden valtion välisiä suhteita vaan myös koko Balkanin historiaa ja perinteitä.11Näin ollen Helleenien tasavalta vaati EJTM:aa olemaan käyttämättä Makedonian nimeä, poistamaan lipustaan kreikkalaisen symbolin (Verginali aurinko), luopumaan alueellisista vaatimuksista Helleenien tasavallan suhteen ja lopettamaan kaiken vihamielisen propagandan suhteessa Helleenien tasavaltaan.12Euroopan yhteisöjen neuvosto esitti 16.12.1991 seuraavat tunnustamista koskevat edellytykset (Brysselissä Euroopan yhteistyöpolitiikasta pidetyn ylimääräisen ministerikokouksen Jugoslaviaa koskeva julistus):Yhteisö ja sen jäsenvaltiot vaativat kutakin Jugoslavian tasavaltaa ennen sen tunnustamista myös sitoutumaan perustuslaissaan ja poliittisesti siihen, että sillä ei ole alueellisia vaatimuksia sen naapurina olevaa yhteisön jäsenvaltiota kohtaan ja että se ei esitä tällaista valtiota kohtaan vihamielistä propagandaa, jollaisena pidetään myös alueellisia vaatimuksia tarkoittavaa nimeä.
13Jugoslavian rauhankonferenssin yhteydessä vuonna 1991 perustettu Jugoslavian rauhankonferenssin välityskomissio, jonka muodostavat viisi tuomaria — jäsenvaltioiden valtiosääntötuomioistuinten presidentit R. Badinterin johdolla — antoi 11.1.1992 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lausunnon (n:o 6) Makedonian sosialistisen tasavallan tunnustamisesta.14Kyseisen lausunnon sisältämät toteamukset ovat seuraavat:- —Makedonian tasavalta täyttää ne edellytykset, jotka mainitaan Euroopan yhteisöjen neuvoston 16.12.1991 antamissa ohjeissa uusien Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueilla syntyneiden valtioiden tunnustamisesta sekä julistuksessa Jugoslaviasta;
- —Makedonian tasavalta on lisäksi luopunut kaikista alueellisista vaatimuksistaan yksiselitteisissä julistuksissaan, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaan pakottavia;
- —nimen Makedonia käyttö ei tämän takia voi tarkoittaa alueellisia vaatimuksia toista valtiota kohtaan; ja
- —Makedonian tasavalta on kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti muodollisesti sitoutunut sekä yleisellä tavalla että erityisesti perustuslakinsa 49 §:n mukaisesti pidättäytymään kaikesta vihamielisestä propagandasta toisia valtioita kohtaan, minkä se on ilmaissut Makedonian tasavallan ulkoasiainministerin 11.1.1992 välityskomissiolle antamassa julistuksessa, jonka hän antoi vastauksena komission pyyntöön saada tulkinta perustuslain 6.1.1992 tehdystä II muutoksesta.
15Neuvoston puheenjohtaja antoi 15.1.1992 seuraavan virallisen julistuksen ilmoittaessaan Slovenian ja Kroatian tunnustamisesta:Mitä tulee kahteen muuhun tasavaltaan, jotka ovat esittäneet toiveen itsenäistymisestä (Bosnia-Hertsegovina ja Fyrom), on ratkaistava useita tärkeitä ongelmia, ennen kuin yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat päättää samalla tavalla.
16Euroopan yhteisöjen neuvosto (Yleiset asiat) julkisti 2.5.1992 päätöksen, jonka mukaan yhteisö ja sen jäsenvaltiot olivat valmiita tunnustamaan kyseisen valtion suvereenina ja riippumattomana valtiona sen nykyiset rajat huomioon ottaen ja nimellä, jonka kaikki kysymyksessä olevat osapuolet voisivat hyväksyä.17Lissabonissa 27.6.1992 kokoontunut Eurooppa-neuvosto julisti, että yhteisö on valmis tunnustamaan kysymyksessä olevan tasavallan rajoiltaan sellaisena, kuin se on nykyään, ja nimellä, johon ei sisälly sanaa Makedonia.18Neuvoston puheenjohtaja, jona tuolloin toimi Yhdistyneen kuningaskunnan edustaja, antoi sittemmin puheenjohtajan erityisedustajan tehtäväksi lähteä Skopjéén ja Ateenaan etsimään perustaa näiden kahden pääkaupungin väliselle sopimukselle, joka voisi toimia tukena, kun yhteisön jäsenvaltiot tunnustavat entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, ja joka noudattaisi Lissabonissa 27.6.1992 annettua julistusta.19Puheenjohtajan erityisedustajan laatimassa selonteossa, joka esitettiin Eurooppa-neuvostolle Edinburghissa 11. ja 12.12.1992, todettiin EJTMai parlamentin sitoutuvan toteuttamaan seuraavat toimenpiteet, jos jäsenvaltiot olisivat valmiit tunnustamaan tasavallan:se käyttää nimeä Makedonian tasavalta (Skopje) kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä;
se tekee Helleenien tasavallan kanssa sopimuksen, jossa vahvistetaan maiden yhteisten rajojensa loukkaamattomuus;
se muuttaa perustuslakinsa 49 artiklaa viittauksen poistamiseksi Makedoniasta kotoisin olevien naapurimaiden kansalaisten aseman ja oikeuksien suojelemisesta tasavallan toimesta;
se tekee hyvää naapuruutta koskevan sopimuksen Helleenien tasavallan kanssa ja ryhtyy kirjeenvaihtoon erityisen tärkeiden kysymysten osalta.
