Konsolidoitu TEKSTI: 32013R0099 — FI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Perustetaan Euroopan tilasto-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, kaudeksi 2013–2017.

Ohjelman lisäarvo muodostuu sen varmistamisesta, että Euroopan tilastoissa keskitytään juuri niihin tietoihin, joita unionin politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa tarvitaan. Lisäksi ohjelmalla tehostetaan resurssien käyttöä tukemalla toimia, joiden avulla edistetään yhdenmukaistettujen, vertailukelpoisten, luotettavien, käyttäjäystävällisten ja saatavilla olevien tilastotietojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä yhdenmukaisten standardien ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean hyväksymissä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jäljempänä ’käytännesäännöt’, vahvistettujen yhteisten periaatteiden pohjalta, joita ovat erityisesti laatukriteerit relevanssi, tarkkuus ja luotettavuus, oikea-aikaisuus ja täsmällisyys, saatavuus ja selkeys sekä johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Tällä asetuksella vahvistetaan Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevat ohjelmapuitteet, suunniteltujen toimien pääasialliset alat ja tavoitteet kaudeksi 2013–2020 asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

1. Ohjelman yleistavoite on, että Euroopan tilastojärjestelmä on jatkossakin korkealaatuisten Eurooppaa koskevien tilastojen johtava tuottaja.

2. Vastausrasite ja kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa tilastotoimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut yleis- ja erityistavoitteet ja ohjelman täytäntöönpanon seurantaan liittyvät indikaattorit esitetään tarkemmin liitteessä. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 ja 14 artiklan mukaisesti ohjelmassa laaditaan yksityiskohtaiset vuotuiset suunnitelmat, joissa priorisointimekanismi on tärkeä osa prosessia. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään tiivistä ja koordinoitua yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmässä. Ohjelmalla kehitetään asianmukaisia välineitä, joilla parannetaan Euroopan tilastojärjestelmän laatua, lisätään sen joustavuutta ja parannetaan sen valmiuksia vastata oikea-aikaisesti käyttäjien tarpeisiin. Sen on myös toimittava edelläkävijänä kehitettäessä luotettavia indikaattoreita, joilla voidaan vastata 2000-luvun haasteisiin ja mitata esimerkiksi ympäristön kestävyyttä, elämänlaatua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tilastoida kolmannen sektorin ja yhteisötalouden taloudellista toimintaa.

2. Ohjelma pannaan täytäntöön käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti, ja tavoitteena on tuottaa ja levittää korkealaatuisia, yhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia Euroopan tilastoja asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti ja varmistaa Euroopan tilastojärjestelmän moitteeton toiminta kokonaisuudessaan. Kansallisten tilastolaitosten ja unionin tilastoviranomaisten (komissio (Eurostat)) on varmistettava ammatillisen riippumattomuutensa avulla, että Euroopan tilastot ovat käytännesääntöjen mukaisia.

3. Jäsenvaltioiden nimeämien kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten, jäljempänä yhdessä ’kansalliset tilastoviranomaiset’, ja komission (Eurostat), jotka vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja levittämisestä, on

— pyrittävä vahvistamaan sellaista institutionaalista ja organisatorista ympäristöä, joka edistää Euroopan tilastoja tuottavien ja levittävien kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) yhteensovittamista, tehokkuutta ja uskottavuutta;

— painotettava asetuksen (EY) N:o 223/2009 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja käyttäjien tarpeita;

— palveltava unionin institutionaalisten käyttäjien tarpeita asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti ja pyrittävä kehittämään tilastoja, jotka hyödyttävät Euroopan tilastojen erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten muita päättäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja unionin kansalaisia yleensä; ja

— tehtävä yhteistyötä kansainvälisten tilastoelinten kanssa kansainvälisten käsitteiden, luokittelujen, menetelmien ja muiden standardien käytön edistämiseksi, jotta voidaan erityisesti lisätä yhdenmukaisuutta ja parantaa vertailukelpoisuutta maailmanlaajuisesti.

4. Kunkin jäsenvaltion on pyrittävä varmistamaan, että sen tilastotuotantoprosessit toteutetaan standardoidusti ja että niitä tehostetaan mahdollisimman pitkälle tarkastusmekanismeilla.

5. Avoimuuden lisäämiseksi komissio (Eurostat) julkaisee tarvittaessa arvionsa Euroopan tilastoja varten toimitettujen kansallisten tietojen laadusta osana laatuselvitystä ja vaatimusten noudattamisen seurantaa.

6. Komissio (Eurostat) tutkii, miten se voi tehdä julkaisuistaan ja etenkin verkkosivuillaan saatavilla olevista julkaisuistaan käyttäjäystävällisempiä muiden kuin asiantuntijoiden kannalta, ja se asettaa valmiit tietosarjat helposti saataville ja sisällyttää niihin intuitiivisia vertailukaavioita tarjotakseen kansalaisille enemmän lisäarvoa. Komission (Eurostat) säännöllisissä päivityksissä annetaan mahdollisuuksien mukaan tietoja kustakin jäsenvaltiosta sekä tarjotaan vuosittaisia, kuukausittaisia ja pitkän aikavälin tietosarjoja tarvittaessa ja kun hyödyt ovat suuremmat kuin tiedonkeruukustannukset.

1. Ohjelmalla varmistetaan tilastoalan aloitteet, joilla tuetaan nykyisten unionin politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa, sekä tarjotaan tilastollista tukea huomattaville vaatimuksille, joita unionin uusista toimintapoliittisista aloitteista aiheutuu.

2. Komissio varmistaa 9 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia valmistellessaan tehokkaan priorisoinnin ja tilastoihin liittyvien prioriteettien vuosittaisen uudelleentarkastelun sekä niitä koskevan raportoinnin. Vuotuisten työohjelmien avulla pyritään näin varmistamaan, että Euroopan tilastoja voidaan tuottaa kansallisella ja unionin tasolla saatavilla olevien resurssien puitteissa. Priorisoinnilla vähennetään uusista tilastovaatimuksista aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta vähentämällä tilastovaatimuksia nykyisillä Euroopan tilastoaloilla, ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

3. Komissio varmistaa tilastotoimien prioriteettien vuosittaiseen uudelleentarkasteluun tarkoitettujen välineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon, jotta voidaan vähentää tietojen toimittajille ja tilastojen tuottajille aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta.

4. Uusia toimia esittäessään tai tehdessään huomattavia muutoksia nykyisiin tilastoihin komissio perustelee nämä toimet tai muutokset asianmukaisesti ja antaa myös jäsenvaltioilta saatujen tietojen pohjalta tietoa vastausrasitteesta ja tuotantokustannuksista asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

1. Unionin rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ohjelmakauteen 2007–2013 kuuluvana vuonna 2013 ovat 57,3 miljoonaa euroa. Unionin rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ohjelmakauteen 2014–2020 kuuluvina vuosina 2014–2017 ovat 234,8 miljoonaa euroa.

Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ohjelmakauteen 2014–2020 kuuluvina vuosina 2018–2020 ovat 218,1 miljoonaa euroa.

2. Komissio panee unionin rahoitustuen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3. Komissio tekee päätöksen vuotuisista määrärahoista Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia kunnioittaen.

Ohjelmaa varten osoitettavilla määrärahoilla voidaan kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tilastoalan asiantuntijoiden kulujen korvaamiseen ja tiedotus- ja viestintätoimintaan, sekä kuluja, jotka liittyvät tietojen käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin, ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Määrärahoilla voidaan kattaa myös niille jäsenvaltioille tarjottava tekninen apu ja asiantuntemus, jotka eivät erityisistä olosuhteista johtuen pysty tuottamaan tiettyjä Euroopan tilastoja tai vaaditun laadun mukaisia tilastoja.

Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanemiseksi vuotuiset työohjelmat, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 artiklan vaatimusten mukaisia ja joissa vahvistetaan toteutettavat tavoitteet ja odotetut tulokset, tämän asetuksen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja yleis- ja erityistavoitteita noudattaen. Komissio varmistaa, että toimia, joilla pyritään edistämään käytännesääntöjen noudattamista, painotetaan asiaankuuluvalla tavalla. Kukin vuotuinen työohjelma annetaan Euroopan parlamentille tiedoksi.

Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää avustuksina, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai muuna tukena, joka on tarpeen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

1. Unionin rahoitusosuudella tuetaan 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevia toimia. Ensisijaisesti tuetaan toimia, joista unioni saa huomattavaa 2 artiklassa tarkoitettua lisäarvoa.

2. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 15 artiklassa tarkoitettua yhteistyöverkostojen rahoitusta voidaan myöntää avustuksina tiettyyn toimeen, ja se voi kattaa 95 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3. Tarvittaessa toiminta-avustuksia voidaan myöntää 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen toimintaan, jolloin ne voivat kattaa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

4. Jäsenvaltioille voidaan korvata tiedonkeruuseen perustuvien toimien suorittamisesta aiheutuvia kuluja silloin, kun täydelliset tulokset on toimitettava komissiolle; korvaus maksetaan kertasuorituksena tietokokonaisuutta kohti, ja kertasuorituksen enimmäismäärä määritellään kullekin tiedonkeruulle erikseen. Komissio määrittelee kertakorvausten enimmäismäärät ottaen huomioon tiedonkeruun vaikeusasteen.

1. Varainhoitoasetuksen 128 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa määritetyille kansallisille tilastoviranomaisille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä.

2. Yhteistyöverkostot voivat käsittää 1 kohdassa tarkoitettuja edunsaajia ja muita elimiä ilman ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 128 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Edellä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia voidaan myöntää järjestöille, jotka täyttävät molemmat seuraavat kriteerit:

a) Ne ovat voittoa tavoittelemattomia sekä teollisuudesta, kaupasta ja elinkeinoelämästä riippumattomia eikä niillä ole muita eturistiriitoja, ja niiden päätavoitteet ja toimet liittyvät käytännesääntöjen täytäntöönpanon edistämiseen ja tukemiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen ja laadun parantamiseen unionin tasolla tähtäävien Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpanemiseen.

b) Ne ovat toimittaneet komissiolle tyydyttävän selvityksen jäsenistään, sisäisistä säännöistään ja rahoituslähteistään.

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2. Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 1 ) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 2 ) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko ohjelman mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

5. Jos toimen toteuttaminen on ulkoistettu tai edelleenvaltuutettu kokonaan tai osittain tai jos toimi edellyttää hankintasopimuksen tai taloudellisen tuen myöntämistä kolmannelle osapuolelle, sopimuksessa, avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä on määrättävä, että toimeksisaajan tai avustuksensaajan on velvoitettava kolmas osapuoli nimenomaisesti hyväksymään kyseiset komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin valtuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

a) EFTAn ETA-maat Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti;

b) Sveitsi yhteistyöstä tilastoalalla 26 päivänä lokakuuta 2004 tehdyssä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa ( 3 ) määrättyjen ehtojen mukaisesti; ja

c) maat, joihin sovelletaan Euroopan unionin naapuruuspolitiikkaa, unionin jäsenyyttä hakeneet maat, ehdokasmaat ja unioniin liittymässä olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat niiden ehtojen mukaisesti, jotka on vahvistettu näiden maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevista yleisperiaatteista tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa.

1. Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa komissio esittää ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä välikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.

2. Komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun ohjelman edistymistä koskevan välikertomuksen perusteella ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa kuultuaan esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen ohjelman jatkamisesta vuosina 2018–2020 noudattaen kuitenkin monivuotista rahoituskehystä vuosille 2014–2020.

2 a. Komissio (Eurostat) esittää ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä kertomuksen Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti komission (Eurostatin) kanta ohjelman näkymiin vuonna 2021 alkavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kertomus esitetään myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa ja eurooppalaista tilastoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa komissio esittää ohjelman täytäntöönpanosta lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti:

a) uudelleenpainotuksen tuloksia ja tilastotuotteiden kustannusarviointia;

b) Euroopan tilastojärjestelmän toteuttamia toimia jäsenvaltioille aiheutuvien täytäntöönpano- ja tuotantokustannusten ja ohjelman kattamista tilastohankkeista ja aloista aiheutuvan kokonaisrasitteen vähentämiseksi;

c) edistymistä pyrkimyksissä tehdä virallisten tilastojen saatavuudesta helpompaa ja käyttäjäystävällisempää, myös asettamalla tiedot saataville Eurostatin verkkosivustolla; sekä

d) edistymistä tietojen, yhteisötalouden toimintaa ja Eurooppa 2020 -indikaattoreita koskevat tiedot mukaan lukien, saatavuuden parantamisessa.

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Unionin politiikkojen toteuttaminen edellyttää korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan, alueiden ja ympäristön tilanteesta sekä sen osa-alueista kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan tilastot ovat unionille välttämättömiä myös, jotta suuri yleisö ja unionin kansalaiset voivat ymmärtää demokraattista prosessia ja osallistua siihen sekä keskusteluun unionin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Ohjelma tarjoaa oikeudellisen kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle kaudella 2013–2020.

Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja levitetään tässä oikeudellisessa kehyksessä tiiviissä ja koordinoidussa yhteistyössä Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) puitteissa.

Ohjelmassa kehitettävät, tuotettavat ja levitettävät tilastot myötävaikuttavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden sekä muiden komission strategisiin painopistealueisiin kuuluvien politiikkojen mukaisiin unionin politiikkojen täytäntöönpanoon.

Koska kyseessä on monivuotinen ohjelma, joka kestää viisi vuotta, ja koska ESS pyrkii säilyttämään asemansa keskeisenä tilastoalan toimijana, ohjelman soveltamisala ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan kuitenkin asteittaista etenemistapaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tehokkaan priorisointi- ja yksinkertaistamismekanismin kehittäminen.

Ohjelmalla pyritään luomaan tilastotietoja koskeva infrastruktuuri. Infrastruktuuri on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan hyödyntää eri sovelluksia laajasti ja tehokkaasti.

Päätökset Euroopan tilastojen tuottamisesta perustuvat toimintapoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tilastojen olisi kuitenkin oltava myös muiden päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja yleensä unionin kansalaisten käytettävissä ja helposti saatavilla, sillä ne ovat unionin kansalaisten ja yritysten maksamia julkisia hyödykkeitä, joista niiden olisi yhtä lailla hyödyttävä. Jotta infrastruktuuri täyttäisi nämä vaatimukset, se on suunniteltava käsitteellisesti vakaaksi siten, että se soveltuu moniin käyttötarkoituksiin ja että se voidaan mukauttaa joustavasti käyttäjien kehittyviin tarpeisiin tulevaisuudessa.

kansallisten tilastoviranomaisten perinteisten tilastotoimien (otantatutkimukset, väestönlaskennat jne.) pohjalta kokoamat tiedot ja muista lähteistä peräisin olevat tiedot, joita käytetään uudelleen tilastotarkoituksiin. Näitä tietoja muokataan palvelemaan tarpeita eri politiikanaloilla, esimerkiksi työmarkkinat, maahanmuutto tai maatalous.