20Kyseinen tarjous ei kuitenkaan johtanut sopimukseen Eurooppa-neuvoston Edinburghin huippukokouksessa. Päinvastoin Eurooppa-neuvosto muistutti tarpeellisuudesta estää, ettei kyseinen tasavalta (EJTM) joudu kärsimään Yhdistyneiden Kansakuntien asettamien pakotteiden tahattomista seurauksista ja korosti tärkeyttä varmistaa rahoituksen saanti kansainvälisistä rahoituslaitoksista sekä säännöllinen ja asianmukaisesti valvottu öljyn saanti. Se päätti, että yhteisön tulisi antaa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle huomattavaa taloudellista apua ja tervehti tyytyväisyydellä komission aikomusta varata EJTM:lle 50 miljoonaa ecua humanitaariseen ja tekniseen apuun.21Helleenien tasavalta muistuttaa, että kyseisessä Edinburghin huippukokouksessa neuvosto niin ikään ilmoitti, että EJTM:n tunnustamista koskevaa yhteisön politiikkaa tarkasteltaisiin yhdessä Lissabonin julistuksen kanssa.22Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto suositteli yleiskokoukselle 7.4.1993 antamassaan päätöslauselmassa 817 (1993) EJTM:n hyväksymistä Yhdistyneisiin Kansakuntiin nimellä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, kunnes sen nimen vuoksi syntynyt erimielisyys saataisiin ratkaistua.23Entistä Jugoslaviaa koskevan kansainvälisen konferenssin johtoryhmän yhteispuheenjohtajuutta hoitaneet Vance ja Owen pyrkivät ratkaisemaan nimeä koskevan erimielisyyden ja edistämään toimenpiteitä luottamuksellisen ilmapiirin luomiseksi. Nämä välityspyrkimykset johtivat sopimusluonnokseen, joka koski olemassa olevien rajojen vahvistamista ja toimenpiteiden toteuttamista luottamuksellisen ilmapiirin, ystävyyden ja hyvän naapuruuden luomiseksi.24Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet asiasta yksimielisyyteen.25Vuoden 1993 joulukuussa kuusi Euroopan unionin jäsenvaltiota tunnusti EJTMrn ja solmi diplomaattiset suhteet sen kanssa.26Amerikan Yhdysvallat tunnusti 8.2.1994 EJTM:n nimellä Former Yugoslav Republic of Macedonia.27Kreikan hallitus päätti 16.2.1994 pääministerin ehdotuksesta sulkea Kreikan konsulaatin EJTM:n pääkaupungissa Skopjessa, ja keskeyttää Skopjesta tulevan ja sinne lähetettävän Thessalonikin sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen lukuun ottamatta humanitäärisistä syistä ehdottoman tarpeellisia tavaralähetyksiä kuten elintarvikkeita ja lääkevalmisteita.28Sen jälkeen kun asiasta oli neuvostossa suullisesti ilmoitettu, jäsenvaltioille annettiin 21.2.1994 telexillä puheenjohtajan COREU-verkon kautta virallinen tiedonanto toteutetuista toimenpiteistä ja perusteista, joihin vedottiin niiden tukemiseksi. Toimenpiteiden sisältöä selitettiin lähemmin Helleenien tasavallan pysyvän edustajan komission pääsihteeristölle 23.2.1994 osoittamassa kirjeessä.29Komissio vaati kirjeessään 22.2.1994 Kreikan hallitusta perustelemaan kyseiset toimenpiteet suhteessa perustamissopimuksiin ilmoittaen vakavan huolestumisensa toimenpiteiden soveltuvuudesta yhteisön oikeuteen nähden erityisesti sisämarkkinoiden alalla (yhteisön kauttakulku) ja yhteisen kauppapolitiikan alalla (vienti-ja tuontijärjestelmä).30Kreikan pääministeri vastasi 25.2.1994 päivätyllä kirjeellä, jossa hän kuvailee asiaa edeltäneitä tapahtumia ja selittää, että toimenpiteiden toteuttaminen oli käynyt välttämättömäksi niiden vaarojen vuoksi, joita EJTM:n peräänantamattomuus aiheutti Helleenien tasavallalle.31Kreikan hallitus osoitti 26.2.1994 komissiolle muistion EJTM:aa vastaan 16.2.1994 toteutetuista toimenpiteistä. Kyseisessä asiakirjassa perustellaan kysymyksessä olevat toimenpiteet suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja yhteisön