Termi sisältää myös hallinnollisia tarkoituksia varten kerätyt tiedot, joita kansalliset tilastoviranomaiset käyttävät tilastotarkoituksiin (niihin viitataan yleensä hallinnollisista lähteistä saatuina tietoina).

Tilinpitojärjestelmät : yhdenmukaiset ja integroidut tilit, taseet ja taulukot, jotka perustuvat kansainvälisesti sovittuihin sääntöihin. Tilinpitopuitteilla varmistetaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden korkea aste. Tilastotiedot voidaan koota yhteen ja esittää muodossa, joka on suunniteltu analysointia ja päätöksentekoa varten.

Indikaattorit : indikaattori on keskeiseen tekijään tai ilmiöön liittyvää tiivistettyä tietoa, ja se johdetaan havaituista tosiseikoista. Indikaattoreita voidaan käyttää kuvaamaan suhteellisia asemia tai osoittamaan myönteistä tai kielteistä muutosta. Indikaattorit ovat yleensä suoraa materiaalia unionin ja globaaleja politiikkoja varten. Strategisilla politiikanaloilla niillä on suurta merkitystä tavoitteiden asettelussa ja tavoitteiden saavuttamisen seurannassa.

Tämän yleisjärjestelmän lisäksi ohjelmassa erotellaan kolme tilastotietopilaria, jotka ovat elinkeinoelämä, kansalaisten Eurooppa sekä geospatiaaliset, ympäristö-, maatalous- ja muut toimialatilastot.

Unionin politiikat ja relevantit globaalit politiikat määrittävät ne tilastotarpeet, joihin ohjelma vastaa muokatuilla rakenteilla ja niitä vastaavilla tuotantoprosesseilla. Sen vuoksi kaikki unionin ja globaalit politiikat näkyvät tilastoinfrastruktuurin eri osa-alueissa ja niiden tarpeet katetaan ohjelman erityistoimilla. Tulevina vuosina määritettävät uudet politiikat katetaan perustamalla uusia indikaattoreiden tai tilien johdannaisia, jotka perustuvat kolmen pilarin sisällä tuotettuihin tilastotietoihin.

Ohjelman yleistavoite on, että ESS on jatkossakin Eurooppaa koskevien korkealaatuisten tilastojen johtava tuottaja.

Vastausrasite ja kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa tilastotoimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

— Tavoite 1: Tuotetaan oikea-aikaisesti, kustannustehokkaasti ja ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä unionin politiikkojen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi prioriteetteja ilmentäviä tilastotietoja ja säilytetään tasapaino talouden, sosiaalisten, alueellisten ja ympäristöalojen välillä sekä palvellaan Euroopan tilastojen erilaisten käyttäjäryhmien, kuten muiden päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja yleensä unionin kansalaisten, tarpeita;

— Tavoite 2: Pannaan täytäntöön Euroopan tilastojen uudet tuotantotavat, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja parantamaan laatua;

— Tavoite 3: Vahvistetaan kumppanuutta Euroopan tilastojärjestelmässä ja sen ulkopuolella sen tuottavuuden lisäämiseksi ja johtavan aseman takaamiseksi maailmanlaajuisesti virallisten tilastojen tuottajana; ja

— Tavoite 4: Varmistetaan ohjelman koko keston ajan jatkuva tilastojen toimittaminen sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta Euroopan tilastojärjestelmän prioriteettien asettamiseen.

Nämä erityistavoitteet on jaettu jäljempänä kuvattuihin prioriteettialueisiin. Tavoitteita 1 ja 4 koskee kohta ”I. Tilastotuotokset”, tavoitetta 2 kohta ”II. Euroopan tilastojen tuotantotavat” ja tavoitetta 3 kohta ”III. Kumppanuus”.

Eurooppa 2020 -strategian hyväksyminen on vaikuttanut merkittävästi unionin strategisiin linjauksiin ja kansallisiin politiikkoihin tulevina vuosina. Kyseisessä strategiassa on sovittu useista tavoitteista ja hankkeista, joille ESS laatii tilastoindikaattorit, monilla aloilla, joita ovat esimerkiksi innovoinnin ja tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantaminen, ihmisarvoisten työpaikkojen edistäminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvien unionin tavoitteiden saavuttaminen, resurssitehokkuus, koulutustason parantaminen, mukaan lukien koulutuksen keskeyttämisasteen alentaminen, elinikäisen ammattikoulutuksen ja oppimiseen liittyvän liikkuvuuden lisääminen, terveenä ja aktiivisena ikääntymisen tukeminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden vähentäminen. Tilastot on tarvittaessa eriteltävä sukupuolen mukaan selkeämmän käsityksen saamiseksi sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuoliperusteiseen väkivaltaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tuotetaan korkealaatuisia tilastotietoja, joiden on oltava saatavilla oikea-aikaisesti talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa varten, jotta voidaan seurata Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Uusien indikaattoreiden on perustuttava mahdollisimman pitkälle saatavilla olevaan tilastotietoon.

— päivitetään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita koskevat indikaattorit (työllisyyden, tutkimuksen ja kehittämisen, innovoinnin, energian ja ilmastonmuutoksen, koulutuksen, ympäristön, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden aloilla) ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

— laaditaan tilastoja Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon seuraamisen tueksi;

— kehitetään lisäindikaattoreita unionin talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan ennakko- ja jälkiarviointia varten; ja

— kehitetään työllisyyden indikaattoreita, joissa tehdään ero osa-aikaisen työn ja kokopäivätyön sekä määräaikaisten ja vakinaisten työsopimusten välillä, sekä työttömyyden indikaattoreita, joissa otetaan huomioon aktivointitoimiin, kuten koulutukseen, osallistuvat ihmiset. Näihin indikaattoreihin olisi sisällyttävä myös tiedot sukupuolten välisistä eroista.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi ja kireä tilanne ovat korostaneet tarvetta vahvistaa unionin talouden ohjausta ja hallintaa. Unioni on jo ottanut talouden ohjauksen ja hallinnan ja talouspolitiikan koordinoinnin saralla merkittäviä askelia, joista osalla on suuria vaikutuksia tilastoalaan jo käynnissä olevien tilastotoimien lisäksi.

Kehitetään uusia ja parannetaan vanhoja tilastotietoja, jotka ovat olennaisia unionin päättäjille ja suurelle yleisölle ja liittyvät unionin vahvistettuun ja yhdennettyyn talouden ohjaukseen ja hallintaan sekä seurantasykliin, jolla integroidaan vakaus- ja kasvusopimus ja talouspolitiikka.

— tuotetaan tilastomateriaalia makrotalouden epätasapainoa kuvaavaa tulostaulua ja sen analysointia varten;

— tuotetaan tilastomateriaalia vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamiseksi ja pyritään erityisesti tuottamaan ja tarjoamaan korkealaatuisia tilastoja julkisen talouden alijäämästä ja velasta;

— tuotetaan tilastomateriaalia taloudellisen eriarvoisuuden tehokasta seurantaa varten;

— luodaan kilpailukyvyn kehittymistä mittaavat indikaattorit; ja

— otetaan tuotantoketjussa käyttöön tehokas laadunhallinta, joka kattaa myös julkisyhteisöjen rahoitusta koskevat lähdetiedot ja niiden perustana olevat jäsenvaltioiden työnkulut.

Tuotetaan unionin päättäjille luotettavia tilastoja ja indikaattoreita hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin sekä tiettyjen unionin poliittisten sitoumusten seuraamiseen.

— määritellään hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin tuotettujen tilastojen soveltamisala ja sovitaan siitä käyttäjien kanssa;

— tarpeen mukaan määritellään, toteutetaan ja selvitetään näitä indikaattoreita koskevat tehokkaat laadunhallinnan puitteet.

Rahoituskriisin sosiaaliset, taloudelliset ja muut vaikutukset, rajatylittävien virtojen kasvu ja tuotantoprosessien fragmentoituminen ovat korostaneet tarvetta luoda tuotannon globalisoitumiselle yhdenmukaisemmat puitteet ja mitata sitä tehokkaammin.

Parannetaan unionin päättäjien ja yleisön saatavilla olevia talouden globalisaatiota ja globaaleja arvoketjuja koskevia indikaattoreita ja tilastotietoja. Näiden tietojen olisi autettava ymmärtämään globalisaation taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

— päivitetään talouden globalisaatiota koskevat olemassa olevat indikaattorit ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

— kehitetään globaaleja arvoketjuja koskevia uusia indikaattoreita, mukaan lukien luonnonvarojen virrat ja riippuvuus niistä;

— tuotetaan tietoja unionin markkinoihin ja erityisesti unionin työmarkkinoihin kohdistuvien myönteisten ja kielteisten vaikutusten analysointia varten;

— analysoidaan globaalit arvoketjut, mahdollisesti soveltuvien panos-/tuotostaulukoiden avulla, sekä ulkomaankauppa- ja yritystilastot, myös mikrotietoja yhdistämällä, ja koordinoidaan tämän analyysin tuotokset unionin edun mukaisten kansainvälisten aloitteiden kanssa; ja

— tutkitaan tarvetta uudistaa välillisten rahoituspalvelujen laskemista ja kohdentamista.

Komission 20 päivänä elokuuta 2009 antama tiedonanto ”BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa”, jäljempänä ’BKT:tä ja muita indikaattoreita koskeva tiedonanto’, sekä talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevän Stiglitzin, Senin ja Fitoussin raportin julkistaminen ovat antaneet uutta puhtia ESS:n keskeisen haasteen ratkaisemiseen: miten saadaan monialaisista kysymyksistä parempia ja yhdennetympiä tilastoja, jotka kuvaavat monimutkaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöilmiöitä laajemmin kuin perinteiset taloudellisen tuotoksen mittarit. BKT:tä ja muita indikaattoreita koskevaan tiedonantoon liittyvä työ keskittyy ESS:n yhteydessä kolmeen painopistealaan: kotitalousalan tilastot ja sellaiset tilastot, joilla mitataan tulonjakoa, kulutusta ja vaurautta; tilastot, joilla mitataan elämänlaatua moniulotteisella tavalla; sekä tilastot, joilla mitataan ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Lisäpontta antavat vuonna 2015 hyväksytyt uudet maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä (EKT) tarjoaa kaikille taloustilastoille yhdennetyt ja yhdenmukaiset puitteet, joita olisi täydennettävä muilla indikaattoreilla, jotta voidaan tuottaa kattavampia tietoja toimintapoliittista ja muuta päätöksentekoa varten. EKT 2010:n täysimääräistä täytäntöönpanoa tuetaan arvioimalla laatua ja vaatimustenmukaisuutta säännöllisesti ottaen huomioon poikkeusten vaiheittainen päättyminen vuoteen 2020 mennessä, mikä parantaa indikaattoreiden ajantasaisuutta ja saatavuutta entisestään.

Talouskriisi on lisännyt korkealaatuisten makrotaloudellisten indikaattoreiden tarvetta, jotta voidaan paremmin ymmärtää ja analysoida talouden suhdannevaihteluita sekä paremmin ymmärtää ja analysoida taloudellisen eriarvoisuuden kehittymistä ja näiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja siten helpottaa päätöksentekoprosessia. Tuotannon kasvava globalisoituminen edellyttää, että kehitetään yhdenmukaiset puitteet, jotka tekevät eri alojen tilastojen tulkinnasta ja yhdistämisestä helpompaa.

Täydennetään talouden suorituskyvyn mittaamista globalisaation, elämänlaadun, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden, ympäristön kestävyyden, terveyden, hyvinvoinnin, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden eri ulottuvuuksilla. Kehitetään puitteet tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi.

— laaditaan ja kootaan yhteen vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset kansantalouden tilit sekä vuosittaiset alueelliset tilit EKT:n mukaisesti;

— tuotetaan kotitalouksien tulojen, kulutuksen ja varallisuuden jakautumista koskevia indikaattoreita ja yhdistetään kansantalouden tilinpitoaggregaatteja ja kotitalouksia koskevien tutkimusten tietoja tai hallinnollisia tietoja;

— kootaan yhteen ajantasaiset ja korkealaatuiset hintatilastot, erityisesti yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit;

— lujitetaan yhteyksiä kansantalouden tilinpitoon sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja koulutuksen alalla;

— kehitetään elämänlaadun mittauspuitteet painottamalla kotitalouksien näkökulmaa kansantalouden tilinpidossa;

— kehitetään BKT:tä ja muita indikaattoreita koskevaan tiedonantoon liittyviä indikaattoreita, joilla mitataan ympäristön kestävyyttä ja ulkoisia vaikutuksia kansantalouden tilinpidon näkökulmasta;

— luodaan kasvun ja tuottavuuden mittaamista koskeva tietokanta, jossa otetaan huomioon muutokset julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuudessa;

— kehitetään edelleen oikea-aikaisia sosiaalisia indikaattoreita, mukaan lukien edistyneet tekniikat nykyhetken ennusteita ja pikaennakkoja varten;

— tuetaan makrotaloustietojen kansainvälistä vaihtoa, jotta voidaan vähentää tietojen tuottajille aiheutuvaa rasitetta sekä parantaa vertailukelpoisten ja johdonmukaisten tietojen saatavuutta käyttäjien kannalta;

— kehitetään ja parannetaan aggregoituja indikaattoreita, jotka koskevat tuloja ja varallisuuteen liittyvän eriarvoisuuden osatekijöitä;

— mitataan ja analysoidaan sukupuolten epätasa-arvoa, palkkaerot mukaan lukien;

— kehitetään käsitteistö tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi;

— kehitetään käsitteistö elämänlaadun ja hyvinvoinnin mittaamiseksi; ja

— yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle vastaavat tilinpito- ja tilastokäsitteet.

Otetaan käyttöön makrotaloudelliset ja sosiaaliset indikaattorit ja Euroopan talouden pääindikaattorit yhdenmukaisena indikaattorisarjana, jolla voidaan vastata unionin ja globaaleja tilastotietoja koskeviin vaatimuksiin, sekä mukautetaan Euroopan talouden pääindikaattorit vastaamaan käyttäjien kehittyviä tarpeita.

— kehitetään koordinoidusti keskeisten makrotaloudellisten, sosiaalisten ja kestävän kehityksen indikaattoreiden kojetauluja (”dashboards”);

— luodaan makrotaloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita sekä Euroopan talouden pääindikaattoreita koskevat yhtenäiset menetelmät;

— parannetaan indikaattoreiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta;

— parannetaan työkaluja indikaattoreiden tulkinnan ja niistä tiedottamisen helpottamiseksi; ja

— asetetaan saataville ja laajennetaan asuntojen hintoja koskevia yhdenmukaistettuja tilastotietoja kaikkien jäsenvaltioiden osalta.

Ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantaminen nykyistä ja tulevia sukupolvia varten sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta ovat erittäin tärkeässä asemassa Euroopan unionissa, ja ne ovat perussopimuksissa määrättyjä tavoitteita. Tehokas toiminta näillä aloilla edellyttää tilastotietoja monilta eri alueilta.