oikeuteen. Tältä osin siinä muistutetaan, että tapa, jolla pakotteet määrättiin Etelä-Rhodesialle, Etelä-Afrikalle ja Argentiinalle, merkitsee jäsenvaltioiden, ei yhteisön käyttämää toimivaltaa. Siinä vedotaan asiassa 45/86, komissio vastaan neuvosto, 26.5.1987 annettuun tuomioon (Kok. 1987, s. 1493) sellaisen a contrario -päätelmän tueksi, jonka mukaan silloin kun yhteyttä kauppapolitiikkaan ei ole olemassa, tapaukseen ei sovelleta perustamissopimuksen 113 artiklaa siinäkään tapauksessa, että toimenpiteet heijastuvat kaupankäyntiin. Kreikan hallitus vetoaa lopuksi perustamissopimuksen 224 artiklaan, joka sen mielestä muodostaa yleisen suojalausekkeen, jossa jäsenvaltiot valtuutetaan toteuttamaan yksipuolisia toimenpiteitä. Se väittää, että edellytys, jota voidaan soveltaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa, on sodan uhkaa merkitsevä vakava kansainvälinen jännitystila. Kreikan hallitus korostaa myös, että kyseinen artikla on ainut, joka mahdollistaa ratkaisun etsimisen yhteismarkkinoiden toiminnassa syntyneisiin ongelmiin siten, että käytetään keinona artiklassa tarkoitettuja neuvotteluja, millä kuitenkin viitataan ainoastaan näiden ongelmien ratkaisemiseen - jos sellaisia on todettu - eikä kyseisten toimenpiteiden kolmansissa maissa mahdollisesti aiheuttamiin seurauksiin.32Kreikan ulkoasiainministeri olle 3.3.1994 osoittamassaan kirjeessä komissio piti kiinni kannastaan väittäen, että riidanalaiset toimenpiteet rikkovat yhteisöön tuotavien kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuontiin sovellettavaa yhteistä järjestelyä, kolmansiin maihin suunnattuun vientiin sovellettavaa yhteistä järjestelyä sekä yhteisön kauttakulku ärjestelmää. Komissio viittaa myös lukuisten sellaisten jäsenvaltioihin sijoittautuneiden viejien oikeudellisesti suojattujen intressien loukkaamiseen, joiden kuormaautot ja niiden sisältämät tavarat ovat juuttuneet Kreikkaan, ja sellaisten yhteisön elintarvikeapukonttien systemaattiseen tutkimiseen, joita yksityiset, hallitusten ulkopuoliset organisaatiot ovat Eurooppa-neuvoston päätöksien mukaisesti lähettäneet.33Komissiolle 15.3.1994 osoittamassaan kirjeessä Kreikan yhteisöä koskevista asioista vastaava pääsihteeri piti kiinni Kreikan hallituksen kannasta. Hän lisäsi:Jos komissio voi osoittaa, että Kreikan viranomaisten toteuttamat toimenpiteet vääristävät kilpailua yhteismarkkinoilla, Kreikan hallitus on valmis tutkimaan, miten nämä toimenpiteet voidaan mukauttaa perustamissopimuksen määräyksiin sen 225 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.
34Helleenien tasavallan pääministerille 21.3.1994 osoittamassaan kirjeessä komissio kirjoitti:Koska Kreikka esittää poliittisia väitteitä kyseisten toimenpiteiden perustelemiseksi, komissio on sitä mieltä, että ministereiden on kiireesti arvioitava kyseisiä väitteitä yhteisön uiko-ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Edellä mainituista syistä ehdotan, että niin pian kuin mahdollista puheenjohtaja tiedustelee neuvostossa ministereiden kantaa Kreikan hallituksen EJTM:n vastaisten rajoittavien toimenpiteiden tueksi esittämistä poliittisista väitteistä.
35Ioanninassa 27.3.1994 epävirallisesti kokoontunut neuvosto (Yleiset asiat) käsitteli kysymystä. Kreikan hallituksen mukaan neuvosto ei kuitenkaan päässyt sopimukseen eikä antanut päätöstä. Sitä vastoin komission mukaan neuvotteluiden lopputuloksena oli, että sodan uhkaa tai yleisen turvallisuuden ylläpitämiseen vaikuttavia vakavia sisäisiä levottomuuksia, joihin Kreikan viranomaiset olivat vedonneet riidanalaisten toimenpiteiden perustelemiseksi, ei oltu näytetty toteen.