Tuotetaan ympäristötilejä ja ilmastonmuutokseen liittyviä tilastoja ottaen huomioon alan kansainvälinen kehitys.

— kehitetään edelleen ympäristötilejä koskevaa yhdenmukaista järjestelmää kansantalouden tilinpidon ”satelliittitileinä”; tilit tarjoavat tietoa ilman epäpuhtauspäästöistä, energiankulutuksesta, luonnonvarojen virroista, raaka-aineiden kaupasta, ympäristöverotuksesta ja ympäristönsuojeluun liittyvistä menoista sekä mahdollisesti vihreästä kasvusta ja ympäristöä säästävistä hankinnoista;

— kehitetään edelleen kokeellista ekosysteemitilinpitoa, joka mahdollistaisi olemassa olevan tiedon hyödyntämisen, mukaan lukien tiedot, joita unionin toimielimet, elimet, laitokset tai virastot ovat koonneet osana tietojen integrointia koskevaa pitkän aikavälin hanketta;

— jatketaan kehitystyötä, jotta olemassa olevia tietojen keruita voidaan hyödyntää paremmin ilmastonmuutokseen liittyvissä tilastoissa; ja

— kehitetään edelleen indikaattoreita, joilla mitataan ”ympäristöjalanjälkeä”, olemassa olevien tietojen pohjalta.

Monet unionin politiikat kohdistuvat eurooppalaisiin yrityksiin, ja lisäksi yritykset vastaavat perustietojen toimittamisesta. Tästä syystä yritystilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi on suuri. Yritystilastot kuitenkin myös auttavat unionin kansalaisia ja yrityksiä ymmärtämään näiden politiikkojen vaikutuksia. Tilastoissa tehdään ero suuryritysten, keskisuurten yritysten (mid-caps) ja pk-yritysten välillä, joita koskevien tarkkojen ja yhdenmukaistettujen tilastojen tarve kasvaa koko ajan. Samalla on kevennettävä hallinnollista taakkaa ja raportointirasitetta.

Lisätään tilastojen tuotantoprosessien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Paremman sääntelyn agendan mukaisesti yritystilastopilaria koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä on tarpeen virtaviivaistaa. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tietojen tuottajien käytettävissä olevien resurssien rajallisuus ja vastaajien kokonaisrasite sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) mukaisesti. Tuotetaan korkealaatuisia tilastoja keskeisistä aloista, joilla yritykset ovat avainasemassa, esimerkiksi yritystilastot, lyhyen aikavälin indikaattorit, yritysten investoinnit henkiseen pääomaan ja osaamiseen, kansainväliset liiketoimet, globalisaatio, sisämarkkinoiden seuranta, tutkimus, kehittäminen ja innovointi sekä matkailu. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tietojen saatavuuteen korkean lisäarvon teollisuus- ja palvelualoista, erityisesti vihreän talouden, digitaalitalouden, yhteistyötalouden, terveydenhuollon, koulutuksen ja yhteisötalouden aloista.

— käytetään uudelleen tilastojärjestelmässä tai yhteiskunnassa saatavilla olevia tietoja, luodaan yhteinen oikeusperusta yritystilastoille sekä kehitetään yhteinen infrastruktuuri ja yhteisiä työkaluja;

— tuotetaan yrityksiä koskevia tilastotietoja ja indikaattoreita vuosittain tai osavuosittain;

— tuotetaan tilastotietoja, jotka kuvaavat Euroopan asemaa maailmassa ja unionin suhdetta muuhun maailmaan;

— tuotetaan tilastotietoja globaalien arvoketjujen analysoimiseksi ja luodaan euroryhmärekisteri globalisaatiota koskevan monialaisen tiedon keräämisen tueksi;

— tasapainotetaan tavarakauppaa ja palvelukauppaa koskevien tilastotietojen keruuta parantamalla palveluja koskevien tietojen saatavuutta ja toteuttamalla toimia palveluja ja tavaroita koskevien tilastotietojen tasapainottamiseksi;

— kehitetään sisämarkkinoiden seurantaan liittyviä työkaluja, kuten elintarvikehintojen seurantaväline ja siihen liittyvät indikaattorit;

— tuotetaan tilastoja innovoinnin ja T&K:n keskeisten alojen suorituskyvystä hyödyntämällä patenttirekistereitä ja tarkastelemalla yksittäisiä mikrotietoja ja käyttämällä niitä tilastotarkoituksiin;

— tuotetaan tilastoja matkailun tarjonnasta ja kysynnästä optimoimalla tiedonkeruu ja integroimalla matkailua koskevat tiedot paremmin muita aloja koskeviin tietoihin; ja

— laaditaan resurssien käyttöä ja resurssitehokkuutta koskevia tilastoja, jotka perustuvat mahdollisimman pitkälle olemassa oleville tiedonkeruille.

Unionin kansalaiset ovat unionin politiikkojen ytimessä. Tästä syystä sosiaalitilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi ja sosiaalipolitiikkojen tulosten seuraamiseksi on suuri. Sosiaalitilastot myös auttavat unionin kansalaisia arvioimaan näiden politiikkojen vaikutusta elämäänsä ja hyvinvointiinsa.

Tuotetaan tilastoja sosiaalipolitiikan pääasiallisista aloista, joilla kansalaiset ovat keskeisellä sijalla, esimerkiksi hyvinvointi, kestävyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, köyhyys, eriarvoisuus, väestöhaasteet, erityisesti väestön ikääntyminen, väestökato, haja-asutus ja muuttoliike, työmarkkinat, koulutus, mukaan lukien varhaiskasvatus, aikuisopetus, ammattikoulutus ja oppimiseen liittyvä nuorten liikkuvuus, kulttuuri, liikunta, elämänlaatu, turvallisuus, terveys, vammaisuus, kulutus, vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat, nuorten liikkuvuus, teknologinen innovointi ja uudet elämäntapavalinnat. Nämä tilastot eritellään tarvittaessa sukupuolen mukaan sellaisten ryhmien osalta, jotka erityisesti kiinnostavat sosiaalipolitiikan alan päätöksentekijöitä. Prioriteetit asetetaan 6 artiklan mukaisesti. Paremman sääntelyn agendan mukaisesti sosiaalitilastopilaria koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä on tarpeen virtaviivaistaa. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tietojen tuottajien käytettävissä olevien resurssien rajallisuus ja vastaajille aiheutuva kokonaisrasite sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) mukaisesti.

— luodaan Euroopan sosiaalitilastoja varten yhtenäinen perusinfrastruktuuri, joka käsittää tutkimus- ja hallintoperusteiset tiedonkeruut ja yhteiset perusmuuttujat;

— kehitetään sosiaalisia perustutkimuksia, joilla saadaan henkilöistä ja kotitalouksista selkeytettyä tietoa (myös mikrotietoa) ja joita täydennetään ylimääräisillä harvemmin tehtävillä mikrotiedon keruilla;

— kehitetään koulutustilastoja sekä rationalisoidaan ja modernisoidaan aikuiskoulutustutkimusta;

— tuotetaan tuloeroja koskevia tilastoja, joissa käytetään indikaattoreina esimerkiksi Gini-kerrointa ja tulonjaon ylimpien desiilien kehitystä ja joissa esitetään vertailukelpoinen kansallinen pääindikaattori sekä tietoja perushyödykkeiden ja -palvelujen saatavuuteen liittyvästä eriarvoisuudesta;

— laaditaan menetelmiä liikuntaa ja kulttuuria koskevia tilastoja varten;

— tuotetaan tilastoja rikosturvallisuudesta, terveydestä (kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2008 ( 4 ) sovitun mukaisesti) ja vammaisuudesta;

— toteutetaan muuttoliiketilastojen kehittämistä koskevaan työohjelmaan sisältyviä toimia ottaen huomioon uudet haasteet ja erityisesti kansainvälinen kehitys;

— tarjotaan väestöennusteita vuosittaisine päivityksineen;

— kehitetään kattavia indikaattoreita muuttajien tilanteesta unionissa;

— jatketaan pakolaisten tilanteeseen liittyvää yhteistyötä alan virastojen ja järjestöjen kanssa;

— kehitetään menetelmä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevaa vapaaehtoista tutkimusta varten yhteistyössä tällä alalla toimivien unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen kanssa;

— luodaan yhteinen oikeusperusta sosiaalitilastoille ja kehitetään yhteinen infrastruktuuri ja yhteisiä työkaluja;

— tuotetaan elämänlaatua koskevia indikaattoreita yhteiskunnissa tapahtuvan edistyksen mittaamiseksi; ja

— aloitetaan seuraavan väestönlaskentakierroksen valmistelut (suunniteltu vuodeksi 2021).

Paikkatietoja ja geospatiaalista analyysiä yhdistävät tilastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia, joita ESS aikoo tutkia tarkemmin. Huomiota on kiinnitettävä erityiskysymyksiin, kuten pieniä alueita koskevien arvioiden luottamuksellisuuteen ja tilastolliseen luotettavuuteen.

Tulevaisuudessa erittäin merkityksellisiä ovat energia- ja liikennetilastot Eurooppa 2020 -strategian ja ilmastonmuutosta koskevan politiikan tueksi.

Maatalous on edelleen tärkeä politiikan ala unionissa. Yhteisessä maatalouspolitiikassa korostetaan tarvetta saavuttaa kestävä elintarviketuotanto, luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet sekä tasapainoinen aluekehitys, jotka ovat mainitun politiikan päätavoitteita. Painopiste asetetaan ympäristökysymyksiin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, talouteen, ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä sosiaalisiin kysymyksiin.

Tuetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa käyttämällä paikkatietoa joustavammin ja laajemmin yhdessä sosiaali-, alue-, talous- ja ympäristötilastotietojen kanssa alueiden, alueellisten typologioiden, kaupunkien ja kaupungistumisasteen osalta.

— kehitetään, ylläpidetään ja käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY ( 5 ) perustettua Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuria (INSPIRE) ja erityisesti unionin paikkatietoportaalia;

— tuotetaan maantieteellisiä tietoja tekemällä yhteistyötä unionin ohjelmien kanssa maankäyttötutkimusten ja kaukokartoituksen osalta; ja

— integroidaan tilastotiedot tarvittaessa ja luodaan siten monilähteinen ja joustava infrastruktuuri kohdennettujen paikka- ja aika-analyysien tuottamiseksi;

— toteutetaan maankäyttöä ja maanpeitettä koskevat tilastot; ja

— koordinoidaan tilastotiedot alueista, kaupungeista ja alueellisista typologioista.

— Tuotetaan resursseja koskevia keskeisiä ympäristötilastoja (jäte ja kierrätys, vesi, raaka-aine-esiintymät, ekosysteemeihin liittyvät palvelut ja biologinen monimuotoisuus kansallisella tasolla ja mahdollisuuksien mukaan alueellisella tasolla) sekä ilmastonmuutokseen liittyviä keskeisiä tilastoja ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevien toimien ja politiikkojen tueksi kaikilla asianmukaisilla tasoilla paikallisesta tasosta unionin tasolle.

Euroopan energiaunionia koskevan komission painopisteen mukaisesti ja mahdollisimman suuressa määrin olemassa olevien tietojen perusteella kiinnitetään erityistä huomiota tilastoihin, jotka koskevat energiankulutusta, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, energiariippuvuutta, energiaköyhyyden osatekijöitä ja energian toimitusvarmuutta sekä kiertotaloutta. Energiatilastoilla on tarkoitus myös tukea vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita, joilla pyritään tekemään unionin taloudesta ja energiajärjestelmästä kilpailukykyisempi, varmempi ja kestävämpi.

— energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia tilastoja; ja

— liikenneturvallisuutta, matkustajien liikkuvuutta, tieliikenteen mittaamista ja intermodaalista tavaraliikennettä koskevia tilastoja; ja

— energiariippuvuutta ja toimitusvarmuutta koskevia tilastoja.

Tuotetaan kestävyyteen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä keskeisiä unionin strategisia tavoitteita ilmentäviä maatalous-, kalastus- ja metsätaloustilastoja yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kehittämiseksi ja seuraamiseksi toteuttamalla säännöllisesti tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja levittämiseen liittyviä toimia. Paremman sääntelyn agendan mukaisesti maataloustilastoja koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä on tarpeen virtaviivaistaa. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tietojen tuottajien käytettävissä olevien resurssien rajallisuus ja vastaajille aiheutuva kokonaisrasite sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) mukaisesti.

— tarkastellaan maataloutta koskevien tietojen keruuta ja yksinkertaistetaan sitä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan tarkastelun mukaisesti;

— uudistetaan maataloutta koskevien tietojen keruun prosesseja tavoitteena erityisesti parantaa tuotettujen tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta;

— tarkistetaan perusteellisesti maankäyttöä ja maanpeitettä koskevien tietojen hallintajärjestelmää ja laaditaan ja pannaan täytäntöön sen perusteella uusi järjestelmä;

— otetaan käyttöön yhdenmukaisia maatalouden ympäristöindikaattoreita koskeva tiedonkeruujärjestelmä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tietojen pohjalta;

— tuotetaan ja levitetään tärkeimpiä metsätalouteen liittyviä tietoja (kuten metsäpinta-ala, kasvavan puuston määrä ja arvo sekä metsätalouden tilinpito) metsien ympäristötilinpitojärjestelmästä;

— valmistellaan vuodelle 2020 suunniteltua maatalouslaskentaa ja toteutetaan se; ja

— luodaan yhteinen oikeusperusta maataloustilastoille ja kehitetään yhteinen infrastruktuuri ja yhteisiä työkaluja.

ESS:llä on tällä hetkellä ratkaistavanaan useita haasteita. Odotukset Euroopan tilastojen kattavuudesta, laadusta ja vertailukelpoisuudesta ovat yhä korkeammalla. Globalisaation myötä yleisestä todellisuudesta on tullut aiempaa monimutkaisempi, mikä olisi voitava ottaa huomioon virallisissa tilastoissa ja mistä aiheutuu menetelmällisiä haasteita. Yhä parempi tietojen saatavuus yksityiseltä ja julkiselta sektorilta tarjoaa mahdollisuuden parantaa virallisten tilastojen ajantasaisuutta ja relevanssia sekä vähentää vastaustaakkaa. Voidakseen vastata näihin haasteisiin resurssirajoituksista huolimatta ESS toteuttaa asteittain Vision 2020 -strategiassa määritellyt strategiset tavoitteet noudattaen laatu- ja tehokkuusetuja tuovaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa seuraavasti:

— käydään ennakoivasti ja säännöllisesti vuoropuhelua käyttäjien kanssa, jotta voidaan ymmärtää paremmin käyttäjien tarpeet, ottaen huomioon, että eri käyttäjäryhmillä on erilaisia tarpeita, joihin on vastattava oikealla tavalla;

— tarjotaan korkealaatuisia tuotteita ja palveluita sekä sovelletaan laatupainotteista lähestymistapaa ESS:n johtamiseen, organisointiin ja hallinnointiin;

— käytetään tilastotuotteiden ja -palvelujen perustana sekä perinteisiä tutkimuksia että muita tietolähteitä, mukaan lukien hallinnolliset tiedot, paikkatiedot ja mahdollisuuksien mukaan massadata;

— avataan mahdollisuuksia saada käyttöön uusia tietolähteitä, luodaan menetelmiä ja otetaan käyttöön soveltuvia tekniikoita, jotta tällaisia tietolähteitä voidaan käyttää Euroopan tilastojen tuottamiseen luotettavalla tavalla;

— tehostetaan tilastojen tuotantoa paitsi lisäämällä edelleen tietojen, kokemusten ja menetelmien vaihtoa myös jakamalla välineitä, tietoja, palveluita ja resursseja, jos se on tarpeen ja asianmukaisesti perusteltua. Yhteistyö perustuu sovittuihin standardeihin ja yhteisiin osiin teknologia- ja tilastoinfrastruktuurissa;

— toteutetaan Euroopan tilastojen levitys- ja viestintästrategia, joka on riittävän joustava uusiin tekniikoihin mukautumiseksi, antaa suuntaa tietovallankumouksen aikakaudella ja toimii luotettavana demokratian pilarina.

Pannaan ESS:ssä täytäntöön laadunhallintajärjestelmä käytännesääntöjen pohjalta.

Vahvistetaan hyvien käytäntöjen jakamista käytännesääntöjen täytäntöönpanossa ja varmistetaan, että laatuselvityksillä vastataan käyttäjien erilaisiin tarpeisiin.

— otetaan käyttöön uusi integroitu, tehokas ja tarkoituksenmukainen laadunvarmistusmekanismi, joka perustuu käytännesääntöihin ja ESS:n laadunvarmistuskehykseen;

— sovitetaan yhteen ESS:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) laadunvarmistuksen puitteet;

— täytetään käyttäjien tarpeet laatuselvitysten suhteen; ja

— standardoidaan eri tilastoalojen laatuselvitykset unionin tasolla.

ESS:llä on edessään merkittävä haaste: miten tuottaa korkealaatuisia Euroopan tilastoja, jotka tyydyttävät kasvavat tilastotarpeet, samalla kun jäsenvaltioiden määrärahat ovat merkittävästi pienentyneet ja henkilöstön osalta noudatetaan nollakasvun politiikkaa sekä komissiossa että jäsenvaltioissa, mikä johtaa joissakin elimissä henkilöstöresurssien tosiasialliseen pienenemiseen. Kun otetaan huomioon nämä resurssirajoitukset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, priorisointia on lisättävä ja toimintaa yksinkertaistettava, mikä edellyttää kaikkien ESS-kumppaneiden sitoutumista. Olennaisena osana vuotuisten työohjelmien valmistelua on otettu käyttöön priorisointimekanismi, joka ohjaa toimintaa ohjelman koko keston ajan. Mekanismi sisältää muun muassa tilastovaatimusten vuosittaisen tarkastelun, joka perustuu komission esittämiin aloitteisiin tilastovaatimusten vähentämiseksi käyttäjien, tuottajien ja vastaajien edut huomioon ottaen. Prosessi olisi toteuttava Euroopan tilastojen käyttäjien ja tuottajien tiiviillä yhteistyöllä.

Pannaan täytäntöön ESS:ää koskeva priorisointimekanismi, jotta voidaan yksinkertaistaa raportointivaatimuksia ja mukautua uusiin tilastotarpeisiin ottaen samalla huomioon tuottajia koskevat rajoitukset, vastausrasite ja käyttäjien tarpeet.

— määritellään prioriteetit ja kohdennetaan varat niiden mukaisesti;

— määritellään ESS:n prioriteetit osana 9 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa;

— vuotuisessa työohjelmassa otetaan huomioon käyttäjien ja tuottajien kuulemisista saadut tulokset; ja

— annetaan käyttäjille tiedoksi tilastoalat, joita yksinkertaistetaan, ja tiedonkeruut, joita vähennetään tai jotka lopetetaan.

3. Moneen käyttötarkoitukseen soveltuvat tilastot ja tuotannon tehokkuuden lisääminen

Otetaan täytäntöönpanon ESS:lle aiheuttamat kulut huomioon ottaen asteittain käyttöön ESS:n toimintarakenne, joka sallii Euroopan tilastojen tuottamisen integroidummin. Yhdenmukaistetaan ja standardoidaan tilastojen tuotantotapoja ja metatietoja. Parannetaan horisontaalista (tilastoalojen välistä) ja vertikaalista (ESS-kumppaneiden kesken tapahtuvaa) tilastojen tuotantoprosessien integraatiota ESS:ssä noudattaen toissijaisuusperiaatetta. Käytetään ja yhdistetään eri tietolähteitä. Tuotetaan tilastoja, joita voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Kiinnitetään erityistä huomiota salassapitokysymyksiin, joita mikrotiedon ja hallinnollisten rekisterien lisääntynyt käyttö, uudelleenkäyttö ja vaihto herättää.

— hyödynnetään paremmin soveltuvia hallinnollisia tietoja kaikilla tilastoalueilla;

— kartoitetaan ja käytetään uusia tietolähteitä Euroopan tilastoja varten;

— lisätään komission (Eurostat) ja kansallisten tilastoviranomaisten osallistumista hallinnollisten rekisterien suunnitteluun;

— hyödynnetään enemmän tilastotietojen yhdistämistä ja tietojen linkittämistä, jotta voidaan lisätä Euroopan tilastojen tarjontaa;

— sovelletaan eurooppalaista lähestymistapaa tilastoihin, jotta voidaan vastata nopeasti poliittisiin tarpeisiin tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

— yhdenmukaistetaan Euroopan tilastojen tuotantotapoja ESS:n koordinointitoimin;

— yhdenmukaistetaan eri tilastoalojen tilastokäsitteitä;

— kehitetään ja toteutetaan joustava tieto- ja viestintätekninen viiteinfrastruktuuri ja tekniset standardit, jotta voidaan edistää yhteentoimivuutta, tietojen ja metatietojen jakamista ja yhteistä tietojen mallinnusta;

— käytetään standardoituja tieto- ja viestintätekniikan välineitä kaikissa tilastoihin liittyvissä prosesseissa;

— kehitetään menetelmiä koskevia standardeja yhdenmukaistettujen menetelmien (mukaan lukien yhdistetyn moodin lähestymistapa tiedonkeruuseen) ja metatietojen käytön ja saatavuuden lisäämiseksi;

— vahvistetaan tilastollisten yritysrekisterien asemaa paikkana, jossa kaikkia yritystilastoihin liittyviä tilastoyksikköjä säilytetään, ja käytetään niitä lähteenä kansantalouden tilinpidon osalta; ja

— parannetaan metatietojen eli tietojen keruutapaa, laatua ja sitä tapaa, jolla tiedot on saatu käyttäjille helpommin ymmärrettäviksi, koskevien taustatietojen toimittamista.

Varmistetaan ESS:n toimivuus ja yhdenmukaisuus tehokkaan yhteistyön ja viestinnän avulla.

— tuetaan ESS-kumppanuutta tosiasiallisesti ja tehokkaasti;

— määritellään ja toteutetaan ESS:ssä rasitteen ja työn jakamista koskevia prosesseja; ja

— kehitetään yhteistyöverkostoja entisestään ja tehdään niistä toimivia.

Unionin kansalaisten olisi voitava helposti ja esteettä käyttää Euroopan tilastoja voidakseen hyödyntää näitä tietoja koulutuksessaan ja päätöksenteossaan. Tavoite toteutetaan lisäämällä Euroopan tilastojen käyttäjäystävällisyyttä ja helpottamalla tietojen saatavuutta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että tilastotiedot on helppo noutaa ja muuntaa käytännön käyttöön, myös kaavioina ja karttoina. Euroopan tilastojen olisi oltava useampien kansalaisten hyödynnettävissä, jotta helpotetaan osaltaan tilastotietojen leviämistä kaikkialle yhteiskunnassa.

Tehdään ESS:stä ensisijainen Euroopan tilastoja koskeva tietolähde kaikille käyttäjille ja etenkin julkisille ja yksityisille päättäjille tarjoamalla korkealaatuisia tilastotietopalveluja, joiden periaatteena on vapaa ja helppo pääsy Euroopan tilastoihin.

Tehostetaan ja lisätään tilastojen käyttäjien ja tuottajien välistä vuoropuhelua käyttäjien korkealaatuisia tilastoja koskevien tarpeiden täyttämiseksi. Käyttäjien osallistuminen uuteen kehitykseen varhaisessa vaiheessa on keskeistä ESS:n tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Laajennetaan ja rationalisoidaan levittämiseen liittyviä tuotteita, jotta ne täyttävät uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeet.

Perustetaan ESS:lle kustannustehokas, yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla salassapidettäviä tietoja voidaan käyttää tieteellisiin tarkoituksiin.

— tunnustetaan ESS Euroopan tilastojen käyttäjien ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

— otetaan käyttöön yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla voidaan saada käyttöön unionin mikrotietoja;

— otetaan käyttöön järjestelmä, joka vastaa käyttäjien tarpeeseen saada tilastotietoja käyttöön välittömästi ja saada apua niiden tulkinnassa;

— mukautetaan levittämiseen liittyvät tuotteet uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeisiin;

— tuotetaan enemmän tilastotuotoksia monialaisista kysymyksistä;

— lisätään uusien viestintä- ja levittämistekniikoiden käyttöä (esimerkiksi SDMX);

— lisätään mikrotietosarjojen tarjontaa tilastollista tutkimusta varten tietojen salassapitoa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen; ja

— laaditaan tietosarjoja, jotta voidaan helpottaa tilastotietojen käyttöä koulutus- ja tutkimustarkoituksessa; ja

— yksilöidään nykyisiä ja tulevia tietovaatimuksia, jotta voidaan tarjota loppukäyttäjille monikäyttöisiä ja räätälöityjä tuotteita ja palveluja.

Täytetään ESS:n koulutus- ja kehittämistarpeet tarjoamalla kursseja ja oppimis- ja kehittämismahdollisuuksia.

Parannetaan ESS:n jäsenten välistä yhteistyötä tiedon siirtämiseksi ja jakamiseksi sekä parhaiden käytäntöjen ja yhteisten innovatiivisten lähestymistapojen täytäntöönpanemiseksi tilastotuotannossa.

Organisoidaan tutkimusyhteisöjen toimintaa, osallistumista ja myötävaikutusta tilastojen tuotantoketjun ja virallisen tilastotiedon laadun parantamiseksi.

— kehitetään korkea-asteen koulutusta (esimerkiksi maisterintutkinto virallisissa tilastoissa);

— tarjotaan koulutusohjelmia, joilla vastataan käyttäjien ja muiden kansalaisten tarpeisiin;

— sovelletaan tutkimushankkeiden tuloksia laajemmalti tilastojen tuotannossa ja levittämisessä;

— analysoidaan datatieteeseen liittyvän uuden osaamisen tarvetta ja sen sisällyttämistä koulutusohjelmiin;

— tunnustetaan ESS tilastoalan tutkimusyhteisöjen ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

— saadaan tutkimusyhteisöt osallistumaan laajasti virallisiin tilastoihin liittyviin tutkimustoimiin; ja

— otetaan käyttöön tarkoituksenmukaiset välineet, joilla voidaan vaihtaa käytäntöjä ja panna täytäntöön yhteisiä ratkaisuja ESS:ssä.

Kansalliset tilastoviranomaiset ja komissio (Eurostat) vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta kumppanuuden hengessä.

Tavoite toteutetaan panemalla täytäntöön asetuksen (EY) N:o 223/2009 muutos ja 17 päivänä syyskuuta 2012 Eurostatista annettu päätös 2012/504/EU ( 6 ).

Vahvistetaan komission (Eurostat) koordinointitehtävää Euroopan unionin tilastolaitoksena.

— otetaan komissio (Eurostat) mukaan kaikkiin komission aloitteisiin tilastollisten kysymysten osalta jo varhaisessa vaiheessa; ja

— järjestetään säännöllisesti sidosryhmien vuoropuhelua korkeimmalla johtotasolla.

Vahvistetaan yhteistyötä EKPJ:n ja sellaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka osallistuvat tiedon tuottamiseen hallinnollisiin tai tilastotarkoituksiin, toteuttamalla yhteisiä hankkeita ja koordinoimalla kehitystä. Varmistetaan unionin ja kansainvälisten standardien yhdenmukaisuus.

— otetaan käyttöön ESS:n ja EKPJ:n laadunvarmistuksen yhteiset puitteet;

— lisätään komission (Eurostat) osallistumista kansainvälisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaan;

— määritellään ja toteutetaan uusia yhteistyömuotoja, jotta varmistetaan, että tilastollinen kehitys on koordinoitu hyvin kansainvälisten järjestöjen välillä ja työ jaettu tehokkaasti; ja

— pannaan täytäntöön uudet Yhdistyneiden kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristötilinpitoa, Euroopan ympäristötilinpitoa ja maksutasetta koskevat käsikirjat.

Edistetään ja toteutetaan tilastoihin liittyviä neuvoa-antavia ja avustavia toimia unionin ulkopuolisissa maissa unionin ulkopolitiikan ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti keskittyen erityisesti laajentumiseen ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan.

— nostetaan ESS:lle johtava asema kansainvälisissä yhteyksissä;

— tuetaan komission yksikköjä kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toiminnan toteuttamisessa ja suhteissa kansainvälisiin järjestöihin sekä kolmansien maiden tai niiden alueiden kanssa yhteisiin tilastollisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa;

— levitetään oleellisia tilastotietoja laajentumisprosessia ja -neuvotteluja varten;

— lisätään unionin kansalaisten tietoisuutta virallisten tilastojen merkityksestä ja välitetään näitä tilastoja kaikille sidosryhmille, juhlistamalla Euroopan tilastopäivää 20 päivänä lokakuuta kunakin vuonna;

— levitetään merkityksellisiä tilastotietoja, jotta voidaan tukea Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja siihen liittyviä assosiaatiosopimuksia;

— edistetään eurooppalaisia arvoja ja aloitteita, kuten käytännesääntöjä, ESS:n laadunvarmistuspuitteita sekä standardointi- ja yhdenmukaistamislähestymistapoja kolmansien maiden ja alueiden yhteydessä;

— minimoidaan poikkeukset, joita myönnetään uusille jäsenvaltioille ja jotka johtavat tietojen puuttumiseen niiden osalta;

— laaditaan sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja kolmansien maiden kanssa;

— suunnitellaan ja toteutetaan teknisiä yhteistyöohjelmia;

— keskitetään tekninen apu tiedon yhdenmukaistamiseen ja toimittamiseen; ja

— parannetaan yhteistyötä ja koordinointia ESS:n jäsenten kesken.

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

( 2 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1383/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,	L 354	84	28.12.2013
►M2	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1951, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017,	L 284	1	31.10.2017